Professori: "Poliisi liioittelee ylinopeusriskejä"

Miten tuo kysymyksesi liittyy mihinkään, mitä Tervon kirjoituksessa sanotaan? Onko joku aikonut tarkastaa jokaisen kuskin kunnon? Kaikkia ei voida tarkastaa, mutta toki asiaan voisi kiinnittää enemmän huomiota sen sijaan, että ylinopeuksien riskejä liioitellaan ja näin lisätään automaattista valvontaa, jotta saataisiin kerättyä mahdollisimman paljon sakkorahaa.

Jos tämä sitaatti on poliisin kanta eikä toimittajan väärinymmärrys, niin juuri tällaisen disinformaation systemaattinen spämmäys on se tapa, jolla kuljettajien ajatuksia viedään eri suuntaan todellisista riskeistä:

"Poliisihallitus perusteli tehovalvontaviikkoa muun muassa Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien raportilla, jonka mukaan ajonopeuteen liittyviä riskitekijöitä oli mukana 42 prosentissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista"

Niistä 42 prosentista muistaakseni selvästi alle puolet on ylinopeuksia? Tilannenopeuden ja rajoitusnopeuden käsitteiden erolla tässä taas kerran hämärretään YLINOPEUDEN todellista riskiä.

Jopa moottoritiet on niin uraisia ja kuluneita että ns. talvinopeudet on jätettävä voimaan ja nopeusrajoitusten valvontaa on lisättävä. Suomalainen autoilija on niin pöljä ettei hän ymmärrä urien vaaraa esim. sateella. Tässä on mahdollinen syy liiansuureen tilannenopeuteen onnettomuudessa, silloin sitä ei tilastoida ylinopeutena kun sallittua nopeutta ei ole ylitetty.

740 GLE: ” Nopeus on ehdottomasti merkittävä tekijä, mutta sen ylikorostaminen on johtanut tilanteeseen, jossa suuri joukko kuljettajia (ja nettikirjoittajia) katsoo että turvallisuuden eteen ei tarvitse tehdä muuta kuin noudattaa nopeusrajoituksia”

Minä en ole nähnyt kenenkään sanoneen ajattelevansa noin, mutta sinä olet nähnyt heitä oikein suuren joukon. Olet puhunut noin jo pitkään, olisiko jo aika antaa esimerkki tuolla tavalla nopeudesta ajattelevasta?

Ajattelija2011: ”Miten tuo kysymyksesi liittyy mihinkään, mitä Tervon kirjoituksessa sanotaan? Onko joku aikonut tarkastaa jokaisen kuskin kunnon? Kaikkia ei voida tarkastaa, mutta toki asiaan voisi kiinnittää enemmän huomiota sen sijaan, että ylinopeuksien riskejä liioitellaan ja näin lisätään automaattista valvontaa, jotta saataisiin kerättyä mahdollisimman paljon sakkorahaa.”

Miten TUO sitten liittyy Tervon kommenttiin? Ei hän sano että nopeusvalvonnan riskejä liioitellaan jotta saataisiin mahdollisimman paljon sakkorahaa, se on sinun keksintöäsi. Tervo sanoo, että nopeusvalvonta on “yksi tärkeä liikenneturvallisuuskeino.

Tervo sanoo törmäävänsä jatkuvasti eri viranomaisten esittämiin tilastoihin ja väitteisiin, jotka korostavat nopeuden merkitystä liikenneonnettomuuksien synnyssä. SYNNYSSÄ? Aivan varmasti nopeusvalvonnan hyödyllisyyttä on vaikeaa ymmärtää jos sitä tarkastelee tuolta kannalta. Kun katsoo ennustemalleista missä suhteessa nopeuden lisäys on eri riskien muutokseen, niin näkee heti miten vähän nopeudenmuutokset vaikuttavat onnettomuuksien määrään. Mutta Tervo vertaa nopeusvalvonnan vaikutusta juuri siihen. Miksi ihmeessä? Nopeudella on sitä isompi vaikutus mitä vakavammista onnettomuuksista puhutaan, ja suurimmillaan se on kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa. Tervohan puhuu kuin jotkut tämän palstan nimimerkit, ja häntä tituleerataan artikkelissa sentään liikenneprofessoriksi.

