Sakotusraja on asiallinen mutta nopeusrajoitukset liian alhaisia

88 kommenttia
13»
    • Esa Sairio:
      "Pääsyy lievällä ylinopeudella ajamiseen ovat kohtuuttoman alhaiset nopeusrajoitukset."

    Syy on tekosyy! Perustelusi eivät pidä paikkansa.

    • Esa Sairio:
      ”Vertailu muuhun Eurooppaan tukee korkeampia rajoituksia myös Suomeen.”
      "”moottoriteille tien laadun mukaan 130 (yleisin Euroopassa) ”

    Euroopassa maanteiden rajoitukset ovat yleisesti saman tasoisia tai alempia kuin Suomessa. Korkeammat ovat poikkeuksia.

    Maittain tarkastellen 120 km/h tai alempi on yleisempi kuin 130 km/h

    • Esa Sairio:
      ”Yhdysvalloissakin moottoriteillä käytettään rajoitusta n. 130 km/h useilla moottoriteillä.”

    Yhdysvalloissa osavaltioittain yleisimmät rajoitukset ovat 70 mph (112 km/h) ja 75 mph (120 km/h). Noin kymmenessä osavaltiossa korkein rajoitus moottoriteillä on 65mph (104 km/h). Rajoitus 80 mph (128 km/h) on hyvin harvoilla moottoriteillä.

    Suomen nopeusrajoitukset eivät ole kohtuuttoman alhaiset. Kannattaa keksiä muita syitä "lievällä" ylinopeudella ajamiseen.

      
  • Laitan tähän taulukon Euroopan maiden moottoriteiden nopeusrajoituksista. Ei pidä paikkaansa kuten "Jarmo" väittää, että alle 130 olisi Euroopan moottoriteillä yleisempi kuin 130 tai yli. Oheisen taulukon mukaan 16 maassa moottoriteillä saa ajaa 130 tai enemmän ja Saksassa joka on johtava auto- ja sivistysmaa Euroopassa, on moottoriteillä (60%:lla) vapaa nopeus! Vain yhdeksässä maassa rajoitus on 120 tai sen alle.
    Pelkästään tämän vertailun perusteella Suomen moottoriteille voitaisiin asettaa rajoitukseksi 130 tai 140, kuten olen monesti ehdottanut.

    Alankomaat 130
    Belgia 120
    Espanja 120
    Irlanti 120
    Italia 130
    Itävalta 130
    Kreikka 130
    Kroatia 130
    Liettua 110–130
    Luxemburg 130
    Norja 90–100
    Portugali 120
    Puola 140
    Ranska 130
    Romania 130
    Ruotsi 110–120
    Saksa ei nopeusrajoitusta
    Slovakia 130
    Slovenia 130
    Suomi 100-120
    Sveitsi 120
    Tanska 110–130
    Tšekki 130
    Turkki 120 ( 80)
    Unkari 130

    Toinen asia on se, millä osuuksilla moottoriteistä käytetään mitäkin rajoitusta. Suomessa kaupunkien sisääntulomoottoriteillä on lähes kaikkialla liian alhainen rajoitus, yleensä 100, mutta pahin tapaus on Länsiväylä, jossa on kohtuuton 80 rajoitus vaikka tie on loistava ja osin jopa 8-kaistainen. Ainakin Tapiolasta Suomenojalle pitäisi olla 100 ja siitä eteenpäin 110 tai 120 aina Kirkkonummelle saakka. Toinen käsittämättömän alhainen 100 rajoitus on nelostiellä moottoritieosuudella Oulun molemmin puolin. Siellä oli ennen 120 ja niin pitäisi olla nytkin, jotta rajoitus olisi kohtuullinen tiehen nähden.

    Maanteillä Suomessa on pääasiassa 100 kuten muualla Euroopassakin, mutta aivan liian monella osuudella Suomen valta- ja kantateistä on kohtuuton 80. Ohituskaistateille oikea rajoitus olisi Suomeen 110 tai 120.

    Liian hidas liikenne tuottaa yhteiskunnalle erittäin suuret kustannukset.

      
  • Jos ja kun vertailua niin kovasti haet, niin vertaa meidän liikennettä suunnilleen samoihin olosuhteisiin.
    Kehä 3 - Korso väli tulee lähivuosina muuttumaan korkeintaan 100 h/km samasta syystä kuin muutkin sisääntuloväylät TURVALLISUUS.
    Ruotsi:
    50 Taajamat
    70 Haja-asutusalueet
    110 Moottoritiet/moottoriliikennetiet
    Norja:
    50 Taajamat
    80 Haja-asutusalueet
    100 Moottoritiet/moottoriliikennetiet

    http://ec.europa.eu/transport/road_safety/going_abroad/estonia/speed_limits_fi.htm

      
  • Mihin perustuu tieto siitä, että Kehä III -Korso välin rajoitus 120 alenisi? Minusta Lahdentielle kuuluisi heti alusta lähtien 120 kuten oli aiemminkin. Kehä III:ta eteenpäin aina Lusiin asti sopiva rajoitus olisi 130 tai 140 ottaen huomioon tien laadun ja profiilin.

    Suomen liikennettä ja teitä voi ja pitääkin verrata koko Eurooppaan eikä vain ikuisesti Ruotsiin ja Norjaan.

    Nimimerkki "Jaakolla" on sitä paitsi väärää tietoa näistäkin pohjoismaista:
    Ruotsissa maanteillä käytetään rajoituksia 80, 90, 100 ja myös 110. Ruotsin moottoriteillä yleisin on 110, mutta parhaimmilla 120.
    Norjassa maanteillä esiintyy 90 rajoituksia aika paljon. Norjaa ei voi verrata mitenkään Suomeen sen takia, että vuoristoisen maan maantiet ja vähäiset moottoritiet ovat mutkikkaita ja kapeita johtuen luonnonolosuhteista. Suomessa asia on täysin toinen.

    Ruotsissa on menty myös liian alhaisiin rajoituksiin. Kaikki ei suinkaan ole hyvää ja ihailtavaa mitä Ruotsissa tehdään, kuten liian alhaiset nopeusrajoitukset. Ruotsin teillä voisi rajoituksia huoletta nostaa 10-20 km/h ilman että sillä olisi merkittävää turvallisuutta heikentävää vaikutusta. Ruotsin yhteiskunta säästäisi todella paljon rahaa lyhentyneinä matka-aikoina ja siellä autoilevat olisivat varmaan paljon tyytyväisempiä kuin nykysysteemiin.

    Siis Suomen rajoituksia tulee ja pitää verrata koko Eurooppaan. Lisäksi vain Suomessa oleva tyhmä talvirajoitussysteemi pitää lopettaa heti.
    .

      
  • Esa Sairio: ”Tilastojen mukaan moottoriteillä Saksassa sattuu vain joka kymmenes kuolemaan johtavista onnettomuuksista vaikka niillä ajetaan peräti yksi kolmasosa koko liikennesuoritteesta.

    Kaikenlaiset laskennalliset mallit, joiden mukaan onnettomuudet lisääntyvät jyrkästi jos nopeus nousee esim. satasesta sataan viiteen, eivät ole uskottavia. Perusteluksi riittää edellä mainittu Saksan moottoriteiden hyvä turvallisuus.”

    Ei kuule, tuo ei tosiaankaan riitä perusteluksi. Tuo on ulospäin näkyvä seuraus asioista, joista sinä tiedät vain yhden, ja teet johtopäätöksesi kuin se olisi ainoa asiaan vaikuttava tekijä.

    Tutkimuksessa Ajonopeuden liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutukset ( http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T197.pdf ) kerrottiin muutamista yleisistä harhaluuloista, joista yksi oli Saksan moottoriteiden turvallisuus:

    ”Ajonopeuksien turvallisuusvaikutuksia on myös vähätelty sillä perusteella, että niillä Saksan moottoriteillä, joilla ei ole nopeusrajoituksia, onnettomuusriski ajokilometriä kohden on pienempi kuin Suomen moottoriteillä. Suomen ja Saksan moottoriteiden turvallisuusero ei kuitenkaan johdu erilaisista nopeusrajoituksista vaan eroista liikennemäärissä, jotka Saksassa ovat selvästi Suomea suurempia.

      
  • SO2001: ”Suurimpia sallittuja nopeuksia voitaisiin nostaa ilman että liikennekuolemien kokonaismäärä lisääntyisi, jos samaan aikaan muilla toimenpiteillä vähennettäisiin sama määrä liikennekuolemia, mikä suurimpien sallittujen nopeuksien kasvamisesta tilastojen mukaan aiheutuu.”

    Tuo pitää paikkansa, liikenteen vaatimien uhrien määrä ei lisääntyisi jos uhrimääriä muilla keinoilla pienennettäisiin sama määrä mitä niitä nopeusrajoituksia nostamalla kasvatettaisiin. Olisiko tämä sinun mielestäsi tavoiteltava asia? Muistan edelleen että sinulle kaikkein tärkein asia on ihmisten turvallisuus. Jos parantaisimme ihmisten turvallisuutta samalla kun heikennämme sitä vastaavan määrän toisaalla, niin eikö tämä ole sama asia kuin päättää antaa tietyn määrän ihmisiä/vuosi kuolla koska haluamme aja kovempaa? Jos tärkein asia olisi ihmisten turvallisuus, niin eikö silloin pitäisi käsitellä kumpikin asia erillisenä sen perusteella, miten se sopii omaan mielipiteeseen, että ihmisten turvallisuus on tärkein asia?

      
  • Esa Sairio: “Suomen liikennettä ja teitä voi ja pitääkin verrata koko Eurooppaan eikä vain ikuisesti Ruotsiin ja Norjaan.”

    Vertailtaessa oleellista on tiedostaa vertailtavien erot. Liikennetiheyden kasvaessa liikenne muuttuu jyrkästi turvallisemmaksi ajosuoritteeseen suhteutettuna, jolloin tulee äkkiä tehtyä vääriä johtopäätöksiä vertailtaessa pilkkikairoja aikuisvaippoihin.

    Miten hyvin sinä omasta mielestäsi olet perillä vertailemiesi maiden muista liikenneturvallisuuteen vaikuttavista asioista nopeusrajoitusten lisäksi?

      
  • SO2001: ”Ihmiset haluavat ”ajaa körötellä” sillä vauhdilla, mikä tuntuu rennolta ja mukavalta. Nykyisillä autoilla ja nykyisillä maanteillä tämä ”mukava nopeus” on yleensä korkeampi kuin vallitseva nopeusrajoitus.”

    No tietenkin ihmiset haluavat tehdä noin, mutta mitä ihmiset tykkäävät loukkaantumisesta tai kuolemisesta? Tutkimuksessa “The Power Model of the relatioship between speed and road safety, Update an new analyses” käsiteltiin myös ihmisten kykyä tehdä rationaalisia päätöksiä liikenteessä. Kappaleessa 6.2 ”The consept of rationality as aplied to speed choise” sanotaan mm. näin (vapaa suomennos): yksi analyysin pääasiallisista pointeista oli, että kuljettajan nopeuspäätökset perustuvat vääriin luuloihin nopeuden vaikutuksista, ja että vaikka päätökset saattavatkin olla optimaalisia kuskin kannalta, ne eivät välttämättä ole sitä liikenteen kannalta.

    Vastuullisen päättäjän täytyy ottaa huomioon, että liikenteessä kuolee ihmisiä sitä enemmän mitä enemmän heillä on vapautta. vapaus on kivaa, sitä ei kiellä kukaan, mutta ei voi samaan aikaan sekä arvosta ihmisten turvallisuutta yli kaiken että antaa heille liikenteessä vapauksia, joka heikentää ihmisten turvallisuutta. Olet vuosien mittaan usein perustellut mielipiteitäsi todellisen maailman ja pykälien maailman eroavaisuuksilla, mutta tosiasiassa myös pykälät ja kaikenlaiset rajoitukset ovat osa todellisuutta. Ne ovat siitä vekkuli osa todellisuutta, että niillä säädellään todellisuutta. Vapaat pykälä => lisää ruumiita ja vaikeasti vammautuneita. Keskimäärin voidaan sanoa, että mitä enemmän joku pykälä tuntuu rajoittavan sinun ajamistasi, sitä useampia ihmishenkiä se säästää, koska se pykälä todennäköisesti rajoittaa paljon muidenkin ajamista ja vähentää sen vuoksi hatarin perustein tehtyjä päätöksiä. Kaltaisesi idealistin on vaikea niellä tätä, tämähän on ikävää ja ikävä tuntuu kurjalta, eikä kukaan halua että tuntuu kurjalta. Mutta se on sitä todellista todellisuutta, josta olet minua muistutellut.

      
  • Ruotsi:

    30 km/h on käytössä mm. keskustoissa, asuinkaduilla ja koulujen lähellä.
    40 km/h on käytössä mm. kaduilla, joilla kulkee pyöräilijöitä.
    50 km/h on perusnopeus taajamassa.
    60 km/h on tarkoitettu teille, joilla risteykset ovat harvassa ja teille, joilla kävely- ja pyörätie on erotettu ajoradasta.
    70 km/h on perusnopeus taajaman ulkopuolella.
    80 km/h rajoitusta käytetään teillä, joilla ennen oli joko 70 tai 90 km/h rajoitus.
    90 km/h on tarkoitettu teille, joilla on vain kohtalaisesti liikennettä.
    100 km/h on tarkoitettu keskikaideteille. Pohjois-Ruotsissa sitä on myös teillä, joilla ei ole keskikaidetta. 100 km/h rajoitusta käytetään teillä, joilla on ennen ollut joko 90 tai 110 km/h rajoitus.
    110 km/h on pääasiallinen moottoritierajoitus.
    120 km/h on korkeampi moottoritierajoitus, joka on verraten harvinainen ja tarkoitettu vain turvallisille ja vähän liikennöidyille moottoriteille.
    Ruotsissa on suunniteltu, että 50, 70 ja 90 km/h rajoituksista luovuttaisiin kokonaan. Uudeksi perusnopeudeksi määrättäisiin 40 km/h taajamassa ja 60 km/h taajaman ulkopuolella.[21]

      
  • Alkoi Jaakoltakin löytyä asiallista tietoa Ruotsin rajoituksista. Taulukosta näkee hyvin, ottaen huomioon Ruotsin tiestön laatutason ja Suomea uudemman ajoneuvokannan että Ruotsin rajoitukset ovat 10-20 km/h liian alhaisia. Ruotsissa on liikenteessä yksilönvapaus poljettu todella alas eikä siellä autoilijan omaan arvostelukykyyn luoteta. Valtaenemmistö suomalaisista on muuten liikaa holhousta vastaan. Yksi holhouksen merkki Suomessa ovat ylikireät nopeusrajoitukset osalla tiestöä.

    Kun kirjoitatte tänne tilastoja niin laittakaa edes oikeat luvut ja jos puhutaan vaikkapa Euroopan maista, niin vertailutaulukkoon pitää laittaa kaikkien Euroopan maiden nopeusrajoitukset eikä tarkoitushakuisesti vain muutamia maita joissa on keskitasoa alemmat /ylitiukat rajoitukset. Itse laitoin lähes täydellisen tilaston tuonne aiempaan viestiini Euroopan motarinopeuksista.

    Turvallisuudesta sen verran, että yleisesti ottaen Suomen ja Euroopan liikenne on hyvin turvallista. Esimerkiksi alkoholi tapaa vuosittain Suomessa eri lähteiden mukaan noin 10 kertaa enemmän ihmisiä kuin liikenne. Silti tämän asian osalta kohtuukäyttäjänä kannatan viinejä Suomessa ruokakauppoihin ja alkoholiveron alentamista Euroopan tasolle.

    Sen sijaan alkoholi ja autonajo ei sovi ollenkaan yhteen, joten kannatan promillerajan laskua 0,2 promilleen ja sitä, että toistuvasti rattijuoppoudesta kärähtäneiden rangaistukset tuplataan. Jos näin tehtäisiin voitaisiin nopeusrajoituksia huoletta nostaa Suomessa 10 km/h turvallisuuden yhtään heikentymättä.

    Vielä yksi asia, josta olen kirjelmöinyt nopeusrajoitusten noston lisäksi liikenneministereille: Suomessa pitää jatkossa erottaa itsemurhan liikenteessä tehneet ihmiset pois liikennekuolemien tilastosta. Ruotsissa on tehty näin eli tämä yksi älykäs teko liittyen liikenneturvallisuuteen. Kuten tiedetään eivät mitkään rajoitukset pure itsetuhoiseen ihmiseen auton ratissa.

    Suomen onnettomuustilastot kaunistuisivat heti 20-30 henkilöllö vuosittain, jos itse aiheutetut kuolemaan johtaneet onnettomuudet erotettaisiin tilastosta. Ja vertailukelpoisuus Ruotsin tilastoihin toteutuisi.

      
  • TeeCee: ”Mutta rajoituksen nosto voi parantaa liikenneturvallisuutta... jos olosuhteet ovat oikeat, rajoituksen noston vähentää ohitustilanteista syntyneitä onnettomuuksia ja sitä kautta uhrimääriä enemmän, kuin mitä kasvanut keskinopeus niitä lisää.”

    JEV2: ”Kappas, nopeampien vauhtiin kiihdyttäminen ja nopeushajonnan pienentäminen saattaa sittenkin olla turvallisempaa? Ihan tuli sellainen bon voyage -fiilis tästä.”

    Tutkimus ei koske nopeampien vauhtiin kiihdyttämistä, se koskee nopeusrajoituksen noston vaikutusta. Nopeampien vauhtiin reagoiminen on seurausta kuljettajan päätöksenteosta, ja tutkimusten mukaan kuljettajilla on aika huono käsitys siitä mitä heidän ajonopeutensa vaikuttaa turvallisuuteen.

      
  • Esa Sairio: "Esimerkiksi alkoholi tapaa vuosittain Suomessa eri lähteiden mukaan noin 10 kertaa enemmän ihmisiä kuin liikenne."
    Onko yrityksesi tasata tilastoja nostamalla nopeusrajoituksia?
    Tuusulantiellä pudotettiin nopeus kuuteen kymppiin, syy peräänajot ja asukasadressi melusta.
    Lahdenteillä samat syyt pudottaa nopeus 100 h/km. Heinolassa on samansuuntaisia hakkeita melun takia. On aivan turha taistella nopeuksien noston puolesta.

    (direktiivi 2015/413/EU) Ajantasaista tietoa.
    http://ec.europa.eu/transport/road_safety/going_abroad/finland/speed_limits_fi.htm

      
  • Esa Sairio:
    "Kun kirjoitatte tänne tilastoja niin laittakaa edes oikeat luvut ja jos puhutaan vaikkapa Euroopan maista, niin vertailutaulukkoon pitää laittaa kaikkien Euroopan maiden nopeusrajoitukset eikä tarkoitushakuisesti vain muutamia maita joissa on keskitasoa alemmat /ylitiukat rajoitukset. Itse laitoin lähes täydellisen tilaston tuonne aiempaan viestiini Euroopan motarinopeuksista."

    Tuossa Euroopan motaritilastosta puuttui muutama maa (nimen perässä suurin motarirajoitus): Bulgaria 130, Kypros 100, Latvia 90. Malta 80, Serbia 120, Viro 90 ja Yhdistynyt kunigaskunta 113.

    Kun nämä huomioidaan on suurin rajoitus 120 km/h tai alempi yhtä yleinen kuin 130 km/h. Kannattaa myös huomioida se, että joidenkin maiden kohdalla ilmoitettu suurin rajoitus (esim. Ruotsi 120 km/h) on vain pienellä osalla moottoriteitä.

    Et muuten ottanut kantaa siihen, kun toin esiin, ettei USA:ssa suinkaan mainitsemasi n. 130 km(h ole yleinen, vaan peräti harvinainen. Yleisimmät rajoituksethan olivat (osavaltioittain) 112 km/h (70 mph), 120 km/h )75 mph) ja 104 km/h (65 mph).

    Eli ihan hyvällä tasolla on Suomen moottoriteiden nopeusrajoitus. Olisiko nostamisesta 130 km/h:iin edes mitään hyötyä?

    Pienenisikö nopeushajonta ja vähenisivätkö ohitukset? Tuskin. Ajaisivatko edelleen osa kuskeista selvää ylinopeutta ellei valvontaa ja sakotuskynnystä alennettaisi.? Hyvin todennäköisesti. Lisääntyisivätkö vakavat onnettomuudet? Voisivat hyvinkin lisääntyä.
    Säästyisikö matkoissa reilusti aikaa? Ei säästyisi. Jos ajat esimerkiksi työmatkan Hyvinkää - Helsinki 120 km/h moottoritieosuuden 130 km/h aikaa "säästyisi" laskennallisesti alle 2 min. Helsinki- Tampere välillä säästö olisi alle 6 min. Suuremmalla nopeudella toki polttoaineenkulutus jaympäristöhaitat vähän lisääntyisivät.

      
  • Jarmolle: Minun tilastossani on 25 Euroopan maata. Kun siihen lisätään mainitsemasi 7 maata on maita yhteensä 32 kpl. Malta pitää vähentää koska siellä ei ole motareita. Näin maita on yhteensä 31 kpl. Näistä vähintään 130 rajoitus motareilla on 17:ta maassa joka on 55% maiden koko määrästä. Vastaavasti alle 130 rajoitus on 14 maassa joka on 45%.
    Väitteesi että 120 maksimirajoitus olisi yhtä yleinen kuin 130 tai enemmän ei siis pidä sekään paikkaansa. Minusta 55% on selkeästi suurempi luku kuin 45%. Siis 130 tai enemmän on selvästi enemmistönä Euroopan motareilla.
    USA:ssa 130 tai yli ei ole "peräti harvinainen", vaan rajoitusta käytetään useissa laajoissa itäpuolen osavaltiossa. Myös 85 mph:n rajoitus eli noin 136 km/h löytyy USA:sta.

    Olen ehdottanut ja ehdotan entistä painavammin (vrt. Eurooppa) Suomen moottoriteille rajoituksia 130 ja 140, riippuen tien laadusta ja voimassaolo ympäri vuoden. Hyötynä on ajamisen ilon lisääntyminen, ei tarvitse ajaa koko ajan "sallitulla" ylinopeudella, sopii hyvin nykyaikaisille autoille ja ennen kaikkea ajansäästö. Kun Suomessa tehdään miljoonia matkoja on erittäin merkittävää taloudellisesti, jos nopeustaso on 10 km/h suurempi kuin nykyrajoituksin. Jopa 5 km/h nopeustason nosto toisi merkittävän taloudellisen edun. Laskekaa itse jos osaatte, niin näette. Ihmisten säästyneelle ajalle liikkumisen nopeutuessa voi määritellä tuntihinnan, joka keskipalkan mukaan sotuineen on noin 25 euroa.

    Voin aivan yhtä perustellusti kuin Jarmo väittää, että ohitustarve pienentyisi korkeammilla motarinopeuksilla. Toki osa ajaisi edelleen lievää ylinopeutta. 130 tai 140 Suomen motareilla ei mitenkään huononna turvallisuutta. Muutenhan esim. Saksan vapailla autobaanoilla kukaan ei selviäisi hengissä, kun siellä ajetaan jopa 200-270 km/h laillisesti ja nopeuserot ovat erittäin suuria.

    Eikä suurinta sallittua nopeutta ole pakko ajaa. Minä kunnioitan yksilönvapautta ja vapautta päättää mahdollisimman paljon myös omasta ajamisesta. Yksilölle ja autoa ajavalle pitää jättää riittävästi vastuuta ajaa turvallisesti. Isonveljen holhous ei kerta kaikkiaan istu nyky-yhteiskuntaan - ei Suomeen eikä Ruotsiinkaan.

      
  • Esa Sairio ei yksilönä ymmärrä sitä että nopeuserojen kasvaessa riskit onnettomuuksiin lisääntyy.

      
  • Esa Sairiolle:

    Sanoin edellä, että suurin motarirajoitus 120 km/h tai alempi on yhtä yleinen kuin 130 km/h Euroopan teillä. Itse perustin sanomani siihen, että lisäsin nuo sinulta puuttuvat maat listaan, jonka näytit. Laskin nyt uudelleen ja sanomani pitää hyvin paikkansa ( 130 km/h 15 maassa, 120 tai alempi 16 maassa). Listassa oli myös Puola, jossa ainoana oli korkein rajoitus 140 km/h. Saksan kohdalla listassasi oli "ei rajoitusta". Tosiasiassa suurella osalla sielläkin on rajoitus ja suositus korkeimmaksi nopeudeksi on 130 km/h. Jos ajat kolarin yli 130 km/h nopeudella olet aina syyllinen. Mietipä miksi näin?

    Kannattaa myös huomioida se, että joidenkin maiden kohdalla ilmoitettu suurin rajoitus (esim. Ruotsi 120 km/h) on vain pienellä osalla moottoriteitä.

    Rajoituksista löytyy erilaisia listoja. Seuraava lista ilmeisesti ilmoittaa yleisimmän moottoritienopeuden (eli se, että jollakin harvalla tai yksittäisellä osuudella on poikkeavan korkea ei näy) List of speed limits throughout Europe http://www.theaa.ie/AA/Motoring-advice/Driving-in-Europe/Speed-Limits.aspx

    Tämän mukaan rajoitus 120 km/h tai alle on paljon yleisempi (18 maata) kuin 130km/h (9 maata).

    Yhdysvaltojen osavaltioiden suurimmat rajoitukset näkyvät tässä linkissä: http://www.iihs.org/iihs/topics/laws/speedlimits/mapmaxspeedonruralinterstates?topicName=Speed#map

    Kartassa huomautetaan "Maximum limit may apply only to specified segments of interstate.
    Hover over map for more detail." Eli maksiminopeus voi olla vain tietyillä osuuksilla. Esimerkiksi Idahossa (ID) karttaan on merkitty 80 (128). Viemällä hiiren ID:n päälle näkee, että yleensä rajoitus on 75 (120 km/h) ja saatetaan nostaa tietyillä osuuksilla 80:een!

    Kartasta näkee, että osavaltioittain yleisin rajoitus on 70 (112 km/h) ja toiseksi yleisin 75.


    Kirjoitit perusteluksi ehdotuksellesi korkeimmista motarinpeuksista:
    "Hyötynä on ajamisen ilon lisääntyminen, ei tarvitse ajaa koko ajan “sallitulla” ylinopeudella, sopii hyvin nykyaikaisille autoille ja ennen kaikkea ajansäästö."

    Pitääkö nytkään ajaa koko ajan "sallitulla" ylinopeudella? Minä ainakin ajan iloisesti nykyisen rajoituksen puitteissa. Tuskin edustan pientä vähemmistöä? Ajan säästö on satasenkin matkalla kovin pientä muutamia minuutteja, jos nopeus olisi 130 km/h. Jos aikoo aikaa säästää niin senhän tekee paljon helpommin muilla keinoilla.


    Jos puhutaan nopeusrajoituksen korottamisesta niin ainoat tiet, joissa yleisesti korotusta voisi ajatella ovat moottoritiet (130 km/h:iin). Tämä voisi olla paikallaan, jos moottoriteiden nopeusvalvontaa tehostettaisiin ja sakotusraja olisi alempi. Tällöin liikenneturvallisuuskaan ei välttämättä huononisi. Olisiko korotus ja tiukka linja ylinopeuksiin paikallaan?

      
  • Jarmo voisi katsoa Vikipedian motarinopeustaulukkoa uudelleen ja tarkasti: 130 tai enemmän on käytössä 17 maassa ja alle sen vain 14 maassa, kun Maltaa ei lasketa koska ei ole motareitakaan. Tällöin saadaan 17/31*100=55%, joka on siis korkeampien nopeuksien maiden prosenttiosuus. Selkeä enemmistö!

    Jarmon esittämässä "toisessa listauksessa" näyttää olevan luettelo yleisimmin käytetyistä nopeuksista ja listassa ei ole mainittu osalla tiestöä olevia tätä suurempia rajoituksia.

    Esitän Suomen moottoriteille pääasiassa kahta eri nopeusrajoitusta. Parhaimmille 140 ja muille 130 tai jos kyseessä on ns. kapea moottoritie (esim. 4-tie ennen Oulua) tai erikoisen paljon liittymiä, oikea rajoitus voisi olla 110 tai 120 (esim. Tuusulanväylä Kehä III:lta pohjoiseen). Yhdelle tieosalle eli Länsiväylälle esitän vain 100 rajoitusta osalle Tapiola-Suomenoja ja siitä länteen päin oikea rajoitus olisi 110 tai 120.

    Maanteille kuuluisi useiden nykyisten 80 osuuksien tilalle 100 ja ohituskaistateille 110.

    Ajan säästöstä pieni laskelma: Suomen henkilöautojen ajosuorite vuonna 2014 oli noin 430 miljardia km maanteillä. Jos ajettaisiin satasta, kuluisi tuohon aikaa 430 miljoonaa tuntia. Ajan arvo 25 euron tuntihinnalla olisi 1075 miljoonaa euroa. Jos ajoaika olisi 10% pienempi, säästyisi rahaa yhteensä noin 110 miljoonaa euroa joka vuosi.

    Jos tuntihinnaksi otetaan tyypillinen yrityksen laskutushinta 100 eur/h, olisi vastaava säästö nelinkertainen eli yhteiskunnalle jäisi noin 440 miljoonaa euroa enemmän joka vuosi.

    Tällaista valtavaa säästöä saataisiin, jos maanteiden ja motarien rajoitustaso olisi 10% nykyistä isompi ja niiden mukaan ajettaisiin.

    Kuten totesin tämän keskustelun alussa, on poliisin nykyinen sakotusraja asiallinen. Tätä mieltä on mm. Autoliitto ja uusi poliisiylijohtaja. Muutettaessa nopeusrajoituksia ei sakotusrajaan tietenkään tule puuttua.

      
  • Nyt on jo niin skeidaa ettei ole mitään tolkkua. Kulut nousee jyrkästi yli 100 h/km polttoaine, teiden päällysteet, onnettomuuksien vakavuus, ilmasto, melu ja niin edelleen.
    Kulutus nousee 90-120 n. 2l / 100km = 3,40 € kerro tämä niillä miljoonilla kilometreillä?
    Nämä on oikeita kuluja, eikä mitään teoriaa säästyneestä 5 min. vapaa ajasta. Tuolla kestotestissä on polttoainekulut 40% kokonaiskuluista, siis hyvin merkittävä osa. Talvikulutus on suurempi talvirajoituksista huolimatta. Talvirajoituksia puoltaa sulasta tiestä huolimatta Suomessa käytettävät nastarenkaat.

      
  • Nopeusrajoitukset Ruotsin moottoriteillä vaihtelevat 110 km/h ja 90 km/h välillä. Taajamien ulkopuolella tavallinen rajoitus on 70 km/h, taajamissa 50 km/h tai 30 km/h.
    Sopisi hyvin myös meidän liikennekulttuuriin.

      
  • Esa Sairio:
    "Jarmon esittämässä “toisessa listauksessa” näyttää olevan luettelo yleisimmin käytetyistä nopeuksista ja listassa ei ole mainittu osalla tiestöä olevia tätä suurempia rajoituksia."


    Eikö juuri yleisimmin käytetyt rajoitukset kuvaavat parhaiten minkälaisia rajoitukset ovat?. jos joillakin parhaimmilla motareilla on kovempi, niin se on pokkeus siitä yleisestä.

    Tuon listauksen mukaan 120 km/h tai alle on paljon yleisempi (18 maata) kuin 130km/h (9 maata).

    Yhdysvaltojen rajoituksia et enää kommentoinut, Ilmeisesti siitä syystä, että osavaltioittain yleisin rajoitus on "vain" 112 km/h ja toiseksi yleisin 120 km/h.

    Keskustelu motarinopeukssta lienee järkevää ainoastaan siksi, että nekin , joista Suomen nykyiset rajoitukset tuntuvat alhaisilta huomaisivat muuallakin rajoitusten olevan aika lailla samaa tasoa. Näistä ehdotuksista ei ole mitään mieltä kinata.

      
  • En viitsisi enää kinata, mutta vielä kerran. Suomessa on noin 800 km moottoriteitä ja 10.000 km hyviä kanta- ja valtateitä.
    Laitettakoon sitten "poikkeuksina" Suomen moottoriteistä 500 km:lle 130 tai 140 eli parhaimmat ja uusimmat moottoritiet. Jäljelle jääville 300 km:lle sopii Jarmon mukaan "yleisin" eli 120. Kunhan kaupunkien sisääntuloteilläkin käytettäisiin arvoa 120 tai 110, poikkeuksena Länsiväylän alkuosa, jolle sopisi parhaiten niinkin alhainen rajoitus kuin 100 (Tapiola-Suomenoja).
    Keksustelu motarinopeuksista päättyy tältä erin minun puolestani tähän (fource majour-varauksin).

    Lisäksi olisi hyvin tärkeää, että muille teille, noin 10.000 km:lle pääasialliseksi rajoitukseksi asettettaisiin 100 (erittäin yleinen Euroopassa muilla kuin motareilla) ja ohituskaistateille ehdottamani 110 tai 120. Olennaisina on että suurin osa nykyisistä 80 teistä palautettaisiin takasin 100:een.

    Ja tyhmä sekä ainutlaatuinen talvirajoitussysteemi joko kokonaan pois tai reilu voimassaoloajan lyhennys kunhan samalla kriteeri 3000 autoa/vrk nostetaan 6000 autoon/vrk, ennen kuin rajoitusta lasketaan joulu-helmikuulle (lyhennetty aika, sama kuin talvirengaspakolla). Motareita talvirajoituksen ei pidä koskea ollenkaan. Ihmisiin pitää luottaa!

    Joustavaa, nopeaa ja turvallista matkaa vaan kaikille!

      
  • Tervemenoa Esa Sairiolle (nopeusr.) ritsankassa (ajokokeet) tuumailemaan toivottomat ehdotukset uudestaan.

      
  • Esa Sairiolle.

    Toki voit ehdotella noita korkampi rajoituksia. Mikäpä siinä. En näe kuitenkaan mitään tarvetta sille, että Suomen varsin lyhyillä moottoriteillä rajoitusten tulisi olla suuremmat kuin esim. USA:n pitkillä ja varsin vähäliikenteisilläkin motareilla yleensä on. Suurin yleisesti käytetty rajoitus (pokkeus Etelä- Dakota) on 120 km/h. Se riiittänee hyvin Suomessakin.

    Harvaan asutussa Montanassa ja Nevadassa aiotaan syksyllä rajoitus nostaa osalla moottoriteistä 80 mph:een (128 km/h). Mietipä miksei siellä sitten nosteteta korkeammaksi? Tilaa on ajella ja pitkillä matkoilla aikasäästöäkin tulisi.

    Mitä sitten sakotusrajaan tulee niin uuden nopeuden myötä aletaan ainakin Montanassa sakottaa jo pienestäkin ylinopeudesta. 130 km/h:n nopeudestakin tulee jo pieni 40 dollarin (n.36 €) sakko. "A driver found traveling 81 mph to 90 mph on an interstate would be fined $40".


    On muuten mielenkiintoista, että ilman kummempia perusteluja sanot mikä on "oikea" motarirajoitus.

    Ihan yhtä kevyesti sanot, että "Ruotsissa on menty myös liian alhaisiin rajoituksiin. " ja heität tosta vaan :"Ruotsin teillä voisi rajoituksia huoletta nostaa 10-20 km/h ilman että sillä olisi merkittävää turvallisuutta heikentävää vaikutusta. " Todellisuus ei tätä väitettä tue.

    Asiat eivät välttämättä ole sellaisia mitä sinusta tuntuu, tarvitaan kunnollista asian tarkastelua eri puolilta. Sinun kannattaisi kunnolla tutustua siihen miten Ruotsissa on liikenteestä tehty entistä sujuvampaa ja turvallisempaa - myös tehden nopeusrajoituksia asiallisemmiksi. Ruotsin käytännöistä voi olla hyötyä meilläkin.

      
  • Minä olen tänä kesänä ajanut vakionopeussäätimellä auton mittarin mukaan kulloinkin voimassaolevaa suurinta sallittua nopeutta (siis hiukan alinopeutta) silti tahtoo edessä olla jatkuvasti jokin hitaampi. Herää kysymys, onko rajoitukset asetettu liian korkeiksi?

      
  • Sakkosummia korotetaan, jotta velkainen valtio saisi rahaa.

    Kun sakottamisessa tästä on kyse, niin ylinopeushan on isänmaallinen teko. Eli ei muuta kuin hanaa...

      
  • Junaliikennettä halutaan nopeammaksi, bussiyhteyksiä nopeammaksi, raitioliikennettä sujuvoittaa mm. liikennevalojärjestelmin. Myös metron pitää olla nopea ja lentoliikenteen samoin. Tietoliikenteessä nopeudet ovat lisääntyneet harppauksin ja tällä sanotaan olevan ja olleen iso myönteinen vaikutus talouskasvuun.

    Samaan aikaan henkilöautoliikennettä halutaan hidastaa, haitata ja hankaloittaa. Mikähän logiikka siinä on?

      
  • Henkilöautoliikenteen hidastaminen ei tietääkseni ole tämän yhteiskunnan yksiselitteinen tavoite. Nopeusmittausten tulosten perusteella ajonopeudet eivät myöskään ole pudonneet ainakaan pääteillä.

    Ajonopeuksia alennetaan siellä, missä se katsotaan turvallisuuden kannalta tarpeelliseksi. Yhteiskuntamme on sitoutunut nollavisioon, jonka tavoitteesta ollaan tällä hetkellä jäljessä. Nollavisiossa vuodelta 2006 on mainittu mm. että ilman ajosuuntien erottelua ei nopeusrajoitus pitäisi olla yli 80 km/h. Kuitenkin meillä on edelleen runsaasti 100 km/h rajoitettuja teitä ilman ajosuuntien erottelua. Rahat ei vaan riitä keskikaiteisiin tms. ratkaisuihin, eikä ajonopeuksia ole varaa noin paljon alentaa.

    Kiskoliikenteessä liikenneturvallisuus on luonteeltaan hiukan erityyppistä ja sitä mukaa kun rataosuuksia saadaan parannettua, myös ajonopeuksia pyritään nostamaan. Mutta sama pätee myös henkilöautojen osalta. Esim. Kehä III:n remontin myötä ajonopeudet ovat nousseet selvästi ja vastaavia hankkeita toteutetaan jatkuvasti ympäri Suomea. Jostain syystä monilla mieleen silti jää vain ne osuudet, joilla ajonopeuksia lasketaan.

    Kaupungeissa, joissa autojen kanssa samoja väyliä käyttää suojaamattomat jalankulkijat ja pyöräilijät, ajonopeuksien merkitys turvallisuuteen korostuu. Toisaalta yhteiskunnassamme on tavoitteena lisätä kevyen liikenteen kulkutapaosuutta lyhyillä matkoilla 20% vuodesta 2011 vuoteen 2020 yksityisautoilun kustannuksella. Tämä edellyttää kaupunkien liikenneverkoston kehittämistä kevyen liikenteen kannalta houkuttelevammaksi, mikä tarkoittaa monin paikoin henkilöautoliikenteen hidastamista. Lisäksi esim. Helsingissä pyritään kasvattaa väkilukua kymmenillä tuhansilla asukkailla, joten siitä seuraava liikennemäärän kasvu ei nykyisille kaduille mahdu, eikä ole järkevää varata lisää tilaa liikenteelle. Älykkäämpää on yrittää hoitaa liikkuminen tehokkaammin ja siksi joukkoliikenne ja pyöräily tarvitsevat suosimista. Eikä Helsinki ole poikkeus muiden isompien kaupunkien joukossa.

    Valitsetko sinä aina kaupungissa nopeimman ja halvimman liikkumismuodon (usein pyöräily) vai saatatko joskus jumiutua keskustan ruuhkaan omalla autollasi? Tällä hetkellä kaupungeissa noin puolet matkoista on alta 5 km, joten taloudellisuus tuskin on päällimmäinen kriteeri autoilun kustannusten lisäksi fyysisen kunnon rapistumisen seuraukset vapaaehtoisesti maksavilla käyttäjillä. Huoli henkilöautojen ajonopeuksien alentumisesta kuulostaa siis kovin kummalliselta.

    http://yle.fi/uutiset/kansakunnan_velttous_maksaa_maltaita__tyomatkojen_taittaminen_polkupyoralla_toisi_miljoonasaastot/8903394

      
  • Lukija: ”Samaan aikaan henkilöautoliikennettä halutaan hidastaa, haitata ja hankaloittaa. Mikähän logiikka siinä on?

    Joku maatalouden etujärjestön edusta sanoi eilen TV:ssä, että Venäjän pakotteet haittaavat maataloutta. Mielestäni pitäisi sanoa, että Venäjän Krimin miehitys ja sodankäynti Ukrainassa haittaavat Suomen maataloutta.

    Sama logiikka sopii kysymykseesi. Tuskin henkilöautoliikennettä pyritään hidastamaan, todennäköisempää on että pyritään pienentämään maantieliikenteestä yhteiskunnalle koituvia kokonaiskustannuksia.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit