JEV2: ” “Miksi minusta tuntuu, että otat tämän kritiikin kovin henkilökohtaisesti? Ehkä tapasi kirjoittaa vain virka-aikana kertoo jotain, en tiedä.”
Veikkaan tuon tunteesi johtuvan siitä, että et lue mitä kirjoitan. Sinulla on jo valmiina mielikuva siitä mitä aion sanoa, minkä vuoksi pointtini menee sinulta ohi eikä puheissani siksi näyttä olevan järkeä. Yrität keksiä jonkun selityksen havainnoillesi, esimerkiksi että puheeni johtuvat siitä että suhtaudun asian tunteella. Todellisuudessa en edes voi suhtautua kritiikkiisi tunteella, koska en mieltänyt puheitasi kritiikiksi. Minusta sinä vain esittelit asenteellista ajattelutapaasi.
Kommentoin tätä asiaa tarkemmin kommentissani 23.02.2015 klo. 15:27 eli noin kuukautta ennen tätä kommenttiasi. Jos olisit lukenut sen, sinun ei olisi tarvinnut pohtia mahdollisten tunnereaktioitteni vaikutusta mielipiteeseeni.
TeeCee: Mikä tarkoittaa, että nopeusvalvontaa automatisoimalla saadaan samalla rahalla alennettua useamman kuskin ajonopeutta kuin manuaalisesti suoritetulla nopeusvalvonnalla.
Tuskin tuota kukaan voi kiistää. Mutta kummalla valvonnalla saadaan parannettua enemmän liikenneturvallisuutta? Sillä, että automaattisesti valvotaan vain nopeuksia tietyssä paikassa, jonka jokainen paikkakunnalla asuva tietää, vaiko sillä, että oikea poliisi valvoo satunnaisessa paikassa nopeuksia, ajokäyttäytymistä, rattijuopumuksia, kännykkään puhumista, jne. Esimerkiksi ne kännissä kaahaavat tieltä suistuvat nuoret ajavat usein tutuilla teillä ja osaavat välttää kamerat, tai hidastaa niiden kohdalla. Kameroilla ei ole juurikaan vaikutusta vaarallisimpiin kuljettajiin.
Kännykkään puhuminen, saati sen muu räplääminen on erittäin vaarallista ja etenkin naispuoliset kuljettajat näyttävät minun perstuntumallani tekevän sitä jatkuvasti. Nopeuksien kyttäämisen sijaan poliisi voisi tosissaan panostaa vaikka tähän ilmiöön välillä.
JEV2: ”Ennuste on tapana vahvistaa myös toteuman kautta. Onko tutkimuksessa analysoitu, minkä muun tekijän vaikutuksesta ennustettu vähennys onnettomuusmääriin jäi saavuttamatta? Before-after analyysiä olen siis vailla. Olisihan sen tärkeää ymmärtää, onko nopeuden laskemisella negatiivisia vaikutuksia johonkin toiseen osatekijään?”
Välillä tässä tulee vähän epätoivoinen olo. Potenssimallina tunnetuksi tullut ennustemalli syntyi, kun Ruotsissa muuteltiin rajoituksia ja eräs tutkija keksi seurata mahdollisia yhteyksiä nopeuksien muutosten ja liikenneturvallisuuden välillä. Joten koko malli on jo itsessään before-after analyysin tulos.
Maailmalla tehdään jatkuvasti tutkimuksia, joita varten kerätystä aineistosta on voinut laskea myös Potenssimallin ennustamia asioita. Aihe kiinnostaa kovasti tutkijoita, kaikki haluavat joko löytää virheitä olemassa olevista malleista tai luoda oman mallinsa. Siksi Potenssimallia on testattu ympäri maailman jo vuosikymmeniä nimenomaan before-after analyyseillä.
Vuonna 2004 Rune Elvik ryhmineen kaivoi esiin kaikki tutkimukset, joiden aineisto täytti nopeudenmuutos- ja onnettomuustietojen osalta tieteellisen työn tunnusmerkit. Tätä aineistoa verrattiin Potenssimalliin, mistä selvisi Potenssimallin ennusteiden tarkkuus nopeusvälillä 25 – 120 km/h. Kyse oli siis before-after analyysien yhteenvedosta, ja Elvikin tutkimuksesta selviää millä virhemarginaalilla Potenssimalli pystyi ennustamaan.
Samasta aineistosta tehtiin kolme muutakin analyysiä, yksi Ezra Hauerin, yksi James Bonnesonin ja yksi Max Cameronin ja Rune Elvikin toimesta. Kaikki kolme tutkimusta tuli tulokseen, että tietyn suhteellisen nopeudenmuutoksen vaikutus riippuu nopeusluokasta. Eli että esim. 10 %:n nopeudenmuutos vaikuttaa suhteessa eri tavalla riippuen siitä, onko lähtönopeus vaikkapa 60 vai 80 km/h. Tämä on vastoin Potenssimallin ennustetta, ja tästä seurasi johtopäätös, että Potenssimalli pitää hylätä tai muuttaa. Vuonna 2009 Elvik julkaisi muutetun mallin ja vertasi sitä tutkimuksessaan kaikkiin siihen mennessä julkaistuun aineistoon. Tämä tutkimuksen mukaan uuden version virhemarginaali pieneni.
Kaikki tämä on joko jo kerrottu sinulle tai olet itse postannut palstalle linkin, josta nuo sanomani tiedot selviäisivät. Silti koet jääneesi vaille before-after analyysiä!!!??? Minä en tiedä liikenneturvallisuutta koskevaa tutkimuskohdetta josta olisi tehty yhtä paljon analyysejä, ja olen aivan varma että sinäkään et tiedä sellaista aihetta. Kyllä tämä sinun ”tietämättömyytesi” on kuule ihan itse aikaansaatua, alitajuntasi estää sinua näkemästä asenteesi vastaista informaatiota. Vai onko sinulla muuta selitystä?
Sanoit myös että olisi tärkeää ymmärtää, onko nopeuden laskemisella negatiivisia vaikutuksia johonkin toiseen osatekijään. Olisihan se mukavaa ymmärtää tätäkin asiaa entistä paremmin, mutta kuskille tärkein tieto on nopeuden vaikutus kokonaistulokseen. Sen tiedon mukaan kuski pystyy jo motivoimaan itsensä olemaan rikkomatta nopeusrajoituksia ja valitsemaan maltillisia tilannenopeuksia.
Tuo kommenttisi kertoo paljon tavasta jolla keskustelet tästä aiheesta. Nyt, kesällä 2015, sinä sanot että OLISI tärkeää ymmärtää nopeuden laskun negatiiviset vaikutukset. Olet puolustanut mielipidettäsi muita hitaammin ajamisen negatiivisista vaikutuksista liikenneturvallisuuteen ainakin vuodesta 2012 asti. Eikö sinun pitäisi ENSIN ymmärtää nopeuden laskun vaikutukset ja vasta SITTEN puolustaa mielipidettä, että ne seuraukset ovat hyötyjä isommat? Mitä luulet, miksi olet valinnut tuon tavan keskustella tästä aiheesta? Vai oletko valinnut sitä ollenkaan, tuliko se vaan jostakin? Mistäköhän?
JEV2: ”Tahdot siis sanoa, että todellisuudessa Suomessa ajetaan kuolonkolareita paljon enemmän ylinopeudella, kuin mitä VALT -raportti antaa olettaa? Olet tästä ilmeisen varma, joten kerrotko nyt meille paljonko enemmän?”
Sitä tahdoin sanoa ja sanoinkin. Jos olisit lukenut mitä kirjoitin, niin tietäisit että en pysty kertomaan mikä todellisuudessa on ylinopeudella ajettujen kuolonkolareiden osuus. Jos se tiedettäisiin, niin tiedettäisiin todelliset nopeudet, jolloin ei olisi tarvetta kirjata tutkintaraporttiin virhemarginaalin alapäästä napattua arvoa. Päätellä sitä voi, olen kertonut päätelmistäni ja olet kommentoinut niitä joten olet nähtävästi myös lukenut ne.
JEV2: ”Siitä olemme yhtä mieltä, että virheen määrä ja suunta on tuntematon. Millä perustein siis väität, että onnettomuuksia ajetaan enemmän ylinopeudella kuin mitä raportit antavat ymmärtää?”
Tästäkin on puhuttu, mutta kerrataan. Nopeusvalvonnassa mittalaitteiden toleranssi aina vähennetään mitatusta arvosta, vaikka valmistajan ilmoittama toleranssi on plus / miinus 3 km/h. Et varmaan ihmettele yhtään miksi se alempi arvo valitaan viralliseksi arvoksi. Mutta täsmälleen sama asia onnettomuustutkinnan nopeustietojen keräyksessä ei mene sinulle kaaliin edes moneen kertaan selitettynä.
Varmasti myös poliisin käyttämissä alkometreissä on virhemarginaali, joka aina vähennetään mitatusta arvosta, ei koskaan lisätä tai jätetä huomiotta.
TeeCee: ”Mikä tarkoittaa, että nopeusvalvontaa automatisoimalla saadaan samalla rahalla alennettua useamman kuskin ajonopeutta kuin manuaalisesti suoritetulla nopeusvalvonnalla.”
Ajattelija2015: ”Tuskin tuota kukaan voi kiistää. Mutta kummalla valvonnalla saadaan parannettua enemmän liikenneturvallisuutta? Sillä, että automaattisesti valvotaan vain nopeuksia tietyssä paikassa, jonka jokainen paikkakunnalla asuva tietää, vaiko sillä, että oikea poliisi valvoo satunnaisessa paikassa nopeuksia, ajokäyttäytymistä, rattijuopumuksia, kännykkään puhumista, jne.”
Kuinka monta tutkimusta aiheesta luit ennen kuin päätit kirjoittaa tuon kommentin? Nimimerkkisi antaa luvan olettaa että olet ajatellut tätä asiaa. Ei tarvitse ajatella kovinkaan paljon kun pitäisi tulla mieleen että onkohan kenellekään toiselle tullut koskaan mieleen sama kysymys jonka tuossa esitit. Voin sanoa, että kyllä on, tuosta on tälläkin palstalla kirjoiteltu vuosia. Keksit varmaan itsekin hakusanoja joilla verkosta löytyy aineistoa. Siitä on jo vuosia kun itse niitä lueskelin, mutta ulkomuistista heitän että kiinteillä valvontakameroilla saatiin aikaan nopeudenlasku, joka Potenssimallin mukaan vähentää liikennekuolemia noin viidenneksellä. Mutta älä minua usko, lue itse.
TeeCee:
"Kuinka monta tutkimusta aiheesta luit ennen kuin päätit kirjoittaa tuon kommentin? Nimimerkkisi antaa luvan olettaa että olet ajatellut tätä asiaa. Ei tarvitse ajatella kovinkaan paljon kun pitäisi tulla mieleen että onkohan kenellekään toiselle tullut koskaan mieleen sama kysymys jonka tuossa esitit. Voin sanoa, että kyllä on, tuosta on tälläkin palstalla kirjoiteltu vuosia. Keksit varmaan itsekin hakusanoja joilla verkosta löytyy aineistoa. Siitä on jo vuosia kun itse niitä lueskelin, mutta ulkomuistista heitän että kiinteillä valvontakameroilla saatiin aikaan nopeudenlasku, joka Potenssimallin mukaan vähentää liikennekuolemia noin viidenneksellä. Mutta älä minua usko, lue itse."
Meillä on katsos juuri se ero, että minä ajattelen myös omilla aivoilla, enkä vain hoe ulkoa opeteltuja mantroja niistä tutkimuksista, jotka puoltavat ajatusmaailmaani. Uskovaisen kanssa ei kyllä kannattaisi kinata.
Kamerat kyllä laskevat nopeuksia, ainakin kameroiden kohdilla. Mutta kun ne pahimmat riskit kuitenkin piilevät jossain aivan muualla, kuin tavallisessa autoilijassa, joihin kamerat enimmäkseen vaikuttavat. Kameralla ei ole esimerkiksi mitään vaikutusta huvikseen, mahdollisesti kännissä kaahaaviin nuoriin. He kiertävät kamerat, tai hidastavat niiden kohdilla. Kamerat eivät myöskään valvo mitään muuta rikettä, kuin ylinopeutta. Kameroilla ei voida valvoa esim. suojatiesääntöjä, perässä roikkumista, rattijuoppoja, törttöileviä vanhuksia, kännykkään puhumista... Mutta nämä asiathan jo mainitsinkin. Mutta mitäpä näillä on väliä, koska sakkorahan keräys on Suomessa tärkeämpää, kuin liikenneturvallisuus.
JEV2: ”Kritiikkini tietojen jakamisesta koski kuitenkin sitä, kerrotaanko valvonnasta päättäville mihin osuuteen ylinopeudella ajetuista kolareista automaattivalvonnalla voidaan vaikuttaa? Kuinka moni vuonna 2012 ylinopeudella kuolleista 75 henkilöstä olisi säästynyt? Entä vuonna 2013 kuolleista 78 henkilöstä?”
Kyllä minä ymmärsin mitä tarkoitit. Minä puolestani kritisoin, että kritisoit asiaa jota et tunne. Sinun mielestäsi kansanedustajille pitäisi kertoa, että ylinopeudella ajetaan 2/5 kuolonkolareista, ja että rajoituksen laskeminen tai nopeusvalvonnan lisäys ei vaikuta puoleen noista tapauksista ollenkaan. Tuo kertomasi osuus 2/5 on puppua, etkä ole myöskään sisäistänyt mitä siitä seuraa, jos puoleen kuolonkolareista ei vaikuttaisi rajoitusten lasku ja nopeusvalvonnan lisäys Sehän tarkoittaisi sitä, että toiseen puoliskoon sen täytyisi vaikuttaa kaksi kertaa keskimääräisen vaikutuksen verran. Olet nikotellut jo keskimääräistenkin arvojen kanssa aika pahasti, oletko tosiaan valmis sanomaan että ihan tavallisten kuskien liikennekuoleman todennäköisyys pienenee kaksinkertaisesti keskiarvoon verrattuna lisättäessä automaattista nopeusvalvontaa?
Sitä en osaa sanoa montako henkeä automaattisen nopeusvalvonnan lisäys olisi jonain tiettynä vuonna säästänyt, mutta sen minä tiedän, että tutkimusten mukaan nopeusvalvonnan lisäys laskee ajonopeuksia ja että ajonopeuksien lasku vähentää kuolonuhreja. Ja tiedän senkin, että tutkimusten mukaan tietyn tieosuuden nopeusvalvonnan muuttaminen automaattiseksi vähentää alueen liikennekuolemia liki viidenneksellä, minkä lisäksi valvontaan kuluva rahamäärä pienenee. Olen aika varma että kansanedustajat ovat saaneet tämän tiedon.
Pähkinänkuoressa sinä siis kritisoit sitä, että päättäjille ei anneta väärää tietoa.
Tuo taisi olla viimeinen minulle 21.3. osoittamasi kysymys.
"Ja tiedän senkin, että tutkimusten mukaan tietyn tieosuuden nopeusvalvonnan muuttaminen automaattiseksi vähentää alueen liikennekuolemia liki viidenneksellä, minkä lisäksi valvontaan kuluva rahamäärä pienenee. Olen aika varma että kansanedustajat ovat saaneet tämän tiedon."
Tutkimusten? Tuo se hyvä ihminen julki että tämä väite saa jotain pohjaa.
TeeCee:“Kuinka monta tutkimusta aiheesta luit ennen kuin päätit kirjoittaa tuon kommentin? Nimimerkkisi antaa luvan olettaa että olet ajatellut tätä asiaa. Ei tarvitse ajatella kovinkaan paljon kun pitäisi tulla mieleen että onkohan kenellekään toiselle tullut koskaan mieleen sama kysymys jonka tuossa esitit. Voin sanoa, että kyllä on, tuosta on tälläkin palstalla kirjoiteltu vuosia. Keksit varmaan itsekin hakusanoja joilla verkosta löytyy aineistoa. Siitä on jo vuosia kun itse niitä lueskelin, mutta ulkomuistista heitän että kiinteillä valvontakameroilla saatiin aikaan nopeudenlasku, joka Potenssimallin mukaan vähentää liikennekuolemia noin viidenneksellä. Mutta älä minua usko, lue itse.”
Ajattelija2015: ”Meillä on katsos juuri se ero, että minä ajattelen myös omilla aivoilla, enkä vain hoe ulkoa opeteltuja mantroja niistä tutkimuksista, jotka puoltavat ajatusmaailmaani. Uskovaisen kanssa ei kyllä kannattaisi kinata.”
Uskonnot yrittävät selittää maailmaa yliluonnollisilla selityksillä, minä neuvoin sinua etsimään verkosta faktoja, jotka vastaisivat kysymykseesi siitä, kummalla valvonnalla saadaan parannettua enemmän liikenneturvallisuutta. Ja sinä tulkitsit tämän uskovaisen puheiksi. Oletko sinä nyt IHAN varma että tuo sinun omilla aivoilla ajattelusi sujuu yhtä hyvin kuin itse luulet?
Kerroin omasta muistikuvastani, mutta kielsin sinua uskomasta siihen. Se on vuosia vanha ja voi siksi olla vääräkin. Lupaan vaihtaa mielipiteeni silmänräpäyksessä jos ilmenee että muistikuvani on väärä. Kuulostaako uskovaisen puheelta?
Katso verkosta vastaus kysymykseesi. Sen jälkeen meidän ei tarvitse inttää että kumman mielipiteet perustuvat omiin mantroihin ja kumman mielipiteet vastaavat parasta saatavilla olevaa tietoa. Tähän asti olen sanonut vain että verkosta löytyy asiasta tietoa ja olen yrittänyt innostaa sinuakin hankkimaan sitä tietoa, mutta sinä vaan toistelet haluavasi ajatella ilman tietoa. Eikö yhtään houkuttele tarjottu tilaisuus päästä todistamaan että minä puhun sontaa ja näen vain omaa ajatusmaailmaani puoltavia tutkimustuloksia? Minusta sinun on oikeastaan pakko osoittaa tuo, koska väitit juuri asian olevan noin. Muuten näyttää siltä kuin toistelisit omia mantrojasi tosiasioista välittämättä.
