Jos tässä nyt aloittaisi urakan ja kävisi kommentointimielessä läpi joitakin TeeCeen kirjoituksia.
TeeCee mainitsee (8.12.2015, 12:41) minun sotkevan termejä, kun ensiksi viittaan onnettomuuksien taustariskeihin ja seuraavaksi kirjoitankin jo syistä. No, lipsahduksia sattuu, koska enhän tässä nyt mitään kymmeneen kertaan tarkastettavaa väitöskirjaa ole tekemässä. Jos itse asia tästä virheestä johonkin suuntaan muuttuu, niin se muuttuu esittämieni väitteiden kannalta edullisempaan suuntaan. Onhan taustariski vähäisempi tekijä kuin varsinainen tapahtuman syy.
Ei arvoisa TeeCeekään ole sataprosenttisen huolellinen. Edellä mainitun kirjoituksensa alussa hän nimittäin lainaa pitkästi tekstiäni ja esittää kysymyksen ”kävitkö tosiaan läpi KAIKKI tilastot”. Mikä ihmeen kysymys tämä on? Eihän kirjoituksessani lue, että olisi käynyt ne läpi. Esitin vain spekulatiivisen yleisen tason toteamuksen.
Hän pyytää minua vastaamaan rehellisesti, oliko pohdiskelullani – johon hän viittaa - oikeasti edes mahdollisuutta päätyä muuhun tulokseen kuin mihin se päätyi. Kysymyksen taustalla on TeeCeen muistikuva siitä, että olen joskus kirjoittanut tutkijoiden tekevän tutkimuksiaan marxilaisessa hengessä niin, että ne päätyvät ennalta säädettyyn lopputulokseen. En tiedä, olenko kirjoittanut täsmälleen näin, mutta tämän tyyppisen ajatuksen kenties olen joskus tuonut esille.
Vastaan, että pohdiskeluni tarkoitus oli tukea esittämiäni asioita, joten se ei olisi täyttänyt tarkoitustaan, jos se ei olisi tukenut niitä. En kai nyt ensiksi esittäisi näkemystäni jostakin asiasta ja mitätöisi sitä päätymällä pohdiskellen vastakkaiseen mielipiteeseen. Se olisi aika erikoista.
En valitettavasti täysin pysynyt kärryillä siinä, mitä TeeCee tarkoitti ”vääriksi tiedetyillä luvuilla” ja niiden pyörittelemisellä vahvalla asenteella, mikä toiminta täyttää hänen mielestään valehtelun tunnusmerkit.
Valehtelu ja eri mieltä oleminen ovat kaksi eri asiaa, vaikka omaan ”totuuteensa” jääräpäisesti uskovan mielestä eri mieltä olevan ehkä täytyy valehdella, koska eihän hän muuten voisi olla eri mieltä. En nyt tässä viittaa kehenkään henkilöön erityisesti vaan esitän tämän yleisenä toteamuksena.
Seuraavassa kirjoituksessaan (10.12.2015, 10:13) TeeCee käsittelee kevyttä liikennettä. Hän kysyy, miksi periaate ”mitä kovempaa vauhtia ajetaan, sitä kovemmalla vauhdilla törmätään” lipsahti mielestäni, kun käsittelin kevyen liikenteen onnettomuuksia. Olen kyllä tietoinen, että autojen ajonopeuden kasvu kaupungissa lisää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemanriskiä. Tätä asiaa on käsitelty monesti, ja siitä on esitetty ohjelmia televisiossa. Asia vain alkoi mennä niin monimutkaiseksi, että jätin sen pois. Eihän tilastoista (ainakaan niistä, jotka löysin) käy ilmi tapahtumien yksityiskohtia ja mahdollista auton nopeuden osuutta niihin.
SO2001: ” Lain mukaista 80 km/h nopeutta ajettaessa potentiaalisia vaaratilanteita esiintyy niin harvoin, ettei niihin edes tarvitse varautua eikä niitä tarvitse ennakoida.”
Kärjistäen sanottu, mutta suurin piirtein noin se perusajatus menee. Eli laillista nopeutta ajettaessa syntyy vähemmän vaaratilanteita, aivan kuten liikennesääntöjä ylipäätään noudatettaessa. Tuo on se liikennesääntöjen pointti. Ja sinä olet tässä nyt perustelemassa omaa ajatustasi, että kuskien pitäisi luoda vaaratilanteita tarkoituksella lisää, jotta he oppisivat reagoimaan niihin nopeasti ja oikein. Etkö tosiaan huomaa mikä tuossa perusajatuksessasi mättää?
SO2001: ”Tätä asiaa on siinä mielessä vaikea ratkaista, että nopeusrajoitusta aina kuuliaisesti noudattava ei voi omakohtaisesti tietää, mikä olisi se toinen vaihtoehto – eikä sen toisen vaihtoehdon valinnut voi tietää, millainen on nopeusrajoitusta aina kuuliaisesti noudattavan vaihtoehto.”
Se ”toisen vaihtoehdon valinnut” voisi ottaa asian selville ajamalla rajoitusten mukaan. Sanoit juuri että hänelle sattuisi silloin harvemmin potentiaalisia vaaratilanteita. Josta seuraisi onnettomuuksien väheneminen. Eikö tämä ole se lopputulos johon sinäkin pyrit mielipiteelläsi, että kuskien pitäisi harjoitella vaaratilanteita varten?
Todellisuudessa rajoitusten tahallisen rikkomisen lopettaminen ei kuitenkaan ole noin yksinkertaista. Moni ei pysty siihen, vaan heille käy kuten sinulle omissa kokeiluissasi. Mutta silläkin on paljon informaatioarvoa, koska minkä tahansa ongelman ratkaisun ensimmäinen vaihe on sen ongelman tiedostaminen.
Tosin silloin mennään psykologian puolelle, jota moni vierastaa. Minusta ei pitäisi vierastaa, koska liikennekäyttäytyminen on lähes kokonaan psykologiaa ja loputkin asiat ovat sen seurauksia. Jos perimmäinen ongelma on, että kuski ei saa itseään pakotettua ajamaan liikennesääntöjen mukaan, niin tulokseen ei päästä kinaamalla rajoitusten oikeasta tasosta, ylinopeuksista tai turvaväleistä. Jos tällä palstalla joku asia on tullut näytetyksi toteen, niin tuo.
SO2001: ”Jos hän alkaa noudattaa lainkuuliaisesti nopeusrajoitusta, hänen aikaisempi ylinopeushistoriansa merkitsee sitä, että hän ei ole vertailukelpoinen niihin, jotka ovat aina noudattaneet nopeusrajoituksia.”
Olet oikeassa, aivot on kuin lihas, joka kehittyy kun siltä vaatii lisää. Mitä useammin itsensä järjestää vaaratilanteisiin, sitä paremmin aivot oppivat selviytymään niistä. Toisaalta jos pakottautuu noudattamaan liikennesääntöjä, aivot oppivat noudattamaan niitä, ja kuski joutuu harvemmin vaaratilanteisiin, kuten itsekin juuri totesit. Eli liikenneturvallisuus paranee.
Riskejä ottamalla taitavaksi opetellut kuski voi joskus onnistua selvittämään vaaratilanteen riskeeraamalla hankkimillaan taidoilla, mutta jos sen vaaratilanteen aiheuttaa juurikin se tahallinen riskinotto, niin mistä syntyy liikenneturvallisuuden saama hyöty, jolla tuota perustelet?
Älä vaan tarjoa hyödyksi ennakointikyvyn kehittymistä, koska sitä voi kehittää ilman riskioton lisäämistäkin. Siinä olet oikeassa että tahallaan riskejä ottavan on helpompi tajuta ennakoinnin edut. Liikennesääntöjen noudattaminen lisää turvamarginaaleja. Kuten sanoit, jo pelkkä rajoitusten noudattaminen vähentää potentiaalisia vaaratilanteita. Kun ei säikähtele, ei ehkä koe tarvetta kehittää ennakointiaan, mutta aivojaan voi kehittää. Potentiaalisia vaaratilanteita ei ole pakko itse kokea, ne voi myös ajatella. Voi myös havainnoida kun muut ottavat riskejä. Aivojensa kehittäminen paremmin liikenteeseen sopiviksi ei vaadi tahallista riskinottoa.
SO2001: ”TeeCee mainitsee (8.12.2015, 12:41) minun sotkevan termejä, kun ensiksi viittaan onnettomuuksien taustariskeihin ja seuraavaksi kirjoitankin jo syistä. No, lipsahduksia sattuu, koska enhän tässä nyt mitään kymmeneen kertaan tarkastettavaa väitöskirjaa ole tekemässä. Jos itse asia tästä virheestä johonkin suuntaan muuttuu, niin se muuttuu esittämieni väitteiden kannalta edullisempaan suuntaan. Onhan taustariski vähäisempi tekijä kuin varsinainen tapahtuman syy.
Virheesi muuttaa esittämiäsi väitteitä uskottavampaan suuntaan. Kun nopeus on taustariskinä, sitä käsitellään samanlaisena riskitekijänä kuin väsymystä tai alhaisia rengaspaineita. Mutta jos puhutkin KUOLONkolareiden syistä, et voi käsitellä nopeutta samalla tavalla kuin muita riskejä. Kuolonkolarin syistä ja nopeuksista puhuvan pitää huomioida myös se, että mikään toinen tiedossamme oleva riski ei vaikuta yhtä paljon siihen, muuttuuko (ties mistä syystä tapahtunut) onnettomuus tavallisesta peltikolarista vakavia vammoja tai liikennekuoleman aiheuttaneeksi onnettomuudeksi.
Sinä puhuit nopeudesta kuin sillä olisi merkitystä vain onnettomuuden aiheuttajana, ja tästä vastauksestasi päätellen et taida ymmärtää asiaa vieläkään. No, eihän tästä ole jauhettukaan vasta kuin jotain kymmenisen vuotta.
SO2001: ”Ei arvoisa TeeCeekään ole sataprosenttisen huolellinen. Edellä mainitun kirjoituksensa alussa hän nimittäin lainaa pitkästi tekstiäni ja esittää kysymyksen ”kävitkö tosiaan läpi KAIKKI tilastot”. Mikä ihmeen kysymys tämä on? Eihän kirjoituksessani lue, että olisi käynyt ne läpi. Esitin vain spekulatiivisen yleisen tason toteamuksen.”
Esitit toteamuksen jota et kykene todistamaan, ja jota yrität todistaa keksityllä ”spekulatiivisella väitteellä”. Eli puhut vastoin parempaa tietoasi. Sille on suorasukaisempikin nimitys.
Sanoit että kaikki tilastot läpikäymällä ja asiat oikeisiin mittasuhteisiin panemalla mielipiteesi ylinopeuden vähäisestä vaikutuksesta liikenneturvallisuudelle osoittautuisi oikeaksi. Mitä tarkempaa dataa onnettomuuksista on saatu ja mitä paremmaksi tilastomatematiikka on tullut, sitä suuremmaksi on havaittu nopeuden vaikutus liikennekuolemien määrään.
Ja mitä oikeisiin mittasuhteisiin tulee, niin sinä et tunnu vieläkään ymmärtäneen käyttämäsi nopeusdatan sisältämää rakenteellista virhettä. Ne nopeusarvot eivät ole oikeita, niitä voi verrata vain toisten vuosiraporttien kesken. Jätät tämän asian huomioimatta vuodesta toiseen, pystytkö analysoimaan mistä tämä johtuu?
SO2001: ”Vastaan, että pohdiskeluni tarkoitus oli tukea esittämiäni asioita, joten se ei olisi täyttänyt tarkoitustaan, jos se ei olisi tukenut niitä. En kai nyt ensiksi esittäisi näkemystäni jostakin asiasta ja mitätöisi sitä päätymällä pohdiskellen vastakkaiseen mielipiteeseen. Se olisi aika erikoista.”
Sana ”pohtia” tarkoittaa ”arvioida jotain asiaa eri puolilta”. Olet nyt pohtinut tätä asiaa yhdeltä puolelta monta vuotta. Siksi minusta ei ole ollenkaan erikoista kysyä, oletko ajatellut tarkastella myös sen muita puolia. Ymmärsinkö vastauksesi oikein, sinulla ei ole aikomusta pohtia tätä asiaa millään muulla tavalla kuin sillä, joka estää mielipiteittesi mahdollisia puutteita näkymästä? Miten mielipiteesi voivat kehittyä jos et käsittele muiden niistä esittämää kritiikkiä?
Kun rajaat pohdiskeluksi vain vanhoja mielipidettäsi tukeviin näkökulmiin, toimit täsmälleen niin kuin sanoit liikennetutkijoiden toimivan kun halusit vähätellä heidän kantaansa nopeuden vaikutuksista. Sanoit havainneesi liikenteen tieteellisessä tutkimuksessa sen arveluttavan piirteen, että ideologia antaa kehykset sille, mihin tulokseen päädytään. Ja nyt sinä sanot, että oman pohdiskelusi tarkoitus on sama, jota pidit arveluttavana.
SO2001: ”En valitettavasti täysin pysynyt kärryillä siinä, mitä TeeCee tarkoitti ”vääriksi tiedetyillä luvuilla” ja niiden pyörittelemisellä vahvalla asenteella, mikä toiminta täyttää hänen mielestään valehtelun tunnusmerkit.”
Vääriksi tiedetyillä luvuilla tarkoitin lainaamiasi VALT-raportin lukuja. Sinä tiesit tai sinun olisi pitänyt tietää niiden virheestä, mutta käsittelit niitä kuin tarkkoja lukuja. Vahvalla asenteella tarkoitin sitä, mikä sinut saa toimimaan noin. Olemme puhuneet tutkijalautakuntien nopeustietojen virheestä, joten sinulla on tiedossa että niiden tarkkuudesta on esitetty arvostelua, etkä ole kiistänyt annettuja perusteluja. Voi olla että et muista sitä, mutta on sinun asiasi miettiä miksi juuri tämänkaltainen tieto ei tunnu pysyvän päässäsi. Pidän sitä aktiivisena unohtamisena, jos mielipiteesi kannalta elintärkeä tieto ”unohtuu”.
VALT -raportteja ja niiden mahdollisia virheitä on varmaankin käsitelty tällä foorumilla, mutta en ole seurannut aiheesta käytävää kirjoittelua kuin korkeintaan hyvin pintapuolisesti.
Kun kirjoitin vähän yli viikko sitten...
"Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT:n raporttia vuodelta 2014 ei vielä löydy, joten tietoja on kerättävä vuoden 2013 raportista."
... olin saanut tiedon kyseisestä raportista googlaamalla. Se mainittiin jollakin edellisellä sivulla, mitä olin katsellut. Muistiini tallentuu huonosti tietoa, joka ei kiinnosta minua. Kiinnostava tietokin tahtoo unohtua, ellen erityisesti paina sitä mieleeni jonkin apumuistikuvan avulla.
Tilastoja ammattilaisen tarkkuudella ja ahkeruudella tutkivan TeeCeen lienee vaikea tai mahdotonta uskoa, että kun kirjoitin maininnan VALTista, minulla ei ollut mitään mielikuvaa siitä, että aihetta olisi käsitelty näissä keskusteluissa. Tilanne oli sama kuin olisin nähnyt lyhenteen VALT ja sen mitä se tarkoittaa ensimmäistä kertaa. Kun kirjoitin edellä olevan virkkeen reilu viikko sitten, en silloinkaan painanut VALTia mieleeni. Se oli vain pieni osa kirjoituksessani.
Kun TeeCee (14.12.2015, 14:48) selitti tarkoittavansa vääriksi tiedetyillä luvuilla lainaamiani VALT-raportin lukuja, ja että minun olisi pitänyt tietää niiden virheestä, mutta olin käsitellyt niitä kuin tarkkoja lukuja, lyhenne VALT ei vielä tällöinkään sanonut minulle mitään. Lainaamiani VALT -raportin lukuja? Mikä VALT? Mitä lukuja? Minun piti käydä lukemassa viikon takainen kirjoitukseni, jotta asia selvisi. Ahaa, VALT, Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta. En muistanut sitä sen vuoksi, että olin löytänyt sen samaan aikaan kun kirjoitin juttuani, ja kun kirjoittaminen oli ohi, työmuistini tyhjentyi aivan kuin tietokoneessa, kun se sammutetaan.
Nyt asiaa on käsitelty, ja se on mennyt ainakin jossakin määrin syvämuistiini. VALTin luvut ovat siis joiltakin osin vääriä. Unohtakaamme siis VALT ja sen väärät luvut.
Palstalle on ilmestynyt mielenkiintoisia kirjoituksia, joissa esitetään kysymyksiä, joihin minun odotetaan vastaavan. Aihe on haastava, ja vastaaminen olisi mukavaa aivojumppaa. Pyrin nimittäin yleensä vastaamaan – millä foorumilla kirjoittelenkin – huolellisesti. Kirjoituksistani tulee tästä syystä usein pitkiä ja pitkästyttäviäkin.
On kuitenkin yksi ongelma. Kysymyksiä, joihin pitäisi ottaa kantaa, on niin paljon, että joutuisin istumaan tietokoneen ääressä päivät pitkät pelkästään vastauskirjoituksia laatien. En yksinkertaisesti jaksa ryhtyä tällaiseen urakkaan. On pakko yrittää kommentoida yleisluonteisesti ja ehkä poimia joitakin kohtia, joita käsittelen tarkemmin.
Painan tässä välissä lähetä -nappia ja kerään sen jälkeen jonkinlaisen listan kysymyksistä, joista poimin muutamia, joita yritän kommentoida.
Ennen tämän viestin lähettämistä esitän kuitenkin vielä ajatuksen, joka on tullut mieleeni aiemmin mainitsemastani risteysalueesta, jossa ollut 50 km/h nopeusrajoitus on muutettu 80 km/h nopeusrajoitukseksi.
Mikäli en ole aivan väärin tulkinnut TeeCeen ja monien muiden kirjoituksia, 80 kilometriä tunnissa on vaarallisempi nopeus kuin 50 kilometriä tunnissa. Mikäli tätä mieltä olevat nostavat ajonopeuttaan 30 kilometrillä tunnissa uuden nopeusrajoituksen sen salliessa, miten he perustelevat toimintana. Onko vaarallisemmalla nopeudella ajaminen puolusteltavaa pelkästään siksi, että viranomaiset sen sattuvat toistaiseksi sallimaan ennen kuin taas muuttavat mieltään? Eikö liikenneturvallisuuden, jota nämä ihmiset toistuvasti painottavat, pitäisi olla määrittelevä ja kaiken muun yli menevä tekijä? Eikö heidän oikeastaan pitäisi jatkaa entisen nopeusrajoituksen mukaisesti ajamista, koska tämä nopeusrajoitushan on ollut heidän mielestään tieteellisesti, tilastollisesti, moraalisesti, yhteiskunnallisesti ja kaikilla muillakin tavoin ainoa oikea ja siten paitsi laillinen myös moraalinen ohje kansalaisille.
