Noissa tilastoissa näkyy tietty kaava. Ongelmat ovat suurimmat nuorilla. Mitä nuorilla on muita vähemmän? Elämänkokemusta. Nuorista ongelma on suurin erityisesti miehillä. Mitä nuorilla miehillä on huomattavasti enemmän kuin muilla? Testosteronia. Heille on juuri alkanut erittyä sitä ja vielä suurimpia määriä koko elinkaarensa aikana. Ei liene sattumaa että kaikkien armeijoiden suurimmat ikäryhmät ovat olleet saman ikäisiä kuin meidän teillämme toikkaroivat pässit. Hyvän sotilaan ja huonon kuskin yhteinen piirre on, että uhoa on, järkeä ei.
Osa näistä jää viettämään uhmakasta nuoruutta lopuksi ikäänsä, he eivät ota vastuuta edes omista teoistaan saati sitten yhteisistä asioista. Kaikiin ongelmiin syy löytyy muista ihmisitä ja/tai yhteiskunnasta. Se kyykyttää, se terrorisoi, se jopa tappaa omia kansalaisiaan sakkotulojen ja valtionyhtiöiden tulosten lisäämiseksi välittämättä kuolemien ja loukkaantumisten aiheuttamista tuottoja suuremmista tappioista.
Jos teoriani on oikea se valitettavasti tarkoittaisi että nyt näkemämme alkoholia liikenteessä käyttävän nuorison aiheuttamat lisääntyneet haitat ovat vasta alkusoittoa. Kodit jättävät mukulat kaveriporukan, netin ja TV:n kasvatettaviksi ja siten tuottavat yhä uusia uhoavia pikkuhärkiä liikenteeseen. Aina osalle jää päälle lapsenmielinen uho kaikkea esivaltaan viittaavaakin kohtaan, jolloin ongelma ei poistu nuoruuden päättyessä.
Nämä jo aikuiset miehetkin haluavat itse päättää millä säännöillä liikkuvat. Alkoholi on vain asia muiden joukossa, miksi he sen suhteen toimisivat eri tavalla? Minusta tämä tuntuu loogiselta ketjulta.
Herbertin huomio, että jos nollatoleranssi promillerajassa koskisi vain muutamaa ensimmäistä ajokorttivuotta se antaisi ehkä väärän singnaalin rajan poistuessa, tuntui oikealta. Mutta nyt tulee mieleen, että ehkä kuitenkin niiden hulluimpien vuosien tiukempi toleranssi ehtii opettaa yhteiskunnan viestin useammalle kuin mitä toleranssin höllentyessä annettu viesti pilaa.
Ei tilanne varmaan tämän hullummaksikaan mene, joten minusta sitä nollatoleranssia nuorimmille kuskeille voisi kokeilla vahvistettuna auton takavarikoimisella. Nyt siihen voisi saada helposti tarpeeksi monta kansanedustajaa mukaan kun asia on ollut paljon tapetilla. Muutaman vuoden määräaikainen laki, tarkka seuranta vaikutuksista ja sen perusteella mietittäisiin jatkoa. Jos ei muuta seuraisi niin ainakin saataisiin halpoja autoja myyntiin poliisin huutokauppoihin.
[quote title="24.08.2007 klo 11:20 TeeCee kirjoitti"]
"Ongelmat ovat suurimmat nuorilla. Mitä nuorilla on muita vähemmän? Elämänkokemusta. Nuorista ongelma on suurin erityisesti miehillä."
Mutta Liikenneturvan tilastohan sanoo sivulta 23 alkaen, että eniten liikentessä on keski-ikäisiä (30-39) sekä rattijuoppoja että maistissa ajavia. Alle 29 vuotiaiden rattijuoppojen osuus on vähentynyt 19 prosenttiyksikköä vuodesta -79 vuoteen -98. Lähes saman verran rattijuoppous on lisääntynyt yli 50 vuotiaiden keskuudessa.
Jakolasku juopot/raittiit kertoo, että nuorten ryhmässä rattijuoppous on harvinaisin ilmiö!
Nuohan ovat vain sinänsä merkityksettömiä lukuja, oleellista on tietää, mitä rattijuopot saavat aikaan. Lähteen mukaan 18-24 vuotiaiden osuus rattijuopoista on alle 10%, mutta heidän osuutensa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 30%.
Tuo kuulostaa jo selkeämmältä signaalilta nuorten muita suuremmasta onnettomuusriskistä. Mutta jos ajatellaan alkuperäistä ajatusta eli kiristää nuorten promillerajaa, siihen ei lähde tarjoakaan hyvää vastausta. Pitäisi tietää, miten promillet jakaantuvat. Edustavatko onnettomuuksiin joutuneet rattijuopot muita enemmän törkeän lukeman puhaltaneita kuskeja? Onko muissa ikäluokissa enemmän yhden oluen liikaa lounaalla juoneita? Miksi tätä ei kerrota? Sehän olisi aivan oleellinen tieto, jos ongelmaa yritettäisiin aidosti ratkaista eikä vain keksiä perusteita kiristää lainsäädäntöä. Eli mitä vaikutusta on poistaa liikenteestä 0,2...0,5 promillen humalassa ajavat nuoret?
"Ei tilanne varmaan tämän hullummaksikaan mene, joten minusta sitä nollatoleranssia nuorimmille kuskeille voisi kokeilla vahvistettuna auton takavarikoimisella."
Miksi rattijuoppous on vähentynyt 70-luvulla, vaikka rangaistukset ovat lieventyneet? Ennen rattijuoppo joutui linnaan, nykyään saa sakkoa.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 24.08.2007 klo 20:32]
US:
Moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli viime vuonna kaikkiaan 212 henkilöä. Lisäksi vaikeasti vammautui 26 ja lievästi 70 henkilöä. Onnettomuuksissa mukana olleista vammoitta säilyi 109 henkilöä. Kuolinonnettomuuksien aiheuttajista rattijuoppoja oli runsaasti, yhteensä 53 kuljettajaa (28 %). Ylinopeutta ajoi joka kolmas onnettomuuden aiheuttaja.
Sitä saa mitä tilaa LPeen lopettaminen ja poliisipiirien suurentaminen sai aikaan sen ettei kirkonkylillä valvo kukaan millään tapaan liikennettä. Jos ilmoitat epäilystä rattijuoposta, poliisi tulee tuntien viiveellä jos ollenkaan päällekkäisten tehtävien takia. Liikkuva poliisi napsi aina silloin tällöin paikallisia rattijuoppoja. Toisaalta ihan sama he ajavat jopa samana päivänä uudestaan.
TeeCeen kirjoitus huokuu tietynlaista asennetta - omien näkemysteni vastaista asennetta, mikä ei liene yllätys.
Kova kuri, tiukka valvonta, ankarat rangaistukset, orjamainen mateleva kansa. Ah, mikä maanpäällinen paratiisi.
Turvallisuus - tekosyistä monikäyttöisin.
Jos järjestelmä olisi tasa-arvoinen, seuraukset kielletyistä teoista määrättäisiin teon tahallisuuden, vahingollisuuden ja haitallisuuden perusteella. Mitä vahingollisempi teko, sitä ankarammat seuraukset.
Rattijuopumuksen tapauksessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että seuraukset lisääntyisivät tasaisesti promillemäärän kasvaessa. Ensiksi suullinen huomautus, sitten kirjallinen huomautus, sen jälkeen rikesakko, sitten sakko, ja lopulta ehdollinen vankeus, ja ääritapauksissa ehdoton vankeus.
En ole koskaan jäänyt poliisin satimeen alkoholin vaikutuksen alaisena, joten en tiedä, miten poliisi menettelee. Oletan kuitenkin, että alle 0,5 promillen tapauksissa seuraa erilaista poliisin naljailua. Rajan lähestyessä viedään ehkä verikokeeseen. Jos 0,5 promillen raja on ylitetty, tulee haaste oikeuteen. Jos on ylitetty 1,5 promillen raja, oikeus on ankarampi.
Joidenkin mielestä edellä mainittu rangaistusmenettely ei riitä, vaan sen lisäksi pitää järjestää lottoarvonnan tyyppinen menettely, jossa täysin sattumanvaraisesti määrätään lisäseuraamuksia varsinaisten rangaistusten päälle. Jos lotossa käy tuuri, ei seuraa mitään lisärangaistusta. Jos tuuri ei ole aivan yhtä hyvä, seuraus voi olla tuhat euroa tai muutama tuhat euroa. Ja jos oikein huono onni iskee, seuraukset ovat kymmeniä tai satoja tuhansia euroja. Niistä ei joka poika selviäkään.
Tällainen summanmutikkapeli on joidenkin mielestä oikeudenmukaista. Minun mielestäni se ei ole. Tämä ei tarkoita, että puolustelisin rattijuoppoja. En puolustele, mutta jokainen ansaitsee reilun pelin. Minusta ei ole oikein, että samasta rikoksesta yksi selviää vähäisellä raharangaistuksella, ja toiselta tuhotaan koko loppuelämä.
Turvallisuus on siitä erikoinen asia, että sitä voidaan käyttää minkä tahansa simputusmääräyksen oikeuttamiseen. Jos vain mitenkään voidaan tilastojen tai muiden todisteiden avulla osoittaa, että menettely A on turvallisempi kuin menettely B, ihmiset voidaan pakottaa noudattamaan menettelyä A, vaikka siitä aiheutuvat muut haitat olisivat miten suuria tahansa.
Kun määräys – olipa se miten mieletön ja vapautta rajoittava tahansa – on kerran pantu voimaan, ihmiset hyväksyvät sen. Tähän on olemassa evoluutiopsykologinen syy. Ihmisissä on sisäinen mekanismi, joka saa heidät hyväksymään yhteisönsä normit ja alistumaan niihin. Mekanismi on ollut tarpeen silloin, kun ihmiset elivät pienryhmissä ankaran luonnon ja sen vaarojen keskellä. Keskenään riitelevät ryhmät eivät pärjänneet ulkopuolisia uhkia ja vaaroja vastaan yhtä hyvin kuin yksimieliset ja kiinteät ryhmät. Näin ollen evoluutioprosessissa vahvistuivat ”tottelevuusgeenit”.
Se, mikä oli hyvä asia yksinkertaisissa pienryhmissä kauan sitten, ei välttämättä ole hyvä asia nykyisissä yhteiskunnissa, jossa ryhmät ovat keinotekoisia miljoonien asukkaiden valtioita. Nykyisin tottelevuusominaisuutta voidaan käyttää totalitaristisen hirmuvallan luomiseen. Ihmiset tottelevat loputtomiin ja hyväksyvät uudet pakkomääräykset sitä mukaa, kun niitä säädetään.
Kun ajelin autolla Yhdysvalloissa pari viikkoa sitten, olin vähällä saada sakon ajettuani pysähtymättä parkkipaikalta tielle stop-merkin ohi. Poliisi huomasi tapahtuman ja lähti perään. En ollut itse huomannut edes koko stop-merkkiä. Amerikkalaiselta tällainen selitys ei olisi uskottava, koska stop-merkkiä ei tarvitse erikseen huomata, kun tiedossa on, että sellainen on kaikissa vastaavissa paikoissa. Suomessa samanlaisen paikan liikennemerkki olisi kärkikolmio. Selvisin onneksi pelkällä huomautuksella. Poliisi sanoi, että stop-merkit on asennettu kaikkien yhteisen turvallisuuden takia, joten niitä pitää noudattaa. En muista sanasta sanaan, mutta idea oli tämä.
Ihmisten orjuuttaminen miljoonilla stop-merkeillä on hyvä esimerkki siitä, miten kieltoihin alistutaan. Vaikka useimmissa maailman maissa saa yleensä ajaa risteysten läpi pysähtymättä, kunhan väistää liikennesääntöjen mukaisesti muita tiellä liikkujia, amerikkalaisten enemmistö hyväksyy töksähtelevän kiihdytä-jarruta-kiihdytä-jarruta-kiihdytä-jarruta -ajotapansa, joka on seurausta siitä, että vähän väliä on pysähdyttävä. Erityisesti hiljaisen liikenteen aikana autioilla parkkipaikoilla ja muissa vastaavissa paikoissa ei todellakaan huvittaisi pysäyttää autoa jokaisen stop-merkin kohdalla. Eihän merkin ohittaminen pysähtymättä voi vaarantaa ketään, kun yhtäkään autoa ei lähimaillakaan. Mutta poliisi voi kytätä salaa puskan takana. Amerikkalaisille autoilijoille on todennäköisesti kehittynyt automaattinen pysäyttämisrefleksi. Euroopasta tulevalle käytäntö tuntuu kuitenkin vieraalta.
Esimerkki osoittaa, että ihmisistä voidaan tehdä sääntörobotteja, jotka eivät kyseenalaista pakkoja, joiden alaisuudessa he joutuvat elämään.
Amerikassa muitakin outoja sääntöjä, joilla on paikallisten ihmisten enemmistön hyväksyntä. Oregonissa ja New Jerseyssä on voimassa laki, joka kieltää autoilijaa tankkaamasta itse huoltoasemalla. Asemilla on miehiä, joka juoksevat autolta toiselle ja välillä sisälle huoltoasemalle esimerkiksi vaihtorahaa hakemaan. Bensamittarit ovat samanlaisia kuin muuallakin, eli niissä on paikat luottokorteille. Asiakas ei kuitenkaan itse työnnä korttiaan aukkoon, vaan huoltoaseman mies (usein huomioliiveihin pukeutunut) tekee sen asiakkaan puolesta. Asiakas istuu autossa, kun mies tankkaa.
Kävin yhdellä tällaisella huoltoasemalla. Menettely tuntui täysin järjettömältä suomalaisiin ja eurooppalaisiin ja Yhdysvaltojen muiden osavaltioiden itsepalveluasemiin verrattuna. Se onkin järjetön, mutta kun asiasta on joskus ties milloin säädetty laki, paikallisten ihmisten enemmistö kannattaa sitä.
Outoja sääntöjä on tietysti muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Monet Suomessa voimassa olevat säännöt todennäköisesti tuntuvat ihmeellisiltä muiden maiden asukkaista. Me suomalaiset kuitenkin hyväksymme ne, koska ne ovat meidän sääntöjämme. Haluamme esimerkiksi, että alkoholi myydään Alkoissa eikä ruokakaupoissa, koska se on tähänkin asti myyty Alkoissa. Syitä kyllä keksitään. Ne maat, joissa alkoholia myydään ruokakaupoissa, keksivät puolestaan hyvät syyt sille, miksi alkoholia myydään ruokakaupoissa.
Yhdessä maassa vaaditaan ihmisiä noudattamaan turvallisuuteen vedoten tiettyä tapaa, mutta toisessa maassa ei vaadita. Siellä on ehkä jokin toinen turvallisuudella perusteltu pakkomääräys, jota toisessa maassa taas ei ole. Tällainen sääntöjen sekavuus osoittaa sen, että turvallisuus pakkoineen ja määräyksineen ei ole tiedettä vaan mielipiteitä. Säännöt ovat politiikkaa.
SO2001: ”TeeCeen kirjoitus huokuu tietynlaista asennetta – omien näkemysteni vastaista asennetta, mikä ei liene yllätys.”
En näe siinä asennetta vaan mielipiteen. Jos kommenttini jotain huokui, niin se huokui tietämättömyyttä eikä asennetta. Herbert nimittäin sanoi että Liikenneturvan tilastojen mukaan alkoholi ei olisi liikenteessä suurin ongelma nuorilla vaan että enemmistö maistissa ajavista ja rattijuopoista on, tai ainakin tuolloin oli, 30-39-vuotiaita, ja että alle 29-vuotiaiden osuus oli laskussa ja yli 50-vuotiaiden nousussa. Joten taisin puhua läpiä päähäni sanoessani että nämä ongelmat ovat suurimpia nuorilla. Ainoa toivoni on, että tilanne on muuttunut tuon jälkeen, mutta olen mieluummin väärässä, jos oikeassa oloni edellyttää että nuorisolla menee liikenteessä nykyään huonommin kuin tuolloin.
SO2001: ” Kova kuri, tiukka valvonta, ankarat rangaistukset, orjamainen mateleva kansa. Ah, mikä maanpäällinen paratiisi.”
Mihin kohtaan kommentissani viittaat? Itse en löydä siitä kohtia joissa puhuisin noista asioista. Minusta kommenttini teemana oli lastenkasvatus, lähinnä sen laiminlyöntien seuraukset liikenteelle. Lastenkasvatuksessa ei saa käyttää kovaa kuria, tiukkaa valvontaa ja ankaria rangaistuksia. Mutta jos kuria ei ole ollenkaan, ei vanhemmilla ole sitä auktoriteettia, jota tarvitaan jotta lapsi ottaisi hänen kasvatuksestaan vastuussa olevien puheet tosissaan. Ja jos lasta ei yhtään valvota eikä hänen virheistään seuraa mitään mikä saisi tahalliset ”virheet” tuntumaan huonolta vaihtoehdolta, on kurikin turhaa. Se on silloin vain pelkkää kiusantekoa, vailla toivoakaan tuottaa mitään positiivista myöhemmässä elämässä.
Jos lapsi on elänyt kuin pellossa teini-ikään asti, on peli kokolailla hänen osaltaan menetetty. Seuraavassa ikävaiheessa eli murrosiässä kuuluukin olla vähän hullu, ja sen jälkeen pitäisi sitten ollakin jo kykenevä osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Miten se voi onnistua, jos ei ole saanut siihen opastusta?
SO2001: Jos järjestelmä olisi tasa-arvoinen, seuraukset kielletyistä teoista määrättäisiin teon tahallisuuden, vahingollisuuden ja haitallisuuden perusteella. Mitä vahingollisempi teko, sitä ankarammat seuraukset.
Hmmmmm.....
Entäpäs jos tuon tasa-arvoisuuden toteuttaminen kuitenkin edellyttää näitä:
kuria ja valvontaa, joista oikeasti sitten seuraa rangaistuksia?
Jos olet samaa mieltä, niin miksi sinun pitää alentua kirjoittamaan, että se johtaisi orjamaisesti matelevaan kansaan?
