Kovaksi käy meno teillämme.

73 kommenttia
13»
  • Herbert:



    Miksi et pysähtyisi? Jätätkö pysähtymättä myös stop-merkin kohdalla, kun se sijatsee keskellä peltoaukeaa, etkä näe muita autoja?




    Ainoa asia, mikä mahdollisesti saa minut tekemään sellaisen älyttömyyden, että pysäytän auton tuollaisessa tilanteessa, on sen mahdollisuuden huomioon ottaminen, että poliisi näkee jostakin kaukaa, että en pysähdy. Ainoastaan rangaistuksen pelko saa minut noudattamaan sääntöä tuollaisessa tilanteessa. Sama koskee punaisia päin ajamista keskellä yötä, jos tie on tyhjä, eikä ketään näy missään. Tässäkin tapauksessa on olemassa vaara, että poliisi on jossakin huoltoaseman pihassa tai talon pihassa tai missä tahansa, josta se näkee risteykseen.



    Olen valitettavasti useammin kuin kerran saanut omakohtaisesti havaita sen, että poliisin epäluuloisuudella ja kyvyllä havaita asioita ei ole mitään rajoja. Eräänä iltana muutama vuosi sitten peruutin autoa kerrostalon pihassa nähdäkseni, onko erään asunnon ikkunassa valo. Peruuttaminen oli poliisin silmissä sen verran epäilyttävää, että poliisiauto syöksyi paikalle, ja poliisi piti ratsian puhallutuksineen ja papereiden tarkastamisineen. Poliisi oli nähnyt peruuttamiseni jostakin satojen metrien päästä. Kun tämän tyyppisiä kokemuksia kun on tarpeeksi paljon, liikennesääntöä noudattaa, vaikka sitä ei muuten noudattaisikaan. Jos ei poliisin epäluuloisuudella ole rajoja, niin ei ole minun vainoharhaisuudellanikaan. Ilmeisesti kumpikin on seurausta käytännön kokemuksesta. Poliisi ajattelee ehkä, että aina löytyy jotakin, kun ratsataan, ja minä ajattelen, että teenpä mitä tahansa, niin ratsataan.



    Jos olen sataprosenttisen varma, että poliisi ei näe, en pysähdy keskellä tyhjää peltoaukeamaa pelkästään liikennemerkin takia. Itse asiassa sataprosenttisen varma ei voi koskaan olla, koska poliisihan voi olla missä tahansa, mutta luulisin, että yli 99,9 prosenttinen todennäköisyys riittää. Jos esimerkiksi jonkin pitkän jäätien keskellä on risteys ja siinä pakollista pysähtymistä vaativa liikennemerkki, painan kyllä poljinta risteykseen saapuessani, mutta poljin ei ole keskimmäinen vaan oikeanpuoleinen.

      
  • SO2001:

    Herbert:


    Miksi et pysähtyisi? Jätätkö pysähtymättä myös stop-merkin kohdalla, kun se sijatsee keskellä peltoaukeaa, etkä näe muita autoja?


    Ainoa asia, mikä mahdollisesti saa minut tekemään sellaisen älyttömyyden, että pysäytän auton tuollaisessa tilanteessa, on sen mahdollisuuden huomioon ottaminen, että poliisi näkee jostakin kaukaa, että en pysähdy. Ainoastaan rangaistuksen pelko saa minut noudattamaan sääntöä tuollaisessa tilanteessa.




    Tuollaiset risteykset on monissa tapauksissa osoittautuneet kolarirysiksi, mutta sehän ei sinua kiinnosta. Sinusta stop-merkki on älytön.



    Olet useasti kertonut, kuinka teet usein virheitä ajaessasi. On hyvä, että tiedostat tuon, vielä kun se vaikuttaisi ajotapaasi jotain.

      
  • Ajelin pitkästä aikaa Turku-Helsinki väliä, jolloin tämä keskustelu tuli mieleeni.