Sivutieltä saapuva autoilija tai pyöräilijä on tottunut vuosien ajan siihen, että päätiellä on 50 km/h nopeusrajoitus. Vanhasta muistista hän ajaa päätielle sillä turvamarginaalilla, mikä aikaisemmin on ollut riittävä. Mutta nyt päätiellä tuleekin auto 80 kilometrin tuntinopeutta. Tie on liukas. Kiihdyttävän auton renkaat lyövät tyhjää, toinen auto liukuu jarrutuksessa. Tapahtuu törmäys.
Eikö sivutielle voisi panna varoitusmerkin, jossa kerrottaisiin, että päätien suurin sallittu nopeus on lisääntynyt. Ilmoitetaanhan varoitusmerkeillä muuttuneista risteysjärjestelyistäkin (etuajo-oikeuden muuttumisesta).
SO2001: ”Valehtelu ja eri mieltä oleminen ovat kaksi eri asiaa, vaikka omaan ”totuuteensa” jääräpäisesti uskovan mielestä eri mieltä olevan ehkä täytyy valehdella, koska eihän hän muuten voisi olla eri mieltä. En nyt tässä viittaa kehenkään henkilöön erityisesti vaan esitän tämän yleisenä toteamuksena.”
Vaikka et viittaakaan kehenkään erityisesti, niin viittaat kuitenkin johonkin muuhun kuin itseesi? Laske nyt keskustelun vuoksi itsesikin tähän mukaan. Olet puhunut halveksivaan sävyyn itseään erehtymättöminä pitävistä asiantuntijoista, vallanpitäjistä ja instituutioista, joten näyttää hassulta jos et ollenkaan kyseenalaista omia ”totuuksiasi”. Tosin johdonmukaistahan se on, siitä pinnat. Olet puhunut ristiin omien mielipiteittesi kanssa niin paljon, että sinun olisi suorastaan loogista olla tässäkin asiassa kaksi vastakkaista mielipidettä samasta asiasta.
Ymmärrän valehtelun ja eri mieltä olemisen eron. Et ole sanonut olevasi eri mieltä silloin kun kerroin, että VALT-raporttien nopeustiedot eivät mielestäni pidä paikkaansa. Jos et ole eri mieltä, niin jäljelle jää valehtelu. Voit tietysti korjata tilanteen kertomalla olevasi eri mieltä tuon tilaston tarkkuudesta, mutta sinun pitää sitten myös perustella miksi olet eri mieltä.
Todennäköisesti olet loikkinut kannaltasi kiusallisten asioiden yli, joten tässä lyhyt kertaus: VALT-raportin kuorma- ja linja-autoja koskevat nopeusarvot ovat peräisin ajopiirtureista, joten niiden oikeellisuutta ei ole aihetta epäillä. Kun niiden alle 10 km/h ylinopeuden yleisyyttä vertaa (ajoneuvojen yleisyys huomioiden) henkilöautojen vastaavaan huomataan, että alle 10 km/h ylinopeus esiintyy kuolonkolarissa monta kertaa todennäköisemmin linja- ja kuorma-autoilla kuin henkilöautoilla. Miksi pieni ylinopeus isolla, ammattikuljettajan ohjaamalla autolla on monta kertaa riskialttiimpaa kuin sama nopeus amatöörin ajamalla henkilöautolla? Itse pidän syynä tarkempia nopeustietoja, keksitkö paremman syyn?
Saanko minä sanoa sinun valehtelevan kun seuraavan kerran väität VALT-raportin nopeustietojen todistavan pienen ylinopeuden vaarattomuuden?
SO2001: ....esitän kuitenkin vielä ajatuksen, joka on tullut mieleeni aiemmin mainitsemastani risteysalueesta, jossa ollut 50 km/h nopeusrajoitus on muutettu 80 km/h nopeusrajoitukseksi. ....80 kilometriä tunnissa on vaarallisempi nopeus kuin 50 kilometriä tunnissa. Mikäli tätä mieltä olevat nostavat ajonopeuttaan 30 kilometrillä tunnissa uuden nopeusrajoituksen sen salliessa, miten he perustelevat toimintansa.
Mites olisi vaikkapa niinkin yksinkertainen selitys, että ovat samaa mieltä rajoitusnopeuden 50:stä 80:aan nostaneiden tienhaltijoiden kanssa? Ovat voineet olla samaa mieltä vaikka sinun kanssa ja ihmetellä, miksi tässä pitää olla 50:n rajoitus. Miksi tuo olisi sinusta mahdoton ajatus? Ja jos joskus rajoitus tippuisi takaisin siihen, niin taas uudestaan.
Kun käsittääkseni kukaan ei ole väittänyt, saati kuvitellut, että joka ikiselle tienpätkälle Suomessa olisi jostakin taikaiskusta ilmestynyt jonkun isomman johdatuksena tismalleen oikea rajoitus, valittavissa olevista ja suositelluista vaihtoehdoista. Tien kunto ja luokitus, sekä liikennemäärä huomioiden. Asettajahan käyttää kuitenkin harkintaa. Harkittavana saattaa olla vaikka onnettomuushistoria aiemmista vaiheista? Eikä ole kuitenkaan nostanut 120:een, tai edes 100:een rajoitusta, joten jonkinlaista tolkkua on olemassa.
En itse tiedä vastaavista muutoksista kuin esimerkkisi edellisellä sivulla, muuten kuin tietyömaarajoitusten poistumiset. Harvinaistahan tuollainen on joka tapauksessa ilmeisesti. Risteysalueilla tyypillisesti nopeus pudotetaan juuri 80:sta vaikkapa 60:iin monin paikoin, jolloin aiempi rajoitus 50km/h tuntuisi myös kysymysmerkiltä siksikin. Ei voi tietää taustoja, oletko kysynyt tienpitäjiltä itse? Ja käypäs vihjaisemassa heille, että käyvät laittamassa sivutielle tuon varoituksen, jos sinua asia ahistaa.
Jatkokommentillasi todistit kuitenkin itsekin, että kyllä se auton vauhti tappaisi sen pyöräilijän todennäköisemmin 80:llä kuin 50:llä, jos tällä ja autoilijalla ei ole hoksottimet käytössä. Eihän tuo lainalaisuus muutu miksikään todellakaan ja reagointimarginaali lyhenee joka tapauksessa oleellisesti nopeuden noustessa. Todennäköisyys pahempiin onnettomuuksiin nousisi joka portaalla, vaikka olisi noussut "vain" 60:een, tai 70:ään, eikä suoraan 80:aan.
Toisaalta valveutunut, usein tuota tienpätkää käyttävä autoilija osaa varoa, koska voi olettaa jopa pyöräilijän voivan tupsahtaa tielle. Silloinhan tilanne olisi verrattavissa vaikkapa siihen, että hirvivaara-merkin nähdessään autoilija tiputtaa nopeuttaan, vaikka rajoitus sallisi nopeampaakin ajoa. Ihan mahdollista tuollainenkin käytös on, etenkin liukkaammalla kelillä, jonka esitit esimerkkinä, vai mitä? Jos ei 50:een, niin jotakin kuitenkin.
Ettei vaan se mainitsemasi pyöräilijän käyttämä tie ole siirtynyt muuallekin, vaikka alikulkutunneliin ennen, tai jälkeen kuvissa näkyvää pätkää?
SO2001: ”Hän kysyy, miksi periaate ”mitä kovempaa vauhtia ajetaan, sitä kovemmalla vauhdilla törmätään” lipsahti mielestäni, kun käsittelin kevyen liikenteen onnettomuuksia. Olen kyllä tietoinen, että autojen ajonopeuden kasvu kaupungissa lisää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemanriskiä. Tätä asiaa on käsitelty monesti, ja siitä on esitetty ohjelmia televisiossa. Asia vain alkoi mennä niin monimutkaiseksi, että jätin sen pois.
Asia muuttui tuon seurauksena aivan toiseksi. Vääntelit onnettomuuden pääaiheuttajina olleiden pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden prosenttiosuuksista johtopäätöksen, että mukana olleiden autojen ylinopeus ei ehkä ollutkaan merkittävä syy suurimpaan osaan kevyen liikenteen onnettomuuksista. Mutta käyttämäsi luvut eivät olleet onnettomuustilastosta, ne olivat KUOLONKOLAREIDEN tilastosta. Jonkun pitää kuolla jotta tavallinen onnettomuus muuttuisi kuolonkolariksi, joten sinun pitää huomioida ylinopeuden merkitys myös siltä kannalta. Voi käydä myös niin, että onnettomuus on pyöräilijän syy, mutta liikennekuolema on autoilijan syy.
Sinä tiedät mitä lisänopeus vaikuttaa kuoleman todennäköisyydelle. Kiistä jos sinä ja minä olemme mielestäsi väärässä kun sanomme noin ylinopeuden merkityksestä. Jos et kiistä, niin älä sitten suolla aina vaan lisää kommentteja jotka edellyttävät että nopeuden lisäys ei vaikutakaan kuoleman todennäköisyyttä lisäävästi.
Minusta asiat ovat huonossa jamassa jos pohdiskelija pitää erikoisena ajatusta että pohdiskelusta voi tulla tulokseksi muutakin kuin oikeutus omille mielipiteille. Se on paha juttu jo sellaisenaan, mutta sinä pistät vielä paremmaksi, tai pitää kai sanoa pahemmaksi, moittimalla muita siitä, että pitävät itseään erehtymättöminä. Juuri siten tullaan ”erehtymättömäksi”, että itse ollaan jo lähtökohtaisesti oikeassa. Eikö yhtään kyllästytä ampua omaan jalkaan aina vaan uudelleen? Luulisi tuon käyvän raskaaksi, mutta ehkä sinua suojaa se, että olet varma omasta erehtymättömyydestäsi?
SO2001: ” VALT -raportteja ja niiden mahdollisia virheitä on varmaankin käsitelty tällä foorumilla, mutta en ole seurannut aiheesta käytävää kirjoittelua kuin korkeintaan hyvin pintapuolisesti.”
Kumpi tuohon on syynä, eikö sinua kiinnosta aihe jolla perustelet mielipiteitäsi, vai onko tämä jälleen yksi vihje sinulle siitä, että pyrit alitajuisesti välttelemään informaatiota, joka saattaa osoittaa mielipiteesi vääräksi?
SO2001: ” Tilastoja ammattilaisen tarkkuudella ja ahkeruudella tutkivan TeeCeen lienee vaikea tai mahdotonta uskoa, että kun kirjoitin maininnan VALTista, minulla ei ollut mitään mielikuvaa siitä, että aihetta olisi käsitelty näissä keskusteluissa.”
Päinvastoin, pidän aivan varmana että sinulla ei ollut mitään mielikuvaa aiheesta. Mutta silmäsi ovat varmasti lukeneet tästäkin aiheesta. Silmien välittämä informaatio kulkee meillä kaikilla ensin alitajunnan ”sensuurin” kautta. Jos ihmisellä on alitajuinen motiivi jonka kannalta näköhavainto saattaisi olla kiusallinen, näköhavainto ei pääse tietoisuuteen. Nykytiedon mukaan näköaistimuksista vain 1-5 % (lähteestä riippuen) on peräisin silmistä, loput 95-99 % on aivojen tulkintaa.
Minä yritän nykyään vältellä tilastoja, yritän mieluummin löytää tutkimuksia jotka perustuvat tilastoihin. Tavasin vuosien ajan tuota sinunkin käyttämääsi VALT:n nopeus tilastoa ja tänä vuonna minulle selvisikin, että niistä 24:stä ajoneuvosta jotka 2012 joutuvat tuon tilaston mukaan kuolonkolariin 1-9 km/h ylinopeudella, vain 3 oli henkilö- tai pakettiautoja. Minä ja nähdäkseni kaikki muutkin tuota taulukkoa käyttäneet luulimme että ajoneuvo tarkoittaa henkilöautoa, mutta 75 % niistä olikin busseja ja kuorma-autoja. Mopoja ja moottoripyöriäkin oli saman verran kuin henkilöautoja.
SO2001: ”Kun kirjoitin edellä olevan virkkeen reilu viikko sitten, en silloinkaan painanut VALTia mieleeni. Se oli vain pieni osa kirjoituksessani.”
Se oli mielipiteesi perustelu. Minusta se on jopa tärkeämpi kuin itse mielipide. Mielipiteitä pystyy tuottamaan kuka tahansa pelle, mutta kunnolla perusteltuun mielipiteeseen ei kuka vaan kykenekään.
TeeCee: Realisti ei puolusta tapansa ajaa lähes aina ylinopeudella sanomalla ajavansa vastuullista ylinopeutta, jos hän myös kertoo ajaneensa ylinopeutta tuossa tilanteessa.
Se, että joskus tulen ajaneeksi ylinopeutta, joka ei täytä järkevissä rajoissa olevan ylinopeuden määritelmää, ei tarkoita, että puolustelisin sitä. Traktorin ohitustilanteessa kyseessä oli korkeintaan hyvin pieni toleranssien rajoissa oleva ylinopeus, jos sitäkään. Ajoin käytännössä samaa nopeutta, millä liikenne eteni. Autoja meni ohitsekin. Jos ajamiseni oli vastuutonta, sitä oli satojen muidenkin autoilijoiden ajaminen.
Herbert: Oletko SO2001 oikeasti sitä mieltä, että ennakointi on tuolla tasolla riittävää vai pitäisiko tarkasteltavan aikajänteen pituutta kasvattaa?
Kun kerroin traktorin ohituksesta, en kertonut tapauksesta esimerkkinä siitä, että toimin tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla. Eikö kukaan muu ole koskaan tehnyt liikenteessä arviointivirhettä tai muunlaista virhettä?
Kuvitellaan tilanne uudestaan. Lähestyn hitaammin ajavaa traktoria. Mietin, onko paikka sopiva sen ohittamiseen. Ketään ei näy tulevan vastaan, joten en hidasta vauhtia vaan ajan traktorin ohi sillä vauhdilla, jota ajan. Juuri ohituksen alkuhetkillä horisonttiin ilmestyvät vastaan tulevien autojen valot. Tässä vaiheessa aktualisoituu se, että olisi pitänyt hidastaa nopeutta aikaisemmin. Ehdin kuitenkin tehdä ohituksen ilman todellista vaaraa vastaantulijoihin törmäämisestä. Tapauksesta selvitään säikähdyksellä. Jos paikka olisi ollut erilainen, esimerkiksi ohitukseen kelpaamaton ylämäki tai muu huono paikka, olisin luonnollisesti hidastanut vauhtia aikaisemmin enkä olisi joutunut tekemään ohitusta.
Jos olisin toiminut kuten TeeCee ja Herbert oletettavasti vastaavassa tilanteessa toimisivat, olisin hidastanut vauhtia hyvissä ajoin riippumatta siitä, näyttääkö paikka sopivalta ohittamiseen. Sen jälkeen olisi ajanut traktorin perässä samaa vauhtia kuin traktori, kunnes ehkä jossakin vaiheessa olisin lähtenyt ohittamaan sitä.
Sen haluaisin käytännössä nähdä, kuinka TeeCee ja Herbet ajavat liukkaalla kelillä kuutta kymppiä vetäen perässään pitkää autojonoa. Epäilen, että hekin ajavat samaa vauhtia kuin muu liikenne eli kahdeksaa kymppiä, vaikka sisimmässään tietäisivätkin, että paremmin olosuhteisiin sopiva vauhti olisi 60 kilometriä tunnissa.
TeeCee: Olen seurannut kommenttejasi vuosia enkä ole havainnut kehitystä mielipiteissäsi.
Eivät ne tule oleellisesti muuttumaankaan. Pientä hienosäätöä tietenkin voi tapahtua.
Herbert: Sinulla muistaakseni on suuri ajokilometrimäärä takana. Oletko keskimääräistä turvallisempi ja mitä siihen vaikuttaa se, että käytät ylinopeutta tai et käytä?
En väitä olevani keskimääräistä turvallisempi. Tiedostan ajamisessani monenlaisia heikkouksia. Olen joskus miettinyt, millaisissa tilanteissa olen vaarallisimmillani. Yksi on todennäköisesti liukas keli, johon traktoriesimerkkikin liittyy. En ota tarpeeksi huomioon maantien liukkautta, vaikka tiedän jarrutusmatkojen kasvavan ja auton hallinnan vaikeutuvan. Tarkoitan nyt erityisesti hyvin liukasta keliä, jollainen on esimerkiksi muutamana viime päivänä vallinnut maanteillä, joilla olen ajanut. ”Normaali” talvikeli ei ole niinkään ongelma.
Jos ajan liukkaalla tien pinnalla, tietysti koko ajan muistutan itseäni siitä, että tie on liukas, ja jarruttaminen kestää pitkään. Yritän ennakoida vaaratilanteita hidastamalla nopeutta. Mutta kokonaisuutena ajan ehkä kovempaa kuin pitäisi. En kuitenkaan halua joutua onnettomuuksiin, joten pyrin pitämään riskitason kohtuullisena.
Näin toimii suuri osa autoilijoista, minkä moottoriteiden ketjukolaritkin osoittavat.
Liukkaalla kelillä ajaminen on toisaalta tietyissä tilanteissa vaihtelevan mukavaakin – riippuen siitä, millä tavalla liukkaus ilmenee, ja miten paljon on muuta liikennettä. Pitkän kaarteen ajaminen läpi siten, että auto ”sortaa” hieman renkaiden liukuessa sivuttain, on tavallaan mukavaa auton hallinnan harjoittelemista. Tietenkään tällöin ei saa tulla muita ajoneuvoja vastaan.
TeeCee: Kuinka voit päätellä mikä on järkevää ylinopeutta jos et muista mitä tiedät ylinopeuden haittapuolista?
Järkevissä rajoissa oleva ylinopeus on sellaista, jonka liikenneturvallisuutta vaarantava vaikutus on pieni.
Seuraavassa esimerkki:
Kuljettaja A lähestyy risteysaluetta, jossa on 60 km/h nopeusrajoitus. Hän hidastaa nopeutta ja ajaa paikan ohi kuutta kymppiä.
Kuljettaja B lähestyy risteysaluetta, jossa on 60 km/h nopeusrajoitus. Hän ei hidasta nopeutta vaadittuun kuuteen kymppiin vaan ajaa paikan ohi ylinopeudella löysäten kuitenkin kaasua niin, että nopeus jonkin verran laskee. Hän on ajanut paikan ohi satoja kertoja ja tietää kokemuksesta, että risteysalue on lähes aina tyhjä. Siinä ei ole jalankulkijoita eikä autoja. Sivutiet ovat niin pieniä, ettei niiltä juuri koskaan tule ketään. Sivuteiden suuntaan on hyvä näkyvyys, joten mahdollisen lähestyvän auton näkisi hyvissä ajoin. Tien varrella olevien talojen pihalla ei juuri koskaan näy ihmisiä. Koska tilanne on tämä tälläkin kertaa, autoilija ei katso aiheelliseksi nopeusrajoituksen noudattamista. Jos alueella olisi ihmisiä, tai jos sivutieltä saapuisi auto, hän hidastaisi nopeuden rajoituksen mukaiseksi.
B:n ajama ylinopeus on mielestäni järkevissä rajoissa.
Vai kenen liikenneturvallisuutta kuljettaja B vaarantaa? Näkymättömän ihmisen? Jonkun, joka istuu kahvipöydässä tien varren talossa? Vai omaansa? Mikä vaara häntä uhkaa – paitsi sakkovaara?
Sormenpääni ovat niin herkistyneet, että en pysty kirjoittamaan enempää. Pitäisi kai käyttää pankkivirkailijoiden kumisormustimia.
SO2001: ”Nyt asiaa on käsitelty, ja se on mennyt ainakin jossakin määrin syvämuistiini. VALTin luvut ovat siis joiltakin osin vääriä. Unohtakaamme siis VALT ja sen väärät luvut.”
En minä sitä tarkoittanut että sinun on pidettävä VALT-tilaston nopeustietoja väärinä koska minä sanon niin. Perustelut ratkaisevat, päätä itse onko niissä tolkkua vai ei.
En halua että VALT-raportin nopeustiedot unohdetaan, koska ne todistavat mielestäni vääräksi väitteen, että pieni ylinopeus ei aiheuttaisi liikennekuolemia. Vuonna 2012 pääteillä noin kolmannes henkilö- ja pakettiautoista ajoi LAM-asemien mukaan 1-10 km/h ylinopeudella. Saman vuoden VALT-raportin mukaan 1-9 km/h ylinopeudella ajavia henkilöautoja oli osallisina kuolonkolarissa vain 3 kpl, eli alle 1 prosentti kaikista kuolonkolarin osallisista. Tuota nopeutta ajaneet ovat siis syystä tai toisesta erittäin aliedustettuina kuolonkolareissa.
Kuorma- ja linja-autoja on noin 20 % liikennevirrasta ja niiden nopeudet otetaan VALT-raporttiin piirturista. En tiedä kuinka moni kaikista ko. autoista ajoi 1-9 km/h ylinopeudella vuonna 2012, mutta oletetaan laskujen vuoksi että niistä ajoi tuon verran ylinopeutta sama suhteellinen osuus kuin henkilöautoistakin, eli noin kolmannes. Lasketaan uudelleen jos oikeat luvut selviävät. Kuolonkolareissa osallisista noilla autoilla ajoi 1-9 km/h ylinopeutta 18 kpl eli 75 % kaikista tapauksista. Heitä oli siis kuusinkertainen määrä henkilöautoihin verrattuna, vaikka heitä on liikennevirrassa huomattavasti vähemmän kuin saman verran ylinopeutta ajavia henkilöautoja.
Tämän vuoksi en halua unohtaa VALT:n nopeustietoja. Ne kertovat, että pienen ylinopeuden vaikutus liikennekuolemiin muuttuu hyvin jyrkästi vakavampaan suuntaan kun nopeustietojen tarkkuus paranee. Tällä palstalla on vuosien ajan perusteltu pienen ylinopeuden vaarattomuutta tällä VALT-tilastolla, ja sen rakenteellisen vian ansiosta minulla on entistäkin vahvempaa näyttöä väitteelleni, että tuo tilasto ei todista pientä ylinopeutta vaarattomaksi.
SO2001:”Mikäli en ole aivan väärin tulkinnut TeeCeen ja monien muiden kirjoituksia, 80 kilometriä tunnissa on vaarallisempi nopeus kuin 50 kilometriä tunnissa. Mikäli tätä mieltä olevat nostavat ajonopeuttaan 30 kilometrillä tunnissa uuden nopeusrajoituksen sen salliessa, miten he perustelevat toimintana. Onko vaarallisemmalla nopeudella ajaminen puolusteltavaa pelkästään siksi, että viranomaiset sen sattuvat toistaiseksi sallimaan ennen kuin taas muuttavat mieltään? Eikö liikenneturvallisuuden, jota nämä ihmiset toistuvasti painottavat, pitäisi olla määrittelevä ja kaiken muun yli menevä tekijä? Eikö heidän oikeastaan pitäisi jatkaa entisen nopeusrajoituksen mukaisesti ajamista, koska tämä nopeusrajoitushan on ollut heidän mielestään tieteellisesti, tilastollisesti, moraalisesti, yhteiskunnallisesti ja kaikilla muillakin tavoin ainoa oikea ja siten paitsi laillinen myös moraalinen ohje kansalaisille.”
Tätä sinä olet puntaroinut vuosien mittaan moneen kertaan. Et todennäköisesti tule koskaan saamaan sinua tyydyttävää vastausta, koska nämä asiat eivät käyttäydy ”luonnossa” sellaisina klöntteinä millaisina sinä käsittelet niitä ajatuksissasi. Älyämisen tekee mahdottomaksi myös se, että et reagoi saamaasi informaatioon.
Olen esimerkiksi kertonut sinulle monta kertaa että tiede ei määrittele rajoitusten tasoa. Olen sanonut sinulle että se olisi tieteelle samankaltainen kysymys kuin ”mikä on sopiva sää” tai ”paljonko on mötäyksen verran”. Olen sanonut sinulle myös tämän: ”Tiede ei pysty sanomaan mikä on oikea rajoitus, koska se on yhteiskunnan itsensä päätettävä valintakysymys”. Olen kertonut sinulle olevani sitä mieltä, että tiede ei voi kertoa mikä rajoitus on oikea jaa mikä väärä, koska oikea ja väärä ovat poliittisia päätöksiä.
Olen toistellut myös mielipidettäni, että rajoitukset eivät ole oikeita: ”tiede ei voi määritellä oikeaa rajoitusta, koska sellaista ei ole olemassakaan”. Olen sanonut sinulle, että tiede ei osoita että suuret nopeudet ovat pahasta, tiede osoittaa että mitä isompi nopeus, sen enemmän liikenne aiheuttaa keskimäärin uhreja.
Noita minä olen sinulle toistellut monta vuotta. Olet lukenut niistä ainakin osan, koska olet vastannut minulle. Silti edelleen pohdit että ”mikäli en ole aivan väärin tulkinnut...” Olet sinä tulkinnut aivan väärin. Kommenteissani ei pitänyt olla edes mitään tulkinnanvaraa mielipiteestäni, mutta sinä se vaan onnistuit silti tulkitsemaan päinvastoin kuin olin ne kirjoittanut.
Sitä paitsi tuo on epäoleellista aiheen kannalta. Se, että ”TeeCee ja moni muu” olisivat kaksinaismoraalisia koska noudattavat rajoituksia myös niiden noustessa, ei todista mitään ylinopeudella ajamisen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Olet sanonut sinulle olevan niin päivänselvää että ylinopeus lisää liikenteen uhreja, että siitä on turha edes keskustella. No, nyt on käynyt niin hassusti että esitit keskustelussa erääseen tilastoon perustuvan väitteen, että pienestä ylinopeudesta ei olisi haittaa liikenneturvallisuudelle. Eli siitä sittenkin kannattaa keskustella sinun mielestäsi.
Toivottavasti myös jatkat aloittamaasi keskustelua kunnes olet niin varma mielipiteestäsi, että muistat sen vielä seuraavanakin päivänä.
SO2001: ”Se, että joskus tulen ajaneeksi ylinopeutta, joka ei täytä järkevissä rajoissa olevan ylinopeuden määritelmää, ei tarkoita, että puolustelisin sitä.”
Olet puolustanut järkevissä rajoissa olevaa ylinopeutta. Olet kertonut että sinun ylinopeutesi ei pysy järkevissä rajoissa. Sanoit järkevän ylinopeuden rajoiksi 10-30 km/h. Sait juuri lukuja jotka minun mielestäni puoltavat vahvasti sitä, että 1-9 km/h ylinopeus nostaa huomattavasti kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden todennäköisyyttä.
Minua ei oikeastaan kiinnosta miten sinä ajat, minua kiinnosta mitä sinä omasta ja muiden ajamisesta puhut. Minua kiinnostaa sinun ajamisesi vain siltä osin, miten kerrot sen poikkeavan mielipiteistäsi. Kerrot ajavasi melkein aina ylinopeutta ja kerrot ajavasi kovempaa kuin tilanteessa olisi järkevää. Vertaan tätä siihen, kuinka kerrot sinulle tärkeimmän asian olevan ihmisten turvallisuuden. Saan tulokseksi vertailusta, että tiedostat ottavasi ajaessasi tahallisia laittomia lisäriskejä, jotka ovat vastoin tärkeimmäksi sanomaasi periaatetta.
SO2001: ”Ajoin käytännössä samaa nopeutta, millä liikenne eteni. Autoja meni ohitsekin. Jos ajamiseni oli vastuutonta, sitä oli satojen muidenkin autoilijoiden ajaminen.”
Epäilemättä huonoja kuskeja riittää, mutta mikä puolustus se on että ajaa huonosti siksi kun muutkin ajavat? Eikö omaa turvamarginaalia pitää kasvattaa kun huomaa ympärillä vaarallisesti ajavia. Sinä toimit päinvastoin, lisäät riskiottoa kun huomaat ympäristön vaaralliseksi, ja puhut järkevän ylinopeuden puolesta.
Kyllä sinä tiedät mistä tässä oikeasti on kysymys, koska minäkin tiedän, ja olen kuullut sen sinulta. Et kestä takanasi ylinopeudella ajavan painostusta ja moitteita ja ajat siksi itse kovempaa kuin mitä pidät järkevänä. Miksi tuolle pitää keksiä kaiken maailman tekosyitä, miksi et vaan hyväksy tosiasioita niin kuin ne ovat?
SO2001: ”Eikö kukaan muu ole koskaan tehnyt liikenteessä arviointivirhettä tai muunlaista virhettä?”
Kaikkihan niitä tekee, mutta kaikki eivät sano sellaisen jälkeen, että eivät aio oppia virheistään mitään. Aika harva on sanonut myöskään sitä, että ajavat usein kovempaa kuin pitävät järkevänä. Tai että huomasivat ajavansa tilanteeseen nähden liian lujaa, mutta eivät viitsineet muuttaa nopeuttaan. Ja se on täysin ainutkertaista, että noin sanova puolustaa omaa ja muiden oikeutta ajaa järkevissä rajoissa olevaa ylinopeutta. Mikä järkevän rajoissa oleva se sellainen nopeus on, jonka kuski itsekin sanoo olevan liian iso?
TeeCee: ”Olen seurannut kommenttejasi vuosia enkä ole havainnut kehitystä mielipiteissäsi.”
SO2001: ”Eivät ne tule oleellisesti muuttumaankaan. Pientä hienosäätöä tietenkin voi tapahtua.”
Tätä minäkin olen pitänyt varmana jo vuosien ajan. Mielipiteiden muuttumista sanotaan kehittymiseksi, ja sen sinä estät itseltäsi suhtautumalla omiin mielipiteisiisi kuin uskova oman uskontonsa sakramentteihin. Kaivanko esiin mitä kaikkea hassua olet puhunut muiden uskovaisuudesta, verrataan tähän kommenttiisi ja nauretaan sitten yhdessä?
TeeCee: Kuinka voit päätellä mikä on järkevää ylinopeutta jos et muista mitä tiedät ylinopeuden haittapuolista?
SO2001: ”Järkevissä rajoissa oleva ylinopeus on sellaista, jonka liikenneturvallisuutta vaarantava vaikutus on pieni.
Tuo vastaus ei kelpaa. Olet kertonut että et itse välitä tilannenopeuksista ja selität tätä sillä, että ympärilläsi ajavatkaan eivät välitä siitä. Tuo jo mitätöi vastauksesi, mutta tuon lisäksi sinulla ei selvästikään ole käsitystä siitä, mitä nopeus vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Et siis voi tietää minkä nopeuden vaikutus on ”pieni”, joten et voi tietää myöskään mikä on järkevää ylinopeutta, vaikka saisitkin kehitettyä selkärankaa sen ajamiseen.
Kun tähän asti olen pyytänyt arvioitasi siitä paljonko sinun mukaasi järkevän rajoissa oleva 10-30 km/h ylinopeutta lisää liikennekuoleman todennäköisyyttä, olet vastannut että oikeassa tilanteessa ei mitään. Enää et voi vastata noin koska löysin kommenttisi jossa kerroit ajavasi usein kovempaa kuin tiedät tilanteeseen sopivaksi. Joten palataan lähtöpisteeseen: mitä tiedät tuon normaaliksi sanomasi 10-30 km/h ylinopeuden vaikutuksesta liikennekuoleman todennäköisyyteen? Haluan tällä kysymyksellä osoittaa, että sinä et tiedä edes suuruusluokkaa, mutta mielipiteesi edellyttää aika tarkkaakin tietoa. Voit osoittaa minun olevan väärässä kertomalla mitä tuo keskimäärin on vaikuttanut, mutta jos et voi sitä kertoa, kerrot samalla että et tiedä mikä on ”järkevissä rajoissa oleva ylinopeus”.
Ei sillä, en minäkään tiedä, kukaan ei tiedä. Sellaista ylinopeutta ei voi olla ennen kuin käsite ”järkevä” määritellään tarkasti. Siksi ei pitäisi puhua kuin tietäisi mikä on järkevissä rajoissa olevaa ylinopeutta.
Olen ajanut kolme kertaa Yhdysvalloissa. Ensimmäisellä kerralla 1980-luvulla kilometrejä kertyi jonkin verran yli 2700. Valitettavasti aivan tarkkaa lukemaa ei ole kirjoitettu mihinkään. Seuraavalla reissulla, vuonna 2009, kilometrejä kertyi 4268 ja viimeisimmällä kerralla tänä syksynä 6690. Yhteensä siis 13658 + jotain.
Muualla Suomen ulkopuolella ajamiani kilometrejä en ole laskenut, mutta niitä on enemmän, koska olen tehnyt erilaisia reissuja niin omalla kuin vuokra-autollakin. Eksoottisimpia paikkoja ovat kenties olleet Jerusalem ja Itä-Ukraina jai Gran Canaria tai mikä nyt vain.
Missään kauempana idän suunnassa en ole käynyt lainkaan, mitä on vähän nolo myöntää, koska kaikkihan esimerkiksi Thaimaassa ovat käyneet. No, haaveissa on, mutta tuskin autolla tulen ajamaan.
Se jäi vähän kaivelemaan, että kolme vuotta sitten Brasiliassa käydessäni en vuokrannut autoa. Ei liikenne siellä kuitenkin kovin vaikeaa ole, koska tyttärenikin onnistui ajamaan siellä ajokortin.
“Vaikeus” liikenteessä tarkoittaa mielestäni sitä, että kaupungit ovat sekavia ja ruuhkaisia ja kaaosmaisia. Toisaalta kun autoja on tarpeeksi paljon, ajaminen on ruuhkassa seisomista, joten se on siinä mielessä helppoa. Euroopan isoista kaupungeista Pariisi on mielestäni hankalimpia, koska siellä on monikaistaisia katuja, ja kääntyminen risteyksissä on vaikeata. Käännöksen aikana ei tiedä, missä kaista menee. Jos katsoo videoita, jotka on kuvattu riemukaaren huipulta alla olevaan risteykseen, ymmärtää idean.
Nuo muistot tulivat mieleeni, kun mietin sitä, kuinka Yhdysvalloissa säädettiin aikoinaan 55 mph valtakunnallinen nopeusrajoitus. Vuosikymmeniä on kulunut, ja tieteellinen tieto nopeudesta ja sen vaaroista on lisääntynyt. Niinpä tällä hetkellä osassa Yhdysvaltoja saa ajaa moottoritiellä jopa 80 mailia (128,748 km) tunnissa. Tavallisella kaksikaistaisella tiellä suurin sallittu nopeus on 70 mailia (112.65 km) tunnissa. Ajoin itsekin tällaisia teitä pitkin Montanassa. Ehkä lataan jossakin vaiheessa videoita Youtubeen. Suomessa suurimmat sallitut nopeudet olisivat korkeintaan 120 km/h ja 100 km/h.
Noudatetaanko Suomessa jotenkin erilaista tiedettä, minkä perusteella nopeusrajoituksia määritellään? Suomen viranomaiset eivät ikinä sallisi yli 110 km/h ajonopeutta tavallisella maantiellä, tai yli 125 km/h nopeutta moottoritiellä.
Eihän sen näin pitäisi mennä. Nopeusrajoituksiahan pitäisi päin vastoin tiukentaa, koska nopeus on vaarallista. Miksi Yhdysvalloissa sallitaan paikoitellen suurempia nopeuksia kuin aikaisemmin? Montana on osavaltiona tunnettu siitä, että siellä ei ollut 1990-luvulla hetken aikaa pääteillä mitään tiettyä nopeusrajoitusta. Tämä ei ole vielä uutinen, mutta se on, että samaan aikaan liikennekuolemat vähenivät. Kyse oli tietysti pelkästä sattumasta, mutta ehkä se kuitenkin osoitti, ettei nopeusrajoituksilla ole niin suurta merkitystä ole kuin jotkut uskovat.
Turvallisuudella voidaan perustella mitä halutaan, eikä perustelua voi kumota, koska monopoli tällaisiin perusteluihin viranomaisilla. Heillähän on monopoli kaikkeen, mikä koskee turvallisuutta, ja heillä on tämän lisäksi vielä yksinoikeus määritellä, mitkä asiat koskevat turvallisuutta.
Jos vielä palataan Yhdysvaltojen liikenteeseen, niin siinä on yksi ärsyttävä piirre suomalaiseen ja eurooppalaiseen liikenteeseen verrattuna. Se on suorastaan sietämättömän ärsyttävä. Kyse on STOP-merkeistä, joita on lähes jokaisessa risteyksessä. Ajaminen taajamassa on nykivää kaasu-jarru-kaasu-jarru-kaasu-jarru -pelleilyä (aivan niin, pelleilyltä se tuntuu), kun vähän väliä joutuu pysäyttämään auton STOP-merkin vaatiessa. Kun Amerikan ajelujen jälkeen ajaa Suomessa, ajaminen tuntuu ihanan vapaalta, kun tyhjien risteyksien läpi voi ajaa pysäyttämättä. Matka-aikaankin tämä tietysti vaikuttaa.
Erityisesti hiljaiseen aikaan yöllä pakollista pysähtymistä edellyttävät merkit tuntuvat turhauttavilta. Mitä ihmeen tarkoitusta auton pysäyttämisellä on jossakin autiolla parkkipaikalla olevassa risteyksessä, kun muita autoja ei näy missään. Tarkoitus on tietysti yrittää välttää sakko, sillä vaikka muita autoja ei näykään, yksi auto muodostaa aina pienen riskin. Nimittäin poliisiauto. Eihän sitä tiedä, mistä talon nurkalta poliisi kurkkii. Legalistin kohdalla pysähtymiselle on tietenkin myös toinen syy eli lain noudattamiseen ankkuroitu omatunto. Se soimaa, jos on tottelematon esivallalle.