Pään silittelylläkö ajattelit, että homma hoituisi?
Entäpäs jos tuon tasa-arvoisuuden toteuttaminen kuitenkin edellyttää näitä:
kuria ja valvontaa, joista oikeasti sitten seuraa rangaistuksia?
Jos olet samaa mieltä, niin miksi sinun pitää alentua kirjoittamaan, että se johtaisi orjamaisesto matelevaan kansaan.
Pään silittelylläkö ajattelit, että homma hoituisi?
Tämä menee nyt ohi aiheesta "liikenne", mutta yritän selittää lyhyesti.
Nykyisen kaltaisessa epätasa-arvoisessa valtiossa kiellot ja pakot ja säännöt ovat vallankäyttäjien pakkovaltaa. Kieltojen ja pakkojen ja säänöjen ja rangaistusten tarkoituksena on pakottaa ihmiset elämään vallankäyttäjien tahdon mukaisesti.
Tasa-arvoisessa valtiossa (jollaista ei ole missään olemassa) kieltojen ja määräysten tarkoitus on täysin päinvastainen. Ne on tarkoitettu ylläpitämään tasa-arvon tilaa ja estämään yksilöllinen vallan käyttäminen. Jos joku anastaa itselleen valtaa ja rikkoo siten tasa-arvon periaatetta vastaan, häntä kohtaan käytetään tarvittaessa pakkokeinoja, jotta tasa-arvon tila palautuisi ja säilyisi.
Toisin sanoen, kun nyky-yhteiskunnassa pakkokeinoilla ja kurilla ylläpidetään eriarvoisuutta, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa niillä ylläpidetään tasa-arvoa.
Se, mitä edellä esitin, on pelkkää teoriaa, koska tasa-arvoisia yhteiskuntia ei ole olemassakaan. Kaikki yhteiskunnat perustuvat vähemmistön käyttämään pakkovaltaan ja enemmistön alistamiseen fyysisellä pakolla ja sitä tukevalla aivopesulla (lievempiäkin ilmaisuja voisi tietysti käyttää, mutta idea on tuo).
Ihan sama meneekö ohi liikenneaiheen, jos kerran ihan itse heittelet näitä lennokkuuksiasi!
SO2001: Nykyisen kaltaisessa epätasa-arvoisessa valtiossa kiellot ja pakot ja säännöt ovat vallankäyttäjien pakkovaltaa. Kieltojen ja pakkojen ja säänöjen ja rangaistusten tarkoituksena on pakottaa ihmiset elämään vallankäyttäjien tahdon mukaisesti
Mikä tekee nyky-yhteiskunnasta "epätasa-arvoisen"?
Jos joku anastaa itselleen valtaa ja rikkoo siten tasa-arvon periaatetta vastaan, häntä kohtaan käytetään tarvittaessa pakkokeinoja, jotta tasa-arvon tila palautuisi ja säilyisi.
Minkälaiseksi teoksi utopiassasi tulkitaan rattijuopumus? Ei se minusta ainakaan vallan anastamista ole. Tekohan on suorastaan erittäin epätasa-arvoinen sinänsä, itsekästä siis. Se kun on omiaan vaarantamaan muiden tasa-arvoisuuden. Sallitaanko sellainen ylipäätään? Mistä termeistä, tai millä termeillä sitten puhutaan?
Jos siellä rangaistaan rattijuopumuksesta (? Niin... onko se rangaistavaa??), niin eikö se sitten ole "pakkovaltaa"? Niiden, jotka ovat tasa-arvoisempia kuin toiset?
SO2001: ”Jos järjestelmä olisi tasa-arvoinen, seuraukset kielletyistä teoista määrättäisiin teon tahallisuuden, vahingollisuuden ja haitallisuuden perusteella. Mitä vahingollisempi teko, sitä ankarammat seuraukset.”
Niin JOS, mutta kun järjestelmä ei ole tasa-arvoinen. Se ei ole sitä, koska se on mahdottomuus. Katsotaan mihin se johtaa, jos kielletyn asian tekemisestä saatava rangaistus määriteltäisiin teon tahallisuuden, vahingollisuuden ja haitallisuuden perusteella. Otetaan ensin tahallisuus: sinun mukaasi kaikki teot voidaan katsoa tahallisiksi, kun tekojen ketjussa mennään tarpeeksi pitkälle. Kuinka ehdotat selvitettäväksi tekojen ketjuja taaksepäin? Aikakoneella? Sinun mukaasi myös tahallisuuden määritteleminen edellyttää ihmisten motiivien tietämistä. Miten ne motiivit tien päällä tai myöhemmin tutkinnassa selvitetään? Hypnoosilla? Tahallisuutta ei saada selville => tasa-arvoisuudelle asettamasi kriteerit eivät voi täyttyä.
Kuskihan voisi tietysti kertoa oman tahallisuutensa määrän poliisille. Sinä et puheittesi mukaan yritä olla tekemättä ajaessasi virheitä, koska tiedät että teet niitä kuitenkin. Kerrotko tämän poliisille? Sanotko että tasa-arvoisuus vaatii, että annatte minulle isommat sakot kuin antaisitte sellaiselle, joka edes yritti ajaa virheitä vältellen, mutta epäonnistui? Tämä testi kertoo sinulle kuinka paljon oikeasti arvostat noita arvoja joista puhut.
Se tahallisuudesta, sitten teon vahingollisuus: jos tasa-arvoinen kohtelu edellyttää mielestäsi yksittäisten tekojen vahingollisuuden tietämistä, niin mistä saataisiin tiedot jokaisen rangaistavaksi määritellyn yksittäisen teon vahingollisuudesta? Nyt sitä ei pystytä selvittämään edes onnettomuuden jälkeen, miten ihmeessä se saadaan selville silloin, kun onnettomuutta ei edes tapahtunut? Kutsutaanko tutkijalautakunta keräämään tiedot tapahtumista aina kun joku jää kiinni rangaistavasta liikennerikkeestä, vai miten olet tämän asian ajatellut?
Varmaan itsekin tajuat, että kunkin yksittäisen teon todellista vahingollisuutta ei saada selville, vaikka paikalle marssitettaisiin minkälaisia spesialisteja tahansa. Siihen tarvittaisiin selvännäkijä tai vastaava, eikä niitä ole maailmassa vielä ainuttakan varmistettua tapausta, saati sitten että heitä riittäisi jokaisen sakkolapun kirjoitustilaisuuteen.
Ainoa tapa saada rangaistusten ja tekojen vahingollisuuden välille edes jotain korrelaatiota, on arvioida vahingollisuutta tilastojen perusteella. Et voi kuitenkaan hyväksyä tätäkään, koska koska tilastollisesta todennäköisyydestä ei voi ennustaa yksittäisen henkilön absoluuttisia. Joten vesiperä tälläkin rintamalla, tasa-arvoinen kohtelu on mahdotonta. Tämä epätäydellinen maailma mahdollistaa rangaistusten suhteuttamisen vahingollisuuteen vain teoreettisten riskien mukaan, jolloin tasa-arvo ei toteudu. Päästään vain sen verran lähemmäs tasa-arvoa, mikä on mahdollista
SO2001: ”Rattijuopumuksen tapauksessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että seuraukset lisääntyisivät tasaisesti promillemäärän kasvaessa. Ensiksi suullinen huomautus, sitten kirjallinen huomautus, sen jälkeen rikesakko, sitten sakko, ja lopulta ehdollinen vankeus, ja ääritapauksissa ehdoton vankeus.
Kuinka paljon sinä olet testannut tuota ajatustasi oman pääsi sisällä? Ensin sanot tasa-arvoisen järjestelmän tunnusmerkiksi, että mitä vahingollisempi teko, sitä ankarammat seuraukset, mutta heti seuraavassa lauseessa annat ajatuksestasi esimerkiksi asian, joka ei ole sinne päinkään. Rattijuopumuksen haitallisuus ei määräydy pelkästään suhteessa promillelukemaan. Esimerkiksi nuori kuljettaja voi olla ns. räkäkännissä niillä promilleilla, joilla vanhempi samanpainoinen on vielä pikku hutikassa, ja kovempi humalatilahan on tietysti lievää vaarallisempi liikenteessä. Alkoholin suurkuluttaja pystyy ajamaan pienemmällä riskillä kuin satunnaisen tenuttelija samoilla promilleilla. Unen puute lisää alkoholin vaikutusta niin, että virkeä ajaa paremmin kuin väsynyt samoilla promilleilla. Rattijuoppouden haitallisuus liikenneturvallisuudelle on myös suhteessa kuskin humalassa ajamaan matkaan, liikennevilkkauteen, ajonopeuksiin, ajoneuvon kuntoon, kyydissäolijoiden määrään ja niin edelleen.
Entäs sitten se, että toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneiden joukossa on keskimääräistä suurempi osa alkoholisteja. Alkoholismi on sairaus, joten sinä käytännössä ehdotat nyt että ihmisiä pitäisi tuomita sairautensa vuoksi jopa vankeuteen tasa-arvon nimissä.
En kommentoi nyt ollenkaan ehdotustasi sinällään, yritän vain osoittaa mihin nuo mielipiteesi tasa-arvosta johtavat.
SO2001: ”Joidenkin mielestä edellä mainittu rangaistusmenettely ei riitä, vaan sen lisäksi pitää järjestää lottoarvonnan tyyppinen menettely, jossa täysin sattumanvaraisesti määrätään lisäseuraamuksia varsinaisten rangaistusten päälle. Jos lotossa käy tuuri, ei seuraa mitään lisärangaistusta. Jos tuuri ei ole aivan yhtä hyvä, seuraus voi olla tuhat euroa tai muutama tuhat euroa.
Tuota en ymmärtänyt. Mitä lotto-rangaistusta tarkoitat?
SO2001: ”Ja jos oikein huono onni iskee, seuraukset ovat kymmeniä tai satoja tuhansia euroja. Niistä ei joka poika selviäkään.
Seuraavassa käsittelen muutamia TeeCeen esille nostamia asioita.
Ensinnäkin, mihin kohtaan TeeCeen kirjoituksessa viittaan, kun kirjoitan kovasta kurista, tiukasta valvonnasta, ankarista rangaistuksista ja orjamaisesta matelevasta kansasta.
En mihinkään erityisesti. Esitin vain ajatuksen, mikä tuli spontaanisti mieleeni.
Mennään eteenpäin. Seuraavassa kirjoituksessa TeeCee arvelee, että huomaan varmaan itsekin, että yksittäisen teon todellista vahingollisuutta ei saada selville, vaikka paikalle marssitettaisiin minkälaisia spesialisteja tahansa.
Vastaan tähän, että olen täysin eri mieltä. Teon vahingollisuus saadaan selville siitä, aiheutuuko teosta vahinkoa. Spesialisteja tarvitaan korkeintaan vahinkojen laskemiseen. Kun puhutaan potentiaalisesta toteutumattomasta vahingollisuudesta, käytetään nimeä vaarallisuus. Yleensä toteutuneesta vahingosta rangaistaan ankarammin kuin toteutumattomasta, vaikka toiminta olisi ollut sen luonteista, että siitä suurella todennäköisyydellä aiheutuu vahinko. Holtitonta ajoa, joka voi aiheuttaa ihmishengen menettämisen, ei käsitellä kuolemantuottamuksena, ellei joku kuole.
Mitä TeeCeen mainitsemiin tilastoihin ja korrelaatioihin tulee, niin niiden avulla voidaan arvioida tekojen vaarallisuutta.
Mikä on tilastollinen todennäköisyys, että ulkopuolinen tiellä liikkuja saa surmansa auton ajaman ylinopeuden takia tieosuudella, jossa auton lähellä ei ole ulkopuolisia tiellä liikkujia?
Koska ulkopuolinen tiellä liikkuja ei ole vaarassa auton ajaessa paikassa, jossa ei ole ulkopuolisia tiellä liikkujia, ajamisen vaarallisuus ulkopuolisille tiellä liikkujille perustellaan ”on omiaan” lausekkeilla. Ajatuksena on, että kun auto kerran ajaa ylinopeutta autiolla tieosuudella, todennäköisesti se ajaa sitä myös vähemmän autiolla tieosuudella, jossa on ulkopuolisia tiellä liikkujia. Niinpä ajaminen on vaarallista, vaikka kukaan ei vaarantuisikaan.
Kuten kirjoituksistani käy ilmi, olen näistä asioista eri mieltä. Yhä laajemmalle lainsäädäntöön on leviämässä käytäntö jonka mukaan syytetyn ei ole varsinaisesti tarvinnut tehdä mitään, kun hänet jo voidaan katsoa syylliseksi. Riittää, kun hän on ollut omiaan tekemään tai edistänyt asiaa tai suunnitellut sitä tai valmistellut sitä tai yksinkertaisesti vain ollut väärässä seurassa. Jos ajatustenluku keksittäisiin, oikeusoppineet ja lainvalvojat todennäköisesti ottaisivat sen innolla vastaan. Mädät omenat voitaisiin poistaa yhteiskunnasta skannaamalla ihmisten ajatuksia. Rikolliset pidätettäisiin jo etukäteen, joten rikollisuus loppuisi. Tieteiselokuvassa ”Minority Report” toimitaan näin. Mitä kauheuksia kulissien takaa lopulta paljastuukaan järjestelmän näyttäessä ikävät puolensa selviää, kun katsoo elokuvan. En tietenkään kannata tällaista.
Toisin kuin TeeCee ajattelee, ihmisten tasa-arvoinen kohteleminen olisi täysin mahdollista. Se ei toteudu siksi, etteikö se voisi toteutua. Todellinen syy on se, että ne, joilla on enemmän valtaa kuin muilla, haluavat pitääkin sen. Ja saada vielä lisää. Eivätkä tähän arvomaailmaan kuulu höpötykset tasa-arvosta.
Seuraavaksi käsittelen rattijuopumuskysymystä, jossa TeeCee takertuu johonkin asiayhteydestä irrotettuun lauseeseeni ja taistelee urhoollisesti sitä vastaan.
En tietenkään tarkoittanut, että promillelukeman pitäisi olla ainoa tuomittavuuden mittari. Ehdotin pelkästään, että nykyistä kolmiportaista asteikkoa voisi tasoittaa niin, etteivät hyppäykset rangaistavuudessa olisi jyrkkiä ja yhtäkkisiä.
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, etteikö olosuhteita voisi ottaa nykyistä enemmän huomioon. Tasa-arvon hengessä ne oikeastaan pitäisikin ottaa huomioon. Onhan nimittäin aivan eri asia syyllistyä rattijuopumukseen siirtämällä esimerkiksi autoa alkoholin vaikutuksen alaisena suljetussa autotallissa tai yksityisessä pihassa tai autiolla parkkipaikalla – kuin ajaa autolla muun liikenteen seassa yleisellä maantiellä.
Arvoisa TeeCee siis oikeastaan kritisoi mielipidettäni, joka ei ollut mielipiteeni.
Viimeisenä vastaan kysymykseen, jota en olettanut kenenkään kysyvän. Kuvittelin nimittäin, että kaikkihan asian tajuavat muutenkin.
Rikoksista langetettavien seuraamusten – vaikka kyseessä on käytännössä rangaistus, en käyttänyt tätä sanaa, koska joku olisi voinut viisastella, että seuraamus ei ole rangaistus – epäreiluus toteutuu mielestäni silloin, kun rikoksesta tuomittu menettää rikoksentekovälineen tai sen arvon valtiolle. Tämä on mielestäni yksi lainsäädännön kaikkein inhottavimpia ja epätasa-arvoisimpia ominaisuuksia. Jostakin syystä taidan olla ainoa ihminen, joka kokee asian näin.
Uutisissa oli vuosi tai pari sitten käytännön esimerkki. Nuori mies oli sekaantunut huumekauppaan. Hän oli vienyt erän huumeita maastossa olevaan kätköön pakettiautolla, joka hänellä oli vuokralla. Hänet tuomittiin pitkään vankeusrangaistukseen sekä menettämään autovuokraamon omistaman auton arvo – kymmeniä tuhansia euroja – valtiolle. Kun mies vuosien kuluttua pääsee vankilasta, häntä odottaa korkoa kasvanut huomattava velka valtiolle. Lähtökohta nuhteettomalle elämälle yhteiskunnan lainkuuliaisena jäsenenä ei ole paras mahdollinen.
Jos mies olisi vienyt huumepaketin kävellen tai polkupyörällä tai kaverinsa vanhalla autonromulla, menetysseuraamus valtiolle olisi ollut pienempi. Kenkiä, joilla hän paikalle käveli, ei olisi kai sentään tuomittu rikosvälineenä. Mutta eikö ihmisiä kuuluisi rangaista rikoksen vakavuuden perusteella eikä sellaisen satunnaisen tekijän kuin kulloinkin käytössä olevan omaisuuden arvon perusteella. Jos autovuokraamossa olisi ollut halvempi auto vuokrattavaksi, mies olisi selvinnyt vähemmällä.
SO2001: ”Ihmisissä on sisäinen mekanismi, joka saa heidät hyväksymään yhteisönsä normit ja alistumaan niihin. Mekanismi on ollut tarpeen silloin, kun ihmiset elivät pienryhmissä ankaran luonnon ja sen vaarojen keskellä. Keskenään riitelevät ryhmät eivät pärjänneet ulkopuolisia uhkia ja vaaroja vastaan yhtä hyvin kuin yksimieliset ja kiinteät ryhmät. Näin ollen evoluutioprosessissa vahvistuivat ”tottelevuusgeenit”.”...Se, mikä oli hyvä asia yksinkertaisissa pienryhmissä kauan sitten, ei välttämättä ole hyvä asia nykyisissä yhteiskunnissa, jossa ryhmät ovat keinotekoisia miljoonien asukkaiden valtioita. Nykyisin tottelevuusominaisuutta voidaan käyttää totalitaristisen hirmuvallan luomiseen. Ihmiset tottelevat loputtomiin ja hyväksyvät uudet pakkomääräykset sitä mukaa, kun niitä säädetään.
Asiayhteydestä päättelen, että mielestäsi ihmisellä on geneettinen tarve noudattaa liikennesääntöjä. Jos tarkoitit sitä, niin erehdyt. Ihmisellä on kyllä eräänlainen yhteenkuuluvaisuusgeeni, mutta koska se kehittyi meitä edeltäneillä pienissä ryhmissä eläneillä lajeilla, se vaikuttaa meilläkin vain pieneen ryhmään, kuten perheeseen, sukulaisiin, ystäviin ja vastaaviin. Se ei saa ihmistä suhtautumaan liikenteeseen kuin siellä liikkuvat kuuluisivat hänen ”ryhmäänsä”. Viereisen auton ihmiset ovat enemmän kilpailijoita kuin saman laumaan kuuluvia, joiden auttamiseksi yksilö vaistomaisesti haluaisi noudattaa sääntöjä. Kaistanvaihtajan tai moottoritiellä ohittamaan lähteneen aikeiden estäminen on vaistomainen reaktio, tien antaminen noissa tilanteissa on opittua, ei ”tottelevaisuugeenin” aiheuttama vaistomainen teko.
Ihanko totta sinun mielestäsi ihmisten liikennekäyttäytymisessä näkyy LIIALLINEN liikennesääntöjen noudattaminen?
SO2001: ”Yhdessä maassa vaaditaan ihmisiä noudattamaan turvallisuuteen vedoten tiettyä tapaa, mutta toisessa maassa ei vaadita. Siellä on ehkä jokin toinen turvallisuudella perusteltu pakkomääräys, jota toisessa maassa taas ei ole. Tällainen sääntöjen sekavuus osoittaa sen, että turvallisuus pakkoineen ja määräyksineen ei ole tiedettä vaan mielipiteitä. Säännöt ovat politiikkaa.
Muistaakseni tästä on puhuttu ennenkin. Politiikka on työkalu, jonka avulla ihmiset saavat sovittua keskenään asioista. Jos ei olisi politiikkaa, ei olisi järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Tieliikenteessä ei saataisi sovittua edes että kummalla puolella tietä ajetaan. Ei tiede pakota eri maita sopimaan asioista keskenään täsmälleen samalla tavalla, joten tietenkin eri maiden turvallisuuteen liittyvät lakipykälätkin eroavat toisistaan. Tiede vain kaivaa esiin mahdollisimman paljon tietoa, jota valtiot oman harkintansa, eli politiikkansa, mukaan käyttävät tai ovat käyttämättä. Sen vuoksi esimerkiksi Saksassa on tehty poliittinen päätös säilyttää vapaan nopeuden illuusio jättämällä se muutamille osuuksille moottoriteillä, jotta valtion taloudelle tärkeä autoteollisuus voisi jatkaa nopeiden autojen valmistusta, jossa bisneksessä saksalaisilla on vahva asema, eli paljon menetettävää. Siis EI tiedettä, vaan politiikkaa ja loogista ajattelua.
Miksi sinä palaat aina uudelleen tähän tiede- ja politiikka-aiheeseen? Kukaan ei ole väittänyt että tiede määräisi turvallisuuden rajat tai keinot, joilla siihen pyritään, kukaan ei ole kiistänyt että kaikki yhteiskunnan säännöt ovat syntyneet poliittisissa prosesseissa, silti sinä muistuttelet aina uudestaan että asia on noin. Esimerkiksi USA:ssa Jasperin kaupungissa on laitonta aviomiehen lyödä vaimoaan miehen peukaloa paksummalla kepillä. On tieteellinen tosiasia, että paksumpi keppi tuottaa keskimäärin isommat vammat kuin ohuempi, ja on poliittinen päätös rajata vaimojen pahoinpitelyä. Samoin on poliittinen päätös vetää hyväksyttävyyden raja hakkaajan peukalonpaksuuden kohdalle. Ei se ole tieteen eikä politiikan vika, että ihmiset hakkaavat vaimojaan, tiede ja politiikka ovat vain välineitä.
SO2001: ihmisten tasa-arvoinen kohteleminen olisi täysin mahdollista. Se ei toteudu siksi, etteikö se voisi toteutua. Todellinen syy on se, että ne, joilla on enemmän valtaa kuin muilla, haluavat pitääkin sen. Ja saada vielä lisää. Eivätkä tähän arvomaailmaan kuulu höpötykset tasa-arvosta.
Mites satuitkin mainitsemaan ihan itse tuon höpötyksen.....
SO2001: Ensinnäkin, mihin... viittaan, kun kirjoitan kovasta kurista, tiukasta valvonnasta, ankarista rangaistuksista ja orjamaisesta matelevasta kansasta. Enmihinkään erityisesti. Esitin vain ajatuksen, mikä tuli spontaanisti mieleeni.
Minulle tulee spontaanisti mieleen tyhjänä kumiseva tynnyri...
Sinun utopiassasi rangaistukset - tai miksi niitä nyt sitten sanottaisikaan siellä - perustuvat siihen, että jotakin on jo sattunut? Mikä sen tekee tasa-arvoisemmaksi kuin se, että vaaran uhkasta jo rangaistaan, ettei vaan sattuisi? Eikö sitä voida tehdä ihan tasa-arvoisesti?
Miksi sinä annat tasa-arvoisemman (lue: pakkovallan) tuossa järjestelmässäsi asiantuntijoille ja laskijoille jne? Miten se poikkeaa nykytilanteesta? Esim. nämä lauseesi: Teon vahingollisuus saadaan selville siitä, aiheutuuko teosta vahinkoa. Spesialisteja tarvitaan korkeintaan vahinkojen laskemiseen. Aikamoisen vallan ne saavat utopiassakin - pakkovaltaahan sekin olisi/on!
Toistan: Annatko sinä SO2001 markkinavoimille vallan, tai valtaa?
SO2001: ”Tasa-arvoisessa valtiossa (jollaista ei ole missään olemassa) kieltojen ja määräysten tarkoitus on täysin päinvastainen. Ne on tarkoitettu ylläpitämään tasa-arvon tilaa ja estämään yksilöllinen vallan käyttäminen. Jos joku anastaa itselleen valtaa ja rikkoo siten tasa-arvon periaatetta vastaan, häntä kohtaan käytetään tarvittaessa pakkokeinoja, jotta tasa-arvon tila palautuisi ja säilyisi.... Se, mitä edellä esitin, on pelkkää teoriaa, koska tasa-arvoisia yhteiskuntia ei ole olemassakaan. Kaikki yhteiskunnat perustuvat vähemmistön käyttämään pakkovaltaan ja enemmistön alistamiseen fyysisellä pakolla ja sitä tukevalla aivopesulla (lievempiäkin ilmaisuja voisi tietysti käyttää, mutta idea on tuo).
Sinulla on visio valtiosta, jonka tiedät mahdottomaksi. Silti vedät tämän mahdottomaksi tietämäsi asian vuodesta toiseen mukaan lähes jokaiseen aiheeseen josta puhut. Ja vaikka arvioit kaikkea mahdollista tuohon mahdottoman utopiaan verraten, et edes itse ajattele tuon ihanteesi mukaisesti. Katsotaan vaikka tuota kommenttiasi, että tasa-arvoisessa valtiossa käytetään pakkokeinoja niitä kohtaan, jotka anastavat itselleen valtaa. Sinä anastat valtaa rikkoessasi tavan vuoksi liikennesääntöjä, koska saatat tietoisella päätöksellä muita ihmisiä vaaraan, johon he eivät muuten joutuisi.
Teoriassa liikennesääntöjä voi rikkoa turvallisesti. Se edellyttää että harkitsee jokaisen tapauksen erikseen parhaan saatavissa olevan tiedon pohjalta (=tiede) ja kuhunkin kertaan valmistautuen keräämällä tietoa etukäteen paikasta ja olosuhteista joissa aikoo laittoman tekonsa tehdä. Mutta sinä olet kertonut että liikennesääntöjen rikkominen on sinulle tapa. Et selvitä olosuhteita vaan ajat tuntemattomiin tilanteisiin riski kohollaan, et hanki tietoja eri riskitekijöiden vaikutuksista, et käytä edes sitä tietoa joka on kaivettu esiin sinun puolestasi. Joten etenkin sinun osaltasi turvallinen liikennesääntöjen rikkominen on samanlainen utopia kuin tuo tasa-arvoinen yhteiskunta.
Olet myös valittanut että yhteiskunta uhkaa sinua rangaistuksilla noista tahallisista teoistasi. Joten yhteiskunta siis pyrkii rankaisemaan sinua kun anastat valtaa, jota kuskeilla ei tämän yhteiskunnan lakien mukaan ole, ja tämä vallan anastaminen vaarantaa sen jäsenien turvallisuutta. Eli yhteiskunta toimii tavalla, joka sinä sanoit mukaasi tasa-arvoisen yhteiskunnan tunnusmerkiksi: Jos joku anastaa itselleen valtaa ja rikkoo siten tasa-arvon periaatetta vastaan, häntä kohtaan käytetään tarvittaessa pakkokeinoja, jotta tasa-arvon tila palautuisi ja säilyisi.”.
TeeCee: Olet myös valittanut että yhteiskunta uhkaa sinua rangaistuksilla noista tahallisista teoistasi. Joten yhteiskunta siis pyrkii rankaisemaan sinua kun anastat valtaa, jota kuskeilla ei tämän yhteiskunnan lakien mukaan ole, ja tämä vallan anastaminen vaarantaa sen jäsenien turvallisuutta. Eli yhteiskunta toimii tavalla, joka sinä sanoit mukaasi tasa-arvoisen yhteiskunnan tunnusmerkiksi: Jos joku anastaa itselleen valtaa ja rikkoo siten tasa-arvon periaatetta vastaan, häntä kohtaan käytetään tarvittaessa pakkokeinoja, jotta tasa-arvon tila palautuisi ja säilyisi.
SO2001: ”Teon vahingollisuus saadaan selville siitä, aiheutuuko teosta vahinkoa.
Voisit sinä joskus itsekin testata teesejäsi. Sovelletaan tuota mielipidettäsi esimerkiksi rattijuoppouteen. Kuski ajaa puolitoista promillea alkoholia veressään. Matkalla kukaan ei satu mutkittelevalle ajolinjalle saman aikaan hänen kanssaan. Hänen tekonsa ei siis ollut vahingollinen sinun määritelmäsi mukaan.
Minusta tuo pitäisi ajatella niin, että tekoa edelsi päätös lähteä ajamaan, siitä päättäessään kuski ei tiennyt tuleeko hänen humalansa aiheuttamaan onnettomuuden vai ei. Jos tekojen vahingollisuus ja sitä kautta rangaistavuus päätetään seurausten perusteella, niin murhan yritys ei ole rangaistavaa, koska kukaan ei vahingoitu.
Vaikka tietty teko JÄLKEENPÄIN ilmeneekin vaarattomaksi, on kuitenkin olemassa sellainen asia kuin riski. Liikenteestä puhuttaessa se voidaan kuvata onnettomuuden todennäköisyyden ja sen seurausten tuloksi. Jos kuski lisää teollaan onnettomuuden todennäköisyyttä ja/tai sen seurausten todennäköistä vakavuutta, hän asettaa riskille alttiiksi eli vaarantaa kaikki, jotka ovat tai saattavat olla hänen tekonsa vaikutusalueella. Sinun määritelmäsi mukaan näin pitää saada tehdä rangaistuksetta tasa-arvon vuoksi.
Minusta yksittäisten tekojen sijaan pitäisi puhua toiminnasta. Kun tuijotetaan yksittäistä tekoa, niin venäläisen ruletin pelaamisesta on aika hyvät mahdollisuudet selvitä ilman vahinkoja. Mutta kun tarkastellaan venäläisen ruletin pelaamista toimintana eikä tekona, voidaan sanoa että sitä päivittäin pelaava on tuskin hengissä enää vuoden kuluttua.
Tuollaisella näkökulman valinnalla tulee valinneeksi usein myös tarkastelun tuloksen, siksi näkökulma kannattaa valita tietoisesti. Jos sitä ei tee tietoisesti, näkökulmaksi valikoituu automaattisesti se, joka parhaiten tukee tiedostamattomia motiiveita, ja ihminen muuttuu oman elämänsä ohjaajasta matkustajaksi. Minusta on teon seurausten vähättelyä, jos valitsee yleisenä esiintyvän riskin tarkastelukulman niin kuin kyse olisi ainutkertaisesta tapahtumasta. Vastaavasti on teon seurausten liioittelua, jos ainutkertaisen tapauksen seurauksia arvioi kuin kyse olisi yleisestä ilmiöstä ko. henkilöllä tai liikenteessä yleensä.
Minun mielestäni mielenkiintoisin teko on PÄÄTÖKSENteko joka johtaa niihin tekoihin joita täällä yleensä käsitellään. Tätä tekoa voi pohtia monelta kantilta. Esimerkiksi oliko edes kyse tietoisesta päätöksenteosta, vai tuliko se päätös vain jostain mieleen. Jos itsetutkiskelu johtaa havaintoon, että omia tekoja liikenteessä edeltää ihan oikea päätöksenteko, niin millä eväillä nämä päätökset syntyvät? Kuinka hyvin on perillä eri tekojen vaikutuksista riskeihin? Mitä riskejä ottaa tarkasteluun mukaan? Rajaako varautumisen vain onnettomuuden todennäköisyyteen, vai ottaako huomioon myös päätöstensä vaikutukset onnettomuuden seurauksiin?
En usko että kukaan tekee noin, käytännössä ihmiset ajavat kuin koneet. Tällaisilla palstoilla kyllä puhutaan ihan muuta, mutta todellisuudessa tuo on jo teknisestikin mahdotonta. Ihmisen aivot eivät pysty tuollaiseen jatkuvaan harkintaan, aistimme eivät kykene toimittamaan vaadittavaa informaatiota ajoympäristöstä, äärimmäisen harvalla on tarpeeksi hyvät tiedot eri riskitekijöiden todellisista vaikutuksista, ja vaikka noihin kykenevä yli-ihminen olisikin olemassa, hänkään ei osaisi ennustaa. Se taito tarvitaan siksi, että paljon riippuu myös sattumasta.
Omalta osaltani olen yrittänyt kompensoida noita ongelmia automatisoimalla liikennesääntöjen noudattamisen, jotta saisin lisäkapasiteettia asioille joita ei voi hoitaa pykälien voimalla. Liikennesäännöt sisältävät joskus paljonkin tarpeettomalta näyttävää turvamarginaalia, mutta minun on helpompaa sietää se asennoitumalla niin, että sen on tarkoitus kompensoida puuttuvia ennustajanlahjojani.
Jotain tuon tapaista perustelua odottaisin sinultakin, mutta sinä vain töksäytät kantasi teon vahingollisuudesta ilman että ilmaiset mitenkään miettineesi mitä mielipiteesi käytännössä merkitsee. Tuota minun tapaani hoitaa tämä asia sanot orjamaiseksi sääntöjennoudattamiseksi. Sano mikä kohta tuossa ajatusketjussani viittaa orjamaisuuteen jotta voisin joko puolustaa kantaani tai korjata sitä.
Arvoisa nimimerkki TeeCee kiinnittää huomionsa siihen, että vedän mahdottomaksi tietämäni vision ”vuodesta toiseen mukaan lähes jokaiseen aiheeseen”.
Ideologian esille tuominen keskustelussa ei ole harvinaista. Siihen ei vain kiinnitetä huomiota niissä tapauksissa, jossa ideologia vastaa ympäröivää arkitodellisuutta. Asia huomataan parhaiten silloin, kun esille tuotu ideologia ”särähtää” kuulijan korvissa siksi, että se sotii hänen arvojaan ja maailmankuvaansa ja yleisiä käsityksiä vastaan. Esimerkiksi tilanteet, jossa joku perustelee mielipiteitään uskonnollisilla näkemyksillään, ovat melko yleisiä. Ateisteja tämän tyyppinen perustelu tietysti ärsyttää, koska heidän mielestään näkemysten perusteleminen sellaisella, mitä ei ole olemassakaan, on arvotonta.
Maailmanhistoria tuntee filosofeja, uskonnollisia johtajia ja poliitikkoja, jotka ovat esittäneet omana aikanaan radikaaleilta ja jopa mahdottomilta tuntuvia ajatuksia. Jälkimaailma ei ole kuitenkaan tuominnut heidän ideoitaan suoralta kädeltä arvottomiksi, koska moraalisia ihanteita arvostetaan, vaikka ne eivät sataprosenttisesti voisi käytännössä toteutuakaan.
Eri puolilla maailmaa toimii raittiutta edistäviä järjestöjä. Ne eivät lopeta toimintaansa siksi, että Jeppe kuitenkin juo, eikä täysraittius muutenkaan ole käytännössä mahdollista. Huumeitakin vastustetaan, vaikka vastustajat tietävät, että niitä tullaan käyttämään kaikesta valistuksesta ja vastustuksesta huolimatta.
Vapauden ja tasa-arvon ihanne on ollut olemassa jo tuhansien vuosien ajan, ja se näkyy monilla eri tavoilla uskonnoissa ja filosofioissa. Vaikka nämä ajatukset juuri tällä hetkellä näyttävät olevan alamaissa, tulee todennäköisesti aika, jolloin ihmiset havahtuvat ja yleinen ajattelutapa alkaa muuttua. Ilmiöt tulevat ja menevät sykleinä.
Koska tämä kirjoituksen aihe liittyy liikenteeseen eikä yhteiskuntafilosofioihin, en katso aiheelliseksi kaivaa esille esimerkkejä, jotka osoittavat, että esittämäni periaatteet eivät ole pelkästään omia paikkansa pitämättömiä höpinöitäni, vaan samojen kysymysten parissa ovat painiskelleet ja saman suuntaisiin johtopäätöksiin tulleet minua moninkertaisesti älykkäämmät ja kuuluisammat miehet.
Jostakin syystä TeeCee ei tee eroa käsitteiden vaara ja vahinko välille, vaikka käsitteet ovat arkipäiväisiä, ja jokaisen luulisi erottavan ne.
Wikipedian määrittelee vahingon seuraavasti: ”jonkin tapahtuman, teon, toiminnan tms. jollekulle tai jollekin aiheuttama menetys, tappio, haitta, vaurio tai muu paha; tämän vastakohtana on esimerkiksi etu, hyöty tai voitto;
Oleellista määrittelyssä on se, että vahingolla on konkreettinen kohde, joka jollakin tavalla kärsii vahingon seurauksista.