Jos kieltäydyt katsomasta kysymyksesi vastauksen tutkimuksista, tulkitsen sen tarkoittavan että tiedät sen osittavan sinun mielipiteesi vääräksi, eikä sinulla ole selkärankaa vastata puheistasi. Et sinä varmaan mitään tarkista, mutta tämän jälkeen minulla on ainakin tämä kommenttini todistamassa, että kyse ei ole vahingosta vaan pyrit tarkoituksella pysymään tietämättömänä jotta sinun ei tarvitsisi luopua mantroistasi.
TeeCee: “Ja tiedän senkin, että tutkimusten mukaan tietyn tieosuuden nopeusvalvonnan muuttaminen automaattiseksi vähentää alueen liikennekuolemia liki viidenneksellä, minkä lisäksi valvontaan kuluva rahamäärä pienenee. Olen aika varma että kansanedustajat ovat saaneet tämän tiedon.”
Quu: ”Tutkimusten? Tuo se hyvä ihminen julki että tämä väite saa jotain pohjaa”.
Ajattelija2015 epäili minun tarkoituksella lukevan vain niitä tutkimuksia jotka puoltavat arvomaailmaani, joten en etsi vielä tässä vaiheessa puheitani tukevia tutkimuksia sinulle. En missään tapauksessa halua ohjailla hänen mielipiteitään, antaa miehen itse yrittää. Ei hän varmaan yritä, mutta se juuri on pointtini, että hän pyrkii pysymään tietämättömänä.
Miksi muuten et itse katso mitä asiasta tiedetään? Jos googlettaminen ei nappaa, niin tämän palstan keskustelujen nimistä voi päätellä mitkä niistä sisältävät tietoa tutkimuksista, joissa näitä asioita on käsitelty. Aiheesta on nimittäin kinattu monta vuotta putkeen. Eikä kukaan tainnut muuttaa piiruakaan mielipiteitään.
Jos ette omin avuin löydä tietoa automaattisen ja perinteisen nopeusvalvonnan tehoerosta, niin toki minäkin voin ne tutkimukset taas kerran kaivaa. Ja taas kerran kuunnella vinoilut siitä miten olen tuonut esiin vain omaa kantaani tukevat tutkimukset. Haluan kuitenkin pitkittää tätä vaihetta, jossa siihen halukkaat nimimerkit voivat esitellä kuinka heppoisin eväin he luovat mielipiteitä ja ulkoistavat niiden oikeellisuuden tarkistamisen muille.
Sinä et vielä ole ehtinyt tästä kinamaan, mutta kommentistasi päätellen epäilet vahvasti, että ympäri maailman on siirrytty voimakkaasti automaattiseen nopeusvalvontaa selvittämättä ensin mitä siitä seuraa liikenneturvallisuudelle. Ja nyt tuon automaattivalvontaan siirtymisen järkevyys näyttää olevan kokonaan kiinni siitä, pystyykö eräs nimimerkki eräällä suomalaisen lehden keskustelupalstalla todistamaan että asiaa on tutkittu ennen kuin siihen syydettiin miljardeja. Kuinkahan tässä saa yöllä unta kaiken tämän vastuun alla.
Ajattelija2015: “Kamerat kyllä laskevat nopeuksia, ainakin kameroiden kohdilla. Mutta kun ne pahimmat riskit kuitenkin piilevät jossain aivan muualla, kuin tavallisessa autoilijassa, joihin kamerat enimmäkseen vaikuttavat. Kameralla ei ole esimerkiksi mitään vaikutusta huvikseen, mahdollisesti kännissä kaahaaviin nuoriin. ... Mutta mitäpä näillä on väliä, koska sakkorahan keräys on Suomessa tärkeämpää, kuin liikenneturvallisuus.”.
Automaattinen nopeusvalvonta on ollut käytössä jo niin pitkään, että sen pitkäaikaiset vaikutukset liikenneturvallisuuteen tiedetään aika tarkasti. En nyt mene pilaamaan sinulta löytämisen iloa kertomalla mistä tietoni on peräisin, mutta kun juuri kokeeksi googletin tätä asiaa varmistaakseni etten ole liioitellut tiedon saatavuuden helppoutta silmiini osui tutkimus, jossa eräänkin maan nopeusvalvonnan automatisoinnin seurauksia on mitattu laskemalla mitä se on vaikuttanut liikenneonnettomuuksien ja liikennekuolemien suhdelukuun 100.000 rekisteröityä ajoneuvoa kohden. Höpöttämällä tuollaisia känniläisten ja nuorten kaahailuista yms. osoitat vain oman tietämättömyytesi, jonka seuraaminen aiheuttaa kiusallista myötähäpeää. Se tosin vähän lohduttaa, että et iste kärsi siitä, koska et ole siitä tietoinen. Kukaan, joka on lukenut ajatuksella edes yhden kunnolla tehdyn tutkimuksen, ei puhuisi tuollaisia. Kunnollisissa tutkimuksissa mainitsemasi asiat on huomioitu, ja lisäksi vielä monta sellaistakin asiaa, joista et vielä ole edes tietoinen. Etkä tuolla asenteella koskaan tulekaan tietoiseksi, ne kun eivät maallikolle selviä vain omia aivoja käyttämällä. Kyllä jotain pitää tietääkin.
Pitkäaikaiset vaikutukset perustuvat ennen kaikkea autokannan parantumiseen. Vaikka autokanta Suomessa vanhenee entisestään, se ei vanhene ihan yhtä vuotta vuodessa. Keskimääräinen suomi-auto on 12v vanha bensamanuaali Corolla/Golf/Octavia, ajettu noin 200 tkm.
Sakkokameroiden vaikutuksen pitää näkyä niillä tieosuuksilla, joilla sakkokameroita on. Kehä ykkösellä kuolemia on äärimmäisen vähän, ylinopeutta äärimmäisen paljon. Mitä hyötyä sakkojen jakamisesta on? Liikenneturvallisuus ei parane nopeusmittarin hysteerisellä seuraamisella.
Sakkokameroiden puolustajat ovat järjestään liikenneturvallisuusbyrokraatteja, poliisin edustajia tai kameramyyjiä. Liikennekuolemissa selvimmin liikennevirtaan nähden aliedustettu ryhmä on maantiellä rikesakkonopeutta alle 7v vanhalla henkilöautolla ajava selvä terve kuski. Liikennekuolemissa selvimmin yliedustettuina ovat törkeät rattijuopot ja yli 40 yli rajoituksen vanhoilla pommeilla vetelevät sekopäät tai huumeveikot.
Ratkaisu on miinoittaa maantiet sakkokameroilla ja huomata, että liikenneturvallisuus paranee edelleen kun autojen aktiiviset ja passiiviset turvaominaisuudet paranevat ajan kuluessa. Liikenneturvallisuuden parantuminen voidaan edelleen valehdella sakkokameroiden ansioksi.
Tyhjä kuva: ” Pitkäaikaiset vaikutukset perustuvat ennen kaikkea autokannan parantumiseen. Vaikka autokanta Suomessa vanhenee entisestään, se ei vanhene ihan yhtä vuotta vuodessa... Ratkaisu on miinoittaa maantiet sakkokameroilla ja huomata, että liikenneturvallisuus paranee edelleen kun autojen aktiiviset ja passiiviset turvaominaisuudet paranevat ajan kuluessa. Liikenneturvallisuuden parantuminen voidaan edelleen valehdella sakkokameroiden ansioksi.”
Valtava määrä ihmisiä on vuosikymmenien mittaan pyrkinyt selvittelemään kaikenlaisia asioita tilastollisesta aineostosta. Ja aivan turhaan, sillä vasta nyt löytyi ihminen, joka älysi että jonkin asian vaikutuksen esiin saaminen laajasta aineistosta vaatii muiden tekijöiden aiheuttaman virheen eliminoimista. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata kun tämä paljastuksesi etenee maailmalle. Ensin pommi osuus suomenkieltä ymmärtäviin, joten vain muutaman kymmenen tuhannen ihmisen maailma mullistuu. Tämä uutinen on kuitenkin sitä suuruusluokkaa, että se on maailmalla pääuutisena varmasti alle puolessa tunnissa julkistamisesta.
Hetkinen, kirjoitit tuon toissapäivänä, mutta en ole kuullut siitä mitään uutisista. Mikä tässä mättää, tiedemaailmalta putosi pohja ja uskottavuus, eikä kukaan heittäydy kaivoon tai pilvenpiirtäjän katolta? Nyt ei joku täsmää.
Kunnon tutkimuksissa käsitellään eri virhelähteiden vaikutuksia tulokseen. Sinä kuitenkin puhut kuin et olisi tietoinen siitä, miten tieteessä on käsitelty asioita, jotka tuottavat virhettä tarkasteltaessa nopeudenmuutoksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen ja automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusta ajonopeuksiin. Tarkoitan tuota kun sanoit että liikenneturvallisuuden parantuminen voidaan edelleen valehdella sakkokameroiden ansioksi. Noin voi sanoa vain sellainen, joka ei tiedä mitä tutkijat ovat sanoneet.
Näyttää siltä kuin yrittäisit saattaa tutkijat häpeään oivalluksellasi virhelähteiden eliminoimisen tarpeellisuudesta selvittämättä ensin, että miten niitä virhelähteitä on tutkimuksissa käsitelty. Eli teit periaatteessa saman mistä syytät tutkijoita: et selvittänyt asiaa josta puhut. Ja hassuin osa on todennäköisesti vasta tulossa, sinä nimittäin tulet aika varmasti jatkaman samalla linjalla tästä mitään oppimatta.
Sakkokameroiden lisääminen teiden varsille voi hyvinkin vähentää vakavia onnettomuuksia, jos tilastot niin osoittavat. Kamerat ovat kuitenkin epämiellyttäviä.
Inhosin kameroita muutama vuosi sitten vielä nykyistäkin enemmän, koska luulin, että kamera mittaa nopeuden tutkalla jo kaukaa. Kun sain tietää, että nopeuden mittaaminen tapahtuukin vasta lähellä kameraa tien pinnan alle asetetun "silmukan" avulla, aloin suhtautua asiaan pragmaattisemmin. Kun sitä ennen olin ajanut kameratiellä koko ajan varmuuden vuoksi alle suurimman sallitun nopeuden (mikä oli aiheuttanut pitkien jonojen kertymistä perään, rekkojen "hiillostamista" muutaman metrin päässä takapuskurista sekä jatkuvaa ohitettavana olemista), uuden tiedon ansiosta aloinkin ajaa kameroiden välillä "normaalia" nopeutta. Sen sijaan, että olisin tuijottanut silmät punaisina nopeusmittarin viisaria, ettei se vain nouse liikaa, aloin tuijottaa "zombie-katseella" tien laitaa. Kumpi on vaarallisempaa, sitä en osaa sanoa. Edellinen tyyli on kuitenkin hitaampi.
Kun kamera tulee näkyviin, hiljennän hetkellisesti, ja kameran jälkeen "eikun hanaa". Maisemat, liikenne ja kaikki muu jää huomaamatta, kun katse on suunnattuna pelkästään tien penkereelle seuraavaa kameraa odottaessa. En edes tiedä, kuinka kovaa ajan, koska en katso nopeusmittaria.
Sen jälkeen kun "keskinopeuskamerat" yleistyvät, täytyy keksiä jotain muuta. Piipahdus linja-autopysäkillä, ja sen jälkeen taas tuhatta ja sataa liikkeelle.
Luin lehdestä, että tien pinnan alle asennettu silmukka mittaa nopeuden vain toiselta kaistalta - ei siis vastaantulijoiden kaistalta. Kerran hyödynsin tätä tietoa koukkaamalla vastaantulevan kaistan kautta kameran kohdalla, jota en ollut muistanut tarkkailla, ja jonka huomasin vasta viime tingassa. Painoin jarrua, ja auto liukui jarrut "suhona" liukkaalla tiellä. Tilanne näytti kameran suhteen toivottomalta. Tällöin keksin ajatuksen kiertää toisen kaistan kautta. Aikamoinen "manööveri" siitä kehittyi, koska tien pinta oli liukas. Auto liukui ja teki vaikka mitä, mutta onnistuin koukkaamaan, eikä kamera välähtänyt.
Näyttää siltä, että taloudellisista ynnä muista syistä johtuen autoihin ei tule ylinopeudenestolaitteita, vaikka ne olisivat kaikkein tehokkain keino ylinopeuksien lopettamiseksi. Koko käsite "ylinopeus" siirtyisi näiden laitteiden avulla historiaan. Minkä tarkoituksen arvoisa TeeCee sen jälkeen keksisi elämälleen - se jää näkemättä. Ylinopeuksia ei oikeasti haluta lopettaa. Tämä on tosiasia, vaikka sitä ei haluta myöntääkään.
Vapaaehtoinen ylinopeudenestolaite voisi kuitenkin olla stressiä poistava apuväline maanteillä, joilla on "keskinopeuskameroita". Panisi vain laitteen päälle, ja sen jälkeen köröttelisi musiikkia kuunnellen.
Tällä hetkellä autossani on lyhytaikaiseksi käyttöautoksi jääneestä Renault-autonromusta peräisin oleva radio, jossa on liitin USB-tikulle. Olen etsinyt netistä Englannin listat 1960-luvun tietyiltä vuosilta ja kopioinut tikulle näiden listojen mukaisesti musiikkia. Voin ajella 1960-luvun tunnelmissa. Olen tallentanut tikulle myös aitoa 1960-luvun merirosvoradio-ojelmaa, jota löytyy eräältä sivulta. Itsekin lähetin sivun pitäjälle eräitä 1970-luvulla ja 1980-luvulla Englannissa tekemiäni nauhoituksia (Radio Mi Amigo ja Radio Caroline).
Vaikka myönnänkin, että nopeusrajoituksilla on merkitystä onnettomuuksien määrän kehittymisessä, olen sitä mieltä, että nopeusrajoitusten merkitystä suurennellaan. Hoetaan tiettyjä ”totuuksia” ajattelematta asiaa syvemmin. Yksi tällainen monessa paikassa esitetty ”totuus” on se, että liikennekuolemien väheneminen 1970-luvun alun huippuluvuista samaan aikaan, kun autojen lukumäärä on lisääntynyt, johtuu vuonna 1973 voimaan tulleista pääteiden nopeusrajoituksista. En väitä, etteikö näillä nopeusrajoituksilla olisi merkitystä, mutta kuka tahansa asioita miettivä pystyy itsekin havaitsemaan, etteivät ne ole läheskään ainoa asia, mikä on vaikuttanut.
Millä logiikalla yli 100 kilometrin tuntinopeuksien kieltäminen pääteillä muka on vähentänyt liikennekuolemia taajamissa? Pyöräilyonnettomuuksia? Mopo-onnettomuuksia? Jalankulkijaonnettomuuksia? Alle 100 kilometrin tuntinopeudella tapahtuvia onnettomuuksia? Syiden vakavien onnettomuuksien vähenemiselle koko liikennekentässä kaikilla nopeusalueilla täytyy olla jokin muu kuin pelkästään suurten nopeuksien kieltäminen pääteillä. Itse oletan, että tärkeimpiä syitä ovat seuraavat:
1) Yleinen tietoisuus liikenteen vaaroista on lisääntynyt, ja se on muuttanut ihmisten turvallisuusasenteita, jotka 1960-luvulla olivat vielä monessa suhteessa aika alkeelliset.
2) Uusien ja kokemattomien kuljettajien prosentuaalinen osuus kuljettajista on huomattavasti pienempi kuin mikä se oli nopean autoistumisen 1960-luvulla. Tuolloin suurin osa autolla ajavista oli vielä varsin tuoreita kuskeja.
3) Autojen turvatekniikka on kehittynyt dramaattisesti viimeisten 45-50 vuoden aikana. Turvavöitä vailla oleva 1960-luvun auto on tappovehje nykyisiin autoihin verrattuna. Jo melko hitaassa vauhdissa tapahtuva onnettomuus johtaa vakaviin loukkaantumisiin ja kuolemiin.
4) Liikenneympäristö on kehittynyt turvallisemmaksi.
5) Turvallisuusmääräykset ovat kiristyneet. 1960-luvulla ei vaadittu sen enempää turvavyötä kuin kypärääkään. Talvirenkaatkin taisivat olla vapaaehtoinen valinta oli keli mikä oli.
Muitakin syitä kuin edellä mainitut on olemassa. Samanlainen ilmiö - eli liikennekuolemien voimakas kasvu ja sen jälkeen väheneminen - nähtiin Itä-Euroopan entisissä sosialistisissa maissa niiden murrosvaiheessa nopean autoistumisen aikana. Puolalainen liikenne, jossa ihmishenki on halpa, oli käsite. Vähitellen näissäkin maissa asenteet kypsyivät ja liikenne muuttui turvallisemmaksi.
Jos ns. kattonopeuksia ei olisi koskaan säädetty, millaista liikenne olisi nyt? Kuolisiko maanteillä 5000 ihmistä vuodessa? Tätä ei tulla tietämään, mutta oma arvioni on, että kuolonuhrien määrä ei olisi niin suuri kuin jotkut kuvittelevat. Saksan moottoriteiden liikenne on esimerkki. Kun jokin asia on aina sallittua ja siihen totutaan, ihmiset oppivat omaehtoisesti malttia ja järjen käyttöä. Jos kattonopeudet poistettaisiin nyt suomalaisilta maanteiltä, pelkäänpä, tilanne olisi toinen. Kun ihmiset ensiksi totutetaan kieltoihin ja rajoituksiin, ja sen jälkeen kaikki vapautetaan, eihän siitä hyvä seuraa. Suomalainen humalahakuinen alkoholipolitiikka lienee yksi esimerkki.
Lainsäädännössä on yleensäkin vallalla kieltämisen ja rajoittamisen ideologia. Kieltoja ja rajoituksia perustellaan sillä, että ilman niitä ihmiset eivät osaisi käyttäytyä. Eivät osaisikaan, ja se on juuri tämän kielto- ja rajoituspolitiikan seuraus. Ihmiset koulutetaan ikään kuin pikkulapsiksi, joiden ei tarvitse välittää eikä huolehtia mistään, kun korkeammalla taholla joku säätäjä ja järjestelijä asioista kuitenkin huolehtii. Tämä politiikka johtaa aivan vain suurempaan määrään sääntöjä ja kieltoja ja määräyksiä.
SO2001: ”Kohta 1. ”En kykene noudattamaan täydellisesti nopeusrajoituksia, enkä siksi edes yritä.”
Tässä olen ilmeisesti esittänyt yhden vähäisen syyn monien muiden syiden ohella sille, miksi en noudata nopeusrajoituksia. Olen muotoillut virkkeen huonosti, koska siitä saa vaikutelman, että mainitsemani syy olisi ainoa sille, miksi en noudata nopeusrajoituksia.
