Nelivetoinen ihmetteli bensamallin pieniä kulutuslukemia. Ajoin esim. Honda Accord Tourerilla rapiat vajaa kaksi litraa alle ilmoitetun maantiekulutuksen. Normaalin käyttäjän tyylillä kulutus jäi 4 dl alle ilmoitetun. Kyllä bensakoneellakin pääsee maantiellä todella pienellä kulutuksella, kun vain malttaa ennakoida ja rullailla. Kaverini ajoi sen enempää yrittämättä BMW 523 iA:lla -96 hesasta Kuopioon 6,5 litran kulutuksella/100 km muun liikenteen rytmissä.
Rynen auto menee pienellä, jos revittelemällä risteyksissä pääset alle 4,5 litran. Focuksen 90 hv:n dieselin saa viemään yli 6 litraa sadalla huolettomalla ajotavalla, jossa on mukana maantieajoa noin puolet.
Millainen se sun bensa-auto oikein on, jos se vie noin paljon polttoainetta (70 % maantietä ja loput kaupunkia) tuohon dieseliin verrattuna?
Meillä vertailupari kovassa käytössä on seuraava: Focus diesel 90 hv keskikulutus pyörii 6 litran paikkeilla ja 115 hv:n bensa Focus 7,5-7,7 l/100km eli eroa alle 2 l/100km. Autot ovat samanlaisessa ajossa. Eli Rynen mainitsema säästö kuulostaa ihmeellisen suurelta...
Äkkiseltään laskien säästöä yli 6/100km (turha puhua mistään 1.25e/l bensan hinnasta kun se maksaa nykyään sen 1,37 jopa ylikin ja hinta tuskin laskee) joten tuon veron kuollettaa n.9000km matkalla.
Kuinka ollakaan, oli juuri tänään puhetta työkaverin kanssa siitä, kuinka ihmiset ensin tekevät täysin tunteiden varassa päätöksiä ja sen jälkeen keksivät "järkeviä" syitä käyttäytymiseensä...
Maksoin bensalitrasta Tampereella 1,319/l viime viikolla. Tasan vuosi sitten olen maksanut samalla seudulla 1,404/l. Talvella halvimmillaan 1,15/l. Varmasti keskihinta jatkossa nousee, mutta on naivia kuvitella, ettei hinta heiluisi tulevaisuudessakin.
Meillä vertailupari kovassa käytössä on seuraava: Focus diesel 90 hv keskikulutus pyörii 6 litran paikkeilla ja 115 hv:n bensa Focus 7,5-7,7 l/100km eli eroa alle 2 l/100km. Autot ovat samanlaisessa ajossa. Eli Rynen mainitsema säästö kuulostaa ihmeellisen suurelta...
Älä nyt vaan vedä hernestä nenään, mutta ehkäpä yksi syy on juuri siinä, että dieseliä ja bensaa ei yleensä kannata hankkia "samanlaiseen" ajoon, vaan jompi kumpi on edullisempi. 6 l/100km vaikuttaa suurelta dieselille tuollaiselle piskuiselle nuhapumpulle, ellei se sisällä kaupunki/taajama-ajoa melko paljon. Bensa-autojen kulutuksen olen jo unohtanut, joten niitä en kommentoi.
Toisaalta on tietysti niin, että jos ajotarpeet vaihtuvat, ei kannata vaihtaa mottia kovin herkästi ainakaan uuteen toisenlaista polttoainetta käyttävään. Se ei ole ekologisesti järkevää eikä yleensä edes yksityistaloudellisesti.
EDIT: Oletin, että tarkoittamasi "samanlainen ajo" tarkoittaa siis samojen olosuhteiden lisäksi samoja kilometrejä, mutta voin olla väärässä. Tällainen ajohan olisi epäilemättä epätaloudellisempaa jompaa kumpaa p-ainetta syövällä ajokilla, ellei jostakin syystä ajomäärä, kulutus ja disukan käyttövoimavero olisi tavanomaista lähempänä bensan kuluja.
EDIT2: On tietty mahdollista, että ajo-olosuhteiden ollessa samanlaiset, ero selittyy sillä, että sinä kenkäät disukkaa ja vaimo bensaa!? Siinä tapauksessa pyydä vaimolta taloudellisen ajon kurssitus ja hämmästy
[mikahe muokkasi tätä viestiä 07.08.2007 klo 22:05]
[quote title="07.08.2007 klo 16:49 D-Power kirjoitti"]
Rynen auto menee pienellä, jos revittelemällä risteyksissä pääset alle 4,5 litran.
Tuollaisella alle 4,5 litran menevällä revitys-dieselillä en ole minäkään ajanut. Toki Accordin saa kulkemaan maantiellä sopivan pätkän tasaisesti ajamalla 4- 4,5 litralla, mutta kyllä ne pidemmän ajan sekalaiset kulutukset talvi, käynnistykset, ym. mukaanlukien silti asettuvat sinne lähemmäs kuutta litraa vaikka ajankin hyvin maantiepainotteisesti. Bensa-autonkin saa menemään vastaavan maantiepätkän esim Lappiin suht helposti alle 6 litran eikä minulla ole niiden pitkän ajan kulutuksetkaan olleet viimeisimmissä kuin 7,7 - 8,5 litraa.
Sikäli pitäisi laskea dieselin hyväksi vähän enemmän eroa, että bensavehkeitä piti lämmittää sähkötolpassa kun dieselin polttoainelaskussa näkyy myös nuo lämmitykset.
Kait nyt otit sen n.2litran kulutuseron lisäksi huomioon polttoaineiden hinnat. Jos se Focus syö n.7,5l/100km bensaa ja dieseliä menee vastaavasti alle 6l niin tuleehan siinäkin säästöä n.5/100km.
Montako "ristysrevitystä" mahtuu 70km maantietä ja 30km taajama-ajoa? Enkä sitäpaitsi nyt ihan joka ristyksestä renkaat ulvoen lähde.
Edellinen bensa-auto oli 1,6 sol Corolla, nyt siis vastaava diesel. Ja se bensa corolla todellakin vei sen 7,5-8l minun ajotyylillä, tiedän että silläkin pääsee 6litraan jos haluaa, en vaan itse jaksanut ajaa sillä tavalla.
Sitäpaitsi nämä autonhankintaverosta itkijät aiheuttaa sen, että kohta saadaan nämä corollat ja golffit paritonnia halvemalla mutta vastaavasti maksetaan polttoaineiden hinnoissa tuo säästö muutamassa kuukaudessa takaisin. Joten älkää erehtykö luulemaan että polttoaineiden hinnat tulee tulevaisuudessa laskemaan päinvastoin luulenpa että ennen vuosikymmen loppua bensa maksaa yli 2/litra. Joten kiitti vitusti näille persaukisille automaatti verovalittajille.
No niin tulipahan avauduttua! Pyydän anteeksi jos jotain loukkasi, mutta näin se vaan tulee käymään.
Nykyajan diesel on huomattavasti miellyttävämpi ajaa kuin bensa-auto mutta kun rahaa ei ole uuteen dieseliin niin täytyy tyytyä ajamaan käytetyllä bensa-autolla... Kunhan ilmastointi pelaa
Tämmöistä dieseliähän on suurista voimista huolimatta ikävä ajaa varsinkin kaupungissa, koska vetoalueella pysyäkseen joutuu vaihtamaan vähän väliä.
Itse tein pari kuukautta sitten tempun, jossa vaihdon pienimoottorisen diesel-auton 2-litran bensamalliin. Syy oli isompi tilantarve ja isojen dieseleiden suuret kilometrit käytettynä. Syy oli myös kyllästyminen tuohon vaihtamistarpeeseen taajama-ajossa. Mielestäni diesel sopii ehdottomasti paremmin maantieajoon ja mielellään yli 100km/h, jotta suurin vaihde on kunnolla vetoalueella. Sittenhän se ei Suomen rajoituksilla sieltä enää putoakaan.
Ainakin tuossa bensa-autossa on se etu, että 4. vaihde sopii melko pieneen nurkkapyöritykseen ja 5. vaihde taajama-ajoon. Dieselissä nopeusrajoituksen vaihtelu 40-60-80 väliä aiheuttaa jatkuvaa sahaamista vaihteissa. Suurin vaihde kun vetää vasta joten kuten jostain 70km/h alkaen. Kulmapyöritykseen pitää hakea 2. vaihdetta. Automaatti olisi paikallaan mutta se on selvästi budjetin yläpuolella. 2-litraisia bensa-automaatteja nyt on pilvin pimein mutta nyt en päätynyt sellaiseen.
Sitä dieselissä jäin kaipaamaan, että huolimatta vaihtamistarpeesta liikkeellelähdöt ovat helppoja. Hyvin säädettyä dieseliä nyt ei saa sammumaan lähdössä vaikka miten tumpeloisi. Iso auto 2-litran bensallakin vaatii vähän alkukierroksia, että lähtö tai matelevassa jonossa kiihdyttäminen toimii kunnolla. Mutta tämä on kompensaatio siitä, että yli 50km/h nopeudessa ei vaihdekeppiin tarvitse rauhallisessa ajossa enää koskea.
Älä nyt vaan vedä hernestä nenään, mutta ehkäpä yksi syy on juuri siinä, että dieseliä ja bensaa ei yleensä kannata hankkia "samanlaiseen" ajoon, vaan jompi kumpi on edullisempi. 6 l/100km vaikuttaa suurelta dieselille tuollaiselle piskuiselle nuhapumpulle, ellei se sisällä kaupunki/taajama-ajoa melko paljon. Bensa-autojen kulutuksen olen jo unohtanut, joten niitä en kommentoi.
Toisaalta on tietysti niin, että jos ajotarpeet vaihtuvat, ei kannata vaihtaa mottia kovin herkästi ainakaan uuteen toisenlaista polttoainetta käyttävään. Se ei ole ekologisesti järkevää eikä yleensä edes yksityistaloudellisesti.
EDIT: Oletin, että tarkoittamasi "samanlainen ajo" tarkoittaa siis samojen olosuhteiden lisäksi samoja kilometrejä, mutta voin olla väärässä. Tällainen ajohan olisi epäilemättä epätaloudellisempaa jompaa kumpaa p-ainetta syövällä ajokilla, ellei jostakin syystä ajomäärä, kulutus ja disukan käyttövoimavero olisi tavanomaista lähempänä bensan kuluja.
EDIT2: On tietty mahdollista, että ajo-olosuhteiden ollessa samanlaiset, ero selittyy sillä, että sinä kenkäät disukkaa ja vaimo bensaa!? Siinä tapauksessa pyydä vaimolta taloudellisen ajon kurssitus ja hämmästy
Ei tässä herneitä nenään vedellä päinvastoin mielestäni kiinnostava keskustelunaihe. Molemmilla Focuksilla tulee samanlaisessa ajossa suunnilleen samanverran kilometrejä. Molemmissa autoissa on useampia kuljettajia eli kuljettajien välinen ajotapa kuittaantuu.
Joku heitti erittäin hyvän pointin siitä, että tuo bensiinikäyttöinen Focus on tolpan päässä ja Dieselissä on Webasto. Oletus on tosi ja vaikuttaa bensakoneisen eduksi kulutuslukemiin. Eli polttoainekulut/100 km=Diesel Focus 0,924 * 5,9l/100 km = 5,45 euroa ja bensa Focus 1,25 * 7,7 l/100 km = 9,63 euroa. Erotus 4,2 euroa + hieman webastolisää. Voisko ero/100km olla noin 4,5 euroa? Mielestäni käyttämilläni polttoaineenhinnoilla voi hyvin laskea, koska olen saanut dieseliä koko tämän vuoden keskimäärin tuolla hinnalla. Bensan hinta oli tuo aikaisemmin mainittu vuoden keskiarvohinta.
Vaimoni ajaa omalla autollaan kyllä 1-2 l/100km taloudellisemmin kuin minä. Tosiaan ajotavalla saattaa olla merkitystä, kun ajelen hänen autollaan hmm. hieman urheilullisemmin. Onneksi hänen autoonsa tulee max 10 tkm/a, sillä kulutus pyörii 8-11 litran välillä sataa kilometriä kohti.
Varmasti diesel Focus hyötyisi, jos kaupunkiajoa olisi reilusti enemmän.
Kait nyt otit sen n.2litran kulutuseron lisäksi huomioon polttoaineiden hinnat. Jos se Focus syö n.7,5l/100km bensaa ja dieseliä menee vastaavasti alle 6l niin tuleehan siinäkin säästöä n.5/100km.
Montako "ristysrevitystä" mahtuu 70km maantietä ja 30km taajama-ajoa? Enkä sitäpaitsi nyt ihan joka ristyksestä renkaat ulvoen lähde.
Edellinen bensa-auto oli 1,6 sol Corolla, nyt siis vastaava diesel. Ja se bensa corolla todellakin vei sen 7,5-8l minun ajotyylillä, tiedän että silläkin pääsee 6litraan jos haluaa, en vaan itse jaksanut ajaa sillä tavalla.
Sitäpaitsi nämä autonhankintaverosta itkijät aiheuttaa sen, että kohta saadaan nämä corollat ja golffit paritonnia halvemalla mutta vastaavasti maksetaan polttoaineiden hinnoissa tuo säästö muutamassa kuukaudessa takaisin. Joten älkää erehtykö luulemaan että polttoaineiden hinnat tulee tulevaisuudessa laskemaan päinvastoin luulenpa että ennen vuosikymmen loppua bensa maksaa yli 2/litra. Joten kiitti vitusti näille persaukisille automaatti verovalittajille.
No niin tulipahan avauduttua! Pyydän anteeksi jos jotain loukkasi, mutta näin se vaan tulee käymään.
Meillä noiden Corolla 1,6 2003 vuosimallin autojen kulutus pyöri vastaavassa ajossa kuin nykyinen kalustomme 7,7-8,3 litran välillä. Eli bensa Focus menee vähän pienemmällä.
Pysyn myös itse jatkossa dieseleissä runsaiden kilometrien ja dieselien miellyttävyyden takia. Toki mahdollinen dieselverosta luopuminen ja polttoaineiden hintojen nousupaineet ohjaavat ostokäyttäytymistäni entistä vahvemmin dieselautoihin. Itse asiassa Corolla sedan 1,4 D4D on yksi vaihtoehto, jos päädyn uuteen autoon saksantuonnin sijasta.
Mielestäni tuo Mainio.net:in bensa-diesel- laskuri on arvioimaasi parempi. Siellä pitää muistaa laskea joku korko sille, että dieselissä kalliimman hankintahinnan takia rahaa seisoo muutama tuhat euroa tyhjänpanttina. Yleisesti ihmiset arvioivat dieselautojen kannattavuusrajat alakanttiin.
Kuittasin noihin risteysrevityksiin, koska tekstistäsi saattoi saada kuvan sinun ajavan yleisesti "raskaalla jalalla", jolloin mainitsemasi 4,2 l/100 km kuulostaa todella pieneltä kulutuslukemalta jopa dieselille.
Yleensä nuo lasketaan kannattavuusrajat lasketaan aika lailla alakanttiin. Myöskään en ole huomannut, että ns perusautojen kohdalla dieselistä saisi erityisen hyvin takaisin vaihdossa. Isoissa autoissa kannattavuusrajat ovat usein alempia, saattaa kannattaa jo alle 25-30tkm:nkin.
Tuo Rynen Corolla-laskelma on mielenkiintoinen, itse päädyin Mainion laskurin avulla ihan erilaiseen tulokseen. Hintaeroahan nykyisellä 1.4D Sol ja 1.6 Solilla on suunnilleen 3.500 euroa, mikä on kyllä tuon hintaluokan autossa todella paljon. Käyttövoimavero varmaan siinä 400 eur / vuosi. Noilla tiedoilla kannattavuusraja on vähintään 30 tkm / vuosi paikkeilla.
Bensa-auton etuna on se, että sillä voi säästää helposti rahaa jättämällä sen pihaan. Dieselissä tuota säästöä ei juuri tule, kulut ovat varsin kiinteät ajoit tai et. Siinä mielessä suhtaudun aika kriittisesti tähän dieselin "ekologisuuteen". Vaikka itse dieseleillä ajankin ja ne vähemmän / km kulututtavatkin.
Kannattaa muistaa myös se, että tarpeettoman suuri auto tulee ainan kalliimmaksi ,oli se sitten dieseli tai bensa, kuin sopivan kokoinen. Itse kun kuulun kahden hengen talouteen niin vaihdoin n. kymmenen vuotiaan TD farkku Mondeon kahden hengen bensa-autoon eli smart Roadsteriin 0,7 litraisella bensaturbolla. Vaikka tilassa joutuukin tinkimään tietysti huomattavasti, niin sen vastineeksi saa kyllä paljon ajonautinto- ja ajo-ominaisuuspuolella ja käytännön ajossa kilometrikustannus pysyi kokolailla samana eli bensaa kuluu samalla rahasummalla kuin ennen dieseliä. Kaupunkiajossa automatisoitu 6v manuaalilaatikko tekee ajamisesta helpompaa kuin manuaali dieselillä ja silti kaupungissakin pääsee alle 5 litran kulutuksiin jos ei joudu paljon seisoskelemaan tyhjäkäynnillä liikennevaloissa tai ruuhkissa. Ilmeisesti auton keveydestä ja pienestä ilmanvastuksesta johtuu myös se, että kulutus ei juuri tunnu muuttuvan siitä ajaako tasaista kolmea kymppiä vai kiihdyttääkö risteyksestä viiteen kymppiin ja rullaa seuraavaan risteykseen. Eli kulutus tuntuu olevan sidoksissa vahvasti keskinopeuteen eikä niinkään ajotapaan eli hetkellisten kiihdytysten määriin. Mitä olen nyt ajotietokonetta tarkkaillut niin sen perusteella hetkellinen kulutus tasaisella nopeudella ja tasamaalla vaihtelee vitosvaihteen 50km/h 3,0l/100km ja kutosvaihteen 130km/h 6,5l/100km välillä. Eivät nuo tietenkään mitään haamulukuja ole jos vertaa nykypäivän pienimpiin dieselautoihin, mutta toisaalta tuosta 0,7 litrasta revityt 82hv antaa kyllä olettaa, että taloudellisuus ei ole ollut aivan päälimmäisenä prioriteettlistalla konetta suunniteltaessa.
[slowgear muokkasi tätä viestiä 09.08.2007 klo 11:08]
Kannattaa muistaa myös se, että tarpeettoman suuri auto tulee ainan kalliimmaksi ,oli se sitten dieseli tai bensa, kuin sopivan kokoinen. Itse kun kuulun kahden hengen talouteen niin vaihdoin n. kymmenen vuotiaan TD farkku Mondeon kahden hengen bensa-autoon eli smart Roadsteriin 0,7 litraisella bensaturbolla. Vaikka tilassa joutuukin tinkimään tietysti huomattavasti, niin sen vastineeksi saa kyllä paljon ajonautinto- ja ajo-ominaisuuspuolella ja käytännön ajossa kilometrikustannus pysyi kokolailla samana eli bensaa kuluu samalla rahasummalla kuin ennen dieseliä...
Slowgear: ei ole sattumaa että monet maailman huippuinsinöörit ja autohullutkin ajelevat (tai ainakin ajelivat vielä jonkin aikaa sitten) arkiajonsa Smart Roadstereillä...
Jos haluaa lisää kulkua niin vakioSmartin tehoja saa nostettua ohjelmoinnilla yli 100hv:aan (ja vääntö tietty kasvaa myös reippaasti), enkä usko että kulutus juuri siitä nousee. Aika iso prosentuaalinen ero.
Tiesitkö että Smartin tuotantovälineet on siirretty uuteen tehtaaseen Walesiin ja sitä aletaan ilmeisesti pian valmistaa AC-merkkisenä? Se on paranneltu Smart Roadster eli vissiin vielä entisestäänkin kevennetty, varustettu uudella vapaastihengittävällä kolmisylinterisellä koneella ja MANUAALIvaihteistolla!
No joo, saas nähdä nimittäin vaikka projektin toteuttajat ovat huippuinsinöörejä ja teknisesti homma olisi hyvin toteutettu niin heidän taloudellinen puolensa vaikuttaa vähän kyseenalaiselta ja projektista ei ole kuulunut mitään sitten joulukuun...
Joka tapauksessa vaikka meni tapauskohtaiseksi ja sivuraiteelle niin on fakta että kevyt auto jossa hyvä kone on vaikea voittaa taloudellisuudessa ja oikeastaan millään muullakaan AUTOlle tärkeällä osa-alueella. Liikkuvat pakettiautosohvat jotka on tarkoitettu mukaviksi ruuhkissa ja autojonoissa istuessa ovat asia erikseen.
Sori tämä OT, mutta kun nyt tuli puheeksi. Olen kyllä lukenut tuosta uudesta Acesta, mutta mahtaakohan tulla tuotantoon jos kerran DaimlerChryslerkaan ei saanut sen tuotantoa kannattavaksi.
Itse kyllä tykkään tuosta smartin parjatusta vaihteistosta enkä vaihtaisi sitä manuaaliin vaikka se olisi tarjollakin koska lähes 25 vuotta on tullut jo manuaaliakin hämmennettyä. Täytyy sitten joskus kun kytkin remppa tulee ajankohtaiseksi katsoa josko varat riittäisivät Bonalumen kilpakytkimeen, jonka pitäisi nopeuttaa vaihtamista huomattavasti, ja samalla voisi sitten miettiä ecun uudelleenohjelmointiakin.
Saksan ebayllä näkyy muuten myynnissä tietokoneeseen liitettäviä ohjelmointilaitteita ohjelmistoineen kolmasosalla siitä hinnasta, mitä smartin kertaohjelmoinnista täällä pyydetään. Tiedä vaikka sitten kun saan työn alla olevan auto-PC:n valmiiksi niin jos vaikka ostaa pätkäyttäisi vehkeet joilla voisi sitten vaikka joka aamu ennen ajoon lähtöä ladata autoon uuden ohjelman päiväohjelman mukaan.
Jos haluaa lisää kulkua niin vakioSmartin tehoja saa nostettua ohjelmoinnilla yli 100hv:aan (ja vääntö tietty kasvaa myös reippaasti), enkä usko että kulutus juuri siitä nousee. Aika iso prosentuaalinen ero.
Optimismisi on kiitettävää, mutta epäilenpä onko sille perusteita. Kaikkinaiset moottoriviritykset perustuvat lastut mukaan luettuna siihen, että tuhoamalla enemmän polttoainetta saadaan isompi teho ja vääntö. Lisäksi haitta on pysyvä myös silloin kun sitä lisää ei tarvittaisi.
Ehkä hybriditekniikassa saattaisi jo olla eväitä siihen, että hyvän tehon ja väännön aikaansaaminen silloin kun niitä tarvitaan, ei kasvata kulutusta myös kaikkina muina aikoina. Perinteisellä polttomoottoritekniikalla tämä ei taida onnistua, sillä moottorijarrutuksen nollakulutuksella ei vielä pitkälle pötkitä.
Optimismisi on kiitettävää, mutta epäilenpä onko sille perusteita. Kaikkinaiset moottoriviritykset perustuvat lastut mukaan luettuna siihen, että tuhoamalla enemmän polttoainetta saadaan isompi teho ja vääntö. Lisäksi haitta on pysyvä myös silloin kun sitä lisää ei tarvittaisi.
Vaikea sanoa varmaksi, mutta eikös nykyautojen pieni kulutus perustu pitkälti juuri sille, että vääntöä on pienilla kierroksilla tarpeeksi, niin ettei konetta tarvitse välttämättä huudattaa. Jos smartissakin vääntöä olisi pikkasen lisää tuossa 2000 kierroksen korvilla niin sillä voisi ehkä ajaa viittäkymppiä vitosella ja kahdeksaa kymppiä kutosella eikä pykälää pienemmillä vaihteilla ja vajaa tuhat kierrosta suuremmilla käyntinopeuksilla. Nyt automatiikka pakkovaihtaa vitoselta neloselle jossain 50 ja 60 välissä ja kutoselta vitoselle 80 ja 90 välissa.
[slowgear muokkasi tätä viestiä 09.08.2007 klo 22:18]
Lainaus: "Kaikkinaiset moottoriviritykset perustuvat lastut mukaan luettuna siihen, että tuhoamalla enemmän polttoainetta saadaan isompi teho ja vääntö. Lisäksi haitta on pysyvä myös silloin kun sitä lisää ei tarvittaisi."
Ainakin haluaisin edellisen kirjoittajan hieman perustelevan sanomaansa! Minulle riittää, jos sanoo ammatikseen olevan automyyjä maahantuojan liikkeen palveluksessa! Viitekehyksen huomioiden ymmärrän lausuman!
Lainaus: "Kaikkinaiset moottoriviritykset perustuvat lastut mukaan luettuna siihen, että tuhoamalla enemmän polttoainetta saadaan isompi teho ja vääntö. Lisäksi haitta on pysyvä myös silloin kun sitä lisää ei tarvittaisi."
Pitää paikkansa, jos käyttää jatkuvasti kasvanutta huipputehoa. Mutta jos käyttää virittämistä matalien kierrosten vääntöalueen laajentamiseen ja ajaa pääasiassa matalalla vääntöalueella, niin kulutus pienenee.
Dieselkoneiden lastu - ja boxiviritykset yleensä laskevat kulutusta. Lisäetuna vielä ajettavuus muuttuu jouheammaksi, eli vaihtamistarve vähenee. Kannattaa kokeilla, ei ole edes kallista.
Lainaus: "Kaikkinaiset moottoriviritykset perustuvat lastut mukaan luettuna siihen, että tuhoamalla enemmän polttoainetta saadaan isompi teho ja vääntö. Lisäksi haitta on pysyvä myös silloin kun sitä lisää ei tarvittaisi."
Ainakin haluaisin edellisen kirjoittajan hieman perustelevan sanomaansa! Minulle riittää, jos sanoo ammatikseen olevan automyyjä maahantuojan liikkeen palveluksessa! Viitekehyksen huomioiden ymmärrän lausuman!
Autovalmistajat esimerkiksi joutuvat kantamaan vastuunsa tuotteidensa päästönormien mukaisuudesta. Jos (viritetty) auto pomppaa päästömittauksessa, niin ketä ensiksi syytetään?
Lisäksi lastu- (tms.) virityksien aiheuttamat muut vauriot koituvat aluksi valmistajan piikkiin (ennen kuin ylimääräisin kustannuksin ne osoitetaan johtuvan "virittelijästä").
Ei, en ole autonvalmistajien enkä maahantuojan/jälleenmyyjän palveluksessa. Jos olisin niin totta vie palvelisin asiakkaita paremmin.
Olen vain sinisilmätön kuluttaja, jolle ei mene läpi tarjous ihmelastusta, joka esim. pienentää kulutusta (tai pitää sen entisellään), lisää vääntöä 100 Nm ja tehoa 50 kW. Jos näitä joku oikeasti tekisi, niin kaipa autotehtaat heidät palkkaisivat ja tekisivät suuret voitot kilpailijoidensa kustannuksella.
Jos haluaa lisää kulkua niin vakioSmartin tehoja saa nostettua ohjelmoinnilla yli 100hv:aan (ja vääntö tietty kasvaa myös reippaasti), enkä usko että kulutus juuri siitä nousee. Aika iso prosentuaalinen ero.
Optimismisi on kiitettävää, mutta epäilenpä onko sille perusteita. Kaikkinaiset moottoriviritykset perustuvat lastut mukaan luettuna siihen, että tuhoamalla enemmän polttoainetta saadaan isompi teho ja vääntö. Lisäksi haitta on pysyvä myös silloin kun sitä lisää ei tarvittaisi.
Ehkä hybriditekniikassa saattaisi jo olla eväitä siihen, että hyvän tehon ja väännön aikaansaaminen silloin kun niitä tarvitaan, ei kasvata kulutusta myös kaikkina muina aikoina. Perinteisellä polttomoottoritekniikalla tämä ei taida onnistua, sillä moottorijarrutuksen nollakulutuksella ei vielä pitkälle pötkitä.
Et siis ole perillä mitatuista tuloksista...
On olemassa jopa Eco-tuningiksi kutsuttuja ohjelmointeja jotka vähentävät kulutusta ja lisäävät hieman tehoa. Vaikutus perustuu paitsi siihen että ohjelmoinnista poistetaan 'löysät' niin myös siihen että kun vääntöä lisätään niin moottoria voidaan käyttää taloudellisemmin. Tässä ei ole mitään epäselvää vaan asia on selvästi mitattu.
Sori tämä OT, mutta kun nyt tuli puheeksi. Olen kyllä lukenut tuosta uudesta Acesta, mutta mahtaakohan tulla tuotantoon jos kerran DaimlerChryslerkaan ei saanut sen tuotantoa kannattavaksi.
Itse kyllä tykkään tuosta smartin parjatusta vaihteistosta enkä vaihtaisi sitä manuaaliin vaikka se olisi tarjollakin koska lähes 25 vuotta on tullut jo manuaaliakin hämmennettyä. Täytyy sitten joskus kun kytkin remppa tulee ajankohtaiseksi katsoa josko varat riittäisivät Bonalumen kilpakytkimeen, jonka pitäisi nopeuttaa vaihtamista huomattavasti, ja samalla voisi sitten miettiä ecun uudelleenohjelmointiakin.
Saksan ebayllä näkyy muuten myynnissä tietokoneeseen liitettäviä ohjelmointilaitteita ohjelmistoineen kolmasosalla siitä hinnasta, mitä smartin kertaohjelmoinnista täällä pyydetään. Tiedä vaikka sitten kun saan työn alla olevan auto-PC:n valmiiksi niin jos vaikka ostaa pätkäyttäisi vehkeet joilla voisi sitten vaikka joka aamu ennen ajoon lähtöä ladata autoon uuden ohjelman päiväohjelman mukaan.
Niin, vähän on kysymysmerkki tuo AC, mutta tuotantovälineet on kyllä käsittääksen jo ostettu ja siirretty omiin tiloihin ja moottoritoimituksista on sovittu. Silti vähän outo yhtälö. Pitää kuitenkin muistaa että Briteissä on ties mitä pieniä autonvalmistajia jotka porskuttavat pienillä tuotantomäärillään vuodesta toiseen. Ilman Smartin raskasta, erittäin kattavaa verkostoa ja mainontaa on kustannukset aivan erilaiset. Ja maine kun ei ole 'leikkiautomainen' niin ostajiakin on varmaan enemmän, Smart Roadsterien kokonaisstrategia on aika kovasti haukuttu.
En ole kuullut että kytkimen vaihto nopeuttaisi Smartin vaihtoja, onko se todella toiminut? Smartin vaihtojen hitaushan johtuu tietääkseni siitä että kone vaihtaa ja käyttää kytkintä AINA samalla tavalla kuin liikkeellelähdössä eli laskee miten kytkimen voi päästää. Muissa EH-manuaaleissa toiminta riippuu siitä millä vaihteella ollaan ja vissiin vain ykköstä käyttäessä ne tekevät asiasta monimutkaisen, muutoin heittävät kytkimen nopeasti esiohjelmoidusti. Smart ei isoillakaan vaihteilla vaihda vaihdetta nopeasti koska se aina miettii miten kytkimen voi päästää kuten liikkeellelähdössä. Siihen on saatavilla ohjelmointeja joiden sanotaan nopeuttavan vaihtoja mutta nekään ei kuulemma käytännössä juuri vaikuta, ohjelmointia muuttamalla ei kai yksinkertaisesti ole mahdollista saada suurta muutosta aikaan vaihtonopeuksiin.
