Haluan todella uusien autojen autoveron heti ensi vuoden alusta nollaan ja satsata teiden kunnostamiseen ja uusien teiden rakentamiseen miljardin joka vuosi alkaen 2016, eli selvästi enemmän kuin hallituksen päättä 600.000 hallituskauden loppuvuosille (joka sekin on huomattavan hyvä asia).
Nopeusrajoituksia tulee nostaa ehdottamalleni tasolle portaittain vuosina 2016-2017 kuitenkin niin että talvirajoituksia lievennetään välittömästi ja ne poistetaan talvelle 2016-2017 moottoriteiden uutta 120 talvirajoitusta lukuun ottamatta.
Kirjoitin että uudempi autokanta on pääsyy Ruotsin ja Saksan parempaan turvallisuuteen. Paremmat tiet ovat tilalla kaksi. Muistakaa: Suomessa valtaosa onnettomuuksista sattuu lukemani tilaston mukaan yli 10-vuotiaille autoille.
Valtion nykytalous paranee hallituksenesittämillä toimilla ensi vuodesta alkaen ja osin toimet vaikuttavat jo nyt. Autovero korvataan käyttömaksua korottamalla niin että korotus on 10 vuotta vanhemmille autoille isompi kuin tätä uudemmille. Ellei riitä nostetaan polttoaineveroa.
Miljardin vuosittainen panostus teihin saadaan helpoimmin nostamalla yleistä arvonlisäveroa. ALV on valtion suurin tulonlähde.
Puhun tässä siitä, kuinka Suomen nopeusrajoitusjärjestelmää uudistettaisiin tehokkaampaan ja mielekkäämpään suuntaan. Ruotsissa holhotaankin liikaa autoilijoita ja siellä tehdään juuri niitä typeriä rajoitusten kiristämisiä, joita Suomeen en halua. Ruotsin teillä voisi olla selvästi isommat rajoitukset kuin m itä siellä nyt on. Tämä neuvoni on naapurimaan poliitikoille ihan ilmainen.
Esittäisin paljon suurempia sallittuja nopeuksia, kuin mitä olen tähän mennessä esittänyt, jos Suomen nykyinen autokanta koostuisi pelkästään enintään 10 vuotta vanhoista autoista.
Mistä Hybrid muka voi tietää mitä liikennepolitiikassa tulee tapahtumaan ja mitä ei?
Mistä Hybrid muka voi tietää mitä liikennepolitiikassa tulee tapahtumaan ja mitä ei?
Suomen nykyisen hallituksen politiikasta ja tulevan punavihreän, sekä Euroopan yhteisestä pyrkimyksestä parantaa liikenneturvallisuutta, siinä pyrkimyksessä ei tasan tarkkaan ole liikenteen keskinopeuksien nosto.
En ole väittänyt tietäväni, että liikennepolitiikassa tapahtuu sitä tai tätä. Enkä väitä sellaista, mitä en tiedä.
Sen sijaan tällä palstalla eräät nimimerkit esittävät "totena" että joku asia (liikennepolitiikassa) tapahtuu tai että jotakin asiaa ei tapahdu ikinä. Eivät he voi tietää.
Tasokkaalla keskustelufoorumilla, jona pidän mm. tätä TM:n nettifoorumia, ei pitäisi väittää totena asioita joita ei tiedä.
On esimerkiksi tyhmää kirjoittaa että ihminen perustaa siirtokunnan Kuuhun vuonna 2030, ellei asia todelliseen faktaan.
Sen sijaan voi ehdottaa, että mitä jos ihminen perustaisi siirtokuntia Kuuhun? Olisi hyvä jos tämä toteutuisi jo vuonna 2030.
En ehtinyt kuin juuri kirjoittaa edellisen tekstini klo 15.40, kun Hybrid jo kirjoitti taas valetta:
"Suomen nykyisen hallituksen politiikasta ja tulevan punavihreän...".
Ylläolevan lauseen loppuosa ei perustu mihinkään tosiasiaan. Näin kirjoitettuna asia ei pidä paikkaansa! Ei kukaan tiedä varmuudella mikä on tulevan hallituksen kokoonpano.
Suomen äänestäjistä noin 3/4 kuuluu nykyään oikeistoon tai porvarillisiin joten ennustaisin että tulevassakin hallituksessa tämä asia tullaan ottamaan huomioon. Muutoin toimittaisiin Suomen kansan enemmistön tahtoa vastaan. Itse olen aina äänestänyt oikeistoa ja niin teen jatkossakin.
Jaahas, tähän löytyi Sairiolta vain pikkuisen pintaa rapsuttamalla jo vähän puolueideologistakin taustaa agendalleen. Ja sen perusteella sitten "ennustellaan"....
Mitähän siellä eduskunnassa/hallituksessa tämän takia otetaan jatkossa huomioon?
Esa Sairio: Ruotsissa holhotaankin liikaa autoilijoita ja siellä tehdään juuri niitä typeriä rajoitusten kiristämisiä, joita Suomeen en halua. Ruotsin teillä voisi olla selvästi isommat rajoitukset kuin mitä siellä nyt on.
Mutta trendi on menossa ehkä juuri toiseen suuntaan. Samoin muuallakin. Väitätkö, että kaikki johtuu "holhouksesta" vai Riksdagenin väärästä värikartasta peräti? Vai olisiko tutkimuksista ja niiden tuloksista?
Ei se ollutkaan vain Suomi, jossa "holhotaan" liikaa ja melkein ihmisoikeuksia poljetaan, tai yksilönvapauksia rajoitetaan?
Rajoitusskaala on rajoitusskaala. Mikä kynnys tekee samasta asiasta holhousta ja toisesta vinkkelistä ei... Sanan toistaminen ja hokeminen?
Esa Sairio: Sen sijaan tällä palstalla eräät nimimerkit esittävät “totena” että joku asia liikennepolitiikassa tapahtuu tai että jotakin asiaa ei tapahdu ikinä. Eivät he voi tietää.
Laskettakoot sinutkin samaan joukkoon! Et sinäkään voi tietää toteuttaako haaveesi myös tavoitteet, saati miten eduskunta ja hallitus niitä tulevat edistämään, milloin vai koskaan. Vaikka kuinka puhuisit "kolmen miljoonan puolesta", tai äänestysjakauma kertoisi mitä vaan.
Sinä toivot, että niin kävisi, mutta mielestäsi sinun tekstisi pitäisi lukea faktana...
Esa Sairio: ”Enkä väitä sellaista, mitä en tiedä....”
Okei, sinä siis TIEDÄT että ”pääsyy lievällä ylinopeudella ajamiseen ovat kohtuuttoman alhaiset nopeusrajoitukset.” Silloin varmaan voit kertoa, että mihin lähteeseen tuo tieto perustuu?
Entä mikä oli lähteesi tiedolle, että pienet ylinopeudet eivät ole vaaraksi liikenteessä? VALT-vuosiraportin mukaan vaikutus on kieltämättä vähäinen, mutta vain niillä ajoneuvoilla, joilla ajonopeus on arvioitu. Ajoneuvot, joilla nopeus on arvion sijaan peräisin ajopiirturista, muodostivat 75 % kaikista 1-9 km/h ylinopeudella kuolonkolariin osallistuneista vuoden 2012 tilastossa. Ei tämä vielä todista että tappaja on pieni ylinopeus, voihan se olla ajopiirturikin. Mutta sen verran epäilyksen varjoa kuitenkin lankeaa, että et voi sanoa TIETÄVÄSI että se on ajopiirturi kun tappaa eikä pieni ylinopeus.
Koska väität että ”liian alhaisten rajoitusten noudattaminen on epämielekästä eikä epämielekäs, nynnäävä ajo ei lisää turvallisuutta”, niin sinulla on oltava tästä tieto. Olen ymmälläni. Olen nähnyt useita tutkimuksia ja asiantuntijoiden mielipiteitä asiasta, ja kaikki viittaavat siihen että rajoituksia noudattaville sattuu keskimääräistä vähemmän onnettomuuksia ja suurin ero on liikennekuolemaan johtavissa onnettomuuksissa. Eli ”nynnäävä” ajo LISÄÄ turvallisuutta, asiantuntijoiden mielestä, mutta sinä TIEDÄT että se ei tee sitä.
Sinulla on myös tieto, että ”puolella Saksan moottoriteistä on vapaa nopeus ja ne ovat silti hyvinkin turvallisia”. Tutkijoiden mukaan kuolemanriski Saksan vapaan nopeuden moottoriteillä oli 1,5–2 kertaa niin suuri kuin Alankomaiden, Sveitsin tai Yhdysvaltojen moottoriteillä, joilla oli nopeusrajoitukset (Brühning & Berns 1995)”. Onkohan tietosi varmaan oikea? Kerro mistä se on peräisin niin voidaan tarkistaa.
Sinä väität eli tiedät että ”laskelmat pienien ylinopeuksien vaarallisuudesta ovat puppua”. Mitä laskelmaa tarkkaan ottaen tarkoitat? katsotaan yhdessä mitä laskelma sanoo ja verrataan tutkimuksiin, jotka ovat seuranneet mitä pienet ylinopeudet ovat vaikuttaneet. Juuri tämän vuoksi on kiva keskustella ihmisen kanssa joka puhuu vain mitä tietää, hänen kanssaan ei tarvitse kinata kun asiat voidaan tarkistaa tietolähteistä.
Väität eli tiedät, että ”kaikenlaiset laskennalliset mallit, joiden mukaan onnettomuudet lisääntyvät jyrkästi jos nopeus nousee esim. satasesta sataan viiteen, eivät ole uskottavia.” Varmaan on huonojakin malleja, mitä mallia sinä tuolla tarkoitit? Kuinka jyrkästi se tarkoittamasi malli ennusti onnettomuuksien lisääntyvän ja kuinka jyrkästi ne lisääntyivät oikeasti? Minä en ole asiantuntija joten en arvioi malleja itse. Ymmärtääkseni Eksponenttimalli on tämän hetken tarkin, mutta et varmaan tarkoittanut sitä? Sehän ei ennusta jyrkkää nousua onnettomuuksien määrässä, jyrkkä nousu tapahtuu liikennekuolemien ja vakavasti loukkaantuneiden määrässä.
Esa Sairio: ”Sen sijaan tällä palstalla eräät nimimerkit esittävät “totena” että joku asia (liikennepolitiikassa) tapahtuu tai että jotakin asiaa ei tapahdu ikinä. Eivät he voi tietää.”