Ja se tosiaan oli minun keksintöäni, että poliisi valvoo ylinopeuksia lähinnä rahan takia ja sen myönsinkin heti. Tervo tuskin asemastaan johtuen viitsii tuollaisia laukoa. Riittää kyllä, kun hän sanoo, että nopeuksien valvontaa tehdään suhteettoman paljon ylinopeuden riskeihin nähden. Syitä ei ole kauhean vaikeaa päätellä. Taitaa olla yksi ainoista poliisin tehtävistä, joka tuottaa rahaa kassaan.

Quu, juuri näin!! Pääasiallinen syy näille onnettomuuksille on siis jotain aivan muuta, kuin ylinopeus. Montako rattijuoppoa tai huumekuskia on kameralla narautettu? Näissä tapauksissa se ylinopeus tuskin on myöskään kovin lievää.

Ajattelija2011: ” 100 % onnettomuuksista on mukana auto, jonka renkaissa on ilmaa. Täytyykin heti kieltää ilmat renkaista. Tällä tasolla TeeCeen ymmärrys näyttää olevan.”

Voihan se vika olla minun ymmärryksessänikin, itsehän sitä on vaikeaa arvioida omaa käsityskykyään. En esimerkiksi käsittänyt tuon autonrengas-vertauksesi yhteyttä mielipiteisiini, mikä ei kerro hyvää käsityskykyni tasosta. Mutta tämä on se ainoa käsityskyky joka minulla on käytettävissäni, joten sillä mennään.

Et sanonut, mikä mielipiteeni tarkkaan ottaen paljasti käsityskykyni matalan tason. Oliko se se kun sanoin, että onnettomuuksien vakavuuteen ja onnettomuuksien syntymiseen vaikuttavia riskitekijöitä ei pitäisi käsitellä toistensa vaihtoehtoina? Ajattelen noin tästä syystä: turvavöiden käyttämättömyys vaikuttaa hyvin pitkälle samalla mekanismilla kuin ylinopeus, se on laiton riski joka ei vaikuta onnettomuuksien määrään mutta tekee kaikista syistä johtuvista onnettomuuksista seurauksiltaan vakavampia. Jos Tervo olisi tuossa artikkelissa sanonut, että turvavöiden käyttöön keskittyvä teemaviikko on huono juttu koska vöiden käyttämättömyyden vaaroista puhuminen syrjäyttää ”todellisen ja merkittävän turvallisuusriskin, -kuljettajan tilan”, niin olisin reagoinut täsmälleen samalla tavalla kuin nyt.

Olisi mielenkiintoista tietää olisitko sinä pitänyt ymmärrykseni tasoa alhaisena jos joku sinulle tuntematon olisi sanonut turvavyövalvonnasta saman kuin sinulle rakas Tervo sanoi inhoamastasi nopeusvalvonnasta. Silloin selviäisi ohjaako mielipiteitäsi tunteet vai looginen ajattelu.

Junien yhteentörmäykset on saatu lähes loppumaan, ja tasoristeysonnettomuuksien määräkin on vähentynyt merkittävästi. Rautateiden kulunvalvontajärjestelmän ansiosta tiedetään tarkasti, missä kohdassa rautatieverkkoa junat liikkuvat, ja mikäli onnettomuus uhkaa, junat voidaan pysäyttää. Tasoristeysonnettomuudet puolestaan on saatu vähenemään poistamalla vartioimattomia tasoristeyksiä.

Maanteillä voitaisiin myös ottaa käyttöön kulunvalvontajärjestelmä, joka estäisi yhteentörmäyksiä. Itse asiassa tekniikka menee tähän suuntaan. Viime viikkoina lehdissä on ollut useita artikkeleja eri yhtiöiden suunnittelemista ”älyautoista”, jotka voivat kommunikoida keskenään. Jos autojen järjestelmä huomaa, että yhteentörmäys uhkaa, se varoittaa kuljettajia ja tarpeen vaatiessa lopulta pysäyttää auton. Alkeellisempia törmäyksenestojärjestelmiä on jo saatavissa joihinkin autoihin.

Tänään viimeksi lehdessä oli uutinen, jossa kerrottiin vanhemman miehen ajaneen risteyksessä rakan alle ja kuolleen. Tämän tyyppisten onnettomuuksien estämisessä automatiikka olisi parhaimmillaan. Kun järjestelmä joko yleisen kulunvalvonnan kautta tai autojen keskinäisen kommunikoinnin kautta huomaisi, että ajaminen risteyksestä päätielle johtaa onnettomuuteen, se ensiksi varoittaisi kuljettajaa, ja sen jälkeen pysäyttäisi auton, ellei kuljettaja sitä tekisi. Pääteiden risteyksissä tapahtuneet kolarit – jotka ovat yksi yleisimmistä kuolemaan johtavista onnettomuuksista – voitaisiin estää lähes täydellisesti, jos autot ja liikenneympäristö varustettaisiin tarvittavalla tekniikalla. Kuten jo mainitsin, tähän suuntaan ollaan menossa.

Jostakin syystä ajatus automaattisista turvallisuusjärjestelmistä ei ole kovin suosittu autoilijoiden ja poliitikkojen keskuudessa, vaikka teknologiayhtiöt järjestelmiä kehittävätkin. Yleisempi ajattelumalli on se, että sääntöjä kiristämällä, valvontaa tehostamalla ja rangaistuksia koventamalla päästään parempiin tuloksiin. Taustalla on omituinen ajatus siitä, että kaikki, mitä liikenteessä tapahtuu, on tahallista. Onnettomuuksia ei entiseen tapaan ajatella ”onnettomuuksiksi” vaan rikosten seurauksiksi. Sitähän ne nimittäin juridisessa mielessä ovat. Laki ei salli kolarin ajamista. Törmäys on aina rikos – paitsi siinä harvinaisessa tapauksessa, että se johtuu tekniikan pettämisestä, eikä rikosta ja siihen syyllistä pystytä osoittamaan.

Olen vuosikausia kirjoittanut automaattisten järjestelmien puolesta, koska uskon, että ne aivan oikeasti vähentäisivät tehokkaasti onnettomuuksia. Sitä paitsi automaattinen taustalla toimiva järjestelmä on kuljettajan kannalta miellyttävämpi kuin kyttäys- ja sakotusjärjestelmä. Mielestäni on parempi, että estetään onnettomuus ennalta kuin että annetaan sen tapahtua ja saadaan syy rangaista jotakuta.

TeeCee esitti jokin aika sitten ajatuksen, johon seuraavaksi viittaan. En jaksa kaivaa kirjoitusta esille, joten en siteeraa sitä tarkasti vaan esitän siitä vapaan tulkinnan. Tulkinta voi olla vääräkin. Ajatus taisi joka tapauksessa olla se, että ajamisesta ei pyritäkään tekemään leppoisaa ja mukavaa vaan kurjaa ja stressaavaa ja ikävää, mikä saadaan aikaan tiukoilla nopeusrajoituksilla, tehokkaalla valvonnalla ja ankarilla rangaistuksilla. Tavoitteena on saada kuljettajat pysymään valppaina, jolloin onnettomuuksia tapahtuu vähemmän.

Ehkä olisi sittenkin pitänyt etsiä alkuperäinen teksti, koska ”tulkinta” taisi mennä liian kauaksi siitä. Nimeän siis tulkinnan uudestaan pelkästään TeeCeen kirjoituksen inspiroimiksi ajatuksiksi.

Jos liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumiseen pyritään niin kuin edellä ”tulkitsin”, se selittää monta asiaa.

Kuten jokainen ympäristöään pidemmän aikaa tarkkaillut on todennäköisesti huomannut, maanteiden risteyksien suunnittelussa ja toteuttamisessa on tapahtunut muutos verrattuna siihen, millaisiksi risteykset suunniteltiin muutama vuosikymmen sitten.