Itse en koskisi noihin 'tee-se-itse' vehkeisiin, luottaisin ennemmin ammattilaisiin jotka ovat käyttäneet lukuisia tunteja etsiäkseen hyvät ohjelmoinnit ja jakavat kustannukset lukuisten asiakkaiden kesken. En ymmärrä miten joku voi itse päästä samaan autotallissaan halpiskamppeilla kun kerran se on ammattilaisille suuri työmäärä jonka kustannukset pitää jakaa monen kesken. Heillä on lisäksi jo pitkä kokemus alalta.
ENNENKAIKKEA kunnon firmassa tehdystä ohjelmoinnista saa mukaansa TAKUUN!!
Autovalmistajat esimerkiksi joutuvat kantamaan vastuunsa tuotteidensa päästönormien mukaisuudesta. Jos (viritetty) auto pomppaa päästömittauksessa, niin ketä ensiksi syytetään?
Lisäksi lastu- (tms.) virityksien aiheuttamat muut vauriot koituvat aluksi valmistajan piikkiin (ennen kuin ylimääräisin kustannuksin ne osoitetaan johtuvan "virittelijästä").
Ei, en ole autonvalmistajien enkä maahantuojan/jälleenmyyjän palveluksessa. Jos olisin niin totta vie palvelisin asiakkaita paremmin.
Olen vain sinisilmätön kuluttaja, jolle ei mene läpi tarjous ihmelastusta, joka esim. pienentää kulutusta (tai pitää sen entisellään), lisää vääntöä 100 Nm ja tehoa 50 kW. Jos näitä joku oikeasti tekisi, niin kaipa autotehtaat heidät palkkaisivat ja tekisivät suuret voitot kilpailijoidensa kustannuksella.
Nyt keksit itse omasta hatusta ongelmia jolla asiaa yrität perustella. Ota hieman selvää tuosta suuresta alasta niin huomaat ettei se ole mitään pikkupajojen hämärätouhua.
En tiedä onko ihmisillä ollut vauriotilanteissa ongelmia todistamisten kanssa mutta sen verran suuri ala ja varsinkin Saksassa on sen verran kovat autoilijoiden etujärjestöt ettei isojen firmojen asiakkailla ainakaan pitäisi olla huteraa pohjaa. Takuut ovat aika selkeät.
Mitä tarkoitat kun puhut ihmisten huonosta palvelusta?
Muun muassa suurissa Saksalaisissa sanomalehdissä on juttua lastuista ja hyvin monesta muustakin lähteestä saat kätevästi tietoa tästä MÖRÖSTÄ. Eikun lukemaan niin ei tarvitse olla niin peloissaan ja väittää hämäräksi...
Muuten: tehojen todistaminen ei ole mikään ongelma kun kerran varsinkin keski-euroopassa on suht halpaa tehdä tehomittauksia riippumattomissa paikoissa ja usein ihmiset näitä käyttävät testatakseen ennen ja jälkeen -lukemia. Itseasiassa yleensä ohjelmointiyritys itse antaa tulokset mittauksistaan ennen ja jälkeen... Luuletko ettei lehdistö ole kovasti näitä testanneet???
Olen vain sinisilmätön kuluttaja, jolle ei mene läpi tarjous ihmelastusta, joka esim. pienentää kulutusta (tai pitää sen entisellään), lisää vääntöä 100 Nm ja tehoa 50 kW. Jos näitä joku oikeasti tekisi, niin kaipa autotehtaat heidät palkkaisivat ja tekisivät suuret voitot kilpailijoidensa kustannuksella.
Passatissani 96 kW 4-motion kulutus on pysynyt ennallaan tehoyksiön kytkemisen jälkeen (nyt noin 160 hv ja >360 Nm vääntöä). Tottakai kulutus kasvaa, jos lisääntynyt teho houkuttelee urheilulliseen ajotapaan. Kieltämättä itsekin leikin aluksi "uudella lelulla".
Ajotapani perustuu kuitenkin pienillä kierroksilla väännön avulla ajamiseen ja lisääntynyt vääntö hyödyttää raskasta peräkärryä vedettäessä. Passatin kulkemisessa on uskomaton ero tehoyksikön kanssa. Sen voi kokeilla tehoyksikön sulakkeen poistamalla. Kaverini oli erittäin hämmästynyt kuinka nuhaiseksi Passat muuttui vakioasetuksilla.
Passattia tehdään samalla 6-vaihteisella laatikolla myös tehokkaammilla ja vääntävämmillä moottoreilla, joten tässä tapauksessa kestävyysongelmia ei pitäisi tulla. Viritetty 1,9 litrainen antaa käytännössä saman tehopainosuhteen (vertailutehot 150 hv tai 180 hv, painoeroa 1.9 TDI:n en tiedä) kuin vakio 2,5 TDI ja on taloudellisempi vaihtoehto.
Pääosin autot kestävät ohjelmointiviritykset hyvin. Suuret virityspajat rajaavat väännön joissakin viisi vaihteisissa manuaaleissa ja automaattilaatikoissa alemmalle tasolle juuri kestävyyden varmistamiseksi. Kyllä se korvien väli, kunnossa ollessaan, on tärkein seikka näissä luotettavuus asioissa.
Dieselautoon saa edullisesti 15-20 % lisää vääntöä ja tehoa kulutuksen juurikaan lisääntymättä. Eli tässä voisi olla yksi syy valita dieselauto bensamoottorisen sijasta. Mahtaako myös bensaturbojen kulutus pysyä kurissa lastuvirityksen jälkeen? Noista ECO-ohjelmoinneista olisi mukava kuulla käytännön kokemuksia. Sellaistakin olen harkinnut.
""""Olen vain sinisilmätön kuluttaja, jolle ei mene läpi tarjous ihmelastusta, joka esim. pienentää kulutusta (tai pitää sen entisellään), lisää vääntöä 100 Nm ja tehoa 50 kW. Jos näitä joku oikeasti tekisi, niin kaipa autotehtaat heidät palkkaisivat ja tekisivät suuret voitot kilpailijoidensa kustannuksella.""""
Jihuu, yllätys, yllätys. Näin juuri autotehtaat ovat jo tehneet. Esim. VAG:lla on täysin samanlaisesta TDI-tekniikasta otettu eri merkeille, erilaisia tehoja. Tämän asian ovat monet kuluttajatkin havainneet. Eli ostetaan se halvempi ja tehottomampi versio ja sitten pikkurahalla tehdään siitä tehoiltaan kalliimpaa vastaava. Varustelussa toki jotain häviää, mutta se on eri asia.
Lastu- ja boxivalmistajien mallistot on maltillisesti tehoa ja vääntöä nostavia. Yleensä n. 20% tehoa ja vääntöä lisää. Tuommoisen palikan kun autoonsa laittaa, niin ongelmia ei tule. Vaikutus ajettavuuteen on lähestulkoon valtava, erityisesti esim. asuntovaunun vetämisessä.
Yleensä lastu- ja boxikauppiailla on vielä tyytyväisyystakuu, eli testaa 14pv ja palauta, jos ei miellytä. Rahat tulee tiskiin ilman kyselyitä.
[RistoQ muokkasi tätä viestiä 10.08.2007 klo 11:20]
Monesti on tehdas tehokkaampaan moottori versioon tehnyt muutoksia myös tekniikkaan ja voimansiirtoon. Tuskinpa auton käyttöikä lastutuksella kasvaa.
Lastutettu auto on myös ilman muutoskatsastusta laiton. Takuu, jälleenmyyntiarvo ja esim. kolaritilanteissa vastuu kysymykset saattaa olla lastutetun auton omistajalle epämieluisat.
Dieselin polttoainekustannus on 40% vastaavaa bensamallia vähemmän. Ei sen bensakustannuksen tarvitse kovin monta tuhatta euroa olla, että dieseli kannattaisi. 2000 riittää varmaankin pienemmällä autolla.
Dieselautoon saa edullisesti 15-20 % lisää vääntöä ja tehoa kulutuksen juurikaan lisääntymättä. Eli tässä voisi olla yksi syy valita dieselauto bensamoottorisen sijasta. Mahtaako myös bensaturbojen kulutus pysyä kurissa lastuvirityksen jälkeen? Noista ECO-ohjelmoinneista olisi mukava kuulla käytännön kokemuksia. Sellaistakin olen harkinnut.
No ensimmäisen kertaluvun approksimaatio on se että kulutus lisääntyy juuri tuon 15-20%. Onko se vähän vai paljon on sitten enemmän mielipidekysymys.
Moottoriviritys miten tahansa tehtynä ei muuta välityksiä. Paranisiko sitten kenties hyötysuhde, siitä olisi ainakin kiinnostavaa saada tietoa ja perusteluja.
Ainoa mahdollisuus, millä suurempaa kulutusta voi saada takaisin on pyrkiä ajamaan isommilla vaihteilla. Maantiellä onnistuu vain siinä tapauksessa että esimerkiksi raskaassa vetotehtävässä motti ei ennen viritystä jaksanut suurimmalla vaihteella koko aikaa.
Lainaus: "Kaikkinaiset moottoriviritykset perustuvat lastut mukaan luettuna siihen, että tuhoamalla enemmän polttoainetta saadaan isompi teho ja vääntö. Lisäksi haitta on pysyvä myös silloin kun sitä lisää ei tarvittaisi."
Ainakin haluaisin edellisen kirjoittajan hieman perustelevan sanomaansa! Minulle riittää, jos sanoo ammatikseen olevan automyyjä maahantuojan liikkeen palveluksessa! Viitekehyksen huomioiden ymmärrän lausuman!
Autovalmistajat esimerkiksi joutuvat kantamaan vastuunsa tuotteidensa päästönormien mukaisuudesta. Jos (viritetty) auto pomppaa päästömittauksessa, niin ketä ensiksi syytetään?
Lisäksi lastu- (tms.) virityksien aiheuttamat muut vauriot koituvat aluksi valmistajan piikkiin (ennen kuin ylimääräisin kustannuksin ne osoitetaan johtuvan "virittelijästä").
Ei, en ole autonvalmistajien enkä maahantuojan/jälleenmyyjän palveluksessa. Jos olisin niin totta vie palvelisin asiakkaita paremmin.
Olen vain sinisilmätön kuluttaja, jolle ei mene läpi tarjous ihmelastusta, joka esim. pienentää kulutusta (tai pitää sen entisellään), lisää vääntöä 100 Nm ja tehoa 50 kW. Jos näitä joku oikeasti tekisi, niin kaipa autotehtaat heidät palkkaisivat ja tekisivät suuret voitot kilpailijoidensa kustannuksella.
Tervetuloa vaan koittamaan meikäläisen autoa, jos tänne päin satut! Dynokäyrät löytyy (kahdesta eri paikkaa, edellinen omistaja käyttänyt!) , joten muun pikkukivan lisäksi lastu on takuulla nostanut tehoja.
Annetaanpa sulle vielä esimerkki. Volvo S80 2.5T on täysin sama kone S80:ssä ja S40:ssä. Pienemässä Volvossa on kuitenkin 20hv enemmän tehoa. S80:ssä on moottorin tehoa tarkoituksella rajattu tuo 20hv, jotta se ei hyppisi isompien koneiden silmille. Epäilen, että lastuttamalla S80 kuluttaisi jopa vähemmän bensaa kuin "vakiona", kun moottorin tehoa ei tarvitsisi keinotekoisesti rajata.
[Simppa- muokkasi tätä viestiä 10.08.2007 klo 12:38]
En ole kuullut että kytkimen vaihto nopeuttaisi Smartin vaihtoja, onko se todella toiminut? Smartin vaihtojen hitaushan johtuu tietääkseni siitä että kone vaihtaa ja käyttää kytkintä AINA samalla tavalla kuin liikkeellelähdössä eli laskee miten kytkimen voi päästää.
Joku muistaakseni jollain englantilaisella smart forumilla väitti, että bonalumen kytkin nopeuttaisi vaihtoja 0,2 tai 0,3 sekuntia, alle puoli sekuntia kuitenkin, ja sen kyllä huomaisi. Kisakytkin vaatii erilaiset säädöt eli sillä saattaa olla vaikutusta itse vaihtotapahtumaan. Tuohon päälle vielä 25% lisää tehoa ja 40% maksimi vääntöä niin kuulemma auton ominaisuudet muuttuu täysin. Toivottavasti vielä parempaan kuitenkin.
Nelivetoinen ihmetteli bensamallin pieniä kulutuslukemia. Ajoin esim. Honda Accord Tourerilla rapiat vajaa kaksi litraa alle ilmoitetun maantiekulutuksen. Normaalin käyttäjän tyylillä kulutus jäi 4 dl alle ilmoitetun. Kyllä bensakoneellakin pääsee maantiellä todella pienellä kulutuksella, kun vain malttaa ennakoida ja rullailla. Kaverini ajoi sen enempää yrittämättä BMW 523 iA:lla -96 hesasta Kuopioon 6,5 litran kulutuksella/100 km muun liikenteen rytmissä.
Rynen auto menee pienellä, jos revittelemällä risteyksissä pääset alle 4,5 litran. Focuksen 90 hv:n dieselin saa viemään yli 6 litraa sadalla huolettomalla ajotavalla, jossa on mukana maantieajoa noin puolet.
Millainen se sun bensa-auto oikein on, jos se vie noin paljon polttoainetta (70 % maantietä ja loput kaupunkia) tuohon dieseliin verrattuna?
Meillä vertailupari kovassa käytössä on seuraava: Focus diesel 90 hv keskikulutus pyörii 6 litran paikkeilla ja 115 hv:n bensa Focus 7,5-7,7 l/100km eli eroa alle 2 l/100km. Autot ovat samanlaisessa ajossa. Eli Rynen mainitsema säästö kuulostaa ihmeellisen suurelta...
Kuinka ollakaan, oli juuri tänään puhetta työkaverin kanssa siitä, kuinka ihmiset ensin tekevät täysin tunteiden varassa päätöksiä ja sen jälkeen keksivät "järkeviä" syitä käyttäytymiseensä...
Maksoin bensalitrasta Tampereella 1,319/l viime viikolla. Tasan vuosi sitten olen maksanut samalla seudulla 1,404/l. Talvella halvimmillaan 1,15/l. Varmasti keskihinta jatkossa nousee, mutta on naivia kuvitella, ettei hinta heiluisi tulevaisuudessakin.
Älä nyt vaan vedä hernestä nenään, mutta ehkäpä yksi syy on juuri siinä, että dieseliä ja bensaa ei yleensä kannata hankkia "samanlaiseen" ajoon, vaan jompi kumpi on edullisempi. 6 l/100km vaikuttaa suurelta dieselille tuollaiselle piskuiselle nuhapumpulle, ellei se sisällä kaupunki/taajama-ajoa melko paljon. Bensa-autojen kulutuksen olen jo unohtanut, joten niitä en kommentoi.
Toisaalta on tietysti niin, että jos ajotarpeet vaihtuvat, ei kannata vaihtaa mottia kovin herkästi ainakaan uuteen toisenlaista polttoainetta käyttävään. Se ei ole ekologisesti järkevää eikä yleensä edes yksityistaloudellisesti.
EDIT: Oletin, että tarkoittamasi "samanlainen ajo" tarkoittaa siis samojen olosuhteiden lisäksi samoja kilometrejä, mutta voin olla väärässä. Tällainen ajohan olisi epäilemättä epätaloudellisempaa jompaa kumpaa p-ainetta syövällä ajokilla, ellei jostakin syystä ajomäärä, kulutus ja disukan käyttövoimavero olisi tavanomaista lähempänä bensan kuluja.
EDIT2: On tietty mahdollista, että ajo-olosuhteiden ollessa samanlaiset, ero selittyy sillä, että sinä kenkäät disukkaa ja vaimo bensaa!? Siinä tapauksessa pyydä vaimolta taloudellisen ajon kurssitus ja hämmästy
[quote title="07.08.2007 klo 16:49 D-Power kirjoitti"]
Rynen auto menee pienellä, jos revittelemällä risteyksissä pääset alle 4,5 litran.
Tuollaisella alle 4,5 litran menevällä revitys-dieselillä en ole minäkään ajanut. Toki Accordin saa kulkemaan maantiellä sopivan pätkän tasaisesti ajamalla 4- 4,5 litralla, mutta kyllä ne pidemmän ajan sekalaiset kulutukset talvi, käynnistykset, ym. mukaanlukien silti asettuvat sinne lähemmäs kuutta litraa vaikka ajankin hyvin maantiepainotteisesti. Bensa-autonkin saa menemään vastaavan maantiepätkän esim Lappiin suht helposti alle 6 litran eikä minulla ole niiden pitkän ajan kulutuksetkaan olleet viimeisimmissä kuin 7,7 - 8,5 litraa.
Sikäli pitäisi laskea dieselin hyväksi vähän enemmän eroa, että bensavehkeitä piti lämmittää sähkötolpassa kun dieselin polttoainelaskussa näkyy myös nuo lämmitykset.
Kait nyt otit sen n.2litran kulutuseron lisäksi huomioon polttoaineiden hinnat. Jos se Focus syö n.7,5l/100km bensaa ja dieseliä menee vastaavasti alle 6l niin tuleehan siinäkin säästöä n.5/100km.
Montako "ristysrevitystä" mahtuu 70km maantietä ja 30km taajama-ajoa? Enkä sitäpaitsi nyt ihan joka ristyksestä renkaat ulvoen lähde.
Edellinen bensa-auto oli 1,6 sol Corolla, nyt siis vastaava diesel. Ja se bensa corolla todellakin vei sen 7,5-8l minun ajotyylillä, tiedän että silläkin pääsee 6litraan jos haluaa, en vaan itse jaksanut ajaa sillä tavalla.
Sitäpaitsi nämä autonhankintaverosta itkijät aiheuttaa sen, että kohta saadaan nämä corollat ja golffit paritonnia halvemalla mutta vastaavasti maksetaan polttoaineiden hinnoissa tuo säästö muutamassa kuukaudessa takaisin. Joten älkää erehtykö luulemaan että polttoaineiden hinnat tulee tulevaisuudessa laskemaan päinvastoin luulenpa että ennen vuosikymmen loppua bensa maksaa yli 2/litra. Joten kiitti vitusti näille persaukisille automaatti verovalittajille.
No niin tulipahan avauduttua! Pyydän anteeksi jos jotain loukkasi, mutta näin se vaan tulee käymään.
Nykyajan diesel on huomattavasti miellyttävämpi ajaa kuin bensa-auto mutta kun rahaa ei ole uuteen dieseliin niin täytyy tyytyä ajamaan käytetyllä bensa-autolla... Kunhan ilmastointi pelaa
Tämmöistä dieseliähän on suurista voimista huolimatta ikävä ajaa varsinkin kaupungissa, koska vetoalueella pysyäkseen joutuu vaihtamaan vähän väliä.
Itse tein pari kuukautta sitten tempun, jossa vaihdon pienimoottorisen diesel-auton 2-litran bensamalliin. Syy oli isompi tilantarve ja isojen dieseleiden suuret kilometrit käytettynä. Syy oli myös kyllästyminen tuohon vaihtamistarpeeseen taajama-ajossa.
Mielestäni diesel sopii ehdottomasti paremmin maantieajoon ja mielellään yli 100km/h, jotta suurin vaihde on kunnolla vetoalueella.
Sittenhän se ei Suomen rajoituksilla sieltä enää putoakaan.
Ainakin tuossa bensa-autossa on se etu, että 4. vaihde sopii melko pieneen nurkkapyöritykseen ja 5. vaihde taajama-ajoon. Dieselissä nopeusrajoituksen vaihtelu 40-60-80 väliä aiheuttaa jatkuvaa sahaamista vaihteissa. Suurin vaihde kun vetää vasta joten kuten jostain 70km/h alkaen. Kulmapyöritykseen pitää hakea 2. vaihdetta.
Automaatti olisi paikallaan mutta se on selvästi budjetin yläpuolella. 2-litraisia bensa-automaatteja nyt on pilvin pimein mutta nyt en päätynyt sellaiseen.
Sitä dieselissä jäin kaipaamaan, että huolimatta vaihtamistarpeesta liikkeellelähdöt ovat helppoja. Hyvin säädettyä dieseliä nyt ei saa sammumaan lähdössä vaikka miten tumpeloisi. Iso auto 2-litran bensallakin vaatii vähän alkukierroksia, että lähtö tai matelevassa jonossa kiihdyttäminen toimii kunnolla. Mutta tämä on kompensaatio siitä, että yli 50km/h nopeudessa ei vaihdekeppiin tarvitse rauhallisessa ajossa enää koskea.
Älä nyt vaan vedä hernestä nenään, mutta ehkäpä yksi syy on juuri siinä, että dieseliä ja bensaa ei yleensä kannata hankkia "samanlaiseen" ajoon, vaan jompi kumpi on edullisempi. 6 l/100km vaikuttaa suurelta dieselille tuollaiselle piskuiselle nuhapumpulle, ellei se sisällä kaupunki/taajama-ajoa melko paljon. Bensa-autojen kulutuksen olen jo unohtanut, joten niitä en kommentoi.
Toisaalta on tietysti niin, että jos ajotarpeet vaihtuvat, ei kannata vaihtaa mottia kovin herkästi ainakaan uuteen toisenlaista polttoainetta käyttävään. Se ei ole ekologisesti järkevää eikä yleensä edes yksityistaloudellisesti.
EDIT: Oletin, että tarkoittamasi "samanlainen ajo" tarkoittaa siis samojen olosuhteiden lisäksi samoja kilometrejä, mutta voin olla väärässä. Tällainen ajohan olisi epäilemättä epätaloudellisempaa jompaa kumpaa p-ainetta syövällä ajokilla, ellei jostakin syystä ajomäärä, kulutus ja disukan käyttövoimavero olisi tavanomaista lähempänä bensan kuluja.
EDIT2: On tietty mahdollista, että ajo-olosuhteiden ollessa samanlaiset, ero selittyy sillä, että sinä kenkäät disukkaa ja vaimo bensaa!? Siinä tapauksessa pyydä vaimolta taloudellisen ajon kurssitus ja hämmästy
Ei tässä herneitä nenään vedellä päinvastoin mielestäni kiinnostava keskustelunaihe. Molemmilla Focuksilla tulee samanlaisessa ajossa suunnilleen samanverran kilometrejä. Molemmissa autoissa on useampia kuljettajia eli kuljettajien välinen ajotapa kuittaantuu.
Joku heitti erittäin hyvän pointin siitä, että tuo bensiinikäyttöinen Focus on tolpan päässä ja Dieselissä on Webasto. Oletus on tosi ja vaikuttaa bensakoneisen eduksi kulutuslukemiin. Eli polttoainekulut/100 km=Diesel Focus 0,924 * 5,9l/100 km = 5,45 euroa ja bensa Focus 1,25 * 7,7 l/100 km = 9,63 euroa. Erotus 4,2 euroa + hieman webastolisää. Voisko ero/100km olla noin 4,5 euroa? Mielestäni käyttämilläni polttoaineenhinnoilla voi hyvin laskea, koska olen saanut dieseliä koko tämän vuoden keskimäärin tuolla hinnalla. Bensan hinta oli tuo aikaisemmin mainittu vuoden keskiarvohinta.
Vaimoni ajaa omalla autollaan kyllä 1-2 l/100km taloudellisemmin kuin minä. Tosiaan ajotavalla saattaa olla merkitystä, kun ajelen hänen autollaan hmm. hieman urheilullisemmin. Onneksi hänen autoonsa tulee max 10 tkm/a, sillä kulutus pyörii 8-11 litran välillä sataa kilometriä kohti.
Varmasti diesel Focus hyötyisi, jos kaupunkiajoa olisi reilusti enemmän.
Montako "ristysrevitystä" mahtuu 70km maantietä ja 30km taajama-ajoa? Enkä sitäpaitsi nyt ihan joka ristyksestä renkaat ulvoen lähde.
Edellinen bensa-auto oli 1,6 sol Corolla, nyt siis vastaava diesel. Ja se bensa corolla todellakin vei sen 7,5-8l minun ajotyylillä, tiedän että silläkin pääsee 6litraan jos haluaa, en vaan itse jaksanut ajaa sillä tavalla.
Sitäpaitsi nämä autonhankintaverosta itkijät aiheuttaa sen, että kohta saadaan nämä corollat ja golffit paritonnia halvemalla mutta vastaavasti maksetaan polttoaineiden hinnoissa tuo säästö muutamassa kuukaudessa takaisin. Joten älkää erehtykö luulemaan että polttoaineiden hinnat tulee tulevaisuudessa laskemaan päinvastoin luulenpa että ennen vuosikymmen loppua bensa maksaa yli 2/litra. Joten kiitti vitusti näille persaukisille automaatti verovalittajille.
No niin tulipahan avauduttua! Pyydän anteeksi jos jotain loukkasi, mutta näin se vaan tulee käymään.
Meillä noiden Corolla 1,6 2003 vuosimallin autojen kulutus pyöri vastaavassa ajossa kuin nykyinen kalustomme 7,7-8,3 litran välillä. Eli bensa Focus menee vähän pienemmällä.
Pysyn myös itse jatkossa dieseleissä runsaiden kilometrien ja dieselien miellyttävyyden takia. Toki mahdollinen dieselverosta luopuminen ja polttoaineiden hintojen nousupaineet ohjaavat ostokäyttäytymistäni entistä vahvemmin dieselautoihin. Itse asiassa Corolla sedan 1,4 D4D on yksi vaihtoehto, jos päädyn uuteen autoon saksantuonnin sijasta.
Mielestäni tuo Mainio.net:in bensa-diesel- laskuri on arvioimaasi parempi. Siellä pitää muistaa laskea joku korko sille, että dieselissä kalliimman hankintahinnan takia rahaa seisoo muutama tuhat euroa tyhjänpanttina. Yleisesti ihmiset arvioivat dieselautojen kannattavuusrajat alakanttiin.
Kuittasin noihin risteysrevityksiin, koska tekstistäsi saattoi saada kuvan sinun ajavan yleisesti "raskaalla jalalla", jolloin mainitsemasi 4,2 l/100 km kuulostaa todella pieneltä kulutuslukemalta jopa dieselille.
Yleensä nuo lasketaan kannattavuusrajat lasketaan aika lailla alakanttiin. Myöskään en ole huomannut, että ns perusautojen kohdalla dieselistä saisi erityisen hyvin takaisin vaihdossa. Isoissa autoissa kannattavuusrajat ovat usein alempia, saattaa kannattaa jo alle 25-30tkm:nkin.
Tuo Rynen Corolla-laskelma on mielenkiintoinen, itse päädyin Mainion laskurin avulla ihan erilaiseen tulokseen. Hintaeroahan nykyisellä 1.4D Sol ja 1.6 Solilla on suunnilleen 3.500 euroa, mikä on kyllä tuon hintaluokan autossa todella paljon. Käyttövoimavero varmaan siinä 400 eur / vuosi. Noilla tiedoilla kannattavuusraja on vähintään 30 tkm / vuosi paikkeilla.
Bensa-auton etuna on se, että sillä voi säästää helposti rahaa jättämällä sen pihaan. Dieselissä tuota säästöä ei juuri tule, kulut ovat varsin kiinteät ajoit tai et. Siinä mielessä suhtaudun aika kriittisesti tähän dieselin "ekologisuuteen". Vaikka itse dieseleillä ajankin ja ne vähemmän / km kulututtavatkin.
Kannattaa muistaa myös se, että tarpeettoman suuri auto tulee ainan kalliimmaksi ,oli se sitten dieseli tai bensa, kuin sopivan kokoinen. Itse kun kuulun kahden hengen talouteen niin vaihdoin n. kymmenen vuotiaan TD farkku Mondeon kahden hengen bensa-autoon eli smart Roadsteriin 0,7 litraisella bensaturbolla. Vaikka tilassa joutuukin tinkimään tietysti huomattavasti, niin sen vastineeksi saa kyllä paljon ajonautinto- ja ajo-ominaisuuspuolella ja käytännön ajossa kilometrikustannus pysyi kokolailla samana eli bensaa kuluu samalla rahasummalla kuin ennen dieseliä. Kaupunkiajossa automatisoitu 6v manuaalilaatikko tekee ajamisesta helpompaa kuin manuaali dieselillä ja silti kaupungissakin pääsee alle 5 litran kulutuksiin jos ei joudu paljon seisoskelemaan tyhjäkäynnillä liikennevaloissa tai ruuhkissa. Ilmeisesti auton keveydestä ja pienestä ilmanvastuksesta johtuu myös se, että kulutus ei juuri tunnu muuttuvan siitä ajaako tasaista kolmea kymppiä vai kiihdyttääkö risteyksestä viiteen kymppiin ja rullaa seuraavaan risteykseen. Eli kulutus tuntuu olevan sidoksissa vahvasti keskinopeuteen eikä niinkään ajotapaan eli hetkellisten kiihdytysten määriin. Mitä olen nyt ajotietokonetta tarkkaillut niin sen perusteella hetkellinen kulutus tasaisella nopeudella ja tasamaalla vaihtelee vitosvaihteen 50km/h 3,0l/100km ja kutosvaihteen 130km/h 6,5l/100km välillä. Eivät nuo tietenkään mitään haamulukuja ole jos vertaa nykypäivän pienimpiin dieselautoihin, mutta toisaalta tuosta 0,7 litrasta revityt 82hv antaa kyllä olettaa, että taloudellisuus ei ole ollut aivan päälimmäisenä prioriteettlistalla konetta suunniteltaessa.
Slowgear: ei ole sattumaa että monet maailman huippuinsinöörit ja autohullutkin ajelevat (tai ainakin ajelivat vielä jonkin aikaa sitten) arkiajonsa Smart Roadstereillä...
Jos haluaa lisää kulkua niin vakioSmartin tehoja saa nostettua ohjelmoinnilla yli 100hv:aan (ja vääntö tietty kasvaa myös reippaasti), enkä usko että kulutus juuri siitä nousee. Aika iso prosentuaalinen ero.
Tiesitkö että Smartin tuotantovälineet on siirretty uuteen tehtaaseen Walesiin ja sitä aletaan ilmeisesti pian valmistaa AC-merkkisenä? Se on paranneltu Smart Roadster eli vissiin vielä entisestäänkin kevennetty, varustettu uudella vapaastihengittävällä kolmisylinterisellä koneella ja MANUAALIvaihteistolla!
No joo, saas nähdä nimittäin vaikka projektin toteuttajat ovat huippuinsinöörejä ja teknisesti homma olisi hyvin toteutettu niin heidän taloudellinen puolensa vaikuttaa vähän kyseenalaiselta ja projektista ei ole kuulunut mitään sitten joulukuun...
Joka tapauksessa vaikka meni tapauskohtaiseksi ja sivuraiteelle niin on fakta että kevyt auto jossa hyvä kone on vaikea voittaa taloudellisuudessa ja oikeastaan millään muullakaan AUTOlle tärkeällä osa-alueella. Liikkuvat pakettiautosohvat jotka on tarkoitettu mukaviksi ruuhkissa ja autojonoissa istuessa ovat asia erikseen.
Sori tämä OT, mutta kun nyt tuli puheeksi. Olen kyllä lukenut tuosta uudesta Acesta, mutta mahtaakohan tulla tuotantoon jos kerran DaimlerChryslerkaan ei saanut sen tuotantoa kannattavaksi.
Itse kyllä tykkään tuosta smartin parjatusta vaihteistosta enkä vaihtaisi sitä manuaaliin vaikka se olisi tarjollakin koska lähes 25 vuotta on tullut jo manuaaliakin hämmennettyä. Täytyy sitten joskus kun kytkin remppa tulee ajankohtaiseksi katsoa josko varat riittäisivät Bonalumen kilpakytkimeen, jonka pitäisi nopeuttaa vaihtamista huomattavasti, ja samalla voisi sitten miettiä ecun uudelleenohjelmointiakin.
Saksan ebayllä näkyy muuten myynnissä tietokoneeseen liitettäviä ohjelmointilaitteita ohjelmistoineen kolmasosalla siitä hinnasta, mitä smartin kertaohjelmoinnista täällä pyydetään. Tiedä vaikka sitten kun saan työn alla olevan auto-PC:n valmiiksi niin jos vaikka ostaa pätkäyttäisi vehkeet joilla voisi sitten vaikka joka aamu ennen ajoon lähtöä ladata autoon uuden ohjelman päiväohjelman mukaan.
Optimismisi on kiitettävää, mutta epäilenpä onko sille perusteita. Kaikkinaiset moottoriviritykset perustuvat lastut mukaan luettuna siihen, että tuhoamalla enemmän polttoainetta saadaan isompi teho ja vääntö. Lisäksi haitta on pysyvä myös silloin kun sitä lisää ei tarvittaisi.
Ehkä hybriditekniikassa saattaisi jo olla eväitä siihen, että hyvän tehon ja väännön aikaansaaminen silloin kun niitä tarvitaan, ei kasvata kulutusta myös kaikkina muina aikoina. Perinteisellä polttomoottoritekniikalla tämä ei taida onnistua, sillä moottorijarrutuksen nollakulutuksella ei vielä pitkälle pötkitä.
Optimismisi on kiitettävää, mutta epäilenpä onko sille perusteita. Kaikkinaiset moottoriviritykset perustuvat lastut mukaan luettuna siihen, että tuhoamalla enemmän polttoainetta saadaan isompi teho ja vääntö. Lisäksi haitta on pysyvä myös silloin kun sitä lisää ei tarvittaisi.
Vaikea sanoa varmaksi, mutta eikös nykyautojen pieni kulutus perustu pitkälti juuri sille, että vääntöä on pienilla kierroksilla tarpeeksi, niin ettei konetta tarvitse välttämättä huudattaa. Jos smartissakin vääntöä olisi pikkasen lisää tuossa 2000 kierroksen korvilla niin sillä voisi ehkä ajaa viittäkymppiä vitosella ja kahdeksaa kymppiä kutosella eikä pykälää pienemmillä vaihteilla ja vajaa tuhat kierrosta suuremmilla käyntinopeuksilla. Nyt automatiikka pakkovaihtaa vitoselta neloselle jossain 50 ja 60 välissä ja kutoselta vitoselle 80 ja 90 välissa.
Lainaus: "Kaikkinaiset moottoriviritykset perustuvat lastut mukaan luettuna siihen, että tuhoamalla enemmän polttoainetta saadaan isompi teho ja vääntö. Lisäksi haitta on pysyvä myös silloin kun sitä lisää ei tarvittaisi."
Ainakin haluaisin edellisen kirjoittajan hieman perustelevan sanomaansa! Minulle riittää, jos sanoo ammatikseen olevan automyyjä maahantuojan liikkeen palveluksessa! Viitekehyksen huomioiden ymmärrän lausuman!
Pitää paikkansa, jos käyttää jatkuvasti kasvanutta huipputehoa. Mutta jos käyttää virittämistä matalien kierrosten vääntöalueen laajentamiseen ja ajaa pääasiassa matalalla vääntöalueella, niin kulutus pienenee.
Dieselkoneiden lastu - ja boxiviritykset yleensä laskevat kulutusta. Lisäetuna vielä ajettavuus muuttuu jouheammaksi, eli vaihtamistarve vähenee. Kannattaa kokeilla, ei ole edes kallista.
Ainakin haluaisin edellisen kirjoittajan hieman perustelevan sanomaansa! Minulle riittää, jos sanoo ammatikseen olevan automyyjä maahantuojan liikkeen palveluksessa! Viitekehyksen huomioiden ymmärrän lausuman!
Autovalmistajat esimerkiksi joutuvat kantamaan vastuunsa tuotteidensa päästönormien mukaisuudesta. Jos (viritetty) auto pomppaa päästömittauksessa, niin ketä ensiksi syytetään?
Lisäksi lastu- (tms.) virityksien aiheuttamat muut vauriot koituvat aluksi valmistajan piikkiin (ennen kuin ylimääräisin kustannuksin ne osoitetaan johtuvan "virittelijästä").
Ei, en ole autonvalmistajien enkä maahantuojan/jälleenmyyjän palveluksessa. Jos olisin niin totta vie palvelisin asiakkaita paremmin.
Olen vain sinisilmätön kuluttaja, jolle ei mene läpi tarjous ihmelastusta, joka esim. pienentää kulutusta (tai pitää sen entisellään), lisää vääntöä 100 Nm ja tehoa 50 kW. Jos näitä joku oikeasti tekisi, niin kaipa autotehtaat heidät palkkaisivat ja tekisivät suuret voitot kilpailijoidensa kustannuksella.
Ehkä hybriditekniikassa saattaisi jo olla eväitä siihen, että hyvän tehon ja väännön aikaansaaminen silloin kun niitä tarvitaan, ei kasvata kulutusta myös kaikkina muina aikoina. Perinteisellä polttomoottoritekniikalla tämä ei taida onnistua, sillä moottorijarrutuksen nollakulutuksella ei vielä pitkälle pötkitä.
Et siis ole perillä mitatuista tuloksista...
On olemassa jopa Eco-tuningiksi kutsuttuja ohjelmointeja jotka vähentävät kulutusta ja lisäävät hieman tehoa. Vaikutus perustuu paitsi siihen että ohjelmoinnista poistetaan 'löysät' niin myös siihen että kun vääntöä lisätään niin moottoria voidaan käyttää taloudellisemmin. Tässä ei ole mitään epäselvää vaan asia on selvästi mitattu.
Itse kyllä tykkään tuosta smartin parjatusta vaihteistosta enkä vaihtaisi sitä manuaaliin vaikka se olisi tarjollakin koska lähes 25 vuotta on tullut jo manuaaliakin hämmennettyä. Täytyy sitten joskus kun kytkin remppa tulee ajankohtaiseksi katsoa josko varat riittäisivät Bonalumen kilpakytkimeen, jonka pitäisi nopeuttaa vaihtamista huomattavasti, ja samalla voisi sitten miettiä ecun uudelleenohjelmointiakin.
Saksan ebayllä näkyy muuten myynnissä tietokoneeseen liitettäviä ohjelmointilaitteita ohjelmistoineen kolmasosalla siitä hinnasta, mitä smartin kertaohjelmoinnista täällä pyydetään. Tiedä vaikka sitten kun saan työn alla olevan auto-PC:n valmiiksi niin jos vaikka ostaa pätkäyttäisi vehkeet joilla voisi sitten vaikka joka aamu ennen ajoon lähtöä ladata autoon uuden ohjelman päiväohjelman mukaan.
Niin, vähän on kysymysmerkki tuo AC, mutta tuotantovälineet on kyllä käsittääksen jo ostettu ja siirretty omiin tiloihin ja moottoritoimituksista on sovittu. Silti vähän outo yhtälö. Pitää kuitenkin muistaa että Briteissä on ties mitä pieniä autonvalmistajia jotka porskuttavat pienillä tuotantomäärillään vuodesta toiseen. Ilman Smartin raskasta, erittäin kattavaa verkostoa ja mainontaa on kustannukset aivan erilaiset. Ja maine kun ei ole 'leikkiautomainen' niin ostajiakin on varmaan enemmän, Smart Roadsterien kokonaisstrategia on aika kovasti haukuttu.
En ole kuullut että kytkimen vaihto nopeuttaisi Smartin vaihtoja, onko se todella toiminut? Smartin vaihtojen hitaushan johtuu tietääkseni siitä että kone vaihtaa ja käyttää kytkintä AINA samalla tavalla kuin liikkeellelähdössä eli laskee miten kytkimen voi päästää. Muissa EH-manuaaleissa toiminta riippuu siitä millä vaihteella ollaan ja vissiin vain ykköstä käyttäessä ne tekevät asiasta monimutkaisen, muutoin heittävät kytkimen nopeasti esiohjelmoidusti. Smart ei isoillakaan vaihteilla vaihda vaihdetta nopeasti koska se aina miettii miten kytkimen voi päästää kuten liikkeellelähdössä. Siihen on saatavilla ohjelmointeja joiden sanotaan nopeuttavan vaihtoja mutta nekään ei kuulemma käytännössä juuri vaikuta, ohjelmointia muuttamalla ei kai yksinkertaisesti ole mahdollista saada suurta muutosta aikaan vaihtonopeuksiin.
Itse en koskisi noihin 'tee-se-itse' vehkeisiin, luottaisin ennemmin ammattilaisiin jotka ovat käyttäneet lukuisia tunteja etsiäkseen hyvät ohjelmoinnit ja jakavat kustannukset lukuisten asiakkaiden kesken. En ymmärrä miten joku voi itse päästä samaan autotallissaan halpiskamppeilla kun kerran se on ammattilaisille suuri työmäärä jonka kustannukset pitää jakaa monen kesken. Heillä on lisäksi jo pitkä kokemus alalta.
ENNENKAIKKEA kunnon firmassa tehdystä ohjelmoinnista saa mukaansa TAKUUN!!
Lisäksi lastu- (tms.) virityksien aiheuttamat muut vauriot koituvat aluksi valmistajan piikkiin (ennen kuin ylimääräisin kustannuksin ne osoitetaan johtuvan "virittelijästä").
Ei, en ole autonvalmistajien enkä maahantuojan/jälleenmyyjän palveluksessa. Jos olisin niin totta vie palvelisin asiakkaita paremmin.
Olen vain sinisilmätön kuluttaja, jolle ei mene läpi tarjous ihmelastusta, joka esim. pienentää kulutusta (tai pitää sen entisellään), lisää vääntöä 100 Nm ja tehoa 50 kW. Jos näitä joku oikeasti tekisi, niin kaipa autotehtaat heidät palkkaisivat ja tekisivät suuret voitot kilpailijoidensa kustannuksella.
Nyt keksit itse omasta hatusta ongelmia jolla asiaa yrität perustella. Ota hieman selvää tuosta suuresta alasta niin huomaat ettei se ole mitään pikkupajojen hämärätouhua.
En tiedä onko ihmisillä ollut vauriotilanteissa ongelmia todistamisten kanssa mutta sen verran suuri ala ja varsinkin Saksassa on sen verran kovat autoilijoiden etujärjestöt ettei isojen firmojen asiakkailla ainakaan pitäisi olla huteraa pohjaa. Takuut ovat aika selkeät.
Mitä tarkoitat kun puhut ihmisten huonosta palvelusta?
Muun muassa suurissa Saksalaisissa sanomalehdissä on juttua lastuista ja hyvin monesta muustakin lähteestä saat kätevästi tietoa tästä MÖRÖSTÄ. Eikun lukemaan niin ei tarvitse olla niin peloissaan ja väittää hämäräksi...
Muuten: tehojen todistaminen ei ole mikään ongelma kun kerran varsinkin keski-euroopassa on suht halpaa tehdä tehomittauksia riippumattomissa paikoissa ja usein ihmiset näitä käyttävät testatakseen ennen ja jälkeen -lukemia. Itseasiassa yleensä ohjelmointiyritys itse antaa tulokset mittauksistaan ennen ja jälkeen... Luuletko ettei lehdistö ole kovasti näitä testanneet???
Mikahe kirjoittaa:
Olen vain sinisilmätön kuluttaja, jolle ei mene läpi tarjous ihmelastusta, joka esim. pienentää kulutusta (tai pitää sen entisellään), lisää vääntöä 100 Nm ja tehoa 50 kW. Jos näitä joku oikeasti tekisi, niin kaipa autotehtaat heidät palkkaisivat ja tekisivät suuret voitot kilpailijoidensa kustannuksella.
Passatissani 96 kW 4-motion kulutus on pysynyt ennallaan tehoyksiön kytkemisen jälkeen (nyt noin 160 hv ja >360 Nm vääntöä). Tottakai kulutus kasvaa, jos lisääntynyt teho houkuttelee urheilulliseen ajotapaan. Kieltämättä itsekin leikin aluksi "uudella lelulla".
Ajotapani perustuu kuitenkin pienillä kierroksilla väännön avulla ajamiseen ja lisääntynyt vääntö hyödyttää raskasta peräkärryä vedettäessä. Passatin kulkemisessa on uskomaton ero tehoyksikön kanssa. Sen voi kokeilla tehoyksikön sulakkeen poistamalla. Kaverini oli erittäin hämmästynyt kuinka nuhaiseksi Passat muuttui vakioasetuksilla.
Passattia tehdään samalla 6-vaihteisella laatikolla myös tehokkaammilla ja vääntävämmillä moottoreilla, joten tässä tapauksessa kestävyysongelmia ei pitäisi tulla. Viritetty 1,9 litrainen antaa käytännössä saman tehopainosuhteen (vertailutehot 150 hv tai 180 hv, painoeroa 1.9 TDI:n en tiedä) kuin vakio 2,5 TDI ja on taloudellisempi vaihtoehto.
Pääosin autot kestävät ohjelmointiviritykset hyvin. Suuret virityspajat rajaavat väännön joissakin viisi vaihteisissa manuaaleissa ja automaattilaatikoissa alemmalle tasolle juuri kestävyyden varmistamiseksi. Kyllä se korvien väli, kunnossa ollessaan, on tärkein seikka näissä luotettavuus asioissa.
Dieselautoon saa edullisesti 15-20 % lisää vääntöä ja tehoa kulutuksen juurikaan lisääntymättä. Eli tässä voisi olla yksi syy valita dieselauto bensamoottorisen sijasta. Mahtaako myös bensaturbojen kulutus pysyä kurissa lastuvirityksen jälkeen? Noista ECO-ohjelmoinneista olisi mukava kuulla käytännön kokemuksia. Sellaistakin olen harkinnut.
""""Olen vain sinisilmätön kuluttaja, jolle ei mene läpi tarjous ihmelastusta, joka esim. pienentää kulutusta (tai pitää sen entisellään), lisää vääntöä 100 Nm ja tehoa 50 kW. Jos näitä joku oikeasti tekisi, niin kaipa autotehtaat heidät palkkaisivat ja tekisivät suuret voitot kilpailijoidensa kustannuksella.""""
Jihuu, yllätys, yllätys. Näin juuri autotehtaat ovat jo tehneet. Esim. VAG:lla on täysin samanlaisesta TDI-tekniikasta otettu eri merkeille, erilaisia tehoja. Tämän asian ovat monet kuluttajatkin havainneet. Eli ostetaan se halvempi ja tehottomampi versio ja sitten pikkurahalla tehdään siitä tehoiltaan kalliimpaa vastaava. Varustelussa toki jotain häviää, mutta se on eri asia.
Lastu- ja boxivalmistajien mallistot on maltillisesti tehoa ja vääntöä nostavia. Yleensä n. 20% tehoa ja vääntöä lisää. Tuommoisen palikan kun autoonsa laittaa, niin ongelmia ei tule. Vaikutus ajettavuuteen on lähestulkoon valtava, erityisesti esim. asuntovaunun vetämisessä.
Yleensä lastu- ja boxikauppiailla on vielä tyytyväisyystakuu, eli testaa 14pv ja palauta, jos ei miellytä. Rahat tulee tiskiin ilman kyselyitä.
Monesti on tehdas tehokkaampaan moottori versioon tehnyt muutoksia myös tekniikkaan ja voimansiirtoon. Tuskinpa auton käyttöikä lastutuksella kasvaa.
Lastutettu auto on myös ilman muutoskatsastusta laiton. Takuu, jälleenmyyntiarvo ja esim. kolaritilanteissa vastuu kysymykset saattaa olla lastutetun auton omistajalle epämieluisat.
Dieselin polttoainekustannus on 40% vastaavaa bensamallia vähemmän. Ei sen bensakustannuksen tarvitse kovin monta tuhatta euroa olla, että dieseli kannattaisi. 2000 riittää varmaankin pienemmällä autolla.
No ensimmäisen kertaluvun approksimaatio on se että kulutus lisääntyy juuri tuon 15-20%. Onko se vähän vai paljon on sitten enemmän mielipidekysymys.
Moottoriviritys miten tahansa tehtynä ei muuta välityksiä. Paranisiko sitten kenties hyötysuhde, siitä olisi ainakin kiinnostavaa saada tietoa ja perusteluja.
Ainoa mahdollisuus, millä suurempaa kulutusta voi saada takaisin on pyrkiä ajamaan isommilla vaihteilla. Maantiellä onnistuu vain siinä tapauksessa että esimerkiksi raskaassa vetotehtävässä motti ei ennen viritystä jaksanut suurimmalla vaihteella koko aikaa.
Ainakin haluaisin edellisen kirjoittajan hieman perustelevan sanomaansa! Minulle riittää, jos sanoo ammatikseen olevan automyyjä maahantuojan liikkeen palveluksessa! Viitekehyksen huomioiden ymmärrän lausuman!
Autovalmistajat esimerkiksi joutuvat kantamaan vastuunsa tuotteidensa päästönormien mukaisuudesta. Jos (viritetty) auto pomppaa päästömittauksessa, niin ketä ensiksi syytetään?
Lisäksi lastu- (tms.) virityksien aiheuttamat muut vauriot koituvat aluksi valmistajan piikkiin (ennen kuin ylimääräisin kustannuksin ne osoitetaan johtuvan "virittelijästä").
Ei, en ole autonvalmistajien enkä maahantuojan/jälleenmyyjän palveluksessa. Jos olisin niin totta vie palvelisin asiakkaita paremmin.
Olen vain sinisilmätön kuluttaja, jolle ei mene läpi tarjous ihmelastusta, joka esim. pienentää kulutusta (tai pitää sen entisellään), lisää vääntöä 100 Nm ja tehoa 50 kW. Jos näitä joku oikeasti tekisi, niin kaipa autotehtaat heidät palkkaisivat ja tekisivät suuret voitot kilpailijoidensa kustannuksella.
Tervetuloa vaan koittamaan meikäläisen autoa, jos tänne päin satut! Dynokäyrät löytyy (kahdesta eri paikkaa, edellinen omistaja käyttänyt!) , joten muun pikkukivan lisäksi lastu on takuulla nostanut tehoja.
Annetaanpa sulle vielä esimerkki. Volvo S80 2.5T on täysin sama kone S80:ssä ja S40:ssä. Pienemässä Volvossa on kuitenkin 20hv enemmän tehoa. S80:ssä on moottorin tehoa tarkoituksella rajattu tuo 20hv, jotta se ei hyppisi isompien koneiden silmille. Epäilen, että lastuttamalla S80 kuluttaisi jopa vähemmän bensaa kuin "vakiona", kun moottorin tehoa ei tarvitsisi keinotekoisesti rajata.
Miten esim. S80 2.5T vs. S40 T5? Täysin sama kone, pienemmässä Volvossa vaan suuremmilla tehoilla.
Miten esim. S80 2.5T vs. S40 T5? Täysin sama kone, pienemmässä Volvossa vaan suuremmilla tehoilla.
Huomasitko sanan monesti? esimerkissäsi ei taida tehoero olla merkittävä.
Joku muistaakseni jollain englantilaisella smart forumilla väitti, että bonalumen kytkin nopeuttaisi vaihtoja 0,2 tai 0,3 sekuntia, alle puoli sekuntia kuitenkin, ja sen kyllä huomaisi. Kisakytkin vaatii erilaiset säädöt eli sillä saattaa olla vaikutusta itse vaihtotapahtumaan. Tuohon päälle vielä 25% lisää tehoa ja 40% maksimi vääntöä niin kuulemma auton ominaisuudet muuttuu täysin. Toivottavasti vielä parempaan kuitenkin.