Yhden kerran jouduin poliisin pysäyttämäksi ajettuani pysähtymättä STOP-merkin ohi. Onneksi selvisin pelkällä huomautuksella enkä saanut sakkoa. Poliisi kuitenkin muistutti, että merkit ovat olemassa turvallisuuden takia.
Totta kai turvallisuuden. Tilastot todennäköisesti osoittavat, että STOP-merkit vähentävät liikennekuolemien riskiä. Miksei niitä Suomessa ole joka risteyksessä? Voisihan maantiellekin panna STOP-merkin sadan metrin välein. Sekin vähentäisi liikennekuolemien riskiä, koska autot eivät ehtisi kiihtyä kovin suureen nopeuteen sadan metrin matkalla.
Edellä mainitsemani tapahtumapaikka oli sen tyyppinen, jossa Suomessa ei pysäytettäisi eli parkkipaikka-alueelta vähän isommalle tielle johtava risteys. Autoja ei tietenkään tullut. En edes huomannut STOP-merkkiä, vaikka olisihan sen olemassaolo pitänyt tietää näkemättäkin. Poliisiauto oli parkkipaikalla, josta lähdin ajamaan. Poliisi lähti perään ja pysäytti minut kilometrin päässä. Ihmettelin, olenko ajanut ylinopeutta, vai mistä on kyse.
Syy, miksi näkemykseni poikkeaa oleellisesti TeeCeen näkemyksestä, on todennäköisesti se, että ajattelemme asioita eri perspektiiveissä.
TeeCee käy pyhää sotaa ylinopeuden lisäämiä liikennekuolemia vastaan, tai oikeastaan vain muistuttaa niistä, koska mitä muutakaan hän voi tehdä. TeeCee on irrottanut yhden pienen elementin eli ylinopeudet luonnollisesta asiayhteydestään (mikä häneltä onnistuu muiden kirjoittajien tekstienkin kohdalla), ja nostanut sen pääasiaksi, joka saa aivan suhteettoman suuren huomion.
Minä taas ajattelen laajemmin. Todennäköisyyteni kuolla liikenteessä seuraavien parinkymmenen vuoden aikana on nolla pilkku jotain prosenttia ajoinpa ylinopeutta tai en. Todennäköisyyteni kuolla muulla tavoin kuin liikenteessä seuraavien parinkymmenen vuoden aikana alkaa olla jo niin suuri, että en viitsi edes miettiä sitä. Sukuni ei ole pitkäikäistä. Omakin kunto rapistuu. Miksi siis kiduttaisin itseäni välttääkseni nolla pilkku jotain prosentin riskin kuolla liikenteessä, kun kuolen joka tapauksessa. Murskaantuminen rekan nokkaan on todennäköisesti jopa parempi kuolema kuin se mikä muuten odottaa.
Entä muille aiheuttamani hengenvaara?
Toistaiseksi kukaan ei ole saanut naarmuakaan ajamiseni seurauksena. Tämä ei merkitse sitä, ettenkö voisi aiheuttaa jonkun kuoleman tai vammautumisen. Virheitä tapahtuu. Onnettomuuksia tapahtuu. On kuitenkin myös muita tapoja aiheuttaa muille ihmisille vaaraa. Passiivinen tupakointi esimerkiksi tappaa. Tupakoitsija vaarantaa paitsi itsensä, myös muut lähellä olevat.
Ja puun polttaminen vasta tappaakin. Omakotitaloaan puulla lämmittävä - varsinkin jos uuni on säädetty “kitupoltolle” - on aivan toisen luokan tappaja kuin maltillista ylinopeutta ajava.
Jos ylinopeuden arvioidaan - käytetyistä tilastoista riippuen - tappavan muutamia kymmeniä ihmisiä vuodessa, tupakkaa polttavan ei oikeastaan kannattaisi ottaa asiaan mitään kantaa, koska hänen oma harrastuksensa tappaa tuhansia.
Tästä tuli mieleeni koulun “tupakkavalistus”. Opettajamme selosti tupakan vaaroista ja meni tunnin loputtua opettajien huoneeseen tupakalle.
TeeCeen logiikalla ajatellen opettajan harjoittama valistus ei ollut uskottavaa, koska hän teki eri tavalla kuin puhui.
Minun mielestäni se, että opettaja ei itse noudattanut niitä periaatteita, mitä hän opetti, ei tehnyt periaatteista mitättömiä. Hänen kohdallaan päti vanha sanonta, että älkää tehkö niin kuin minä teen vaan tehkää niin kuin opetan.
Kun kirjoitin järkevissä rajoissa olevasta ylinopeudesta ja toisessa yhteydessä kerroin, että oma ylinopeuteni ei ole aina ollut järkevissä rajoissa, TeeCee katsoi sen “mitätöivän vastaukseni”. Eihän se mitätöinyt. Minähän erotin järkevissä rajoissa olevan ja sen ylittävän ylinopeuden toisistaan. Se, että myönsin ajaneeni kovempaa kuin mikä olisi järkevissä rajoissa oleva ylinopeus, ei tee mahdottomaksi sitä, etteikö voisi olla myös järkevissä rajoissa olevaa ylinopeutta. Eihän se, että joku ihminen juo itsensä umpihumalaan, poista sitä vaihtoehtoa, etteikö alkoholia voi ottaa vähemmänkin. Absolutismi ja umpikänni eivät ole ainoat vaihtoehdot, kuten eivät ole nopeusrajoitusabsolutismi ja päätön kaahaaminenkaan. Kohtuus on mahdollista tässäkin asiassa.
Jossain edellä jo kysyin, miksi vertaat toisiinsa liittymättömiä asioita. Jos amerikassa saa ajaa jollain tiellä 128 km/h, mutta meillä 80-100 km/h, tarkastelet asiaa vain siten, että meillä rajoitus on asetettu väärin. Miksi et pohdi sitä, että rajoitus onkin meillä oikein ja jenkeissä väärin. Siksikö, että sinulla on valmis mielipide, jota et suostu muuttamaan ja tämä tarkastelu voisi aiheuttaa uhkan periaatteellesi?
Löydät myös nimikkeitä, jotka tappaa enemmän kuin ylinopeus. Entä sitten? Taatusti löytyy aiheita, jotka tappavat enemmän kuin passiivinen tupakointi ja puun pienpoltosta peräisin olevat pienhiukkaset. Voidaanko sillä mitätöidä noiden vaikutus eli meillä on ihan turhaan säädetty tupakkalaki ja turhaa on keskustella pienhiukkasista tämän enempää. Terveiset Brysseliin.
Miksi autiossa risteyksessä on stop-merkki? Siksi, että tiettynä aikana vuorokaudesta siinä on muuta liikennettä ja pysähtyminen todennäköisesti perusteltua. Kun sinä osut paikalle hiljaiseen aikaan, merkin idea hämärtyy. Pysähtyminen on kuitenkin pieni vaiva siihen verrattuna, että alettaisiin etsiä vaihtoehtoja, esim. muuttuvaa merkkiä, joka olisi hiljaiseen aikaan kolmio ja muulloin stop. Hiljaiseen aikaan liikenteen määrä on pieni, joten turhasta pysähtymisestä liikenteelle aiheutuva haittakin on pieni, eikö vain?
Jos tarkastellaan väistämisvelvollisuuden hallintaa toisestakin näkökulmasta kuin sinun ratin takaasi, saadaan parempi käsitys siitä kentästä, jossa tieviranomainen toimii. Kun olet liikkeellä päätien suuntaisella kevyenliikenteen väylällä kävellen tai pyörällä, sivutieltä kolmion takaa tulijat lähes pääsääntöisesti laiminlyövät väistämisvelvollisuuden ja ajavat suojatien päälle odottamaan pääsyä päätielle. Kovin moni kuljettaja siis jättää kokonaisen tienkäyttäjäryhmän huomiotta. Lisäksi kun vaatiessasi vapauksia törmäät autosi avonaiseksi jääneellä ovella jääkaappiin, ei näkemyksesi turhista varoivaisuuden korostamiseksi asetetuista liikennemerkeistä tunnu perustelluilta. Toki ajaminen ilman ns. turhia rajoitteita voi tuntua ihannan vapaalta, oikein amerikkalaiselta unelmalta. Reaalimaailmassa oveesi tuli kuitenkin lommo.
Kun sinulla on kohtuullisen hyvä kokemus ulkomailla ajamisesta, pyydän sinua laajentamaan näkemystäsi vielä hiukan. Olet nuorempana ajanut paljon pyörällä, joten aika on kullannut nämä muistot. Ota pyörä jälleen alle ja lähde sillä liikenteseen. Ajele vaikka pari viikkoa kaupungissa ja maantiellä ja tule sitten kertomaan kokemuksistasi ja siitä, paljonko haluat lisätä autoilijoiden vapauksia nopeuksien ja väistämisvelvollisuuksien suhteen. Laita kuitenkin kypärä päähäsi, tyttäresihän sai esimakua väistämisvelvollisuuteen liittyvän havainto- tai arviointivirheen seurauksista.
SO2001: ”B:n ajama ylinopeus on mielestäni järkevissä rajoissa. Vai kenen liikenneturvallisuutta kuljettaja B vaarantaa?”
Jos tarkastellaan vain kuvaamaasi tilannetta, B ei vaarantanut kenenkään turvallisuutta. Tosin asia selvisi B:llekin vasta jälkeenpäin, risteysalueelle tullessaan hän ei vielä voinut tietää, tuleeko hän tekemään esim. havaintovirheen.
Melkein minkä tahansa älyttömyyden saa näyttämään vaarattomalta kun valitsee tarkastelukulman sopivasti. Mitä enemmän on kuskeja jotka päättävät nopeutensa lähtien olettamuksesta, että eivät lähitulevaisuudessa tule tekemään virhettä, sitä enemmän ihmisiä kuolee ja loukkaantuu.
Jos B ajoi esimerkissä kertomallasi tavalla tuon yhden kerran, sialla ei ole merkitystä. Jos hänellä on tapana ajaa ylinopeutta aina kun se on hänen mielestään turvallista, hän vaarantaa kaikkien niiden liikenneturvallisuutta, jotka saattavat nyt tai tulevaisuudessa joutua hänen kanssaan mihin tahansa liikennetilanteeseen. Oli ajotapa mikä tahansa, se muuttuu vähitellen automaattiseksi, eikä silloin enää punnitse tilanne kerrallaan mikä olisi oikea vauhti. Tietoinen ajattelu kuluttaa paljon energiaa, se syö hermosolujen energiavarastoja nopeammin kuin uutta tulee tilalle, solu väsyy ja aivot reagoivat tähän siirtämällä toimintoja energiatehokkaamman alitajunnan hoidettavaksi. Jos sinne on ajamalla tallennettuna tapa ajaa läpi risteyksien rajoituksista välittämättä, niin myös tapahtuu ilman, että jokaisen kohdalla tulee tarkistaneksi asian vaarattomuuden.
Tämän ilmiön pitäisi olla tuttu sinullekin, koska olet kertonut monista tuollaisista: ”Edellisten muutamien minuuttien ajalta ei ole mitään muistikuvia ajamisesta. Se, että auto on pysynyt koko ajan tiellä, todistaa, että sitä on ohjattu, ja ilmeisesti maantietäkin on joskus vilkaistu. Mutta ajaminen on tapahtunut täysin tiedostamatta pelkillä reflekseillä. Siitä ei ole mitään mielikuvaa.”
B ajaa samalla tavalla jos toista tuon kertomasi tarpeeksi monta kertaa. Jos B automatisoisi itselleen tavan noudattaa rajoituksia, alitajunta hoitaisi vauhdin pudottamisen automaattisesti. Turvallisuuden kannalta sillä on merkitystä, havahtuuko vaaraan 80 vai 60 lasissa.
B:n ajama ylinopeus on mielestäsi järkevän rajoissa koska valitsit näkökulmasi tarkoitushakuisesti. Meidän pitäisi vastaisuudessa ensin sopia että tarkoitammeko liikenneturvallisuudella liikenteen turvallisuutta, vai tarkoitammeko mielikuvitushenkilön turvallisuutta keksityssä tilanteessa. Minusta liikenneturvallisuus tarkoittaa todellisten ihmisten loukkaantumisia ja kuolemisia. Joistain kommenteistasi päättelin että sinullekin oikeiden ihmisten turvallisuus on tärkein asia, joten meidän luulisi pääsevä helposti yhteisymmärrykseen siitä mitä liikenneturvallisuudella tarkoitamme. Todellisuudessa olemme kuitenkin nyt tässä asiassa yhtä kaukana toisistamme kuin ensimmäisillä kinauskerroillamme vuosia sitten. Ja kuten itsekin viimeviikolla vahvistit, mielipiteesi eivät tule muuttumaan.
Yritän silti: kerro mitä sinä ymmärrät sanalla ”liikenneturvallisuus”. Käytän sitten sitä määritelmää kommentoidessani puheitasi liikenneturvallisuudesta.
SO2001: ” Noudatetaanko Suomessa jotenkin erilaista tiedettä, minkä perusteella nopeusrajoituksia määritellään? Suomen viranomaiset eivät ikinä sallisi lähes 130 km/h ajonopeutta tavallisella maantiellä, kun sitä ei sallita edes moottoriteillä.”
Ihan ensiksi, muistuuko mieleesi yhtään niistä kerroista, jolloin olemme keskustelleet aiheesta tiede ja nopeusrajoitukset? Selvästikään ei muistu, mutta pitäisi kyllä muistua, on siitä niin monesti puhuttu. Tiede ei edelleenkään kerro mikä on oikea rajoitus, se on vain apuväline jolla rajoituksista poliittisin perustein päättävät tietävät etukäteen mitä eri vaihtoehdot vaikuttavat eri asioihin.
Ja se tiede kertoo esimerkiksi sen, että moottoritien liikennetiheyden lisääntyessä sen turvallisuustaso paranee. Siksi joillakin USA:n moottoriteillä rajoituksen nostolla ei ole samoja vaikutuksia liikenneturvallisuuteen kuin esimerkiksi Suomen moottoriteillä.
En syytä sinua siitä ettet tiedä mitä tiede mistäkin tietää, syytän sinua siitä että et ota mielipiteissäsi huomioon sitä, että tiedät tietämättömyytesi. Sinun on pakko toimia noin, koska olet nurkassa. Et tiedä juuri mitään asioista, joten et voi käyttää perusteluna tietoa, voit käyttää enää tietämättömyyttä mielipiteittesi perusteluna. Sinähän sanoit tuossa, että Suomessa on väärä rajoitus koska et tiedä miksi USA:ssa on isompi. Siksi sinun on pakko pysytellä aktiivisesti tietämättömänä. Otat melkein minkä tahansa faktan, niin yksi tai useampi mielipiteistäsi osoittautuu vääräksi, ja sinähän olet jo tehnyt päätöksen olla vaihtamatta mielipiteitäsi.
SO2001: ”Eihän sen näin pitäisi mennä. Nopeusrajoituksiahan pitäisi päin vastoin tiukentaa, koska nopeus on vaarallista.”
Kuinkahan monta kertaa olemme olleet yksimielisiä siitä, että rajoitukset ovat poliittinen päätös? Kymmenen kertaa? Kaksikymmentä kertaa? Joka tapauksessa riittävän monta kertaa, että voin hyvällä omallatunnolla väittää, että unohdat tahallasi, että rajoituksista päätetään poliittisin perustein, ei pelkästään turvallisuus huomioiden. Miksi näyttelet hämmästynyttä kun törmäät jälleen yhteen todisteeseen siitä, että päätös on poliittinen?
SO2001:”Montana on osavaltiona tunnettu siitä, että siellä ei ollut 1990-luvulla hetken aikaa pääteillä mitään tiettyä nopeusrajoitusta. Tämä ei ole vielä uutinen, mutta se on, että samaan aikaan liikennekuolemat vähenivät. Kyse oli tietysti pelkästä sattumasta, mutta ehkä se kuitenkin osoitti, ettei nopeusrajoituksilla ole niin suurta merkitystä ole kuin jotkut uskovat. ”
Aivan, Montanassa tosiaan poistettiin kiinteä rajoitus henkilöautoilta, päiväaikaan ja kaupunkialueen ulkopuolella vuosina -95 ja 99. Yöllä oli voimassa moottoriteillä henkilöautoille 104 km/h ja muilla teillä 88 km/h perusrajoitukset. Poliisi päätti tapaus kerrallaan, mikä nopeus on lain vaatima ” asiallinen ja järkevä”. Ylinopeussakon mahdollisuus siis oli edelleen olemassa, ja siitä päätti poliisi tapauskohtaisesti. Sinäkö haluaisit samaa? Mies jonka mielestä poliisi on ylivoimaisesti eniten elämänlaatua heikentävä tekijä yhteiskunnassa?
Samalla Montanassa myös nostettiin sakkojen tasoa. Ainakin NMA:n (paikallinen ”autoliitto”) mukaan liikenteen keskinopeus pysyi samana tai laski vähän, ja turvavöiden käyttö lisääntyi 88 %, nähtävästi siksi että ylinopeussakon saattoi saada ajamalla ilman vöitä nopeudella, josta vyöt kiinnitettyinä ei saanut sakkoja. Jos ainoa muutos olisi ollut tuo turvavöiden käytön lisäys, niin jo sen pitäisi vaikuttaa paljon kuolonurien määrään. En löytänyt tutkimusta josta olisi selvinnyt, mitkä osatekijät vaikuttivat kuinkakin paljon uhrimääriin.
Ketkä ”jotkut” ovat sitä mieltä että rajoituksilla on suuri merkitys? Ainakin minun mielestäni ajonopeudella on suuri merkitys. Rajoituksella on suuri merkitys vain jos niitä noudatetaan. Tässä Montanan tapauksessa nopeudet eivät nousseet, joten ei kuolonuhrien määrässä pitänytkään näkyä isoa muutosta.
SO2001: ”Turvallisuudella voidaan perustella mitä halutaan, eikä perustelua voi kumota, koska monopoli tällaisiin perusteluihin viranomaisilla.”
Asia varmaan näyttää tuolta tietämättömästä, joka ei ymmärrä viranomaisten päätösten taustoja. Viranomaisten perustelut voi haastaa, mutta se onnistuu vain tiedolla. Mutta sinä yrität haastaa heitä kertomalla haavoista, joita sait sieluusi kun autoritäärinen isäsi ei antanut sinun katsoa TV:stä Bat Mastersonia nuoruudessasi. Olet itse arvellut että tuon kaltaiset asiat saivat aikaan yhä jatkuvan kapinan auktoriteetteja, myös viranomaisia, vastaan. Sinun kannattaisi lukea enemmän kirjoituksiasi, olet jo kertonut selityksen monelle sinua askarruttavalle asialle.
Jos tässä nyt aloittaisi urakan ja kävisi kommentointimielessä läpi joitakin TeeCeen kirjoituksia.