Jos potkaisen parkkipaikalla lommon tuntemattoman auton kylkeen, aiheutan vahingon auton omistajalle. Potkaisuani voidaan pitää vahingontekona.
Jos ajan keskellä yötä autiolla maantiellä ylinopeutta, mikä on se taho, johon ”vahinko” kohdistuu? Sellaista ole, joten kyse ei ole vahingosta.
Jos reitilläni on muita ihmisiä, ja jos heistä välittämättä ajan ylinopeutta, en silloinkaan aiheuta heille vahinkoa, jos mitään ikävää ei tapahdu. Tuotan heille tilastollisesti tarkasteltuna vaaran lisääntymistä siihen verrattuna, että en ajaisi ylinopeutta.
On huomattava, että aina, kun ajaa autolla, aiheuttaa muille potentiaalisen vaaran. Laillisen nopeuden ja ylinopeuden välillä ei siis ole kyse ei vaarattomuudesta ja vaarasta vaan tilastollisesti lasketun vaaramomentin lisääntymisestä. Kuinka merkittävä tämä vaaran lisääntyminen on käytännössä, riippuu olosuhteista ja tilanteista. Useimmissa tapauksissa vaaran lisääntyminen on niin nimimaalinen, ettei sillä ole merkitystä. Paljon suuremman kohonneen onnettomuusriskin ja vaaran voi aiheuttaa monilla muilla teoilla – esimerkiksi sillä, että ajaa autolla, vaikka ajotaidot eivät ole riittävät niihin olosuhteisiin, jossa ajaminen tapahtuu.
Mitä tulee vallan anastamiseen, jonka TeeCee kääntää koskemaan omaa toimintaani, sen luonnollisesti kiistän.
Ihanteensa hylänneen ja yhä syvemmälle tyranniaa kohti matkalla olevan yhteiskunnan vallanpitäjät ovat anastaneet vallan itselleen ja anastavat sitä koko ajan lisää. Jos tavallinen kansalainen rikkoo lakia aiheuttamatta sillä konkreettista haittaa tai vahinkoa muille kansalaisille, hän ei anasta valtaa vaan pelkästään käyttää oikeutettua tasa-arvoon perustuvaa yksilönvapauttaan. Vallan itselleen kahminen tyrannian edustajien näkökulmasta kyse on tietysti anastamisesta, koska ovathan vapaustaistelija ja terroristitkin saman asia eri puolet eri suunnista katsottuna.
Jos lakia rikkova kansalainen tuomitsisi muut lakia rikkovat ja vaatisi, että vain hänellä tulee olla oikeus lain rikkomiseen, silloin häntä voitaisiin pitää ainakin moraalisessa mielessä anastajana. Tällaista harvemmin näkee. Vallanpitäjien kohdalla se on itsestäänselvyys. Vain heillä tulee olla oikeus tehdä sitä, minkä tekemisestä he muita rankaisevat.
En luonnollisestikaan tuomitse muita teoista, joita itsekin teen. Jos esimerkiksi katson sopivaksi ja turvalliseksi kävellä suojatielle punaisen valon palaessa, hyväksyn tietysti sen, että muutkin toimivat samoin. Hyväksyn paljon sellaistakin, mitä en itse uskalla tai viitsi tehdä.
Aiheeseen liittyvää lukemista:
”The only freedom which deserves the name, is that of pursuing our own good in our own way, so long as we do not attempt to deprive others of theirs, or impede their efforts to obtain it.”
”...first, that no power, but only rights, can be regarded as absolute, so that all men, whatever power governs them, have an absolute right to refuse to behave inhumanly; and, second, that there are frontiers, not artificially drawn, within which men should be inviolable, these frontiers being defined in terms of rules so long and widely accepted that their observance has entered into the very conception of what it is to be a normal human being...”
SO2001: ”Mikä on tilastollinen todennäköisyys, että ulkopuolinen tiellä liikkuja saa surmansa auton ajaman ylinopeuden takia tieosuudella, jossa auton lähellä ei ole ulkopuolisia tiellä liikkujia?
Koska ulkopuolinen tiellä liikkuja ei ole vaarassa auton ajaessa paikassa, jossa ei ole ulkopuolisia tiellä liikkujia, ajamisen vaarallisuus ulkopuolisille tiellä liikkujille perustellaan ”on omiaan” lausekkeilla. Ajatuksena on, että kun auto kerran ajaa ylinopeutta autiolla tieosuudella, todennäköisesti se ajaa sitä myös vähemmän autiolla tieosuudella, jossa on ulkopuolisia tiellä liikkujia. Niinpä ajaminen on vaarallista, vaikka kukaan ei vaarantuisikaan.”
Olet ihmetellyt rangaistusten ja aiheutetun vaaran epäsuhtaa niin kauan kun olen lukenut kommenttejasi, samalla varmasti tiedät että tuo systeemi on käytössä ainakin kaikissa ns. sivistysmaissa, todennäköisesti muuallakin. Koska tämä on KESKUSTELUpalsta, niin voisit keskustelun vuoksi puntaroida sitäkin mahdollisuutta, että voisiko tuohon olla joku hyvä syy.
Tarkastellaan siis rangaistusjärjestelmää, jossa rangaistukset eivät vastaa aiheutettua vaaraa. Heitetään ilmaan kysymys, että mitä jos niiden ei ole tarkoituskaan vastata. Mitä seuraisi, jos kuskit saisivat tietää heidän tahallisista liikennerikkeistään jaettavan rangaistuksia tekojen aiheuttaman todellisen riskin mukaan? Todennäköisesti kuskit käyttäisivät tätä tietoa päättäessään mitä liikennesääntöjä rikkoisivat, kuinka usein ja paljonko.
Mihin tuo sitten johtaisi? Minusta se johtaisi niiden liikennerikosten määrän kasvuun, joita kuskit pitävät vaarattomina. Otit esimerkiksi ylinopeuden, pohdit sen vaarallisuutta autiolla tiellä. Jos ymmärsin oikein, ajaisit sitä vaaratonta ylinopeutta useammin kuin nykyisen systeemin mukaan uskallat.
Tietosi siitä, mitä tiede on saanut selville eri asioiden vaarallisuudesta, on heikko. Et hanki aktiivisesti uutta tietoa, etkä päivitä tietojasi kuullessasi vanhan tietosi kumoavaa informaatiota. Et myöskään huomioi ylimääräisillä turvamarginaaleilla ja muilla ajotapojesi piirteillä mahdollisuutta, että teet havaintovirheen. Rikot rajoituksia koska se on rentouttavaa, vaivatonta, säästää aikaa, vähentää stressiä, parantaa sujuvuutta ja niin edelleen.
Tuossa suhteessa et poikkea enemmistöstä, hyvin harva viitsii pysytellä selvillä uusimmista tutkimuksista ja muutkin miettivät liikenneturvallisuutta enemmän itsensä kuin liikenteen näkökulmasta. Joten todennäköisesti muidenkin ajotavat muuttuisivat saman suuntaan kuin sinun, jos ei tarvitsisi olla huolissaan valvonnan puuttumisesta myös kuskin turvallisiksi tietämiin liikennerikoksiin. Jos pysytään edelleen sinun esimerkissäsi, niin se lisäisi todennäköisesti liikenteen keskinopeutta. Joka lisää liikennekuolemien määrää enemmän kuin mikään toinen suhteessa saman verran muuttuva riskitekijä.
Vaikutus on tietysti sama muihinkin riskitekijöihin. Jos rattijuoppo tietäisi, että ei saisi rangaistusta tyhjällä tiellä kännissä ajamisesta, niin todennäköisesti se enemmin nostaisi kuin laskisi rattijuopumusten määrää, ja niin edelleen. Ihminen nyt vaan ei ole niin hyvä ajatustyössä kuin luulee olevansa, joten yksilön ajatustyöhön perustuvat mallit eivät voi toimia kovin hyvin.
Koska ihmiset eivät tietojensa puutteellisuuden ja itsekkään tarkastelukulman vuoksi reagoi halutulla tavalla todellisiin riskeihin, valtioiden kannattaa tuottaa keinotekoista riskiä ”sattumanvaraisilla” rangaistuksilla. Silloin valvonnan vaikutus liikenteen uhrien määrään muuttuu tietyssä suhteessa valvonnan määrän muutoksiin, joten valtio pystyy säätelemään liikenneturvallisuuden tasoa valvonnan määrää ja rangaistuspolitiikkaansa muuttelemalla.
Jos rangaistukset olisivat suoremmassa suhteessa tekojen tapauskohtaisiin riskeihin tilastollisten riskien sijaan, valtioiden pitäisi muuttaa ihmisten tiedon tasoa, älykkyyttä, luonnetta, moraalia, empatian kykyä ja vastaavia asioita saadakseen aikaan liikenneturvallisuutta parantavia muutoksia kuljettajien ajotapoihin.
Mitä luulet, voisivatko epäoikeudenmukaisilta tuntuvat rangaistuskäytännöt johtua tuon tapaisista asioista?
SO2001: ”En tietenkään tarkoittanut, että promillelukeman pitäisi olla ainoa tuomittavuuden mittari. Ehdotin pelkästään, että nykyistä kolmiportaista asteikkoa voisi tasoittaa niin, etteivät hyppäykset rangaistavuudessa olisi jyrkkiä ja yhtäkkisiä.
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, etteikö olosuhteita voisi ottaa nykyistä enemmän huomioon. Tasa-arvon hengessä ne oikeastaan pitäisikin ottaa huomioon. Onhan nimittäin aivan eri asia syyllistyä rattijuopumukseen siirtämällä esimerkiksi autoa alkoholin vaikutuksen alaisena suljetussa autotallissa tai yksityisessä pihassa tai autiolla parkkipaikalla – kuin ajaa autolla muun liikenteen seassa yleisellä maantiellä.
Kommentoin mielipidettäsi ”Rattijuopumuksen tapauksessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että seuraukset lisääntyisivät tasaisesti promillemäärän kasvaessa.” Tuolloin et puhunut mistään muusta vaikuttavasta tekijästä, joten kommentoin sen mukaisesti.
Kommentoi sinäkin sitä mitä oikeasti olen sanonut. Jos kerran haluat että teosta rangaistaan sen aiheuttaman haitallisuuden mukaan, niin miten olit ajatellut ratkaista sen, että sama veren alkoholipitoisuus haittaa liikenteessä hyvin eri tavalla riippuen mm. niistä muutamasta tekijästä, jotka kerroin? Sinun piti esittää tasa-arvoinen tapa suhtautua rattijuoppouteen, mutta esitit mielipidettäsi kuvaavaksi esimerkiksi tapauksen, joka kohteli sinun itsesi antamien kriteereiden mukaan ihmisiä epätasa-arvoisesti.
SO2001: ”Arvoisa TeeCee siis oikeastaan kritisoi mielipidettäni, joka ei ollut mielipiteeni.
No tuo on kyllä ihan totta. Minä jopa oikein erikseen sanoin että ”En kommentoi nyt ollenkaan ehdotustasi sinällään, yritän vain osoittaa mihin nuo mielipiteesi tasa-arvosta johtavat.” En kritisoinut mielipidettäsi vaan sitä, että sinä et näytä miettivän nenääsi pidemmälle mihin mielipiteesi johtavat. Esitin kommentissani muutaman kysymyksen joihin vastatessasi sinun pitäisi huomata mitä ajoin takaa. Kysynkö uudestaan vai löydätkö itse? Pistä TM-palstan hakuun vaikka sana ” räkäkännissä” (ilman lainausmerkkejä).
SO2001: Maailmanhistoria tuntee filosofeja, uskonnollisia johtajia ja poliitikkoja, jotka ovat esittäneet omana aikanaan radikaaleilta ja jopa mahdottomilta tuntuvia ajatuksia. Jälkimaailma ei ole kuitenkaan tuominnut heidän ideoitaan suoralta kädeltä arvottomiksi, koska moraalisia ihanteita arvostetaan, vaikka ne eivät sataprosenttisesti voisi käytännössä toteutuakaan.
Ihan vain muistutukseksi: Jos eivät ole suoralta kädeltä tuomittuja, niin maailmanhistoria tuntee ideologioita, joita toteutettaessa on menty myös vähän överiksi. Vaikka ne kuinka ihanilta ja ideaaleilta aluksi monen mielestä kuulostivatkin varmaan aikalaisilleen.
SO2001: Ihanteensa hylänneen ja yhä syvemmälle tyranniaa kohti matkalla olevan yhteiskunnan vallanpitäjät ovat anastaneet vallan itselleen ja anastavat sitä koko ajan lisää.
Ja olet sitä mieltä, että vain toteamuksellasi tuo pitäisi uskoa, purra ja niellä? Ja jotenkin nivota se humalassa ajamiseen - tässä tosielämässä nyky-Suomessa eläessämme?
Onko noilla "sinua viisaammilla" (koskaan ollut) mitään todellista uskottavutta, taitoja edistää yhteiskuntaa suuntaan johon haluavat sen menevän ja saada liittolaisia toteutuksiinsa jne? Kun eivät vuosisatojen pähkimisen jälkeenkään nähtävästi ole saaneet aikaiseksi mitään tämän kummempaa, kuin missä maailma makaa? Missä on tuottavuusloikat? Ei vissiin sen vertaa uskoa tai osaamista, että edelleen me vaan asumme (muka) tyranniassa, tai missä lie - olisiko pelkässä Matrixissa - joka näyttäytyy Suomessakin ns. normiyhteiskuntana, jossa meidän vaan annetaan ymmärtää asuvamme?
Taitavat olla ihan umpihaihattelijoita nuo sinun suuret "ajattelijasi"? Voi olla siis mahdollista, että ajatuksien takana olevat mallit eivät oikeasti ole edes toteutettavissa reaalielämässä, toimivat vain jossakin "puolen hehtaarin metsässä" tms?
Miten tuollaiset ideologiaihanteet, joita esität, sitten suhteuttaisi sellaiseen aika arkipäiväiseen tapahtumaan, kuin vaikka vain omaan tarpeeseen varastamiseen? Harvemmin siitä mitään haittaa kaupallekaan on, jos pöllijä nyt ei ihan kaikkea vie kerralla, eikä edes takavarastosta, vaan päällimmäiset hyllyn myyntilootasta?
Tuollainenhan ei tuota kauppiaille kuin tilastollisesti tarkasteltuna pientä harmin lisääntymistä siihen verrattuna, että varas uhkaisi tätä vaikka veitsellä ja pakottaisi antamaan saman tavaramäärän.
SO2001: ”Ideologian esille tuominen keskustelussa ei ole harvinaista. Siihen ei vain kiinnitetä huomiota niissä tapauksissa, jossa ideologia vastaa ympäröivää arkitodellisuutta.”
Minua ei häiritse että tuot keskustelussa esille ideologiasi. Se häiritsee minua hiukan, että hyväksyt oman ideologiasi totuudeksi. Mutta sitä en hyväksy ollenkaan, että et suostu todistamaan ideologiasi perusteiksi sanomiesi asioiden todenperäisyyttä, vaikka olet keskustelupalstalla. Sanoman julistuksella ja keskustelulla on vissi ero, tämän eron pitäisi olla selvä varsinkin nimimerkille, joka on moittinut muita oman uskonsa julistuksesta. Ja kuitenkin sinulle itsellesi kelpaa järjestely, jossa omat mielipiteesi osoittavat ideologiasi erinomaisuuden ja oma ideologiasi määrää omat mielipiteesi.
Tuo on henkistä sukurutsaa, koska mielipiteet ja ideologiat ovat peräisin samasta lähteestä, alitajunnan kehittämästä todellisen maailman mallista. Tästä mallista käytetään psykologiassa nimitystä skeema. Minusta jokaisen kannattaisi pitää tätä lähtökohtana tehdessään TIETOISTA päätöstä siitä, paljonko omille mielipiteille, ideologioille, arvoille ja muille tuon epätodellisen sisäisen mallin tuotoksille kannattaa antaa arvoa. Kaikkia omia mielipiteitä kannattaisi käsitellä valheena kunnes löytyy jotain todellisesta maailmasta peräisin olevaa, joka tukee sitä.
SO2001: ”Asia huomataan parhaiten silloin, kun esille tuotu ideologia ”särähtää” kuulijan korvissa siksi, että se sotii hänen arvojaan ja maailmankuvaansa ja yleisiä käsityksiä vastaan.”
Oleellisempaa olisi miettiä sitä, miksi ideologia ei särähdä ideologian haltijan omassa korvassa. Siksi, että se EI sodi hänen arvojaan ja maailmankuvaansa ja yleisiä käsityksiä vastaan. Ja kuinka moni suhtautuu kriittisesti omiin arvoihinsa, maailmankuvaansa? Automaattisesti ei kukaan, ja tietoisesti itsensä pakottaen hyvin harva. Enkä usko että heistäkään kukaan kykenee kyseenalaistamaan niitä kaikkia, se olisi niin paljon ihmisen aivojen luonnollisen toimintatavan vastaista. Mutta sekin riittää jo pitkälle, että tiedostaa tuon asian olemassaolon.
Ihminen ei myöskään osaa lentää. Tämän tiedostaminen ei saa häntä lentämään, mutta asian tiedostamisesta on hyötyä kun pohtii esimerkiksi kerrostalon katolta alas siirtymistä.
14 %.
Katso tutkimusmonisteen s. 23
taulukko 4.
http://www.liikenneturva.fi/fi/tutkimus/tutkimusmonisteet/liitetiedostot/Rattijuopumus_Suomessa.pdf
Noissa tilastoissa näkyy tietty kaava. Ongelmat ovat suurimmat nuorilla. Mitä nuorilla on muita vähemmän? Elämänkokemusta. Nuorista ongelma on suurin erityisesti miehillä. Mitä nuorilla miehillä on huomattavasti enemmän kuin muilla? Testosteronia. Heille on juuri alkanut erittyä sitä ja vielä suurimpia määriä koko elinkaarensa aikana. Ei liene sattumaa että kaikkien armeijoiden suurimmat ikäryhmät ovat olleet saman ikäisiä kuin meidän teillämme toikkaroivat pässit. Hyvän sotilaan ja huonon kuskin yhteinen piirre on, että uhoa on, järkeä ei.
