Tässä keskustelussa, kuten usein muissakin keskusteluissa, minua häiritsee tietynlainen (ainakin näennäinen) suppea-alaisuus. Tuntuu siltä, että asioita tarkastellaan usein vain yksittäisen autoilijan (=kulloinenkin kirjoittaja) tai yleensä autoilijoiden näkökulmasta. Aina pitää kuitenkin muistaa se, että liikenteessä on paljon muitakin kuin autoilijoita ja autojen matkustajia. Lisäksi vedotaan autojen kuntoon, autoilijoiden kokemukseen ja teiden kuntoon, ikään kuin ne kaikki olisivat jossakin ihannetilassa. Todellisuus ei kuitenkaan ole tällainen: on monenlaisia autoja, monenlaisia kuljettajia, monenlaisia teitä ja monenlaisia keliolosuhteita. Yhdenkin kuljettavan vireystila ja terveys vaihtelevat, kaikki autot eivät ole hyvin varustettuja eivätkä sää- ja keliolosuhteet mitenkään vakioita.
Mielestäni liikennesääntöjen keskeisimmät tehtävät ovat liikenteessä olevien turvallisuuden varmistaminen ja liikenteen yhteispelin toiminta. Turvallisuus lähtee heikoimpien suojelusta, mielestäni heikoimpia liikenteessä ovat jalankulkijat ja heistä eniten lapset, vanhukset ja vammaiset.
Keskinopeuksien nostoa vaativat luulee olevansa jonkinlaisessa suojassa ettei helle voi mitään sattua. Totuus on kuitenkin että joidenkin meistä liikenteessä liikkujan, on liikkumismuoto mikä tahansa, on numero tilastoissa tulevaisuudessa.
Talvirajoitukset pois: 110 moottoritiet ja 70 kantatiet taajamat 40 km/h
Riekkosak: ” Tässä keskustelussa, kuten usein muissakin keskusteluissa, minua häiritsee tietynlainen (ainakin näennäinen) suppea-alaisuus. Tuntuu siltä, että asioita tarkastellaan usein vain yksittäisen autoilijan (=kulloinenkin kirjoittaja) tai yleensä autoilijoiden näkökulmasta. Aina pitää kuitenkin muistaa se, että liikenteessä on paljon muitakin kuin autoilijoita ja autojen matkustajia.”
Sama häiritsee minuakin. Olen tavannut täällä monta nimimerkkiä, jotka eivät nähtävästi edes huomaa että heidän mielipiteensä keskusteltavasta asiasta tuli päätettyä jo kun he valitsivat näkökulman, jolla asiaa käsittelevät. Moni riski on yksittäisen kuljettajan näkökulmasta katsottuna niin vähäinen, ettei hänen kannata oman turvallisuutensa kannalta murehtia sitä. Sama riski voi kuitenkin liikenteen kannalta olla hyvinkin merkittävä tekijä.
Tämä on johtanut junnaaviin kestokinoihin. Keskustelija myöntää faktat yleisellä tasolla, mutta pitää silti näiden myöntämiensä faktojen vastaiset mielipiteensä sillä perusteella, että faktat ovat peräisi koko liikennevirran tapahtumista, ja hän ei aja yhtä huonosti kuin liikennevirta keskimäärin. Hän siis kuuluu siihen yli 90 %:iin, joka ajaa paremmin kuin kuskit keskimäärin. Kysyttäessä hän myöntää että suurin osa noin ajattelevista erehtyy taidoistaan, ja ainakin yksi on jopa myöntänyt että todennäköisesti itsekin erehtyy omalta osaltaan, mutta tarkastelukulma ja sitä kautta mielipiteet eivät silti muutu miksikään.
Mustekalalla on kuulemma itsenäisesti toimivat aivot joka lonkerossa. Onkohan sellaisia ihmisiä, joiden sormet ovat päässä olevia aivoja fiksummat? Tämä selittäisi, miksi joidenkin kommentit ovat heidän mielipiteitään fiksumpia.
Hybrid: ” Keskinopeuksien nostoa vaativat luulee olevansa jonkinlaisessa suojassa ettei helle voi mitään sattua. Totuus on kuitenkin että joidenkin meistä liikenteessä liikkujan, on liikkumismuoto mikä tahansa, on numero tilastoissa tulevaisuudessa.”
Puheista päätellen moni ajattelee noin. Moni on oikein erikseen perustellut oman riskinottonsa vaarattomuutta sillä, että se ei ole tähänkään mennessä johtanut ikäviin seurauksiin. Jännä käsitys asioiden todennäköisyyksistä. Toisaalta hyvä että kertovat perustelunsa, koska siitä voi päätellä, minkälaisilla eväillä siinä ollaan puhumassa.
Minustakin on todennäköisempää että rajoituksia tulevaisuudessa lasketaan kuin nostetaan, mutta pientä paikallista viilausta ylöspäin saatetaan tehdä poliittisista syistä. Lisäksi saattaa olla, että mutkaisella, mäkisellä tiellä jossa on hyvä pinnoite ja vähän hirviä ja risteyksiä, rajoituksen nosto saattaa vähentää onnettomuuksia. Jos tämä osoittautuu paikkansapitäväksi, niin sekin voi muuttaa joitain rajoituksia paikallisesti isommiksi. Mutta koko liikenteen mittakaavassa rajoitukset todennäköisesti pikemmin laskevat kuin nousevat.
Minulle rajoitusten taso ei ole kovin tärkeä asia sen rinnalla, miten niitä rajoituksia noudatetaan. Jos yhteiskunta päättää laillisessa järjestyksessä muuttaa rajoituksia, niin sitten ajellaan niiden uusien mukaan. Se on ihan eri asia kuin se, että yksittäinen ihminen päättää (yleensä itsekkäistä syistä ja todellisia riskejä tuntematta) ajaa laitonta vauhtia. Siksi rajoitusten nostoon ja niiden rikkomiseen pitää suhtautua eri asioina. Kumpikin kyllä vaikuttaa samaan asiaan, eli liikenteen nopeuksiin, mutta toinen on ihmishenkiä maksava rikos ja toinen yhteiskunnassa sovittujen pelisääntöjen mukainen muutos.
Päätellen siitä miten moni tarjoaa vääriä rajoituksia syyksi omalle lainvastaiselle ajotavalleen, tätä kantaani ei kaikki taida ymmärtää. Minulle tämä ei ole sen kummempi juttu kuin se, saako kuski itse päättää omat promillerajat laillisia isommiksi sillä perusteella että nykyiset ovat hänestä liian alhaiset. Tai saako kuski ajaa laittoman kuluneilla renkailla koska hän pitää laillista alarajaa turhan korkeana. Monen nimimerkin kovasta yrityksestä huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että ei ole järkevää että kuskit saisivat päättää omin päin tuollaisia asioita.
Mutta jos valtiona muutamme noita rajoja, ajan uusilla rajoituksilla uusien promillerajojen ja uusien rengassääntöjen mukaan. Muu on minusta selkärangatonta välistävetoa, ja pyrkimykseni johdonmukaisuuteen vaatii minua pitämään itseäni selkärangattomana välistävetäjänä jos ajattelen niin kuin selkärangaton välistävetäjä minun mielestäni ajattelee.
Minä nyt olen tarkoittanut ruotsinmallia, enkä ruvennut jokaista kadunpätkää erikseen luettelemaan. Sieltä se oppi on tähänkin asti liikenneturvallisuusasioissa apinoitu.
Yleiset nopeusrajoitukset (voimassa, jollei liikennemerkein ole osoitettu muuta nopeusrajoitusta) [km/h]
Taajamat 40
Haja-asutusalueet 70
Moottoritiet/moottoriliikennetiet 110
Kiitoksia Hybridille, nyt tuli hyvää ja asiallista infoa. Hän haluaisi Suomeen Ruotsin nykyisen järjestelmän. Nyt tämä tiedetään.
Minä taas haluan moottoriteille 130 tai 140 kesällä, 120 talvella, valta- ja kantateiden useille liian alhaisesti asetetuille 80 osuuksille 100 läpi vuoden, ohituskaistateille 110 läpi vuoden. Kaupunkien sisääntulomoottoriteille haluaisin sähköiset liikennemerkit, jota sallisivat - hyvä on, tingin aiemmasta hieman - ruuhka-aikoina nykyrajoitukset mutta ruuhka-aikojen ulkopuolella 10 tai 20 nykyistä korkeammat rajoitukset ja läpi vuoden.
Perusnopeus 80 on asiallinen, samoin taajamien 40, 50 tai 60.
Minä haluan ja toivottavasti päättäjäjätkin haluan pienentää Suomen häpeällisen korkeita onnettomuuslukuja laskemalla keskinopeuksia olennaisesti ja valvontaa lisäämällä. Esa Sairion on vaikea ymmärtää että vaikka hän olisi kuinka hyvä kuski se vastaantulija ei ehkä ole, silloin nopeudella on ratkaiseva merkitys, sekä peräänajossa moottoritiellä.
Esa Sairio: Minä taas haluan moottoriteille .... valta- ja kantateiden useille liian alhaisesti asetetuille ... osuuksille ..... läpi vuoden, ohituskaistateille .... läpi vuoden. Kaupunkien sisääntulomoottoriteille haluaisin sähköiset liikennemerkit, jota sallisivat – hyvä on, tingin aiemmasta hieman – ruuhka-aikoina nykyrajoitukset mutta ruuhka-aikojen ulkopuolella ... tai .... nykyistä korkeammat rajoitukset ja läpi vuoden.
Ja sitä ennen pitäisi tapahtua tämä?
Esa Sairio: Uudistuva autokanta, parannetut tiet ja vähemmän polttoainetta kuluttavat autot ... samoin uusien moottoriteiden rakentaminen ja ohituskaistateiden teko tukee sujuvampaa ja nopeampaa liikennettä.
...joka on tosin vasta haaveissasi.... Ei silti, kelpaisi se minullekin! Milloin siitä tulee faktaa, eli nykyiset haaveet toteutuivat - vaiko koskaan - se jää nähtäväksi.
Tämä vastaus olkoon toistaiseksi viimeinen tähän ketjuun.
Hybridille: Onnettomuusluvut paranevat aitoa poliisien suorittamaa valvontaa (en tarkoita peltipoliiseja, jotka ovat lähinnä rahankeruuautomaatteja) lisäämällä. Toinen vaikuttava asia on hyvän, positiivisen ja asiallisen liikennevalistuksen lisääminen jota tukee Autoliitto ja myös Liikenneturva ja useat autoista kirjoittavat lehdet ja media. Kolmas ja tärkein asia on autokannan mahdollisimman nopea uusiminen asettamalla uusien autojen autovero nollaan. Neljäs asia, joka vaikutta hitaammin on tiestön kunnon olennainen parantaminen, siihen miljardi vuodessa yli nykyrahoituksen. Nopeusrajoituksiin ei todellakaan tarvitse kajota, vaan niitä voidaan heti nostaa esittämilläni tavoin. Tästä valtaosa autoilijoista tykkää, koska rajoitusten mielekkyys korostuu ja ylinopeudet vähenevät.
Kumppanille: Suurimman osan rajoitusten nostoista voi toteuttaa välittömästi, kuten moottoriteille ainakin 130 kesällä ja 110 talvella, jota Liikenneturvakin tukee ja mm. entinen poliisiylijohtaja ja monet, monet nykypoliitikot. Sitä mukaa kun valta- ja kantateitä parannetaan ohituskaistateiksi, voidaan ohituskaistaosuuksille jo nyt sopiva 110 laajentaa uusille ohituskaistaosuuksille. Samoin ainakin talvirajoitukset muutos enemmän keliä huomioivaksi, jota Liikenneministeriö pohtii parhaillaan. Mukavaa että esittämäni uudistukset sopivat Kumppanille.
Uskon että nykyiset ehdotukseni toteutuvat ennen pitkää, etenkin jos ja kun eduskunnan kokonpano säilyy oikeistolaisena (valtaenemmistö nyt) ja tämä säilyy varmuudella, koska Suomi on hyvä ja sivistynyt sekä korkean elintason vapaa länsimainen yhteiskunta!
Minä uskon ettei nykyinen eikä tulevatkaan hallitukset lipsu Euroopan tavoitteista parantaa liikenneturvallisuutta nostamalla keskinopeuksia, koska koko Euroopassa on paineet päinvastaiseen suuntaan.
Suomen mitätön panos teiden kunnon ennalleen palauttamiseen on yksi pieni askel entisöidä tieverkkoa. Lopulta Esa Sairiokin ymmärtää ettei onnettomuustilastoja pienennetä keskinopeuksia nostamalla millään tieosuudella (taisi ymmärtää jo)
Motiva "Vastaavasti maantieajossa nopeus vaikuttaa. Jos ajonopeus nostetaan 80 km:stä/h 120 kilometriin, henkilöauton polttoaineenkulutus nousee helposti 2-3 l/100 km."
Suomessa kerätään autoilijoilta veroja eri muodoissa moninkertainen määrä, mikä on kohtuutonta harvaan asutussa Suomessa.
Kukaan ei ole niin nerokas kuin itsekäs Suomalainen autoilija, hän ehdottaa lisää kilometrikuluja käyttömaksun korotusta yli 10v autojen kieltoa keinona parantaa liikenneturvallisuutta jota kautta päästään poistamaan erilliset talvirajoitukset. Näilläkin kustannuksilla usealle esim. nuorelle autonkäyttäjälle vakuutusmaksut on jo ylipääsemätön este. Tasapuolisin keino uudella autolla ajavaa herra kuin vanhalla autolla ajavaa duunaria on liikenneturvallisuudenkannalta nopeusrajoitus.
Talvirajoitusta ei tule poistaa edes kesäksi.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus haluaa ensi vuonna korottaa sakkojen ylärajaa entisestään. Oikeusministeriössä on valmisteilla lakiluonnos, joka nostaisi rikesakon, päiväsakon ja yhteisösakon enimmäismäärää. Tavoitteena on kerätä valtion kirstuun 48 miljoonaa lisäeuroa heti ensi vuonna.
Rikesakkoja korotettiin jo tämän vuoden syyskuun alusta 115 eurosta 200 euroon. Nyt hallitus haluaa tuplata enimmäismäärän 400 euroon. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan jo ensi keväänä.
Eihän hallitus pilaa hyvää tulolähdettä nostamalla nopeusrajoituksia.
Valvontaa vähennetään, tulot laskee hintaa nostetaan, että sellaista kepulipolitiikkaa.
Taisi olla eräs työmiehenasialla oleva hallituspuolue joka sanoi, sitä saa mitä tilaa.
Autoliitto: "Kirjoitettujen sakkojen määrä on laskenut ja valtion tulot ovat jääneet arvioitua pienemmiksi syksyisen sakkojen korotuksen jälkeen. Autoliitossa pohditaankin, mihin toimiin hallitus ryhtyy, jos sakkotulot eivät tämänkään uudistuksen myötä kasva."
Haloo Hallitus tiukemmat rajoitukset käyttöön ja poliisipiireille nootti valvonnan lisäämiseksi.
Jos kolme sakkoa ei tehoa, parin kuukautta kortti hyllyllä piristää kummasti.
Yleiset nopeusrajoitukset (voimassa, jollei liikennemerkein ole osoitettu muuta nopeusrajoitusta) [km/h]
Taajamat 40
Haja-asutusalueet 70
Moottoritiet/moottoriliikennetiet 110
Hei Hallitus, Eduskunta, Liikenneministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Liikenneturva ja Autoliitto!
Rikesakkoraja arvoon 30 km/h
Promilleraja arvoon 0,2
Autovero nollaan, kompensointi käyttömaksulla, vanhoille autoille eniten tai polttoaineverolla
Taajamanopeusrajoitukset 40, 50 ja 60
Yleisrajoitus 80 läpi vuoden
Kantatiet ja valtatiet ilman ohituskaistoja 100 läpi vuoden (vain erittäin vaarallisissa paikoissa 80)
Kantatiet ja valtatiet, ohituskaistoilla tai keskikaiteilla 110 läpi vuoden
Moottoriliikennetiet 110 läpi vuoden
Moottoritiet 130 tai 140 kesällä, talvisin 120
Kaupunkien sisääntulomoottoritiet sähköisesti ohjattuna ruuhka-aikoina 80, muulloin 110 tai 120
Vie terveisiä hallitukselle että nostaa uusien autojen veron vaikka kaksinkertaiseksi, eikä taas rankaise miljoonia auton käyttäjiä jotka ovat maksaneet auton käytöstä veroja mahdollisesti useita vuosia. Samoin työssäkäyntikulut on jo nyt tapissa.
Esa Sairio 7.12 "Voin myös todeta, että mitä enemmän esittämiäni hyviä ja raikkaita ajatuksia liikenteestä haukutaan tai kehotetaan minua muuttamaan mieltäni, tai unohtamaan mitä olen kirjoittanut mm. korkeampien nopeusrajoitusten puolesta, sitä enemmän vakuutun että olen oikealla asialla ja sitä enemmän tuon ehdotuksiani esille laajasti eri medioissa ja laajasti myös liikenteen ylimmille päättäjille, hallitukselle ja kansanedustajille."
Liikenneministerin vastaus kansanedustaja Mikko Alatalon erinomaiseen ja ajankohtaiseen kysymykseen nopeusrajoituksista on jo tuolla edellä. Ei sitä toistamiseen tarvitse julkistaa.
Vastauksen mukaan tekniikan kehittyminen liikenteen alueella luo mahdollisuuden tehdä nopeusrajoitusjärjestelmästä joustavampi. Se voisi sallia mm. talvisaikaan nykyistä suuremmat nopeudet hyvissä olosuhteissa. Vastauksessa ei otettu suoraan kantaa siihen, pitääkö talvirajoituksia lieventää, poistaa ne kokonaan ja nostaa eräitä kesänopeuksia. Siis kaikki on avoinna ja päättäjät tulevat palaamaan asiaan tietojeni mukaan lähitulevaisuudessa.
Myös itse Liikenneministeriö on antanut palstatilaa esittämilleni nopeusrajoitusuudistuksille. Olen saanut heidän Facebook-sivuillaan palstatilaa raikkaille ja hyville ehdotuksilleni. Ohessa linkki. https://www.facebook.com/lvmfi/?fref=ts
Minä en käytä facebookkia. Eihän automaattinen liikennevalvonta tarkoita nopeusrajoitusten nostoa, päinvastoin sillä voidaan osoittaa olosuhteiden mukaan pienempiä nopeuksia. Liikenneministerin vastauksessa on selkeät syyt ettei nopeuksia ainakaan nosteta, melu, nastarenkaat, energian kulutuksen nousu ja sen seurauksena päästöjen lisääntyminen mikä ohjaa nopeuksin laskuun myös kesällä. Muista se ilmastosopimus.
Automaattinen nopeusvalvonta voi tarkoittaa sekä rajoitusten nostoa, pitämistä nykyisellään tai laskemista.
Vastauksessa EI sanottu, etteikö nopeuksia voitaisi nostaa. Hybrid on tulkinnut tämänkin asian väärin, jotta voisi puolustella omia halujaan tehdä auton käyttö kielloilla ja rajoituksilla mahdollisimman hankalaksi. Kuka 3.000.000:sta Suomen autoilijasta tällaista kielto- ja rajoituspolitiikkaa oikein kannattaa? Vastaan että pieni vähemmistö. Aina on kuitenkin ihmisiä, jotka jostain syystä (kateus, huono itsetunto jne.) haluavat hankaloittaa muiden elämää ja yksilönvapautta. Liikennepolitiikka on vain yksi alue.
Uudet autot kehittyvät aina vaan vähempipäästöisemmiksi, joskus tulevaisuudessa päästöt lienevät nollassa. Ilmastosopimuksella ja nopeusrajoituksilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Autojen vähenevät päästöt mahdollistavat ihmisille nopeamman siirtymisen paikasta toiseen eli korkeammat ajonopeudet, koska päästöistä ei tarvitse välittää. Uudet autot ovat myös turvallisempia, joten sekin asia puoltaa korkeampia nopeuksia.
Jos liikenteessä vietettävä aika aina vaan lisääntyy, maksaa se yhteiskunnalle maltaita. Yksi syy Saksan erinomaisuuteen taloudellisessakin mielessä lienee moottoriteiden vapaat nopeudet. Yhteiskunta vaan toimii sitä paremmin ja tehokkaammin, mitä nopeammin ihmiset liikkuvat paikasta toiseen. Suomen kaltaisessa isossa ja harvaanasutussa maassa julkinen liikenne ei ikinä korvaa henkilöautoja, edes Helsingin keskustassa. Tällöin on yhteiskunnallisesti tärkeää turvata mahdollisimman nopea ja turvallinen liikkuminen eli nostaa Suomen nopeusrajoituksia kuten olen esittänyt. Uusien autojen autovero nollaan sen lisäksi, jotta huolehditaan liikenneturvallisuudesta ja autojen energiankäytön alenemisesta ilmastosopimuksen mukaan.
Lainaus vastauksesta:
"VTT:n 2015 päivitetyn tutkimuksen mukaan talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset vähentävät arviolta 8 liikennekuolemaa ja 36 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Nopeusrajoitusten vaikutukset on tutkittu todellisista onnettomuusmäärien muutoksista ja tukena laskelmissa on käytetty todellisia mitattuja nopeusmuutoksia. Suurin vaikutus saadaan olosuhteissa, joissa keli ei vielä vaikuta kuljettajan valitsemaan ajonopeuteen, mutta onnettomuusriski nousee esimer- kiksi pimeyden, sateiden ja hirvieläinten vuoksi. Pimeän aikana liikenneonnettomuuden riski on noin kaksinkertainen verrattuna valoisaan aikaan ja kun pimeyteen liittyy vielä märkä tienpinta, niin riski kasvaa edelleen. Suuri osa talvikauden liikennesuoritteesta tapahtuu pimeän aikana.
Nopeudella on myös merkittävä vaikutus meluun, ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen ja nas- tarenkaiden aiheuttamaan tienpinnan kulumiseen. Erityisen nopeasti päällysteen kuluminen li- sääntyy yli 100 km/h nopeuksissa. Eräissä Keski-Euroopan maissa nastarenkailla varustetun henkilöauton suurin sallittu nopeus onkin rajoitettu 100 km/h:iin
Ruotsissa ei ole käytössä talvinopeusrajoituksia Suomen tapaan, mutta siellä ollaan siirtymässä ympärivuotiseen järjestelmään, jossa 100 km/h tai korkeampi rajoitus on käytössä vain teillä, joiden ajosuunnat on rakenteellisesti erotettu tai joiden liikennemäärät ovat pieniä. Vastaava periaate on Suomessa talvikaudella."
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Esa Sairio: Automaattinen nopeusvalvonta voi tarkoittaa sekä rajoitusten nostoa, pitämistä nykyisellään tai laskemista.
Aivan!
Esa Sairio: Vastauksessa EI sanottu, etteikö nopeuksia voitaisi nostaa.
Ja siksikö se olisi todennäköistä? Eikö painopiste vaihtoehdoille ollut aika selvä kuitenkin?
Esa Sairio: Hybrid on tulkinnut tämänkin asian väärin, jotta voisi puolustella omia halujaan tehdä auton käyttö kielloilla ja rajoituksilla mahdollisimman hankalaksi.
Väärin? Millä perusteella sinun tulkintasi olisi oikeampi? Tuollaisella lauseellasi sinä haluat vain perustella omia toiveitasi ja haaveitasi.
Esa Sairio: Kuka 3.000.000:sta Suomen autoilijasta tällaista kielto- ja rajoituspolitiikkaa oikein kannattaa? Vastaan että pieni vähemmistö. Aina on kuitenkin ihmisiä, jotka jostain syystä haluavat hankaloittaa muiden elämää ja yksilönvapautta. Liikennepolitiikka on vain yksi alue.
Minusta sinä nyt sotket asioita ja käsitteitä tuolla alueella. Et sinä ole vapauttamassa mitään ja ketään. Sinä vain olisit asettamassa erilaisia rajoituksia. Mitä sinä luulet niiden ajattelevan, jotka ihan oikeasti haluavat todellista yksilönvapautta liikennepolitiikkaankin?
Esa Sairio: (kateus, huono itsetunto jne.)
Tyypillinen veto keskustelijalta, jolta muut eväät loppuu. Kertoisitko, miten tuollaiset voivat liittyä tähän keskusteluusi yksilö- tai yhteiskuntatasolla?
Esa Sairio: Uudet autot kehittyvät aina vaan vähempipäästöisemmiksi, joskus tulevaisuudessa päästöt lienevät nollassa. Ilmastosopimuksella ja nopeusrajoituksilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Niin kauan kuin polttomoottoreita riittää tässä mittakaavassa, jota tuo sinun "3 miljoonaasi" vain Suomessakin edustavat, niin ne jopa liikenneministerin mielestä liittyvät toisiinsa. Ei sinun haaveesi muuta asioita faktoiksi vielä.
Mistä aikajänteestä sinä puhut näissä visioissasi?
Esa Sairio: Autojen vähenevät päästöt mahdollistavat ihmisille nopeamman siirtymisen paikasta toiseen eli korkeammat ajonopeudet, koska päästöistä ei tarvitse välittää. Uudet autot ovat myös turvallisempia, joten sekin asia puoltaa korkeampia nopeuksia.
Turvallisuuden parantuminen ei ole kauhean yksiselitteistä, niin kauan kuin kuskin homma on liikuttaa autoaan, eikä fysiikan lait muutu mihinkään. Turvallisuuden paranemisen vaikutukset voi yltiöoptimistisesti käsittää sinunkin tavallasi toki. Ristiriita tulee siitä, että sinusta autoileva maailma olisi teknisesti jo nyt valmis, mutta visiosi ovat erittäin kaukana tulevaisuudessa oikeasti.
Miten "vähenevät päästötkin mahdollistavat liikenteen nopeamman siirtymisen", mikä on yhteys? Mitenkäs talouden tukirangan, eli rahtiliikenteen osalta?
Esa Sairio: Jos liikenteessä vietettävä aika aina vaan lisääntyy, maksaa se yhteiskunnalle maltaita.
Lisääntyykö se? Miksi?
Esa Sairio: Yksi syy Saksan erinomaisuuteen taloudellisessakin mielessä lienee moottoriteiden vapaat nopeudet. Yhteiskunta vaan toimii sitä paremmin ja tehokkaammin, mitä nopeammin ihmiset liikkuvat paikasta toiseen.
No maalailenpa minäkin nyt sitten tulevaisuutta: Voisiko olla, että itse asiassa suuren osan ihmisistä ei tarvitse tulevaisuudessa liikkua talouden pyörittämiseksi? Koti muuttuu työpaikaksi yhä useammalle, robotit hoitaa kokoonpanoa vaativat hommat entistä enemmän. Ketkä enää liikkuvat talouden ylläpitämiseksi? Kauppojen ja myymälöiden väki, harveneva tehdastyöntekijöiden määrä? Miksei julkinen liikenne voisi hyötyä samoista tekniikan kehittymisen eduista ja tulla kasvavalle väkimäärälle myös paremmaksi tavaksi liikkua? Suomeen nyt mahtuu vielä teitä, mutta näetkö aitoa trendiä a) parantaa niitä b) rakentaa uusia? Saksassa tiet on parempia, mutta tukkeessa nekin. Kun 8 kaistaakaan ei riitä, mitä sitten? Ja senkö takia Saksan talouskin yskähtelee?
Vapaa-aikana liikkumista et varmaan sinäkään laske tähän mukaan?
Rahtiliikenne, tuo oikeasti talouden rattaita pyörittävä tekijä, hoitaa tavaroiden liikkumisen, eikö vain? Tuskin tulevat liikkumaan kovinkaan paljon nopeammin maanteillä, vai lentävätkö ne sitten joskus nekin.
Esa Sairio: Suomen kaltaisessa isossa ja harvaanasutussa maassa julkinen liikenne ei ikinä korvaa henkilöautoja, edes Helsingin keskustassa. Tällöin on yhteiskunnallisesti tärkeää turvata mahdollisimman nopea ja turvallinen liikkuminen eli nostaa Suomen nopeusrajoituksia kuten olen esittänyt.
Kun nyt otit Suomen tähän mittakaavaksi: Saksassa kuitenkin on ihan oikeasti niitä ruuhkia, suorastaan karmeita, verrattuna näihin Suomen kaltaisiin maihin. Sinun värimaalailuistasi huolimatta. Voisiko Saksan "paremmuuteen" vaikuttaa siltikin ihan joku muu juttu kuin se, mitä sinä meuhkaat liikenneasioista?
Esa Sairio: Uusien autojen autovero nollaan sen lisäksi, jotta huolehditaan liikenneturvallisuudesta ja autojen energiankäytön alenemisesta ilmastosopimuksen mukaan.
Juu juu. Ilman muuta! Onko tuollainen politiikka taannut lopputuloksen jo jossakin maassa? Voisitko esittää, mahdollisesti kerratakin, missä tuo toimii? Tai ehdotuksesi mukaan tehdyt muutokset olisivat johtaneet toivomiisi tuloksiin ko. maassa?
Mitä haet liikenneturvallisuudella muuten? Onnettomuuksien vähentymistä yleensä, vai seurausten/vaikutuksien pienenemistä? Miten tehokkaaksi laskisit sellaisen (nykytekniikalla siis), että nopeuden nostojen mukana onnettomuudet ehkä lisääntyvätkin (reaktioajat lyhenevät, etäisyydet ei yms.), vaikka kuolonkolarit mahdollisesti harvenevat?
Onnettomuus on onnettomuus silti ja valitettavan usein sillä on osalliselle sekä fyysisiä, että taloudellisia vaikutuksia. Työtekijöiden työpäivät voisivat oikeastaan yhä useammalla harveta sairaslomien takia. Tässä maailmassa jossa nyt elämme siis. Ei siinä mitä sinä maalailet kauas tulevaisuuteen.
“VTT:n 2015 päivitetyn tutkimuksen mukaan talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset vähentävät arviolta 8 liikennekuolemaa ja 36 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa."
Minä en ymmärrä mikä pakkomielle on vaatia talvirajoitusten poistoa, taikka yleensä nopeuksien nostoa päästäkseen onnettomuustilastoihin.
Mainitun VTT:n tutkimuksen mukaan talvinopeusrajoituksilla saatava ainoastaan kahdeksan henkilön vähennys liikennekuolemiin alkaa olla jo tutkimusmenetelmän ja mittaustoleranssien puitteissa. Voidaan hyvin kysyä, onko talvirajoituksista todellisuudessa enää mitään hyötyä liikenneturvallisuudelle?
Valitettavasti en luota noihin VTT:n tutkimuksiin liikenteen alalla. Ne ovat ennenkin olleet asenteellisia ja tukeneet tilaajien ennakkoon asettamia päämääriä.
Autoa ajavaan ihmiseen pitää luottaa, eikä toimia niin että yhteiskunta määrää kohtuuttoman tiukkoja sääntöjä. Jokainen normaali ihminen ajaa hiljempää liukkaalla tai muuten huonoissa olosuhteissa. Sen sijaan hyvin pieneen kaahareiden ryhmään eivät auta mitkään nopeusrajoitukset tai muut säännöt!
Oletteko arvoisat keskustelijat koskaan ajaneet sanotaan marraskuussa päivällä kuivaa, hyvää valtatietä jossa on 80 talvirajoitus eikä tiestä voi mitenkään edes päätellä, että rajoituksen pitäisi olla alle kesäisen 100:n?
Tällainen nynnääminen ainakin kuvatuissa hyvissä olosuhteissa on turhauttavaa ja lisää matka-aikaa. Useimmat autoilijat ylittävät tällöin 80 rajoituksen tahallisesti, koska rajoitus koetaan liian tiukaksi olosuhteisiin ja tiehen nähden. Kyllä kuvaamallani paikalla pitäisi olla talvellakin 100.
Sama moottoritiellä. Otetaan vaikka kolmostie, joka on tasokas uudehko moottoritie. Ajoin sitä pitkin eilen ja 100:n rajoitus on todella turhauttava! Useimmat autoilijat ajoivat 110-120 nopeudella, joku meni luokassa 130-140.
Kolmostielle sopisi talvisin erinomaisesti rajoitus 120. Turvallisuus ei heikkenisi tippaakaan.
Pitää edelleen toistaa: Turvallisemmat autot ja teiden parantaminen yhdessä vähentävät onnettomuuksia niin paljon, että nopeuksia voidaan nostaa läpi vuoden esittämälläni tavoin ilman että turvallisuus heikkenee.
Esittäisin paljon suurempia sallittuja nopeuksia, kuin mitä olen tähän mennessä esittänyt, jos Suomen nykyinen autokanta koostuisi pelkästään enintään 10 vuotta vanhoista autoista.
Muistaakseni Ruotsissa ja Saksassa ei ole Suomen kaltaista autoveroa uusilla autoilla. Noiden maiden autokanta on selvästi Suomen autokantaa uudempaa, joka on pääsyy mainittujen maiden parempaan liikenneturvallisuuteen. MOT.
Esa Sairio: Pitää edelleen toistaa: Turvallisemmat autot ja teiden parantaminen yhdessä vähentävät onnettomuuksia niin paljon, että nopeuksia voidaan nostaa läpi vuoden esittämälläni tavoin ilman että turvallisuus heikkenee.
Vaan kun ei se toistamalla taida tapahtua, vaikka "kaikki 3 milj. " nyt heti vaatisi. Haluat uuden auton verot nolliin ja kalliilla uusia teitä? Valtion nykytaloudellako se toteutettaisiin? Kumpi noista pitäisi saada ensin kuntoon mielestäsi? "Muna-vai-kana" -kysymys melkein... Ja mikä on aikatauluhaaveesi, koska Bernerin just nyt tekemällä päätökselläkään asiat alkavaisivat muuttua vasta joskus.
Kuitenkin vaadit rajoituksia ylemmäksi per heti! Eikö molemmat ehtosi pitäisi olla kunnossa, että haaveillasi olisi täydet mahdollisuudet toteutua. Mahdoton yhtälö?
Esa Sairio: Noiden maiden (DE ja SWE) autokanta on selvästi Suomen autokantaa uudempaa, joka on pääsyy mainittujen maiden parempaan liikenneturvallisuuteen. MOT.
On ne tietkin pääosin paremmat. Ja tämäkö esim. Ruotsissa on johtamassa nopeuksien nostoon?
HS AUTO 21.3.2015
"Nopeusrajoituksia ei aiota nostaa, vaikka nykyautot ovat entistä turvallisempia. Turvallisemmat autot eivät juuri vähennä onnettomuuksien määrää, ne vain lieventävät niiden seurauksia. Liikennemäärät lisääntyvät koko ajan, ja Suomessa maanteiden kunto heikkenee."
"Nykyään monilla teillä on sähköisiä nopeusrajoituskylttejä, jotka vaihtuvat olosuhteiden mukaan. Tutkimusten mukaan ihmiset pitävät niistä ja noudattavat niitä perinteisiä merkkejä paremmin."
"Niitä ei kuitenkaan ole tulossa lisää, koska rahaa ei ole: vaihtuvat nopeusrajoitukset ovat kalliita ja ne pitää uusia noin kymmenen vuoden välein. Sen sijaan talvi- ja kesänopeusrajoitusten vaihtorumba on varsin pieni toimenpide."
Esa Sairion onneton taistelu koko maailmankehitystä vastaan on onnetonta näpertelyä pikkuasioilla, mitkä ei juurikaan paranna liikenneturvallisuutta. (onhan se Saksa missä voi istua ruuhkassa tuntikausia)
Jos ja kun et välitä itsesi turvallisuudesta, ajatte edes huomattavasti lisääntyviä ikääntyneitä kassa autoilijoita.
Toisaalta ihan sama koska ideasi ei tule koskaan toteutumaan.
Tässä keskustelussa, kuten usein muissakin keskusteluissa, minua häiritsee tietynlainen (ainakin näennäinen) suppea-alaisuus. Tuntuu siltä, että asioita tarkastellaan usein vain yksittäisen autoilijan (=kulloinenkin kirjoittaja) tai yleensä autoilijoiden näkökulmasta. Aina pitää kuitenkin muistaa se, että liikenteessä on paljon muitakin kuin autoilijoita ja autojen matkustajia. Lisäksi vedotaan autojen kuntoon, autoilijoiden kokemukseen ja teiden kuntoon, ikään kuin ne kaikki olisivat jossakin ihannetilassa. Todellisuus ei kuitenkaan ole tällainen: on monenlaisia autoja, monenlaisia kuljettajia, monenlaisia teitä ja monenlaisia keliolosuhteita. Yhdenkin kuljettavan vireystila ja terveys vaihtelevat, kaikki autot eivät ole hyvin varustettuja eivätkä sää- ja keliolosuhteet mitenkään vakioita.
Mielestäni liikennesääntöjen keskeisimmät tehtävät ovat liikenteessä olevien turvallisuuden varmistaminen ja liikenteen yhteispelin toiminta. Turvallisuus lähtee heikoimpien suojelusta, mielestäni heikoimpia liikenteessä ovat jalankulkijat ja heistä eniten lapset, vanhukset ja vammaiset.
Keskinopeuksien nostoa vaativat luulee olevansa jonkinlaisessa suojassa ettei helle voi mitään sattua. Totuus on kuitenkin että joidenkin meistä liikenteessä liikkujan, on liikkumismuoto mikä tahansa, on numero tilastoissa tulevaisuudessa.
Talvirajoitukset pois: 110 moottoritiet ja 70 kantatiet taajamat 40 km/h
Riekkosak: ” Tässä keskustelussa, kuten usein muissakin keskusteluissa, minua häiritsee tietynlainen (ainakin näennäinen) suppea-alaisuus. Tuntuu siltä, että asioita tarkastellaan usein vain yksittäisen autoilijan (=kulloinenkin kirjoittaja) tai yleensä autoilijoiden näkökulmasta. Aina pitää kuitenkin muistaa se, että liikenteessä on paljon muitakin kuin autoilijoita ja autojen matkustajia.”
Sama häiritsee minuakin. Olen tavannut täällä monta nimimerkkiä, jotka eivät nähtävästi edes huomaa että heidän mielipiteensä keskusteltavasta asiasta tuli päätettyä jo kun he valitsivat näkökulman, jolla asiaa käsittelevät. Moni riski on yksittäisen kuljettajan näkökulmasta katsottuna niin vähäinen, ettei hänen kannata oman turvallisuutensa kannalta murehtia sitä. Sama riski voi kuitenkin liikenteen kannalta olla hyvinkin merkittävä tekijä.
Tämä on johtanut junnaaviin kestokinoihin. Keskustelija myöntää faktat yleisellä tasolla, mutta pitää silti näiden myöntämiensä faktojen vastaiset mielipiteensä sillä perusteella, että faktat ovat peräisi koko liikennevirran tapahtumista, ja hän ei aja yhtä huonosti kuin liikennevirta keskimäärin. Hän siis kuuluu siihen yli 90 %:iin, joka ajaa paremmin kuin kuskit keskimäärin. Kysyttäessä hän myöntää että suurin osa noin ajattelevista erehtyy taidoistaan, ja ainakin yksi on jopa myöntänyt että todennäköisesti itsekin erehtyy omalta osaltaan, mutta tarkastelukulma ja sitä kautta mielipiteet eivät silti muutu miksikään.
Mustekalalla on kuulemma itsenäisesti toimivat aivot joka lonkerossa. Onkohan sellaisia ihmisiä, joiden sormet ovat päässä olevia aivoja fiksummat? Tämä selittäisi, miksi joidenkin kommentit ovat heidän mielipiteitään fiksumpia.
Mitä Hybrid tarkoitta kantateiden rajoituksella 70?
Korvaisiko se nykyisen yleisrajoituksen 80 vai mitä?
Eikö hänen mielestään nykyisillä pääasiassa 100 valta- ja kantateillä saisi enää ajaa kuin 70?
Taajamien 40 on ymmärrettävää, kunhan ei mennä sen alle eli rajoitukseen 30 kuten Hesan keskustassa ja isommilla kaduilla säilytetään 50 tai 60.
Hybrid: ” Keskinopeuksien nostoa vaativat luulee olevansa jonkinlaisessa suojassa ettei helle voi mitään sattua. Totuus on kuitenkin että joidenkin meistä liikenteessä liikkujan, on liikkumismuoto mikä tahansa, on numero tilastoissa tulevaisuudessa.”
Puheista päätellen moni ajattelee noin. Moni on oikein erikseen perustellut oman riskinottonsa vaarattomuutta sillä, että se ei ole tähänkään mennessä johtanut ikäviin seurauksiin. Jännä käsitys asioiden todennäköisyyksistä. Toisaalta hyvä että kertovat perustelunsa, koska siitä voi päätellä, minkälaisilla eväillä siinä ollaan puhumassa.
Hybrid: ”Talvirajoitukset pois: 110 moottoritiet ja 70 kantatiet taajamat 40 km/h”
Minustakin on todennäköisempää että rajoituksia tulevaisuudessa lasketaan kuin nostetaan, mutta pientä paikallista viilausta ylöspäin saatetaan tehdä poliittisista syistä. Lisäksi saattaa olla, että mutkaisella, mäkisellä tiellä jossa on hyvä pinnoite ja vähän hirviä ja risteyksiä, rajoituksen nosto saattaa vähentää onnettomuuksia. Jos tämä osoittautuu paikkansapitäväksi, niin sekin voi muuttaa joitain rajoituksia paikallisesti isommiksi. Mutta koko liikenteen mittakaavassa rajoitukset todennäköisesti pikemmin laskevat kuin nousevat.
Minulle rajoitusten taso ei ole kovin tärkeä asia sen rinnalla, miten niitä rajoituksia noudatetaan. Jos yhteiskunta päättää laillisessa järjestyksessä muuttaa rajoituksia, niin sitten ajellaan niiden uusien mukaan. Se on ihan eri asia kuin se, että yksittäinen ihminen päättää (yleensä itsekkäistä syistä ja todellisia riskejä tuntematta) ajaa laitonta vauhtia. Siksi rajoitusten nostoon ja niiden rikkomiseen pitää suhtautua eri asioina. Kumpikin kyllä vaikuttaa samaan asiaan, eli liikenteen nopeuksiin, mutta toinen on ihmishenkiä maksava rikos ja toinen yhteiskunnassa sovittujen pelisääntöjen mukainen muutos.
Päätellen siitä miten moni tarjoaa vääriä rajoituksia syyksi omalle lainvastaiselle ajotavalleen, tätä kantaani ei kaikki taida ymmärtää. Minulle tämä ei ole sen kummempi juttu kuin se, saako kuski itse päättää omat promillerajat laillisia isommiksi sillä perusteella että nykyiset ovat hänestä liian alhaiset. Tai saako kuski ajaa laittoman kuluneilla renkailla koska hän pitää laillista alarajaa turhan korkeana. Monen nimimerkin kovasta yrityksestä huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että ei ole järkevää että kuskit saisivat päättää omin päin tuollaisia asioita.
Mutta jos valtiona muutamme noita rajoja, ajan uusilla rajoituksilla uusien promillerajojen ja uusien rengassääntöjen mukaan. Muu on minusta selkärangatonta välistävetoa, ja pyrkimykseni johdonmukaisuuteen vaatii minua pitämään itseäni selkärangattomana välistävetäjänä jos ajattelen niin kuin selkärangaton välistävetäjä minun mielestäni ajattelee.
Minä nyt olen tarkoittanut ruotsinmallia, enkä ruvennut jokaista kadunpätkää erikseen luettelemaan. Sieltä se oppi on tähänkin asti liikenneturvallisuusasioissa apinoitu.
Yleiset nopeusrajoitukset (voimassa, jollei liikennemerkein ole osoitettu muuta nopeusrajoitusta) [km/h]
Taajamat 40
Haja-asutusalueet 70
Moottoritiet/moottoriliikennetiet 110
Kiitoksia Hybridille, nyt tuli hyvää ja asiallista infoa. Hän haluaisi Suomeen Ruotsin nykyisen järjestelmän. Nyt tämä tiedetään.
Minä taas haluan moottoriteille 130 tai 140 kesällä, 120 talvella, valta- ja kantateiden useille liian alhaisesti asetetuille 80 osuuksille 100 läpi vuoden, ohituskaistateille 110 läpi vuoden. Kaupunkien sisääntulomoottoriteille haluaisin sähköiset liikennemerkit, jota sallisivat - hyvä on, tingin aiemmasta hieman - ruuhka-aikoina nykyrajoitukset mutta ruuhka-aikojen ulkopuolella 10 tai 20 nykyistä korkeammat rajoitukset ja läpi vuoden.
Perusnopeus 80 on asiallinen, samoin taajamien 40, 50 tai 60.
Minä haluan ja toivottavasti päättäjäjätkin haluan pienentää Suomen häpeällisen korkeita onnettomuuslukuja laskemalla keskinopeuksia olennaisesti ja valvontaa lisäämällä. Esa Sairion on vaikea ymmärtää että vaikka hän olisi kuinka hyvä kuski se vastaantulija ei ehkä ole, silloin nopeudella on ratkaiseva merkitys, sekä peräänajossa moottoritiellä.
Esa Sairio:
Minä taas haluan moottoriteille .... valta- ja kantateiden useille liian alhaisesti asetetuille ... osuuksille ..... läpi vuoden, ohituskaistateille .... läpi vuoden. Kaupunkien sisääntulomoottoriteille haluaisin sähköiset liikennemerkit, jota sallisivat – hyvä on, tingin aiemmasta hieman – ruuhka-aikoina nykyrajoitukset mutta ruuhka-aikojen ulkopuolella ... tai .... nykyistä korkeammat rajoitukset ja läpi vuoden.
Ja sitä ennen pitäisi tapahtua tämä?
Esa Sairio:
Uudistuva autokanta, parannetut tiet ja vähemmän polttoainetta kuluttavat autot ... samoin uusien moottoriteiden rakentaminen ja ohituskaistateiden teko tukee sujuvampaa ja nopeampaa liikennettä.
...joka on tosin vasta haaveissasi.... Ei silti, kelpaisi se minullekin! Milloin siitä tulee faktaa, eli nykyiset haaveet toteutuivat - vaiko koskaan - se jää nähtäväksi.
Tämä vastaus olkoon toistaiseksi viimeinen tähän ketjuun.
Hybridille: Onnettomuusluvut paranevat aitoa poliisien suorittamaa valvontaa (en tarkoita peltipoliiseja, jotka ovat lähinnä rahankeruuautomaatteja) lisäämällä. Toinen vaikuttava asia on hyvän, positiivisen ja asiallisen liikennevalistuksen lisääminen jota tukee Autoliitto ja myös Liikenneturva ja useat autoista kirjoittavat lehdet ja media. Kolmas ja tärkein asia on autokannan mahdollisimman nopea uusiminen asettamalla uusien autojen autovero nollaan. Neljäs asia, joka vaikutta hitaammin on tiestön kunnon olennainen parantaminen, siihen miljardi vuodessa yli nykyrahoituksen. Nopeusrajoituksiin ei todellakaan tarvitse kajota, vaan niitä voidaan heti nostaa esittämilläni tavoin. Tästä valtaosa autoilijoista tykkää, koska rajoitusten mielekkyys korostuu ja ylinopeudet vähenevät.
Kumppanille: Suurimman osan rajoitusten nostoista voi toteuttaa välittömästi, kuten moottoriteille ainakin 130 kesällä ja 110 talvella, jota Liikenneturvakin tukee ja mm. entinen poliisiylijohtaja ja monet, monet nykypoliitikot. Sitä mukaa kun valta- ja kantateitä parannetaan ohituskaistateiksi, voidaan ohituskaistaosuuksille jo nyt sopiva 110 laajentaa uusille ohituskaistaosuuksille. Samoin ainakin talvirajoitukset muutos enemmän keliä huomioivaksi, jota Liikenneministeriö pohtii parhaillaan. Mukavaa että esittämäni uudistukset sopivat Kumppanille.
Uskon että nykyiset ehdotukseni toteutuvat ennen pitkää, etenkin jos ja kun eduskunnan kokonpano säilyy oikeistolaisena (valtaenemmistö nyt) ja tämä säilyy varmuudella, koska Suomi on hyvä ja sivistynyt sekä korkean elintason vapaa länsimainen yhteiskunta!
Turvallista ja joustavaa ajoa kaikille!
Minä uskon ettei nykyinen eikä tulevatkaan hallitukset lipsu Euroopan tavoitteista parantaa liikenneturvallisuutta nostamalla keskinopeuksia, koska koko Euroopassa on paineet päinvastaiseen suuntaan.
Suomen mitätön panos teiden kunnon ennalleen palauttamiseen on yksi pieni askel entisöidä tieverkkoa. Lopulta Esa Sairiokin ymmärtää ettei onnettomuustilastoja pienennetä keskinopeuksia nostamalla millään tieosuudella (taisi ymmärtää jo)
Motiva "Vastaavasti maantieajossa nopeus vaikuttaa. Jos ajonopeus nostetaan 80 km:stä/h 120 kilometriin, henkilöauton polttoaineenkulutus nousee helposti 2-3 l/100 km."
Suomessa kerätään autoilijoilta veroja eri muodoissa moninkertainen määrä, mikä on kohtuutonta harvaan asutussa Suomessa.
Kukaan ei ole niin nerokas kuin itsekäs Suomalainen autoilija, hän ehdottaa lisää kilometrikuluja käyttömaksun korotusta yli 10v autojen kieltoa keinona parantaa liikenneturvallisuutta jota kautta päästään poistamaan erilliset talvirajoitukset. Näilläkin kustannuksilla usealle esim. nuorelle autonkäyttäjälle vakuutusmaksut on jo ylipääsemätön este. Tasapuolisin keino uudella autolla ajavaa herra kuin vanhalla autolla ajavaa duunaria on liikenneturvallisuudenkannalta nopeusrajoitus.
Talvirajoitusta ei tule poistaa edes kesäksi.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus haluaa ensi vuonna korottaa sakkojen ylärajaa entisestään. Oikeusministeriössä on valmisteilla lakiluonnos, joka nostaisi rikesakon, päiväsakon ja yhteisösakon enimmäismäärää. Tavoitteena on kerätä valtion kirstuun 48 miljoonaa lisäeuroa heti ensi vuonna.
Rikesakkoja korotettiin jo tämän vuoden syyskuun alusta 115 eurosta 200 euroon. Nyt hallitus haluaa tuplata enimmäismäärän 400 euroon. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan jo ensi keväänä.
Eihän hallitus pilaa hyvää tulolähdettä nostamalla nopeusrajoituksia.
Valvontaa vähennetään, tulot laskee hintaa nostetaan, että sellaista kepulipolitiikkaa.
Taisi olla eräs työmiehenasialla oleva hallituspuolue joka sanoi, sitä saa mitä tilaa.
Autoliitto: "Kirjoitettujen sakkojen määrä on laskenut ja valtion tulot ovat jääneet arvioitua pienemmiksi syksyisen sakkojen korotuksen jälkeen. Autoliitossa pohditaankin, mihin toimiin hallitus ryhtyy, jos sakkotulot eivät tämänkään uudistuksen myötä kasva."
Haloo Hallitus tiukemmat rajoitukset käyttöön ja poliisipiireille nootti valvonnan lisäämiseksi.
Jos kolme sakkoa ei tehoa, parin kuukautta kortti hyllyllä piristää kummasti.
Yleiset nopeusrajoitukset (voimassa, jollei liikennemerkein ole osoitettu muuta nopeusrajoitusta) [km/h]
Taajamat 40
Haja-asutusalueet 70
Moottoritiet/moottoriliikennetiet 110
Hei Hallitus, Eduskunta, Liikenneministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Liikenneturva ja Autoliitto!
Rikesakkoraja arvoon 30 km/h
Promilleraja arvoon 0,2
Autovero nollaan, kompensointi käyttömaksulla, vanhoille autoille eniten tai polttoaineverolla
Taajamanopeusrajoitukset 40, 50 ja 60
Yleisrajoitus 80 läpi vuoden
Kantatiet ja valtatiet ilman ohituskaistoja 100 läpi vuoden (vain erittäin vaarallisissa paikoissa 80)
Kantatiet ja valtatiet, ohituskaistoilla tai keskikaiteilla 110 läpi vuoden
Moottoriliikennetiet 110 läpi vuoden
Moottoritiet 130 tai 140 kesällä, talvisin 120
Kaupunkien sisääntulomoottoritiet sähköisesti ohjattuna ruuhka-aikoina 80, muulloin 110 tai 120
Esa Sairion malli ei tule koskaan menemään läpi, on vastoin ilmastosopimusta, minkä Suomikin on allekirjoittanut.
Pojilla on väärät osoitteet rajoitusten muuttamiseksi, tässä oikea, tähän aikaan sopiva:
Joulupukki
Joulupukin Pääposti
96930 Napapiiri.
Hei! Joulupukki
Joulupukin Pääposti
96930 Napapiiri
Vie terveisiä hallitukselle että nostaa uusien autojen veron vaikka kaksinkertaiseksi, eikä taas rankaise miljoonia auton käyttäjiä jotka ovat maksaneet auton käytöstä veroja mahdollisesti useita vuosia. Samoin työssäkäyntikulut on jo nyt tapissa.
Tässä on se Esa Sairion jankkaama alkuperäinen kysymys ja vastaus:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_310+2015.pdf
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_310+2015.pdf
Esa Sairio 7.12 "Voin myös todeta, että mitä enemmän esittämiäni hyviä ja raikkaita ajatuksia liikenteestä haukutaan tai kehotetaan minua muuttamaan mieltäni, tai unohtamaan mitä olen kirjoittanut mm. korkeampien nopeusrajoitusten puolesta, sitä enemmän vakuutun että olen oikealla asialla ja sitä enemmän tuon ehdotuksiani esille laajasti eri medioissa ja laajasti myös liikenteen ylimmille päättäjille, hallitukselle ja kansanedustajille."
Tuo myös liikenneministerin raikas vastaus julki.
Liikenneministerin vastaus kansanedustaja Mikko Alatalon erinomaiseen ja ajankohtaiseen kysymykseen nopeusrajoituksista on jo tuolla edellä. Ei sitä toistamiseen tarvitse julkistaa.
Vastauksen mukaan tekniikan kehittyminen liikenteen alueella luo mahdollisuuden tehdä nopeusrajoitusjärjestelmästä joustavampi. Se voisi sallia mm. talvisaikaan nykyistä suuremmat nopeudet hyvissä olosuhteissa. Vastauksessa ei otettu suoraan kantaa siihen, pitääkö talvirajoituksia lieventää, poistaa ne kokonaan ja nostaa eräitä kesänopeuksia. Siis kaikki on avoinna ja päättäjät tulevat palaamaan asiaan tietojeni mukaan lähitulevaisuudessa.
Myös itse Liikenneministeriö on antanut palstatilaa esittämilleni nopeusrajoitusuudistuksille. Olen saanut heidän Facebook-sivuillaan palstatilaa raikkaille ja hyville ehdotuksilleni. Ohessa linkki.
https://www.facebook.com/lvmfi/?fref=ts
Minä en käytä facebookkia. Eihän automaattinen liikennevalvonta tarkoita nopeusrajoitusten nostoa, päinvastoin sillä voidaan osoittaa olosuhteiden mukaan pienempiä nopeuksia. Liikenneministerin vastauksessa on selkeät syyt ettei nopeuksia ainakaan nosteta, melu, nastarenkaat, energian kulutuksen nousu ja sen seurauksena päästöjen lisääntyminen mikä ohjaa nopeuksin laskuun myös kesällä. Muista se ilmastosopimus.
Automaattinen nopeusvalvonta voi tarkoittaa sekä rajoitusten nostoa, pitämistä nykyisellään tai laskemista.
Vastauksessa EI sanottu, etteikö nopeuksia voitaisi nostaa. Hybrid on tulkinnut tämänkin asian väärin, jotta voisi puolustella omia halujaan tehdä auton käyttö kielloilla ja rajoituksilla mahdollisimman hankalaksi. Kuka 3.000.000:sta Suomen autoilijasta tällaista kielto- ja rajoituspolitiikkaa oikein kannattaa? Vastaan että pieni vähemmistö. Aina on kuitenkin ihmisiä, jotka jostain syystä (kateus, huono itsetunto jne.) haluavat hankaloittaa muiden elämää ja yksilönvapautta. Liikennepolitiikka on vain yksi alue.
Uudet autot kehittyvät aina vaan vähempipäästöisemmiksi, joskus tulevaisuudessa päästöt lienevät nollassa. Ilmastosopimuksella ja nopeusrajoituksilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Autojen vähenevät päästöt mahdollistavat ihmisille nopeamman siirtymisen paikasta toiseen eli korkeammat ajonopeudet, koska päästöistä ei tarvitse välittää. Uudet autot ovat myös turvallisempia, joten sekin asia puoltaa korkeampia nopeuksia.
Jos liikenteessä vietettävä aika aina vaan lisääntyy, maksaa se yhteiskunnalle maltaita. Yksi syy Saksan erinomaisuuteen taloudellisessakin mielessä lienee moottoriteiden vapaat nopeudet. Yhteiskunta vaan toimii sitä paremmin ja tehokkaammin, mitä nopeammin ihmiset liikkuvat paikasta toiseen. Suomen kaltaisessa isossa ja harvaanasutussa maassa julkinen liikenne ei ikinä korvaa henkilöautoja, edes Helsingin keskustassa. Tällöin on yhteiskunnallisesti tärkeää turvata mahdollisimman nopea ja turvallinen liikkuminen eli nostaa Suomen nopeusrajoituksia kuten olen esittänyt. Uusien autojen autovero nollaan sen lisäksi, jotta huolehditaan liikenneturvallisuudesta ja autojen energiankäytön alenemisesta ilmastosopimuksen mukaan.
Lainaus vastauksesta:
"VTT:n 2015 päivitetyn tutkimuksen mukaan talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset vähentävät arviolta 8 liikennekuolemaa ja 36 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Nopeusrajoitusten vaikutukset on tutkittu todellisista onnettomuusmäärien muutoksista ja tukena laskelmissa on käytetty todellisia mitattuja nopeusmuutoksia. Suurin vaikutus saadaan olosuhteissa, joissa keli ei vielä vaikuta kuljettajan valitsemaan ajonopeuteen, mutta onnettomuusriski nousee esimer- kiksi pimeyden, sateiden ja hirvieläinten vuoksi. Pimeän aikana liikenneonnettomuuden riski on noin kaksinkertainen verrattuna valoisaan aikaan ja kun pimeyteen liittyy vielä märkä tienpinta, niin riski kasvaa edelleen. Suuri osa talvikauden liikennesuoritteesta tapahtuu pimeän aikana.
Nopeudella on myös merkittävä vaikutus meluun, ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen ja nas- tarenkaiden aiheuttamaan tienpinnan kulumiseen. Erityisen nopeasti päällysteen kuluminen li- sääntyy yli 100 km/h nopeuksissa. Eräissä Keski-Euroopan maissa nastarenkailla varustetun henkilöauton suurin sallittu nopeus onkin rajoitettu 100 km/h:iin
Ruotsissa ei ole käytössä talvinopeusrajoituksia Suomen tapaan, mutta siellä ollaan siirtymässä ympärivuotiseen järjestelmään, jossa 100 km/h tai korkeampi rajoitus on käytössä vain teillä, joiden ajosuunnat on rakenteellisesti erotettu tai joiden liikennemäärät ovat pieniä. Vastaava periaate on Suomessa talvikaudella."
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Esa Sairio:
Automaattinen nopeusvalvonta voi tarkoittaa sekä rajoitusten nostoa, pitämistä nykyisellään tai laskemista.
Aivan!
Esa Sairio:
Vastauksessa EI sanottu, etteikö nopeuksia voitaisi nostaa.
Ja siksikö se olisi todennäköistä? Eikö painopiste vaihtoehdoille ollut aika selvä kuitenkin?
Esa Sairio:
Hybrid on tulkinnut tämänkin asian väärin, jotta voisi puolustella omia halujaan tehdä auton käyttö kielloilla ja rajoituksilla mahdollisimman hankalaksi.
Väärin? Millä perusteella sinun tulkintasi olisi oikeampi? Tuollaisella lauseellasi sinä haluat vain perustella omia toiveitasi ja haaveitasi.
Esa Sairio:
Kuka 3.000.000:sta Suomen autoilijasta tällaista kielto- ja rajoituspolitiikkaa oikein kannattaa? Vastaan että pieni vähemmistö. Aina on kuitenkin ihmisiä, jotka jostain syystä haluavat hankaloittaa muiden elämää ja yksilönvapautta. Liikennepolitiikka on vain yksi alue.
Minusta sinä nyt sotket asioita ja käsitteitä tuolla alueella. Et sinä ole vapauttamassa mitään ja ketään. Sinä vain olisit asettamassa erilaisia rajoituksia. Mitä sinä luulet niiden ajattelevan, jotka ihan oikeasti haluavat todellista yksilönvapautta liikennepolitiikkaankin?
Esa Sairio:
(kateus, huono itsetunto jne.)
Tyypillinen veto keskustelijalta, jolta muut eväät loppuu. Kertoisitko, miten tuollaiset voivat liittyä tähän keskusteluusi yksilö- tai yhteiskuntatasolla?
Esa Sairio:
Uudet autot kehittyvät aina vaan vähempipäästöisemmiksi, joskus tulevaisuudessa päästöt lienevät nollassa. Ilmastosopimuksella ja nopeusrajoituksilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Niin kauan kuin polttomoottoreita riittää tässä mittakaavassa, jota tuo sinun "3 miljoonaasi" vain Suomessakin edustavat, niin ne jopa liikenneministerin mielestä liittyvät toisiinsa. Ei sinun haaveesi muuta asioita faktoiksi vielä.
Mistä aikajänteestä sinä puhut näissä visioissasi?
Esa Sairio:
Autojen vähenevät päästöt mahdollistavat ihmisille nopeamman siirtymisen paikasta toiseen eli korkeammat ajonopeudet, koska päästöistä ei tarvitse välittää. Uudet autot ovat myös turvallisempia, joten sekin asia puoltaa korkeampia nopeuksia.
Turvallisuuden parantuminen ei ole kauhean yksiselitteistä, niin kauan kuin kuskin homma on liikuttaa autoaan, eikä fysiikan lait muutu mihinkään. Turvallisuuden paranemisen vaikutukset voi yltiöoptimistisesti käsittää sinunkin tavallasi toki. Ristiriita tulee siitä, että sinusta autoileva maailma olisi teknisesti jo nyt valmis, mutta visiosi ovat erittäin kaukana tulevaisuudessa oikeasti.
Miten "vähenevät päästötkin mahdollistavat liikenteen nopeamman siirtymisen", mikä on yhteys? Mitenkäs talouden tukirangan, eli rahtiliikenteen osalta?
Esa Sairio:
Jos liikenteessä vietettävä aika aina vaan lisääntyy, maksaa se yhteiskunnalle maltaita.
Lisääntyykö se? Miksi?
Esa Sairio:
Yksi syy Saksan erinomaisuuteen taloudellisessakin mielessä lienee moottoriteiden vapaat nopeudet. Yhteiskunta vaan toimii sitä paremmin ja tehokkaammin, mitä nopeammin ihmiset liikkuvat paikasta toiseen.
No maalailenpa minäkin nyt sitten tulevaisuutta: Voisiko olla, että itse asiassa suuren osan ihmisistä ei tarvitse tulevaisuudessa liikkua talouden pyörittämiseksi? Koti muuttuu työpaikaksi yhä useammalle, robotit hoitaa kokoonpanoa vaativat hommat entistä enemmän. Ketkä enää liikkuvat talouden ylläpitämiseksi? Kauppojen ja myymälöiden väki, harveneva tehdastyöntekijöiden määrä? Miksei julkinen liikenne voisi hyötyä samoista tekniikan kehittymisen eduista ja tulla kasvavalle väkimäärälle myös paremmaksi tavaksi liikkua? Suomeen nyt mahtuu vielä teitä, mutta näetkö aitoa trendiä a) parantaa niitä b) rakentaa uusia? Saksassa tiet on parempia, mutta tukkeessa nekin. Kun 8 kaistaakaan ei riitä, mitä sitten? Ja senkö takia Saksan talouskin yskähtelee?
Vapaa-aikana liikkumista et varmaan sinäkään laske tähän mukaan?
Rahtiliikenne, tuo oikeasti talouden rattaita pyörittävä tekijä, hoitaa tavaroiden liikkumisen, eikö vain? Tuskin tulevat liikkumaan kovinkaan paljon nopeammin maanteillä, vai lentävätkö ne sitten joskus nekin.
Esa Sairio:
Suomen kaltaisessa isossa ja harvaanasutussa maassa julkinen liikenne ei ikinä korvaa henkilöautoja, edes Helsingin keskustassa. Tällöin on yhteiskunnallisesti tärkeää turvata mahdollisimman nopea ja turvallinen liikkuminen eli nostaa Suomen nopeusrajoituksia kuten olen esittänyt.
Kun nyt otit Suomen tähän mittakaavaksi: Saksassa kuitenkin on ihan oikeasti niitä ruuhkia, suorastaan karmeita, verrattuna näihin Suomen kaltaisiin maihin. Sinun värimaalailuistasi huolimatta. Voisiko Saksan "paremmuuteen" vaikuttaa siltikin ihan joku muu juttu kuin se, mitä sinä meuhkaat liikenneasioista?
Esa Sairio:
Uusien autojen autovero nollaan sen lisäksi, jotta huolehditaan liikenneturvallisuudesta ja autojen energiankäytön alenemisesta ilmastosopimuksen mukaan.
Juu juu. Ilman muuta! Onko tuollainen politiikka taannut lopputuloksen jo jossakin maassa? Voisitko esittää, mahdollisesti kerratakin, missä tuo toimii? Tai ehdotuksesi mukaan tehdyt muutokset olisivat johtaneet toivomiisi tuloksiin ko. maassa?
Mitä haet liikenneturvallisuudella muuten? Onnettomuuksien vähentymistä yleensä, vai seurausten/vaikutuksien pienenemistä? Miten tehokkaaksi laskisit sellaisen (nykytekniikalla siis), että nopeuden nostojen mukana onnettomuudet ehkä lisääntyvätkin (reaktioajat lyhenevät, etäisyydet ei yms.), vaikka kuolonkolarit mahdollisesti harvenevat?
Onnettomuus on onnettomuus silti ja valitettavan usein sillä on osalliselle sekä fyysisiä, että taloudellisia vaikutuksia. Työtekijöiden työpäivät voisivat oikeastaan yhä useammalla harveta sairaslomien takia. Tässä maailmassa jossa nyt elämme siis. Ei siinä mitä sinä maalailet kauas tulevaisuuteen.
“VTT:n 2015 päivitetyn tutkimuksen mukaan talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset vähentävät arviolta 8 liikennekuolemaa ja 36 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa."
Minä en ymmärrä mikä pakkomielle on vaatia talvirajoitusten poistoa, taikka yleensä nopeuksien nostoa päästäkseen onnettomuustilastoihin.
Mainitun VTT:n tutkimuksen mukaan talvinopeusrajoituksilla saatava ainoastaan kahdeksan henkilön vähennys liikennekuolemiin alkaa olla jo tutkimusmenetelmän ja mittaustoleranssien puitteissa. Voidaan hyvin kysyä, onko talvirajoituksista todellisuudessa enää mitään hyötyä liikenneturvallisuudelle?
Valitettavasti en luota noihin VTT:n tutkimuksiin liikenteen alalla. Ne ovat ennenkin olleet asenteellisia ja tukeneet tilaajien ennakkoon asettamia päämääriä.
Autoa ajavaan ihmiseen pitää luottaa, eikä toimia niin että yhteiskunta määrää kohtuuttoman tiukkoja sääntöjä. Jokainen normaali ihminen ajaa hiljempää liukkaalla tai muuten huonoissa olosuhteissa. Sen sijaan hyvin pieneen kaahareiden ryhmään eivät auta mitkään nopeusrajoitukset tai muut säännöt!
Oletteko arvoisat keskustelijat koskaan ajaneet sanotaan marraskuussa päivällä kuivaa, hyvää valtatietä jossa on 80 talvirajoitus eikä tiestä voi mitenkään edes päätellä, että rajoituksen pitäisi olla alle kesäisen 100:n?
Tällainen nynnääminen ainakin kuvatuissa hyvissä olosuhteissa on turhauttavaa ja lisää matka-aikaa. Useimmat autoilijat ylittävät tällöin 80 rajoituksen tahallisesti, koska rajoitus koetaan liian tiukaksi olosuhteisiin ja tiehen nähden. Kyllä kuvaamallani paikalla pitäisi olla talvellakin 100.
Sama moottoritiellä. Otetaan vaikka kolmostie, joka on tasokas uudehko moottoritie. Ajoin sitä pitkin eilen ja 100:n rajoitus on todella turhauttava! Useimmat autoilijat ajoivat 110-120 nopeudella, joku meni luokassa 130-140.
Kolmostielle sopisi talvisin erinomaisesti rajoitus 120. Turvallisuus ei heikkenisi tippaakaan.
Pitää edelleen toistaa: Turvallisemmat autot ja teiden parantaminen yhdessä vähentävät onnettomuuksia niin paljon, että nopeuksia voidaan nostaa läpi vuoden esittämälläni tavoin ilman että turvallisuus heikkenee.
Esittäisin paljon suurempia sallittuja nopeuksia, kuin mitä olen tähän mennessä esittänyt, jos Suomen nykyinen autokanta koostuisi pelkästään enintään 10 vuotta vanhoista autoista.
Muistaakseni Ruotsissa ja Saksassa ei ole Suomen kaltaista autoveroa uusilla autoilla. Noiden maiden autokanta on selvästi Suomen autokantaa uudempaa, joka on pääsyy mainittujen maiden parempaan liikenneturvallisuuteen. MOT.
Esa Sairio:
Pitää edelleen toistaa: Turvallisemmat autot ja teiden parantaminen yhdessä vähentävät onnettomuuksia niin paljon, että nopeuksia voidaan nostaa läpi vuoden esittämälläni tavoin ilman että turvallisuus heikkenee.
Vaan kun ei se toistamalla taida tapahtua, vaikka "kaikki 3 milj. " nyt heti vaatisi. Haluat uuden auton verot nolliin ja kalliilla uusia teitä? Valtion nykytaloudellako se toteutettaisiin? Kumpi noista pitäisi saada ensin kuntoon mielestäsi? "Muna-vai-kana" -kysymys melkein... Ja mikä on aikatauluhaaveesi, koska Bernerin just nyt tekemällä päätökselläkään asiat alkavaisivat muuttua vasta joskus.
Kuitenkin vaadit rajoituksia ylemmäksi per heti! Eikö molemmat ehtosi pitäisi olla kunnossa, että haaveillasi olisi täydet mahdollisuudet toteutua. Mahdoton yhtälö?
Esa Sairio:
Noiden maiden (DE ja SWE) autokanta on selvästi Suomen autokantaa uudempaa, joka on pääsyy mainittujen maiden parempaan liikenneturvallisuuteen. MOT.
On ne tietkin pääosin paremmat. Ja tämäkö esim. Ruotsissa on johtamassa nopeuksien nostoon?
HS AUTO 21.3.2015
"Nopeusrajoituksia ei aiota nostaa, vaikka nykyautot ovat entistä turvallisempia. Turvallisemmat autot eivät juuri vähennä onnettomuuksien määrää, ne vain lieventävät niiden seurauksia. Liikennemäärät lisääntyvät koko ajan, ja Suomessa maanteiden kunto heikkenee."
"Nykyään monilla teillä on sähköisiä nopeusrajoituskylttejä, jotka vaihtuvat olosuhteiden mukaan. Tutkimusten mukaan ihmiset pitävät niistä ja noudattavat niitä perinteisiä merkkejä paremmin."
"Niitä ei kuitenkaan ole tulossa lisää, koska rahaa ei ole: vaihtuvat nopeusrajoitukset ovat kalliita ja ne pitää uusia noin kymmenen vuoden välein. Sen sijaan talvi- ja kesänopeusrajoitusten vaihtorumba on varsin pieni toimenpide."
Esa Sairion onneton taistelu koko maailmankehitystä vastaan on onnetonta näpertelyä pikkuasioilla, mitkä ei juurikaan paranna liikenneturvallisuutta. (onhan se Saksa missä voi istua ruuhkassa tuntikausia)
Jos ja kun et välitä itsesi turvallisuudesta, ajatte edes huomattavasti lisääntyviä ikääntyneitä kassa autoilijoita.
Toisaalta ihan sama koska ideasi ei tule koskaan toteutumaan.