TeeCee mainitsee (8.12.2015, 12:41) minun sotkevan termejä, kun ensiksi viittaan onnettomuuksien taustariskeihin ja seuraavaksi kirjoitankin jo syistä. No, lipsahduksia sattuu, koska enhän tässä nyt mitään kymmeneen kertaan tarkastettavaa väitöskirjaa ole tekemässä. Jos itse asia tästä virheestä johonkin suuntaan muuttuu, niin se muuttuu esittämieni väitteiden kannalta edullisempaan suuntaan. Onhan taustariski vähäisempi tekijä kuin varsinainen tapahtuman syy.
Ei arvoisa TeeCeekään ole sataprosenttisen huolellinen. Edellä mainitun kirjoituksensa alussa hän nimittäin lainaa pitkästi tekstiäni ja esittää kysymyksen ”kävitkö tosiaan läpi KAIKKI tilastot”. Mikä ihmeen kysymys tämä on? Eihän kirjoituksessani lue, että olisi käynyt ne läpi. Esitin vain spekulatiivisen yleisen tason toteamuksen.
Hän pyytää minua vastaamaan rehellisesti, oliko pohdiskelullani – johon hän viittaa - oikeasti edes mahdollisuutta päätyä muuhun tulokseen kuin mihin se päätyi. Kysymyksen taustalla on TeeCeen muistikuva siitä, että olen joskus kirjoittanut tutkijoiden tekevän tutkimuksiaan marxilaisessa hengessä niin, että ne päätyvät ennalta säädettyyn lopputulokseen. En tiedä, olenko kirjoittanut täsmälleen näin, mutta tämän tyyppisen ajatuksen kenties olen joskus tuonut esille.
Vastaan, että pohdiskeluni tarkoitus oli tukea esittämiäni asioita, joten se ei olisi täyttänyt tarkoitustaan, jos se ei olisi tukenut niitä. En kai nyt ensiksi esittäisi näkemystäni jostakin asiasta ja mitätöisi sitä päätymällä pohdiskellen vastakkaiseen mielipiteeseen. Se olisi aika erikoista.
En valitettavasti täysin pysynyt kärryillä siinä, mitä TeeCee tarkoitti ”vääriksi tiedetyillä luvuilla” ja niiden pyörittelemisellä vahvalla asenteella, mikä toiminta täyttää hänen mielestään valehtelun tunnusmerkit.
Valehtelu ja eri mieltä oleminen ovat kaksi eri asiaa, vaikka omaan ”totuuteensa” jääräpäisesti uskovan mielestä eri mieltä olevan ehkä täytyy valehdella, koska eihän hän muuten voisi olla eri mieltä. En nyt tässä viittaa kehenkään henkilöön erityisesti vaan esitän tämän yleisenä toteamuksena.
Seuraavassa kirjoituksessaan (10.12.2015, 10:13) TeeCee käsittelee kevyttä liikennettä. Hän kysyy, miksi periaate ”mitä kovempaa vauhtia ajetaan, sitä kovemmalla vauhdilla törmätään” lipsahti mielestäni, kun käsittelin kevyen liikenteen onnettomuuksia. Olen kyllä tietoinen, että autojen ajonopeuden kasvu kaupungissa lisää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemanriskiä. Tätä asiaa on käsitelty monesti, ja siitä on esitetty ohjelmia televisiossa. Asia vain alkoi mennä niin monimutkaiseksi, että jätin sen pois. Eihän tilastoista (ainakaan niistä, jotka löysin) käy ilmi tapahtumien yksityiskohtia ja mahdollista auton nopeuden osuutta niihin.
Palaan vielä asiaan...
SO2001: ” Lain mukaista 80 km/h nopeutta ajettaessa potentiaalisia vaaratilanteita esiintyy niin harvoin, ettei niihin edes tarvitse varautua eikä niitä tarvitse ennakoida.”
Kärjistäen sanottu, mutta suurin piirtein noin se perusajatus menee. Eli laillista nopeutta ajettaessa syntyy vähemmän vaaratilanteita, aivan kuten liikennesääntöjä ylipäätään noudatettaessa. Tuo on se liikennesääntöjen pointti. Ja sinä olet tässä nyt perustelemassa omaa ajatustasi, että kuskien pitäisi luoda vaaratilanteita tarkoituksella lisää, jotta he oppisivat reagoimaan niihin nopeasti ja oikein. Etkö tosiaan huomaa mikä tuossa perusajatuksessasi mättää?
SO2001: ”Tätä asiaa on siinä mielessä vaikea ratkaista, että nopeusrajoitusta aina kuuliaisesti noudattava ei voi omakohtaisesti tietää, mikä olisi se toinen vaihtoehto – eikä sen toisen vaihtoehdon valinnut voi tietää, millainen on nopeusrajoitusta aina kuuliaisesti noudattavan vaihtoehto.”
Se ”toisen vaihtoehdon valinnut” voisi ottaa asian selville ajamalla rajoitusten mukaan. Sanoit juuri että hänelle sattuisi silloin harvemmin potentiaalisia vaaratilanteita. Josta seuraisi onnettomuuksien väheneminen. Eikö tämä ole se lopputulos johon sinäkin pyrit mielipiteelläsi, että kuskien pitäisi harjoitella vaaratilanteita varten?
Todellisuudessa rajoitusten tahallisen rikkomisen lopettaminen ei kuitenkaan ole noin yksinkertaista. Moni ei pysty siihen, vaan heille käy kuten sinulle omissa kokeiluissasi. Mutta silläkin on paljon informaatioarvoa, koska minkä tahansa ongelman ratkaisun ensimmäinen vaihe on sen ongelman tiedostaminen.
Tosin silloin mennään psykologian puolelle, jota moni vierastaa. Minusta ei pitäisi vierastaa, koska liikennekäyttäytyminen on lähes kokonaan psykologiaa ja loputkin asiat ovat sen seurauksia. Jos perimmäinen ongelma on, että kuski ei saa itseään pakotettua ajamaan liikennesääntöjen mukaan, niin tulokseen ei päästä kinaamalla rajoitusten oikeasta tasosta, ylinopeuksista tai turvaväleistä. Jos tällä palstalla joku asia on tullut näytetyksi toteen, niin tuo.
SO2001: ”Jos hän alkaa noudattaa lainkuuliaisesti nopeusrajoitusta, hänen aikaisempi ylinopeushistoriansa merkitsee sitä, että hän ei ole vertailukelpoinen niihin, jotka ovat aina noudattaneet nopeusrajoituksia.”
Olet oikeassa, aivot on kuin lihas, joka kehittyy kun siltä vaatii lisää. Mitä useammin itsensä järjestää vaaratilanteisiin, sitä paremmin aivot oppivat selviytymään niistä. Toisaalta jos pakottautuu noudattamaan liikennesääntöjä, aivot oppivat noudattamaan niitä, ja kuski joutuu harvemmin vaaratilanteisiin, kuten itsekin juuri totesit. Eli liikenneturvallisuus paranee.
Riskejä ottamalla taitavaksi opetellut kuski voi joskus onnistua selvittämään vaaratilanteen riskeeraamalla hankkimillaan taidoilla, mutta jos sen vaaratilanteen aiheuttaa juurikin se tahallinen riskinotto, niin mistä syntyy liikenneturvallisuuden saama hyöty, jolla tuota perustelet?
Älä vaan tarjoa hyödyksi ennakointikyvyn kehittymistä, koska sitä voi kehittää ilman riskioton lisäämistäkin. Siinä olet oikeassa että tahallaan riskejä ottavan on helpompi tajuta ennakoinnin edut. Liikennesääntöjen noudattaminen lisää turvamarginaaleja. Kuten sanoit, jo pelkkä rajoitusten noudattaminen vähentää potentiaalisia vaaratilanteita. Kun ei säikähtele, ei ehkä koe tarvetta kehittää ennakointiaan, mutta aivojaan voi kehittää. Potentiaalisia vaaratilanteita ei ole pakko itse kokea, ne voi myös ajatella. Voi myös havainnoida kun muut ottavat riskejä. Aivojensa kehittäminen paremmin liikenteeseen sopiviksi ei vaadi tahallista riskinottoa.
SO2001: ”TeeCee mainitsee (8.12.2015, 12:41) minun sotkevan termejä, kun ensiksi viittaan onnettomuuksien taustariskeihin ja seuraavaksi kirjoitankin jo syistä. No, lipsahduksia sattuu, koska enhän tässä nyt mitään kymmeneen kertaan tarkastettavaa väitöskirjaa ole tekemässä. Jos itse asia tästä virheestä johonkin suuntaan muuttuu, niin se muuttuu esittämieni väitteiden kannalta edullisempaan suuntaan. Onhan taustariski vähäisempi tekijä kuin varsinainen tapahtuman syy.
Virheesi muuttaa esittämiäsi väitteitä uskottavampaan suuntaan. Kun nopeus on taustariskinä, sitä käsitellään samanlaisena riskitekijänä kuin väsymystä tai alhaisia rengaspaineita. Mutta jos puhutkin KUOLONkolareiden syistä, et voi käsitellä nopeutta samalla tavalla kuin muita riskejä. Kuolonkolarin syistä ja nopeuksista puhuvan pitää huomioida myös se, että mikään toinen tiedossamme oleva riski ei vaikuta yhtä paljon siihen, muuttuuko (ties mistä syystä tapahtunut) onnettomuus tavallisesta peltikolarista vakavia vammoja tai liikennekuoleman aiheuttaneeksi onnettomuudeksi.
Sinä puhuit nopeudesta kuin sillä olisi merkitystä vain onnettomuuden aiheuttajana, ja tästä vastauksestasi päätellen et taida ymmärtää asiaa vieläkään. No, eihän tästä ole jauhettukaan vasta kuin jotain kymmenisen vuotta.
SO2001: ”Ei arvoisa TeeCeekään ole sataprosenttisen huolellinen. Edellä mainitun kirjoituksensa alussa hän nimittäin lainaa pitkästi tekstiäni ja esittää kysymyksen ”kävitkö tosiaan läpi KAIKKI tilastot”. Mikä ihmeen kysymys tämä on? Eihän kirjoituksessani lue, että olisi käynyt ne läpi. Esitin vain spekulatiivisen yleisen tason toteamuksen.”
Esitit toteamuksen jota et kykene todistamaan, ja jota yrität todistaa keksityllä ”spekulatiivisella väitteellä”. Eli puhut vastoin parempaa tietoasi. Sille on suorasukaisempikin nimitys.
Sanoit että kaikki tilastot läpikäymällä ja asiat oikeisiin mittasuhteisiin panemalla mielipiteesi ylinopeuden vähäisestä vaikutuksesta liikenneturvallisuudelle osoittautuisi oikeaksi. Mitä tarkempaa dataa onnettomuuksista on saatu ja mitä paremmaksi tilastomatematiikka on tullut, sitä suuremmaksi on havaittu nopeuden vaikutus liikennekuolemien määrään.
Ja mitä oikeisiin mittasuhteisiin tulee, niin sinä et tunnu vieläkään ymmärtäneen käyttämäsi nopeusdatan sisältämää rakenteellista virhettä. Ne nopeusarvot eivät ole oikeita, niitä voi verrata vain toisten vuosiraporttien kesken. Jätät tämän asian huomioimatta vuodesta toiseen, pystytkö analysoimaan mistä tämä johtuu?
SO2001: ”Vastaan, että pohdiskeluni tarkoitus oli tukea esittämiäni asioita, joten se ei olisi täyttänyt tarkoitustaan, jos se ei olisi tukenut niitä. En kai nyt ensiksi esittäisi näkemystäni jostakin asiasta ja mitätöisi sitä päätymällä pohdiskellen vastakkaiseen mielipiteeseen. Se olisi aika erikoista.”
Sana ”pohtia” tarkoittaa ”arvioida jotain asiaa eri puolilta”. Olet nyt pohtinut tätä asiaa yhdeltä puolelta monta vuotta. Siksi minusta ei ole ollenkaan erikoista kysyä, oletko ajatellut tarkastella myös sen muita puolia. Ymmärsinkö vastauksesi oikein, sinulla ei ole aikomusta pohtia tätä asiaa millään muulla tavalla kuin sillä, joka estää mielipiteittesi mahdollisia puutteita näkymästä? Miten mielipiteesi voivat kehittyä jos et käsittele muiden niistä esittämää kritiikkiä?
Kun rajaat pohdiskeluksi vain vanhoja mielipidettäsi tukeviin näkökulmiin, toimit täsmälleen niin kuin sanoit liikennetutkijoiden toimivan kun halusit vähätellä heidän kantaansa nopeuden vaikutuksista. Sanoit havainneesi liikenteen tieteellisessä tutkimuksessa sen arveluttavan piirteen, että ideologia antaa kehykset sille, mihin tulokseen päädytään. Ja nyt sinä sanot, että oman pohdiskelusi tarkoitus on sama, jota pidit arveluttavana.
SO2001: ”En valitettavasti täysin pysynyt kärryillä siinä, mitä TeeCee tarkoitti ”vääriksi tiedetyillä luvuilla” ja niiden pyörittelemisellä vahvalla asenteella, mikä toiminta täyttää hänen mielestään valehtelun tunnusmerkit.”
Vääriksi tiedetyillä luvuilla tarkoitin lainaamiasi VALT-raportin lukuja. Sinä tiesit tai sinun olisi pitänyt tietää niiden virheestä, mutta käsittelit niitä kuin tarkkoja lukuja. Vahvalla asenteella tarkoitin sitä, mikä sinut saa toimimaan noin. Olemme puhuneet tutkijalautakuntien nopeustietojen virheestä, joten sinulla on tiedossa että niiden tarkkuudesta on esitetty arvostelua, etkä ole kiistänyt annettuja perusteluja. Voi olla että et muista sitä, mutta on sinun asiasi miettiä miksi juuri tämänkaltainen tieto ei tunnu pysyvän päässäsi. Pidän sitä aktiivisena unohtamisena, jos mielipiteesi kannalta elintärkeä tieto ”unohtuu”.
VALT -raportteja ja niiden mahdollisia virheitä on varmaankin käsitelty tällä foorumilla, mutta en ole seurannut aiheesta käytävää kirjoittelua kuin korkeintaan hyvin pintapuolisesti.
Kun kirjoitin vähän yli viikko sitten...
"Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT:n raporttia vuodelta 2014 ei vielä löydy, joten tietoja on kerättävä vuoden 2013 raportista."
... olin saanut tiedon kyseisestä raportista googlaamalla. Se mainittiin jollakin edellisellä sivulla, mitä olin katsellut. Muistiini tallentuu huonosti tietoa, joka ei kiinnosta minua. Kiinnostava tietokin tahtoo unohtua, ellen erityisesti paina sitä mieleeni jonkin apumuistikuvan avulla.
Tilastoja ammattilaisen tarkkuudella ja ahkeruudella tutkivan TeeCeen lienee vaikea tai mahdotonta uskoa, että kun kirjoitin maininnan VALTista, minulla ei ollut mitään mielikuvaa siitä, että aihetta olisi käsitelty näissä keskusteluissa. Tilanne oli sama kuin olisin nähnyt lyhenteen VALT ja sen mitä se tarkoittaa ensimmäistä kertaa. Kun kirjoitin edellä olevan virkkeen reilu viikko sitten, en silloinkaan painanut VALTia mieleeni. Se oli vain pieni osa kirjoituksessani.
Kun TeeCee (14.12.2015, 14:48) selitti tarkoittavansa vääriksi tiedetyillä luvuilla lainaamiani VALT-raportin lukuja, ja että minun olisi pitänyt tietää niiden virheestä, mutta olin käsitellyt niitä kuin tarkkoja lukuja, lyhenne VALT ei vielä tällöinkään sanonut minulle mitään. Lainaamiani VALT -raportin lukuja? Mikä VALT? Mitä lukuja? Minun piti käydä lukemassa viikon takainen kirjoitukseni, jotta asia selvisi. Ahaa, VALT, Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta. En muistanut sitä sen vuoksi, että olin löytänyt sen samaan aikaan kun kirjoitin juttuani, ja kun kirjoittaminen oli ohi, työmuistini tyhjentyi aivan kuin tietokoneessa, kun se sammutetaan.
Nyt asiaa on käsitelty, ja se on mennyt ainakin jossakin määrin syvämuistiini. VALTin luvut ovat siis joiltakin osin vääriä. Unohtakaamme siis VALT ja sen väärät luvut.
Palstalle on ilmestynyt mielenkiintoisia kirjoituksia, joissa esitetään kysymyksiä, joihin minun odotetaan vastaavan. Aihe on haastava, ja vastaaminen olisi mukavaa aivojumppaa. Pyrin nimittäin yleensä vastaamaan – millä foorumilla kirjoittelenkin – huolellisesti. Kirjoituksistani tulee tästä syystä usein pitkiä ja pitkästyttäviäkin.
On kuitenkin yksi ongelma. Kysymyksiä, joihin pitäisi ottaa kantaa, on niin paljon, että joutuisin istumaan tietokoneen ääressä päivät pitkät pelkästään vastauskirjoituksia laatien. En yksinkertaisesti jaksa ryhtyä tällaiseen urakkaan. On pakko yrittää kommentoida yleisluonteisesti ja ehkä poimia joitakin kohtia, joita käsittelen tarkemmin.
Painan tässä välissä lähetä -nappia ja kerään sen jälkeen jonkinlaisen listan kysymyksistä, joista poimin muutamia, joita yritän kommentoida.
Ennen tämän viestin lähettämistä esitän kuitenkin vielä ajatuksen, joka on tullut mieleeni aiemmin mainitsemastani risteysalueesta, jossa ollut 50 km/h nopeusrajoitus on muutettu 80 km/h nopeusrajoitukseksi.
Mikäli en ole aivan väärin tulkinnut TeeCeen ja monien muiden kirjoituksia, 80 kilometriä tunnissa on vaarallisempi nopeus kuin 50 kilometriä tunnissa. Mikäli tätä mieltä olevat nostavat ajonopeuttaan 30 kilometrillä tunnissa uuden nopeusrajoituksen sen salliessa, miten he perustelevat toimintana. Onko vaarallisemmalla nopeudella ajaminen puolusteltavaa pelkästään siksi, että viranomaiset sen sattuvat toistaiseksi sallimaan ennen kuin taas muuttavat mieltään? Eikö liikenneturvallisuuden, jota nämä ihmiset toistuvasti painottavat, pitäisi olla määrittelevä ja kaiken muun yli menevä tekijä? Eikö heidän oikeastaan pitäisi jatkaa entisen nopeusrajoituksen mukaisesti ajamista, koska tämä nopeusrajoitushan on ollut heidän mielestään tieteellisesti, tilastollisesti, moraalisesti, yhteiskunnallisesti ja kaikilla muillakin tavoin ainoa oikea ja siten paitsi laillinen myös moraalinen ohje kansalaisille.
Sivutieltä saapuva autoilija tai pyöräilijä on tottunut vuosien ajan siihen, että päätiellä on 50 km/h nopeusrajoitus. Vanhasta muistista hän ajaa päätielle sillä turvamarginaalilla, mikä aikaisemmin on ollut riittävä. Mutta nyt päätiellä tuleekin auto 80 kilometrin tuntinopeutta. Tie on liukas. Kiihdyttävän auton renkaat lyövät tyhjää, toinen auto liukuu jarrutuksessa. Tapahtuu törmäys.
Eikö sivutielle voisi panna varoitusmerkin, jossa kerrottaisiin, että päätien suurin sallittu nopeus on lisääntynyt. Ilmoitetaanhan varoitusmerkeillä muuttuneista risteysjärjestelyistäkin (etuajo-oikeuden muuttumisesta).
SO2001: ”Valehtelu ja eri mieltä oleminen ovat kaksi eri asiaa, vaikka omaan ”totuuteensa” jääräpäisesti uskovan mielestä eri mieltä olevan ehkä täytyy valehdella, koska eihän hän muuten voisi olla eri mieltä. En nyt tässä viittaa kehenkään henkilöön erityisesti vaan esitän tämän yleisenä toteamuksena.”
Vaikka et viittaakaan kehenkään erityisesti, niin viittaat kuitenkin johonkin muuhun kuin itseesi? Laske nyt keskustelun vuoksi itsesikin tähän mukaan. Olet puhunut halveksivaan sävyyn itseään erehtymättöminä pitävistä asiantuntijoista, vallanpitäjistä ja instituutioista, joten näyttää hassulta jos et ollenkaan kyseenalaista omia ”totuuksiasi”. Tosin johdonmukaistahan se on, siitä pinnat. Olet puhunut ristiin omien mielipiteittesi kanssa niin paljon, että sinun olisi suorastaan loogista olla tässäkin asiassa kaksi vastakkaista mielipidettä samasta asiasta.
Ymmärrän valehtelun ja eri mieltä olemisen eron. Et ole sanonut olevasi eri mieltä silloin kun kerroin, että VALT-raporttien nopeustiedot eivät mielestäni pidä paikkaansa. Jos et ole eri mieltä, niin jäljelle jää valehtelu. Voit tietysti korjata tilanteen kertomalla olevasi eri mieltä tuon tilaston tarkkuudesta, mutta sinun pitää sitten myös perustella miksi olet eri mieltä.
Todennäköisesti olet loikkinut kannaltasi kiusallisten asioiden yli, joten tässä lyhyt kertaus: VALT-raportin kuorma- ja linja-autoja koskevat nopeusarvot ovat peräisin ajopiirtureista, joten niiden oikeellisuutta ei ole aihetta epäillä. Kun niiden alle 10 km/h ylinopeuden yleisyyttä vertaa (ajoneuvojen yleisyys huomioiden) henkilöautojen vastaavaan huomataan, että alle 10 km/h ylinopeus esiintyy kuolonkolarissa monta kertaa todennäköisemmin linja- ja kuorma-autoilla kuin henkilöautoilla. Miksi pieni ylinopeus isolla, ammattikuljettajan ohjaamalla autolla on monta kertaa riskialttiimpaa kuin sama nopeus amatöörin ajamalla henkilöautolla? Itse pidän syynä tarkempia nopeustietoja, keksitkö paremman syyn?
Saanko minä sanoa sinun valehtelevan kun seuraavan kerran väität VALT-raportin nopeustietojen todistavan pienen ylinopeuden vaarattomuuden?
Hassunhauska kysymys!
SO2001:
....esitän kuitenkin vielä ajatuksen, joka on tullut mieleeni aiemmin mainitsemastani risteysalueesta, jossa ollut 50 km/h nopeusrajoitus on muutettu 80 km/h nopeusrajoitukseksi. ....80 kilometriä tunnissa on vaarallisempi nopeus kuin 50 kilometriä tunnissa. Mikäli tätä mieltä olevat nostavat ajonopeuttaan 30 kilometrillä tunnissa uuden nopeusrajoituksen sen salliessa, miten he perustelevat toimintansa.
Mites olisi vaikkapa niinkin yksinkertainen selitys, että ovat samaa mieltä rajoitusnopeuden 50:stä 80:aan nostaneiden tienhaltijoiden kanssa? Ovat voineet olla samaa mieltä vaikka sinun kanssa ja ihmetellä, miksi tässä pitää olla 50:n rajoitus. Miksi tuo olisi sinusta mahdoton ajatus? Ja jos joskus rajoitus tippuisi takaisin siihen, niin taas uudestaan.
Kun käsittääkseni kukaan ei ole väittänyt, saati kuvitellut, että joka ikiselle tienpätkälle Suomessa olisi jostakin taikaiskusta ilmestynyt jonkun isomman johdatuksena tismalleen oikea rajoitus, valittavissa olevista ja suositelluista vaihtoehdoista. Tien kunto ja luokitus, sekä liikennemäärä huomioiden. Asettajahan käyttää kuitenkin harkintaa. Harkittavana saattaa olla vaikka onnettomuushistoria aiemmista vaiheista? Eikä ole kuitenkaan nostanut 120:een, tai edes 100:een rajoitusta, joten jonkinlaista tolkkua on olemassa.
En itse tiedä vastaavista muutoksista kuin esimerkkisi edellisellä sivulla, muuten kuin tietyömaarajoitusten poistumiset. Harvinaistahan tuollainen on joka tapauksessa ilmeisesti. Risteysalueilla tyypillisesti nopeus pudotetaan juuri 80:sta vaikkapa 60:iin monin paikoin, jolloin aiempi rajoitus 50km/h tuntuisi myös kysymysmerkiltä siksikin. Ei voi tietää taustoja, oletko kysynyt tienpitäjiltä itse? Ja käypäs vihjaisemassa heille, että käyvät laittamassa sivutielle tuon varoituksen, jos sinua asia ahistaa.
Jatkokommentillasi todistit kuitenkin itsekin, että kyllä se auton vauhti tappaisi sen pyöräilijän todennäköisemmin 80:llä kuin 50:llä, jos tällä ja autoilijalla ei ole hoksottimet käytössä. Eihän tuo lainalaisuus muutu miksikään todellakaan ja reagointimarginaali lyhenee joka tapauksessa oleellisesti nopeuden noustessa. Todennäköisyys pahempiin onnettomuuksiin nousisi joka portaalla, vaikka olisi noussut "vain" 60:een, tai 70:ään, eikä suoraan 80:aan.
Toisaalta valveutunut, usein tuota tienpätkää käyttävä autoilija osaa varoa, koska voi olettaa jopa pyöräilijän voivan tupsahtaa tielle. Silloinhan tilanne olisi verrattavissa vaikkapa siihen, että hirvivaara-merkin nähdessään autoilija tiputtaa nopeuttaan, vaikka rajoitus sallisi nopeampaakin ajoa. Ihan mahdollista tuollainenkin käytös on, etenkin liukkaammalla kelillä, jonka esitit esimerkkinä, vai mitä? Jos ei 50:een, niin jotakin kuitenkin.
Ettei vaan se mainitsemasi pyöräilijän käyttämä tie ole siirtynyt muuallekin, vaikka alikulkutunneliin ennen, tai jälkeen kuvissa näkyvää pätkää?
SO2001: ”Hän kysyy, miksi periaate ”mitä kovempaa vauhtia ajetaan, sitä kovemmalla vauhdilla törmätään” lipsahti mielestäni, kun käsittelin kevyen liikenteen onnettomuuksia. Olen kyllä tietoinen, että autojen ajonopeuden kasvu kaupungissa lisää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemanriskiä. Tätä asiaa on käsitelty monesti, ja siitä on esitetty ohjelmia televisiossa. Asia vain alkoi mennä niin monimutkaiseksi, että jätin sen pois.
Asia muuttui tuon seurauksena aivan toiseksi. Vääntelit onnettomuuden pääaiheuttajina olleiden pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden prosenttiosuuksista johtopäätöksen, että mukana olleiden autojen ylinopeus ei ehkä ollutkaan merkittävä syy suurimpaan osaan kevyen liikenteen onnettomuuksista. Mutta käyttämäsi luvut eivät olleet onnettomuustilastosta, ne olivat KUOLONKOLAREIDEN tilastosta. Jonkun pitää kuolla jotta tavallinen onnettomuus muuttuisi kuolonkolariksi, joten sinun pitää huomioida ylinopeuden merkitys myös siltä kannalta. Voi käydä myös niin, että onnettomuus on pyöräilijän syy, mutta liikennekuolema on autoilijan syy.
Sinä tiedät mitä lisänopeus vaikuttaa kuoleman todennäköisyydelle. Kiistä jos sinä ja minä olemme mielestäsi väärässä kun sanomme noin ylinopeuden merkityksestä. Jos et kiistä, niin älä sitten suolla aina vaan lisää kommentteja jotka edellyttävät että nopeuden lisäys ei vaikutakaan kuoleman todennäköisyyttä lisäävästi.
Minusta asiat ovat huonossa jamassa jos pohdiskelija pitää erikoisena ajatusta että pohdiskelusta voi tulla tulokseksi muutakin kuin oikeutus omille mielipiteille. Se on paha juttu jo sellaisenaan, mutta sinä pistät vielä paremmaksi, tai pitää kai sanoa pahemmaksi, moittimalla muita siitä, että pitävät itseään erehtymättöminä. Juuri siten tullaan ”erehtymättömäksi”, että itse ollaan jo lähtökohtaisesti oikeassa. Eikö yhtään kyllästytä ampua omaan jalkaan aina vaan uudelleen? Luulisi tuon käyvän raskaaksi, mutta ehkä sinua suojaa se, että olet varma omasta erehtymättömyydestäsi?
SO2001: ” VALT -raportteja ja niiden mahdollisia virheitä on varmaankin käsitelty tällä foorumilla, mutta en ole seurannut aiheesta käytävää kirjoittelua kuin korkeintaan hyvin pintapuolisesti.”
Kumpi tuohon on syynä, eikö sinua kiinnosta aihe jolla perustelet mielipiteitäsi, vai onko tämä jälleen yksi vihje sinulle siitä, että pyrit alitajuisesti välttelemään informaatiota, joka saattaa osoittaa mielipiteesi vääräksi?
SO2001: ” Tilastoja ammattilaisen tarkkuudella ja ahkeruudella tutkivan TeeCeen lienee vaikea tai mahdotonta uskoa, että kun kirjoitin maininnan VALTista, minulla ei ollut mitään mielikuvaa siitä, että aihetta olisi käsitelty näissä keskusteluissa.”
Päinvastoin, pidän aivan varmana että sinulla ei ollut mitään mielikuvaa aiheesta. Mutta silmäsi ovat varmasti lukeneet tästäkin aiheesta. Silmien välittämä informaatio kulkee meillä kaikilla ensin alitajunnan ”sensuurin” kautta. Jos ihmisellä on alitajuinen motiivi jonka kannalta näköhavainto saattaisi olla kiusallinen, näköhavainto ei pääse tietoisuuteen. Nykytiedon mukaan näköaistimuksista vain 1-5 % (lähteestä riippuen) on peräisin silmistä, loput 95-99 % on aivojen tulkintaa.
Minä yritän nykyään vältellä tilastoja, yritän mieluummin löytää tutkimuksia jotka perustuvat tilastoihin. Tavasin vuosien ajan tuota sinunkin käyttämääsi VALT:n nopeus tilastoa ja tänä vuonna minulle selvisikin, että niistä 24:stä ajoneuvosta jotka 2012 joutuvat tuon tilaston mukaan kuolonkolariin 1-9 km/h ylinopeudella, vain 3 oli henkilö- tai pakettiautoja. Minä ja nähdäkseni kaikki muutkin tuota taulukkoa käyttäneet luulimme että ajoneuvo tarkoittaa henkilöautoa, mutta 75 % niistä olikin busseja ja kuorma-autoja. Mopoja ja moottoripyöriäkin oli saman verran kuin henkilöautoja.
SO2001: ”Kun kirjoitin edellä olevan virkkeen reilu viikko sitten, en silloinkaan painanut VALTia mieleeni. Se oli vain pieni osa kirjoituksessani.”
Se oli mielipiteesi perustelu. Minusta se on jopa tärkeämpi kuin itse mielipide. Mielipiteitä pystyy tuottamaan kuka tahansa pelle, mutta kunnolla perusteltuun mielipiteeseen ei kuka vaan kykenekään.
TeeCee: Realisti ei puolusta tapansa ajaa lähes aina ylinopeudella sanomalla ajavansa vastuullista ylinopeutta, jos hän myös kertoo ajaneensa ylinopeutta tuossa tilanteessa.
Se, että joskus tulen ajaneeksi ylinopeutta, joka ei täytä järkevissä rajoissa olevan ylinopeuden määritelmää, ei tarkoita, että puolustelisin sitä. Traktorin ohitustilanteessa kyseessä oli korkeintaan hyvin pieni toleranssien rajoissa oleva ylinopeus, jos sitäkään. Ajoin käytännössä samaa nopeutta, millä liikenne eteni. Autoja meni ohitsekin. Jos ajamiseni oli vastuutonta, sitä oli satojen muidenkin autoilijoiden ajaminen.
Herbert: Oletko SO2001 oikeasti sitä mieltä, että ennakointi on tuolla tasolla riittävää vai pitäisiko tarkasteltavan aikajänteen pituutta kasvattaa?
Kun kerroin traktorin ohituksesta, en kertonut tapauksesta esimerkkinä siitä, että toimin tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla. Eikö kukaan muu ole koskaan tehnyt liikenteessä arviointivirhettä tai muunlaista virhettä?
Kuvitellaan tilanne uudestaan. Lähestyn hitaammin ajavaa traktoria. Mietin, onko paikka sopiva sen ohittamiseen. Ketään ei näy tulevan vastaan, joten en hidasta vauhtia vaan ajan traktorin ohi sillä vauhdilla, jota ajan. Juuri ohituksen alkuhetkillä horisonttiin ilmestyvät vastaan tulevien autojen valot. Tässä vaiheessa aktualisoituu se, että olisi pitänyt hidastaa nopeutta aikaisemmin. Ehdin kuitenkin tehdä ohituksen ilman todellista vaaraa vastaantulijoihin törmäämisestä. Tapauksesta selvitään säikähdyksellä. Jos paikka olisi ollut erilainen, esimerkiksi ohitukseen kelpaamaton ylämäki tai muu huono paikka, olisin luonnollisesti hidastanut vauhtia aikaisemmin enkä olisi joutunut tekemään ohitusta.
Jos olisin toiminut kuten TeeCee ja Herbert oletettavasti vastaavassa tilanteessa toimisivat, olisin hidastanut vauhtia hyvissä ajoin riippumatta siitä, näyttääkö paikka sopivalta ohittamiseen. Sen jälkeen olisi ajanut traktorin perässä samaa vauhtia kuin traktori, kunnes ehkä jossakin vaiheessa olisin lähtenyt ohittamaan sitä.
Sen haluaisin käytännössä nähdä, kuinka TeeCee ja Herbet ajavat liukkaalla kelillä kuutta kymppiä vetäen perässään pitkää autojonoa. Epäilen, että hekin ajavat samaa vauhtia kuin muu liikenne eli kahdeksaa kymppiä, vaikka sisimmässään tietäisivätkin, että paremmin olosuhteisiin sopiva vauhti olisi 60 kilometriä tunnissa.
TeeCee: Olen seurannut kommenttejasi vuosia enkä ole havainnut kehitystä mielipiteissäsi.
Eivät ne tule oleellisesti muuttumaankaan. Pientä hienosäätöä tietenkin voi tapahtua.
Herbert: Sinulla muistaakseni on suuri ajokilometrimäärä takana. Oletko keskimääräistä turvallisempi ja mitä siihen vaikuttaa se, että käytät ylinopeutta tai et käytä?
En väitä olevani keskimääräistä turvallisempi. Tiedostan ajamisessani monenlaisia heikkouksia. Olen joskus miettinyt, millaisissa tilanteissa olen vaarallisimmillani. Yksi on todennäköisesti liukas keli, johon traktoriesimerkkikin liittyy. En ota tarpeeksi huomioon maantien liukkautta, vaikka tiedän jarrutusmatkojen kasvavan ja auton hallinnan vaikeutuvan. Tarkoitan nyt erityisesti hyvin liukasta keliä, jollainen on esimerkiksi muutamana viime päivänä vallinnut maanteillä, joilla olen ajanut. ”Normaali” talvikeli ei ole niinkään ongelma.
Jos ajan liukkaalla tien pinnalla, tietysti koko ajan muistutan itseäni siitä, että tie on liukas, ja jarruttaminen kestää pitkään. Yritän ennakoida vaaratilanteita hidastamalla nopeutta. Mutta kokonaisuutena ajan ehkä kovempaa kuin pitäisi. En kuitenkaan halua joutua onnettomuuksiin, joten pyrin pitämään riskitason kohtuullisena.
Näin toimii suuri osa autoilijoista, minkä moottoriteiden ketjukolaritkin osoittavat.
Liukkaalla kelillä ajaminen on toisaalta tietyissä tilanteissa vaihtelevan mukavaakin – riippuen siitä, millä tavalla liukkaus ilmenee, ja miten paljon on muuta liikennettä. Pitkän kaarteen ajaminen läpi siten, että auto ”sortaa” hieman renkaiden liukuessa sivuttain, on tavallaan mukavaa auton hallinnan harjoittelemista. Tietenkään tällöin ei saa tulla muita ajoneuvoja vastaan.
TeeCee: Kuinka voit päätellä mikä on järkevää ylinopeutta jos et muista mitä tiedät ylinopeuden haittapuolista?
Järkevissä rajoissa oleva ylinopeus on sellaista, jonka liikenneturvallisuutta vaarantava vaikutus on pieni.
Seuraavassa esimerkki:
Kuljettaja A lähestyy risteysaluetta, jossa on 60 km/h nopeusrajoitus. Hän hidastaa nopeutta ja ajaa paikan ohi kuutta kymppiä.
Kuljettaja B lähestyy risteysaluetta, jossa on 60 km/h nopeusrajoitus. Hän ei hidasta nopeutta vaadittuun kuuteen kymppiin vaan ajaa paikan ohi ylinopeudella löysäten kuitenkin kaasua niin, että nopeus jonkin verran laskee. Hän on ajanut paikan ohi satoja kertoja ja tietää kokemuksesta, että risteysalue on lähes aina tyhjä. Siinä ei ole jalankulkijoita eikä autoja. Sivutiet ovat niin pieniä, ettei niiltä juuri koskaan tule ketään. Sivuteiden suuntaan on hyvä näkyvyys, joten mahdollisen lähestyvän auton näkisi hyvissä ajoin. Tien varrella olevien talojen pihalla ei juuri koskaan näy ihmisiä. Koska tilanne on tämä tälläkin kertaa, autoilija ei katso aiheelliseksi nopeusrajoituksen noudattamista. Jos alueella olisi ihmisiä, tai jos sivutieltä saapuisi auto, hän hidastaisi nopeuden rajoituksen mukaiseksi.
B:n ajama ylinopeus on mielestäni järkevissä rajoissa.
Vai kenen liikenneturvallisuutta kuljettaja B vaarantaa? Näkymättömän ihmisen? Jonkun, joka istuu kahvipöydässä tien varren talossa? Vai omaansa? Mikä vaara häntä uhkaa – paitsi sakkovaara?
Sormenpääni ovat niin herkistyneet, että en pysty kirjoittamaan enempää. Pitäisi kai käyttää pankkivirkailijoiden kumisormustimia.
SO2001: ”Nyt asiaa on käsitelty, ja se on mennyt ainakin jossakin määrin syvämuistiini. VALTin luvut ovat siis joiltakin osin vääriä. Unohtakaamme siis VALT ja sen väärät luvut.”
En minä sitä tarkoittanut että sinun on pidettävä VALT-tilaston nopeustietoja väärinä koska minä sanon niin. Perustelut ratkaisevat, päätä itse onko niissä tolkkua vai ei.
En halua että VALT-raportin nopeustiedot unohdetaan, koska ne todistavat mielestäni vääräksi väitteen, että pieni ylinopeus ei aiheuttaisi liikennekuolemia. Vuonna 2012 pääteillä noin kolmannes henkilö- ja pakettiautoista ajoi LAM-asemien mukaan 1-10 km/h ylinopeudella. Saman vuoden VALT-raportin mukaan 1-9 km/h ylinopeudella ajavia henkilöautoja oli osallisina kuolonkolarissa vain 3 kpl, eli alle 1 prosentti kaikista kuolonkolarin osallisista. Tuota nopeutta ajaneet ovat siis syystä tai toisesta erittäin aliedustettuina kuolonkolareissa.
Kuorma- ja linja-autoja on noin 20 % liikennevirrasta ja niiden nopeudet otetaan VALT-raporttiin piirturista. En tiedä kuinka moni kaikista ko. autoista ajoi 1-9 km/h ylinopeudella vuonna 2012, mutta oletetaan laskujen vuoksi että niistä ajoi tuon verran ylinopeutta sama suhteellinen osuus kuin henkilöautoistakin, eli noin kolmannes. Lasketaan uudelleen jos oikeat luvut selviävät. Kuolonkolareissa osallisista noilla autoilla ajoi 1-9 km/h ylinopeutta 18 kpl eli 75 % kaikista tapauksista. Heitä oli siis kuusinkertainen määrä henkilöautoihin verrattuna, vaikka heitä on liikennevirrassa huomattavasti vähemmän kuin saman verran ylinopeutta ajavia henkilöautoja.
Tämän vuoksi en halua unohtaa VALT:n nopeustietoja. Ne kertovat, että pienen ylinopeuden vaikutus liikennekuolemiin muuttuu hyvin jyrkästi vakavampaan suuntaan kun nopeustietojen tarkkuus paranee. Tällä palstalla on vuosien ajan perusteltu pienen ylinopeuden vaarattomuutta tällä VALT-tilastolla, ja sen rakenteellisen vian ansiosta minulla on entistäkin vahvempaa näyttöä väitteelleni, että tuo tilasto ei todista pientä ylinopeutta vaarattomaksi.
SO2001:”Mikäli en ole aivan väärin tulkinnut TeeCeen ja monien muiden kirjoituksia, 80 kilometriä tunnissa on vaarallisempi nopeus kuin 50 kilometriä tunnissa. Mikäli tätä mieltä olevat nostavat ajonopeuttaan 30 kilometrillä tunnissa uuden nopeusrajoituksen sen salliessa, miten he perustelevat toimintana. Onko vaarallisemmalla nopeudella ajaminen puolusteltavaa pelkästään siksi, että viranomaiset sen sattuvat toistaiseksi sallimaan ennen kuin taas muuttavat mieltään? Eikö liikenneturvallisuuden, jota nämä ihmiset toistuvasti painottavat, pitäisi olla määrittelevä ja kaiken muun yli menevä tekijä? Eikö heidän oikeastaan pitäisi jatkaa entisen nopeusrajoituksen mukaisesti ajamista, koska tämä nopeusrajoitushan on ollut heidän mielestään tieteellisesti, tilastollisesti, moraalisesti, yhteiskunnallisesti ja kaikilla muillakin tavoin ainoa oikea ja siten paitsi laillinen myös moraalinen ohje kansalaisille.”
Tätä sinä olet puntaroinut vuosien mittaan moneen kertaan. Et todennäköisesti tule koskaan saamaan sinua tyydyttävää vastausta, koska nämä asiat eivät käyttäydy ”luonnossa” sellaisina klöntteinä millaisina sinä käsittelet niitä ajatuksissasi. Älyämisen tekee mahdottomaksi myös se, että et reagoi saamaasi informaatioon.
Olen esimerkiksi kertonut sinulle monta kertaa että tiede ei määrittele rajoitusten tasoa. Olen sanonut sinulle että se olisi tieteelle samankaltainen kysymys kuin ”mikä on sopiva sää” tai ”paljonko on mötäyksen verran”. Olen sanonut sinulle myös tämän: ”Tiede ei pysty sanomaan mikä on oikea rajoitus, koska se on yhteiskunnan itsensä päätettävä valintakysymys”. Olen kertonut sinulle olevani sitä mieltä, että tiede ei voi kertoa mikä rajoitus on oikea jaa mikä väärä, koska oikea ja väärä ovat poliittisia päätöksiä.
Olen toistellut myös mielipidettäni, että rajoitukset eivät ole oikeita: ”tiede ei voi määritellä oikeaa rajoitusta, koska sellaista ei ole olemassakaan”. Olen sanonut sinulle, että tiede ei osoita että suuret nopeudet ovat pahasta, tiede osoittaa että mitä isompi nopeus, sen enemmän liikenne aiheuttaa keskimäärin uhreja.
Noita minä olen sinulle toistellut monta vuotta. Olet lukenut niistä ainakin osan, koska olet vastannut minulle. Silti edelleen pohdit että ”mikäli en ole aivan väärin tulkinnut...” Olet sinä tulkinnut aivan väärin. Kommenteissani ei pitänyt olla edes mitään tulkinnanvaraa mielipiteestäni, mutta sinä se vaan onnistuit silti tulkitsemaan päinvastoin kuin olin ne kirjoittanut.
Sitä paitsi tuo on epäoleellista aiheen kannalta. Se, että ”TeeCee ja moni muu” olisivat kaksinaismoraalisia koska noudattavat rajoituksia myös niiden noustessa, ei todista mitään ylinopeudella ajamisen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Olet sanonut sinulle olevan niin päivänselvää että ylinopeus lisää liikenteen uhreja, että siitä on turha edes keskustella. No, nyt on käynyt niin hassusti että esitit keskustelussa erääseen tilastoon perustuvan väitteen, että pienestä ylinopeudesta ei olisi haittaa liikenneturvallisuudelle. Eli siitä sittenkin kannattaa keskustella sinun mielestäsi.
Toivottavasti myös jatkat aloittamaasi keskustelua kunnes olet niin varma mielipiteestäsi, että muistat sen vielä seuraavanakin päivänä.
SO2001: ”Se, että joskus tulen ajaneeksi ylinopeutta, joka ei täytä järkevissä rajoissa olevan ylinopeuden määritelmää, ei tarkoita, että puolustelisin sitä.”
Olet puolustanut järkevissä rajoissa olevaa ylinopeutta. Olet kertonut että sinun ylinopeutesi ei pysy järkevissä rajoissa. Sanoit järkevän ylinopeuden rajoiksi 10-30 km/h. Sait juuri lukuja jotka minun mielestäni puoltavat vahvasti sitä, että 1-9 km/h ylinopeus nostaa huomattavasti kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden todennäköisyyttä.
Minua ei oikeastaan kiinnosta miten sinä ajat, minua kiinnosta mitä sinä omasta ja muiden ajamisesta puhut. Minua kiinnostaa sinun ajamisesi vain siltä osin, miten kerrot sen poikkeavan mielipiteistäsi. Kerrot ajavasi melkein aina ylinopeutta ja kerrot ajavasi kovempaa kuin tilanteessa olisi järkevää. Vertaan tätä siihen, kuinka kerrot sinulle tärkeimmän asian olevan ihmisten turvallisuuden. Saan tulokseksi vertailusta, että tiedostat ottavasi ajaessasi tahallisia laittomia lisäriskejä, jotka ovat vastoin tärkeimmäksi sanomaasi periaatetta.
TUO on tärkeää, ei se miten sinä ajat.
SO2001: ”Ajoin käytännössä samaa nopeutta, millä liikenne eteni. Autoja meni ohitsekin. Jos ajamiseni oli vastuutonta, sitä oli satojen muidenkin autoilijoiden ajaminen.”
Epäilemättä huonoja kuskeja riittää, mutta mikä puolustus se on että ajaa huonosti siksi kun muutkin ajavat? Eikö omaa turvamarginaalia pitää kasvattaa kun huomaa ympärillä vaarallisesti ajavia. Sinä toimit päinvastoin, lisäät riskiottoa kun huomaat ympäristön vaaralliseksi, ja puhut järkevän ylinopeuden puolesta.
Kyllä sinä tiedät mistä tässä oikeasti on kysymys, koska minäkin tiedän, ja olen kuullut sen sinulta. Et kestä takanasi ylinopeudella ajavan painostusta ja moitteita ja ajat siksi itse kovempaa kuin mitä pidät järkevänä. Miksi tuolle pitää keksiä kaiken maailman tekosyitä, miksi et vaan hyväksy tosiasioita niin kuin ne ovat?
SO2001: ”Eikö kukaan muu ole koskaan tehnyt liikenteessä arviointivirhettä tai muunlaista virhettä?”
Kaikkihan niitä tekee, mutta kaikki eivät sano sellaisen jälkeen, että eivät aio oppia virheistään mitään. Aika harva on sanonut myöskään sitä, että ajavat usein kovempaa kuin pitävät järkevänä. Tai että huomasivat ajavansa tilanteeseen nähden liian lujaa, mutta eivät viitsineet muuttaa nopeuttaan. Ja se on täysin ainutkertaista, että noin sanova puolustaa omaa ja muiden oikeutta ajaa järkevissä rajoissa olevaa ylinopeutta. Mikä järkevän rajoissa oleva se sellainen nopeus on, jonka kuski itsekin sanoo olevan liian iso?
TeeCee: ”Olen seurannut kommenttejasi vuosia enkä ole havainnut kehitystä mielipiteissäsi.”
SO2001: ”Eivät ne tule oleellisesti muuttumaankaan. Pientä hienosäätöä tietenkin voi tapahtua.”
Tätä minäkin olen pitänyt varmana jo vuosien ajan. Mielipiteiden muuttumista sanotaan kehittymiseksi, ja sen sinä estät itseltäsi suhtautumalla omiin mielipiteisiisi kuin uskova oman uskontonsa sakramentteihin. Kaivanko esiin mitä kaikkea hassua olet puhunut muiden uskovaisuudesta, verrataan tähän kommenttiisi ja nauretaan sitten yhdessä?
TeeCee: Kuinka voit päätellä mikä on järkevää ylinopeutta jos et muista mitä tiedät ylinopeuden haittapuolista?
SO2001: ”Järkevissä rajoissa oleva ylinopeus on sellaista, jonka liikenneturvallisuutta vaarantava vaikutus on pieni.
Tuo vastaus ei kelpaa. Olet kertonut että et itse välitä tilannenopeuksista ja selität tätä sillä, että ympärilläsi ajavatkaan eivät välitä siitä. Tuo jo mitätöi vastauksesi, mutta tuon lisäksi sinulla ei selvästikään ole käsitystä siitä, mitä nopeus vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Et siis voi tietää minkä nopeuden vaikutus on ”pieni”, joten et voi tietää myöskään mikä on järkevää ylinopeutta, vaikka saisitkin kehitettyä selkärankaa sen ajamiseen.
Kun tähän asti olen pyytänyt arvioitasi siitä paljonko sinun mukaasi järkevän rajoissa oleva 10-30 km/h ylinopeutta lisää liikennekuoleman todennäköisyyttä, olet vastannut että oikeassa tilanteessa ei mitään. Enää et voi vastata noin koska löysin kommenttisi jossa kerroit ajavasi usein kovempaa kuin tiedät tilanteeseen sopivaksi. Joten palataan lähtöpisteeseen: mitä tiedät tuon normaaliksi sanomasi 10-30 km/h ylinopeuden vaikutuksesta liikennekuoleman todennäköisyyteen? Haluan tällä kysymyksellä osoittaa, että sinä et tiedä edes suuruusluokkaa, mutta mielipiteesi edellyttää aika tarkkaakin tietoa. Voit osoittaa minun olevan väärässä kertomalla mitä tuo keskimäärin on vaikuttanut, mutta jos et voi sitä kertoa, kerrot samalla että et tiedä mikä on ”järkevissä rajoissa oleva ylinopeus”.
Ei sillä, en minäkään tiedä, kukaan ei tiedä. Sellaista ylinopeutta ei voi olla ennen kuin käsite ”järkevä” määritellään tarkasti. Siksi ei pitäisi puhua kuin tietäisi mikä on järkevissä rajoissa olevaa ylinopeutta.
Olen ajanut kolme kertaa Yhdysvalloissa. Ensimmäisellä kerralla 1980-luvulla kilometrejä kertyi jonkin verran yli 2700. Valitettavasti aivan tarkkaa lukemaa ei ole kirjoitettu mihinkään. Seuraavalla reissulla, vuonna 2009, kilometrejä kertyi 4268 ja viimeisimmällä kerralla tänä syksynä 6690. Yhteensä siis 13658 + jotain.
Muualla Suomen ulkopuolella ajamiani kilometrejä en ole laskenut, mutta niitä on enemmän, koska olen tehnyt erilaisia reissuja niin omalla kuin vuokra-autollakin. Eksoottisimpia paikkoja ovat kenties olleet Jerusalem ja Itä-Ukraina jai Gran Canaria tai mikä nyt vain.
Missään kauempana idän suunnassa en ole käynyt lainkaan, mitä on vähän nolo myöntää, koska kaikkihan esimerkiksi Thaimaassa ovat käyneet. No, haaveissa on, mutta tuskin autolla tulen ajamaan.
Se jäi vähän kaivelemaan, että kolme vuotta sitten Brasiliassa käydessäni en vuokrannut autoa. Ei liikenne siellä kuitenkin kovin vaikeaa ole, koska tyttärenikin onnistui ajamaan siellä ajokortin.
“Vaikeus” liikenteessä tarkoittaa mielestäni sitä, että kaupungit ovat sekavia ja ruuhkaisia ja kaaosmaisia. Toisaalta kun autoja on tarpeeksi paljon, ajaminen on ruuhkassa seisomista, joten se on siinä mielessä helppoa. Euroopan isoista kaupungeista Pariisi on mielestäni hankalimpia, koska siellä on monikaistaisia katuja, ja kääntyminen risteyksissä on vaikeata. Käännöksen aikana ei tiedä, missä kaista menee. Jos katsoo videoita, jotka on kuvattu riemukaaren huipulta alla olevaan risteykseen, ymmärtää idean.
Nuo muistot tulivat mieleeni, kun mietin sitä, kuinka Yhdysvalloissa säädettiin aikoinaan 55 mph valtakunnallinen nopeusrajoitus. Vuosikymmeniä on kulunut, ja tieteellinen tieto nopeudesta ja sen vaaroista on lisääntynyt. Niinpä tällä hetkellä osassa Yhdysvaltoja saa ajaa moottoritiellä jopa 80 mailia (128,748 km) tunnissa. Tavallisella kaksikaistaisella tiellä suurin sallittu nopeus on 70 mailia (112.65 km) tunnissa. Ajoin itsekin tällaisia teitä pitkin Montanassa. Ehkä lataan jossakin vaiheessa videoita Youtubeen. Suomessa suurimmat sallitut nopeudet olisivat korkeintaan 120 km/h ja 100 km/h.
Noudatetaanko Suomessa jotenkin erilaista tiedettä, minkä perusteella nopeusrajoituksia määritellään? Suomen viranomaiset eivät ikinä sallisi yli 110 km/h ajonopeutta tavallisella maantiellä, tai yli 125 km/h nopeutta moottoritiellä.
Eihän sen näin pitäisi mennä. Nopeusrajoituksiahan pitäisi päin vastoin tiukentaa, koska nopeus on vaarallista. Miksi Yhdysvalloissa sallitaan paikoitellen suurempia nopeuksia kuin aikaisemmin? Montana on osavaltiona tunnettu siitä, että siellä ei ollut 1990-luvulla hetken aikaa pääteillä mitään tiettyä nopeusrajoitusta. Tämä ei ole vielä uutinen, mutta se on, että samaan aikaan liikennekuolemat vähenivät. Kyse oli tietysti pelkästä sattumasta, mutta ehkä se kuitenkin osoitti, ettei nopeusrajoituksilla ole niin suurta merkitystä ole kuin jotkut uskovat.
Turvallisuudella voidaan perustella mitä halutaan, eikä perustelua voi kumota, koska monopoli tällaisiin perusteluihin viranomaisilla. Heillähän on monopoli kaikkeen, mikä koskee turvallisuutta, ja heillä on tämän lisäksi vielä yksinoikeus määritellä, mitkä asiat koskevat turvallisuutta.
Jos vielä palataan Yhdysvaltojen liikenteeseen, niin siinä on yksi ärsyttävä piirre suomalaiseen ja eurooppalaiseen liikenteeseen verrattuna. Se on suorastaan sietämättömän ärsyttävä. Kyse on STOP-merkeistä, joita on lähes jokaisessa risteyksessä. Ajaminen taajamassa on nykivää kaasu-jarru-kaasu-jarru-kaasu-jarru -pelleilyä (aivan niin, pelleilyltä se tuntuu), kun vähän väliä joutuu pysäyttämään auton STOP-merkin vaatiessa. Kun Amerikan ajelujen jälkeen ajaa Suomessa, ajaminen tuntuu ihanan vapaalta, kun tyhjien risteyksien läpi voi ajaa pysäyttämättä. Matka-aikaankin tämä tietysti vaikuttaa.
Erityisesti hiljaiseen aikaan yöllä pakollista pysähtymistä edellyttävät merkit tuntuvat turhauttavilta. Mitä ihmeen tarkoitusta auton pysäyttämisellä on jossakin autiolla parkkipaikalla olevassa risteyksessä, kun muita autoja ei näy missään. Tarkoitus on tietysti yrittää välttää sakko, sillä vaikka muita autoja ei näykään, yksi auto muodostaa aina pienen riskin. Nimittäin poliisiauto. Eihän sitä tiedä, mistä talon nurkalta poliisi kurkkii. Legalistin kohdalla pysähtymiselle on tietenkin myös toinen syy eli lain noudattamiseen ankkuroitu omatunto. Se soimaa, jos on tottelematon esivallalle.
Yhden kerran jouduin poliisin pysäyttämäksi ajettuani pysähtymättä STOP-merkin ohi. Onneksi selvisin pelkällä huomautuksella enkä saanut sakkoa. Poliisi kuitenkin muistutti, että merkit ovat olemassa turvallisuuden takia.
Totta kai turvallisuuden. Tilastot todennäköisesti osoittavat, että STOP-merkit vähentävät liikennekuolemien riskiä. Miksei niitä Suomessa ole joka risteyksessä? Voisihan maantiellekin panna STOP-merkin sadan metrin välein. Sekin vähentäisi liikennekuolemien riskiä, koska autot eivät ehtisi kiihtyä kovin suureen nopeuteen sadan metrin matkalla.
Edellä mainitsemani tapahtumapaikka oli sen tyyppinen, jossa Suomessa ei pysäytettäisi eli parkkipaikka-alueelta vähän isommalle tielle johtava risteys. Autoja ei tietenkään tullut. En edes huomannut STOP-merkkiä, vaikka olisihan sen olemassaolo pitänyt tietää näkemättäkin. Poliisiauto oli parkkipaikalla, josta lähdin ajamaan. Poliisi lähti perään ja pysäytti minut kilometrin päässä. Ihmettelin, olenko ajanut ylinopeutta, vai mistä on kyse.
Syy, miksi näkemykseni poikkeaa oleellisesti TeeCeen näkemyksestä, on todennäköisesti se, että ajattelemme asioita eri perspektiiveissä.
TeeCee käy pyhää sotaa ylinopeuden lisäämiä liikennekuolemia vastaan, tai oikeastaan vain muistuttaa niistä, koska mitä muutakaan hän voi tehdä. TeeCee on irrottanut yhden pienen elementin eli ylinopeudet luonnollisesta asiayhteydestään (mikä häneltä onnistuu muiden kirjoittajien tekstienkin kohdalla), ja nostanut sen pääasiaksi, joka saa aivan suhteettoman suuren huomion.
Minä taas ajattelen laajemmin. Todennäköisyyteni kuolla liikenteessä seuraavien parinkymmenen vuoden aikana on nolla pilkku jotain prosenttia ajoinpa ylinopeutta tai en. Todennäköisyyteni kuolla muulla tavoin kuin liikenteessä seuraavien parinkymmenen vuoden aikana alkaa olla jo niin suuri, että en viitsi edes miettiä sitä. Sukuni ei ole pitkäikäistä. Omakin kunto rapistuu. Miksi siis kiduttaisin itseäni välttääkseni nolla pilkku jotain prosentin riskin kuolla liikenteessä, kun kuolen joka tapauksessa. Murskaantuminen rekan nokkaan on todennäköisesti jopa parempi kuolema kuin se mikä muuten odottaa.
Entä muille aiheuttamani hengenvaara?
Toistaiseksi kukaan ei ole saanut naarmuakaan ajamiseni seurauksena. Tämä ei merkitse sitä, ettenkö voisi aiheuttaa jonkun kuoleman tai vammautumisen. Virheitä tapahtuu. Onnettomuuksia tapahtuu. On kuitenkin myös muita tapoja aiheuttaa muille ihmisille vaaraa. Passiivinen tupakointi esimerkiksi tappaa. Tupakoitsija vaarantaa paitsi itsensä, myös muut lähellä olevat.
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_yli_puoli_miljoonaa_kuolee_vuosittain_passiiviseen_tupakointiin/5677038
Ja puun polttaminen vasta tappaakin. Omakotitaloaan puulla lämmittävä - varsinkin jos uuni on säädetty “kitupoltolle” - on aivan toisen luokan tappaja kuin maltillista ylinopeutta ajava.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/2011-05-05/Pienhiukkaset-tappavat-2-000-suomalaista-vuodessa-3301881.html
Jos ylinopeuden arvioidaan - käytetyistä tilastoista riippuen - tappavan muutamia kymmeniä ihmisiä vuodessa, tupakkaa polttavan ei oikeastaan kannattaisi ottaa asiaan mitään kantaa, koska hänen oma harrastuksensa tappaa tuhansia.
Tästä tuli mieleeni koulun “tupakkavalistus”. Opettajamme selosti tupakan vaaroista ja meni tunnin loputtua opettajien huoneeseen tupakalle.
TeeCeen logiikalla ajatellen opettajan harjoittama valistus ei ollut uskottavaa, koska hän teki eri tavalla kuin puhui.
Minun mielestäni se, että opettaja ei itse noudattanut niitä periaatteita, mitä hän opetti, ei tehnyt periaatteista mitättömiä. Hänen kohdallaan päti vanha sanonta, että älkää tehkö niin kuin minä teen vaan tehkää niin kuin opetan.
Kun kirjoitin järkevissä rajoissa olevasta ylinopeudesta ja toisessa yhteydessä kerroin, että oma ylinopeuteni ei ole aina ollut järkevissä rajoissa, TeeCee katsoi sen “mitätöivän vastaukseni”. Eihän se mitätöinyt. Minähän erotin järkevissä rajoissa olevan ja sen ylittävän ylinopeuden toisistaan. Se, että myönsin ajaneeni kovempaa kuin mikä olisi järkevissä rajoissa oleva ylinopeus, ei tee mahdottomaksi sitä, etteikö voisi olla myös järkevissä rajoissa olevaa ylinopeutta. Eihän se, että joku ihminen juo itsensä umpihumalaan, poista sitä vaihtoehtoa, etteikö alkoholia voi ottaa vähemmänkin. Absolutismi ja umpikänni eivät ole ainoat vaihtoehdot, kuten eivät ole nopeusrajoitusabsolutismi ja päätön kaahaaminenkaan. Kohtuus on mahdollista tässäkin asiassa.
Jossain edellä jo kysyin, miksi vertaat toisiinsa liittymättömiä asioita. Jos amerikassa saa ajaa jollain tiellä 128 km/h, mutta meillä 80-100 km/h, tarkastelet asiaa vain siten, että meillä rajoitus on asetettu väärin. Miksi et pohdi sitä, että rajoitus onkin meillä oikein ja jenkeissä väärin. Siksikö, että sinulla on valmis mielipide, jota et suostu muuttamaan ja tämä tarkastelu voisi aiheuttaa uhkan periaatteellesi?
Löydät myös nimikkeitä, jotka tappaa enemmän kuin ylinopeus. Entä sitten? Taatusti löytyy aiheita, jotka tappavat enemmän kuin passiivinen tupakointi ja puun pienpoltosta peräisin olevat pienhiukkaset. Voidaanko sillä mitätöidä noiden vaikutus eli meillä on ihan turhaan säädetty tupakkalaki ja turhaa on keskustella pienhiukkasista tämän enempää. Terveiset Brysseliin.
Miksi autiossa risteyksessä on stop-merkki? Siksi, että tiettynä aikana vuorokaudesta siinä on muuta liikennettä ja pysähtyminen todennäköisesti perusteltua. Kun sinä osut paikalle hiljaiseen aikaan, merkin idea hämärtyy. Pysähtyminen on kuitenkin pieni vaiva siihen verrattuna, että alettaisiin etsiä vaihtoehtoja, esim. muuttuvaa merkkiä, joka olisi hiljaiseen aikaan kolmio ja muulloin stop. Hiljaiseen aikaan liikenteen määrä on pieni, joten turhasta pysähtymisestä liikenteelle aiheutuva haittakin on pieni, eikö vain?
Jos tarkastellaan väistämisvelvollisuuden hallintaa toisestakin näkökulmasta kuin sinun ratin takaasi, saadaan parempi käsitys siitä kentästä, jossa tieviranomainen toimii. Kun olet liikkeellä päätien suuntaisella kevyenliikenteen väylällä kävellen tai pyörällä, sivutieltä kolmion takaa tulijat lähes pääsääntöisesti laiminlyövät väistämisvelvollisuuden ja ajavat suojatien päälle odottamaan pääsyä päätielle. Kovin moni kuljettaja siis jättää kokonaisen tienkäyttäjäryhmän huomiotta. Lisäksi kun vaatiessasi vapauksia törmäät autosi avonaiseksi jääneellä ovella jääkaappiin, ei näkemyksesi turhista varoivaisuuden korostamiseksi asetetuista liikennemerkeistä tunnu perustelluilta. Toki ajaminen ilman ns. turhia rajoitteita voi tuntua ihannan vapaalta, oikein amerikkalaiselta unelmalta. Reaalimaailmassa oveesi tuli kuitenkin lommo.
Kun sinulla on kohtuullisen hyvä kokemus ulkomailla ajamisesta, pyydän sinua laajentamaan näkemystäsi vielä hiukan. Olet nuorempana ajanut paljon pyörällä, joten aika on kullannut nämä muistot. Ota pyörä jälleen alle ja lähde sillä liikenteseen. Ajele vaikka pari viikkoa kaupungissa ja maantiellä ja tule sitten kertomaan kokemuksistasi ja siitä, paljonko haluat lisätä autoilijoiden vapauksia nopeuksien ja väistämisvelvollisuuksien suhteen. Laita kuitenkin kypärä päähäsi, tyttäresihän sai esimakua väistämisvelvollisuuteen liittyvän havainto- tai arviointivirheen seurauksista.
SO2001: ”B:n ajama ylinopeus on mielestäni järkevissä rajoissa. Vai kenen liikenneturvallisuutta kuljettaja B vaarantaa?”
Jos tarkastellaan vain kuvaamaasi tilannetta, B ei vaarantanut kenenkään turvallisuutta. Tosin asia selvisi B:llekin vasta jälkeenpäin, risteysalueelle tullessaan hän ei vielä voinut tietää, tuleeko hän tekemään esim. havaintovirheen.
Melkein minkä tahansa älyttömyyden saa näyttämään vaarattomalta kun valitsee tarkastelukulman sopivasti. Mitä enemmän on kuskeja jotka päättävät nopeutensa lähtien olettamuksesta, että eivät lähitulevaisuudessa tule tekemään virhettä, sitä enemmän ihmisiä kuolee ja loukkaantuu.
Jos B ajoi esimerkissä kertomallasi tavalla tuon yhden kerran, sialla ei ole merkitystä. Jos hänellä on tapana ajaa ylinopeutta aina kun se on hänen mielestään turvallista, hän vaarantaa kaikkien niiden liikenneturvallisuutta, jotka saattavat nyt tai tulevaisuudessa joutua hänen kanssaan mihin tahansa liikennetilanteeseen. Oli ajotapa mikä tahansa, se muuttuu vähitellen automaattiseksi, eikä silloin enää punnitse tilanne kerrallaan mikä olisi oikea vauhti. Tietoinen ajattelu kuluttaa paljon energiaa, se syö hermosolujen energiavarastoja nopeammin kuin uutta tulee tilalle, solu väsyy ja aivot reagoivat tähän siirtämällä toimintoja energiatehokkaamman alitajunnan hoidettavaksi. Jos sinne on ajamalla tallennettuna tapa ajaa läpi risteyksien rajoituksista välittämättä, niin myös tapahtuu ilman, että jokaisen kohdalla tulee tarkistaneksi asian vaarattomuuden.
Tämän ilmiön pitäisi olla tuttu sinullekin, koska olet kertonut monista tuollaisista: ”Edellisten muutamien minuuttien ajalta ei ole mitään muistikuvia ajamisesta. Se, että auto on pysynyt koko ajan tiellä, todistaa, että sitä on ohjattu, ja ilmeisesti maantietäkin on joskus vilkaistu. Mutta ajaminen on tapahtunut täysin tiedostamatta pelkillä reflekseillä. Siitä ei ole mitään mielikuvaa.”
B ajaa samalla tavalla jos toista tuon kertomasi tarpeeksi monta kertaa. Jos B automatisoisi itselleen tavan noudattaa rajoituksia, alitajunta hoitaisi vauhdin pudottamisen automaattisesti. Turvallisuuden kannalta sillä on merkitystä, havahtuuko vaaraan 80 vai 60 lasissa.
B:n ajama ylinopeus on mielestäsi järkevän rajoissa koska valitsit näkökulmasi tarkoitushakuisesti. Meidän pitäisi vastaisuudessa ensin sopia että tarkoitammeko liikenneturvallisuudella liikenteen turvallisuutta, vai tarkoitammeko mielikuvitushenkilön turvallisuutta keksityssä tilanteessa. Minusta liikenneturvallisuus tarkoittaa todellisten ihmisten loukkaantumisia ja kuolemisia. Joistain kommenteistasi päättelin että sinullekin oikeiden ihmisten turvallisuus on tärkein asia, joten meidän luulisi pääsevä helposti yhteisymmärrykseen siitä mitä liikenneturvallisuudella tarkoitamme. Todellisuudessa olemme kuitenkin nyt tässä asiassa yhtä kaukana toisistamme kuin ensimmäisillä kinauskerroillamme vuosia sitten. Ja kuten itsekin viimeviikolla vahvistit, mielipiteesi eivät tule muuttumaan.
Yritän silti: kerro mitä sinä ymmärrät sanalla ”liikenneturvallisuus”. Käytän sitten sitä määritelmää kommentoidessani puheitasi liikenneturvallisuudesta.
SO2001: ” Noudatetaanko Suomessa jotenkin erilaista tiedettä, minkä perusteella nopeusrajoituksia määritellään? Suomen viranomaiset eivät ikinä sallisi lähes 130 km/h ajonopeutta tavallisella maantiellä, kun sitä ei sallita edes moottoriteillä.”
Ihan ensiksi, muistuuko mieleesi yhtään niistä kerroista, jolloin olemme keskustelleet aiheesta tiede ja nopeusrajoitukset? Selvästikään ei muistu, mutta pitäisi kyllä muistua, on siitä niin monesti puhuttu. Tiede ei edelleenkään kerro mikä on oikea rajoitus, se on vain apuväline jolla rajoituksista poliittisin perustein päättävät tietävät etukäteen mitä eri vaihtoehdot vaikuttavat eri asioihin.
Ja se tiede kertoo esimerkiksi sen, että moottoritien liikennetiheyden lisääntyessä sen turvallisuustaso paranee. Siksi joillakin USA:n moottoriteillä rajoituksen nostolla ei ole samoja vaikutuksia liikenneturvallisuuteen kuin esimerkiksi Suomen moottoriteillä.
En syytä sinua siitä ettet tiedä mitä tiede mistäkin tietää, syytän sinua siitä että et ota mielipiteissäsi huomioon sitä, että tiedät tietämättömyytesi. Sinun on pakko toimia noin, koska olet nurkassa. Et tiedä juuri mitään asioista, joten et voi käyttää perusteluna tietoa, voit käyttää enää tietämättömyyttä mielipiteittesi perusteluna. Sinähän sanoit tuossa, että Suomessa on väärä rajoitus koska et tiedä miksi USA:ssa on isompi. Siksi sinun on pakko pysytellä aktiivisesti tietämättömänä. Otat melkein minkä tahansa faktan, niin yksi tai useampi mielipiteistäsi osoittautuu vääräksi, ja sinähän olet jo tehnyt päätöksen olla vaihtamatta mielipiteitäsi.
SO2001: ”Eihän sen näin pitäisi mennä. Nopeusrajoituksiahan pitäisi päin vastoin tiukentaa, koska nopeus on vaarallista.”
Kuinkahan monta kertaa olemme olleet yksimielisiä siitä, että rajoitukset ovat poliittinen päätös? Kymmenen kertaa? Kaksikymmentä kertaa? Joka tapauksessa riittävän monta kertaa, että voin hyvällä omallatunnolla väittää, että unohdat tahallasi, että rajoituksista päätetään poliittisin perustein, ei pelkästään turvallisuus huomioiden. Miksi näyttelet hämmästynyttä kun törmäät jälleen yhteen todisteeseen siitä, että päätös on poliittinen?
SO2001:”Montana on osavaltiona tunnettu siitä, että siellä ei ollut 1990-luvulla hetken aikaa pääteillä mitään tiettyä nopeusrajoitusta. Tämä ei ole vielä uutinen, mutta se on, että samaan aikaan liikennekuolemat vähenivät. Kyse oli tietysti pelkästä sattumasta, mutta ehkä se kuitenkin osoitti, ettei nopeusrajoituksilla ole niin suurta merkitystä ole kuin jotkut uskovat. ”
Aivan, Montanassa tosiaan poistettiin kiinteä rajoitus henkilöautoilta, päiväaikaan ja kaupunkialueen ulkopuolella vuosina -95 ja 99. Yöllä oli voimassa moottoriteillä henkilöautoille 104 km/h ja muilla teillä 88 km/h perusrajoitukset. Poliisi päätti tapaus kerrallaan, mikä nopeus on lain vaatima ” asiallinen ja järkevä”. Ylinopeussakon mahdollisuus siis oli edelleen olemassa, ja siitä päätti poliisi tapauskohtaisesti. Sinäkö haluaisit samaa? Mies jonka mielestä poliisi on ylivoimaisesti eniten elämänlaatua heikentävä tekijä yhteiskunnassa?
Samalla Montanassa myös nostettiin sakkojen tasoa. Ainakin NMA:n (paikallinen ”autoliitto”) mukaan liikenteen keskinopeus pysyi samana tai laski vähän, ja turvavöiden käyttö lisääntyi 88 %, nähtävästi siksi että ylinopeussakon saattoi saada ajamalla ilman vöitä nopeudella, josta vyöt kiinnitettyinä ei saanut sakkoja. Jos ainoa muutos olisi ollut tuo turvavöiden käytön lisäys, niin jo sen pitäisi vaikuttaa paljon kuolonurien määrään. En löytänyt tutkimusta josta olisi selvinnyt, mitkä osatekijät vaikuttivat kuinkakin paljon uhrimääriin.
Ketkä ”jotkut” ovat sitä mieltä että rajoituksilla on suuri merkitys? Ainakin minun mielestäni ajonopeudella on suuri merkitys. Rajoituksella on suuri merkitys vain jos niitä noudatetaan. Tässä Montanan tapauksessa nopeudet eivät nousseet, joten ei kuolonuhrien määrässä pitänytkään näkyä isoa muutosta.
SO2001: ”Turvallisuudella voidaan perustella mitä halutaan, eikä perustelua voi kumota, koska monopoli tällaisiin perusteluihin viranomaisilla.”
Asia varmaan näyttää tuolta tietämättömästä, joka ei ymmärrä viranomaisten päätösten taustoja. Viranomaisten perustelut voi haastaa, mutta se onnistuu vain tiedolla. Mutta sinä yrität haastaa heitä kertomalla haavoista, joita sait sieluusi kun autoritäärinen isäsi ei antanut sinun katsoa TV:stä Bat Mastersonia nuoruudessasi. Olet itse arvellut että tuon kaltaiset asiat saivat aikaan yhä jatkuvan kapinan auktoriteetteja, myös viranomaisia, vastaan. Sinun kannattaisi lukea enemmän kirjoituksiasi, olet jo kertonut selityksen monelle sinua askarruttavalle asialle.