Osa näistä jää viettämään uhmakasta nuoruutta lopuksi ikäänsä, he eivät ota vastuuta edes omista teoistaan saati sitten yhteisistä asioista. Kaikiin ongelmiin syy löytyy muista ihmisitä ja/tai yhteiskunnasta. Se kyykyttää, se terrorisoi, se jopa tappaa omia kansalaisiaan sakkotulojen ja valtionyhtiöiden tulosten lisäämiseksi välittämättä kuolemien ja loukkaantumisten aiheuttamista tuottoja suuremmista tappioista.
Jos teoriani on oikea se valitettavasti tarkoittaisi että nyt näkemämme alkoholia liikenteessä käyttävän nuorison aiheuttamat lisääntyneet haitat ovat vasta alkusoittoa. Kodit jättävät mukulat kaveriporukan, netin ja TV:n kasvatettaviksi ja siten tuottavat yhä uusia uhoavia pikkuhärkiä liikenteeseen. Aina osalle jää päälle lapsenmielinen uho kaikkea esivaltaan viittaavaakin kohtaan, jolloin ongelma ei poistu nuoruuden päättyessä.
Nämä jo aikuiset miehetkin haluavat itse päättää millä säännöillä liikkuvat. Alkoholi on vain asia muiden joukossa, miksi he sen suhteen toimisivat eri tavalla? Minusta tämä tuntuu loogiselta ketjulta.
Herbertin huomio, että jos nollatoleranssi promillerajassa koskisi vain muutamaa ensimmäistä ajokorttivuotta se antaisi ehkä väärän singnaalin rajan poistuessa, tuntui oikealta. Mutta nyt tulee mieleen, että ehkä kuitenkin niiden hulluimpien vuosien tiukempi toleranssi ehtii opettaa yhteiskunnan viestin useammalle kuin mitä toleranssin höllentyessä annettu viesti pilaa.
Ei tilanne varmaan tämän hullummaksikaan mene, joten minusta sitä nollatoleranssia nuorimmille kuskeille voisi kokeilla vahvistettuna auton takavarikoimisella. Nyt siihen voisi saada helposti tarpeeksi monta kansanedustajaa mukaan kun asia on ollut paljon tapetilla. Muutaman vuoden määräaikainen laki, tarkka seuranta vaikutuksista ja sen perusteella mietittäisiin jatkoa. Jos ei muuta seuraisi niin ainakin saataisiin halpoja autoja myyntiin poliisin huutokauppoihin.
[quote title="24.08.2007 klo 11:20 TeeCee kirjoitti"]
"Ongelmat ovat suurimmat nuorilla. Mitä nuorilla on muita vähemmän? Elämänkokemusta. Nuorista ongelma on suurin erityisesti miehillä."
Mutta Liikenneturvan tilastohan sanoo sivulta 23 alkaen, että eniten liikentessä on keski-ikäisiä (30-39) sekä rattijuoppoja että maistissa ajavia. Alle 29 vuotiaiden rattijuoppojen osuus on vähentynyt 19 prosenttiyksikköä vuodesta -79 vuoteen -98. Lähes saman verran rattijuoppous on lisääntynyt yli 50 vuotiaiden keskuudessa.
Jakolasku juopot/raittiit kertoo, että nuorten ryhmässä rattijuoppous on harvinaisin ilmiö!
Nuohan ovat vain sinänsä merkityksettömiä lukuja, oleellista on tietää, mitä rattijuopot saavat aikaan. Lähteen mukaan 18-24 vuotiaiden osuus rattijuopoista on alle 10%, mutta heidän osuutensa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 30%.
Tuo kuulostaa jo selkeämmältä signaalilta nuorten muita suuremmasta onnettomuusriskistä. Mutta jos ajatellaan alkuperäistä ajatusta eli kiristää nuorten promillerajaa, siihen ei lähde tarjoakaan hyvää vastausta. Pitäisi tietää, miten promillet jakaantuvat. Edustavatko onnettomuuksiin joutuneet rattijuopot muita enemmän törkeän lukeman puhaltaneita kuskeja? Onko muissa ikäluokissa enemmän yhden oluen liikaa lounaalla juoneita? Miksi tätä ei kerrota? Sehän olisi aivan oleellinen tieto, jos ongelmaa yritettäisiin aidosti ratkaista eikä vain keksiä perusteita kiristää lainsäädäntöä. Eli mitä vaikutusta on poistaa liikenteestä 0,2...0,5 promillen humalassa ajavat nuoret?
"Ei tilanne varmaan tämän hullummaksikaan mene, joten minusta sitä nollatoleranssia nuorimmille kuskeille voisi kokeilla vahvistettuna auton takavarikoimisella."
Miksi rattijuoppous on vähentynyt 70-luvulla, vaikka rangaistukset ovat lieventyneet? Ennen rattijuoppo joutui linnaan, nykyään saa sakkoa.
US:
Moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli viime vuonna kaikkiaan 212 henkilöä. Lisäksi vaikeasti vammautui 26 ja lievästi 70 henkilöä. Onnettomuuksissa mukana olleista vammoitta säilyi 109 henkilöä. Kuolinonnettomuuksien aiheuttajista rattijuoppoja oli runsaasti, yhteensä 53 kuljettajaa (28 %). Ylinopeutta ajoi joka kolmas onnettomuuden aiheuttaja.
Sitä saa mitä tilaa LPeen lopettaminen ja poliisipiirien suurentaminen sai aikaan sen ettei kirkonkylillä valvo kukaan millään tapaan liikennettä. Jos ilmoitat epäilystä rattijuoposta, poliisi tulee tuntien viiveellä jos ollenkaan päällekkäisten tehtävien takia. Liikkuva poliisi napsi aina silloin tällöin paikallisia rattijuoppoja. Toisaalta ihan sama he ajavat jopa samana päivänä uudestaan.
TeeCeen kirjoitus huokuu tietynlaista asennetta - omien näkemysteni vastaista asennetta, mikä ei liene yllätys.
Kova kuri, tiukka valvonta, ankarat rangaistukset, orjamainen mateleva kansa. Ah, mikä maanpäällinen paratiisi.
Turvallisuus - tekosyistä monikäyttöisin.
Jos järjestelmä olisi tasa-arvoinen, seuraukset kielletyistä teoista määrättäisiin teon tahallisuuden, vahingollisuuden ja haitallisuuden perusteella. Mitä vahingollisempi teko, sitä ankarammat seuraukset.
Rattijuopumuksen tapauksessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että seuraukset lisääntyisivät tasaisesti promillemäärän kasvaessa. Ensiksi suullinen huomautus, sitten kirjallinen huomautus, sen jälkeen rikesakko, sitten sakko, ja lopulta ehdollinen vankeus, ja ääritapauksissa ehdoton vankeus.
En ole koskaan jäänyt poliisin satimeen alkoholin vaikutuksen alaisena, joten en tiedä, miten poliisi menettelee. Oletan kuitenkin, että alle 0,5 promillen tapauksissa seuraa erilaista poliisin naljailua. Rajan lähestyessä viedään ehkä verikokeeseen. Jos 0,5 promillen raja on ylitetty, tulee haaste oikeuteen. Jos on ylitetty 1,5 promillen raja, oikeus on ankarampi.
Joidenkin mielestä edellä mainittu rangaistusmenettely ei riitä, vaan sen lisäksi pitää järjestää lottoarvonnan tyyppinen menettely, jossa täysin sattumanvaraisesti määrätään lisäseuraamuksia varsinaisten rangaistusten päälle. Jos lotossa käy tuuri, ei seuraa mitään lisärangaistusta. Jos tuuri ei ole aivan yhtä hyvä, seuraus voi olla tuhat euroa tai muutama tuhat euroa. Ja jos oikein huono onni iskee, seuraukset ovat kymmeniä tai satoja tuhansia euroja. Niistä ei joka poika selviäkään.
Tällainen summanmutikkapeli on joidenkin mielestä oikeudenmukaista. Minun mielestäni se ei ole. Tämä ei tarkoita, että puolustelisin rattijuoppoja. En puolustele, mutta jokainen ansaitsee reilun pelin. Minusta ei ole oikein, että samasta rikoksesta yksi selviää vähäisellä raharangaistuksella, ja toiselta tuhotaan koko loppuelämä.
Turvallisuus on siitä erikoinen asia, että sitä voidaan käyttää minkä tahansa simputusmääräyksen oikeuttamiseen. Jos vain mitenkään voidaan tilastojen tai muiden todisteiden avulla osoittaa, että menettely A on turvallisempi kuin menettely B, ihmiset voidaan pakottaa noudattamaan menettelyä A, vaikka siitä aiheutuvat muut haitat olisivat miten suuria tahansa.
Kun määräys – olipa se miten mieletön ja vapautta rajoittava tahansa – on kerran pantu voimaan, ihmiset hyväksyvät sen. Tähän on olemassa evoluutiopsykologinen syy. Ihmisissä on sisäinen mekanismi, joka saa heidät hyväksymään yhteisönsä normit ja alistumaan niihin. Mekanismi on ollut tarpeen silloin, kun ihmiset elivät pienryhmissä ankaran luonnon ja sen vaarojen keskellä. Keskenään riitelevät ryhmät eivät pärjänneet ulkopuolisia uhkia ja vaaroja vastaan yhtä hyvin kuin yksimieliset ja kiinteät ryhmät. Näin ollen evoluutioprosessissa vahvistuivat ”tottelevuusgeenit”.
Se, mikä oli hyvä asia yksinkertaisissa pienryhmissä kauan sitten, ei välttämättä ole hyvä asia nykyisissä yhteiskunnissa, jossa ryhmät ovat keinotekoisia miljoonien asukkaiden valtioita. Nykyisin tottelevuusominaisuutta voidaan käyttää totalitaristisen hirmuvallan luomiseen. Ihmiset tottelevat loputtomiin ja hyväksyvät uudet pakkomääräykset sitä mukaa, kun niitä säädetään.
Kun ajelin autolla Yhdysvalloissa pari viikkoa sitten, olin vähällä saada sakon ajettuani pysähtymättä parkkipaikalta tielle stop-merkin ohi. Poliisi huomasi tapahtuman ja lähti perään. En ollut itse huomannut edes koko stop-merkkiä. Amerikkalaiselta tällainen selitys ei olisi uskottava, koska stop-merkkiä ei tarvitse erikseen huomata, kun tiedossa on, että sellainen on kaikissa vastaavissa paikoissa. Suomessa samanlaisen paikan liikennemerkki olisi kärkikolmio. Selvisin onneksi pelkällä huomautuksella. Poliisi sanoi, että stop-merkit on asennettu kaikkien yhteisen turvallisuuden takia, joten niitä pitää noudattaa. En muista sanasta sanaan, mutta idea oli tämä.
Ihmisten orjuuttaminen miljoonilla stop-merkeillä on hyvä esimerkki siitä, miten kieltoihin alistutaan. Vaikka useimmissa maailman maissa saa yleensä ajaa risteysten läpi pysähtymättä, kunhan väistää liikennesääntöjen mukaisesti muita tiellä liikkujia, amerikkalaisten enemmistö hyväksyy töksähtelevän kiihdytä-jarruta-kiihdytä-jarruta-kiihdytä-jarruta -ajotapansa, joka on seurausta siitä, että vähän väliä on pysähdyttävä. Erityisesti hiljaisen liikenteen aikana autioilla parkkipaikoilla ja muissa vastaavissa paikoissa ei todellakaan huvittaisi pysäyttää autoa jokaisen stop-merkin kohdalla. Eihän merkin ohittaminen pysähtymättä voi vaarantaa ketään, kun yhtäkään autoa ei lähimaillakaan. Mutta poliisi voi kytätä salaa puskan takana. Amerikkalaisille autoilijoille on todennäköisesti kehittynyt automaattinen pysäyttämisrefleksi. Euroopasta tulevalle käytäntö tuntuu kuitenkin vieraalta.
Esimerkki osoittaa, että ihmisistä voidaan tehdä sääntörobotteja, jotka eivät kyseenalaista pakkoja, joiden alaisuudessa he joutuvat elämään.
https://en.wikipedia.org/wiki/All-way_stop
Amerikassa muitakin outoja sääntöjä, joilla on paikallisten ihmisten enemmistön hyväksyntä. Oregonissa ja New Jerseyssä on voimassa laki, joka kieltää autoilijaa tankkaamasta itse huoltoasemalla. Asemilla on miehiä, joka juoksevat autolta toiselle ja välillä sisälle huoltoasemalle esimerkiksi vaihtorahaa hakemaan. Bensamittarit ovat samanlaisia kuin muuallakin, eli niissä on paikat luottokorteille. Asiakas ei kuitenkaan itse työnnä korttiaan aukkoon, vaan huoltoaseman mies (usein huomioliiveihin pukeutunut) tekee sen asiakkaan puolesta. Asiakas istuu autossa, kun mies tankkaa.
Kävin yhdellä tällaisella huoltoasemalla. Menettely tuntui täysin järjettömältä suomalaisiin ja eurooppalaisiin ja Yhdysvaltojen muiden osavaltioiden itsepalveluasemiin verrattuna. Se onkin järjetön, mutta kun asiasta on joskus ties milloin säädetty laki, paikallisten ihmisten enemmistö kannattaa sitä.
Outoja sääntöjä on tietysti muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Monet Suomessa voimassa olevat säännöt todennäköisesti tuntuvat ihmeellisiltä muiden maiden asukkaista. Me suomalaiset kuitenkin hyväksymme ne, koska ne ovat meidän sääntöjämme. Haluamme esimerkiksi, että alkoholi myydään Alkoissa eikä ruokakaupoissa, koska se on tähänkin asti myyty Alkoissa. Syitä kyllä keksitään. Ne maat, joissa alkoholia myydään ruokakaupoissa, keksivät puolestaan hyvät syyt sille, miksi alkoholia myydään ruokakaupoissa.
Yhdessä maassa vaaditaan ihmisiä noudattamaan turvallisuuteen vedoten tiettyä tapaa, mutta toisessa maassa ei vaadita. Siellä on ehkä jokin toinen turvallisuudella perusteltu pakkomääräys, jota toisessa maassa taas ei ole. Tällainen sääntöjen sekavuus osoittaa sen, että turvallisuus pakkoineen ja määräyksineen ei ole tiedettä vaan mielipiteitä. Säännöt ovat politiikkaa.
Vertailua: (suositus -> open link in new tab)
https://www.google.com/maps/@35.2421551,-112.1952041,3a,75y,80.55h,88.12t/data=!3m6!1e1!3m4!1scqMPyYknB4sfRTDZQvPbbg!2e0!7i13312!8i6656?hl=en
https://www.google.com/maps/@62.6166745,22.3696832,3a,75y,28.02h,82.12t/data=!3m6!1e1!3m4!1s3XnrB1MNp2AtX1eHSKLGXQ!2e0!7i13312!8i6656?hl=en
SO2001: ”TeeCeen kirjoitus huokuu tietynlaista asennetta – omien näkemysteni vastaista asennetta, mikä ei liene yllätys.”
En näe siinä asennetta vaan mielipiteen. Jos kommenttini jotain huokui, niin se huokui tietämättömyyttä eikä asennetta. Herbert nimittäin sanoi että Liikenneturvan tilastojen mukaan alkoholi ei olisi liikenteessä suurin ongelma nuorilla vaan että enemmistö maistissa ajavista ja rattijuopoista on, tai ainakin tuolloin oli, 30-39-vuotiaita, ja että alle 29-vuotiaiden osuus oli laskussa ja yli 50-vuotiaiden nousussa. Joten taisin puhua läpiä päähäni sanoessani että nämä ongelmat ovat suurimpia nuorilla. Ainoa toivoni on, että tilanne on muuttunut tuon jälkeen, mutta olen mieluummin väärässä, jos oikeassa oloni edellyttää että nuorisolla menee liikenteessä nykyään huonommin kuin tuolloin.
SO2001: ” Kova kuri, tiukka valvonta, ankarat rangaistukset, orjamainen mateleva kansa. Ah, mikä maanpäällinen paratiisi.”
Mihin kohtaan kommentissani viittaat? Itse en löydä siitä kohtia joissa puhuisin noista asioista. Minusta kommenttini teemana oli lastenkasvatus, lähinnä sen laiminlyöntien seuraukset liikenteelle. Lastenkasvatuksessa ei saa käyttää kovaa kuria, tiukkaa valvontaa ja ankaria rangaistuksia. Mutta jos kuria ei ole ollenkaan, ei vanhemmilla ole sitä auktoriteettia, jota tarvitaan jotta lapsi ottaisi hänen kasvatuksestaan vastuussa olevien puheet tosissaan. Ja jos lasta ei yhtään valvota eikä hänen virheistään seuraa mitään mikä saisi tahalliset ”virheet” tuntumaan huonolta vaihtoehdolta, on kurikin turhaa. Se on silloin vain pelkkää kiusantekoa, vailla toivoakaan tuottaa mitään positiivista myöhemmässä elämässä.
Jos lapsi on elänyt kuin pellossa teini-ikään asti, on peli kokolailla hänen osaltaan menetetty. Seuraavassa ikävaiheessa eli murrosiässä kuuluukin olla vähän hullu, ja sen jälkeen pitäisi sitten ollakin jo kykenevä osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Miten se voi onnistua, jos ei ole saanut siihen opastusta?
SO2001:
Jos järjestelmä olisi tasa-arvoinen, seuraukset kielletyistä teoista määrättäisiin teon tahallisuuden, vahingollisuuden ja haitallisuuden perusteella. Mitä vahingollisempi teko, sitä ankarammat seuraukset.
Hmmmmm.....
Entäpäs jos tuon tasa-arvoisuuden toteuttaminen kuitenkin edellyttää näitä:
kuria ja valvontaa, joista oikeasti sitten seuraa rangaistuksia?