    Koukkasin Vt1:n sijaan mt110 kautta ihan vain nostalgian vuoksi. Ennen moottoritien avaamista tuota reittiä tuli ajettua paljon. Kehän liikenne on rauhoittunut ilmeisesti kameroiden takia. Enää ei vasemmalla ole hätähousuja painostamassa kovempaan vauhtiin, vaikka ohittaisikin vain 15 km/h nopeuserolla. Toisin on tilanne moottoritiellä, jossa kameroita ei ole. Menneiden aikojen ajokulttuuri tuli mieleeni elävästi myös vanhalla ykköstiellä, jossa nyt sai ajella lähes yksin. Muistissa on ohituskaistojen kilpa-ajot, huikeat ohitukset muissa kohdissa ja talvella muuten vain keliä uhmaavat suoritukset. Moottoritien valmistuttua liikenne tietysti on siirtynyt uudelle tielle, joten ajotapa on sopeutunut tähän muutokseen ja siistiytynyt huomattavasti. Kuskit tuskin sen kypsempiä ovat kuin ennenkään, mutta ympäristö on parempi.

      
  • "Henkilöauto lähti loivassa kaarteessa heittelehtimään..."



    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111717730423_uu.shtml



    Mikä on se fysiikan laki, johon perustuu se, että auto lähtee heittelehtimään. Kaarteessa auton kulkusuuntaa muutetaan kääntämällä ohjauspyörää. Jos renkaat eivät pidä, auto ei käänny vaan jatkaa alkuperäiseen kulkusuuntaansa, mikä tarkoittaa käytännössä jonkinlaista luistoa. Miten tämä luisto muuttuu heittelehtimiseksi? Siten, että auto törmää johonkin, ja törmäys saa sen kimpoamaan vastakkaiseen suuntaan, jossa se taas törmää johonkin, josta seuraa kimpoaminen vastakkaiseen suuntaan jne. Auto on kuin pallo, jonka kimpoilee seinästä toiseen.



    Tietysti on toinenkin mahdollisuus. Nimittäin se, että kuljettaja kääntelee aktiivisesti rattia ja saa auton tanssimaan sambaa. Maantie ei vain välttämättä ole paras paikka tällaiselle performanssille.



    Jostakin syystä mieleeni tulee ajatus, että heittelehtivä ratinkääntelijäkuljettaja kuuluu todennäköisemmin ryhmään "täydelliset kuskit" kuin ryhmään "ylinopeuskuskit".

      
  • Tai sitten ei ihan kirjaimellisesti kannata uskoa kaikkea, mitä tiedotusvälineet kertovat. Radiossa kerrottiin tänään aamulla, että mottoritien toinen kaista oli suljettu onnettomuuden vuoksi. Studion toimittaja kysyi kentällä olleelta toimittajalta, oliko liukkaus onnettomuuden syy. Oli ehdottomasti, sanoi tämä.



    Harmi, että nämä tietäjät, jotka selvittävät onnettomuuden syyn ehdottomalla varmuudella hetki onnettomuuden tapahtuman jälkeen paikan päällä käväisemällä, eivät työskentele tutkijalautakunnissa ja muissa liikenneturvallisuusorganisaatioissa. Säästyisi paljon turhaa työtä.

      
  • Poliisin tiedotteesta: ...vasemmalle kääntyvässä mutkassa henkilöauton kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan ja auto ajautui vastaantulevan pakettiauton keulaan. Henkilöauton oikeanpuoleinen kylki ja pakettiauton vasen etukulma törmäsivät..... Tie oli tapahtumapaikalla jäinen ja erittäin liukas.



    Paikka vaihtelee. Poliisin tiedotuksen mukaan noin kymmenen kilometriä Kurusta Parkanon suuntaan. Tilannehuoneen mukaan... "Noin 6 km ennen paikkaa Kuru. Tarkempi paikka: Välillä Kaidankylä - Saarijärventie."