Varsinainen syy nopeusrajoitusten noudattamattomuudelle ei ole se, että en kuitenkaan kykenisi niitä noudattamaan. Se on vain yksi mahdollinen lisäsyy. Eli miksi yrittää jotain, joka ei kuitenkaan onnistuisi. Haluan tehdä asiat hyvin, ja jos se ei onnistu, en tee niitä ollenkaan, jos voin olla tekemättä.
Sinä tosiaankin olet esittänyt monia syitä miksi rikot nopeusrajoituksia, eikä mikään niistä nähtävästi ole ratkaiseva. Mutta sillä ei ole tässä tämän keskustelun kannalta väliä, sillä en puhunut ajamisestasi vaan tavastasi käsitellä asioita. Oli tämä kykysi tai kyvyttömyytesi noudattaa nopeusrajoituksia pieni tai iso syy tahallisiin ylinopeuksiisi, niin oleellista on että muutat mieltäsi tästä kyvystä/kyvyttömyydestä riippuen siitä, missä asiayhteydessä siitä puhut. Minusta tämä viittaa siihen, että se ei ole todellinen syy vaan yksi alitajuntasi keinoista piilotella sinulta todellista syytä.
Samaan viittaa se, että sinulla tosiaan on noita syitä vaikka millä mitalla. Jos niitä alkaa käsitellä yksi kerrallaan, sinulla on aina kymmen muuta hyvää syytä varalla, ja voit aina sanoa että ei tämä yksi ole tärkeä, se on vain yksi monista. Ja kun kaikki on menty läpi, olet todennäköisesti jo unohtanut että ne alkupään syyt on osoitettu tekosyiksi. Näin on käynyt tähän asti, palaat jo kertaalleen käsiteltyihin syihin kuin niistä ei olisi koskaan puhuttukaan.
Yksi neuvo: omien hölmöilyjen selitteleminen ei kannata. Jos kyse on vain erehdyksestä, niin asiasta pääsee kun korjaa virheensä ja jatkaa sitten korjatulla mielipiteellä. Mutta nyt ei ole kyse asioista vaan ajattelutavasta, ja korjaaminen vaatii paljon, ERITTÄIN paljon enemmän kuin vain faktojen oikaisun. Sinä olet nimittäin jo kertonut kykeneväsi noudattamaan rajoituksia, mikä pudottaa pohjan kommentiltasi, että sinun ei kannata yrittää noudattaa niitä koska et kuitenkaan kykene. Keskustelussa ”Ohitettaessa ylinopeutta?” sanoit 21.8.2014 näin:
”Kysymykseen pystyisinkö olemaan ajamatta ylinopeutta, tai kuinka vaikeaa ylinopeutta on olla ajamatta vastaan seuraavasti.
Pystyisin olemaan ajamatta tarkoituksella ylinopeutta, koska siihen tarvitaan vain päätös ja sen pitäminen. Vahingossa ajettuun ylinopeuteen en pystyisi vaikuttamaan sen enempää kuin mihinkään muuhunkaan vahingossa tapahtuvaan asiaan, joita minulle tapahtuu paljon (unohtelua, pieniä vahinkoja ja tapaturmia ym.). Minulla ei ole kuitenkaan motivaatiota yrittää olla ajamatta ylinopeutta varsinkin, kun kokisin yrittämisen stressaavaksi ja laillisella nopeudella ajamisen seuraukset enemmän negatiivisiksi kuin kuin positiivisiksi - kun plustekijät (polttoaineen säästö, sakkojen väheneminen) ja miinustekijät (ylimääräisen ajan kuluminen, ajamisen rasittavuus, ajotaidon* rapistuminen) lasketaan yhteen.”
Kuten huomaat, tässä ei ole kysymys mistään epäonnistuneesta muotoilusta, ongelma on periaatteellisella puolella. Kun mielipiteet ovat peräisin tiedostamattomista motiiveista, ne eivät ole keskenään loogisia, mistä seuraa että yrittäessäsi oikaista yhtä ristiriitaista kommenttia, päädyit toiseen ristiriitaiseen kommenttiin.
Siksi neuvoin sinua olemaan selittelemättä. Se on houkuttelevin vaihtoehto, mutta johtaa aina vaan isompiin ongelmiin. Eikä totuuttakaan voi kertoa ennen kuin sen tietää, joten tilanteesi ei ole kadehdittava. Sinun pitäisi selvittää, mikä vaikutus sinun nykyisiin mielipiteisiisi on kokemillasi tapahtumilla, luonteenpiirteilläsi, ylipäätään kaikilla ajatusmaailmaasi vuosikymmenien mittaan vaikuttaneilla tekijöillä. Aikamoinen haaste, mutta sinulla on useimpiin muihin nähden yksi iso etu: sinä tunnut tiedostavan, että meillä ihmisillä on paljon piilossa tietoisuudelta. Tämä ymmärrys pitäisi jotenkin saada valjastettua arkiajatteluun.
SO2001: ”En siis ole tarkoittanut, että en ollenkaan noudattaisi liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia. Totta kai noudatan niitä. Ei liikenteessä selviä, jos ei noudata lainkaan liikennesääntöjä..
En minä sitä epäillytkään että et koskaan noudattaisi liikennesääntöjä, minä olen puhunut toista kymmentä vuotta siitä että liikennesääntöjä ei pitäisi tahallaan rikkoa, mikä on ihan eri asia. Jotta noiden ajatusten ero selviäisi, niin testaa niitä toisessa yhteydessä. Ymmärrät varmasti mikä ero on sillä pettääkö vaimoaan ja sillä, että on ollut vaimolleen monta kertaa uskollinen. Tai sen, mikä ero on sillä että ei lyö lastaan ja sillä, että on ollut monta kertaa lyömättä. Tai sillä että ei aja tahallaan suojatietä kulkevan päälle ja sillä, että on ollut monta kertaa ajamatta. Noilla asioilla on todella iso periaatteellinen ja käytännön ero. Mutta liikennesäännöistä puhuessasi koet aiheelliseksi täsmentää, että tahallinen liikennesääntöjen rikkomisesi ei tarkoita, ettetkö joskus noudattaisi sääntöjä. Älytön kommentti, pakostahan paatuneinkin sosiopaatti edes joskus noudattaa liikennesääntöjä. Jos ei muuta niin vahingossa.
SO2001: ” Ja nopeusrajoituksen noudattaminenkin on perusteltua ainakin silloin, jos poliisi tai valvontakamera mittaa nopeuden.
Sinun mielestäsi isompi nopeus lisää ihmisten vammautumista ja kuoleman todennäköisyyttä liikenteessä, ja sinulle kaikkein tärkein asia on tavallisten kansalaisten turvallisuus. Joten eikö sinulle tule mieleen muita syitä nopeusrajoituksen noudattamiselle kuin kiinnijäämisriski?
No, et ole läheskään ainoa joka ei sovella tietojaan omiin ajotapoihinsa, ja teitä varten tarvitaan nopeusvalvonta. Jota äänekkäimmin vastustatte juuri te samat, jotka teette siitä niin tehokkaan tavan säästää tavallisten ihmisten henkiä. Sanotte että siitä valvontamuodosta on vain haittaa turvallisesti ajaville tavallisille kuskeille, mutta varalliset kuskit ajavat kuten ennenkin. Yksikään teistä ei ole pystynyt selittämään miksi liikenneturvallisuus paranee kun ne tavalliset kunnon kuskit pakotetaan valvonnalla olemaan ajamatta ylinopeutta.
Mitä harvempi rikkoo nopeusrajoituksia tahallaan, sitä huonompi olisi automaattisen ja perinteisenkin nopeusvalvonnan kustannusten ja hyödyn suhde. Silloin resursseja siirrettäisiin sellaisiin asioihin, jotka säästäisivät enemmän henkiä käytettyä euroa kohti. Kun kuski asennoituu noin kuin sinä, eli että rajoitusten noudattaminen on perusteltua erityisesti kun alueella suoritetaan nopeusvalvontaa, hän on tehnyt kokolailla kaiken kuskin vallassa olevan saadakseen lisää nopeusvalvontaa. Jota sinä pidät epämiellyttävänä. Käytännössä siis teet kaikkesi saadaksesi liikenteeseen lisää sitä, mitä haluaisit sieltä vähentää.
Tämä ei koske pelkästään sinua, veikkaan että asia on noin yli puolella kuljettajista.
Kirjoitin eilisen juttuni "kesäpaikassani", josta pian sen jälkeen lähdin ajelemaan varsinaiselle asuinpaikalleni, jossa tätä tekstiä naputtelen. Kohta ajan reitin luultavasti taas toiseen suuntaan.
Liikennettä oli illalla hyvin vähän. Satunnainen auto tuli vastaan ehkä kymmenen kilometrin välein tai vieläkin harvemmin. Tietä ei lasketa ns. päätieksi, joten liikennettä on "ruuhka-aikoinakin" melko vähän. Kolmen auton jono on jo harvinainen.
Kun ajelin, mietin juttua, jonka olin kirjoittanut hetki aikaisemmin. Kuuntelin ajaessani ensiksi ”puheradiota” ja sen jälkeen mp3 -tikulta 1960-luvun musiikkia, minkä edellisessä kirjoituksessani mainitsinkin.
Ajon aikana mieleeni tuli yksi lisäsyy ylinopeudella ajamiseen, vaikka tietysti olen sen aina tiennytkin. Ylinopeudella ajaminen on tietyissä olosuhteissa ja tietyssä mielentilassa mukavaa ja nautinnollista.
Autossani on - liikennetoimittajienkin vanhojen koeajoselostusten mukaan - hyvät ajo-ominaisuudet, mitkä ilmenevät siten, että auto kulkee mutkissakin "kuin kiskoilla". On nautinnollista ajaa yhdellä kädellä kevyesti ohjaten mutkiin 100 - 110 kilometrin tuntinopeudella ja kokea, kuinka auto menee "kirurgisen" tarkasti juuri siinä kohdalla ajorataa, missä sen haluaa menevän. Mikroskooppiset ratin liikkeet ohjaavat autoa senttien tarkkuudella läpi mutkien. Tällainen ajaminen on henkisesti palkitsevaa, rauhoittavaa, rentouttavaa, nautittavaa. Ajamisen jälkeen on hyvä mieli ja hyvä olo. Vauhtia ei ole liikaa vaan juuri sopivasti. Auton kokee hallitsevansa niin hyvin ja niin varmasti, että minkäänlaista vaaran tunnetta ei ole. Jos nopeutta lisäisi, sellainen tulisi vähitellen mukaan, ja se tekisi ajamisesta stressaavaa ja epämukavaa ja lopulta pelottavaakin, jos nopeutta yhä kiihdyttäisi.
Mutkaisella tiellä ajamisesta nautiskellessani (liikennetoimittajat käyttävät jutuissaan tätä ilmaisua ilmeisesti huomaamatta, mihin he sillä käytännössä viittaavat) tulin miettineeksi, kuinka ns. legaalikuskit jäävät koko elämänsä ajan vaille tällaista nautittavaa kokemusta. Mietin, mitä ideaa on maksaa kymmeniä tuhansia euroja autosta, johon on rakennettu ominaisuudet, joista voisi nauttia, mutta askeettisen legalistisen itsekurin hengessä kuitenkin vapaaehtoisesti luopua tästä nautinnosta.
Olen maksanut autostani vain 1100 euroa, ja silti pääsen nauttimaan sen hyvistä ajo-ominaisuuksista. Legalisti ei edes huomaa, onko autossa "ajo-ominaisuuksia". Käsite tulee ilmi vasta silloin, kun nopeusmittarin neula ylittää tien varteen merkityn lukeman. Laillisissa nopeuksissa huomaa korkeintaan pahimmat heikkoudet kuten auton vaeltelemisen urissa ja muun tällaisen.
Jotkut kaipaavat ajamisessaan tai muussa harrastuksessaan myös vaaran kokemisen tunteita. Siksihän extreme-lajeja harrastetaan. Minä en kuulu kuitenkaan näihin ihmisiin. En nauttisi vaarallisesta rallin ajamisesta ja kilpa-ajosta.
Joku voisi tietysti kysyä, miksi ajoin ylinopeutta myös Micralla, jonka ajo-ominaisuudet tunnetusti eivät ole parhaasta päästä. Vastaus on kai se, että siitä on yritettävä repiä, mitä on. Voi Micrallakin ajaa kurvit senttien tarkkuudella. Ajamisessa on enemmän haastetta.
Ehkä EU:n pitäisi kieltää autoista "nautittavat ajo-ominaisuudet"?
Mutka-ajosta nautiskelun edellytyksenä on tietysti se, että pystyy sulkemaan mielestään sen yhden vaaran, joka aina on olemassa, ja jolle ei mahda mitään. Mietin loppumatkasta isommalla tiellä ajaessani tätäkin asiaa, ja spekuloin mahdollisuudella, että se tapahtuisi. Kuvittelin – vaikka en oikeasti näin uskaltaisi tehdäkään – sanovani, että minulla on tästä asiasta kokemusta vuosikymmenien varrelta jo sen verran, että olen huomannut, että asia tapahtuu aina saman kaavan mukaan aivan kuin ennalta kirjoitetussa näytelmässä. Joka kerran lausutaan samat kuluneet latteudet, joihin oletetaan tiettyjä käsikirjoituksen mukaisia vastauksia. Ivallinen kysymys ”oliko johonkin kiire” lienee tavanomaisin näistä iänikuisista fraaseista. Inhoan sitä jo enemmän kuin itse sakkoa. En halua lausua niitä typeriä repliikkejä, joita minulta odotetaan.
Se, mitä kuvittelin sanovani, mutta mitä en kuitenkaan uskaltaisi sanoa on, että eiköhän jätetä lässytykset väliin, kirjoittakaa nyt vain se lappunne. Pitäisi oikeataan ”psyykata” itseään sakotustilanteisiin niin, että niitä ei jännittäisi. Se lienee mahdollista, ja mietiskelyni olikin oikeastaan tällaista valmistautumista. Eli näitä tulee, otetaan ne rennosti.
SO2001: ” Se, että en pyri tinkimättömään sääntöjen ja rajoitusten noudattamiseen, tarkoittaa ajamista samalla asenteella, millä todennäköisesti suuri osa autoilijoista ajaa. Eli noudatetaan sääntöjä tilanteen mukaan ja tarpeen mukaan, mutta ei kuitenkaan niuhoteta. Sääntöjä rikotaan, jos tarve vaatii, eikä siitä ole haittaa.
Se, että pidättäytyy tahallisesta liikennesääntöjen rikkomisesta, ei mielestäni ole tinkimätöntä sääntöjen noudattamista. Koetko itse olevasi tinkimätön niuhottaja pidättäytyessäsi ajamasta humalassa, tai ajamasta motarilla vastavirtaan, tai kiertämästä (Suomessa) kiertoliittymiä myötäpäivään.
Kukaan ei voi noudattaa liikennesääntöjä tilanteen ja tarpeen mukaan. Iso osa niiden sääntöjen vaatimista asioista on joko onnettomuuksia tai niiden seurauksia ennaltaehkäiseviä. Siksi päätös niiden noudattamisesta pitää tehdä ennen kuin noudattamisen hyödyllisyyden tai hyödyttömyyden arvioimiseen välttämätöntä informaatiota on käytettävissä. Esimerkiksi törmäysnopeus on käytännössä riippuvainen ennen onnettomuutta käytetystä matkanopeudesta, joten kuskin, joka päättää nopeutensa tarpeen mukaan, on kyettävä ennustamaan tulevat tapahtumat.
Olet aiemmin tästä aiheesta puhuttaessa sanonut jotain sellaista että ylinopeudella ajavat ovat valppaampia ja pystyvät siksi hidastamaan ennen vaaranpaikkoja, mutta sellaisesta ei ole havaittu mitään merkkejä tilastoissa. Päinvastoin, vauhtia lisättäessä onnettomuuksien määrän on havaittu lisääntyvän.
Olet sanonut omasta nopeusrajoitusten rikkomisestasi, että se on jokseenkin merkityksetön sivuseikka, johon et montaa ajatusta uhraa. Tuo on varmasti totta, ainakin se on linjassa muiden ajotapaasi kuvaavien kommenttien kanssa, mutta tuo on jyrkästi ristiriidassa sen kanssa, että sääntöjen rikkomisesi olisi jotenkin organisoitua ja tilanteisiin sopivaksi harkittua.
Sinulla ei omien puheittesi mukaan myöskään ”monesti ole aavistustakaan siitä, mikä on alueella oleva nopeusrajoitus”. Tämäkin jo yksin todistaa, ettet edes teoriassa voi rikkoa nopeusrajoituksia harkiten.
Olet myös kertonut tilanteista joihin olet ajanut TIETOISESTI liian kovaa, joten et voi puolustella suhtautumistasi edes oikeilla tilannenopeuksilla.
Sinun kannattaisi katsoa totuutta silmiin: et noudata ainakaan rajoituksia tilanteen ja tarpeen mukaan, vaan rikot niitä tavan vuoksi ja suurimmaksi osaksi tunteittesi perusteella. Joten pitää paikkansa mitä sanoit ajamisestasi samalla asenteella kuin suurin osa autoilijoista. Kyse on vaan siitä, että kannattaako muiden huonoa asennetta matkia.
SO2001: ”Sakkokameroiden lisääminen teiden varsille voi hyvinkin vähentää vakavia onnettomuuksia, jos tilastot niin osoittavat. Kamerat ovat kuitenkin epämiellyttäviä.”
Niiden kuuluu olla epämiellyttäviä. Niiden toimintaidea on, että niiden tuoma mielipaha ylittää sen mielihyvän, jonka tahallinen ylinopeus tuottaa.
SO2001: ” Maisemat, liikenne ja kaikki muu jää huomaamatta, kun katse on suunnattuna pelkästään tien penkereelle seuraavaa kameraa odottaessa. En edes tiedä, kuinka kovaa ajan, koska en katso nopeusmittaria.
Noin sinä olet kertonut ajavasi ilman kameroitakin.
SO2001: ” Painoin jarrua, ja auto liukui jarrut “suhona” liukkaalla tiellä. Tilanne näytti kameran suhteen toivottomalta. Tällöin keksin ajatuksen kiertää toisen kaistan kautta. Aikamoinen “manööveri” siitä kehittyi, koska tien pinta oli liukas. Auto liukui ja teki vaikka mitä, mutta onnistuin koukkaamaan, eikä kamera välähtänyt.