Jos olet samaa mieltä, niin miksi sinun pitää alentua kirjoittamaan, että se johtaisi orjamaisesti matelevaan kansaan?
Pään silittelylläkö ajattelit, että homma hoituisi?
Kumppani:
Entäpäs jos tuon tasa-arvoisuuden toteuttaminen kuitenkin edellyttää näitä:
kuria ja valvontaa, joista oikeasti sitten seuraa rangaistuksia?
Jos olet samaa mieltä, niin miksi sinun pitää alentua kirjoittamaan, että se johtaisi orjamaisesto matelevaan kansaan.
Pään silittelylläkö ajattelit, että homma hoituisi?
Tämä menee nyt ohi aiheesta "liikenne", mutta yritän selittää lyhyesti.
Nykyisen kaltaisessa epätasa-arvoisessa valtiossa kiellot ja pakot ja säännöt ovat vallankäyttäjien pakkovaltaa. Kieltojen ja pakkojen ja säänöjen ja rangaistusten tarkoituksena on pakottaa ihmiset elämään vallankäyttäjien tahdon mukaisesti.
Tasa-arvoisessa valtiossa (jollaista ei ole missään olemassa) kieltojen ja määräysten tarkoitus on täysin päinvastainen. Ne on tarkoitettu ylläpitämään tasa-arvon tilaa ja estämään yksilöllinen vallan käyttäminen. Jos joku anastaa itselleen valtaa ja rikkoo siten tasa-arvon periaatetta vastaan, häntä kohtaan käytetään tarvittaessa pakkokeinoja, jotta tasa-arvon tila palautuisi ja säilyisi.
Toisin sanoen, kun nyky-yhteiskunnassa pakkokeinoilla ja kurilla ylläpidetään eriarvoisuutta, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa niillä ylläpidetään tasa-arvoa.
Se, mitä edellä esitin, on pelkkää teoriaa, koska tasa-arvoisia yhteiskuntia ei ole olemassakaan. Kaikki yhteiskunnat perustuvat vähemmistön käyttämään pakkovaltaan ja enemmistön alistamiseen fyysisellä pakolla ja sitä tukevalla aivopesulla (lievempiäkin ilmaisuja voisi tietysti käyttää, mutta idea on tuo).
Ihan sama meneekö ohi liikenneaiheen, jos kerran ihan itse heittelet näitä lennokkuuksiasi!
SO2001:
Nykyisen kaltaisessa epätasa-arvoisessa valtiossa kiellot ja pakot ja säännöt ovat vallankäyttäjien pakkovaltaa. Kieltojen ja pakkojen ja säänöjen ja rangaistusten tarkoituksena on pakottaa ihmiset elämään vallankäyttäjien tahdon mukaisesti
Mikä tekee nyky-yhteiskunnasta "epätasa-arvoisen"?
Jos joku anastaa itselleen valtaa ja rikkoo siten tasa-arvon periaatetta vastaan, häntä kohtaan käytetään tarvittaessa pakkokeinoja, jotta tasa-arvon tila palautuisi ja säilyisi.
Minkälaiseksi teoksi utopiassasi tulkitaan rattijuopumus? Ei se minusta ainakaan vallan anastamista ole. Tekohan on suorastaan erittäin epätasa-arvoinen sinänsä, itsekästä siis. Se kun on omiaan vaarantamaan muiden tasa-arvoisuuden. Sallitaanko sellainen ylipäätään? Mistä termeistä, tai millä termeillä sitten puhutaan?
Jos siellä rangaistaan rattijuopumuksesta (? Niin... onko se rangaistavaa??), niin eikö se sitten ole "pakkovaltaa"? Niiden, jotka ovat tasa-arvoisempia kuin toiset?
Vallankäyttäjiä koskee samat promillerajat.
SO2001: ”Jos järjestelmä olisi tasa-arvoinen, seuraukset kielletyistä teoista määrättäisiin teon tahallisuuden, vahingollisuuden ja haitallisuuden perusteella. Mitä vahingollisempi teko, sitä ankarammat seuraukset.”
Niin JOS, mutta kun järjestelmä ei ole tasa-arvoinen. Se ei ole sitä, koska se on mahdottomuus. Katsotaan mihin se johtaa, jos kielletyn asian tekemisestä saatava rangaistus määriteltäisiin teon tahallisuuden, vahingollisuuden ja haitallisuuden perusteella. Otetaan ensin tahallisuus: sinun mukaasi kaikki teot voidaan katsoa tahallisiksi, kun tekojen ketjussa mennään tarpeeksi pitkälle. Kuinka ehdotat selvitettäväksi tekojen ketjuja taaksepäin? Aikakoneella? Sinun mukaasi myös tahallisuuden määritteleminen edellyttää ihmisten motiivien tietämistä. Miten ne motiivit tien päällä tai myöhemmin tutkinnassa selvitetään? Hypnoosilla? Tahallisuutta ei saada selville => tasa-arvoisuudelle asettamasi kriteerit eivät voi täyttyä.
Kuskihan voisi tietysti kertoa oman tahallisuutensa määrän poliisille. Sinä et puheittesi mukaan yritä olla tekemättä ajaessasi virheitä, koska tiedät että teet niitä kuitenkin. Kerrotko tämän poliisille? Sanotko että tasa-arvoisuus vaatii, että annatte minulle isommat sakot kuin antaisitte sellaiselle, joka edes yritti ajaa virheitä vältellen, mutta epäonnistui? Tämä testi kertoo sinulle kuinka paljon oikeasti arvostat noita arvoja joista puhut.
Se tahallisuudesta, sitten teon vahingollisuus: jos tasa-arvoinen kohtelu edellyttää mielestäsi yksittäisten tekojen vahingollisuuden tietämistä, niin mistä saataisiin tiedot jokaisen rangaistavaksi määritellyn yksittäisen teon vahingollisuudesta? Nyt sitä ei pystytä selvittämään edes onnettomuuden jälkeen, miten ihmeessä se saadaan selville silloin, kun onnettomuutta ei edes tapahtunut? Kutsutaanko tutkijalautakunta keräämään tiedot tapahtumista aina kun joku jää kiinni rangaistavasta liikennerikkeestä, vai miten olet tämän asian ajatellut?
Varmaan itsekin tajuat, että kunkin yksittäisen teon todellista vahingollisuutta ei saada selville, vaikka paikalle marssitettaisiin minkälaisia spesialisteja tahansa. Siihen tarvittaisiin selvännäkijä tai vastaava, eikä niitä ole maailmassa vielä ainuttakan varmistettua tapausta, saati sitten että heitä riittäisi jokaisen sakkolapun kirjoitustilaisuuteen.
Ainoa tapa saada rangaistusten ja tekojen vahingollisuuden välille edes jotain korrelaatiota, on arvioida vahingollisuutta tilastojen perusteella. Et voi kuitenkaan hyväksyä tätäkään, koska koska tilastollisesta todennäköisyydestä ei voi ennustaa yksittäisen henkilön absoluuttisia. Joten vesiperä tälläkin rintamalla, tasa-arvoinen kohtelu on mahdotonta. Tämä epätäydellinen maailma mahdollistaa rangaistusten suhteuttamisen vahingollisuuteen vain teoreettisten riskien mukaan, jolloin tasa-arvo ei toteudu. Päästään vain sen verran lähemmäs tasa-arvoa, mikä on mahdollista
SO2001: ”Rattijuopumuksen tapauksessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että seuraukset lisääntyisivät tasaisesti promillemäärän kasvaessa. Ensiksi suullinen huomautus, sitten kirjallinen huomautus, sen jälkeen rikesakko, sitten sakko, ja lopulta ehdollinen vankeus, ja ääritapauksissa ehdoton vankeus.
Kuinka paljon sinä olet testannut tuota ajatustasi oman pääsi sisällä? Ensin sanot tasa-arvoisen järjestelmän tunnusmerkiksi, että mitä vahingollisempi teko, sitä ankarammat seuraukset, mutta heti seuraavassa lauseessa annat ajatuksestasi esimerkiksi asian, joka ei ole sinne päinkään. Rattijuopumuksen haitallisuus ei määräydy pelkästään suhteessa promillelukemaan. Esimerkiksi nuori kuljettaja voi olla ns. räkäkännissä niillä promilleilla, joilla vanhempi samanpainoinen on vielä pikku hutikassa, ja kovempi humalatilahan on tietysti lievää vaarallisempi liikenteessä. Alkoholin suurkuluttaja pystyy ajamaan pienemmällä riskillä kuin satunnaisen tenuttelija samoilla promilleilla. Unen puute lisää alkoholin vaikutusta niin, että virkeä ajaa paremmin kuin väsynyt samoilla promilleilla. Rattijuoppouden haitallisuus liikenneturvallisuudelle on myös suhteessa kuskin humalassa ajamaan matkaan, liikennevilkkauteen, ajonopeuksiin, ajoneuvon kuntoon, kyydissäolijoiden määrään ja niin edelleen.
Entäs sitten se, että toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneiden joukossa on keskimääräistä suurempi osa alkoholisteja. Alkoholismi on sairaus, joten sinä käytännössä ehdotat nyt että ihmisiä pitäisi tuomita sairautensa vuoksi jopa vankeuteen tasa-arvon nimissä.
En kommentoi nyt ollenkaan ehdotustasi sinällään, yritän vain osoittaa mihin nuo mielipiteesi tasa-arvosta johtavat.
SO2001: ”Joidenkin mielestä edellä mainittu rangaistusmenettely ei riitä, vaan sen lisäksi pitää järjestää lottoarvonnan tyyppinen menettely, jossa täysin sattumanvaraisesti määrätään lisäseuraamuksia varsinaisten rangaistusten päälle. Jos lotossa käy tuuri, ei seuraa mitään lisärangaistusta. Jos tuuri ei ole aivan yhtä hyvä, seuraus voi olla tuhat euroa tai muutama tuhat euroa.
Tuota en ymmärtänyt. Mitä lotto-rangaistusta tarkoitat?
SO2001: ”Ja jos oikein huono onni iskee, seuraukset ovat kymmeniä tai satoja tuhansia euroja. Niistä ei joka poika selviäkään.
Melkein kaikki rattijuopot selviävät lopulta.
Seuraavassa käsittelen muutamia TeeCeen esille nostamia asioita.
Ensinnäkin, mihin kohtaan TeeCeen kirjoituksessa viittaan, kun kirjoitan kovasta kurista, tiukasta valvonnasta, ankarista rangaistuksista ja orjamaisesta matelevasta kansasta.
En mihinkään erityisesti. Esitin vain ajatuksen, mikä tuli spontaanisti mieleeni.
Mennään eteenpäin. Seuraavassa kirjoituksessa TeeCee arvelee, että huomaan varmaan itsekin, että yksittäisen teon todellista vahingollisuutta ei saada selville, vaikka paikalle marssitettaisiin minkälaisia spesialisteja tahansa.
Vastaan tähän, että olen täysin eri mieltä. Teon vahingollisuus saadaan selville siitä, aiheutuuko teosta vahinkoa. Spesialisteja tarvitaan korkeintaan vahinkojen laskemiseen. Kun puhutaan potentiaalisesta toteutumattomasta vahingollisuudesta, käytetään nimeä vaarallisuus. Yleensä toteutuneesta vahingosta rangaistaan ankarammin kuin toteutumattomasta, vaikka toiminta olisi ollut sen luonteista, että siitä suurella todennäköisyydellä aiheutuu vahinko. Holtitonta ajoa, joka voi aiheuttaa ihmishengen menettämisen, ei käsitellä kuolemantuottamuksena, ellei joku kuole.
Mitä TeeCeen mainitsemiin tilastoihin ja korrelaatioihin tulee, niin niiden avulla voidaan arvioida tekojen vaarallisuutta.
Mikä on tilastollinen todennäköisyys, että ulkopuolinen tiellä liikkuja saa surmansa auton ajaman ylinopeuden takia tieosuudella, jossa auton lähellä ei ole ulkopuolisia tiellä liikkujia?
Koska ulkopuolinen tiellä liikkuja ei ole vaarassa auton ajaessa paikassa, jossa ei ole ulkopuolisia tiellä liikkujia, ajamisen vaarallisuus ulkopuolisille tiellä liikkujille perustellaan ”on omiaan” lausekkeilla. Ajatuksena on, että kun auto kerran ajaa ylinopeutta autiolla tieosuudella, todennäköisesti se ajaa sitä myös vähemmän autiolla tieosuudella, jossa on ulkopuolisia tiellä liikkujia. Niinpä ajaminen on vaarallista, vaikka kukaan ei vaarantuisikaan.
Kuten kirjoituksistani käy ilmi, olen näistä asioista eri mieltä. Yhä laajemmalle lainsäädäntöön on leviämässä käytäntö jonka mukaan syytetyn ei ole varsinaisesti tarvinnut tehdä mitään, kun hänet jo voidaan katsoa syylliseksi. Riittää, kun hän on ollut omiaan tekemään tai edistänyt asiaa tai suunnitellut sitä tai valmistellut sitä tai yksinkertaisesti vain ollut väärässä seurassa. Jos ajatustenluku keksittäisiin, oikeusoppineet ja lainvalvojat todennäköisesti ottaisivat sen innolla vastaan. Mädät omenat voitaisiin poistaa yhteiskunnasta skannaamalla ihmisten ajatuksia. Rikolliset pidätettäisiin jo etukäteen, joten rikollisuus loppuisi. Tieteiselokuvassa ”Minority Report” toimitaan näin. Mitä kauheuksia kulissien takaa lopulta paljastuukaan järjestelmän näyttäessä ikävät puolensa selviää, kun katsoo elokuvan. En tietenkään kannata tällaista.
Toisin kuin TeeCee ajattelee, ihmisten tasa-arvoinen kohteleminen olisi täysin mahdollista. Se ei toteudu siksi, etteikö se voisi toteutua. Todellinen syy on se, että ne, joilla on enemmän valtaa kuin muilla, haluavat pitääkin sen. Ja saada vielä lisää. Eivätkä tähän arvomaailmaan kuulu höpötykset tasa-arvosta.
Seuraavaksi käsittelen rattijuopumuskysymystä, jossa TeeCee takertuu johonkin asiayhteydestä irrotettuun lauseeseeni ja taistelee urhoollisesti sitä vastaan.
En tietenkään tarkoittanut, että promillelukeman pitäisi olla ainoa tuomittavuuden mittari. Ehdotin pelkästään, että nykyistä kolmiportaista asteikkoa voisi tasoittaa niin, etteivät hyppäykset rangaistavuudessa olisi jyrkkiä ja yhtäkkisiä.
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, etteikö olosuhteita voisi ottaa nykyistä enemmän huomioon. Tasa-arvon hengessä ne oikeastaan pitäisikin ottaa huomioon. Onhan nimittäin aivan eri asia syyllistyä rattijuopumukseen siirtämällä esimerkiksi autoa alkoholin vaikutuksen alaisena suljetussa autotallissa tai yksityisessä pihassa tai autiolla parkkipaikalla – kuin ajaa autolla muun liikenteen seassa yleisellä maantiellä.
Arvoisa TeeCee siis oikeastaan kritisoi mielipidettäni, joka ei ollut mielipiteeni.
Viimeisenä vastaan kysymykseen, jota en olettanut kenenkään kysyvän. Kuvittelin nimittäin, että kaikkihan asian tajuavat muutenkin.
Rikoksista langetettavien seuraamusten – vaikka kyseessä on käytännössä rangaistus, en käyttänyt tätä sanaa, koska joku olisi voinut viisastella, että seuraamus ei ole rangaistus – epäreiluus toteutuu mielestäni silloin, kun rikoksesta tuomittu menettää rikoksentekovälineen tai sen arvon valtiolle. Tämä on mielestäni yksi lainsäädännön kaikkein inhottavimpia ja epätasa-arvoisimpia ominaisuuksia. Jostakin syystä taidan olla ainoa ihminen, joka kokee asian näin.
Uutisissa oli vuosi tai pari sitten käytännön esimerkki. Nuori mies oli sekaantunut huumekauppaan. Hän oli vienyt erän huumeita maastossa olevaan kätköön pakettiautolla, joka hänellä oli vuokralla. Hänet tuomittiin pitkään vankeusrangaistukseen sekä menettämään autovuokraamon omistaman auton arvo – kymmeniä tuhansia euroja – valtiolle. Kun mies vuosien kuluttua pääsee vankilasta, häntä odottaa korkoa kasvanut huomattava velka valtiolle. Lähtökohta nuhteettomalle elämälle yhteiskunnan lainkuuliaisena jäsenenä ei ole paras mahdollinen.
Jos mies olisi vienyt huumepaketin kävellen tai polkupyörällä tai kaverinsa vanhalla autonromulla, menetysseuraamus valtiolle olisi ollut pienempi. Kenkiä, joilla hän paikalle käveli, ei olisi kai sentään tuomittu rikosvälineenä. Mutta eikö ihmisiä kuuluisi rangaista rikoksen vakavuuden perusteella eikä sellaisen satunnaisen tekijän kuin kulloinkin käytössä olevan omaisuuden arvon perusteella. Jos autovuokraamossa olisi ollut halvempi auto vuokrattavaksi, mies olisi selvinnyt vähemmällä.
(Ah, nyt vasta tajusin TeeCeen loppukevennyksen.)
Annatko sinä SO2001 markkinavoimille vallan?
SO2001: ”Ihmisissä on sisäinen mekanismi, joka saa heidät hyväksymään yhteisönsä normit ja alistumaan niihin. Mekanismi on ollut tarpeen silloin, kun ihmiset elivät pienryhmissä ankaran luonnon ja sen vaarojen keskellä. Keskenään riitelevät ryhmät eivät pärjänneet ulkopuolisia uhkia ja vaaroja vastaan yhtä hyvin kuin yksimieliset ja kiinteät ryhmät. Näin ollen evoluutioprosessissa vahvistuivat ”tottelevuusgeenit”.”...Se, mikä oli hyvä asia yksinkertaisissa pienryhmissä kauan sitten, ei välttämättä ole hyvä asia nykyisissä yhteiskunnissa, jossa ryhmät ovat keinotekoisia miljoonien asukkaiden valtioita. Nykyisin tottelevuusominaisuutta voidaan käyttää totalitaristisen hirmuvallan luomiseen. Ihmiset tottelevat loputtomiin ja hyväksyvät uudet pakkomääräykset sitä mukaa, kun niitä säädetään.
Asiayhteydestä päättelen, että mielestäsi ihmisellä on geneettinen tarve noudattaa liikennesääntöjä. Jos tarkoitit sitä, niin erehdyt. Ihmisellä on kyllä eräänlainen yhteenkuuluvaisuusgeeni, mutta koska se kehittyi meitä edeltäneillä pienissä ryhmissä eläneillä lajeilla, se vaikuttaa meilläkin vain pieneen ryhmään, kuten perheeseen, sukulaisiin, ystäviin ja vastaaviin. Se ei saa ihmistä suhtautumaan liikenteeseen kuin siellä liikkuvat kuuluisivat hänen ”ryhmäänsä”. Viereisen auton ihmiset ovat enemmän kilpailijoita kuin saman laumaan kuuluvia, joiden auttamiseksi yksilö vaistomaisesti haluaisi noudattaa sääntöjä. Kaistanvaihtajan tai moottoritiellä ohittamaan lähteneen aikeiden estäminen on vaistomainen reaktio, tien antaminen noissa tilanteissa on opittua, ei ”tottelevaisuugeenin” aiheuttama vaistomainen teko.
Ihanko totta sinun mielestäsi ihmisten liikennekäyttäytymisessä näkyy LIIALLINEN liikennesääntöjen noudattaminen?
SO2001: ”Yhdessä maassa vaaditaan ihmisiä noudattamaan turvallisuuteen vedoten tiettyä tapaa, mutta toisessa maassa ei vaadita. Siellä on ehkä jokin toinen turvallisuudella perusteltu pakkomääräys, jota toisessa maassa taas ei ole. Tällainen sääntöjen sekavuus osoittaa sen, että turvallisuus pakkoineen ja määräyksineen ei ole tiedettä vaan mielipiteitä. Säännöt ovat politiikkaa.
Muistaakseni tästä on puhuttu ennenkin. Politiikka on työkalu, jonka avulla ihmiset saavat sovittua keskenään asioista. Jos ei olisi politiikkaa, ei olisi järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Tieliikenteessä ei saataisi sovittua edes että kummalla puolella tietä ajetaan. Ei tiede pakota eri maita sopimaan asioista keskenään täsmälleen samalla tavalla, joten tietenkin eri maiden turvallisuuteen liittyvät lakipykälätkin eroavat toisistaan. Tiede vain kaivaa esiin mahdollisimman paljon tietoa, jota valtiot oman harkintansa, eli politiikkansa, mukaan käyttävät tai ovat käyttämättä. Sen vuoksi esimerkiksi Saksassa on tehty poliittinen päätös säilyttää vapaan nopeuden illuusio jättämällä se muutamille osuuksille moottoriteillä, jotta valtion taloudelle tärkeä autoteollisuus voisi jatkaa nopeiden autojen valmistusta, jossa bisneksessä saksalaisilla on vahva asema, eli paljon menetettävää. Siis EI tiedettä, vaan politiikkaa ja loogista ajattelua.
Miksi sinä palaat aina uudelleen tähän tiede- ja politiikka-aiheeseen? Kukaan ei ole väittänyt että tiede määräisi turvallisuuden rajat tai keinot, joilla siihen pyritään, kukaan ei ole kiistänyt että kaikki yhteiskunnan säännöt ovat syntyneet poliittisissa prosesseissa, silti sinä muistuttelet aina uudestaan että asia on noin. Esimerkiksi USA:ssa Jasperin kaupungissa on laitonta aviomiehen lyödä vaimoaan miehen peukaloa paksummalla kepillä. On tieteellinen tosiasia, että paksumpi keppi tuottaa keskimäärin isommat vammat kuin ohuempi, ja on poliittinen päätös rajata vaimojen pahoinpitelyä. Samoin on poliittinen päätös vetää hyväksyttävyyden raja hakkaajan peukalonpaksuuden kohdalle. Ei se ole tieteen eikä politiikan vika, että ihmiset hakkaavat vaimojaan, tiede ja politiikka ovat vain välineitä.
SO2001:
ihmisten tasa-arvoinen kohteleminen olisi täysin mahdollista. Se ei toteudu siksi, etteikö se voisi toteutua. Todellinen syy on se, että ne, joilla on enemmän valtaa kuin muilla, haluavat pitääkin sen. Ja saada vielä lisää. Eivätkä tähän arvomaailmaan kuulu höpötykset tasa-arvosta.
Mites satuitkin mainitsemaan ihan itse tuon höpötyksen.....
SO2001:
Ensinnäkin, mihin... viittaan, kun kirjoitan kovasta kurista, tiukasta valvonnasta, ankarista rangaistuksista ja orjamaisesta matelevasta kansasta. Enmihinkään erityisesti. Esitin vain ajatuksen, mikä tuli spontaanisti mieleeni.
Minulle tulee spontaanisti mieleen tyhjänä kumiseva tynnyri...
Sinun utopiassasi rangaistukset - tai miksi niitä nyt sitten sanottaisikaan siellä - perustuvat siihen, että jotakin on jo sattunut? Mikä sen tekee tasa-arvoisemmaksi kuin se, että vaaran uhkasta jo rangaistaan, ettei vaan sattuisi? Eikö sitä voida tehdä ihan tasa-arvoisesti?
Miksi sinä annat tasa-arvoisemman (lue: pakkovallan) tuossa järjestelmässäsi asiantuntijoille ja laskijoille jne? Miten se poikkeaa nykytilanteesta? Esim. nämä lauseesi: Teon vahingollisuus saadaan selville siitä, aiheutuuko teosta vahinkoa. Spesialisteja tarvitaan korkeintaan vahinkojen laskemiseen. Aikamoisen vallan ne saavat utopiassakin - pakkovaltaahan sekin olisi/on!
Toistan: Annatko sinä SO2001 markkinavoimille vallan, tai valtaa?
SO2001: ”Tasa-arvoisessa valtiossa (jollaista ei ole missään olemassa) kieltojen ja määräysten tarkoitus on täysin päinvastainen. Ne on tarkoitettu ylläpitämään tasa-arvon tilaa ja estämään yksilöllinen vallan käyttäminen. Jos joku anastaa itselleen valtaa ja rikkoo siten tasa-arvon periaatetta vastaan, häntä kohtaan käytetään tarvittaessa pakkokeinoja, jotta tasa-arvon tila palautuisi ja säilyisi.... Se, mitä edellä esitin, on pelkkää teoriaa, koska tasa-arvoisia yhteiskuntia ei ole olemassakaan. Kaikki yhteiskunnat perustuvat vähemmistön käyttämään pakkovaltaan ja enemmistön alistamiseen fyysisellä pakolla ja sitä tukevalla aivopesulla (lievempiäkin ilmaisuja voisi tietysti käyttää, mutta idea on tuo).
Sinulla on visio valtiosta, jonka tiedät mahdottomaksi. Silti vedät tämän mahdottomaksi tietämäsi asian vuodesta toiseen mukaan lähes jokaiseen aiheeseen josta puhut. Ja vaikka arvioit kaikkea mahdollista tuohon mahdottoman utopiaan verraten, et edes itse ajattele tuon ihanteesi mukaisesti. Katsotaan vaikka tuota kommenttiasi, että tasa-arvoisessa valtiossa käytetään pakkokeinoja niitä kohtaan, jotka anastavat itselleen valtaa. Sinä anastat valtaa rikkoessasi tavan vuoksi liikennesääntöjä, koska saatat tietoisella päätöksellä muita ihmisiä vaaraan, johon he eivät muuten joutuisi.
Teoriassa liikennesääntöjä voi rikkoa turvallisesti. Se edellyttää että harkitsee jokaisen tapauksen erikseen parhaan saatavissa olevan tiedon pohjalta (=tiede) ja kuhunkin kertaan valmistautuen keräämällä tietoa etukäteen paikasta ja olosuhteista joissa aikoo laittoman tekonsa tehdä. Mutta sinä olet kertonut että liikennesääntöjen rikkominen on sinulle tapa. Et selvitä olosuhteita vaan ajat tuntemattomiin tilanteisiin riski kohollaan, et hanki tietoja eri riskitekijöiden vaikutuksista, et käytä edes sitä tietoa joka on kaivettu esiin sinun puolestasi. Joten etenkin sinun osaltasi turvallinen liikennesääntöjen rikkominen on samanlainen utopia kuin tuo tasa-arvoinen yhteiskunta.
Olet myös valittanut että yhteiskunta uhkaa sinua rangaistuksilla noista tahallisista teoistasi. Joten yhteiskunta siis pyrkii rankaisemaan sinua kun anastat valtaa, jota kuskeilla ei tämän yhteiskunnan lakien mukaan ole, ja tämä vallan anastaminen vaarantaa sen jäsenien turvallisuutta. Eli yhteiskunta toimii tavalla, joka sinä sanoit mukaasi tasa-arvoisen yhteiskunnan tunnusmerkiksi: Jos joku anastaa itselleen valtaa ja rikkoo siten tasa-arvon periaatetta vastaan, häntä kohtaan käytetään tarvittaessa pakkokeinoja, jotta tasa-arvon tila palautuisi ja säilyisi.”.
TeeCee:
Olet myös valittanut että yhteiskunta uhkaa sinua rangaistuksilla noista tahallisista teoistasi. Joten yhteiskunta siis pyrkii rankaisemaan sinua kun anastat valtaa, jota kuskeilla ei tämän yhteiskunnan lakien mukaan ole, ja tämä vallan anastaminen vaarantaa sen jäsenien turvallisuutta. Eli yhteiskunta toimii tavalla, joka sinä sanoit mukaasi tasa-arvoisen yhteiskunnan tunnusmerkiksi: Jos joku anastaa itselleen valtaa ja rikkoo siten tasa-arvon periaatetta vastaan, häntä kohtaan käytetään tarvittaessa pakkokeinoja, jotta tasa-arvon tila palautuisi ja säilyisi.
No niin - siinähän se kiteytyi, kiitos.
SO2001: ”Teon vahingollisuus saadaan selville siitä, aiheutuuko teosta vahinkoa.
Voisit sinä joskus itsekin testata teesejäsi. Sovelletaan tuota mielipidettäsi esimerkiksi rattijuoppouteen. Kuski ajaa puolitoista promillea alkoholia veressään. Matkalla kukaan ei satu mutkittelevalle ajolinjalle saman aikaan hänen kanssaan. Hänen tekonsa ei siis ollut vahingollinen sinun määritelmäsi mukaan.
Minusta tuo pitäisi ajatella niin, että tekoa edelsi päätös lähteä ajamaan, siitä päättäessään kuski ei tiennyt tuleeko hänen humalansa aiheuttamaan onnettomuuden vai ei. Jos tekojen vahingollisuus ja sitä kautta rangaistavuus päätetään seurausten perusteella, niin murhan yritys ei ole rangaistavaa, koska kukaan ei vahingoitu.
Vaikka tietty teko JÄLKEENPÄIN ilmeneekin vaarattomaksi, on kuitenkin olemassa sellainen asia kuin riski. Liikenteestä puhuttaessa se voidaan kuvata onnettomuuden todennäköisyyden ja sen seurausten tuloksi. Jos kuski lisää teollaan onnettomuuden todennäköisyyttä ja/tai sen seurausten todennäköistä vakavuutta, hän asettaa riskille alttiiksi eli vaarantaa kaikki, jotka ovat tai saattavat olla hänen tekonsa vaikutusalueella. Sinun määritelmäsi mukaan näin pitää saada tehdä rangaistuksetta tasa-arvon vuoksi.
Minusta yksittäisten tekojen sijaan pitäisi puhua toiminnasta. Kun tuijotetaan yksittäistä tekoa, niin venäläisen ruletin pelaamisesta on aika hyvät mahdollisuudet selvitä ilman vahinkoja. Mutta kun tarkastellaan venäläisen ruletin pelaamista toimintana eikä tekona, voidaan sanoa että sitä päivittäin pelaava on tuskin hengissä enää vuoden kuluttua.
Tuollaisella näkökulman valinnalla tulee valinneeksi usein myös tarkastelun tuloksen, siksi näkökulma kannattaa valita tietoisesti. Jos sitä ei tee tietoisesti, näkökulmaksi valikoituu automaattisesti se, joka parhaiten tukee tiedostamattomia motiiveita, ja ihminen muuttuu oman elämänsä ohjaajasta matkustajaksi. Minusta on teon seurausten vähättelyä, jos valitsee yleisenä esiintyvän riskin tarkastelukulman niin kuin kyse olisi ainutkertaisesta tapahtumasta. Vastaavasti on teon seurausten liioittelua, jos ainutkertaisen tapauksen seurauksia arvioi kuin kyse olisi yleisestä ilmiöstä ko. henkilöllä tai liikenteessä yleensä.
Minun mielestäni mielenkiintoisin teko on PÄÄTÖKSENteko joka johtaa niihin tekoihin joita täällä yleensä käsitellään. Tätä tekoa voi pohtia monelta kantilta. Esimerkiksi oliko edes kyse tietoisesta päätöksenteosta, vai tuliko se päätös vain jostain mieleen. Jos itsetutkiskelu johtaa havaintoon, että omia tekoja liikenteessä edeltää ihan oikea päätöksenteko, niin millä eväillä nämä päätökset syntyvät? Kuinka hyvin on perillä eri tekojen vaikutuksista riskeihin? Mitä riskejä ottaa tarkasteluun mukaan? Rajaako varautumisen vain onnettomuuden todennäköisyyteen, vai ottaako huomioon myös päätöstensä vaikutukset onnettomuuden seurauksiin?
En usko että kukaan tekee noin, käytännössä ihmiset ajavat kuin koneet. Tällaisilla palstoilla kyllä puhutaan ihan muuta, mutta todellisuudessa tuo on jo teknisestikin mahdotonta. Ihmisen aivot eivät pysty tuollaiseen jatkuvaan harkintaan, aistimme eivät kykene toimittamaan vaadittavaa informaatiota ajoympäristöstä, äärimmäisen harvalla on tarpeeksi hyvät tiedot eri riskitekijöiden todellisista vaikutuksista, ja vaikka noihin kykenevä yli-ihminen olisikin olemassa, hänkään ei osaisi ennustaa. Se taito tarvitaan siksi, että paljon riippuu myös sattumasta.
Omalta osaltani olen yrittänyt kompensoida noita ongelmia automatisoimalla liikennesääntöjen noudattamisen, jotta saisin lisäkapasiteettia asioille joita ei voi hoitaa pykälien voimalla. Liikennesäännöt sisältävät joskus paljonkin tarpeettomalta näyttävää turvamarginaalia, mutta minun on helpompaa sietää se asennoitumalla niin, että sen on tarkoitus kompensoida puuttuvia ennustajanlahjojani.
Jotain tuon tapaista perustelua odottaisin sinultakin, mutta sinä vain töksäytät kantasi teon vahingollisuudesta ilman että ilmaiset mitenkään miettineesi mitä mielipiteesi käytännössä merkitsee. Tuota minun tapaani hoitaa tämä asia sanot orjamaiseksi sääntöjennoudattamiseksi. Sano mikä kohta tuossa ajatusketjussani viittaa orjamaisuuteen jotta voisin joko puolustaa kantaani tai korjata sitä.
Arvoisa nimimerkki TeeCee kiinnittää huomionsa siihen, että vedän mahdottomaksi tietämäni vision ”vuodesta toiseen mukaan lähes jokaiseen aiheeseen”.
Ideologian esille tuominen keskustelussa ei ole harvinaista. Siihen ei vain kiinnitetä huomiota niissä tapauksissa, jossa ideologia vastaa ympäröivää arkitodellisuutta. Asia huomataan parhaiten silloin, kun esille tuotu ideologia ”särähtää” kuulijan korvissa siksi, että se sotii hänen arvojaan ja maailmankuvaansa ja yleisiä käsityksiä vastaan. Esimerkiksi tilanteet, jossa joku perustelee mielipiteitään uskonnollisilla näkemyksillään, ovat melko yleisiä. Ateisteja tämän tyyppinen perustelu tietysti ärsyttää, koska heidän mielestään näkemysten perusteleminen sellaisella, mitä ei ole olemassakaan, on arvotonta.
Maailmanhistoria tuntee filosofeja, uskonnollisia johtajia ja poliitikkoja, jotka ovat esittäneet omana aikanaan radikaaleilta ja jopa mahdottomilta tuntuvia ajatuksia. Jälkimaailma ei ole kuitenkaan tuominnut heidän ideoitaan suoralta kädeltä arvottomiksi, koska moraalisia ihanteita arvostetaan, vaikka ne eivät sataprosenttisesti voisi käytännössä toteutuakaan.
Eri puolilla maailmaa toimii raittiutta edistäviä järjestöjä. Ne eivät lopeta toimintaansa siksi, että Jeppe kuitenkin juo, eikä täysraittius muutenkaan ole käytännössä mahdollista. Huumeitakin vastustetaan, vaikka vastustajat tietävät, että niitä tullaan käyttämään kaikesta valistuksesta ja vastustuksesta huolimatta.
Vapauden ja tasa-arvon ihanne on ollut olemassa jo tuhansien vuosien ajan, ja se näkyy monilla eri tavoilla uskonnoissa ja filosofioissa. Vaikka nämä ajatukset juuri tällä hetkellä näyttävät olevan alamaissa, tulee todennäköisesti aika, jolloin ihmiset havahtuvat ja yleinen ajattelutapa alkaa muuttua. Ilmiöt tulevat ja menevät sykleinä.
Koska tämä kirjoituksen aihe liittyy liikenteeseen eikä yhteiskuntafilosofioihin, en katso aiheelliseksi kaivaa esille esimerkkejä, jotka osoittavat, että esittämäni periaatteet eivät ole pelkästään omia paikkansa pitämättömiä höpinöitäni, vaan samojen kysymysten parissa ovat painiskelleet ja saman suuntaisiin johtopäätöksiin tulleet minua moninkertaisesti älykkäämmät ja kuuluisammat miehet.
Jostakin syystä TeeCee ei tee eroa käsitteiden vaara ja vahinko välille, vaikka käsitteet ovat arkipäiväisiä, ja jokaisen luulisi erottavan ne.
Wikipedian määrittelee vahingon seuraavasti: ”jonkin tapahtuman, teon, toiminnan tms. jollekulle tai jollekin aiheuttama menetys, tappio, haitta, vaurio tai muu paha; tämän vastakohtana on esimerkiksi etu, hyöty tai voitto;
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vahinko
Oleellista määrittelyssä on se, että vahingolla on konkreettinen kohde, joka jollakin tavalla kärsii vahingon seurauksista.
Jos potkaisen parkkipaikalla lommon tuntemattoman auton kylkeen, aiheutan vahingon auton omistajalle. Potkaisuani voidaan pitää vahingontekona.
Jos ajan keskellä yötä autiolla maantiellä ylinopeutta, mikä on se taho, johon ”vahinko” kohdistuu? Sellaista ole, joten kyse ei ole vahingosta.
Jos reitilläni on muita ihmisiä, ja jos heistä välittämättä ajan ylinopeutta, en silloinkaan aiheuta heille vahinkoa, jos mitään ikävää ei tapahdu. Tuotan heille tilastollisesti tarkasteltuna vaaran lisääntymistä siihen verrattuna, että en ajaisi ylinopeutta.
On huomattava, että aina, kun ajaa autolla, aiheuttaa muille potentiaalisen vaaran. Laillisen nopeuden ja ylinopeuden välillä ei siis ole kyse ei vaarattomuudesta ja vaarasta vaan tilastollisesti lasketun vaaramomentin lisääntymisestä. Kuinka merkittävä tämä vaaran lisääntyminen on käytännössä, riippuu olosuhteista ja tilanteista. Useimmissa tapauksissa vaaran lisääntyminen on niin nimimaalinen, ettei sillä ole merkitystä. Paljon suuremman kohonneen onnettomuusriskin ja vaaran voi aiheuttaa monilla muilla teoilla – esimerkiksi sillä, että ajaa autolla, vaikka ajotaidot eivät ole riittävät niihin olosuhteisiin, jossa ajaminen tapahtuu.
Mitä tulee vallan anastamiseen, jonka TeeCee kääntää koskemaan omaa toimintaani, sen luonnollisesti kiistän.
Ihanteensa hylänneen ja yhä syvemmälle tyranniaa kohti matkalla olevan yhteiskunnan vallanpitäjät ovat anastaneet vallan itselleen ja anastavat sitä koko ajan lisää. Jos tavallinen kansalainen rikkoo lakia aiheuttamatta sillä konkreettista haittaa tai vahinkoa muille kansalaisille, hän ei anasta valtaa vaan pelkästään käyttää oikeutettua tasa-arvoon perustuvaa yksilönvapauttaan. Vallan itselleen kahminen tyrannian edustajien näkökulmasta kyse on tietysti anastamisesta, koska ovathan vapaustaistelija ja terroristitkin saman asia eri puolet eri suunnista katsottuna.
Jos lakia rikkova kansalainen tuomitsisi muut lakia rikkovat ja vaatisi, että vain hänellä tulee olla oikeus lain rikkomiseen, silloin häntä voitaisiin pitää ainakin moraalisessa mielessä anastajana. Tällaista harvemmin näkee. Vallanpitäjien kohdalla se on itsestäänselvyys. Vain heillä tulee olla oikeus tehdä sitä, minkä tekemisestä he muita rankaisevat.
En luonnollisestikaan tuomitse muita teoista, joita itsekin teen. Jos esimerkiksi katson sopivaksi ja turvalliseksi kävellä suojatielle punaisen valon palaessa, hyväksyn tietysti sen, että muutkin toimivat samoin. Hyväksyn paljon sellaistakin, mitä en itse uskalla tai viitsi tehdä.
Aiheeseen liittyvää lukemista:
”The only freedom which deserves the name, is that of pursuing our own good in our own way, so long as we do not attempt to deprive others of theirs, or impede their efforts to obtain it.”
http://www.bartleby.com/130/1.html
”...first, that no power, but only rights, can be regarded as absolute, so that all men, whatever power governs them, have an absolute right to refuse to behave inhumanly; and, second, that there are frontiers, not artificially drawn, within which men should be inviolable, these frontiers being defined in terms of rules so long and widely accepted that their observance has entered into the very conception of what it is to be a normal human being...”
https://www.wiso.uni-hamburg.de/fileadmin/wiso_vwl/johannes/Ankuendigungen/Berlin_twoconceptsofliberty.pdf
SO2001: ”Mikä on tilastollinen todennäköisyys, että ulkopuolinen tiellä liikkuja saa surmansa auton ajaman ylinopeuden takia tieosuudella, jossa auton lähellä ei ole ulkopuolisia tiellä liikkujia?
Koska ulkopuolinen tiellä liikkuja ei ole vaarassa auton ajaessa paikassa, jossa ei ole ulkopuolisia tiellä liikkujia, ajamisen vaarallisuus ulkopuolisille tiellä liikkujille perustellaan ”on omiaan” lausekkeilla. Ajatuksena on, että kun auto kerran ajaa ylinopeutta autiolla tieosuudella, todennäköisesti se ajaa sitä myös vähemmän autiolla tieosuudella, jossa on ulkopuolisia tiellä liikkujia. Niinpä ajaminen on vaarallista, vaikka kukaan ei vaarantuisikaan.”
Olet ihmetellyt rangaistusten ja aiheutetun vaaran epäsuhtaa niin kauan kun olen lukenut kommenttejasi, samalla varmasti tiedät että tuo systeemi on käytössä ainakin kaikissa ns. sivistysmaissa, todennäköisesti muuallakin. Koska tämä on KESKUSTELUpalsta, niin voisit keskustelun vuoksi puntaroida sitäkin mahdollisuutta, että voisiko tuohon olla joku hyvä syy.
Tarkastellaan siis rangaistusjärjestelmää, jossa rangaistukset eivät vastaa aiheutettua vaaraa. Heitetään ilmaan kysymys, että mitä jos niiden ei ole tarkoituskaan vastata. Mitä seuraisi, jos kuskit saisivat tietää heidän tahallisista liikennerikkeistään jaettavan rangaistuksia tekojen aiheuttaman todellisen riskin mukaan? Todennäköisesti kuskit käyttäisivät tätä tietoa päättäessään mitä liikennesääntöjä rikkoisivat, kuinka usein ja paljonko.
Mihin tuo sitten johtaisi? Minusta se johtaisi niiden liikennerikosten määrän kasvuun, joita kuskit pitävät vaarattomina. Otit esimerkiksi ylinopeuden, pohdit sen vaarallisuutta autiolla tiellä. Jos ymmärsin oikein, ajaisit sitä vaaratonta ylinopeutta useammin kuin nykyisen systeemin mukaan uskallat.
Tietosi siitä, mitä tiede on saanut selville eri asioiden vaarallisuudesta, on heikko. Et hanki aktiivisesti uutta tietoa, etkä päivitä tietojasi kuullessasi vanhan tietosi kumoavaa informaatiota. Et myöskään huomioi ylimääräisillä turvamarginaaleilla ja muilla ajotapojesi piirteillä mahdollisuutta, että teet havaintovirheen. Rikot rajoituksia koska se on rentouttavaa, vaivatonta, säästää aikaa, vähentää stressiä, parantaa sujuvuutta ja niin edelleen.
Tuossa suhteessa et poikkea enemmistöstä, hyvin harva viitsii pysytellä selvillä uusimmista tutkimuksista ja muutkin miettivät liikenneturvallisuutta enemmän itsensä kuin liikenteen näkökulmasta. Joten todennäköisesti muidenkin ajotavat muuttuisivat saman suuntaan kuin sinun, jos ei tarvitsisi olla huolissaan valvonnan puuttumisesta myös kuskin turvallisiksi tietämiin liikennerikoksiin. Jos pysytään edelleen sinun esimerkissäsi, niin se lisäisi todennäköisesti liikenteen keskinopeutta. Joka lisää liikennekuolemien määrää enemmän kuin mikään toinen suhteessa saman verran muuttuva riskitekijä.
Vaikutus on tietysti sama muihinkin riskitekijöihin. Jos rattijuoppo tietäisi, että ei saisi rangaistusta tyhjällä tiellä kännissä ajamisesta, niin todennäköisesti se enemmin nostaisi kuin laskisi rattijuopumusten määrää, ja niin edelleen. Ihminen nyt vaan ei ole niin hyvä ajatustyössä kuin luulee olevansa, joten yksilön ajatustyöhön perustuvat mallit eivät voi toimia kovin hyvin.
Koska ihmiset eivät tietojensa puutteellisuuden ja itsekkään tarkastelukulman vuoksi reagoi halutulla tavalla todellisiin riskeihin, valtioiden kannattaa tuottaa keinotekoista riskiä ”sattumanvaraisilla” rangaistuksilla. Silloin valvonnan vaikutus liikenteen uhrien määrään muuttuu tietyssä suhteessa valvonnan määrän muutoksiin, joten valtio pystyy säätelemään liikenneturvallisuuden tasoa valvonnan määrää ja rangaistuspolitiikkaansa muuttelemalla.
Jos rangaistukset olisivat suoremmassa suhteessa tekojen tapauskohtaisiin riskeihin tilastollisten riskien sijaan, valtioiden pitäisi muuttaa ihmisten tiedon tasoa, älykkyyttä, luonnetta, moraalia, empatian kykyä ja vastaavia asioita saadakseen aikaan liikenneturvallisuutta parantavia muutoksia kuljettajien ajotapoihin.
Mitä luulet, voisivatko epäoikeudenmukaisilta tuntuvat rangaistuskäytännöt johtua tuon tapaisista asioista?
SO2001: ”En tietenkään tarkoittanut, että promillelukeman pitäisi olla ainoa tuomittavuuden mittari. Ehdotin pelkästään, että nykyistä kolmiportaista asteikkoa voisi tasoittaa niin, etteivät hyppäykset rangaistavuudessa olisi jyrkkiä ja yhtäkkisiä.
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, etteikö olosuhteita voisi ottaa nykyistä enemmän huomioon. Tasa-arvon hengessä ne oikeastaan pitäisikin ottaa huomioon. Onhan nimittäin aivan eri asia syyllistyä rattijuopumukseen siirtämällä esimerkiksi autoa alkoholin vaikutuksen alaisena suljetussa autotallissa tai yksityisessä pihassa tai autiolla parkkipaikalla – kuin ajaa autolla muun liikenteen seassa yleisellä maantiellä.
Kommentoin mielipidettäsi ”Rattijuopumuksen tapauksessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että seuraukset lisääntyisivät tasaisesti promillemäärän kasvaessa.” Tuolloin et puhunut mistään muusta vaikuttavasta tekijästä, joten kommentoin sen mukaisesti.
Kommentoi sinäkin sitä mitä oikeasti olen sanonut. Jos kerran haluat että teosta rangaistaan sen aiheuttaman haitallisuuden mukaan, niin miten olit ajatellut ratkaista sen, että sama veren alkoholipitoisuus haittaa liikenteessä hyvin eri tavalla riippuen mm. niistä muutamasta tekijästä, jotka kerroin? Sinun piti esittää tasa-arvoinen tapa suhtautua rattijuoppouteen, mutta esitit mielipidettäsi kuvaavaksi esimerkiksi tapauksen, joka kohteli sinun itsesi antamien kriteereiden mukaan ihmisiä epätasa-arvoisesti.
SO2001: ”Arvoisa TeeCee siis oikeastaan kritisoi mielipidettäni, joka ei ollut mielipiteeni.
No tuo on kyllä ihan totta. Minä jopa oikein erikseen sanoin että ”En kommentoi nyt ollenkaan ehdotustasi sinällään, yritän vain osoittaa mihin nuo mielipiteesi tasa-arvosta johtavat.” En kritisoinut mielipidettäsi vaan sitä, että sinä et näytä miettivän nenääsi pidemmälle mihin mielipiteesi johtavat. Esitin kommentissani muutaman kysymyksen joihin vastatessasi sinun pitäisi huomata mitä ajoin takaa. Kysynkö uudestaan vai löydätkö itse? Pistä TM-palstan hakuun vaikka sana ” räkäkännissä” (ilman lainausmerkkejä).
SO2001:
Maailmanhistoria tuntee filosofeja, uskonnollisia johtajia ja poliitikkoja, jotka ovat esittäneet omana aikanaan radikaaleilta ja jopa mahdottomilta tuntuvia ajatuksia. Jälkimaailma ei ole kuitenkaan tuominnut heidän ideoitaan suoralta kädeltä arvottomiksi, koska moraalisia ihanteita arvostetaan, vaikka ne eivät sataprosenttisesti voisi käytännössä toteutuakaan.
Ihan vain muistutukseksi: Jos eivät ole suoralta kädeltä tuomittuja, niin maailmanhistoria tuntee ideologioita, joita toteutettaessa on menty myös vähän överiksi. Vaikka ne kuinka ihanilta ja ideaaleilta aluksi monen mielestä kuulostivatkin varmaan aikalaisilleen.
SO2001:
Ihanteensa hylänneen ja yhä syvemmälle tyranniaa kohti matkalla olevan yhteiskunnan vallanpitäjät ovat anastaneet vallan itselleen ja anastavat sitä koko ajan lisää.
Ja olet sitä mieltä, että vain toteamuksellasi tuo pitäisi uskoa, purra ja niellä? Ja jotenkin nivota se humalassa ajamiseen - tässä tosielämässä nyky-Suomessa eläessämme?
Onko noilla "sinua viisaammilla" (koskaan ollut) mitään todellista uskottavutta, taitoja edistää yhteiskuntaa suuntaan johon haluavat sen menevän ja saada liittolaisia toteutuksiinsa jne? Kun eivät vuosisatojen pähkimisen jälkeenkään nähtävästi ole saaneet aikaiseksi mitään tämän kummempaa, kuin missä maailma makaa? Missä on tuottavuusloikat? Ei vissiin sen vertaa uskoa tai osaamista, että edelleen me vaan asumme (muka) tyranniassa, tai missä lie - olisiko pelkässä Matrixissa - joka näyttäytyy Suomessakin ns. normiyhteiskuntana, jossa meidän vaan annetaan ymmärtää asuvamme?
Taitavat olla ihan umpihaihattelijoita nuo sinun suuret "ajattelijasi"? Voi olla siis mahdollista, että ajatuksien takana olevat mallit eivät oikeasti ole edes toteutettavissa reaalielämässä, toimivat vain jossakin "puolen hehtaarin metsässä" tms?
Miten tuollaiset ideologiaihanteet, joita esität, sitten suhteuttaisi sellaiseen aika arkipäiväiseen tapahtumaan, kuin vaikka vain omaan tarpeeseen varastamiseen? Harvemmin siitä mitään haittaa kaupallekaan on, jos pöllijä nyt ei ihan kaikkea vie kerralla, eikä edes takavarastosta, vaan päällimmäiset hyllyn myyntilootasta?
Tuollainenhan ei tuota kauppiaille kuin tilastollisesti tarkasteltuna pientä harmin lisääntymistä siihen verrattuna, että varas uhkaisi tätä vaikka veitsellä ja pakottaisi antamaan saman tavaramäärän.
SO2001: ”Ideologian esille tuominen keskustelussa ei ole harvinaista. Siihen ei vain kiinnitetä huomiota niissä tapauksissa, jossa ideologia vastaa ympäröivää arkitodellisuutta.”
Minua ei häiritse että tuot keskustelussa esille ideologiasi. Se häiritsee minua hiukan, että hyväksyt oman ideologiasi totuudeksi. Mutta sitä en hyväksy ollenkaan, että et suostu todistamaan ideologiasi perusteiksi sanomiesi asioiden todenperäisyyttä, vaikka olet keskustelupalstalla. Sanoman julistuksella ja keskustelulla on vissi ero, tämän eron pitäisi olla selvä varsinkin nimimerkille, joka on moittinut muita oman uskonsa julistuksesta. Ja kuitenkin sinulle itsellesi kelpaa järjestely, jossa omat mielipiteesi osoittavat ideologiasi erinomaisuuden ja oma ideologiasi määrää omat mielipiteesi.
Tuo on henkistä sukurutsaa, koska mielipiteet ja ideologiat ovat peräisin samasta lähteestä, alitajunnan kehittämästä todellisen maailman mallista. Tästä mallista käytetään psykologiassa nimitystä skeema. Minusta jokaisen kannattaisi pitää tätä lähtökohtana tehdessään TIETOISTA päätöstä siitä, paljonko omille mielipiteille, ideologioille, arvoille ja muille tuon epätodellisen sisäisen mallin tuotoksille kannattaa antaa arvoa. Kaikkia omia mielipiteitä kannattaisi käsitellä valheena kunnes löytyy jotain todellisesta maailmasta peräisin olevaa, joka tukee sitä.
SO2001: ”Asia huomataan parhaiten silloin, kun esille tuotu ideologia ”särähtää” kuulijan korvissa siksi, että se sotii hänen arvojaan ja maailmankuvaansa ja yleisiä käsityksiä vastaan.”
Oleellisempaa olisi miettiä sitä, miksi ideologia ei särähdä ideologian haltijan omassa korvassa. Siksi, että se EI sodi hänen arvojaan ja maailmankuvaansa ja yleisiä käsityksiä vastaan. Ja kuinka moni suhtautuu kriittisesti omiin arvoihinsa, maailmankuvaansa? Automaattisesti ei kukaan, ja tietoisesti itsensä pakottaen hyvin harva. Enkä usko että heistäkään kukaan kykenee kyseenalaistamaan niitä kaikkia, se olisi niin paljon ihmisen aivojen luonnollisen toimintatavan vastaista. Mutta sekin riittää jo pitkälle, että tiedostaa tuon asian olemassaolon.
Ihminen ei myöskään osaa lentää. Tämän tiedostaminen ei saa häntä lentämään, mutta asian tiedostamisesta on hyötyä kun pohtii esimerkiksi kerrostalon katolta alas siirtymistä.