    Google Street Viewin mukaan mutkat eivät ole erityisen jyrkkiä. En ole ajanut kovin monilla eri autoilla liukkailla maanteillä, mutta siitä huolimatta epäilen, että automalleissa ja renkaissa on eroja, joiden seurauksena toinen auto on herkempi lähtemään luistoihin kuin toinen. Veikkaanpa melkein, että erot voivat olla huomattavan suuria. Toisin sanoen jokin auto on liukkaalla kelillä potentiaalisesti vaarallisempi kuin toinen. Ostajan olisi hyvä tietää.



    Lehtien talviajotesteissä ei välttämättä kaikki tule ilmi, vaikka monenlaisia asioita niissä selviääkin.





    P.S. Kovaa se on meininki maanteillä ison lahden takanakin. Oikein perussuomalaista touhua.

      
  • SO2001:

    Mikä on se fysiikan laki, johon perustuu se, että auto lähtee heittelehtimään. Kaarteessa auton kulkusuuntaa muutetaan kääntämällä ohjauspyörää. Jos renkaat eivät pidä, auto ei käänny vaan jatkaa alkuperäiseen kulkusuuntaansa, mikä tarkoittaa käytännössä jonkinlaista luistoa. Miten tämä luisto muuttuu heittelehtimiseksi?


    Mää mitää fysiikasta tiedä, mutta heiluri alkaa helpoimmin takapyörien hukatessa pidon, vaikkapa tarjottaessa takavetoiselle liikaa kaasua tai etuvetoiselle liian äkäinen kaasun nosto.



    Luistona alkanut tilanne pääty heiluriksi, koska kuski ei pysäyttänyt heiluria keskiasentoonsa silloin kun se ekan kerran oikesi. Heilurin synty todistaa, että tilanne olisi ollut ajettavissa, koska sen aloittanut luistohan oikesi.



    Ja meni kuskin nukkuessa jopa yli. Seuraava heiluri on taas leveämpi, kun ratti pyörii koko ajan liian myöhään.

      
  • SO2001:

    automalleissa ja renkaissa on eroja, joiden seurauksena toinen auto on herkempi lähtemään luistoihin kuin toinen. Veikkaanpa melkein, että erot voivat olla huomattavan suuria. Toisin sanoen jokin auto on liukkaalla kelillä potentiaalisesti vaarallisempi kuin toinen. Ostajan olisi hyvä tietää.

    Lehtien talviajotesteissä ei välttämättä kaikki tule ilmi, vaikka monenlaisia asioita niissä selviääkin.


    On hyvä tietää, mutta kyllähän näistä asioista kerrotaankin niin auto- kuin rengastesteissäkin.



    Vaarallisuuskaan ei ole yksikäsitteinen asia, koska auto, jota on tottunut ajamaan on helpompi pitää lapasissa kuin sellainen, jota ei osaa. Siis olettaen, ettei ole lupaa fuskata ja jättää kokonaan luistelematta, tai ainakin luistella vain Suojelusenkelin sallimissa rajoissa.



    Kumpi sinusta on vaarallisempi, auto+rengas joka lähtee pehmeästi rauhalliseen luistoon hieman pienemmällä nopeudella vai auto+rengasyhdistelmä, joka pitää otteensa aivan äärimmilleen, kunnes rajanopeudella pito katoaa äkillisesti ja varoittamatta? Jälkimmäisellä pääsee pikataipaleen kovempaa, mutta kumpi on turvallisempi?



    Ollaan muuten vaarallisen lähellä etuvetotakavetokeskustelun leimahduspistettä :kiss:

      
  • 740 GLE:

    SO2001:
    Mikä on se fysiikan laki, johon perustuu se, että auto lähtee heittelehtimään. Kaarteessa auton kulkusuuntaa muutetaan kääntämällä ohjauspyörää. Jos renkaat eivät pidä, auto ei käänny vaan jatkaa alkuperäiseen kulkusuuntaansa, mikä tarkoittaa käytännössä jonkinlaista luistoa. Miten tämä luisto muuttuu heittelehtimiseksi?