Eräät tosiaan esittävät ”totena” asioita joita eivät tiedä. Mistä sinä muuten tiedät, että ”Onneksi myös Saksassa Suomen lisäksi vihreät ja vasemmisto ovat vain pienpuolueita. Heidän ehdotuksensa nopeusrajoituksista Saksan moottoriteille ei tule menemään läpi.”
Esa Sairio: ”Uusimman VTT:n tutkimuksen mukaan talvinopeusrajoituksilla saatava ainoastaan kahdeksan henkilön vähennys liikennekuolemiin alkaa olla jo tutkimusmenetelmän ja mittaustoleranssien puitteissa.”
Alkaako tosiaan olla mittaustoleranssin puitteissa? Luitko mitä kappaleessa 2, ”Aineisto ja menetelmät” puhuttiin tarkkuudesta? Mitä pitäisi ajatella siitä, että teet johtopäätöksiä tutkimuksen menetelmistä ja mittaustoleransseista, mutta puheistasi näkyy, että et ole lukenut mitä niistä sanottiin. Joku voi pian luulla että sinä puhut asioista joita et tunne. Tai vielä pahempaa, voi herätä epäily että olet lukenut tutkimuksen mutta jätät huomioimatta kommenteissasi asioita, jotka eivät tue mielipiteitäsi.
Kummasta tässä oli kysymys? Etkö lukenut tutkimuksen tarkkuudesta vaan sävelsit omasta päästä, vai luitko tutkimuksen tarkkuudesta mutta et halunnut meidän muiden tietävän siitä koska se olisi saanut mielipiteellesi talvirajoitusten vähäisestä hyödystä näyttämään väärältä?
Esa Sairio: ”Voidaan hyvin kysyä, onko talvirajoituksista todellisuudessa enää mitään hyötyä liikenneturvallisuudelle?”
Kannattaako sellaista kysellä, mihin löytyy vastaus sinun itsesi kertomasta lähteestä, tutkimuksesta ”Talviajan nopeusrajoitusten liikenneturvallisuusvaikutukset”? Sen mukaan talvirajoituksilla säästytään vuosittain 36:lta henkilövahinkoon johtavalta onnettomuudelta, minkä vuoksi säästyy kahdeksan ihmisen henki.
Löytämäsi tutkimuksen mukaan henkiä säästyisi enemmänkin, jos alennettuja rajoituksia noudatettaisiin paremmin. Ja sinä sanoit, että niiden liian alhaisten talvirajoitusten noudattaminen, eli ”nynnäävä ajo” kuten sinä sitä kuvasit, ei paranna turvallisuutta.
Tuo tutkimus jättää aika vähän kysyttävää talvirajoitusten vaikutuksista, mutta ehkä tarkoititkin kyseenalaistaa sen, onko havaittu vaikutus riittävän ISO hyöty. Sehän on arvostusasia, pitääkö 36 henkilövahingon ja 8 ihmishengen vähennystä hyötynä.
Yllättävän vähän vaikuttaa tuo talvinopeusrajoitus henkilövahinkoihin!
Omassa ajossani olin huomannut että jo ensimmäisenä ajotalvena että pimeys ja huono keli vaikuttavat ajosuoritukseeni heikentävästi, ja mieluusti ajan hitaammin sen sijaan että luottaisin kohtalon hyvään tahtoon. Tähän kun lisätään vielä se että autossa on alla pohjoismaisiin olosuhteisiin suunnitellut talvirenkaat (jarrutusmatkat kelillä kuin kelillä kesäolosuhteita huonomat) ei ole tarvetta ajaa nopeammin.
Oma arvaukseni on että mikäli talvinopeusrajoituksia ei olisi tapahtuisi enemmän riskiohituksia, siitä huolimatta että näkyvyys että pito-olosuhteet olisivat huonommat.
Henkilökohtaisella tasolla alempi ajonopeus pitää virkeämpänä kun ei tarvitse keskittyä niin paljoa ajamiseen, ja tankatessa laskutoimitus "tankatut litrat jaettuna ajetuilla kilometreillä kertaa kulutus sadalla eli (42 l /1000 km) x 100 km" antaa mukavan alhaisen lukeman. Hitaammalle talviajolle voi laskea tuntipalkan.
Henkilökohtaisella tasolla pystyin luopumaan tienpintoja kuluttavista nastarenkaista kun vältän ylinopeutta myös ohitustilanteissa. En siis lähde maantiellä ohittamaan vain siksi että edelläajava ei tunne mittarivirhettään yhtä hyvin kuin minä itse.
Harvemmin keskusteluissa näkee puhuttavan mielestäni tärkeästä aiheesta nimittäin teiden suolauksesta. En tiedä moniko tietää, että talvirengaspakko ei koske raskasta liikennettä lainkaan, jos se koskisi suolauksen voisi lopettaa käytännössä heti. Itse en näe teiden suolauksessa mitään hyvää. Ja mitä tulee autoilijoiden talvirengaspakkoon ketä se lain mukaan koskee niin ne jotka teiden suolausta edellyttävät ajavat todennäköisesti kitkarenkailla tai muuten kehnoilla nastarenkailla.
Talvinopeusrajoituksiin en näkisi muutostarvetta, koska kuljettajia on niin monentasoisia. Rengastuksista kun ei ole mitään varmuutta ajetaanko hyvillä vai täysin kelvottomilla renkailla. Valvonta renkaiden suhteen on mielestäni lähes olematonta vaikka asia on erittäin tärkeä. Viime aikoina LP:n lakkauttaminen oli täysin järjetön päätös josta tulevina vuosina näemme numeroina ne ikävät tulokset aivan varmasti.
Kysyin runsas vuosi sitten: "Voisikohan joku kertoa minulle, milloin ja ennen kaikkea miksi talvinopeusrajoitukset ovat (hänen mielestään) vanhentuneet?"
Yhdysvaltain liikenneviranomaisten vuotta 2012 koskevan julkaisun mukaan 30 prosenttia kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista liittyi ylinopeuteen ja 42 prosentissa näistä onnettomuuksista kuljettaja oli humalassa.
Voidaanko tästä tehdä se johtopäätös, että 17,4 prosenttia kuolemaan johtaneista onnettomuuksista liittyi selvin päin ajettuun ylinopeuteen? Jos näin on, tienvarsikameroilla ja poliisin tutkapartioilla saadaan kerättyä rahaa, mutta niillä ei saada kuolonkolareita loppumaan.
Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet saataisiin vähenemään nykyistä tehokkaammin, jos poistettaisiin niitä syitä, jotka esiintyvät kaikkein useimmin näissä onnettomuuksissa. Näitä syitä ovat mm. alkoholi, huomattavan suuri ylinopeus ja huomiovirhe.
Alkoholin vaikutuksia voitaisiin vähentää määräämällä autoihin alkolukot – jos ei heti kaikkiin autoihin, niin ainakin sellaisten kuljettajien autoihin, jotka ovat jääneet kiinni rattijuopumuksesta.
Huomattavat ylinopeudet voitaisiin poistaa määräämällä autoihin nopeudenrajoittimet. Miksi auton pitää kulkea yli 200 kilometriä tunnissa, jos suurin sallittu nopeus on 120 kilometriä tunnissa.
Huomiovirheitä voitaisiin vähentää kehittämällä tekniikka, jossa auto tunnistaa muun liikenteen eikä ”suostu” ajamaan kolaria, vaikka kuljettaja yrittäisikin. Kuolonuhreja vaativat risteyskolarit esimerkiksi voitaisiin käytännössä lopettaa jo nykyisin olemassa olevalla tekniikalla. Laitteita, joilla pyritään tähän, on jo käytössä. Keskitetty liikenteen ohjaaminen lentokoneiden ja junien tavoin voisi olla seuraava askel. Autot olisivat puoliksi tietokoneen ohjaamia, ja jokainen auto olisi reaaliaikaisessa yhteydessä liikennettä valvovaan keskustietokonejärjestelmään.
Ylinopeudet voitaisiin lopettaa asentamalla autoihin ”älykkäät” nopeudenrajoittimet, jotka rajoittaisivat nopeuden vallitsevan nopeusrajoituksen mukaiseksi. Jo nyt on olemassa nopeudenrajoitin, joka säätää auton nopeutta ja GPS-navigaattori, joka ilmoittaa nopeusrajoituksesta. Näiden kahden laitteen yhdistäminen olisi helppoa. Ylinopeudet saataisiin loppumaan kokonaan muutamassa vuodessa, jos haluttaisiin. Koko ylinopeuden käsite siirtyisi historiaan 1900-luvun ja 2000-luvun avun kummajaisena.
Miksi näin ei tehdä? Miksi edes ylinopeuksien vaaroista kiihkoilevat eivät kannata tällaista järjestelmää?
Vastaus on yksinkertainen mutta monien vaikea hyväksyä.
Edellä mainittua tekniikkaa ei toteuteta, koska ylinopeuksia ei oikeasti edes haluta lopettaa. Ne ovat miljardien bisnes. Ne tuottavat rahaa autotehtaille, medialle, viihdeteollisuudelle, valtiolle sekä monien eri alojen liikeyrityksille. Ne ovat halpaa viihdettä kansalle ja tarjoavat palkitsevinta mahdollista vallankäyttöviihdettä viranomaisille. Ylinopeuksien vastaisen tekouskonnon saarnamiehet menettäisivät syyn olemassaololleen, jos ylinopeuksia ei olisi. Ylinopeuksista hyötyvät niin monet, ettei niitä ole varaa lopettaa.
Täytyy myöntää, että en itsekään kannata ”älykkäiden” nopeudenrajoittimien määräämistä autoihin nykyisten nopeusrajoitusten mukaisesti säädettynä. Suurimman sallitun nopeuden pitäisi olla noin 20 km/h nykyisiä rajoitusnopeuksia suurempi, ja sen lisäksi järjestelmä voisi ottaa reaaliaikaisia olosuhteita huomioon sallimalla hiljaisessa liikenteessä ja hyvissä olosuhteissa suuremmatkin nopeudet. Parasta olisi, jos nopeusrajoitukset säätyisivät demokraattisesti sen mukaan, miten kovaa autoilijat ajaisivat. Tätä tuskin ainakaan tullaan näkemään.
SO2001: Alkoholin vaikutuksia voitaisiin vähentää määräämällä autoihin alkolukot – jos ei heti kaikkiin autoihin, niin ainakin sellaisten kuljettajien autoihin, jotka ovat jääneet kiinni rattijuopumuksesta.
Minkäs luulet estävän tämän toteutumisen vaikka jo tammikuusta 2016 alkaen?
Huomattavat ylinopeudet voitaisiin poistaa määräämällä autoihin nopeudenrajoittimet
Sama kysymys ensin kuin edellä ja uusi: Mikä on mielestäsi vähemmän huomattava ylinopeus? Miksi esim. auton pitäisi kulkea edes 125 km/h:ssa, jos se rajoitus on 120?
SO2001: Huomiovirheitä voitaisiin vähentää kehittämällä tekniikka, jossa auto tunnistaa muun liikenteen eikä ”suostu” ajamaan kolaria, vaikka kuljettaja yrittäisikin.
Tuollaisia onkin jo kehitteillä, kuten kaistavahteja, peräänajoa estäviä automaattijarruttajia, sopeutuvia vakionopeudensäätimiä jne. Askel kerrallaan, hyvä SO2001, askel kerrallaan.
Oletko kuullut, että tuollaisia olisi jälkiasennettavina? Mitä muita edellytyksiä tarvitaan, että alkavat yleistyä ja kehittyä toivomaasi suuntaan?
SO2001: Miksi näin ei tehdä? Miksi edes ylinopeuksien vaaroista kiihkoilevat eivät kannata tällaista järjestelmää?
Mistä niin päättelet etteivät esim. juuri tuollaiset vaikkapa? Tarkoitit varmaan, että miksei kukaan kannattaisi tuollaisia. Eikun luetaanpas vielä eteenpäin...
SO2001: Vastaus on yksinkertainen mutta monien vaikea hyväksyä: koska ylinopeuksia ei oikeasti edes haluta lopettaa. Ne tuottavat rahaa autotehtaille, medialle, viihdeteollisuudelle, valtiolle sekä monien eri alojen liikeyrityksille. Ne ovat halpaa viihdettä kansalle ja tarjoavat palkitsevinta mahdollista vallankäyttöviihdettä viranomaisille.
No niin, noin yksinkertaista se näköjään on!
Ai niin muuten: minkä takia luulet, että Google kehittelee automaattista autoa sitten? Tai miksi noita listaamiani, jo käytössä olevia laitteita otetaan yhä laajemmin käyttöön? Miksi turvavöistä ja -puskureista alkaen tuollaisia mukamas olisi kehitelty ajan saatossa ja yleistyen?
SO2001: Täytyy myöntää, että en itsekään kannata ”älykkäiden” nopeudenrajoittimien määräämistä autoihin nykyisten nopeusrajoitusten mukaisesti säädettynä. Suurimman sallitun nopeuden pitäisi olla noin 20 km/h nykyisiä rajoitusnopeuksia suurempi, ja sen lisäksi järjestelmä voisi ottaa reaaliaikaisia olosuhteita huomioon sallimalla hiljaisessa liikenteessä ja hyvissä olosuhteissa suuremmatkin nopeudet. Parasta olisi, jos nopeusrajoitukset säätyisivät demokraattisesti sen mukaan, miten kovaa autoilijat ajaisivat. Tätä tuskin ainakaan tullaan näkemään.
Kaikkien väitteittesi ydin taisi lipsahtaa sinulta tuossa: Ylinopeuksien puolesta puhuvan uskonnon saarnamies menettäisi syyn olemassaololleen, jos ylinopeuksia ei voisi ajaa.
SO2001: ”Yhdysvaltain liikenneviranomaisten vuotta 2012 koskevan julkaisun mukaan 30 prosenttia kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista liittyi ylinopeuteen ja 42 prosentissa näistä onnettomuuksista kuljettaja oli humalassa. Voidaanko tästä tehdä se johtopäätös, että 17,4 prosenttia kuolemaan johtaneista onnettomuuksista liittyi selvin päin ajettuun ylinopeuteen?”
Puhuimme 16.12. siitä miten Suomen onnettomuustutkijat eivät tiedä kuolonkolareiden osallisten todellisia ajonopeuksia muiden kuin linja- ja kuorma-autoilla, koska niillä on ammattiajossa ollessaan oltava ajopiirturit. Sanoit että asia on mennyt ainakin jossakin määrin syvämuistiisi. Sanoit että ”VALTin luvut ovat siis joiltakin osin vääriä. Unohtakaamme siis VALT ja sen väärät luvut.”
Millä taikatempulla luulet muiden maiden tutkijoiden tietävän, millä nopeuksilla kukin onnettomuuteen osallinen ajoi? USA:ssa luulisi viranomaisten olevan ihan erityisen varovaisia nopeusarvioissaan, siellä kun voi löytää itsensä vastaajan pallilta oikeudenkäynnissä, jossa käsitellään sadan miljoonan korvausta kuskille, jolle oli merkitty tutkintaraporttiin liian iso nopeus.
”SO2001: ”Jos näin on, tienvarsikameroilla ja poliisin tutkapartioilla saadaan kerättyä rahaa, mutta niillä ei saada kuolonkolareita loppumaan.”
Tuo väitteesi pitää varmasti paikkansa, vaikka antamasi perustelu (nopeustilasto) ei paikkaansa pidäkään. Nopeusvalvonta on vain yksi tapa VÄHENTÄÄ liikennekuolemia, ei se niitä tietenkään lopeta. Niitä on niin kauan kun ihminen pääsee vaikuttamaan auton ohjaamiseen. Tuosta voi päätellä, että mitä paremmin ihminen pystyy matkimaan konetta ajaessaan, sitä vähemmän ihmisiä kuolee. Olettaen tietysti, että ihminen noudattaa konemaisesti liikennesääntöjä eikä konemaisesti riko niitä.
Käytit USA:n tilastoja, mistä tuli mieleen että törmäsin sellaiseen tietoon, että USA:ssa nopeusvalvonnan vaikutus liikennekuolemiin on pienempi kuin esimerkiksi meillä. Tietoni on peräisin norjankielisestä lähteestä (Trafiksikkerhetshandboken) joten en mene takuuseen käännöksestä, mutta ymmärtääkseni tutkijat käyttävät termiä ”amerikkalainen tapa” nopeusvalvonnasta, jonka suorittaa poliisi näkyvästi tutkalla tai laserilla liikkeellä olevasta autostaan. Sitä sanotaan amerikkalaiseksi tavaksi sen vuoksi, että sitä käytetään paljon USA:ssa, ja sen ei ole tutkimuksissa havaittu vaikuttavan liikenneonnettomuuksiin.
Joten amerikkalaiseen tyyliin hoidettuna poliisin tutkapartioilla ei saada kuolonkolareita edes vähenemään saati sitten loppumaan, joten niiden ainoa vaikutus taitaa olla se mitä sanoit: rahankeräys. Sen sijaan suomalaiseen tapaan hoidettuna sekä poliisin suorittama nopeusvalvonta että automaattinen nopeusvalvonta vähentävät merkittävästi liikennekuolemia.
SO2001: ”Huomattavat ylinopeudet voitaisiin poistaa määräämällä autoihin nopeudenrajoittimet. Miksi auton pitää kulkea yli 200 kilometriä tunnissa, jos suurin sallittu nopeus on 120 kilometriä tunnissa.”
Et usko kuinka hassulta se sivusta seuraajasta näyttää kun poliisia suurimmaksi elämänlaatua huonontavaksi tekijäksi sanova antaa neuvoja liikenneturvallisuuden hoitamisesta. Kun poliisi oli lakossa kaksi viikkoa vuonna -76, lisääntyivät kovat ylinopeudet 50-100 %. Mitä veikkaat, paljonko nopeusrajoitin niitä vähentäisi? Noiden lukujen erotus auttaa hahmottamaan kummasta on enemmän hyötyä liikenneturvallisuudelle, poliisista vai nopeudenrajoittimesta.
Jos esimerkiksi Suomessa otettaisiin rajoitin käyttöön, niin se katkaisisi menon varmaankin nopeudessa 130 km/h. Kuinka monta liikennekuolemaa vuodessa tapahtuu siksi, että joku osallisista ajaa yli 130 km/h tasan 130 asemesta? Vuosia kestäneestä kirjoittelustasi saa kuvan että tässä ollaan liikenneturvallisuuden kannalta merkittävien asioiden äärellä, anna jotain lukuja että me muutkin pääsemme kärryille asian merkityksestä.
Pääteillä eniten uhreja tulee 80:n rajoitusalueilla. Arvaa montako 85 km/h ajavaa tarvitaan, jotta tilastollinen liikennekuolemanriski olisi sama kuin yhden 100 km/h ajavan aikaansaama. Etpä tietenkään arvaa, ja se on tässä se minun kannaltani mielenkiintoisin asia. Et tule koskaan tarkastelemaan mielipiteitäsi miltään muulta kantilta kuin siltä, jolta ne näyttävät hyviltä. Avoimesti keskustellessa voisi käydä esimerkiksi ilmi, että sinun itsesi käyttämät ajonopeudet ovat paljon isompi liikenneturvallisuusongelma kuin nopeusrajoittimen puute. Kuten itsekin sanoit, mielipiteesi eivät tule oleellisesti muuttumaan. Tuo muistuttaa uskontoihin liian syvälle hurahtaneiden ajatustapaa. ”Totuus” on jo selvillä, loppu elämä pyhitetään sen julistamiselle, ei sen kyseenalaistamiselle.
Aikomukseni on ollut kysyä, mikä on TeeCeen arvio siitä, miten paljon Suomen maantieliikenne vaatisi kuolonuhreja, jos kukaan ei ajaisi ylinopeutta. Kuinka paljon liikennekuolemien määrä vähenisi vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015, jos ensi vuoden alusta lähtien ylinopeutta ei enää ajettaisi?
Ennakko-olettamukseni on, että lukumääriä ei voi tietää, ja tärkeintä on, että liikenne ylipäätään muuttuisi turvallisemmaksi. Kiertelyä ja kaartelua, mutta ei selkeätä vastausta. Tai ehkä edes jokin karkea arvio esitetään...
Eräs tunnettu liikennesuunnittelija esitti 1990-luvulla, että jalankulkijoiden liikennekuolemat Helsingissä vähenisivät alle puoleen, jos käyttöön otettaisiin automaattinen kameravalvonta, joka kohdistettaisiin rekisterinumeroiden perusteella ajoneuvojen omistajiin.
Liikennesuunnittelijan toivoma lakimuutos tuli voimaan huhtikuun alussa 2006.
Tämä vain esimerkkinä siitä, että joku on esittänyt konkreettisen arvion. Ennuste ei ole tainnut aivan vielä toteutua, vaikka ennustettuun suuntaan on menty. Onko syynä nimenomaan edellä mainittu lain muutos, se on toinen asia.
Aikomukseni on ollut kysyä, mikä on SO2001:n arvio siitä, miten paljon Suomen maantieliikenne vaatisi kuolonuhreja, jos nopeusrajoituksia vaan nostettaisiin. Kuinka paljon liikennekuolemien määrä vähenisi/lisääntyisi vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015, jos ensi vuoden alusta lähtien ylinopeutta ei enää valvottaisi kameratolpilla, ja rajoitukset nousivat kauttaaltaan vaikka 10km/h?
Ennakko-olettamukseni on, että lukumääriä ei voi tietää, ja vaikka tärkeintä olisi hänellekin, että liikenne ylipäätään muuttuisi turvallisemmaksi, ei ainakaan turvattomammaksi. Kiertelyä ja kaartelua, mutta ei selkeätä vastausta. Tai ehkä edes jokin karkea arvio esitetään…
Riekkosak: ”Paljonko nopeusrajoitin ja sen asentaminen autoon maksaisi? Ja kuka ne maksaisi? Autoilijat tuskin suostuisivat maksamaan.”
Rajoittimia on ainakin kahta sorttia, sellaisia jotka katkaisevat lennon tietyssä kiinteässä kohdassa, esim. 130:ssä, ja sellaisia jotka ovat GPS:n ja verkossa olevan kartan avulla katkaisevat menon rajoituksen kohdalla.
Tuo ensin mainittu ei maksa oikeastaan mitään, kaikissa uusissa autoissa on jo valmiina mahdollisuus rajoittaa nopeus tiettyyn arvoon. Se on ollut käytössäkin jo vuosia, kun muutama autonvalmistaja teki sopimuksen rajata huippunopeus 250 km/h.
Tuo GPS:ään perustuva ISA (Intelligent Speed Adaptation) on vähän tyyriimpi vaihtoehto. Norjalaisen Trafiksikkerhetshåndboken mukaan vuonna 2010 hinta oli 357 englannin puntaa per auto + 100 puntaa /vuosi kartaston ylläpitämiseen.
Ei syy ylinopeutta ajamaan kykenemättömän auton puuttumiseen markkinoilta ole se että ylinopeus on niin hyvä bisnes kuten SO2001 väittää. Sellainen auto puuttuu koska se on niin helvetin HUONO bisnes. Kuka sen ostaisi? Nekö, jotka eivät nytkään riko rajoituksia, vai nekö jotka nyt rikkovat rajoituksia tahallaan, koska pitävät sitä järkevänä päätöksenä?
Tuota halvempikin versio ISA:sta on olemassa, se ilmoittaa valosignaalilla tai kaasupolkimen vastusta lisäämällä että kuski ajaa yli rajoituksen. Parin kolmen vuoden käytön jälkeen niistä ei näy vaikutusta ajokäytöksessä, joten vaikka niiden hankintahinta on pienempi, niin hinta loukkaantumista tai liikennekuolemaa kohti on kalliimpaa versiota korkeampi.
Joten tätä laitetta eivät suostu maksamaan autonvalmistajat eivätkä kuluttajat. Valtioiden pitäisi sopia keskenään sen käyttöönotosta, mutta mistä löytyy riittävä määrä poliitikkoja, joita ei kiinnosta tulla valituksi seuraavissa vaaleissa? Ulkopuolelta on turha odottaa apua, ainoa keino tuon asian hoitamiseksi on kantaa vastuu omasta ajamisesta ihan itse. Sekään ei maistu noin puolelle kuskeista.
Jos tuollainen GPS:ään perustuva nopeusrajoitin asennettaisiin Suomessa kahteen miljoonaan autoon ja niistä olisi yhtä aikaa liikkeellä vaikka miljoona, niin toimisiko järjestelmä silloin luotettavasti näiden kaikkien autojen kohdalla? Tällaista massakäyttöä ei varmaankaan voida testata oikein millään.
Tuo Teeceen mainitsema hinta 357 puntaa + sata puntaa/vuosi ei ole ihan halpa, joten varmaan monikaan ei sitä vapaaehtoisesti maksaisi.
SO2001:”Aikomukseni on ollut kysyä, mikä on TeeCeen arvio siitä, miten paljon Suomen maantieliikenne vaatisi kuolonuhreja, jos kukaan ei ajaisi ylinopeutta. Kuinka paljon liikennekuolemien määrä vähenisi vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015, jos ensi vuoden alusta lähtien ylinopeutta ei enää ajettaisi?”
Minulla ei ole siitä omaa arviota, tietämykseni tuohon vaikuttavista asioista ovat aivan liian pienet mihinkään järkevään laskelmaan. Luotan enemmän näitä asioita ammatikseen laskeskelevien arvioihin ja suosittelen samaa sinullekin.
SO2001: ”Ennakko-olettamukseni on, että lukumääriä ei voi tietää, ja tärkeintä on, että liikenne ylipäätään muuttuisi turvallisemmaksi. Kiertelyä ja kaartelua, mutta ei selkeätä vastausta. Tai ehkä edes jokin karkea arvio esitetään…”
Kiertelyä ja kaartelua on luvassa kun tuollaista asiaa lähdetään laskemaan. Ensin pitää tehdä muutamia perusolettamuksia, jotka maallikon silmiin näyttävät jaarittelulta, mutta jos niitä ei tehdä, ennusteen tulos tiedetään käytännön liikennettä vastaamattomaksi jo ennen ensimmäistä laskutoimitusta. Jos haluaa tietää esimerkiksi mikä on ISA-järjestelmän kustannusten ja saavutettavan hyödyn suhde, ei laskemaa voi tehdä sen oletuksen mukaan että ISA lopettaisi kaiken ylinopeuden, koska niin tuskin käytännössä tapahtuisi. On pakko luoda arvio siitä mitä todellisessa liikenteessä tapahtuisi
SO2001: ”Eräs tunnettu liikennesuunnittelija esitti 1990-luvulla, että jalankulkijoiden liikennekuolemat Helsingissä vähenisivät alle puoleen, jos käyttöön otettaisiin automaattinen kameravalvonta, joka kohdistettaisiin rekisterinumeroiden perusteella ajoneuvojen omistajiin.
Liikennesuunnittelijan toivoma lakimuutos tuli voimaan huhtikuun alussa 2006.”
Tässä on vuosien mittaan oppinut suhtautumaan hiukan varautuneesti sinun esittämiin tietoihin, joten kysyn että onko sinulla antaa jotain lisätietoa tuosta. Mitä se ”eräs tunnettu liikennesuunnittelija” tarkkaan ottaen ehdotti? Valvontakameroita jokaiselle suojatielle? Yksi kamera kumpaankin suuntaan kaikille noin 18.000:lle suojatielle? Vai kamerat kaikille valo-ohjatuille suojateille? Mitä tuo lakimuutos piti sisällään ja miten pelkkä lakimuutos vähentää jalankulkijoiden liikennekuolemia? Eikö jalankulkijoita ollut laitonta tappaa suojateillä jo ennen vuotta 2006?
SO2001: ”Eräs tunnettu liikennesuunnittelija esitti 1990-luvulla, että jalankulkijoiden liikennekuolemat Helsingissä vähenisivät alle puoleen, jos käyttöön otettaisiin automaattinen kameravalvonta...Ennuste ei ole tainnut aivan vielä toteutua..”
Itse asiassa ennuste on toteutunut, ainakin jalankulkijoiden liikennekuolemat ja loukkaantumiset suojateillä ovat pudonneet vuoden 2004 ja 2014 välillä alle puoleen. Mutta kameravalvonta on tuskin ollut tähän juurikaan vaikuttamassa. Ainakaan Liikenneturvan tutkimuspäällikkö, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikenneinsinööri, liikenneturvan suunnittelija tai poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja eivät maininneet sitä kun Helsingin Sanomat asiasta kyseli. Merkittävin tekijä oli kuulemma nopeusrajoitusten alentaminen.
Tuosta tulee mieleen muutama juttu. Sinun mukaasi nopeusrajoitusten alentamisen turvallisuushyödystä puhuminen on propagandaa, jolla totutetaan ihmisiä hyväksymään rajoitusten jatkuva alentaminen. Jos tuo rajoitusten alentamisen piikkiin pistetty hyöty ei olekaan totta, niin mikä sinun tietääksesi on todellinen syy tuohon turvallisuuskehitykseen?
Olet myös ihmetellyt kuinka ennen sai ajaa isommalla rajoituksella täysin laillisesti, sitten yhtä äkkiä rajoitusta lasketaan, ja entisen, tieteellisesti turvalliseksi todistetun rajoituksen mukaan ajaminen onkin rikos. Auttaako tämä Helsingin esimerkki yhtään sinua pohtimaan tätä asiaa muiltakin kuin siltä yhdeltä kantilta, joka on johtanut ajatuksesi umpikujaan jo vuosien ajan?
Tietysti tässäkin asiassa on vaikuttamassa monia muitakin tekijöitä kuin rajoitusten alentaminen. Myös ruuhkat ovat lisääntyneet, mikä on osaltaan alentanut ajonopeuksia. Helsingin kaupungin liikenneinsinöörin mukaan usein suojatieonnettomuuteen joutuu kuljettaja, joka on jononsa ensimmäisenä ja siten muita vapaampi ajamaan itse valitsemaansa nopeutta. Myös liikenteen infraa on kehitetty, ja autojen nokatkin ovat muuttuneet vähemmän vammoja aiheuttaviksi. Ja kuljettajien asenteetkin muuttuvat. Hitaasti, mutta muuttuvat kuitenkin. Sitä paitsi kymmenessä vuodessa aika iso prosentti vanhoista jääristä, jotka eivät kykene muuttamaan ajoasenteitaan, on poistunut ratin takaa ns. luonnollisen poistuman kautta, mikä varmasti osaltaan parantaa uusien parempien ajoasenteiden juurtumismahdollisuuksia.
Haluan todella uusien autojen autoveron heti ensi vuoden alusta nollaan ja satsata teiden kunnostamiseen ja uusien teiden rakentamiseen miljardin joka vuosi alkaen 2016, eli selvästi enemmän kuin hallituksen päättä 600.000 hallituskauden loppuvuosille (joka sekin on huomattavan hyvä asia).
Nopeusrajoituksia tulee nostaa ehdottamalleni tasolle portaittain vuosina 2016-2017 kuitenkin niin että talvirajoituksia lievennetään välittömästi ja ne poistetaan talvelle 2016-2017 moottoriteiden uutta 120 talvirajoitusta lukuun ottamatta.
Kirjoitin että uudempi autokanta on pääsyy Ruotsin ja Saksan parempaan turvallisuuteen. Paremmat tiet ovat tilalla kaksi. Muistakaa: Suomessa valtaosa onnettomuuksista sattuu lukemani tilaston mukaan yli 10-vuotiaille autoille.
Valtion nykytalous paranee hallituksenesittämillä toimilla ensi vuodesta alkaen ja osin toimet vaikuttavat jo nyt. Autovero korvataan käyttömaksua korottamalla niin että korotus on 10 vuotta vanhemmille autoille isompi kuin tätä uudemmille. Ellei riitä nostetaan polttoaineveroa.
Miljardin vuosittainen panostus teihin saadaan helpoimmin nostamalla yleistä arvonlisäveroa. ALV on valtion suurin tulonlähde.
Puhun tässä siitä, kuinka Suomen nopeusrajoitusjärjestelmää uudistettaisiin tehokkaampaan ja mielekkäämpään suuntaan. Ruotsissa holhotaankin liikaa autoilijoita ja siellä tehdään juuri niitä typeriä rajoitusten kiristämisiä, joita Suomeen en halua. Ruotsin teillä voisi olla selvästi isommat rajoitukset kuin m itä siellä nyt on. Tämä neuvoni on naapurimaan poliitikoille ihan ilmainen.
Esittäisin paljon suurempia sallittuja nopeuksia, kuin mitä olen tähän mennessä esittänyt, jos Suomen nykyinen autokanta koostuisi pelkästään enintään 10 vuotta vanhoista autoista.
Mistä Hybrid muka voi tietää mitä liikennepolitiikassa tulee tapahtumaan ja mitä ei?
Esa Sairio:
Mistä Hybrid muka voi tietää mitä liikennepolitiikassa tulee tapahtumaan ja mitä ei?
Niinpä niin. Ja sinäkö tiedät? Toistaiseksi sinulla on vain haaveita, ei ne toistamalla ole vielä tosiksi muuttuneet, vai mitä?
Mistä Hybrid muka voi tietää mitä liikennepolitiikassa tulee tapahtumaan ja mitä ei?
Suomen nykyisen hallituksen politiikasta ja tulevan punavihreän, sekä Euroopan yhteisestä pyrkimyksestä parantaa liikenneturvallisuutta, siinä pyrkimyksessä ei tasan tarkkaan ole liikenteen keskinopeuksien nosto.
En ole väittänyt tietäväni, että liikennepolitiikassa tapahtuu sitä tai tätä. Enkä väitä sellaista, mitä en tiedä.
Sen sijaan tällä palstalla eräät nimimerkit esittävät "totena" että joku asia (liikennepolitiikassa) tapahtuu tai että jotakin asiaa ei tapahdu ikinä. Eivät he voi tietää.
Tasokkaalla keskustelufoorumilla, jona pidän mm. tätä TM:n nettifoorumia, ei pitäisi väittää totena asioita joita ei tiedä.
On esimerkiksi tyhmää kirjoittaa että ihminen perustaa siirtokunnan Kuuhun vuonna 2030, ellei asia todelliseen faktaan.
Sen sijaan voi ehdottaa, että mitä jos ihminen perustaisi siirtokuntia Kuuhun? Olisi hyvä jos tämä toteutuisi jo vuonna 2030.
Iso ero, eikö totta?
En ehtinyt kuin juuri kirjoittaa edellisen tekstini klo 15.40, kun Hybrid jo kirjoitti taas valetta:
"Suomen nykyisen hallituksen politiikasta ja tulevan punavihreän...".
Ylläolevan lauseen loppuosa ei perustu mihinkään tosiasiaan. Näin kirjoitettuna asia ei pidä paikkaansa! Ei kukaan tiedä varmuudella mikä on tulevan hallituksen kokoonpano.
Suomen äänestäjistä noin 3/4 kuuluu nykyään oikeistoon tai porvarillisiin joten ennustaisin että tulevassakin hallituksessa tämä asia tullaan ottamaan huomioon. Muutoin toimittaisiin Suomen kansan enemmistön tahtoa vastaan. Itse olen aina äänestänyt oikeistoa ja niin teen jatkossakin.
Jaahas, tähän löytyi Sairiolta vain pikkuisen pintaa rapsuttamalla jo vähän puolueideologistakin taustaa agendalleen. Ja sen perusteella sitten "ennustellaan"....
Mitähän siellä eduskunnassa/hallituksessa tämän takia otetaan jatkossa huomioon?
Esa Sairio:
Ruotsissa holhotaankin liikaa autoilijoita ja siellä tehdään juuri niitä typeriä rajoitusten kiristämisiä, joita Suomeen en halua. Ruotsin teillä voisi olla selvästi isommat rajoitukset kuin mitä siellä nyt on.
Mutta trendi on menossa ehkä juuri toiseen suuntaan. Samoin muuallakin. Väitätkö, että kaikki johtuu "holhouksesta" vai Riksdagenin väärästä värikartasta peräti? Vai olisiko tutkimuksista ja niiden tuloksista?
Ei se ollutkaan vain Suomi, jossa "holhotaan" liikaa ja melkein ihmisoikeuksia poljetaan, tai yksilönvapauksia rajoitetaan?
Rajoitusskaala on rajoitusskaala. Mikä kynnys tekee samasta asiasta holhousta ja toisesta vinkkelistä ei... Sanan toistaminen ja hokeminen?
Esa Sairio:
Sen sijaan tällä palstalla eräät nimimerkit esittävät “totena” että joku asia liikennepolitiikassa tapahtuu tai että jotakin asiaa ei tapahdu ikinä. Eivät he voi tietää.
Laskettakoot sinutkin samaan joukkoon! Et sinäkään voi tietää toteuttaako haaveesi myös tavoitteet, saati miten eduskunta ja hallitus niitä tulevat edistämään, milloin vai koskaan. Vaikka kuinka puhuisit "kolmen miljoonan puolesta", tai äänestysjakauma kertoisi mitä vaan.
Sinä toivot, että niin kävisi, mutta mielestäsi sinun tekstisi pitäisi lukea faktana...
HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! ??
Kiitos samoin kaikille!
Kyllä!
Esa Sairio: ”Enkä väitä sellaista, mitä en tiedä....”
Okei, sinä siis TIEDÄT että ”pääsyy lievällä ylinopeudella ajamiseen ovat kohtuuttoman alhaiset nopeusrajoitukset.” Silloin varmaan voit kertoa, että mihin lähteeseen tuo tieto perustuu?
Entä mikä oli lähteesi tiedolle, että pienet ylinopeudet eivät ole vaaraksi liikenteessä? VALT-vuosiraportin mukaan vaikutus on kieltämättä vähäinen, mutta vain niillä ajoneuvoilla, joilla ajonopeus on arvioitu. Ajoneuvot, joilla nopeus on arvion sijaan peräisin ajopiirturista, muodostivat 75 % kaikista 1-9 km/h ylinopeudella kuolonkolariin osallistuneista vuoden 2012 tilastossa. Ei tämä vielä todista että tappaja on pieni ylinopeus, voihan se olla ajopiirturikin. Mutta sen verran epäilyksen varjoa kuitenkin lankeaa, että et voi sanoa TIETÄVÄSI että se on ajopiirturi kun tappaa eikä pieni ylinopeus.
Koska väität että ”liian alhaisten rajoitusten noudattaminen on epämielekästä eikä epämielekäs, nynnäävä ajo ei lisää turvallisuutta”, niin sinulla on oltava tästä tieto. Olen ymmälläni. Olen nähnyt useita tutkimuksia ja asiantuntijoiden mielipiteitä asiasta, ja kaikki viittaavat siihen että rajoituksia noudattaville sattuu keskimääräistä vähemmän onnettomuuksia ja suurin ero on liikennekuolemaan johtavissa onnettomuuksissa. Eli ”nynnäävä” ajo LISÄÄ turvallisuutta, asiantuntijoiden mielestä, mutta sinä TIEDÄT että se ei tee sitä.
Sinulla on myös tieto, että ”puolella Saksan moottoriteistä on vapaa nopeus ja ne ovat silti hyvinkin turvallisia”. Tutkijoiden mukaan kuolemanriski Saksan vapaan nopeuden moottoriteillä oli 1,5–2 kertaa niin suuri kuin Alankomaiden, Sveitsin tai Yhdysvaltojen moottoriteillä, joilla oli nopeusrajoitukset (Brühning & Berns 1995)”. Onkohan tietosi varmaan oikea? Kerro mistä se on peräisin niin voidaan tarkistaa.
Sinä väität eli tiedät että ”laskelmat pienien ylinopeuksien vaarallisuudesta ovat puppua”. Mitä laskelmaa tarkkaan ottaen tarkoitat? katsotaan yhdessä mitä laskelma sanoo ja verrataan tutkimuksiin, jotka ovat seuranneet mitä pienet ylinopeudet ovat vaikuttaneet. Juuri tämän vuoksi on kiva keskustella ihmisen kanssa joka puhuu vain mitä tietää, hänen kanssaan ei tarvitse kinata kun asiat voidaan tarkistaa tietolähteistä.
Väität eli tiedät, että ”kaikenlaiset laskennalliset mallit, joiden mukaan onnettomuudet lisääntyvät jyrkästi jos nopeus nousee esim. satasesta sataan viiteen, eivät ole uskottavia.” Varmaan on huonojakin malleja, mitä mallia sinä tuolla tarkoitit? Kuinka jyrkästi se tarkoittamasi malli ennusti onnettomuuksien lisääntyvän ja kuinka jyrkästi ne lisääntyivät oikeasti? Minä en ole asiantuntija joten en arvioi malleja itse. Ymmärtääkseni Eksponenttimalli on tämän hetken tarkin, mutta et varmaan tarkoittanut sitä? Sehän ei ennusta jyrkkää nousua onnettomuuksien määrässä, jyrkkä nousu tapahtuu liikennekuolemien ja vakavasti loukkaantuneiden määrässä.
Esa Sairio: ”Sen sijaan tällä palstalla eräät nimimerkit esittävät “totena” että joku asia (liikennepolitiikassa) tapahtuu tai että jotakin asiaa ei tapahdu ikinä. Eivät he voi tietää.”
Eräät tosiaan esittävät ”totena” asioita joita eivät tiedä. Mistä sinä muuten tiedät, että ”Onneksi myös Saksassa Suomen lisäksi vihreät ja vasemmisto ovat vain pienpuolueita. Heidän ehdotuksensa nopeusrajoituksista Saksan moottoriteille ei tule menemään läpi.”
Esa Sairio: ”Uusimman VTT:n tutkimuksen mukaan talvinopeusrajoituksilla saatava ainoastaan kahdeksan henkilön vähennys liikennekuolemiin alkaa olla jo tutkimusmenetelmän ja mittaustoleranssien puitteissa.”
Alkaako tosiaan olla mittaustoleranssin puitteissa? Luitko mitä kappaleessa 2, ”Aineisto ja menetelmät” puhuttiin tarkkuudesta? Mitä pitäisi ajatella siitä, että teet johtopäätöksiä tutkimuksen menetelmistä ja mittaustoleransseista, mutta puheistasi näkyy, että et ole lukenut mitä niistä sanottiin. Joku voi pian luulla että sinä puhut asioista joita et tunne. Tai vielä pahempaa, voi herätä epäily että olet lukenut tutkimuksen mutta jätät huomioimatta kommenteissasi asioita, jotka eivät tue mielipiteitäsi.
Kummasta tässä oli kysymys? Etkö lukenut tutkimuksen tarkkuudesta vaan sävelsit omasta päästä, vai luitko tutkimuksen tarkkuudesta mutta et halunnut meidän muiden tietävän siitä koska se olisi saanut mielipiteellesi talvirajoitusten vähäisestä hyödystä näyttämään väärältä?
Esa Sairio: ”Voidaan hyvin kysyä, onko talvirajoituksista todellisuudessa enää mitään hyötyä liikenneturvallisuudelle?”
Kannattaako sellaista kysellä, mihin löytyy vastaus sinun itsesi kertomasta lähteestä, tutkimuksesta ”Talviajan nopeusrajoitusten liikenneturvallisuusvaikutukset”? Sen mukaan talvirajoituksilla säästytään vuosittain 36:lta henkilövahinkoon johtavalta onnettomuudelta, minkä vuoksi säästyy kahdeksan ihmisen henki.
Löytämäsi tutkimuksen mukaan henkiä säästyisi enemmänkin, jos alennettuja rajoituksia noudatettaisiin paremmin. Ja sinä sanoit, että niiden liian alhaisten talvirajoitusten noudattaminen, eli ”nynnäävä ajo” kuten sinä sitä kuvasit, ei paranna turvallisuutta.
Tuo tutkimus jättää aika vähän kysyttävää talvirajoitusten vaikutuksista, mutta ehkä tarkoititkin kyseenalaistaa sen, onko havaittu vaikutus riittävän ISO hyöty. Sehän on arvostusasia, pitääkö 36 henkilövahingon ja 8 ihmishengen vähennystä hyötynä.
Yllättävän vähän vaikuttaa tuo talvinopeusrajoitus henkilövahinkoihin!
Omassa ajossani olin huomannut että jo ensimmäisenä ajotalvena että pimeys ja huono keli vaikuttavat ajosuoritukseeni heikentävästi, ja mieluusti ajan hitaammin sen sijaan että luottaisin kohtalon hyvään tahtoon. Tähän kun lisätään vielä se että autossa on alla pohjoismaisiin olosuhteisiin suunnitellut talvirenkaat (jarrutusmatkat kelillä kuin kelillä kesäolosuhteita huonomat) ei ole tarvetta ajaa nopeammin.
Oma arvaukseni on että mikäli talvinopeusrajoituksia ei olisi tapahtuisi enemmän riskiohituksia, siitä huolimatta että näkyvyys että pito-olosuhteet olisivat huonommat.
Henkilökohtaisella tasolla alempi ajonopeus pitää virkeämpänä kun ei tarvitse keskittyä niin paljoa ajamiseen, ja tankatessa laskutoimitus "tankatut litrat jaettuna ajetuilla kilometreillä kertaa kulutus sadalla eli (42 l /1000 km) x 100 km" antaa mukavan alhaisen lukeman. Hitaammalle talviajolle voi laskea tuntipalkan.
Henkilökohtaisella tasolla pystyin luopumaan tienpintoja kuluttavista nastarenkaista kun vältän ylinopeutta myös ohitustilanteissa. En siis lähde maantiellä ohittamaan vain siksi että edelläajava ei tunne mittarivirhettään yhtä hyvin kuin minä itse.
Harvemmin keskusteluissa näkee puhuttavan mielestäni tärkeästä aiheesta nimittäin teiden suolauksesta. En tiedä moniko tietää, että talvirengaspakko ei koske raskasta liikennettä lainkaan, jos se koskisi suolauksen voisi lopettaa käytännössä heti. Itse en näe teiden suolauksessa mitään hyvää. Ja mitä tulee autoilijoiden talvirengaspakkoon ketä se lain mukaan koskee niin ne jotka teiden suolausta edellyttävät ajavat todennäköisesti kitkarenkailla tai muuten kehnoilla nastarenkailla.
Talvinopeusrajoituksiin en näkisi muutostarvetta, koska kuljettajia on niin monentasoisia. Rengastuksista kun ei ole mitään varmuutta ajetaanko hyvillä vai täysin kelvottomilla renkailla. Valvonta renkaiden suhteen on mielestäni lähes olematonta vaikka asia on erittäin tärkeä. Viime aikoina LP:n lakkauttaminen oli täysin järjetön päätös josta tulevina vuosina näemme numeroina ne ikävät tulokset aivan varmasti.
Kysyin runsas vuosi sitten: "Voisikohan joku kertoa minulle, milloin ja ennen kaikkea miksi talvinopeusrajoitukset ovat (hänen mielestään) vanhentuneet?"
Kukaan ei ole tainnut vastata.
Kyllä niillä teillä mitä minä käytän laitetaan joka syksy uudet rajoitukset, en tiedä onko varsinainen liikennemerkki viimevuotinen.
Yhdysvaltain liikenneviranomaisten vuotta 2012 koskevan julkaisun mukaan 30 prosenttia kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista liittyi ylinopeuteen ja 42 prosentissa näistä onnettomuuksista kuljettaja oli humalassa.
Voidaanko tästä tehdä se johtopäätös, että 17,4 prosenttia kuolemaan johtaneista onnettomuuksista liittyi selvin päin ajettuun ylinopeuteen? Jos näin on, tienvarsikameroilla ja poliisin tutkapartioilla saadaan kerättyä rahaa, mutta niillä ei saada kuolonkolareita loppumaan.
http://www-nrd.nhtsa.dot.gov/Pubs/812021.pdf
Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet saataisiin vähenemään nykyistä tehokkaammin, jos poistettaisiin niitä syitä, jotka esiintyvät kaikkein useimmin näissä onnettomuuksissa. Näitä syitä ovat mm. alkoholi, huomattavan suuri ylinopeus ja huomiovirhe.
Alkoholin vaikutuksia voitaisiin vähentää määräämällä autoihin alkolukot – jos ei heti kaikkiin autoihin, niin ainakin sellaisten kuljettajien autoihin, jotka ovat jääneet kiinni rattijuopumuksesta.
Huomattavat ylinopeudet voitaisiin poistaa määräämällä autoihin nopeudenrajoittimet. Miksi auton pitää kulkea yli 200 kilometriä tunnissa, jos suurin sallittu nopeus on 120 kilometriä tunnissa.
Huomiovirheitä voitaisiin vähentää kehittämällä tekniikka, jossa auto tunnistaa muun liikenteen eikä ”suostu” ajamaan kolaria, vaikka kuljettaja yrittäisikin. Kuolonuhreja vaativat risteyskolarit esimerkiksi voitaisiin käytännössä lopettaa jo nykyisin olemassa olevalla tekniikalla. Laitteita, joilla pyritään tähän, on jo käytössä. Keskitetty liikenteen ohjaaminen lentokoneiden ja junien tavoin voisi olla seuraava askel. Autot olisivat puoliksi tietokoneen ohjaamia, ja jokainen auto olisi reaaliaikaisessa yhteydessä liikennettä valvovaan keskustietokonejärjestelmään.
Ylinopeudet voitaisiin lopettaa asentamalla autoihin ”älykkäät” nopeudenrajoittimet, jotka rajoittaisivat nopeuden vallitsevan nopeusrajoituksen mukaiseksi. Jo nyt on olemassa nopeudenrajoitin, joka säätää auton nopeutta ja GPS-navigaattori, joka ilmoittaa nopeusrajoituksesta. Näiden kahden laitteen yhdistäminen olisi helppoa. Ylinopeudet saataisiin loppumaan kokonaan muutamassa vuodessa, jos haluttaisiin. Koko ylinopeuden käsite siirtyisi historiaan 1900-luvun ja 2000-luvun avun kummajaisena.
Miksi näin ei tehdä? Miksi edes ylinopeuksien vaaroista kiihkoilevat eivät kannata tällaista järjestelmää?
Vastaus on yksinkertainen mutta monien vaikea hyväksyä.
Edellä mainittua tekniikkaa ei toteuteta, koska ylinopeuksia ei oikeasti edes haluta lopettaa. Ne ovat miljardien bisnes. Ne tuottavat rahaa autotehtaille, medialle, viihdeteollisuudelle, valtiolle sekä monien eri alojen liikeyrityksille. Ne ovat halpaa viihdettä kansalle ja tarjoavat palkitsevinta mahdollista vallankäyttöviihdettä viranomaisille. Ylinopeuksien vastaisen tekouskonnon saarnamiehet menettäisivät syyn olemassaololleen, jos ylinopeuksia ei olisi. Ylinopeuksista hyötyvät niin monet, ettei niitä ole varaa lopettaa.
Täytyy myöntää, että en itsekään kannata ”älykkäiden” nopeudenrajoittimien määräämistä autoihin nykyisten nopeusrajoitusten mukaisesti säädettynä. Suurimman sallitun nopeuden pitäisi olla noin 20 km/h nykyisiä rajoitusnopeuksia suurempi, ja sen lisäksi järjestelmä voisi ottaa reaaliaikaisia olosuhteita huomioon sallimalla hiljaisessa liikenteessä ja hyvissä olosuhteissa suuremmatkin nopeudet. Parasta olisi, jos nopeusrajoitukset säätyisivät demokraattisesti sen mukaan, miten kovaa autoilijat ajaisivat. Tätä tuskin ainakaan tullaan näkemään.
SO2001:
Alkoholin vaikutuksia voitaisiin vähentää määräämällä autoihin alkolukot – jos ei heti kaikkiin autoihin, niin ainakin sellaisten kuljettajien autoihin, jotka ovat jääneet kiinni rattijuopumuksesta.
Minkäs luulet estävän tämän toteutumisen vaikka jo tammikuusta 2016 alkaen?
Huomattavat ylinopeudet voitaisiin poistaa määräämällä autoihin nopeudenrajoittimet
Sama kysymys ensin kuin edellä ja uusi: Mikä on mielestäsi vähemmän huomattava ylinopeus? Miksi esim. auton pitäisi kulkea edes 125 km/h:ssa, jos se rajoitus on 120?
SO2001:
Huomiovirheitä voitaisiin vähentää kehittämällä tekniikka, jossa auto tunnistaa muun liikenteen eikä ”suostu” ajamaan kolaria, vaikka kuljettaja yrittäisikin.
Tuollaisia onkin jo kehitteillä, kuten kaistavahteja, peräänajoa estäviä automaattijarruttajia, sopeutuvia vakionopeudensäätimiä jne. Askel kerrallaan, hyvä SO2001, askel kerrallaan.
Oletko kuullut, että tuollaisia olisi jälkiasennettavina? Mitä muita edellytyksiä tarvitaan, että alkavat yleistyä ja kehittyä toivomaasi suuntaan?
SO2001:
Miksi näin ei tehdä? Miksi edes ylinopeuksien vaaroista kiihkoilevat eivät kannata tällaista järjestelmää?
Mistä niin päättelet etteivät esim. juuri tuollaiset vaikkapa? Tarkoitit varmaan, että miksei kukaan kannattaisi tuollaisia. Eikun luetaanpas vielä eteenpäin...
SO2001:
Vastaus on yksinkertainen mutta monien vaikea hyväksyä: koska ylinopeuksia ei oikeasti edes haluta lopettaa. Ne tuottavat rahaa autotehtaille, medialle, viihdeteollisuudelle, valtiolle sekä monien eri alojen liikeyrityksille. Ne ovat halpaa viihdettä kansalle ja tarjoavat palkitsevinta mahdollista vallankäyttöviihdettä viranomaisille.
No niin, noin yksinkertaista se näköjään on!
Ai niin muuten: minkä takia luulet, että Google kehittelee automaattista autoa sitten? Tai miksi noita listaamiani, jo käytössä olevia laitteita otetaan yhä laajemmin käyttöön? Miksi turvavöistä ja -puskureista alkaen tuollaisia mukamas olisi kehitelty ajan saatossa ja yleistyen?
SO2001:
Täytyy myöntää, että en itsekään kannata ”älykkäiden” nopeudenrajoittimien määräämistä autoihin nykyisten nopeusrajoitusten mukaisesti säädettynä. Suurimman sallitun nopeuden pitäisi olla noin 20 km/h nykyisiä rajoitusnopeuksia suurempi, ja sen lisäksi järjestelmä voisi ottaa reaaliaikaisia olosuhteita huomioon sallimalla hiljaisessa liikenteessä ja hyvissä olosuhteissa suuremmatkin nopeudet. Parasta olisi, jos nopeusrajoitukset säätyisivät demokraattisesti sen mukaan, miten kovaa autoilijat ajaisivat. Tätä tuskin ainakaan tullaan näkemään.
Kaikkien väitteittesi ydin taisi lipsahtaa sinulta tuossa: Ylinopeuksien puolesta puhuvan uskonnon saarnamies menettäisi syyn olemassaololleen, jos ylinopeuksia ei voisi ajaa.
SO2001: ”Yhdysvaltain liikenneviranomaisten vuotta 2012 koskevan julkaisun mukaan 30 prosenttia kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista liittyi ylinopeuteen ja 42 prosentissa näistä onnettomuuksista kuljettaja oli humalassa. Voidaanko tästä tehdä se johtopäätös, että 17,4 prosenttia kuolemaan johtaneista onnettomuuksista liittyi selvin päin ajettuun ylinopeuteen?”
Puhuimme 16.12. siitä miten Suomen onnettomuustutkijat eivät tiedä kuolonkolareiden osallisten todellisia ajonopeuksia muiden kuin linja- ja kuorma-autoilla, koska niillä on ammattiajossa ollessaan oltava ajopiirturit. Sanoit että asia on mennyt ainakin jossakin määrin syvämuistiisi. Sanoit että ”VALTin luvut ovat siis joiltakin osin vääriä. Unohtakaamme siis VALT ja sen väärät luvut.”
Millä taikatempulla luulet muiden maiden tutkijoiden tietävän, millä nopeuksilla kukin onnettomuuteen osallinen ajoi? USA:ssa luulisi viranomaisten olevan ihan erityisen varovaisia nopeusarvioissaan, siellä kun voi löytää itsensä vastaajan pallilta oikeudenkäynnissä, jossa käsitellään sadan miljoonan korvausta kuskille, jolle oli merkitty tutkintaraporttiin liian iso nopeus.
”SO2001: ”Jos näin on, tienvarsikameroilla ja poliisin tutkapartioilla saadaan kerättyä rahaa, mutta niillä ei saada kuolonkolareita loppumaan.”
Tuo väitteesi pitää varmasti paikkansa, vaikka antamasi perustelu (nopeustilasto) ei paikkaansa pidäkään. Nopeusvalvonta on vain yksi tapa VÄHENTÄÄ liikennekuolemia, ei se niitä tietenkään lopeta. Niitä on niin kauan kun ihminen pääsee vaikuttamaan auton ohjaamiseen. Tuosta voi päätellä, että mitä paremmin ihminen pystyy matkimaan konetta ajaessaan, sitä vähemmän ihmisiä kuolee. Olettaen tietysti, että ihminen noudattaa konemaisesti liikennesääntöjä eikä konemaisesti riko niitä.
Käytit USA:n tilastoja, mistä tuli mieleen että törmäsin sellaiseen tietoon, että USA:ssa nopeusvalvonnan vaikutus liikennekuolemiin on pienempi kuin esimerkiksi meillä. Tietoni on peräisin norjankielisestä lähteestä (Trafiksikkerhetshandboken) joten en mene takuuseen käännöksestä, mutta ymmärtääkseni tutkijat käyttävät termiä ”amerikkalainen tapa” nopeusvalvonnasta, jonka suorittaa poliisi näkyvästi tutkalla tai laserilla liikkeellä olevasta autostaan. Sitä sanotaan amerikkalaiseksi tavaksi sen vuoksi, että sitä käytetään paljon USA:ssa, ja sen ei ole tutkimuksissa havaittu vaikuttavan liikenneonnettomuuksiin.
Joten amerikkalaiseen tyyliin hoidettuna poliisin tutkapartioilla ei saada kuolonkolareita edes vähenemään saati sitten loppumaan, joten niiden ainoa vaikutus taitaa olla se mitä sanoit: rahankeräys. Sen sijaan suomalaiseen tapaan hoidettuna sekä poliisin suorittama nopeusvalvonta että automaattinen nopeusvalvonta vähentävät merkittävästi liikennekuolemia.
SO2001: ”Huomattavat ylinopeudet voitaisiin poistaa määräämällä autoihin nopeudenrajoittimet. Miksi auton pitää kulkea yli 200 kilometriä tunnissa, jos suurin sallittu nopeus on 120 kilometriä tunnissa.”
Et usko kuinka hassulta se sivusta seuraajasta näyttää kun poliisia suurimmaksi elämänlaatua huonontavaksi tekijäksi sanova antaa neuvoja liikenneturvallisuuden hoitamisesta. Kun poliisi oli lakossa kaksi viikkoa vuonna -76, lisääntyivät kovat ylinopeudet 50-100 %. Mitä veikkaat, paljonko nopeusrajoitin niitä vähentäisi? Noiden lukujen erotus auttaa hahmottamaan kummasta on enemmän hyötyä liikenneturvallisuudelle, poliisista vai nopeudenrajoittimesta.
Jos esimerkiksi Suomessa otettaisiin rajoitin käyttöön, niin se katkaisisi menon varmaankin nopeudessa 130 km/h. Kuinka monta liikennekuolemaa vuodessa tapahtuu siksi, että joku osallisista ajaa yli 130 km/h tasan 130 asemesta? Vuosia kestäneestä kirjoittelustasi saa kuvan että tässä ollaan liikenneturvallisuuden kannalta merkittävien asioiden äärellä, anna jotain lukuja että me muutkin pääsemme kärryille asian merkityksestä.
Pääteillä eniten uhreja tulee 80:n rajoitusalueilla. Arvaa montako 85 km/h ajavaa tarvitaan, jotta tilastollinen liikennekuolemanriski olisi sama kuin yhden 100 km/h ajavan aikaansaama. Etpä tietenkään arvaa, ja se on tässä se minun kannaltani mielenkiintoisin asia. Et tule koskaan tarkastelemaan mielipiteitäsi miltään muulta kantilta kuin siltä, jolta ne näyttävät hyviltä. Avoimesti keskustellessa voisi käydä esimerkiksi ilmi, että sinun itsesi käyttämät ajonopeudet ovat paljon isompi liikenneturvallisuusongelma kuin nopeusrajoittimen puute. Kuten itsekin sanoit, mielipiteesi eivät tule oleellisesti muuttumaan. Tuo muistuttaa uskontoihin liian syvälle hurahtaneiden ajatustapaa. ”Totuus” on jo selvillä, loppu elämä pyhitetään sen julistamiselle, ei sen kyseenalaistamiselle.
Aikomukseni on ollut kysyä, mikä on TeeCeen arvio siitä, miten paljon Suomen maantieliikenne vaatisi kuolonuhreja, jos kukaan ei ajaisi ylinopeutta. Kuinka paljon liikennekuolemien määrä vähenisi vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015, jos ensi vuoden alusta lähtien ylinopeutta ei enää ajettaisi?
Ennakko-olettamukseni on, että lukumääriä ei voi tietää, ja tärkeintä on, että liikenne ylipäätään muuttuisi turvallisemmaksi. Kiertelyä ja kaartelua, mutta ei selkeätä vastausta. Tai ehkä edes jokin karkea arvio esitetään...
Eräs tunnettu liikennesuunnittelija esitti 1990-luvulla, että jalankulkijoiden liikennekuolemat Helsingissä vähenisivät alle puoleen, jos käyttöön otettaisiin automaattinen kameravalvonta, joka kohdistettaisiin rekisterinumeroiden perusteella ajoneuvojen omistajiin.
Liikennesuunnittelijan toivoma lakimuutos tuli voimaan huhtikuun alussa 2006.
Tämä vain esimerkkinä siitä, että joku on esittänyt konkreettisen arvion. Ennuste ei ole tainnut aivan vielä toteutua, vaikka ennustettuun suuntaan on menty. Onko syynä nimenomaan edellä mainittu lain muutos, se on toinen asia.
Paljonko nopeusrajoitin ja sen asentaminen autoon maksaisi? Ja kuka ne maksaisi? Autoilijat tuskin suostuisivat maksamaan.
Aikomukseni on ollut kysyä, mikä on SO2001:n arvio siitä, miten paljon Suomen maantieliikenne vaatisi kuolonuhreja, jos nopeusrajoituksia vaan nostettaisiin. Kuinka paljon liikennekuolemien määrä vähenisi/lisääntyisi vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015, jos ensi vuoden alusta lähtien ylinopeutta ei enää valvottaisi kameratolpilla, ja rajoitukset nousivat kauttaaltaan vaikka 10km/h?
Ennakko-olettamukseni on, että lukumääriä ei voi tietää, ja vaikka tärkeintä olisi hänellekin, että liikenne ylipäätään muuttuisi turvallisemmaksi, ei ainakaan turvattomammaksi. Kiertelyä ja kaartelua, mutta ei selkeätä vastausta. Tai ehkä edes jokin karkea arvio esitetään…
Riekkosak: ”Paljonko nopeusrajoitin ja sen asentaminen autoon maksaisi? Ja kuka ne maksaisi? Autoilijat tuskin suostuisivat maksamaan.”
Rajoittimia on ainakin kahta sorttia, sellaisia jotka katkaisevat lennon tietyssä kiinteässä kohdassa, esim. 130:ssä, ja sellaisia jotka ovat GPS:n ja verkossa olevan kartan avulla katkaisevat menon rajoituksen kohdalla.
Tuo ensin mainittu ei maksa oikeastaan mitään, kaikissa uusissa autoissa on jo valmiina mahdollisuus rajoittaa nopeus tiettyyn arvoon. Se on ollut käytössäkin jo vuosia, kun muutama autonvalmistaja teki sopimuksen rajata huippunopeus 250 km/h.
Tuo GPS:ään perustuva ISA (Intelligent Speed Adaptation) on vähän tyyriimpi vaihtoehto. Norjalaisen Trafiksikkerhetshåndboken mukaan vuonna 2010 hinta oli 357 englannin puntaa per auto + 100 puntaa /vuosi kartaston ylläpitämiseen.
Ei syy ylinopeutta ajamaan kykenemättömän auton puuttumiseen markkinoilta ole se että ylinopeus on niin hyvä bisnes kuten SO2001 väittää. Sellainen auto puuttuu koska se on niin helvetin HUONO bisnes. Kuka sen ostaisi? Nekö, jotka eivät nytkään riko rajoituksia, vai nekö jotka nyt rikkovat rajoituksia tahallaan, koska pitävät sitä järkevänä päätöksenä?
Tuota halvempikin versio ISA:sta on olemassa, se ilmoittaa valosignaalilla tai kaasupolkimen vastusta lisäämällä että kuski ajaa yli rajoituksen. Parin kolmen vuoden käytön jälkeen niistä ei näy vaikutusta ajokäytöksessä, joten vaikka niiden hankintahinta on pienempi, niin hinta loukkaantumista tai liikennekuolemaa kohti on kalliimpaa versiota korkeampi.
Joten tätä laitetta eivät suostu maksamaan autonvalmistajat eivätkä kuluttajat. Valtioiden pitäisi sopia keskenään sen käyttöönotosta, mutta mistä löytyy riittävä määrä poliitikkoja, joita ei kiinnosta tulla valituksi seuraavissa vaaleissa? Ulkopuolelta on turha odottaa apua, ainoa keino tuon asian hoitamiseksi on kantaa vastuu omasta ajamisesta ihan itse. Sekään ei maistu noin puolelle kuskeista.
Jos tuollainen GPS:ään perustuva nopeusrajoitin asennettaisiin Suomessa kahteen miljoonaan autoon ja niistä olisi yhtä aikaa liikkeellä vaikka miljoona, niin toimisiko järjestelmä silloin luotettavasti näiden kaikkien autojen kohdalla? Tällaista massakäyttöä ei varmaankaan voida testata oikein millään.
Tuo Teeceen mainitsema hinta 357 puntaa + sata puntaa/vuosi ei ole ihan halpa, joten varmaan monikaan ei sitä vapaaehtoisesti maksaisi.
SO2001:”Aikomukseni on ollut kysyä, mikä on TeeCeen arvio siitä, miten paljon Suomen maantieliikenne vaatisi kuolonuhreja, jos kukaan ei ajaisi ylinopeutta. Kuinka paljon liikennekuolemien määrä vähenisi vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015, jos ensi vuoden alusta lähtien ylinopeutta ei enää ajettaisi?”
Minulla ei ole siitä omaa arviota, tietämykseni tuohon vaikuttavista asioista ovat aivan liian pienet mihinkään järkevään laskelmaan. Luotan enemmän näitä asioita ammatikseen laskeskelevien arvioihin ja suosittelen samaa sinullekin.
SO2001: ”Ennakko-olettamukseni on, että lukumääriä ei voi tietää, ja tärkeintä on, että liikenne ylipäätään muuttuisi turvallisemmaksi. Kiertelyä ja kaartelua, mutta ei selkeätä vastausta. Tai ehkä edes jokin karkea arvio esitetään…”
Kiertelyä ja kaartelua on luvassa kun tuollaista asiaa lähdetään laskemaan. Ensin pitää tehdä muutamia perusolettamuksia, jotka maallikon silmiin näyttävät jaarittelulta, mutta jos niitä ei tehdä, ennusteen tulos tiedetään käytännön liikennettä vastaamattomaksi jo ennen ensimmäistä laskutoimitusta. Jos haluaa tietää esimerkiksi mikä on ISA-järjestelmän kustannusten ja saavutettavan hyödyn suhde, ei laskemaa voi tehdä sen oletuksen mukaan että ISA lopettaisi kaiken ylinopeuden, koska niin tuskin käytännössä tapahtuisi. On pakko luoda arvio siitä mitä todellisessa liikenteessä tapahtuisi
SO2001: ”Eräs tunnettu liikennesuunnittelija esitti 1990-luvulla, että jalankulkijoiden liikennekuolemat Helsingissä vähenisivät alle puoleen, jos käyttöön otettaisiin automaattinen kameravalvonta, joka kohdistettaisiin rekisterinumeroiden perusteella ajoneuvojen omistajiin.
Liikennesuunnittelijan toivoma lakimuutos tuli voimaan huhtikuun alussa 2006.”
Tässä on vuosien mittaan oppinut suhtautumaan hiukan varautuneesti sinun esittämiin tietoihin, joten kysyn että onko sinulla antaa jotain lisätietoa tuosta. Mitä se ”eräs tunnettu liikennesuunnittelija” tarkkaan ottaen ehdotti? Valvontakameroita jokaiselle suojatielle? Yksi kamera kumpaankin suuntaan kaikille noin 18.000:lle suojatielle? Vai kamerat kaikille valo-ohjatuille suojateille? Mitä tuo lakimuutos piti sisällään ja miten pelkkä lakimuutos vähentää jalankulkijoiden liikennekuolemia? Eikö jalankulkijoita ollut laitonta tappaa suojateillä jo ennen vuotta 2006?
Vähän lisää infoa, kiitos.
SO2001: ”Eräs tunnettu liikennesuunnittelija esitti 1990-luvulla, että jalankulkijoiden liikennekuolemat Helsingissä vähenisivät alle puoleen, jos käyttöön otettaisiin automaattinen kameravalvonta...Ennuste ei ole tainnut aivan vielä toteutua..”
Itse asiassa ennuste on toteutunut, ainakin jalankulkijoiden liikennekuolemat ja loukkaantumiset suojateillä ovat pudonneet vuoden 2004 ja 2014 välillä alle puoleen. Mutta kameravalvonta on tuskin ollut tähän juurikaan vaikuttamassa. Ainakaan Liikenneturvan tutkimuspäällikkö, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikenneinsinööri, liikenneturvan suunnittelija tai poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja eivät maininneet sitä kun Helsingin Sanomat asiasta kyseli. Merkittävin tekijä oli kuulemma nopeusrajoitusten alentaminen.
Tuosta tulee mieleen muutama juttu. Sinun mukaasi nopeusrajoitusten alentamisen turvallisuushyödystä puhuminen on propagandaa, jolla totutetaan ihmisiä hyväksymään rajoitusten jatkuva alentaminen. Jos tuo rajoitusten alentamisen piikkiin pistetty hyöty ei olekaan totta, niin mikä sinun tietääksesi on todellinen syy tuohon turvallisuuskehitykseen?
Olet myös ihmetellyt kuinka ennen sai ajaa isommalla rajoituksella täysin laillisesti, sitten yhtä äkkiä rajoitusta lasketaan, ja entisen, tieteellisesti turvalliseksi todistetun rajoituksen mukaan ajaminen onkin rikos. Auttaako tämä Helsingin esimerkki yhtään sinua pohtimaan tätä asiaa muiltakin kuin siltä yhdeltä kantilta, joka on johtanut ajatuksesi umpikujaan jo vuosien ajan?
Tietysti tässäkin asiassa on vaikuttamassa monia muitakin tekijöitä kuin rajoitusten alentaminen. Myös ruuhkat ovat lisääntyneet, mikä on osaltaan alentanut ajonopeuksia. Helsingin kaupungin liikenneinsinöörin mukaan usein suojatieonnettomuuteen joutuu kuljettaja, joka on jononsa ensimmäisenä ja siten muita vapaampi ajamaan itse valitsemaansa nopeutta. Myös liikenteen infraa on kehitetty, ja autojen nokatkin ovat muuttuneet vähemmän vammoja aiheuttaviksi. Ja kuljettajien asenteetkin muuttuvat. Hitaasti, mutta muuttuvat kuitenkin. Sitä paitsi kymmenessä vuodessa aika iso prosentti vanhoista jääristä, jotka eivät kykene muuttamaan ajoasenteitaan, on poistunut ratin takaa ns. luonnollisen poistuman kautta, mikä varmasti osaltaan parantaa uusien parempien ajoasenteiden juurtumismahdollisuuksia.