Vanhan ajattelutavan mukaan risteys oli turvallinen silloin, kun siinä oli hyvä näkyvyys joka suuntaan ja tilaa väistää, mikäli törmääminen hyvästä näkyvyydestä huolimatta uhkaisi. Risteyksistä pyrittiin siis tekemään tällaisia. Turvallisissa risteyksissä tapahtui kuitenkin vakavia onnettomuuksia. Syyksi osoittautui se, että turvallinen risteys aiheutti kuljettajissa turvallisuuden tunnetta, ja tällöin he eivät riittävästi varoneet vaaroja. Tutkittiin erilaisia risteyksiä ja todettiin yllättäen, että vaarallisiksi koetuissa risteyksissä tapahtuikin vähemmän vakavia onnettomuuksia. Ja syy oli ilmeinen. Koska risteys tuntui vaaralliselta, autoilijat ajoivat siihen varovaisesti ja peloissaan ja tarkkailivat huolellisesti, onko törmäysvaaraa olemassa. Ja kun näin tehtiin, vakavat törmäykset vähenivät. Niinpä liikennepolitiikan suuntaa muutettiin ja alettiin tehdä tarkoituksella vaarallisen tuntuisia ja jopa oikeasti vaarallisia risteyksiä.

Nykyisissä risteyksissä on tarkoituksella asennettuja näköesteitä kuten meluvalleja, istutuksia ja kaiteita, jotka peittävät näkyvyyttä päätielle. Lisäksi risteysalueelle on asennettu korotuksia ja reunakivetyksiä, jotka estävät päätiellä ajavaa väistämästä, mikäli sivutieltä ajaa auto eteen. Rekka-auto kulkee kapeassa kivikäytävässä kuin kiskoilla, eikä kuljettaja voi tehdä mitään muuta kuin jarruttaa onnettomuuden uhatessa.

Salaliitoteorioihin taipuvainen voisi ajatella, että autojen moottoritehojen ja huippunopeuksien lisäämisessä on kyse siitä, että ajamista tehdään tällä tavoin aina vain kurjempaa yhteistyössä tieviranomaisten kanssa, jotka samaan aikaan kiristävät nopeusrajoituksia ja lisäävät sakkoriskiä. Tämä yhdistelmä eli autoilijan epätoivoinen taistelu auton hevosvoimia vastaan ja pinnistely nopeuden hillitsemiseksi jatkuvan sakkouhan alla tekee ajamisesta stressaavaa ja sitä kautta turvallisempaa.

TeeCee: "Tuo lukuhan on peräisin onnettomuustutkintalautakuntien raporttien yhteenvedosta, ja poliisi tietää aivan hyvin että luvuista puuttuu iso osa ylinopeuksista. Mutta heillä on varman syynsä tehdä noin, minun arvaukseni on että tuota lukua käytetään koska se on ainoa luku. Kun viestitään suurille massoille, viestin pitää olla napakka ja yksiselitteinen. Jos alettaisiin selittää miksi oikea luku on paljon isompi, niin enemmistö ei edes lukisi sitä ja lukevista iso osa ei ymmärtäisi mistä puhutaan."

Nytkö jo poliisikin tietää, että oikea luku on paljon suurempi? Elämmekö esoteerisessä yhteiskunnassa, jossa vain harvat valitut asiantuntijat tietävät asian todellisen tilan ja tyhmälle rahvaalle sitä ei vaivauduta kertomaan?

On muuten hyvä huomata, millaisella antaumuksella TeeCee yrittää kaivaa kuoppaa Tervon auktoriteetin alle. "Rakas" Tervo, kehtaakin puhua kuten jotkut nimimerkit.

"Tervo muistuttaa, että vakavimman vaaran aiheuttavat humalassa tai huumeissa ajavat sekä mielenterveys- ja muista sairauksista kärsivät kuljettajat. He esiintyvät ylivoimaisena enemmistönä ylinopeudellakin aiheutettujen kuolonkolarien tilastoissa".

Tässä ei uskonto auta, vaan reilusti lisätty nopeus ja ajotapavalvonta.