Ja tämän ongelman perussyy on siis kameravalvonta, ei mikään sinun ajotapaasi liittyvä? Joten tämä ongelma pitää myös korjata kameravalvontaa vähentämällä, ei sinun ajotapasi muuttamalla? Jos tilastojen perusteella tehtyihin tutkimuksiin on uskominen, niin kameravalvonnan korvaaminen jollain toisella liikenneturvallisuutta yhtä paljon parantavalla asialla merkitsisi joko kulujen nousua tai lisääntyviä liikennekuolemia. Koska kuluja tullaan tuskin lisäämään, tuon sinun kuvaamasi ongelman korjaaminen jollain muulla tavalla kuin sinun ajotapaasi muuttamalla maksaisi ihmishenkiä. Kuinka tähän suhtautuu mies, jolle tavallisen kansan turvallisuus on kaikkein tärkein asia? Monenko ihmisen hengen arvoista sinulle on se, että saat pitää omat ajotapasi? Kummasta luopuminen on sinulle tuskallisempaa?
SO2001: ” Maisemat, liikenne ja kaikki muu jää huomaamatta, kun katse on suunnattuna pelkästään tien penkereelle seuraavaa kameraa odottaessa. En edes tiedä, kuinka kovaa ajan, koska en katso nopeusmittaria."
Todellinen putkinäkö, vaarallinen henkilö autonkuljettajana. Väistää kaikenlisäksi kameraa vastaantulevin kaistalle, voi jessus.
Ajokilometreihin nähden varsin siistit onnettomuustilastoni eivät tue olettamusta vaarallisesta henkilöstä. En ole kertaakaan kolhinut autoa niin pahasti, etteikö sitä olisi voinut ajaa pois tapahtumapaikalta. Kolhimiset ovat tapahtuneet enimmäkseen parkkipaikoilla ja muissa hitaan liikkumisen paikoissa ja usein lisäksi autoa peruuttaessani. Viimeisestä tällaisesta pienestä kolhaisusta on jo yli 20 vuotta. Kukaan ole myöskään ajamiseni takia loukkaantunut - korkeintaan henkisesti.
Kameran kiertäminen toisen kaistan kautta hiljaisessa yöliikenteessä, jossa ei ole lähistöllä vastaantulijoita, ei ole vaarallista. Kuka nyt sakon haluaa, jos se on vältettävissä. Yleensä ajan kameran kohdalla niin hitaasti, että kamera ei välähdä, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa unohdin kameran olemassaolon, vaikka tiesin sen.
Ja mitä tulee "putkinäköasiaan", niin oletin lukijoiden ymmärtävän, että hieman liioittelin. En kirjoittelisi tässä, jos liikenne ja kaikki muu jäisi huomaamatta, kun ajan kameratiellä. Huomaan kyllä liikenteen ja muutkin asiat, mutta huomaaminen on rajoittunutta aivan kuten niilläkin kuljettajilla, joille tärkein havainnoitava asia on nopeusmittari. Ei voi keskittyä yhtä aikaa sataprosenttisesti kahteen eri asiaan.
”SO2001: ” Näyttää siltä, että taloudellisista ynnä muista syistä johtuen autoihin ei tule ylinopeudenestolaitteita, vaikka ne olisivat kaikkein tehokkain keino ylinopeuksien lopettamiseksi. Koko käsite “ylinopeus” siirtyisi näiden laitteiden avulla historiaan. Minkä tarkoituksen arvoisa TeeCee sen jälkeen keksisi elämälleen – se jää näkemättä.”
Sinulla ja minulla on sama haave tavallisen ihmisen turvallisuudesta, mutta minä en odota että ulkopuolinen holhoaja pakottaisi minut ajamaan niin, etten satuttaisi muita. Sinä kiroat vuoronperään holhousyhteiskuntaa ja sitä, ettei holhota tarpeeksi kun ei saada ylinopeuden estävää järjestelmää. Kun minä kerron ajavani niin kuin autossani jo olisi sellainen sinun haluamasi laite, sinä ihmettelet mitä sairasta mielihyvää minä siitä saan.
Olen kysellyt jo pitkään turhaan että miksi sinä rikot tahallasi liikennesääntöä, jolla säädellään liikennekuoleman todennäköisyyteen eniten vaikuttavaa riskitekijää, vaikka mielestäsi tärkein asia on tavallisen kansalaisen turvallisuus. vastaamisen sijaan olet vain ihmetellyt miksi minä pidän rajoitusten(kin) noudattamista niin tärkeänä. Saisiko tähän jotain valaistusta, minusta tuossa on nimittäin iso looginen ristiriita. Kun minä pyrin ajamaan niin kuin sinun ihanteittesi mukaan pitäisi ajaa, sinä pidät sitä omituisena.
”SO2001: Ajokilometreihin nähden varsin siistit onnettomuustilastoni eivät tue olettamusta vaarallisesta henkilöstä. ”
Jos onnettomuuksia sattuu yhdelle ihmiselle niin paljon että niistä voi tehdä luotettavaa tilastoa, niin kyse on jo aikamoisesta tapauksesta. Onnettomuus osuu yksilön kohdalle tilastollisesti niin harvoin, että vaatii aikamoista suhteellisuudentajun puutetta tehdä siitä tuollaista johtopäätöstä kuin sinä teit.
SO2001: ”Ei voi keskittyä yhtä aikaa sataprosenttisesti kahteen eri asiaan.”
Totta, aivot eivät oikeasti suorita kahta tai useampaa asiaa yhtä aikaa vaan ne pomppivat tehtävien välillä, mikä ihmisestä itsestään tuntuu siltä kuin hän hoitaisi useampaa asiaa kerralla. Aivomme eivät ole sopeutuneet tähän nykyajan vaatimaan rytmiin vaan rasittuvat eivätkä toimi tehokkaasti minkään osatehtävän suhteen. Professori Russell Poldrackin mukaan ”moniajo” saa tiedon kulkemaan vääriin aivojen osiin, mikä huonontaa kokonaissuorituskykyä, johtaa stressiin ja heikentää esimerkiksi ihmisen myötätuntoa, itsetietoisuutta ja luovuutta. Samoin e huonontaa oppimiskykyä.
Näistä syistä olen väittänyt vastaan kun sinä ja muutamat muut olette puhuneet siitä, miten rikotte liikennesääntöjä, lähinnä rajoituksia, tilanteeseen sopivasti. Ihminen ei kykene siihen, aivot eivät jaksa kauaa harkita kaikkea sitä mitä ajotapanne vaatii harkittavaksi. Ajaminen on joka tapauksessa suureksi osaksi automaattista, ihminen itse ei vain huomaa milloin aivot siirtyvät automaattiohjauksen puolelle. Jotta turvaväli pysyisi kuskin päättämänä myös automaattiohjauksella, hänen pitää aina käyttää sitä väliä, jonka on päättänyt hyväksi. Jotta turvavyö olisi varmasti kiinni kolarin sattuessa, se pitää laittaa aina kiinni heti autoon istuessa. Jotta nopeus ei menisi laittoman puolelle alitajunnan ottaessa ohjat, rajoitusta pitää noudattaa aina. Sama pätee suojatiekäyttäytymiseen, vilkunkäyttöön, ryhmittymisiin, ylipäätään kaikkeen ajamiseen. Jos päättää ajaa harkintansa mukaan, päättää samalla ajaa huonosti, ihmisen aivot eivät tee mahdolliseksi mitään muuta vaihtoehtoa.
”SO2001: Ajon aikana mieleeni tuli yksi lisäsyy ylinopeudella ajamiseen, vaikka tietysti olen sen aina tiennytkin. Ylinopeudella ajaminen on tietyissä olosuhteissa ja tietyssä mielentilassa mukavaa ja nautinnollista.”
Jep. Ylinopeudella ajaminen on mukavaa ja on epämukavaa kun sitä estetään ajamasta. Mutta asiaan liittyy muutakin, se myös tappaa ja vammauttaa tavallisia kansalaisia. Ja heidän turvallisuutensa on sinulle tärkein asia. Muistatko?
Ylinopeuksia vähennetään nopeusvalvonnalla, ja automaattista valvontaa käytettäessä kansalaisten verovarat tuottavat eniten ”asiakaskontakteja” ja vähentävät sen vuoksi ylinopeuksia enemmän kuin perinteinen nopeusvalvonta.
Mutta sinä vastustat tätä keinoa koska koet sen epämiellyttäväksi. Kun puheistasi tehdään yhteenveto, selviää mikä on sinulle tärkeämpää kuin tärkein asia: sinulle oikeasti tärkeintä on välttyä epämiellyttävältä kokemukselta. Oma mukavuutesi menee tavallisen kansan turvallisuuden edelle, etkä näytä itse tietävän tätä.
Luonnollisesti sinä saat arvottaa asiat oman mielesi mukaan ja pitää omaa mukavuuttasi tavallisen kansan turvallisuutta tärkeämpänä, mutta tämä on keskustelupalsta ja minusta on keskustelun arvoista, että sinä et tunne omia arvojasi. Tämä vaikuttaa mielipiteisiisi liikenteestä ja ajotapoihisi, minkä luulisi olevan erittäin kiinnostava aihe liikennepalstalla, noiden asioiden perusteellahan ihmiset savat aikaan asian jota kutsumme liikenteeksi. Moni nimimerkki on kertonut mielipiteekseen, että kuskien pitäisi saada ajella siten kuin heistä tuntuu hyvältä eikä liikennesääntöjen mukaan. Tältä asenteelta putoaa mielestäni pohja jos ilmenee, että ihmismielen ominaisuuksiin kuuluu piirre pitää hyvänä ajotapana sellaista joka tuntuu kivalta, vaikka se olisi liikenneturvallisuudelle haitallista.
En puhu tästä moittiakseni sinua, koska tuo ilmiö vaivaa jokaista ihmistä. Puhun tästä koska tämän asian oivaltaminen on mielestäni ehdoton edellytys sille, että edes teoriassa voisi valita oman ajotapansa harkiten ja johdonmukaisesti. Minusta on mahdotonta harkita johdonmukaisesti ajotapojaan, ellei tiedä mihin pohjimmiltaan teoillaan pyrkii, eli mitkä ovat todelliset motiivit. Sekin auttaa jo pitkälle jos tajuaa, että suurin osa ajattelustamme tapahtuu tietoiselta puolelta salassa.
Jos tuota ei ota huomioon ajattelutyössään, ei ihmettele ollenkaan vaikka kokisi pystyvänsä käsittämään asiat edes niihin syventymättä paremmin, kuin niitä vuosikausia selvitelleet ammattilaiset. Tietoisuus siitä, että alitajunnan tehtävä on keksiä juuri tuollaisia valheita tietoiselle mielellemme, auttaa suhtautumaan oikein kun oman mielipiteen oikeellisuus näyttää edellyttävän, että ajattelija itse on ihmemies, jossa nerous ja selvänäön kyky yhdistyvät ihanalla ja täydellisellä tavalla. Todennäköisempää on, että kyse on ihan tavallisesta ihmisestä, joka ei tiedä aivojensa mekanismista, joka estää häntä tiedostamasta suurinta osaa omien aivojensa toiminnasta. Sen vuoksi hän ei osaa varoa kun hänelle valehtelee se ainoa johon hän luottaa, eli hän itse.
TeeCee: Siksi keskustelut loikkivat kuskin ja yhteiskunnan vastuiden välillä ikään kuin teiden kunto tai ajonvakautusjärjestelmien verotus olisivat jotenkin sidoksissa siihen, millaisia liikenneturvallisuuteen vaikuttaviin valintoja kuski itse tekee ajaessaan.
Autoverotus on aivan keskeisessä asemassa silloin, kun kuljettaja valitsee kalustoaan. Kuten norjalaisten yhteenvedosta käy ilmi, on turvallisuuden parantamisen potentiaali kaluston saralla ylivoimaisesti suurin, mutta silti ajamme lähes euroopan vanhimmalla kalustolla. Onko tähän mielestäsi jokin muu syy, kuin posketon autoverotus? Onko yhteiskunta valinnut autosi?
TeeCee:En tiedä mihin hyökkäykseen viittaat, en ollut sellaista ainakaan tarkoittanut enkä nyt uudelleen lukiessanikaan löydä tekstistäni hyökkäystä. Kommenttini oli tarkoitettu sarkastiseksi huomautuksesi mielipiteestäsi, että tilastotiedot eri liikenneturvallisuuteen vaikuttavien keinojen tehosta auttavat pistämään omat prioriteetit järjestykseen.
Niin, omat prioriteetit myös kaluston valinnan osalta. Sarkasmi ei ole vahvin lajisi, joten on ehkä parasta että pitäydyt faktoissa.
TeeCee:Annoit mallia omien prioriteettien oikeasta järjestyksestä neuvomalla kuinka Suomen valtion pitäisi hoitaa sille kuuluvaa liikenneturvallisuustyötä. Jos se kerran on omasta mielestäsi sinun prioriteettisi kärkipäässä, niin kehotin sinua viipymättä hoitamaan oman vastuualueesi kuntoon ja poistamaan liikenneturvallisuutta haittaavat verot. Itselläni on toisenlainen käsitys siitä, mitkä prioriteetit minun vastuualueeni puitteissa pitäisi olla kärjessä.
Se koira älähtää, johon... ?
Valitseeko Suomen valtio auton jolla ajat? Et nähtävästi sittenkään ole käyttänyt autosi valinnassa viimeisintä tietoa ja varmistanut osaltasi, että autosi edustaa turvallisinta mahdollisinta tekniikkaa ja antaa sinulle parhaat edellytykset välttää onnettomuudet? Jos kokonaisuus sinua todella kiinnostaa, oletin ilman muuta myös autovalintasi heijastavan tätä. Vai onko 740 GLE epäilyissään oikeassa, että vain ajotavalla on sinulle merkitystä?
Ehkä tässä rajoittuneessa keskustelutavassasi on vain kyse suojamekanismissa, jolla yrität ohjata keskustelun pois itsellesi hankalista alueista. Siksi keskityt vain nopeuteen ja muiden kirjoittajien psykologiseen arviointiin.
TeeCee: Tahdon sanoa, että lopputuloksen kannalta oleellista on, paljonko tietyllä resurssilla saadaan aikaan. Kustannustehokasta keinoa käytettäessä säästyy miljoonalla eurolla enemmän ihmishenkiä kuin vähemmän kustannustehokasta keinoa käytettäessä. Koska resursseja mitataan euroissa, ovat tehokkain keino ja kustannustehokkain keino käytännössä yksi ja sama asia.
No niin, nyt alamme päästä asian ytimeen. Olet siis sitä mieltä, että koska valtiolla ei ole varaa panostaa näihin oikeasti tehokkaisiin parannuskohteisiin, ei meidän kuljettajienkaan tarvitse huolehtia muusta? Panostus turvalliseen OMAAN kalustoon on siis turhaa, koska ei valtiokaan sen eteen töitä tee?
TeeCee:Jos puhutaan kokonaisuuden kehittämisestä, niin silloin pitää parantaa sekä teitä, autoja että kuskeja. Noista kolmesta vain yksi on tämän palstan nimimerkkien henkilökohtaisella vastuulla.
Nyt puhun nimenomaan henkilökohtaisista valinnoista. Sekä auto, jolla kuljettaja ajaa, että kuski itse ovat kyllä jo lainkin mukaan kuljettajan henkilökohtaisella vastuualueella ja aivan olennaisesti yhteydessä toisiinsa. Perusteletko miksi autosi ei ole sinun vastuullasi ja mikä estää sinua valitsemasta turvallisinta autoa?
TeeCee: Koska tuo selvisi? Sinä puhut ihan eri asiasta, tätähän Herbertkin koitti sinulle saada perille. Ne sinun tietosi eivät kumoa sitä tosiasiaa, että nopeuden lasku parantaa liikenneturvallisuutta, että nopeusvalvonta alentaa ajonopeuksia, ja että automaattinen nopeusvalvonta alentaa niitä kustannustehokkaammin kuin ihmisten suorittama nopeusvalvonta. Mikä tarkoittaa, että nopeusvalvontaa automatisoimalla saadaan samalla rahalla alennettua useamman kuskin ajonopeutta kuin manuaalisesti suoritetulla nopeusvalvonnalla.
Tämä on varmasti totta, jos keskitytään vain nopeusvalvonnan tehokkuuteen. Onpahan vain uskomattoman putkinäköinen lähestymistapa.
Mutta: automaattiseen nopeusvalvontaan käytetyt rahat ovat pois poliisien tekemästä valvontatyöstä ja tämän seurauksena liikenteessä loukkaantuneiden määrä onkin norjalaisten mukaan kasvanut. Kustannustehokasta?
TeeCee: Muuten, miten on sinun mielipiteesi tueksi esittämiesi lähteiden validoinnin kanssa? Nytkö sitä ei kaivatakaan? Et voinut edes keskustella teoriatasolla Potenssimallin käyttämisestä yksilötasolla, koska siltä puuttui validointi. Millä perusteella sinä oikein päätät milloin validointia tarvitaan välttämättä ja milloin se on tarpeeton?
TeeCee: En ole myöskään sitä mieltä, että liikennevirrasta alaspäin poikkeavan nopeuden aikaansaama koko liikennevirran nopeuden lasku olisi se mekanismi, jolla muita hitaampien kuskien liikenneturvallisuutta lisäävä vaikutus syntyy.
No mitä mieltä sitten olet? Ethän vain noudattele itsekkäästi sitä tietoa, että muita hitaammin ajavat vaikuttavat joutuvan harvemmin ITSE onnettomuuksiin. Mitäpä väliä muilla?
TeeCee: Jos olisin tuota mieltä, minulla ei olisi selitystä sille, miksi ennusteiden tarkkuus paranee kun Potenssimallia käytetään yksilötasolla liikennevirran sijaan.
Paranee, kenen mielestä? Näytätkö tutkimuksesta sen kohdan, jossa tästä paranemisesta kerrotaan? Paljonko tarkkuus paranee ja mikä on ennusteen luottamusväli todelliseen onnettomuustietoon verrattuna?
JEV2: ” “Miksi minusta tuntuu, että otat tämän kritiikin kovin henkilökohtaisesti? Ehkä tapasi kirjoittaa vain virka-aikana kertoo jotain, en tiedä.”
Veikkaan tuon tunteesi johtuvan siitä, että et lue mitä kirjoitan. Sinulla on jo valmiina mielikuva siitä mitä aion sanoa, minkä vuoksi pointtini menee sinulta ohi eikä puheissani siksi näyttä olevan järkeä. Yrität keksiä jonkun selityksen havainnoillesi, esimerkiksi että puheeni johtuvat siitä että suhtaudun asian tunteella. Todellisuudessa en edes voi suhtautua kritiikkiisi tunteella, koska en mieltänyt puheitasi kritiikiksi. Minusta sinä vain esittelit asenteellista ajattelutapaasi.
Kommentoin tätä asiaa tarkemmin kommentissani 23.02.2015 klo. 15:27 eli noin kuukautta ennen tätä kommenttiasi. Jos olisit lukenut sen, sinun ei olisi tarvinnut pohtia mahdollisten tunnereaktioitteni vaikutusta mielipiteeseeni.
TeeCee: Mikä tarkoittaa, että nopeusvalvontaa automatisoimalla saadaan samalla rahalla alennettua useamman kuskin ajonopeutta kuin manuaalisesti suoritetulla nopeusvalvonnalla.
Tuskin tuota kukaan voi kiistää. Mutta kummalla valvonnalla saadaan parannettua enemmän liikenneturvallisuutta? Sillä, että automaattisesti valvotaan vain nopeuksia tietyssä paikassa, jonka jokainen paikkakunnalla asuva tietää, vaiko sillä, että oikea poliisi valvoo satunnaisessa paikassa nopeuksia, ajokäyttäytymistä, rattijuopumuksia, kännykkään puhumista, jne. Esimerkiksi ne kännissä kaahaavat tieltä suistuvat nuoret ajavat usein tutuilla teillä ja osaavat välttää kamerat, tai hidastaa niiden kohdalla. Kameroilla ei ole juurikaan vaikutusta vaarallisimpiin kuljettajiin.
Kännykkään puhuminen, saati sen muu räplääminen on erittäin vaarallista ja etenkin naispuoliset kuljettajat näyttävät minun perstuntumallani tekevän sitä jatkuvasti. Nopeuksien kyttäämisen sijaan poliisi voisi tosissaan panostaa vaikka tähän ilmiöön välillä.
JEV2: ”Ennuste on tapana vahvistaa myös toteuman kautta. Onko tutkimuksessa analysoitu, minkä muun tekijän vaikutuksesta ennustettu vähennys onnettomuusmääriin jäi saavuttamatta? Before-after analyysiä olen siis vailla. Olisihan sen tärkeää ymmärtää, onko nopeuden laskemisella negatiivisia vaikutuksia johonkin toiseen osatekijään?”
Välillä tässä tulee vähän epätoivoinen olo. Potenssimallina tunnetuksi tullut ennustemalli syntyi, kun Ruotsissa muuteltiin rajoituksia ja eräs tutkija keksi seurata mahdollisia yhteyksiä nopeuksien muutosten ja liikenneturvallisuuden välillä. Joten koko malli on jo itsessään before-after analyysin tulos.
Maailmalla tehdään jatkuvasti tutkimuksia, joita varten kerätystä aineistosta on voinut laskea myös Potenssimallin ennustamia asioita. Aihe kiinnostaa kovasti tutkijoita, kaikki haluavat joko löytää virheitä olemassa olevista malleista tai luoda oman mallinsa. Siksi Potenssimallia on testattu ympäri maailman jo vuosikymmeniä nimenomaan before-after analyyseillä.
Vuonna 2004 Rune Elvik ryhmineen kaivoi esiin kaikki tutkimukset, joiden aineisto täytti nopeudenmuutos- ja onnettomuustietojen osalta tieteellisen työn tunnusmerkit. Tätä aineistoa verrattiin Potenssimalliin, mistä selvisi Potenssimallin ennusteiden tarkkuus nopeusvälillä 25 – 120 km/h. Kyse oli siis before-after analyysien yhteenvedosta, ja Elvikin tutkimuksesta selviää millä virhemarginaalilla Potenssimalli pystyi ennustamaan.
Samasta aineistosta tehtiin kolme muutakin analyysiä, yksi Ezra Hauerin, yksi James Bonnesonin ja yksi Max Cameronin ja Rune Elvikin toimesta. Kaikki kolme tutkimusta tuli tulokseen, että tietyn suhteellisen nopeudenmuutoksen vaikutus riippuu nopeusluokasta. Eli että esim. 10 %:n nopeudenmuutos vaikuttaa suhteessa eri tavalla riippuen siitä, onko lähtönopeus vaikkapa 60 vai 80 km/h. Tämä on vastoin Potenssimallin ennustetta, ja tästä seurasi johtopäätös, että Potenssimalli pitää hylätä tai muuttaa. Vuonna 2009 Elvik julkaisi muutetun mallin ja vertasi sitä tutkimuksessaan kaikkiin siihen mennessä julkaistuun aineistoon. Tämä tutkimuksen mukaan uuden version virhemarginaali pieneni.
Kaikki tämä on joko jo kerrottu sinulle tai olet itse postannut palstalle linkin, josta nuo sanomani tiedot selviäisivät. Silti koet jääneesi vaille before-after analyysiä!!!??? Minä en tiedä liikenneturvallisuutta koskevaa tutkimuskohdetta josta olisi tehty yhtä paljon analyysejä, ja olen aivan varma että sinäkään et tiedä sellaista aihetta. Kyllä tämä sinun ”tietämättömyytesi” on kuule ihan itse aikaansaatua, alitajuntasi estää sinua näkemästä asenteesi vastaista informaatiota. Vai onko sinulla muuta selitystä?
Sanoit myös että olisi tärkeää ymmärtää, onko nopeuden laskemisella negatiivisia vaikutuksia johonkin toiseen osatekijään. Olisihan se mukavaa ymmärtää tätäkin asiaa entistä paremmin, mutta kuskille tärkein tieto on nopeuden vaikutus kokonaistulokseen. Sen tiedon mukaan kuski pystyy jo motivoimaan itsensä olemaan rikkomatta nopeusrajoituksia ja valitsemaan maltillisia tilannenopeuksia.
Tuo kommenttisi kertoo paljon tavasta jolla keskustelet tästä aiheesta. Nyt, kesällä 2015, sinä sanot että OLISI tärkeää ymmärtää nopeuden laskun negatiiviset vaikutukset. Olet puolustanut mielipidettäsi muita hitaammin ajamisen negatiivisista vaikutuksista liikenneturvallisuuteen ainakin vuodesta 2012 asti. Eikö sinun pitäisi ENSIN ymmärtää nopeuden laskun vaikutukset ja vasta SITTEN puolustaa mielipidettä, että ne seuraukset ovat hyötyjä isommat? Mitä luulet, miksi olet valinnut tuon tavan keskustella tästä aiheesta? Vai oletko valinnut sitä ollenkaan, tuliko se vaan jostakin? Mistäköhän?
JEV2: ”Tahdot siis sanoa, että todellisuudessa Suomessa ajetaan kuolonkolareita paljon enemmän ylinopeudella, kuin mitä VALT -raportti antaa olettaa? Olet tästä ilmeisen varma, joten kerrotko nyt meille paljonko enemmän?”
Sitä tahdoin sanoa ja sanoinkin. Jos olisit lukenut mitä kirjoitin, niin tietäisit että en pysty kertomaan mikä todellisuudessa on ylinopeudella ajettujen kuolonkolareiden osuus. Jos se tiedettäisiin, niin tiedettäisiin todelliset nopeudet, jolloin ei olisi tarvetta kirjata tutkintaraporttiin virhemarginaalin alapäästä napattua arvoa. Päätellä sitä voi, olen kertonut päätelmistäni ja olet kommentoinut niitä joten olet nähtävästi myös lukenut ne.
JEV2: ”Siitä olemme yhtä mieltä, että virheen määrä ja suunta on tuntematon. Millä perustein siis väität, että onnettomuuksia ajetaan enemmän ylinopeudella kuin mitä raportit antavat ymmärtää?”
Tästäkin on puhuttu, mutta kerrataan. Nopeusvalvonnassa mittalaitteiden toleranssi aina vähennetään mitatusta arvosta, vaikka valmistajan ilmoittama toleranssi on plus / miinus 3 km/h. Et varmaan ihmettele yhtään miksi se alempi arvo valitaan viralliseksi arvoksi. Mutta täsmälleen sama asia onnettomuustutkinnan nopeustietojen keräyksessä ei mene sinulle kaaliin edes moneen kertaan selitettynä.
Varmasti myös poliisin käyttämissä alkometreissä on virhemarginaali, joka aina vähennetään mitatusta arvosta, ei koskaan lisätä tai jätetä huomiotta.
TeeCee: ”Mikä tarkoittaa, että nopeusvalvontaa automatisoimalla saadaan samalla rahalla alennettua useamman kuskin ajonopeutta kuin manuaalisesti suoritetulla nopeusvalvonnalla.”
Ajattelija2015: ”Tuskin tuota kukaan voi kiistää. Mutta kummalla valvonnalla saadaan parannettua enemmän liikenneturvallisuutta? Sillä, että automaattisesti valvotaan vain nopeuksia tietyssä paikassa, jonka jokainen paikkakunnalla asuva tietää, vaiko sillä, että oikea poliisi valvoo satunnaisessa paikassa nopeuksia, ajokäyttäytymistä, rattijuopumuksia, kännykkään puhumista, jne.”
Kuinka monta tutkimusta aiheesta luit ennen kuin päätit kirjoittaa tuon kommentin? Nimimerkkisi antaa luvan olettaa että olet ajatellut tätä asiaa. Ei tarvitse ajatella kovinkaan paljon kun pitäisi tulla mieleen että onkohan kenellekään toiselle tullut koskaan mieleen sama kysymys jonka tuossa esitit. Voin sanoa, että kyllä on, tuosta on tälläkin palstalla kirjoiteltu vuosia. Keksit varmaan itsekin hakusanoja joilla verkosta löytyy aineistoa. Siitä on jo vuosia kun itse niitä lueskelin, mutta ulkomuistista heitän että kiinteillä valvontakameroilla saatiin aikaan nopeudenlasku, joka Potenssimallin mukaan vähentää liikennekuolemia noin viidenneksellä. Mutta älä minua usko, lue itse.
TeeCee:
"Kuinka monta tutkimusta aiheesta luit ennen kuin päätit kirjoittaa tuon kommentin? Nimimerkkisi antaa luvan olettaa että olet ajatellut tätä asiaa. Ei tarvitse ajatella kovinkaan paljon kun pitäisi tulla mieleen että onkohan kenellekään toiselle tullut koskaan mieleen sama kysymys jonka tuossa esitit. Voin sanoa, että kyllä on, tuosta on tälläkin palstalla kirjoiteltu vuosia. Keksit varmaan itsekin hakusanoja joilla verkosta löytyy aineistoa. Siitä on jo vuosia kun itse niitä lueskelin, mutta ulkomuistista heitän että kiinteillä valvontakameroilla saatiin aikaan nopeudenlasku, joka Potenssimallin mukaan vähentää liikennekuolemia noin viidenneksellä. Mutta älä minua usko, lue itse."
Meillä on katsos juuri se ero, että minä ajattelen myös omilla aivoilla, enkä vain hoe ulkoa opeteltuja mantroja niistä tutkimuksista, jotka puoltavat ajatusmaailmaani. Uskovaisen kanssa ei kyllä kannattaisi kinata.
Kamerat kyllä laskevat nopeuksia, ainakin kameroiden kohdilla. Mutta kun ne pahimmat riskit kuitenkin piilevät jossain aivan muualla, kuin tavallisessa autoilijassa, joihin kamerat enimmäkseen vaikuttavat. Kameralla ei ole esimerkiksi mitään vaikutusta huvikseen, mahdollisesti kännissä kaahaaviin nuoriin. He kiertävät kamerat, tai hidastavat niiden kohdilla. Kamerat eivät myöskään valvo mitään muuta rikettä, kuin ylinopeutta. Kameroilla ei voida valvoa esim. suojatiesääntöjä, perässä roikkumista, rattijuoppoja, törttöileviä vanhuksia, kännykkään puhumista... Mutta nämä asiathan jo mainitsinkin. Mutta mitäpä näillä on väliä, koska sakkorahan keräys on Suomessa tärkeämpää, kuin liikenneturvallisuus.
JEV2: ”Kritiikkini tietojen jakamisesta koski kuitenkin sitä, kerrotaanko valvonnasta päättäville mihin osuuteen ylinopeudella ajetuista kolareista automaattivalvonnalla voidaan vaikuttaa? Kuinka moni vuonna 2012 ylinopeudella kuolleista 75 henkilöstä olisi säästynyt? Entä vuonna 2013 kuolleista 78 henkilöstä?”
Kyllä minä ymmärsin mitä tarkoitit. Minä puolestani kritisoin, että kritisoit asiaa jota et tunne. Sinun mielestäsi kansanedustajille pitäisi kertoa, että ylinopeudella ajetaan 2/5 kuolonkolareista, ja että rajoituksen laskeminen tai nopeusvalvonnan lisäys ei vaikuta puoleen noista tapauksista ollenkaan. Tuo kertomasi osuus 2/5 on puppua, etkä ole myöskään sisäistänyt mitä siitä seuraa, jos puoleen kuolonkolareista ei vaikuttaisi rajoitusten lasku ja nopeusvalvonnan lisäys Sehän tarkoittaisi sitä, että toiseen puoliskoon sen täytyisi vaikuttaa kaksi kertaa keskimääräisen vaikutuksen verran. Olet nikotellut jo keskimääräistenkin arvojen kanssa aika pahasti, oletko tosiaan valmis sanomaan että ihan tavallisten kuskien liikennekuoleman todennäköisyys pienenee kaksinkertaisesti keskiarvoon verrattuna lisättäessä automaattista nopeusvalvontaa?
Sitä en osaa sanoa montako henkeä automaattisen nopeusvalvonnan lisäys olisi jonain tiettynä vuonna säästänyt, mutta sen minä tiedän, että tutkimusten mukaan nopeusvalvonnan lisäys laskee ajonopeuksia ja että ajonopeuksien lasku vähentää kuolonuhreja. Ja tiedän senkin, että tutkimusten mukaan tietyn tieosuuden nopeusvalvonnan muuttaminen automaattiseksi vähentää alueen liikennekuolemia liki viidenneksellä, minkä lisäksi valvontaan kuluva rahamäärä pienenee. Olen aika varma että kansanedustajat ovat saaneet tämän tiedon.
Pähkinänkuoressa sinä siis kritisoit sitä, että päättäjille ei anneta väärää tietoa.
Tuo taisi olla viimeinen minulle 21.3. osoittamasi kysymys.
"Ja tiedän senkin, että tutkimusten mukaan tietyn tieosuuden nopeusvalvonnan muuttaminen automaattiseksi vähentää alueen liikennekuolemia liki viidenneksellä, minkä lisäksi valvontaan kuluva rahamäärä pienenee. Olen aika varma että kansanedustajat ovat saaneet tämän tiedon."
Tutkimusten? Tuo se hyvä ihminen julki että tämä väite saa jotain pohjaa.
TeeCee:“Kuinka monta tutkimusta aiheesta luit ennen kuin päätit kirjoittaa tuon kommentin? Nimimerkkisi antaa luvan olettaa että olet ajatellut tätä asiaa. Ei tarvitse ajatella kovinkaan paljon kun pitäisi tulla mieleen että onkohan kenellekään toiselle tullut koskaan mieleen sama kysymys jonka tuossa esitit. Voin sanoa, että kyllä on, tuosta on tälläkin palstalla kirjoiteltu vuosia. Keksit varmaan itsekin hakusanoja joilla verkosta löytyy aineistoa. Siitä on jo vuosia kun itse niitä lueskelin, mutta ulkomuistista heitän että kiinteillä valvontakameroilla saatiin aikaan nopeudenlasku, joka Potenssimallin mukaan vähentää liikennekuolemia noin viidenneksellä. Mutta älä minua usko, lue itse.”
Ajattelija2015: ”Meillä on katsos juuri se ero, että minä ajattelen myös omilla aivoilla, enkä vain hoe ulkoa opeteltuja mantroja niistä tutkimuksista, jotka puoltavat ajatusmaailmaani. Uskovaisen kanssa ei kyllä kannattaisi kinata.”
Uskonnot yrittävät selittää maailmaa yliluonnollisilla selityksillä, minä neuvoin sinua etsimään verkosta faktoja, jotka vastaisivat kysymykseesi siitä, kummalla valvonnalla saadaan parannettua enemmän liikenneturvallisuutta. Ja sinä tulkitsit tämän uskovaisen puheiksi. Oletko sinä nyt IHAN varma että tuo sinun omilla aivoilla ajattelusi sujuu yhtä hyvin kuin itse luulet?
Kerroin omasta muistikuvastani, mutta kielsin sinua uskomasta siihen. Se on vuosia vanha ja voi siksi olla vääräkin. Lupaan vaihtaa mielipiteeni silmänräpäyksessä jos ilmenee että muistikuvani on väärä. Kuulostaako uskovaisen puheelta?
Katso verkosta vastaus kysymykseesi. Sen jälkeen meidän ei tarvitse inttää että kumman mielipiteet perustuvat omiin mantroihin ja kumman mielipiteet vastaavat parasta saatavilla olevaa tietoa. Tähän asti olen sanonut vain että verkosta löytyy asiasta tietoa ja olen yrittänyt innostaa sinuakin hankkimaan sitä tietoa, mutta sinä vaan toistelet haluavasi ajatella ilman tietoa. Eikö yhtään houkuttele tarjottu tilaisuus päästä todistamaan että minä puhun sontaa ja näen vain omaa ajatusmaailmaani puoltavia tutkimustuloksia? Minusta sinun on oikeastaan pakko osoittaa tuo, koska väitit juuri asian olevan noin. Muuten näyttää siltä kuin toistelisit omia mantrojasi tosiasioista välittämättä.
Jos kieltäydyt katsomasta kysymyksesi vastauksen tutkimuksista, tulkitsen sen tarkoittavan että tiedät sen osittavan sinun mielipiteesi vääräksi, eikä sinulla ole selkärankaa vastata puheistasi. Et sinä varmaan mitään tarkista, mutta tämän jälkeen minulla on ainakin tämä kommenttini todistamassa, että kyse ei ole vahingosta vaan pyrit tarkoituksella pysymään tietämättömänä jotta sinun ei tarvitsisi luopua mantroistasi.
TeeCee: “Ja tiedän senkin, että tutkimusten mukaan tietyn tieosuuden nopeusvalvonnan muuttaminen automaattiseksi vähentää alueen liikennekuolemia liki viidenneksellä, minkä lisäksi valvontaan kuluva rahamäärä pienenee. Olen aika varma että kansanedustajat ovat saaneet tämän tiedon.”
Quu: ”Tutkimusten? Tuo se hyvä ihminen julki että tämä väite saa jotain pohjaa”.
Ajattelija2015 epäili minun tarkoituksella lukevan vain niitä tutkimuksia jotka puoltavat arvomaailmaani, joten en etsi vielä tässä vaiheessa puheitani tukevia tutkimuksia sinulle. En missään tapauksessa halua ohjailla hänen mielipiteitään, antaa miehen itse yrittää. Ei hän varmaan yritä, mutta se juuri on pointtini, että hän pyrkii pysymään tietämättömänä.
Miksi muuten et itse katso mitä asiasta tiedetään? Jos googlettaminen ei nappaa, niin tämän palstan keskustelujen nimistä voi päätellä mitkä niistä sisältävät tietoa tutkimuksista, joissa näitä asioita on käsitelty. Aiheesta on nimittäin kinattu monta vuotta putkeen. Eikä kukaan tainnut muuttaa piiruakaan mielipiteitään.
Jos ette omin avuin löydä tietoa automaattisen ja perinteisen nopeusvalvonnan tehoerosta, niin toki minäkin voin ne tutkimukset taas kerran kaivaa. Ja taas kerran kuunnella vinoilut siitä miten olen tuonut esiin vain omaa kantaani tukevat tutkimukset. Haluan kuitenkin pitkittää tätä vaihetta, jossa siihen halukkaat nimimerkit voivat esitellä kuinka heppoisin eväin he luovat mielipiteitä ja ulkoistavat niiden oikeellisuuden tarkistamisen muille.
Sinä et vielä ole ehtinyt tästä kinamaan, mutta kommentistasi päätellen epäilet vahvasti, että ympäri maailman on siirrytty voimakkaasti automaattiseen nopeusvalvontaa selvittämättä ensin mitä siitä seuraa liikenneturvallisuudelle. Ja nyt tuon automaattivalvontaan siirtymisen järkevyys näyttää olevan kokonaan kiinni siitä, pystyykö eräs nimimerkki eräällä suomalaisen lehden keskustelupalstalla todistamaan että asiaa on tutkittu ennen kuin siihen syydettiin miljardeja. Kuinkahan tässä saa yöllä unta kaiken tämän vastuun alla.
Ajattelija2015: “Kamerat kyllä laskevat nopeuksia, ainakin kameroiden kohdilla. Mutta kun ne pahimmat riskit kuitenkin piilevät jossain aivan muualla, kuin tavallisessa autoilijassa, joihin kamerat enimmäkseen vaikuttavat. Kameralla ei ole esimerkiksi mitään vaikutusta huvikseen, mahdollisesti kännissä kaahaaviin nuoriin. ... Mutta mitäpä näillä on väliä, koska sakkorahan keräys on Suomessa tärkeämpää, kuin liikenneturvallisuus.”.
Automaattinen nopeusvalvonta on ollut käytössä jo niin pitkään, että sen pitkäaikaiset vaikutukset liikenneturvallisuuteen tiedetään aika tarkasti. En nyt mene pilaamaan sinulta löytämisen iloa kertomalla mistä tietoni on peräisin, mutta kun juuri kokeeksi googletin tätä asiaa varmistaakseni etten ole liioitellut tiedon saatavuuden helppoutta silmiini osui tutkimus, jossa eräänkin maan nopeusvalvonnan automatisoinnin seurauksia on mitattu laskemalla mitä se on vaikuttanut liikenneonnettomuuksien ja liikennekuolemien suhdelukuun 100.000 rekisteröityä ajoneuvoa kohden. Höpöttämällä tuollaisia känniläisten ja nuorten kaahailuista yms. osoitat vain oman tietämättömyytesi, jonka seuraaminen aiheuttaa kiusallista myötähäpeää. Se tosin vähän lohduttaa, että et iste kärsi siitä, koska et ole siitä tietoinen. Kukaan, joka on lukenut ajatuksella edes yhden kunnolla tehdyn tutkimuksen, ei puhuisi tuollaisia. Kunnollisissa tutkimuksissa mainitsemasi asiat on huomioitu, ja lisäksi vielä monta sellaistakin asiaa, joista et vielä ole edes tietoinen. Etkä tuolla asenteella koskaan tulekaan tietoiseksi, ne kun eivät maallikolle selviä vain omia aivoja käyttämällä. Kyllä jotain pitää tietääkin.
HYVÄÄ JUHANNUSTA! Juhannus meni, olin liikenteessä pääosin moottoritiellä 4x160 km näkyvää liikennevalvontaa ei ollut kuin yksi moottoripyöräpoliisi.
Pitkäaikaiset vaikutukset perustuvat ennen kaikkea autokannan parantumiseen. Vaikka autokanta Suomessa vanhenee entisestään, se ei vanhene ihan yhtä vuotta vuodessa. Keskimääräinen suomi-auto on 12v vanha bensamanuaali Corolla/Golf/Octavia, ajettu noin 200 tkm.
Sakkokameroiden vaikutuksen pitää näkyä niillä tieosuuksilla, joilla sakkokameroita on. Kehä ykkösellä kuolemia on äärimmäisen vähän, ylinopeutta äärimmäisen paljon. Mitä hyötyä sakkojen jakamisesta on? Liikenneturvallisuus ei parane nopeusmittarin hysteerisellä seuraamisella.
Sakkokameroiden puolustajat ovat järjestään liikenneturvallisuusbyrokraatteja, poliisin edustajia tai kameramyyjiä. Liikennekuolemissa selvimmin liikennevirtaan nähden aliedustettu ryhmä on maantiellä rikesakkonopeutta alle 7v vanhalla henkilöautolla ajava selvä terve kuski. Liikennekuolemissa selvimmin yliedustettuina ovat törkeät rattijuopot ja yli 40 yli rajoituksen vanhoilla pommeilla vetelevät sekopäät tai huumeveikot.
Ratkaisu on miinoittaa maantiet sakkokameroilla ja huomata, että liikenneturvallisuus paranee edelleen kun autojen aktiiviset ja passiiviset turvaominaisuudet paranevat ajan kuluessa. Liikenneturvallisuuden parantuminen voidaan edelleen valehdella sakkokameroiden ansioksi.
Tyhjä kuva: ” Pitkäaikaiset vaikutukset perustuvat ennen kaikkea autokannan parantumiseen. Vaikka autokanta Suomessa vanhenee entisestään, se ei vanhene ihan yhtä vuotta vuodessa... Ratkaisu on miinoittaa maantiet sakkokameroilla ja huomata, että liikenneturvallisuus paranee edelleen kun autojen aktiiviset ja passiiviset turvaominaisuudet paranevat ajan kuluessa. Liikenneturvallisuuden parantuminen voidaan edelleen valehdella sakkokameroiden ansioksi.”
Valtava määrä ihmisiä on vuosikymmenien mittaan pyrkinyt selvittelemään kaikenlaisia asioita tilastollisesta aineostosta. Ja aivan turhaan, sillä vasta nyt löytyi ihminen, joka älysi että jonkin asian vaikutuksen esiin saaminen laajasta aineistosta vaatii muiden tekijöiden aiheuttaman virheen eliminoimista. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata kun tämä paljastuksesi etenee maailmalle. Ensin pommi osuus suomenkieltä ymmärtäviin, joten vain muutaman kymmenen tuhannen ihmisen maailma mullistuu. Tämä uutinen on kuitenkin sitä suuruusluokkaa, että se on maailmalla pääuutisena varmasti alle puolessa tunnissa julkistamisesta.
Hetkinen, kirjoitit tuon toissapäivänä, mutta en ole kuullut siitä mitään uutisista. Mikä tässä mättää, tiedemaailmalta putosi pohja ja uskottavuus, eikä kukaan heittäydy kaivoon tai pilvenpiirtäjän katolta? Nyt ei joku täsmää.
Kunnon tutkimuksissa käsitellään eri virhelähteiden vaikutuksia tulokseen. Sinä kuitenkin puhut kuin et olisi tietoinen siitä, miten tieteessä on käsitelty asioita, jotka tuottavat virhettä tarkasteltaessa nopeudenmuutoksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen ja automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusta ajonopeuksiin. Tarkoitan tuota kun sanoit että liikenneturvallisuuden parantuminen voidaan edelleen valehdella sakkokameroiden ansioksi. Noin voi sanoa vain sellainen, joka ei tiedä mitä tutkijat ovat sanoneet.
Näyttää siltä kuin yrittäisit saattaa tutkijat häpeään oivalluksellasi virhelähteiden eliminoimisen tarpeellisuudesta selvittämättä ensin, että miten niitä virhelähteitä on tutkimuksissa käsitelty. Eli teit periaatteessa saman mistä syytät tutkijoita: et selvittänyt asiaa josta puhut. Ja hassuin osa on todennäköisesti vasta tulossa, sinä nimittäin tulet aika varmasti jatkaman samalla linjalla tästä mitään oppimatta.
Sakkokameroiden lisääminen teiden varsille voi hyvinkin vähentää vakavia onnettomuuksia, jos tilastot niin osoittavat. Kamerat ovat kuitenkin epämiellyttäviä.
Inhosin kameroita muutama vuosi sitten vielä nykyistäkin enemmän, koska luulin, että kamera mittaa nopeuden tutkalla jo kaukaa. Kun sain tietää, että nopeuden mittaaminen tapahtuukin vasta lähellä kameraa tien pinnan alle asetetun "silmukan" avulla, aloin suhtautua asiaan pragmaattisemmin. Kun sitä ennen olin ajanut kameratiellä koko ajan varmuuden vuoksi alle suurimman sallitun nopeuden (mikä oli aiheuttanut pitkien jonojen kertymistä perään, rekkojen "hiillostamista" muutaman metrin päässä takapuskurista sekä jatkuvaa ohitettavana olemista), uuden tiedon ansiosta aloinkin ajaa kameroiden välillä "normaalia" nopeutta. Sen sijaan, että olisin tuijottanut silmät punaisina nopeusmittarin viisaria, ettei se vain nouse liikaa, aloin tuijottaa "zombie-katseella" tien laitaa. Kumpi on vaarallisempaa, sitä en osaa sanoa. Edellinen tyyli on kuitenkin hitaampi.
Kun kamera tulee näkyviin, hiljennän hetkellisesti, ja kameran jälkeen "eikun hanaa". Maisemat, liikenne ja kaikki muu jää huomaamatta, kun katse on suunnattuna pelkästään tien penkereelle seuraavaa kameraa odottaessa. En edes tiedä, kuinka kovaa ajan, koska en katso nopeusmittaria.
Sen jälkeen kun "keskinopeuskamerat" yleistyvät, täytyy keksiä jotain muuta. Piipahdus linja-autopysäkillä, ja sen jälkeen taas tuhatta ja sataa liikkeelle.
Luin lehdestä, että tien pinnan alle asennettu silmukka mittaa nopeuden vain toiselta kaistalta - ei siis vastaantulijoiden kaistalta. Kerran hyödynsin tätä tietoa koukkaamalla vastaantulevan kaistan kautta kameran kohdalla, jota en ollut muistanut tarkkailla, ja jonka huomasin vasta viime tingassa. Painoin jarrua, ja auto liukui jarrut "suhona" liukkaalla tiellä. Tilanne näytti kameran suhteen toivottomalta. Tällöin keksin ajatuksen kiertää toisen kaistan kautta. Aikamoinen "manööveri" siitä kehittyi, koska tien pinta oli liukas. Auto liukui ja teki vaikka mitä, mutta onnistuin koukkaamaan, eikä kamera välähtänyt.
Näyttää siltä, että taloudellisista ynnä muista syistä johtuen autoihin ei tule ylinopeudenestolaitteita, vaikka ne olisivat kaikkein tehokkain keino ylinopeuksien lopettamiseksi. Koko käsite "ylinopeus" siirtyisi näiden laitteiden avulla historiaan. Minkä tarkoituksen arvoisa TeeCee sen jälkeen keksisi elämälleen - se jää näkemättä. Ylinopeuksia ei oikeasti haluta lopettaa. Tämä on tosiasia, vaikka sitä ei haluta myöntääkään.
Vapaaehtoinen ylinopeudenestolaite voisi kuitenkin olla stressiä poistava apuväline maanteillä, joilla on "keskinopeuskameroita". Panisi vain laitteen päälle, ja sen jälkeen köröttelisi musiikkia kuunnellen.
Tällä hetkellä autossani on lyhytaikaiseksi käyttöautoksi jääneestä Renault-autonromusta peräisin oleva radio, jossa on liitin USB-tikulle. Olen etsinyt netistä Englannin listat 1960-luvun tietyiltä vuosilta ja kopioinut tikulle näiden listojen mukaisesti musiikkia. Voin ajella 1960-luvun tunnelmissa. Olen tallentanut tikulle myös aitoa 1960-luvun merirosvoradio-ojelmaa, jota löytyy eräältä sivulta. Itsekin lähetin sivun pitäjälle eräitä 1970-luvulla ja 1980-luvulla Englannissa tekemiäni nauhoituksia (Radio Mi Amigo ja Radio Caroline).
Vaikka myönnänkin, että nopeusrajoituksilla on merkitystä onnettomuuksien määrän kehittymisessä, olen sitä mieltä, että nopeusrajoitusten merkitystä suurennellaan. Hoetaan tiettyjä ”totuuksia” ajattelematta asiaa syvemmin. Yksi tällainen monessa paikassa esitetty ”totuus” on se, että liikennekuolemien väheneminen 1970-luvun alun huippuluvuista samaan aikaan, kun autojen lukumäärä on lisääntynyt, johtuu vuonna 1973 voimaan tulleista pääteiden nopeusrajoituksista. En väitä, etteikö näillä nopeusrajoituksilla olisi merkitystä, mutta kuka tahansa asioita miettivä pystyy itsekin havaitsemaan, etteivät ne ole läheskään ainoa asia, mikä on vaikuttanut.
Millä logiikalla yli 100 kilometrin tuntinopeuksien kieltäminen pääteillä muka on vähentänyt liikennekuolemia taajamissa? Pyöräilyonnettomuuksia? Mopo-onnettomuuksia? Jalankulkijaonnettomuuksia? Alle 100 kilometrin tuntinopeudella tapahtuvia onnettomuuksia? Syiden vakavien onnettomuuksien vähenemiselle koko liikennekentässä kaikilla nopeusalueilla täytyy olla jokin muu kuin pelkästään suurten nopeuksien kieltäminen pääteillä. Itse oletan, että tärkeimpiä syitä ovat seuraavat:
1) Yleinen tietoisuus liikenteen vaaroista on lisääntynyt, ja se on muuttanut ihmisten turvallisuusasenteita, jotka 1960-luvulla olivat vielä monessa suhteessa aika alkeelliset.
2) Uusien ja kokemattomien kuljettajien prosentuaalinen osuus kuljettajista on huomattavasti pienempi kuin mikä se oli nopean autoistumisen 1960-luvulla. Tuolloin suurin osa autolla ajavista oli vielä varsin tuoreita kuskeja.
3) Autojen turvatekniikka on kehittynyt dramaattisesti viimeisten 45-50 vuoden aikana. Turvavöitä vailla oleva 1960-luvun auto on tappovehje nykyisiin autoihin verrattuna. Jo melko hitaassa vauhdissa tapahtuva onnettomuus johtaa vakaviin loukkaantumisiin ja kuolemiin.
4) Liikenneympäristö on kehittynyt turvallisemmaksi.
5) Turvallisuusmääräykset ovat kiristyneet. 1960-luvulla ei vaadittu sen enempää turvavyötä kuin kypärääkään. Talvirenkaatkin taisivat olla vapaaehtoinen valinta oli keli mikä oli.
Muitakin syitä kuin edellä mainitut on olemassa. Samanlainen ilmiö - eli liikennekuolemien voimakas kasvu ja sen jälkeen väheneminen - nähtiin Itä-Euroopan entisissä sosialistisissa maissa niiden murrosvaiheessa nopean autoistumisen aikana. Puolalainen liikenne, jossa ihmishenki on halpa, oli käsite. Vähitellen näissäkin maissa asenteet kypsyivät ja liikenne muuttui turvallisemmaksi.
Jos ns. kattonopeuksia ei olisi koskaan säädetty, millaista liikenne olisi nyt? Kuolisiko maanteillä 5000 ihmistä vuodessa? Tätä ei tulla tietämään, mutta oma arvioni on, että kuolonuhrien määrä ei olisi niin suuri kuin jotkut kuvittelevat. Saksan moottoriteiden liikenne on esimerkki. Kun jokin asia on aina sallittua ja siihen totutaan, ihmiset oppivat omaehtoisesti malttia ja järjen käyttöä. Jos kattonopeudet poistettaisiin nyt suomalaisilta maanteiltä, pelkäänpä, tilanne olisi toinen. Kun ihmiset ensiksi totutetaan kieltoihin ja rajoituksiin, ja sen jälkeen kaikki vapautetaan, eihän siitä hyvä seuraa. Suomalainen humalahakuinen alkoholipolitiikka lienee yksi esimerkki.
Lainsäädännössä on yleensäkin vallalla kieltämisen ja rajoittamisen ideologia. Kieltoja ja rajoituksia perustellaan sillä, että ilman niitä ihmiset eivät osaisi käyttäytyä. Eivät osaisikaan, ja se on juuri tämän kielto- ja rajoituspolitiikan seuraus. Ihmiset koulutetaan ikään kuin pikkulapsiksi, joiden ei tarvitse välittää eikä huolehtia mistään, kun korkeammalla taholla joku säätäjä ja järjestelijä asioista kuitenkin huolehtii. Tämä politiikka johtaa aivan vain suurempaan määrään sääntöjä ja kieltoja ja määräyksiä.
SO2001: ”Kohta 1. ”En kykene noudattamaan täydellisesti nopeusrajoituksia, enkä siksi edes yritä.”
Tässä olen ilmeisesti esittänyt yhden vähäisen syyn monien muiden syiden ohella sille, miksi en noudata nopeusrajoituksia. Olen muotoillut virkkeen huonosti, koska siitä saa vaikutelman, että mainitsemani syy olisi ainoa sille, miksi en noudata nopeusrajoituksia.
Varsinainen syy nopeusrajoitusten noudattamattomuudelle ei ole se, että en kuitenkaan kykenisi niitä noudattamaan. Se on vain yksi mahdollinen lisäsyy. Eli miksi yrittää jotain, joka ei kuitenkaan onnistuisi. Haluan tehdä asiat hyvin, ja jos se ei onnistu, en tee niitä ollenkaan, jos voin olla tekemättä.
Sinä tosiaankin olet esittänyt monia syitä miksi rikot nopeusrajoituksia, eikä mikään niistä nähtävästi ole ratkaiseva. Mutta sillä ei ole tässä tämän keskustelun kannalta väliä, sillä en puhunut ajamisestasi vaan tavastasi käsitellä asioita. Oli tämä kykysi tai kyvyttömyytesi noudattaa nopeusrajoituksia pieni tai iso syy tahallisiin ylinopeuksiisi, niin oleellista on että muutat mieltäsi tästä kyvystä/kyvyttömyydestä riippuen siitä, missä asiayhteydessä siitä puhut. Minusta tämä viittaa siihen, että se ei ole todellinen syy vaan yksi alitajuntasi keinoista piilotella sinulta todellista syytä.
Samaan viittaa se, että sinulla tosiaan on noita syitä vaikka millä mitalla. Jos niitä alkaa käsitellä yksi kerrallaan, sinulla on aina kymmen muuta hyvää syytä varalla, ja voit aina sanoa että ei tämä yksi ole tärkeä, se on vain yksi monista. Ja kun kaikki on menty läpi, olet todennäköisesti jo unohtanut että ne alkupään syyt on osoitettu tekosyiksi. Näin on käynyt tähän asti, palaat jo kertaalleen käsiteltyihin syihin kuin niistä ei olisi koskaan puhuttukaan.
Yksi neuvo: omien hölmöilyjen selitteleminen ei kannata. Jos kyse on vain erehdyksestä, niin asiasta pääsee kun korjaa virheensä ja jatkaa sitten korjatulla mielipiteellä. Mutta nyt ei ole kyse asioista vaan ajattelutavasta, ja korjaaminen vaatii paljon, ERITTÄIN paljon enemmän kuin vain faktojen oikaisun. Sinä olet nimittäin jo kertonut kykeneväsi noudattamaan rajoituksia, mikä pudottaa pohjan kommentiltasi, että sinun ei kannata yrittää noudattaa niitä koska et kuitenkaan kykene. Keskustelussa ”Ohitettaessa ylinopeutta?” sanoit 21.8.2014 näin:
”Kysymykseen pystyisinkö olemaan ajamatta ylinopeutta, tai kuinka vaikeaa ylinopeutta on olla ajamatta vastaan seuraavasti.
Pystyisin olemaan ajamatta tarkoituksella ylinopeutta, koska siihen tarvitaan vain päätös ja sen pitäminen. Vahingossa ajettuun ylinopeuteen en pystyisi vaikuttamaan sen enempää kuin mihinkään muuhunkaan vahingossa tapahtuvaan asiaan, joita minulle tapahtuu paljon (unohtelua, pieniä vahinkoja ja tapaturmia ym.). Minulla ei ole kuitenkaan motivaatiota yrittää olla ajamatta ylinopeutta varsinkin, kun kokisin yrittämisen stressaavaksi ja laillisella nopeudella ajamisen seuraukset enemmän negatiivisiksi kuin kuin positiivisiksi - kun plustekijät (polttoaineen säästö, sakkojen väheneminen) ja miinustekijät (ylimääräisen ajan kuluminen, ajamisen rasittavuus, ajotaidon* rapistuminen) lasketaan yhteen.”
Kuten huomaat, tässä ei ole kysymys mistään epäonnistuneesta muotoilusta, ongelma on periaatteellisella puolella. Kun mielipiteet ovat peräisin tiedostamattomista motiiveista, ne eivät ole keskenään loogisia, mistä seuraa että yrittäessäsi oikaista yhtä ristiriitaista kommenttia, päädyit toiseen ristiriitaiseen kommenttiin.
Siksi neuvoin sinua olemaan selittelemättä. Se on houkuttelevin vaihtoehto, mutta johtaa aina vaan isompiin ongelmiin. Eikä totuuttakaan voi kertoa ennen kuin sen tietää, joten tilanteesi ei ole kadehdittava. Sinun pitäisi selvittää, mikä vaikutus sinun nykyisiin mielipiteisiisi on kokemillasi tapahtumilla, luonteenpiirteilläsi, ylipäätään kaikilla ajatusmaailmaasi vuosikymmenien mittaan vaikuttaneilla tekijöillä. Aikamoinen haaste, mutta sinulla on useimpiin muihin nähden yksi iso etu: sinä tunnut tiedostavan, että meillä ihmisillä on paljon piilossa tietoisuudelta. Tämä ymmärrys pitäisi jotenkin saada valjastettua arkiajatteluun.
SO2001: ”En siis ole tarkoittanut, että en ollenkaan noudattaisi liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia. Totta kai noudatan niitä. Ei liikenteessä selviä, jos ei noudata lainkaan liikennesääntöjä..
En minä sitä epäillytkään että et koskaan noudattaisi liikennesääntöjä, minä olen puhunut toista kymmentä vuotta siitä että liikennesääntöjä ei pitäisi tahallaan rikkoa, mikä on ihan eri asia. Jotta noiden ajatusten ero selviäisi, niin testaa niitä toisessa yhteydessä. Ymmärrät varmasti mikä ero on sillä pettääkö vaimoaan ja sillä, että on ollut vaimolleen monta kertaa uskollinen. Tai sen, mikä ero on sillä että ei lyö lastaan ja sillä, että on ollut monta kertaa lyömättä. Tai sillä että ei aja tahallaan suojatietä kulkevan päälle ja sillä, että on ollut monta kertaa ajamatta. Noilla asioilla on todella iso periaatteellinen ja käytännön ero. Mutta liikennesäännöistä puhuessasi koet aiheelliseksi täsmentää, että tahallinen liikennesääntöjen rikkomisesi ei tarkoita, ettetkö joskus noudattaisi sääntöjä. Älytön kommentti, pakostahan paatuneinkin sosiopaatti edes joskus noudattaa liikennesääntöjä. Jos ei muuta niin vahingossa.
SO2001: ” Ja nopeusrajoituksen noudattaminenkin on perusteltua ainakin silloin, jos poliisi tai valvontakamera mittaa nopeuden.
Sinun mielestäsi isompi nopeus lisää ihmisten vammautumista ja kuoleman todennäköisyyttä liikenteessä, ja sinulle kaikkein tärkein asia on tavallisten kansalaisten turvallisuus. Joten eikö sinulle tule mieleen muita syitä nopeusrajoituksen noudattamiselle kuin kiinnijäämisriski?
No, et ole läheskään ainoa joka ei sovella tietojaan omiin ajotapoihinsa, ja teitä varten tarvitaan nopeusvalvonta. Jota äänekkäimmin vastustatte juuri te samat, jotka teette siitä niin tehokkaan tavan säästää tavallisten ihmisten henkiä. Sanotte että siitä valvontamuodosta on vain haittaa turvallisesti ajaville tavallisille kuskeille, mutta varalliset kuskit ajavat kuten ennenkin. Yksikään teistä ei ole pystynyt selittämään miksi liikenneturvallisuus paranee kun ne tavalliset kunnon kuskit pakotetaan valvonnalla olemaan ajamatta ylinopeutta.
Mitä harvempi rikkoo nopeusrajoituksia tahallaan, sitä huonompi olisi automaattisen ja perinteisenkin nopeusvalvonnan kustannusten ja hyödyn suhde. Silloin resursseja siirrettäisiin sellaisiin asioihin, jotka säästäisivät enemmän henkiä käytettyä euroa kohti. Kun kuski asennoituu noin kuin sinä, eli että rajoitusten noudattaminen on perusteltua erityisesti kun alueella suoritetaan nopeusvalvontaa, hän on tehnyt kokolailla kaiken kuskin vallassa olevan saadakseen lisää nopeusvalvontaa. Jota sinä pidät epämiellyttävänä. Käytännössä siis teet kaikkesi saadaksesi liikenteeseen lisää sitä, mitä haluaisit sieltä vähentää.
Tämä ei koske pelkästään sinua, veikkaan että asia on noin yli puolella kuljettajista.
Kirjoitin eilisen juttuni "kesäpaikassani", josta pian sen jälkeen lähdin ajelemaan varsinaiselle asuinpaikalleni, jossa tätä tekstiä naputtelen. Kohta ajan reitin luultavasti taas toiseen suuntaan.
Liikennettä oli illalla hyvin vähän. Satunnainen auto tuli vastaan ehkä kymmenen kilometrin välein tai vieläkin harvemmin. Tietä ei lasketa ns. päätieksi, joten liikennettä on "ruuhka-aikoinakin" melko vähän. Kolmen auton jono on jo harvinainen.
Kun ajelin, mietin juttua, jonka olin kirjoittanut hetki aikaisemmin. Kuuntelin ajaessani ensiksi ”puheradiota” ja sen jälkeen mp3 -tikulta 1960-luvun musiikkia, minkä edellisessä kirjoituksessani mainitsinkin.
Ajon aikana mieleeni tuli yksi lisäsyy ylinopeudella ajamiseen, vaikka tietysti olen sen aina tiennytkin. Ylinopeudella ajaminen on tietyissä olosuhteissa ja tietyssä mielentilassa mukavaa ja nautinnollista.
Autossani on - liikennetoimittajienkin vanhojen koeajoselostusten mukaan - hyvät ajo-ominaisuudet, mitkä ilmenevät siten, että auto kulkee mutkissakin "kuin kiskoilla". On nautinnollista ajaa yhdellä kädellä kevyesti ohjaten mutkiin 100 - 110 kilometrin tuntinopeudella ja kokea, kuinka auto menee "kirurgisen" tarkasti juuri siinä kohdalla ajorataa, missä sen haluaa menevän. Mikroskooppiset ratin liikkeet ohjaavat autoa senttien tarkkuudella läpi mutkien. Tällainen ajaminen on henkisesti palkitsevaa, rauhoittavaa, rentouttavaa, nautittavaa. Ajamisen jälkeen on hyvä mieli ja hyvä olo. Vauhtia ei ole liikaa vaan juuri sopivasti. Auton kokee hallitsevansa niin hyvin ja niin varmasti, että minkäänlaista vaaran tunnetta ei ole. Jos nopeutta lisäisi, sellainen tulisi vähitellen mukaan, ja se tekisi ajamisesta stressaavaa ja epämukavaa ja lopulta pelottavaakin, jos nopeutta yhä kiihdyttäisi.
Mutkaisella tiellä ajamisesta nautiskellessani (liikennetoimittajat käyttävät jutuissaan tätä ilmaisua ilmeisesti huomaamatta, mihin he sillä käytännössä viittaavat) tulin miettineeksi, kuinka ns. legaalikuskit jäävät koko elämänsä ajan vaille tällaista nautittavaa kokemusta. Mietin, mitä ideaa on maksaa kymmeniä tuhansia euroja autosta, johon on rakennettu ominaisuudet, joista voisi nauttia, mutta askeettisen legalistisen itsekurin hengessä kuitenkin vapaaehtoisesti luopua tästä nautinnosta.
Olen maksanut autostani vain 1100 euroa, ja silti pääsen nauttimaan sen hyvistä ajo-ominaisuuksista. Legalisti ei edes huomaa, onko autossa "ajo-ominaisuuksia". Käsite tulee ilmi vasta silloin, kun nopeusmittarin neula ylittää tien varteen merkityn lukeman. Laillisissa nopeuksissa huomaa korkeintaan pahimmat heikkoudet kuten auton vaeltelemisen urissa ja muun tällaisen.
Jotkut kaipaavat ajamisessaan tai muussa harrastuksessaan myös vaaran kokemisen tunteita. Siksihän extreme-lajeja harrastetaan. Minä en kuulu kuitenkaan näihin ihmisiin. En nauttisi vaarallisesta rallin ajamisesta ja kilpa-ajosta.
Joku voisi tietysti kysyä, miksi ajoin ylinopeutta myös Micralla, jonka ajo-ominaisuudet tunnetusti eivät ole parhaasta päästä. Vastaus on kai se, että siitä on yritettävä repiä, mitä on. Voi Micrallakin ajaa kurvit senttien tarkkuudella. Ajamisessa on enemmän haastetta.
Ehkä EU:n pitäisi kieltää autoista "nautittavat ajo-ominaisuudet"?
Mutka-ajosta nautiskelun edellytyksenä on tietysti se, että pystyy sulkemaan mielestään sen yhden vaaran, joka aina on olemassa, ja jolle ei mahda mitään. Mietin loppumatkasta isommalla tiellä ajaessani tätäkin asiaa, ja spekuloin mahdollisuudella, että se tapahtuisi. Kuvittelin – vaikka en oikeasti näin uskaltaisi tehdäkään – sanovani, että minulla on tästä asiasta kokemusta vuosikymmenien varrelta jo sen verran, että olen huomannut, että asia tapahtuu aina saman kaavan mukaan aivan kuin ennalta kirjoitetussa näytelmässä. Joka kerran lausutaan samat kuluneet latteudet, joihin oletetaan tiettyjä käsikirjoituksen mukaisia vastauksia. Ivallinen kysymys ”oliko johonkin kiire” lienee tavanomaisin näistä iänikuisista fraaseista. Inhoan sitä jo enemmän kuin itse sakkoa. En halua lausua niitä typeriä repliikkejä, joita minulta odotetaan.
Se, mitä kuvittelin sanovani, mutta mitä en kuitenkaan uskaltaisi sanoa on, että eiköhän jätetä lässytykset väliin, kirjoittakaa nyt vain se lappunne. Pitäisi oikeataan ”psyykata” itseään sakotustilanteisiin niin, että niitä ei jännittäisi. Se lienee mahdollista, ja mietiskelyni olikin oikeastaan tällaista valmistautumista. Eli näitä tulee, otetaan ne rennosti.
SO2001: ” Se, että en pyri tinkimättömään sääntöjen ja rajoitusten noudattamiseen, tarkoittaa ajamista samalla asenteella, millä todennäköisesti suuri osa autoilijoista ajaa. Eli noudatetaan sääntöjä tilanteen mukaan ja tarpeen mukaan, mutta ei kuitenkaan niuhoteta. Sääntöjä rikotaan, jos tarve vaatii, eikä siitä ole haittaa.
Se, että pidättäytyy tahallisesta liikennesääntöjen rikkomisesta, ei mielestäni ole tinkimätöntä sääntöjen noudattamista. Koetko itse olevasi tinkimätön niuhottaja pidättäytyessäsi ajamasta humalassa, tai ajamasta motarilla vastavirtaan, tai kiertämästä (Suomessa) kiertoliittymiä myötäpäivään.
Kukaan ei voi noudattaa liikennesääntöjä tilanteen ja tarpeen mukaan. Iso osa niiden sääntöjen vaatimista asioista on joko onnettomuuksia tai niiden seurauksia ennaltaehkäiseviä. Siksi päätös niiden noudattamisesta pitää tehdä ennen kuin noudattamisen hyödyllisyyden tai hyödyttömyyden arvioimiseen välttämätöntä informaatiota on käytettävissä. Esimerkiksi törmäysnopeus on käytännössä riippuvainen ennen onnettomuutta käytetystä matkanopeudesta, joten kuskin, joka päättää nopeutensa tarpeen mukaan, on kyettävä ennustamaan tulevat tapahtumat.
Olet aiemmin tästä aiheesta puhuttaessa sanonut jotain sellaista että ylinopeudella ajavat ovat valppaampia ja pystyvät siksi hidastamaan ennen vaaranpaikkoja, mutta sellaisesta ei ole havaittu mitään merkkejä tilastoissa. Päinvastoin, vauhtia lisättäessä onnettomuuksien määrän on havaittu lisääntyvän.
Olet sanonut omasta nopeusrajoitusten rikkomisestasi, että se on jokseenkin merkityksetön sivuseikka, johon et montaa ajatusta uhraa. Tuo on varmasti totta, ainakin se on linjassa muiden ajotapaasi kuvaavien kommenttien kanssa, mutta tuo on jyrkästi ristiriidassa sen kanssa, että sääntöjen rikkomisesi olisi jotenkin organisoitua ja tilanteisiin sopivaksi harkittua.
Sinulla ei omien puheittesi mukaan myöskään ”monesti ole aavistustakaan siitä, mikä on alueella oleva nopeusrajoitus”. Tämäkin jo yksin todistaa, ettet edes teoriassa voi rikkoa nopeusrajoituksia harkiten.
Olet myös kertonut tilanteista joihin olet ajanut TIETOISESTI liian kovaa, joten et voi puolustella suhtautumistasi edes oikeilla tilannenopeuksilla.
Sinun kannattaisi katsoa totuutta silmiin: et noudata ainakaan rajoituksia tilanteen ja tarpeen mukaan, vaan rikot niitä tavan vuoksi ja suurimmaksi osaksi tunteittesi perusteella. Joten pitää paikkansa mitä sanoit ajamisestasi samalla asenteella kuin suurin osa autoilijoista. Kyse on vaan siitä, että kannattaako muiden huonoa asennetta matkia.
SO2001: ”Sakkokameroiden lisääminen teiden varsille voi hyvinkin vähentää vakavia onnettomuuksia, jos tilastot niin osoittavat. Kamerat ovat kuitenkin epämiellyttäviä.”
Niiden kuuluu olla epämiellyttäviä. Niiden toimintaidea on, että niiden tuoma mielipaha ylittää sen mielihyvän, jonka tahallinen ylinopeus tuottaa.
SO2001: ” Maisemat, liikenne ja kaikki muu jää huomaamatta, kun katse on suunnattuna pelkästään tien penkereelle seuraavaa kameraa odottaessa. En edes tiedä, kuinka kovaa ajan, koska en katso nopeusmittaria.
Noin sinä olet kertonut ajavasi ilman kameroitakin.
SO2001: ” Painoin jarrua, ja auto liukui jarrut “suhona” liukkaalla tiellä. Tilanne näytti kameran suhteen toivottomalta. Tällöin keksin ajatuksen kiertää toisen kaistan kautta. Aikamoinen “manööveri” siitä kehittyi, koska tien pinta oli liukas. Auto liukui ja teki vaikka mitä, mutta onnistuin koukkaamaan, eikä kamera välähtänyt.
Ja tämän ongelman perussyy on siis kameravalvonta, ei mikään sinun ajotapaasi liittyvä? Joten tämä ongelma pitää myös korjata kameravalvontaa vähentämällä, ei sinun ajotapasi muuttamalla? Jos tilastojen perusteella tehtyihin tutkimuksiin on uskominen, niin kameravalvonnan korvaaminen jollain toisella liikenneturvallisuutta yhtä paljon parantavalla asialla merkitsisi joko kulujen nousua tai lisääntyviä liikennekuolemia. Koska kuluja tullaan tuskin lisäämään, tuon sinun kuvaamasi ongelman korjaaminen jollain muulla tavalla kuin sinun ajotapaasi muuttamalla maksaisi ihmishenkiä. Kuinka tähän suhtautuu mies, jolle tavallisen kansan turvallisuus on kaikkein tärkein asia? Monenko ihmisen hengen arvoista sinulle on se, että saat pitää omat ajotapasi? Kummasta luopuminen on sinulle tuskallisempaa?
SO2001: ” Maisemat, liikenne ja kaikki muu jää huomaamatta, kun katse on suunnattuna pelkästään tien penkereelle seuraavaa kameraa odottaessa. En edes tiedä, kuinka kovaa ajan, koska en katso nopeusmittaria."
Todellinen putkinäkö, vaarallinen henkilö autonkuljettajana. Väistää kaikenlisäksi kameraa vastaantulevin kaistalle, voi jessus.
Ajokilometreihin nähden varsin siistit onnettomuustilastoni eivät tue olettamusta vaarallisesta henkilöstä. En ole kertaakaan kolhinut autoa niin pahasti, etteikö sitä olisi voinut ajaa pois tapahtumapaikalta. Kolhimiset ovat tapahtuneet enimmäkseen parkkipaikoilla ja muissa hitaan liikkumisen paikoissa ja usein lisäksi autoa peruuttaessani. Viimeisestä tällaisesta pienestä kolhaisusta on jo yli 20 vuotta. Kukaan ole myöskään ajamiseni takia loukkaantunut - korkeintaan henkisesti.
Kameran kiertäminen toisen kaistan kautta hiljaisessa yöliikenteessä, jossa ei ole lähistöllä vastaantulijoita, ei ole vaarallista. Kuka nyt sakon haluaa, jos se on vältettävissä. Yleensä ajan kameran kohdalla niin hitaasti, että kamera ei välähdä, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa unohdin kameran olemassaolon, vaikka tiesin sen.
Ja mitä tulee "putkinäköasiaan", niin oletin lukijoiden ymmärtävän, että hieman liioittelin. En kirjoittelisi tässä, jos liikenne ja kaikki muu jäisi huomaamatta, kun ajan kameratiellä. Huomaan kyllä liikenteen ja muutkin asiat, mutta huomaaminen on rajoittunutta aivan kuten niilläkin kuljettajilla, joille tärkein havainnoitava asia on nopeusmittari. Ei voi keskittyä yhtä aikaa sataprosenttisesti kahteen eri asiaan.
”SO2001: ” Näyttää siltä, että taloudellisista ynnä muista syistä johtuen autoihin ei tule ylinopeudenestolaitteita, vaikka ne olisivat kaikkein tehokkain keino ylinopeuksien lopettamiseksi. Koko käsite “ylinopeus” siirtyisi näiden laitteiden avulla historiaan. Minkä tarkoituksen arvoisa TeeCee sen jälkeen keksisi elämälleen – se jää näkemättä.”
Sinulla ja minulla on sama haave tavallisen ihmisen turvallisuudesta, mutta minä en odota että ulkopuolinen holhoaja pakottaisi minut ajamaan niin, etten satuttaisi muita. Sinä kiroat vuoronperään holhousyhteiskuntaa ja sitä, ettei holhota tarpeeksi kun ei saada ylinopeuden estävää järjestelmää. Kun minä kerron ajavani niin kuin autossani jo olisi sellainen sinun haluamasi laite, sinä ihmettelet mitä sairasta mielihyvää minä siitä saan.
Olen kysellyt jo pitkään turhaan että miksi sinä rikot tahallasi liikennesääntöä, jolla säädellään liikennekuoleman todennäköisyyteen eniten vaikuttavaa riskitekijää, vaikka mielestäsi tärkein asia on tavallisen kansalaisen turvallisuus. vastaamisen sijaan olet vain ihmetellyt miksi minä pidän rajoitusten(kin) noudattamista niin tärkeänä. Saisiko tähän jotain valaistusta, minusta tuossa on nimittäin iso looginen ristiriita. Kun minä pyrin ajamaan niin kuin sinun ihanteittesi mukaan pitäisi ajaa, sinä pidät sitä omituisena.
”SO2001: Ajokilometreihin nähden varsin siistit onnettomuustilastoni eivät tue olettamusta vaarallisesta henkilöstä. ”
Jos onnettomuuksia sattuu yhdelle ihmiselle niin paljon että niistä voi tehdä luotettavaa tilastoa, niin kyse on jo aikamoisesta tapauksesta. Onnettomuus osuu yksilön kohdalle tilastollisesti niin harvoin, että vaatii aikamoista suhteellisuudentajun puutetta tehdä siitä tuollaista johtopäätöstä kuin sinä teit.
SO2001: ”Ei voi keskittyä yhtä aikaa sataprosenttisesti kahteen eri asiaan.”
Totta, aivot eivät oikeasti suorita kahta tai useampaa asiaa yhtä aikaa vaan ne pomppivat tehtävien välillä, mikä ihmisestä itsestään tuntuu siltä kuin hän hoitaisi useampaa asiaa kerralla. Aivomme eivät ole sopeutuneet tähän nykyajan vaatimaan rytmiin vaan rasittuvat eivätkä toimi tehokkaasti minkään osatehtävän suhteen. Professori Russell Poldrackin mukaan ”moniajo” saa tiedon kulkemaan vääriin aivojen osiin, mikä huonontaa kokonaissuorituskykyä, johtaa stressiin ja heikentää esimerkiksi ihmisen myötätuntoa, itsetietoisuutta ja luovuutta. Samoin e huonontaa oppimiskykyä.
Näistä syistä olen väittänyt vastaan kun sinä ja muutamat muut olette puhuneet siitä, miten rikotte liikennesääntöjä, lähinnä rajoituksia, tilanteeseen sopivasti. Ihminen ei kykene siihen, aivot eivät jaksa kauaa harkita kaikkea sitä mitä ajotapanne vaatii harkittavaksi. Ajaminen on joka tapauksessa suureksi osaksi automaattista, ihminen itse ei vain huomaa milloin aivot siirtyvät automaattiohjauksen puolelle. Jotta turvaväli pysyisi kuskin päättämänä myös automaattiohjauksella, hänen pitää aina käyttää sitä väliä, jonka on päättänyt hyväksi. Jotta turvavyö olisi varmasti kiinni kolarin sattuessa, se pitää laittaa aina kiinni heti autoon istuessa. Jotta nopeus ei menisi laittoman puolelle alitajunnan ottaessa ohjat, rajoitusta pitää noudattaa aina. Sama pätee suojatiekäyttäytymiseen, vilkunkäyttöön, ryhmittymisiin, ylipäätään kaikkeen ajamiseen. Jos päättää ajaa harkintansa mukaan, päättää samalla ajaa huonosti, ihmisen aivot eivät tee mahdolliseksi mitään muuta vaihtoehtoa.
”SO2001: Ajon aikana mieleeni tuli yksi lisäsyy ylinopeudella ajamiseen, vaikka tietysti olen sen aina tiennytkin. Ylinopeudella ajaminen on tietyissä olosuhteissa ja tietyssä mielentilassa mukavaa ja nautinnollista.”
Jep. Ylinopeudella ajaminen on mukavaa ja on epämukavaa kun sitä estetään ajamasta. Mutta asiaan liittyy muutakin, se myös tappaa ja vammauttaa tavallisia kansalaisia. Ja heidän turvallisuutensa on sinulle tärkein asia. Muistatko?
Ylinopeuksia vähennetään nopeusvalvonnalla, ja automaattista valvontaa käytettäessä kansalaisten verovarat tuottavat eniten ”asiakaskontakteja” ja vähentävät sen vuoksi ylinopeuksia enemmän kuin perinteinen nopeusvalvonta.
Mutta sinä vastustat tätä keinoa koska koet sen epämiellyttäväksi. Kun puheistasi tehdään yhteenveto, selviää mikä on sinulle tärkeämpää kuin tärkein asia: sinulle oikeasti tärkeintä on välttyä epämiellyttävältä kokemukselta. Oma mukavuutesi menee tavallisen kansan turvallisuuden edelle, etkä näytä itse tietävän tätä.
Luonnollisesti sinä saat arvottaa asiat oman mielesi mukaan ja pitää omaa mukavuuttasi tavallisen kansan turvallisuutta tärkeämpänä, mutta tämä on keskustelupalsta ja minusta on keskustelun arvoista, että sinä et tunne omia arvojasi. Tämä vaikuttaa mielipiteisiisi liikenteestä ja ajotapoihisi, minkä luulisi olevan erittäin kiinnostava aihe liikennepalstalla, noiden asioiden perusteellahan ihmiset savat aikaan asian jota kutsumme liikenteeksi. Moni nimimerkki on kertonut mielipiteekseen, että kuskien pitäisi saada ajella siten kuin heistä tuntuu hyvältä eikä liikennesääntöjen mukaan. Tältä asenteelta putoaa mielestäni pohja jos ilmenee, että ihmismielen ominaisuuksiin kuuluu piirre pitää hyvänä ajotapana sellaista joka tuntuu kivalta, vaikka se olisi liikenneturvallisuudelle haitallista.
En puhu tästä moittiakseni sinua, koska tuo ilmiö vaivaa jokaista ihmistä. Puhun tästä koska tämän asian oivaltaminen on mielestäni ehdoton edellytys sille, että edes teoriassa voisi valita oman ajotapansa harkiten ja johdonmukaisesti. Minusta on mahdotonta harkita johdonmukaisesti ajotapojaan, ellei tiedä mihin pohjimmiltaan teoillaan pyrkii, eli mitkä ovat todelliset motiivit. Sekin auttaa jo pitkälle jos tajuaa, että suurin osa ajattelustamme tapahtuu tietoiselta puolelta salassa.
Jos tuota ei ota huomioon ajattelutyössään, ei ihmettele ollenkaan vaikka kokisi pystyvänsä käsittämään asiat edes niihin syventymättä paremmin, kuin niitä vuosikausia selvitelleet ammattilaiset. Tietoisuus siitä, että alitajunnan tehtävä on keksiä juuri tuollaisia valheita tietoiselle mielellemme, auttaa suhtautumaan oikein kun oman mielipiteen oikeellisuus näyttää edellyttävän, että ajattelija itse on ihmemies, jossa nerous ja selvänäön kyky yhdistyvät ihanalla ja täydellisellä tavalla. Todennäköisempää on, että kyse on ihan tavallisesta ihmisestä, joka ei tiedä aivojensa mekanismista, joka estää häntä tiedostamasta suurinta osaa omien aivojensa toiminnasta. Sen vuoksi hän ei osaa varoa kun hänelle valehtelee se ainoa johon hän luottaa, eli hän itse.
TeeCee: Siksi keskustelut loikkivat kuskin ja yhteiskunnan vastuiden välillä ikään kuin teiden kunto tai ajonvakautusjärjestelmien verotus olisivat jotenkin sidoksissa siihen, millaisia liikenneturvallisuuteen vaikuttaviin valintoja kuski itse tekee ajaessaan.
Autoverotus on aivan keskeisessä asemassa silloin, kun kuljettaja valitsee kalustoaan. Kuten norjalaisten yhteenvedosta käy ilmi, on turvallisuuden parantamisen potentiaali kaluston saralla ylivoimaisesti suurin, mutta silti ajamme lähes euroopan vanhimmalla kalustolla. Onko tähän mielestäsi jokin muu syy, kuin posketon autoverotus? Onko yhteiskunta valinnut autosi?
TeeCee:En tiedä mihin hyökkäykseen viittaat, en ollut sellaista ainakaan tarkoittanut enkä nyt uudelleen lukiessanikaan löydä tekstistäni hyökkäystä. Kommenttini oli tarkoitettu sarkastiseksi huomautuksesi mielipiteestäsi, että tilastotiedot eri liikenneturvallisuuteen vaikuttavien keinojen tehosta auttavat pistämään omat prioriteetit järjestykseen.
Niin, omat prioriteetit myös kaluston valinnan osalta. Sarkasmi ei ole vahvin lajisi, joten on ehkä parasta että pitäydyt faktoissa.
TeeCee:Annoit mallia omien prioriteettien oikeasta järjestyksestä neuvomalla kuinka Suomen valtion pitäisi hoitaa sille kuuluvaa liikenneturvallisuustyötä. Jos se kerran on omasta mielestäsi sinun prioriteettisi kärkipäässä, niin kehotin sinua viipymättä hoitamaan oman vastuualueesi kuntoon ja poistamaan liikenneturvallisuutta haittaavat verot. Itselläni on toisenlainen käsitys siitä, mitkä prioriteetit minun vastuualueeni puitteissa pitäisi olla kärjessä.
Se koira älähtää, johon... ?
Valitseeko Suomen valtio auton jolla ajat? Et nähtävästi sittenkään ole käyttänyt autosi valinnassa viimeisintä tietoa ja varmistanut osaltasi, että autosi edustaa turvallisinta mahdollisinta tekniikkaa ja antaa sinulle parhaat edellytykset välttää onnettomuudet? Jos kokonaisuus sinua todella kiinnostaa, oletin ilman muuta myös autovalintasi heijastavan tätä. Vai onko 740 GLE epäilyissään oikeassa, että vain ajotavalla on sinulle merkitystä?
Ehkä tässä rajoittuneessa keskustelutavassasi on vain kyse suojamekanismissa, jolla yrität ohjata keskustelun pois itsellesi hankalista alueista. Siksi keskityt vain nopeuteen ja muiden kirjoittajien psykologiseen arviointiin.
TeeCee: Tahdon sanoa, että lopputuloksen kannalta oleellista on, paljonko tietyllä resurssilla saadaan aikaan. Kustannustehokasta keinoa käytettäessä säästyy miljoonalla eurolla enemmän ihmishenkiä kuin vähemmän kustannustehokasta keinoa käytettäessä. Koska resursseja mitataan euroissa, ovat tehokkain keino ja kustannustehokkain keino käytännössä yksi ja sama asia.
No niin, nyt alamme päästä asian ytimeen. Olet siis sitä mieltä, että koska valtiolla ei ole varaa panostaa näihin oikeasti tehokkaisiin parannuskohteisiin, ei meidän kuljettajienkaan tarvitse huolehtia muusta? Panostus turvalliseen OMAAN kalustoon on siis turhaa, koska ei valtiokaan sen eteen töitä tee?
TeeCee:Jos puhutaan kokonaisuuden kehittämisestä, niin silloin pitää parantaa sekä teitä, autoja että kuskeja. Noista kolmesta vain yksi on tämän palstan nimimerkkien henkilökohtaisella vastuulla.
Nyt puhun nimenomaan henkilökohtaisista valinnoista. Sekä auto, jolla kuljettaja ajaa, että kuski itse ovat kyllä jo lainkin mukaan kuljettajan henkilökohtaisella vastuualueella ja aivan olennaisesti yhteydessä toisiinsa. Perusteletko miksi autosi ei ole sinun vastuullasi ja mikä estää sinua valitsemasta turvallisinta autoa?
TeeCee: Koska tuo selvisi? Sinä puhut ihan eri asiasta, tätähän Herbertkin koitti sinulle saada perille. Ne sinun tietosi eivät kumoa sitä tosiasiaa, että nopeuden lasku parantaa liikenneturvallisuutta, että nopeusvalvonta alentaa ajonopeuksia, ja että automaattinen nopeusvalvonta alentaa niitä kustannustehokkaammin kuin ihmisten suorittama nopeusvalvonta. Mikä tarkoittaa, että nopeusvalvontaa automatisoimalla saadaan samalla rahalla alennettua useamman kuskin ajonopeutta kuin manuaalisesti suoritetulla nopeusvalvonnalla.
Tämä on varmasti totta, jos keskitytään vain nopeusvalvonnan tehokkuuteen. Onpahan vain uskomattoman putkinäköinen lähestymistapa.
Mutta: automaattiseen nopeusvalvontaan käytetyt rahat ovat pois poliisien tekemästä valvontatyöstä ja tämän seurauksena liikenteessä loukkaantuneiden määrä onkin norjalaisten mukaan kasvanut. Kustannustehokasta?
TeeCee: Muuten, miten on sinun mielipiteesi tueksi esittämiesi lähteiden validoinnin kanssa? Nytkö sitä ei kaivatakaan? Et voinut edes keskustella teoriatasolla Potenssimallin käyttämisestä yksilötasolla, koska siltä puuttui validointi. Millä perusteella sinä oikein päätät milloin validointia tarvitaan välttämättä ja milloin se on tarpeeton?
Mitä nyt sekoilet? Lähdehän löytyy viestistäni ja on vieläpä samaisen Elvikin koostama: https://www.toi.no/publications/what-can-explain-the-decline-in-the-number-of-traffic-fatalities-and-serious-injuries-in-norway-from-2000-to-2012-article32385-29.html
TeeCee: En ole myöskään sitä mieltä, että liikennevirrasta alaspäin poikkeavan nopeuden aikaansaama koko liikennevirran nopeuden lasku olisi se mekanismi, jolla muita hitaampien kuskien liikenneturvallisuutta lisäävä vaikutus syntyy.
No mitä mieltä sitten olet? Ethän vain noudattele itsekkäästi sitä tietoa, että muita hitaammin ajavat vaikuttavat joutuvan harvemmin ITSE onnettomuuksiin. Mitäpä väliä muilla?
TeeCee: Jos olisin tuota mieltä, minulla ei olisi selitystä sille, miksi ennusteiden tarkkuus paranee kun Potenssimallia käytetään yksilötasolla liikennevirran sijaan.
Paranee, kenen mielestä? Näytätkö tutkimuksesta sen kohdan, jossa tästä paranemisesta kerrotaan? Paljonko tarkkuus paranee ja mikä on ennusteen luottamusväli todelliseen onnettomuustietoon verrattuna?