    Mää mitää fysiikasta tiedä, mutta heiluri alkaa helpoimmin takapyörien hukatessa pidon, vaikkapa tarjottaessa takavetoiselle liikaa kaasua tai etuvetoiselle liian äkäinen kaasun nosto.

    Luistona alkanut tilanne pääty heiluriksi, koska kuski ei pysäyttänyt heiluria keskiasentoonsa silloin kun se ekan kerran oikesi. Heilurin synty todistaa, että tilanne olisi ollut ajettavissa, koska sen aloittanut luistohan oikesi.

    Ja meni kuskin nukkuessa jopa yli. Seuraava heiluri on taas leveämpi, kun ratti pyörii koko ajan liian myöhään.




    Tähän liittyen, ajoin 300tkm ja 10 vuotta S60:lla jossa ajonvakautus. Sitä ei saanut sivuluisuun vaikka joskus testimielessä yritin kun oli hiljainen tienpätkä. Tyypillinen tilanne monelle tulisi eteen kun ajaa jäistä tietä kurviin vähän liian lujaa. Nythän nuo ajonvakautukset yleistyvät. Luin jostain että olisivat pakollisia uusissa autoissa. Ajonvakautus aloittaa korjaustoimenpiteet jo siinä vaiheessa kun kuski ei edes tiedä luistosta.

      
  • Jorma L:

    740 GLE:
    SO2001:
    Mikä on se fysiikan laki, johon perustuu se, että auto lähtee heittelehtimään. Kaarteessa auton kulkusuuntaa muutetaan kääntämällä ohjauspyörää. Jos renkaat eivät pidä, auto ei käänny vaan jatkaa alkuperäiseen kulkusuuntaansa, mikä tarkoittaa käytännössä jonkinlaista luistoa. Miten tämä luisto muuttuu heittelehtimiseksi?

    Mää mitää fysiikasta tiedä, mutta heiluri alkaa helpoimmin takapyörien hukatessa pidon, vaikkapa tarjottaessa takavetoiselle liikaa kaasua tai etuvetoiselle liian äkäinen kaasun nosto.

    Luistona alkanut tilanne pääty heiluriksi, koska kuski ei pysäyttänyt heiluria keskiasentoonsa silloin kun se ekan kerran oikesi. Heilurin synty todistaa, että tilanne olisi ollut ajettavissa, koska sen aloittanut luistohan oikesi.

    Ja meni kuskin nukkuessa jopa yli. Seuraava heiluri on taas leveämpi, kun ratti pyörii koko ajan liian myöhään.


    Tähän liittyen, ajoin 300tkm ja 10 vuotta S60:lla jossa ajonvakautus. Sitä ei saanut sivuluisuun vaikka joskus testimielessä yritin kun oli hiljainen tienpätkä. Tyypillinen tilanne monelle tulisi eteen kun ajaa jäistä tietä kurviin vähän liian lujaa. Nythän nuo ajonvakautukset yleistyvät. Luin jostain että olisivat pakollisia uusissa autoissa. Ajonvakautus aloittaa korjaustoimenpiteet jo siinä vaiheessa kun kuski ei edes tiedä luistosta.


    Omistin 60-luvun lopulla Mazda 1500 sedaneja parikin kappaletta ja niiden ominaisuus heilurin korjaamisessa oli hieno. Kun vauhtia oli riittävästi ja laittoi suoralla tiellä auton sivuluisuun ja irroitti kädet ratista auto korjasi heittelehtimisen itse, ratti pyöri edestakaisin heittojen mukaan, heittelehtiminen vaimeni ja auto kulki lopulta taas suoraan.



    Useinhan onnettomuudet jotka aiheutuvat auton heittelehtimisestä johtuvat kuljettajan väärin tehdyistä ohjauksen korjausliikkeistä, joko liian suurista tai väärin ajoitetuista.

      
  • Nyt on jepetkin heränneet perässä hiillostamiseen motareilla ja aikovat tehdä asialle jotain.



    Eivät tosin aio telkänpönttöjä asentaa, eivätkä taida tietää vielä, miten aikovat asiaa korjata, mutta katsotaan..

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit