Kuvakulma ja kinovastaavuudet

3 kommenttia

Osaisikohan joku valaista, miksi kameroista/objektiiveistä ei yleensä koskaan ilmoiteta kuvakulmaa, ei vertailuissa eikä esitteissä. Puhutaan vain epäselvästi kinovastaavuksiista. Tilanne alkaa kuitenkin olla se että nuorempi sukupolvi ei ole kohta enää filmikameraa nähnytkään. Kuvakulma-alue kertoisi maallikollekin heti mistä on kyse.

  
  • Näinhän tuo menee. Kinofilmin aikana polttovälilukema kertoi heti useimmille kuvaajille mihin objektiivi soveltuu. Normaaliobjektiivi on 50-millinen, 35-millinen vastaa ihmisen näkökenttää, 85-millisellä otetaan henkilökuvia ja niin edelleen. Digikameroiden eri kokoiset kennot romuttivat tämän ajattelun, jota yritetään pitää yllä puhumalla esimerkiksi kinovastaavuudesta. Kuvakulman ilmaisemista asteina on harkittu myös TM:ssä, mutta se tuntuu loogisuudestaan huolimatta hieman vaikeasti hahmotettavalta. Vai mitä tuumaatte kamerasta, jossa on 84–34 tai 34-84 asteen zoom? Tähänkin varmaan tottuisi, jos kulmamitat otettaisiin laajemmin käyttöön. Toisin sanoen kyseessä on vanha tuttu muna vai kana ongelma.

      
  • Itse ymmärtäisin tuon asteiden mukaan annetun zoomin paljon luontevammin. Siitä voisi jopa helposti laskea minkä kokoinen kohde mahtuu kuvaan esimerkiksi kymmenen metrin päässä. Maisemakuvaukseen suuri kulma ja kaukana olevan kohteen kuvaamiseen pieni kulma jne. Voi kyllä olla että teleobjektiiveissä pitäisi mennä jo asteiden osiin. Ilmeisesti ei ole kuitenkaan olemassa varsinaista teknistä syytä miksi kuvakulmaa ei voisi yleisesti käyttää.

    Harvakseltaan kameroita ja kameratarvikkeita ostavana joutuu joka kerta palauttelemaan asiat muistiin.

      
  • Mitään teknistä estettä kulmakulman käytölle ei ole. Sen on muuttumatonta ja yleispätevää fysiikkaa. Täytyy ottaa asia uudelleen harkintaan. Asteluvut voisi lisätä taulukoihin ja loppuyhteenvetoihin vaikka kinovastaavuutta ilmaisevien millimetrien rinnalle. Siinähän niihin vähitellen tottuisi.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit