Pieni lisänopeus ei lisää riskiä

897 kommenttia
1356730
  • Ylinopeussakot on ilmeisesti liian matalia kun seuraa mitä moottoriteillämme tapahtuu.

      
  • Ajattelija2015 :”Tunnetusti TeeCee voi kirjoittaa tuota sontaansa vaikka tuhansia sivuja, enkä kaikkea jaksa lähteä korjaamaan...”

    Valitse yksi virheeni ja korjaa se, kai sinä sen verran jaksat. Jos sinä teet noin, eli ilmoitat vain kuin pappi saarnastuolista mikä on totta ja mikä ei, niin jää kuva että sinä et pysty perustelemaan kantaasi, mutta olet siitä silti täysin varma.

    Näen aika paljon vaivaa tarjotakseni sinulle paikkansapitäviä ja tieteen viimeisintä tietoa vastaavia perusteluita mielipiteilleni, joten kuulisin oikein mielelläni mikä lähteeni erehtyy, tai minkä lähteen viestin olen ymmärtänyt väärin. Sillä tavalla sitä oppii lisää. Et kai sinäkään halua että muuttaisin mielipiteitäni vain sen perusteella mitä joku nimimerkki ilman mitään tarkistettavissa olevia perusteluita väittää? Et varmasti, sinähän olet monta kertaa arvostellut niitä jotka suhtautuvat näihin asioihin uskon perusteella. Minä en usko, minut pitää vakuuttaa faktoilla.

    Minua tulee varmasti hatuttamaan sitten kun jaksat esittää faktsi ja osoittaa niillä missä asiassa olen ollut väärässä eli eri mieltä tieteen kannan kanssa, mutta jos ei ole valmis olemaan väärässä, ei ole valmis keskustelemaan. Jos ei kestä väärässä olemista, ei osaa luovuttaa ajoissa vaan puolustaa mielipiteitään vielä senkin jälkeen kun ne on jo todistettu vääriksi. Se on kuin katselisi kuinka joku jatkaa shakkia vaikka kuningas on jo lyöty, noloa kaikille osapuolille.

      
  • Ajattelija2015 :” Jopa liikenneturvakeskus kritisoi voimakkaasti uusia sakotuskäytäntöjä. Mutta ilmeisesti liikenneturvakeskus ja professori Tervo eivät tiedä liikenneturvallisuudesta mitään.”

    Minäkin olen kritisoinut sakkojen nostoa. Löysin jopa meidän kahden välisen keskustelun jossa kerroin sinulle mielipiteeni nopeussakkojen nostosta. Sanoin: ”ylinopeuksia on tutkimusten mukaan vähentänyt tehokkaimmin kiinnijäämisriskin lisäys, ei sakon määrän muuttaminen.”

    Sinä käsitit etevänä ajattelijana heti pointtini ja kommentoit: ”Mielenkiintoista, että tästä päätellen kannatat ylinopeussakkojen tuntuvaa pienentämistä.” En edes vihjannut mielipiteeseeni sakkojen pienentämisestä, minulla ei edes ollut siitä mielipidettä, mutta sinä se vaan löysit sen sieltä jostain rivien väleistä.

    Sakkojen nosto kyllä vähentää ylinopeuksia, mutta vähemmän kuin kiinnijäämisriskin lisäys. Sillä siis on tehoa, mutta vähemmän kuin tehokkaimmalla tavalla, eli valvonnan lisäyksellä ja toleranssin pienentämisellä. Tervon mielipiteistä on tässä yhteydessä turha puhua, hänhän luulee edelleen että puheena olleilla keinoilla yritetään lähinnä vähentää onnettomuuksia. Tervo olisi oikeassa jos tuo tosiaan olisi puheenaihe, mutta nyt puheena on liikenneturvallisuus, eli mitä mikin asia vaikuttaa siihen, moniko ihminen kuolee tai vammautuu.

    Sinä näytät käsittelevän kameravalvonnan lisäyksen, puuttumiskynnyksen laskun, sakkojen noston, taloudelliset tavoitteet ja turvallisuustavoitteet yhtenä kokonaisuutena. Kullakin noista on omat hyvät ja huonot puolensa, jotka toteutuvat muista erillään, joten minulla on kustakin erillinen mielipide.

    Kun kerran näytät arvostavan liikenneturvakeskuksen mielipiteitä, niin kerrotko mitä mieltä se on kameravalvonnan lisäämisen ja puuttumiskynnyksen laskun vaikutuksista liikenneturvallisuuteen.

      
  • Ajattelija2015 :” Automaattinen valvonta väheni hetkellisesti, kun toimintoja järjestettiin uudelleen. Pitkällä tähtäimellä automaattinen valvonta lisääntyy ja esimerkiksi liikuteltavia kamera-autoja käytetään yhä enemmän.”

    No totta kai automaattinen valvonta lisääntyy, sehän säästää erittäin hyvällä panos/tuotos-suhteella ihmishenkiä. Ja tietysti kamera-autoja käytetään yhä enemmän, niistähän on saatu hyviä tuloksia. Sehän vasta hullua olisi, jos tutkimukset näyttävät että noilla saadaan aikaan hyvää tulosta pienillä yksikkökustannuksilla, ja Poliisi päättäisi osoittaa vähäiset resurssinsa johonkin jonka vaikutusta turvallisuuteen ei joko tiedetä tai tiedettään sen olevan teholtaan heikkoa.

    Miksi sinä tuosta aloit edes puhua, puhehan oli siitä, onko liikennevalvontaan käytettyjen resurssien vähentymisen aiheuttaja automaattinen nopeusvalvonta. Minä en sitä tiedä, mutta esitin muutamia ajatuksia jotka viittaavat siihen että muitakin syitä saattaa olla. Sinä jätit käsittelemättä ne kaikki ja silti se olenkin MINÄ joka on uskovainen.

    Et tälläkään keralla edes yrittänyt osoittaa mielipidettäni vääräksi, sinä vaan julistit ”totuuden”. En minäkään totuutta tiedä, mutta kai siitä keskustella voi? Tunnetko jonkun todisteen siitä, ettei automaattisen nopeusvalvonnan käyttöönottoa vauhdittanut resurssien vähennys? Jos ostaa edellistä halvemman ja pienemmillä kuluilla toimivan auton, niin eikö missään tapauksessa edes osasyynä voi olla ostajan tiukentunut taloudellinen tilanne? Mitä sinun raamatussa siitä sanotan?

    Kertoisit nyt mistä sinä saat tuon varmuuden, että se on nimenomaan kameravalvonta, joka vähentää Poliisin resursseja kaikilla sektoreilla? Mistä tiedät että tehokkaampaan nopeusvalvontaan siirtymistä ei vauhdittanut se, että vuosi vuodelta oli vähemmän rahaa koko poliisiorganisaation pyörittämiseen? Vai oletko sinulla tästäkin asiasta vain sisäinen varmuus, joka muiden on uskottava vaikka et pystykään antaman perusteluja? Ja jos ei usko sanaasi, on uskovainen.

      
  • "Potenssimallista höpöttäminen kuolonkolareiden yhteydessä on suorastaan naurettavaa. "
    (Ajattelija 2015)

    Toki se on naurettavaa sellaiselle, joka ei ymmärrä asiaa!

    Nopeuden vaikutusta onnettomuuksiin on tutkittu hyvinkin paljon. Potenssimalli on tunnetuin yleistys siitä miten keskinopeus vaikuttaa onnettomuuksien määrään. Varsin pieni nopeuden lisäys lisää selvästi vakavia onnettomuuksia. Nyrkkisääntö maanbtienopeuksissa on , että 5%_n lisäys (esim. 100 - 105 km/h) lisää kuolokolareita 20%.

    Liian suuri nopeus on kuolonkolareiden taustalla yli 40%:ssa tapauksista. Kuljettajan tilan vaikutus taustatekijänä on tätäkin suurempi. Kuljettajan tilaan luetaan mm. alkohoholi, sairaus, väsymys, kiireisyys. Kaikissa näissäkin tapauksissa nopeudella on vaikutusta. Jos väsynyt tai kiireinen kuski menettää ylinopeudella autonsa hallinnan , niin toki siinä ylinopeudellakin on osuutensa. Sitä ei voi laskea pois. Ylinopeusonnettomuuksiksi ei voi ottaa vain "puhtaita" ylinopeudesta johtuneita, koska aina myös muut tekijät vaikuttavat.

    Olennainen pointti on myös se, että ajonopeus vaikuttaa aina onnettomuuden seurauksiin, silloinkin kun varsinainen onnettomuuden syy on jokin muu.

      
  • Ajattelija2015: ”Esimerkiksi tässä vaihteeksi hieman tosiasiaa: ”Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella lisääntyivät yli 200 prosenttia””

    Selvästikin tarkoitat tuon vasta-argumentiksi jollekin mielipiteelleni, mutta en osaa yhdistää sitä mihinkään. Tietysti automaattisen liikennevalvonnan suoritteet ovat pitkällä aikavälillä lisääntyneet, hulluahan se olisi jos väline, jolla tehokkaimmin pystytään vaikuttamaan liikenteen riskitekijään, joka on ratkaisevassa roolissa tapahtuvien liikenneonnettomuuksien seurauksien suhteen, jätettäisiin hyödyntämättä.

    Jos olit tarkoittanut tuon vastaukseksi kommenttiini, että Poliisi oli vähentänyt liikennevalvontaa ja eniten automaattista liikennevalvontaa, niin eihän nuo kaksi asiaa sulje toisiaan pois. Se oli vain esimerkki siitä millaisia loogisia ongelmia seuraa jos ajattelee yksioikoisesti, että liikennevalvonnan vähentyminen on automaattisesti seurausta kameravalvonnasta.

    Ihan hyvin poliittiset päättäjät ovat voineet miettiä, että Poliisin resursseja voidaan pienentää sillä perusteella, että sillä on käytössä nopeusvalvontaan väline, joka tuottaa halvemmalla isomman vaikutuksen liikenneturvallisuuteen. Mietitään vaihtoehtoa, että tällaista välinettä ei olisi ollut käytettävissä. Ehkä budjettia ei olisi leikattu siltä osin, mikä perusteltiin tehokkaammalla valvontamuodolla, mutta leikattu sitä olisi varmasti, koska eihän Poliisi ilkeyttään ole kasvattanut hälytysten odotusaikoja syrjäseuduilla, nostanut tutkintakynnystä, karsinut toimipisteitä ja niin edelleen.

    Joten asiassa on muitakin puolia kuin tuo sinun yksioikoinen tuomiosi antaa ymmärtää. Jos aiot käyttää kameravalvonnan arvostelun perusteena sitä että ilman sitä meillä olisi enemmän liikennevalvontaa, niin sinun pitää kertoa mihin väitteesi perustuu. Jos automaattisen nopeusvalvonnan sijaan olisikin saatu käyttöön väsyneet ja humalaiset kuskit automaattisesti löytävä kone, jolla olisi täsmälleen sama vaikutus liikenneturvallisuuteen, niin veikkaan että et moittisi sitä resurssien viemisestä muulta valvonnalta. Mielestäni sinulla on näissä nopeusasioissa oma lehmä ojassa, ja se estää sinua ottamaan asiaa asiana.

      
  • Lukija: ” Nopeusvalvonta on tuloksellista. Rahaa tulee pienin kustannuksin.”

    Oikeastaan nopeusvalvonnan kannattavuuslaskelmissa ei oteta huomioon sakkotuloja. Laskelma on ns. sosioekonominen, eli lasketaan yhteiskunnan hyötyä, ei Poliisin kassavirtaa. Sakko on pelkkä siirto yhteiskunnan sisällä.

    Löysin tanskalaisen automaattisen nopeusvalvonnan kannattavuustutkimuksen, ja siinä päädyttiin kustannus/hyöty-suhteeseen 1,4. Eli automaattiseen nopeusvalvontaan sijoitettu rahamäärä tulee takaisin 1,4-kertaisena. Laskelma oli tehty ilman haltijavastuuta, jolla on iso merkitys kulupuoleen. Tämä johtuu siitä, että suurin kuluerä on sakkojen perintä. Haltijavastuun ollessa käytössä tutkitaan vain riitautetut tapaukset, ja esimerkiksi Suomessa muistaakseni vain 4 % riitauttaa automaattivalvonnasta saamansa sakon. Joten voi olettaa että meillä kameravalvonnan tuottosuhde yhteiskunnalle on selvästi yli tuon 1,4:n.

      
  • Ajattelija2015: ”No niin, eli TeeCeekin myöntää, että ylinopeuksia valvotaan ja niistä rangaistaan käytännössä vain rahan vuoksi. Se on minun koko keskusteluni pointti, se on Tervon pointti ja näemmä TeeCeekin asian myöntää.”

    Ensinnäkin olin puhunut tästä viimeisimmästä sakkojen korotuksesta, en ylinopeudesta sakottamisesta yleensä. Toiseksi en ole sanonut, että ylinopeuksista rangaistaisiin käytännössä vain rahan vuoksi. valvonnan syistä sanoin näin: ” Liikenneturvallisuus paranee sitä mukaa kun nopeudet alenevat, ja ne alenevat sitä enemmän mitä harvempi ajaa ylinopeutta. Ylinopeutta ajaa sitä harvempi mitä suurempana kuljettajat pitävät kiinnijäämisen todennäköisyyttä, ja he tätä todennäköisyyttä sitä isompana, mitä enemmän on valvontakameroita ja mitä pienempi toleranssi niihin säädetään.”

    TUON vuoksi ylinopeuksia valvotaan ja TUON vuoksi niistä rangaistaan. Ja TUON sinä luit, ja luulit lukeneesi ihan muuta. Onnistuit hukkaaman ruudullasi näkyvän tekstin sisältämästä informaatiosta kaiken ja tietoisuuteen asti pääsi versio, joka on minun sanomani mielipiteen vastakohta, mutta vastaa kivasti omia mielipiteitäsi. Osaatko yhtään sanoa, että kuinka siinä noin pääsi käymään? Ei kai vaan jonkun alitajunta vie jotakuta kuin mätää kukkoa?

      
  • En jaksa noita kaikkia vuodatuksia lukea, mutta kerron hyvän esimerkin, joka pysäyttää.

    Vuonna 2006 näin poliisin ajoharjoitusradalla tehdyn demon nopeuden vaikutuksesta jarrutusmatkaan. Siinä Skoda Oktavialla ajettiin ensin 60 km/h ja jarrutettiin lukkojarrutus merkistä. Sää on poutainen, kesäkeli ja kuiva asfaltti. Auto pysähtyi ja merkiksi pysäntymispaikasta asetettiin muovikeila auton nokan eteen. Auto ajettiin uudelleen lähtöpaikalla josta nyt ajettiin 80 km/h. Ajonopeudet mitattiin tutkalla. Samassa paikassa samasta merkistä alkoi lukkojarrutus ja äsken asetettu keila (mummo) lensi taivaan sineen auton osuessa siihen.

    Mikä on auton nopeus sen osuessa keilaan?

    Haluaisinkin Tekniikan Maailman "Liikenteessä" palstan toimittajien mittaavan yllä esitetyllä tavalla, eri nopeuksissa ja keleissä YLINOPEUDEN TODELLISEN RISKIN. Se on hyvä tehtävä tekniikkaan perehtyneelle lehden toimitukselle. Ei verotusheitot.

    Vastaus kysymykseen on 67 km/h!

      
  • 12 vuotta sitten (!) TeeCee laati hienon taulukon tuollaisesta tilanteesta. Viestiketjusta on jostain syystä kadonnut joitain kommentteja, mm. avausviestini. Onneksi tärkein eli TeeCeen taulukko on tallella viestissä #229147.

    https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/t1070/

    Uusin päivitys sivustolla näköjään näyttää linkin tuossa muodossa. Kyseinen keskustelu löytyy klikkaamalla otsikkoa "Fysiikan alkeita".

      
  • Ajattelija2015:”Liikenneturvallisuudesta puhuttaessa kaikkein oleellisin asia on kuolonkolareiden määrä, sekä se, mitkä asiat tähän oleellisesti vaikuttavat.”

    Nyt skarppina. Tämä on pitkä sepustus, mutta jos luet sen kokonaan ja AJATUKSELLA, saatat tehdä kannaltasi tärkeän havainnon.

    Määrittelit liikenneturvallisuuden kannalta kaikkein oleellisimmaksi kuolonkolareiden määrän. Minusta se on kuolleiden määrä. Ja pistän paljon painoa myös vammautuneiden, erityisesti vaikeasti vammautuneiden määrälle. Mutta ei pilata tätä harvinaista yhteisymmärryksen hetkeä hiustenhalkomisella.

    Puhutaan siis liikenneturvallisuudesta, eli siitä mitä ihmisille tapahtuu liikenteessä. Tervo perustelee mielipidettään ylinopeuden väitettyä pienemmästä turvallisuusvaikutuksesta sillä, että se ei aiheuta onnettomuuksia: ” Kolarit syntyvät siitä, että kuljettaja on sairas, vajaakykyinen...”. Ja sinä kannatat tätä Tervon mielipidettä. Olet monasti itsekin perustellut pieniin ylinopeuksiin puuttumisen älyttömyyttä sillä, etteivät ne aiheuta kolareita: ”... suurin osa vakavista onnettomuuksista johtuu pääasiallisesti jostain aivan muusta asiasta, kuin lievästä ylinopeudesta.

    Huomasitko? Sinulle on oleellista ihmisille koituvat seuraukset, mutta perustelet mielipiteitäsi onnettomuuksilla. Useimmissa onnettomuuksissa ihmisille ei aiheudu vammoja.

    Perimmiltään kyse on kahdesta asiasta, siitä miten kappaleen liike-energia kasvaa suhteessa liikenopeuteen ja siitä, miten ihmisruumiin saamat vammat muuttuvat suhteessa liike-energian kasvuun. Noiden tekijöiden kerrannaisvaikutuksista johtuen kehomme todennäköisyys saada vammoja iskunopeuden kasvaessa kasvaa eksponentiaalisesti. Eli vaikka iskun voimakkuuden kasvun tahti olisi vakio ( esim. auton nopeuden kasvu), vammojen kasvu on kiihtyvä. Potenssimalli sai nimensä siitä, että se oli ensimmäinen onnistunut malli jolla voitiin kuvata tämän iskun (=ajonopeuden) ja ihmisille aiheutuneen vahingon (= liikenneturvallisuus) suhde. Koska tämä suhde paljastui sellaiseksi, jota voi kuvata potensseilla, malliakin alettiin kutsua Potenssimalliksi.

    Potenssimalliin johtaneessa tutkimuksessa ilmeni, että seurauksia kuvaavan potenssin suuruuteen vaikuttaa voimakkaasti se, mitä asiaa tarkastellaan. Toisessa ääripäässä on onnettomuus, toisessa päässä liikennekuolema, ja välissä loukkaantumiset kahteen vaikeusasteeseen jaettuina. Havaittiin että onnettomuudet lisääntyvät keskimäärin suunnilleen samaan tahtiin nopeuden lisääntymien kanssa (potenssi = 1) ja 95 %:n varmuusmarginaaliin mahtuu iso tapauskohtainen hajonta.

    Mutta tämän keskustelun kannalta oleellisin havainto oli, että vaikutusta kuvaava potenssi kasvoi sitä mukaa, mitä vakavampaa onnettomuuden seurausta tarkasteltiin. Vakavimmat (=oleellisimmat) eli liikennekuolemat lisääntyvät kaikkein jyrkimmin. Niillä on pienin 95 %:n varmuusmarginaalin hajonta (eli ennuste on varmin), ja vaikutuskertoimen potenssi on varmuusmarginaalin alarajallakin iso (4,0 maanteillä).

    Eli vaikka nopeuden vaikutus onnettomuuksien määrään onkin pieni, niin samanaikaisesti sen vaikutus liikenneturvallisuuteen on iso. Tämä on tieteen moneen kertaan varmistama fakta, jonka kieltävän täytyy esittää aika pätevät perustelut jos ei halua leimata itseään uskonsa mukaan toimivaksi. Esimerkkinä vaikkapa maantiellä ajettu 2 km/h ylinopeus: sen vaikutus liikennekuoleman todennäköisyyteen laskettuna 95 %:n varmuusmarginaalin alarajan arvon (potenssi 4,0) mukaan aiheuttaa 10 %:n riskinkasvun.

    Koska luetun ymmärryksessäsi on ilmennyt vaikeuksia painotan vielä uudelleen, että tämä on siis varmuusmarginaalin alapään mukaan laskettu arvo. Uskottavin arvo potenssille on tutkimusten mukaan 4,6 mikä vastaa 12 %:n lisäystä liikennekuolemaan.

    Kun lasketaan onnettomuuden todennäköisyys samoin 95 %:n varmuusmarginaalin alarajan arvon (potenssi 0,1) mukaan, saadaan tulokseksi että onnettomuuksien lukumäärä lisääntyy noin 2 PROMILLEA. Suhteessa nopeudenmuutokseen (2,5 %) vaikutus on mitätön.

    Tämän vuoksi nopeuskeskustelussa voi perustellusti väittää, että nopeudella on mitätön vaikutus onnettomuuksiin, mutta sama perustelu on arvoton keskusteltaessa nopeuden merkityksestä liikenneturvallisuudelle. Tai ei se täysin arvoton ole, on sillä se arvo, että siitä paljastuu onko keskustelija selvillä mistä hän puhuu. Sinulla, Tervolla ja monella muulla nämä asiat menevät sekaisin, minkä vuoksi ette käsitä mitä ympärillänne tapahtuu, ja sätitte tästä kaikkia muita paitsi itseänne.

      
  • Herbert: ” 12 vuotta sitten (!) TeeCee laati hienon taulukon tuollaisesta tilanteesta.”

    Onko siitä tosiaan jo 12 vuotta? Jestas. Olen edelleen ylpeä tuosta kaavasta (jonka selitin sitä taulukkoa edeltäneessä viestissä). Löysin sen vielä koneeltanikin, enkä ymmärrä enää ollenkaan omia kaavojani. Matematiikkataiturille tuollainen on varmaan helppo nakki, ja hänen kaavansa saattaisi olla paljon yksinkertaisempi. Täytyy myöntää että taikuri oli itsekin vähän hämillään kun kaava antoi jo ensimmäisellä laskuyrityksellä samat tulokset jotka olin lukenut muistaakseni Liikenneturvan sivuilta yhden nopeusparin osalta

      
  • "Potenssimalliin johtaneessa tutkimuksessa ilmeni, että seurauksia kuvaavan potenssin suuruuteen vaikuttaa voimakkaasti se, mitä asiaa tarkastellaan. Toisessa ääripäässä on onnettomuus, toisessa päässä liikennekuolema, ja välissä loukkaantumiset kahteen vaikeusasteeseen jaettuina. Havaittiin että onnettomuudet lisääntyvät keskimäärin suunnilleen samaan tahtiin nopeuden lisääntymien kanssa (potenssi = 1) ja 95 %:n varmuusmarginaaliin mahtuu iso tapauskohtainen hajonta.

    Mutta tämän keskustelun kannalta oleellisin havainto oli, että vaikutusta kuvaava potenssi kasvoi sitä mukaa, mitä vakavampaa onnettomuuden seurausta tarkasteltiin. Vakavimmat (=oleellisimmat) eli liikennekuolemat lisääntyvät kaikkein jyrkimmin. Niillä on pienin 95 %:n varmuusmarginaalin hajonta (eli ennuste on varmin), ja vaikutuskertoimen potenssi on varmuusmarginaalin alarajallakin iso (4,0 maanteillä).

    Eli vaikka nopeuden vaikutus onnettomuuksien määrään onkin pieni, niin samanaikaisesti sen vaikutus liikenneturvallisuuteen on iso. " (TeeCee)


    Kirjoituksesi oli pääosaltaam erittäin hyvä. Kuitenkin jäin miettimään tuota johtopäätöstäsi onnettomuuksien määrän osalta.

    Esinnäkin nopeudella on merkkitystä a) syntyykö onnettomuus ja b) miten onnettomuudessa käy. Onko nopeudella kuitenkin vain pieni merkitys onnettomuuksien määrän eli onnettomuuksien synnyn kannalta?

    Jos otetaan onnettomuuksien määrään tuo esittämäsi potenssi 1. Se tarkoittaa sitä, että onnettomuuksien määrä lisääntyy prosentuaalisesti yhtä paljon kuin keskinopeus (voitaneen soveltaa myös yksittäiseen ajoneuvoon?), Jos esimerkiksi ajonopeus nousee 5% ( vaikkapa 80 -> 84 km/h) nousevat onnettomuudet 5%. Saman suuruinen nopeuden alenema vähentää vastaavasti onnetomuuksia. Onko 5%:n nousu onnettomuuksissa vähän, kun nopeuden nousu ei ole kovin suuri?

    Tuo potenssi saattaa olla myös suurempi kuin 1. Ainakin vuonna 2014 julkaistussa: "Fart og trafikksikkerhet, Nye modeller" omaisuusvahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien potenssi oli vähän alle 2. Nämä onnettomuudet ovat nähdäkseni tulkittavissa yleensäkin onnettomuuksiksi, sillä lievässäkin kolarissa omaisuusvahinkoja tulee.

    Jos potenssi on 2 merkitsee esim. 5%:n nopeuden nousu (vaikkapa 80 -> 84 km/h) n.10% lisäystä omaisuusvahinkoihin johtavissa onnettomuuksissa.

    '

      
  • Ajattelija2015: ”Jos tilastoista poistetaan rattijuopot, päättömästi kaahaavat, sairaskohtauksen saaneet, turvavyöttömät, itsemurhan tehneet, jne ja vielä autokantaa uudistettaisiin, niin kuolonkolareissa kuolisi varsin vähän ihmisiä.

    Niin varmasti kuolisi vähemmän, mutta mitä sitten? Onhan se selvä että kun riskitekijöitä vähennetään, ihmisiä kuolee vähemmän. Mutta jos sinulle kerran on tärkeää vähentää liikenteen uhreja, niin miksi heitä ei saisi vähentää myös helpolla, halvalla ja tehokkaalla tavalla? Tämä vähennyskeino haittaa vain rikollisia, se maksaa yhteiskunnalle vähemmän kuin mitä se tuottaa säästöjä, ja siihen tarvittava tekniikka on jo olemassa. Pelkkiä hyviä puolia. Vai mitä huonoja puolia sinulle tulee mieleen?

    Olet ihmetellyt miksi en pidä meteliä noista mainitsemistasi ongelmista. Mikä minun motiivini olisi? En ihan oikeasti tiedä, kenelle minä sen metelin kohdistaisin. Voisiko se nimimerkki ystävällisesti ilmoittautua, joka ei tiedä, että liikenteessä ei pidä ajaa humalassa, kaahata päättömästi, ja ajaa ilman turvavöitä. Kun sellainen löytyy, sanon hänelle suoraan mielipiteeni tuollaisista ajotavoista, mutta miksi minun pitäisi toistella sitä sellaisille, joille asia on nähtävästi selvä auttamattakin?

    Entä miksi pidän meteliä ylinopeudesta? Kuten sanoit, oleellisinta on kuolonkolarien määrä (tai oikeastaan kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä). Järkyttävän moni ei tiedä, että nopeudessa tapahtuva muutos vaikuttaa liikennekuolemien määrään enemmän kuin suhteessa samansuuruinen muutos missään toisessa tähän mennessä löydetyssä riskitekijässä. Tämän pitäisi olla kuljettajien tiedossa, koska nopeuden vaikutusta ei ole varsinaisesti yritetty salata, vaan siitä päinvastoin toitotetaan kuuluvasti. Tämä tieto ei kuitenkaan kaikilla johda tietoa vastaaviin ajotapoihin vaan vastareaktioon. Tämä kiinnostaa minua sekä liikenneturvallisuuden että psykologian osalta, joten tästä meluamiseen minulla on motiivi.

      
  • Jarmo: ”Jos otetaan onnettomuuksien määrään tuo esittämäsi potenssi 1. Se tarkoittaa sitä, että onnettomuuksien määrä lisääntyy prosentuaalisesti yhtä paljon kuin keskinopeus (voitaneen soveltaa myös yksittäiseen ajoneuvoon?), Jos esimerkiksi ajonopeus nousee 5% ( vaikkapa 80 -> 84 km/h) nousevat onnettomuudet 5%. Saman suuruinen nopeuden alenema vähentää vastaavasti onnetomuuksia. Onko 5%:n nousu onnettomuuksissa vähän, kun nopeuden nousu ei ole kovin suuri?

    No, onhan 5 %:n lisäys onnettomuuksien määrässä kieltämättä aika iso. Mutta kun puhutaan ihmisille joiden mielestä nopeudenlisäys ei juurikaan vaikuta liikennekuolemiin vaikka se merkitsee keskimäärin 25 %:n riskinlisäystä tuolla esimerkiksi ottamallasi nopeuserolla, niin viiden prosentin riskinlisäys lisäys viiden prosentin ajansäästöstä on siihen verrattuna pieni. Ei minun mielestäni, mutta niiden mielestä joille kommenttini osoitin.

    Lisäksi joku heistä saattaa joku kaunis päivä lukea mitä potenssimalli oikeasti ennustaa ja huomata, että tuo riskinmuutos potenssissa 1on vai koko liikenteen keskiarvo. Tieluokassa ”rural roads/freeways” 95 %:n varmuusmarginaalin sisään mahtuu huima skaala, potenssista 0,1 potenssiin 2,9. Tutkijoiden ”best estimate” on 1,5 mutta nämä tämän palstan hurjat tietää kaiken tutkijoita paremmin ja näkevät vain riskin alarajan. Ja sen mukaan laskien esimerkkilaskelmasi nopeusarvoilla laskien 5 %:n nopeuden nosto lisää onnettomuuksia vain 0,5 %. Eli ei oikeastaan yhtään.

      
  • Olin yli kolme viikkoa pois auton ratista ulkomaan matkan takia. Liikennettä tuli kuitenkin seurattua jalankulkijan, bussimatkustajan, taksimatkustajan, pikkubussimatkustajan, junamatkustajan ja "tuk tuk" - matkustajan näkökulmasta.

    Otsikkoa kommentoin sen verran, että tietenkin riski lisääntyy, kun nopeus kasvaa. Miten suuri merkitys sillä on kokonaisuuden kannalta, se on toinen asia.

    Maat, joissa reissasin, olivat Thaimaa, Kambodza, Vietnam ja Kiina (=Hong Kong). Vietnamissa olin pisimmän ajan.

    Thaimaan maantieliikenteen turvallisuustilanne näyttää (Wikipedian tietojen mukaan) olevan toiseksi huonoin koko maailmassa. Uhreja on 36,2 sataatuhatta asukasta kohti. Suomen vastaava lukema on 4,8. Vietnam ei myöskään ole turvallinen maa. Liikenne vaatii 24,5 kuolonuhria sataa tuhatta asukasta kohti. Kambodzassa tilanne on yllättäen vähän parempi, vain 17,4 uhria / 100000 asukasta. Toisaalta tässä maassa on vertailemistani maista eniten uhreja (107,2) sataatuhatta moottoriajoneuvoa kohti. Erot selittynevät osittain ajoneuvon määrillä ja laadulla. Kaikissa näissä maissa on paljon kevyitä moottoriajoneuvoja (skootterit, moottoripyörät).

    Jokainen Aasiassa käynyt on nähnyt, millainen liikennekulttuuri siellä on. Ero suomalaiseen meininkiin on suuri. Suojatietä ylittäessään joutuu puikkelehtimaan ajoneuvojen välistä. Uskon, että kulttuuriin on käytännöllinen syy. Jos Suomen liikenteen väistämissäännöt otettaisiin edes yhdeksi päiväksi käyttöön, seurauksena olisi kaaos ja liikennetukos ja vuosisadan pahin ruuhka. Syy on se, että yksi ainoa suojatietä ylittämään lähtevä ihminen pysäyttäisi kerralla kymmenien ajoneuvojen kulun, ja kun tätä tapahtuisi kaikkialla, liikenne menisi tukkoon. Ihmisiä ja ajoneuvoja on yksinkertaisesti niin paljon, että pitkät odotusajat ja pysähtymisajat eivät ole mahdollisia.

    Hong Kongissa ihmiset ovat yllättävän lainkuuliaisia (johtuneeko ankarista rangaistuksista vaan aasialaisesta asenteesta). Jalankulkijat odottivat punaisissa valoissa, vaikka autoja ei näkynyt. No, jonkin verran sääntöä kuitenkin rikottiin, ja niin tein minäkin.

    Tämä hapuileva selostukseni ei oikeastaan liity otsikkoon muuten kuin siten, että nopeus ei ole ainoa selittävä tekijä vakaviin liikenneonnettomuuksiin. Vietnamissa ja Thaimaassa ja Kambodzassa ei ajeta sen kovempaa kuin Suomessakaan. Veikkaanpa, että näissä maissa ajetaan hitaammin.

    Ainoa ”onnettomuus”, jonka satuin näkemään, oli lähinnä henkistä laatua, ja se saattoi olla vakavakin. Hanoissa pamppua heiluttava poliisi hyppäsi eräässä risteyksessä skootterin eteen sillä seurauksella, että skootteri kahden kyydissä olijan kanssa kaatui kyljelleen kadulle. Kun se oli saatu pystyyn, poliisi viittilöi kuljettajaa työntämään ajopelin jalkakäytävälle. Lähellä olevat muut poliisit, joita oli molemmin puolin tietä, kokoontuivat paikalle. Enpä todellakaan olisi halunnut olla tuo onneton skootterikuski. En tiedä, mitä hänelle tapauksesta seurasi. Heitettiinkö hänet vankiselliin, vai katosiko hän. Tai ehkä hän selvisi sakoilla. Kuten tiedetään, Vietnam on totalitaristinen poliisivaltio. Mitä vain voi tapahtua. Suomessa vastaava tapaus voitaisiin todeta poliisin murhayritykseksi, josta seuraisi elinkautinen.

    https://www.hrw.org/news/2014/09/15/vietnam-pervasive-deaths-injuries-police-custody

    http://www.asiasentinel.com/society/police-brutality-vietnam/

    Tapaus olisi ollut mielenkiintoinen kuvata, mutta olin jo tuossa vaiheessa oppinut* panemaan kameran piiloon aina kun ”vihreitä miehiä” oli näkyvissä. Tässä tapauksessa poliisilla oli vaaleanruskea univormu, kuten näytti olevan erityisesti liikennettä valvovilla poliiseilla.

    *(Opetus annettiin siten, että takanani vartiokopissa ollut ”vihreä mies”, jota en ollut huomannut, huuteli ja näytti käsimerkkejä, kun kuvasin puolueen lippuja eräässä liikenneympyrässä. Niitä ei olisi ilmeisesti saanut kuvata. Mutta mistä minä sen voin tietää. Tämän tapauksen jälkeen en uskaltanut kuvata enää mitään, jos ”kontrolli” oli lähistöllä. Pelkäsin, että menetän matkakuvat, vaikka mitään muuta seurausta ei olisikaan.)

      
  • Jarmo: ”Tuo potenssi saattaa olla myös suurempi kuin 1. Ainakin vuonna 2014 julkaistussa: ”Fart og trafikksikkerhet, Nye modeller” omaisuusvahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien potenssi oli vähän alle 2. Nämä onnettomuudet ovat nähdäkseni tulkittavissa yleensäkin onnettomuuksiksi, sillä lievässäkin kolarissa omaisuusvahinkoja tulee.”

    Se mainitsemani potenssi 1 on kaikkien maailmassa lainaamani tutkimuksen tekovaiheessa julkaistujen tutkimusten keskiarvo kaikilta tietyypeiltä. Maanteillä ja moottoriteillä oikeampi keskiarvo on 1,5 ja taajamissa 0,8. Koska 95 %.n varmuusmarginaali yltää aina 2,9:ään asti, niin täytyy löytyä myös paljon tutkimuksia jotka ovat päätyneet potenssiin 2. Se on korkea luku jos puhutaan kaupunkialueen luvuista, mutta aika lähellä keskiarvoa jos puhutaan maanteistä ja moottoriteistä.

    Missään maassa ei ole luotettavaa tilastointia pelkistä onnettomuuksista. Suuri osa niistä jää ilmoittamatta edes vakuutusyhtiölle. Se on varmaan merkittävä tekijä siinä, että tutkimuksissa on ollut paljon hajontaa.

      
  • Ensiksi totean, että kirjoitin vahingossa kuolonkolareiden määrä. Tarkoitin toki kuolleiden määrää.

    TeeCee kirjoittaa sivutolkulla skeidaa, mutta väistelee aina hankalimmat kysymykset.

    Mutta palataanpa siihen mikä on oleellista. Suomessa liikenteen keskinopeudet ovat pysyneet jokseenkin samoina muistaakseni noin vuodesta 1990 alkaen. Liikenteessä kuolleiden määrä on tänä aikana kuitenkin laskenut erittäin voimakkaasti, siitä huolimatta, että liikennemäärät ovat lisääntyneet. Luultavasti suurin syy laskulle on autokannan paraneminen, mutta toki muutamia muitakin asioita tähän liittyy.

    Jo yksistään tämä fakta osoittaa sen, että liikenteessä kuolleiden määrä voi laskea erittäin paljon, vaikka nopeudet eivät muuttuisi lainkaan. Jo tämä tosiasia osoittaa sen, että potenssimallista vauhkoaminen on näpertelyä, joka ei liity liikenneturvallisuuteen, vaan joidenkin uskovaisten pakonomaiseen tarpeeseen kytätä ajonopeuksia. Potenssimallilla voi yrittää teoriassa selitellä vaikka mitä, mutta lievien ylinopeuksien kyttääminen ei ole tehokas keino kuolemien määrän laskemiseksi.

    TeeCee ihmettelee, mitä muuta hän voisi tehdä, kuin jauhaa lievistä ylinopeuksita. No jauha vaikka:

    -Autokannan uudistamista, koska kuten tiedämme, tällä on radikaalisti suurempi vaikutus kuolonkolareihin, kuin lievillä ylinopeuksilla. Autoverotusta siis kevyemmäksi.

    -Tämän jälkeen vaadi vanhuksille pakollisia ajokokeita. Aika moni tälläkin palstalla vähättelee dementoituneiden vanhuksien aiheuttamaa riskiä ja näiden ajelevien vanhuksien määrä on jatkuvassa kasvussa.

    -Seuraavaksi vaadi, että rattijuopolta takavarikoidaan auto (riippumatta siitä kenen auto on) esimerkiksi toisen narahduksen jälkeen, jospa saataisiin rattijuoppojakin kuriin.

    Nämä toimet eivät maksaisi hirvittäviä summia ja näiden toimien tepsiessä kuolonkolareiden määrä romahtaisi. Mutta eihän tämä TeeCeetä kiinnosta, sillä tärkeintä on, että kukaan ei aja motarilla 124 km/h ja ohita TeeCeetä.

    Loppuun ihan vain pohdittavaksi, minkälaisia ovat olleet viimeaikoina tapahtuneet pahat onnettomuudet? Tasoristeysonnettomuus, ehkä sairaskohtauksen saanut vanhus ja viimeisimpänä ulkomaalainen rattijuoppo. Lisää kameravalvontaa ja tiukempia rangaistuksia lievistä ylinopeuksista!!!!

      
  • Ajattelija2015: ”Nyt sakotusta ollaan viemässä jo lähtötasoltaan järjettömästä täysin päättömäksi ja siksi minä täällä asiasta kirjoitan.”

    Avasit keskustelun otsikolla joka väittää, että pieni lisänopeus ei lisää riskiä. Sen jälkeen kerroit tarkoittavasi onnettomuusriskiä. Myöhemmin kerroit että liikenneturvallisuudesta puhuttaessa kaikkein oleellisin asia onkin kuolonkolareiden määrä ja asiat, jotka tähän oleellisesti vaikuttavat. Muun muassa sakkojen nostaminen vaikuttaa kolareiden määrään. Mutta sinä vastustat niiden nostoa. Ylinopeudet vaikuttavat liikennekuolemien määrään, mutta sinä vastustat nopeusvalvonnan lisäämistä valvontakameroita lisäämällä. Ajonopeuksia alentaa myös valvonnan puuttumiskynnyksen alentaminen, mutta sinä vastustat sitäkin.

    Selitä kuinka on mahdollista, että kuljettajaa, jonka mielestä kuolonkolareiden määrä on liikenneturvallisuudesta puhuttaessa kaikkein oleellisin asia, voi pahoittaa mielensä nopeusvalvonnan rangaistusten nostamisesta? Onko sinulla joku läheinen joka ei pysty ajamaan laillisella nopeudella ja sinua surettaa kun hän menettää rahaa? Vai miksi sinä olet noin pahoillasi kuolonkolareiden määrää tahallaan lisäävien elämän vaikeutumisesta?

      
  • Rattijuoppoja on ollut siitä lähtien kun ratti keksittiin, autokanta nuortuu hyvin hitaasti jos sillä nyt yleensä on niin paljon merkitystä kuin kuljettajan iällä ikäluokkien kummassakin päässä. Edellisten kohtaamisessa meidän ns. normaalien kuljettajien nopeudella on suuri merkitys. Nopeusrajoituksissa Ruotsinmalli nopeasti käyttöön, niin saadaan keskinopeudet laskemaan ja sitä kautta hyötyä myös energiakulutukseen ja teiden päälysteille pidempi ikä. Autojen tuonti ja energian tuonti vie vain syvemmälle pohjamutiin meitä kun oma vienti tyrehtyy tuotannon siirtyessä pois Suomesta.

      
  • Vai on rattijuoppoja ollut siitä asti kuin auto keksittiin. No jos tämä on jokin peruste, niin onhan ylinopeuksiakin ajettu niin kauan kuin nopeusrajoituksia on ollut, joten lopetetaan ylinopeusvalvonta. Ju****ta että uskovaiset voivat olla sekaisin "perustellessaan" itselleen järjettömyyksiä.

      
  • Rattijuopot + huumeet on maailmanlaajuinen ongelma, eikä niihin ole pätevää torjuntakeinoa kehitetty. Edellisten kohtaamisessa meidän ns. normaalien kuljettajien nopeudella on suuri merkitys. Kyllä selväpäiset noudattaa liikennesääntöjä edes sinnepäin ja nopeusrajoitus on yksi niistä.

      
  • "Mutta palataanpa siihen mikä on oleellista. Suomessa liikenteen keskinopeudet ovat pysyneet jokseenkin samoina muistaakseni noin vuodesta 1990 alkaen. Liikenteessä kuolleiden määrä on tänä aikana kuitenkin laskenut erittäin voimakkaasti, siitä huolimatta, että liikennemäärät ovat lisääntyneet. Luultavasti suurin syy laskulle on autokannan paraneminen, mutta toki muutamia muitakin asioita tähän liittyy.

    Jo yksistään tämä fakta osoittaa sen, että liikenteessä kuolleiden määrä voi laskea erittäin paljon, vaikka nopeudet eivät muuttuisi lainkaan." (Ajattelija2015).

    Pari pointtia tuohon liittyen.

    Taajamissa jalankulkijoiden kuolemat ja loukkaantumiset ovat vähentyneet merkittävästi 2000-luvun alusta. Esim. Helsingissä suojateillä tapahtujen henkilövahinkojen määrä on pudonnut kymmenessä vuodessa alle puoleen. Autokannan paraneminen ei tätä selitä.
    Suurin vaikuttava tekijä on ilmeisesti se, että nopeusrajoituksia on alennettu. 2000-luvun vaihteessa koko maassa laskettiin laajasti nopeusrajoituksia 50 kilometristä 40 kilometriin tunnissa taajama-alueilla.

    Entä sitten maantiet? Autokannan paraneminen on varmasti osaltaan vaikuttanut henkilövahinkojen vähenemiseen. ( Kuitenkin henkilöautossa kuolleiden määrä on vähentynyt hitaammin kuin kuolleiden jalankulkijoiden määrä.) Jos ajonopeudet olisivat nousseet niin tuskin liikenneturvalisuus teillä olisi parantunut niin paljoa kuin nyt on tapahtunut. Vielä parempaan päästään, jos ylinopeuksia saadaan hillittyä. Siihen tarvitaan myös nopeusvalvontaa.

    Vaikka ajonopeus on liikenneturvallisuuden kannalta keskeinen tekijä - sekä onnettomuuksien syynä että onnettomuuksien vakavuuteen vaikuttavana - on huomioitava kokonaisuus. (turvallisemmat tiet ja liikenneympäristö, turvallisemmat autot, turvallisemmat kuskit).

      
  • Kyllä sen pitäisi tilastoissa näkyä kun uusien autojen turvallisuus kehittyy ja 15-20 v ikäiset aikanaan kehityksen kärjessä olleet autot menee paaliin. Nykyisissä törmäystesteissä loukkaannutaan, aikanaan samanlaisessa testissä olisi jouduttu teholle tai kuoltu. Pitää muistaa että me kuluttajat maksetaan tämä, myös onnettomuudet.

    esim. Talvirajoitusten poisto ei ole pieni nopeuslisä.

      
  • Ajattelija2015: ”Kerrotko kuinka monta prosenttia kuolonkolareista ajetaan kännissä? Kuinka monta prosenttia kuolonkolareista ajetaan ilman turvavyötä? Kuinka monta prosenttia kuolonkolareista ajetaan kaahaamalla huvikseen täysin järjettömillä nopeuksilla? Kuinka monta prosenttia kuolonkolareista ajaa vanhus, joka saa sairaskohtauksen, tai jonka huomiokyky on alentunut merkittävästi vanhuuden/dementoitumisen myötä? Kuinka monta prosenttia kuolonkolareista johtuu itsemurhasta? Kerrotko kuinka monta prosenttia kuolonkolareista ajetaan kännissä? Kuinka monta prosenttia kuolonkolareista johtuu selkeästä havainnointivirheestä?

    Pointtisi tuli selväksi. Tuo asia tuli selväksi ainakin minulle jo yli kymmenen vuotta takaperin, kun tästä aiheesta alettiin tällä palstalla vääntää. Olet oikeassa, noihin asioihin automaattinen nopeusvalvonta ei vaikuta.

    Sanoin kerran, että automaattisella nopeusvalvonnalla saadaan samalla rahalla alennettua useamman kuskin ajonopeutta kuin manuaalisesti suoritetulla nopeusvalvonnalla. Vastasit, että ””Tuskin tuota kukaan voi kiistää. Olet siis sitä mieltä, että kameroiden kohdalla ajonopeudet laskevat. Pidä tämä mielessä hetken aikaa.

    On tieteellinen fakta, että ajonopeuksien laskiessa liikennekuolemien määrä laskee kameroiden vaikutusalueella suunnilleen 6 % jokaista alentunutta tuntikilometriä kohden. Olet sanonut siitä aiheesta näin: ”Minä ainakin myönnän suoraan, että tietenkin nopeuden kasvattaminen vaikka 1 km/h lisää riskiä aina jonkun verran (ainakin lähes aina). En minä tätä ole koskaan kiistänyt.” Pidä tämäkin hetki mielessä.

    Sinä olet sitä mieltä, että kameravalvonta ei vaikuta liikenneturvallisuuteen niiden riskikuljettajien osalta, joista tuossa ylempänä minulta kyselit: ”Kameralla ei ole esimerkiksi mitään vaikutusta huvikseen, mahdollisesti kännissä kaahaaviin nuoriin. He kiertävät kamerat, tai hidastavat niiden kohdilla. Kamerat eivät myöskään valvo mitään muuta rikettä, kuin ylinopeutta. Kameroilla ei voida valvoa esim. suojatiesääntöjä, perässä roikkumista, rattijuoppoja, törttöileviä vanhuksia, kännykkään puhumista… Pidä tätäkin asiaa hetki mielessäsi.
    .
    Sinä olet sitä mieltä, että kameravalvonta muuttaa vain tavallisten kuljettajien ajonopeuksia: ” ...pahimmat riskit kuitenkin piilevät jossain aivan muualla, kuin tavallisessa autoilijassa, joihin kamerat enimmäkseen vaikuttavat.”

    Siinä on neljä sinun omaa mielipidettäsi. Jos sinä tosiaan olisit ajattelija, niin sinulla olisi automaattisesta kameravalvonnasta ja sen lisäämisestä mielipide, joka huomioi nuo kaikki neljä mielipidettäsi samanaikaisesti. Nyt sinulla ei ole sellaista mielipidettä, joten pystyt tuijottamaan yhtä faktaa kerrallaan muistamatta omia mielipiteitäsi muista yksityiskohdista, jotka ko. asiaan liittyvät.

    Sen tuloksena et huomaa erästä mielipiteittesi kannalta oleellista juttua: jos ongelmakuskit eivät muuta vauhtiaan kameravalvonnan vuoksi, ja jos tavalliset kuskit, ne ainoat joiden vauhtiin kamerat vaikuttavat, eivät joudu kuolonkolareihin, niin mistä sitten johtuu että todellisessa liikenteessä liikenteen keskinopeuden laskiessa kuolonuhrien määrä laskee Potenssimallin ennustamalla tavalla?

    En minä tosissani odota sinulta tuohin järkivastausta, koska olen yrittänyt houkutella sinua ajattelemaan ennenkin, ja vastasit että olet jo pohdiskelusi tehnyt. Ehkä sinun pitäisi muuttaa nimimerkiksesi ”Aikoinaan ajatellut”? Todennäköisesti vastaat nytkin kertomalla huomioitasi minun kyvyttömyydestäni ajatella omilla aivoilla ja minun uskonnollisten mantrojen toistostani. Mutta tuollainen välttelykin jo riittää osoittamaan pointtini; sinä et ajattele sen vertaa että tarkistaisit mielipiteittesi keskinäisen logiikan. Et edes silloin, kun mielipiteittesi ristiriitaisuus tuodaan valmiina eteesi.

    Näin aikamoisen vaivan kaivellessani noita mielipiteitäsi, joten en aio jättää tätä ainoaksi kerraksi kun kyselen sinulta että joko olet ajatellut edes sen verran että tietäisit edes mitä mieltä olet.

      
  • Ajattelija2015: ” TeeCee, unohdit vastata, miksi valehtelit automaattivalvonnan määrästä?”

    En osaa yhdistää tuota muuhun kuin kommenttiini, että poliisin resurssipula on syönyt resursseja myös automaattiselta nopeusvalvonnalta. Jos tarkoitat tätä, niin enhän minä mitään valehdellut, vaan kerroin mitä olen lehdistä lukenut ja uutisista kuullut. Tässä pari ensimmäistä hakukoneen tulosta:

    Raahen Seutu: Vaikka alkuvuonna uutisoitiin liikennevalvontakameroiden lisäämisestä, on suunnitelmat laitettu säästöjen vuoksi jäihin. Hallitusohjelmassa suunnitellaan poliisitoimelle 10 miljoonan euron säästöjä

    Iltalehti: Automaattisia liikennevalvontakameroita ei sittenkään aiota lisätä lähiaikoina...Poliisihallituksen poliisitarkastajan Heikki Ihalaisen mukaan syynä suunnitelman muutokseen ovat poliisin toimintaan kohdistuvat säästöt.
    MTV: Peltipoliiseja ei tulekaan lisää...

    MTV: Pitkään teille kaavailtuja keskinopeuden mittaukseen perustuvia valvontakameroita ei tällä hetkellä ole käytössä yhtään kappaletta... Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta sanoo, että esteenä on raha

    En ole sanonut että automaattinen nopeusvalvonta olisi vähentynyt. Minun olisi hullua sanoa niin kun kerran olen sitä mieltä että se on lisääntynyt. Ja mielestäni jatkaa lisääntymistä siihen asti, kunnes kaikki sellaiset alueet ovat sen piirissä, joissa siitä on hyötyä. Tietyn pisteen jälkeenhän kiinteään kameraan sijoitetun investoinnin panos/tuotos-suhde alkaa laskea, eikä sellaiseen tarkoitukseen kannata enää lyödä rahaa kiinni. Liikkuvien kameroiden raja ei tule yhtä pian vastaan.

    Olen siis sanonut että Poliisilta vaaditut kulujen karsimiset ovat syöneet resursseja myös kameravalvonnalta, ja tätä mielipiteeni perustuu siihen, että Poliisin edustajat ovat mediassa näin sanoneet. Jos tähän sisältyy vale, niin minä en sitä huomaa.

    Mutta nyt kun otot puheeksi valehtelun, niin olen minä väärääkin tietoa jakanut. Sanoin 2.3. klo. 15:52 tässä samassa ketjussa näin: ”Lisäksi vielä noiden arvojen 95 %:n varmuusmarginaali (=väli johon 95 % tapauksista osuu) on hyvin laaja, alkaen aina 0,1:stä. Se merkitsee jo aika reipasta onnettomuuden määrän VÄHENEMISTÄ nopeuden noustessa.” Tuo on virhe, eihän ykköstä pienempi positiivinen potenssi tuota tarkoita. Se tarkoittaa, että onnettomuuksien määrä nousee hitaammin kuin nopeus. Minun virheeni, pahoittelen.

      
  • Jarmo: ”Liian suuri nopeus on kuolonkolareiden taustalla yli 40%:ssa tapauksista.”

    Tuo tieto on peräisin tutkintalautakuntien kuolonkolareista tekemistä raporteista. Olen pitkään ihmetellyt mistä ne saavat nopeustiedot, joista me sitten tällaisilla palstoilla väännämme kättä desimaalin tarkkuudella. Lopulta sain niinkin vallankumouksellisen idean, että minäpä kysyn, että millä tarkkuudella ne tiedot saadaan. Sain liikenneturvasta vastauksen, että raporttien nopeustietojen tarkkuus ei riitä pienten ylinopeuksien vaarallisuuden tai vaarattomuuden arvioimiseen.

    Yksi ajoneuvoryhmä poikkeaa tästä, nimittäin autot joissa laki vaatii ajopiirturin. Kun vertaa onnettomuustutkintalautakuntien vuosiraportin nopeusarvojen perusteella ylinopeuden vaikutusta liikennekuoleman todennäköisyyteen piirturilla varustettujen ja ilman sitä olevien autojen kesken, huomaa oudon asian: ylinopeus näyttää olevan monta kertaa vaarallisempaa piirturilla varustetulla autolla kuin ilman piirturia olevalla.

    Toistaiseksi olen keksinyt tuolle kaksi selitystä. Joko ajopiirtureiden vaarallisuus on vaiettu ongelma, tai sitten ilman ajopiirturia olevien autojen nopeudet arvioidaan raportteihin alakanttiin. Jos tuo jälkimmäinen pitää paikkansa, niin tuo tilastollinen liian suuren nopeuden prosenttiosuus kuolonkolareissa on todellisuudessa paljon isompi kuin 40 %.

      
  • Ajattelija2015: ”TeeCee kirjoittaa sivutolkulla skeidaa, mutta väistelee aina hankalimmat kysymykset.
    Suomessa liikenteen keskinopeudet ovat pysyneet jokseenkin samoina muistaakseni noin vuodesta 1990 alkaen....Jo yksistään tämä fakta osoittaa sen, että liikenteessä kuolleiden määrä voi laskea erittäin paljon, vaikka nopeudet eivät muuttuisi lainkaan. Jo tämä tosiasia osoittaa sen, että potenssimallista vauhkoaminen on näpertelyä, joka ei liity liikenneturvallisuuteen, vaan joidenkin uskovaisten pakonomaiseen tarpeeseen kytätä ajonopeuksia.

    Onko tämä tosiaan kysymys jota olen väistellyt? No hyvä että otit puheeksi että saadaan tähänkin selvyys. Vastaukseni: se, että liikenteen uhrimäärä voi laskea erittäin paljon monien tekijöiden tuloksena, ei liity mitenkään Potenssimalliin. Mutta se, että joku luulee niillä olevan jotain tekemistä toistensa kanssa, osoittaa että tämä joku on ihan pihalla aiheesta, josta puhuu.

    Tässä ollaan jo hyvän aikaa syytelty toisiamme uskovaisuudesta, olisiko aika sopia mitä sillä tarkoitamme? Minä tarkoitan sillä sitä, että henkilöllä on mielipide, joka ei vastaa tieteen kantaa. Sanon sinua uskovaiseksi esimerkiksi siksi, että sinulla on nopeuden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen mielipiteitä, jotka ovat Potenssimallin vastaisia. Jos sinulla ei olisi tätä uskoasi, niin pitäisi riittää että osoitan mitä mielipidettäsi tarkoitan ja osoitan, mitä Potenssimalli siitä sanoo. Tieteeseen mielipiteensä perustava (=uskovan vastakohta) muuttaisi mielipiteensä, koska Potenssimalli pitää paikkansa. Tai sitten hän esittäisi tieteellisen näytön siitä, ettei se pidä paikkaansa. Mutta sinä vaan kinaat vastaan, joten siksi olet mielestäni uskovainen.

    Jos olen ymmärtänyt oikein, niin minä olen sinun mielestäsi uskovainen koska luotan tieteen todeksi väittämän asian olevan tosi. Eikö tuossa sinun mielestäsi ole ristiriitaa?

      
  • Ajattelija2015: ”TeeCee ihmettelee, mitä muuta hän voisi tehdä, kuin jauhaa lievistä ylinopeuksita. No jauha vaikka:
    -Autokannan uudistamista, koska kuten tiedämme, tällä on radikaalisti suurempi vaikutus kuolonkolareihin, kuin lievillä ylinopeuksilla. Autoverotusta siis kevyemmäksi.
    -Tämän jälkeen vaadi vanhuksille pakollisia ajokokeita. Aika moni tälläkin palstalla vähättelee dementoituneiden vanhuksien aiheuttamaa riskiä ja näiden ajelevien vanhuksien määrä on jatkuvassa kasvussa.
    -Seuraavaksi vaadi, että rattijuopolta takavarikoidaan auto (riippumatta siitä kenen auto on) esimerkiksi toisen narahduksen jälkeen, jospa saataisiin rattijuoppojakin kuriin.

    Et tainnut lukea perusteluitani, joten toistan ne: kenelle minä TÄÄLÄ, tällä palstalla, noista jauhaisin? Jos palstalla on liikenneministeri tai joku muu poliittinen päättäjä niin ilmoittautukoon, jonka jälkeen vaadin häneltä toimenpiteitä. Palstalaisista ei muistaakseni kukaan koskaan ole kertonut sinun kannastasi poikkeavia mielipiteitä noista mainitsemistasi asioista. Ylinopeuden vaikutuksista tietämättömyytensä ilmi tuoneita sen sijaan löytyy palstalta paljon.

    Muuten, minä en jauha lievistä ylinopeuksista, jauhan liikennesääntöjen noudattamisesta. Alkuperäinen väitteeni oli, että kuljettajien ei pidä rikkoa tahallaan liikennesääntöjä. Lähestulkoon kaikki olivat tästä kanssani samaa mieltä kaikkien muiden asioiden suhteen paitsi sen, jolla säädellään ajonopeuksia. Rajoituksia pitäisi saada ylittää. Ja tutkimusten mukaan ajonopeus on eniten liikennekuoleman todennäköisyyteen vaikuttava muuttuja. Huomaatko ristiriitaa tuossa?

    Moni niistäkin, jotka enemmän tai vähemmän pitkin hampain myönsivät että onhan tuo kieltämättä tieteen vahvistama fakta, sanoivat että he itse ajavat vain PIENTÄ ylinopeutta, joka ei vaaranna liikenneturvallisuutta. Keskustelujen perusteella kuljettajat laskevat oman ylinopeutensa pieneksi välillä 2-30 km/h. Ylipäätään mikä tahansa sössötys tuntuu kelpaavan perusteluksi sille, että puhujan ITSENSÄ ajama ylinopeus on OK. Esimerkkinä siitä kuinka epätoivoisiin selityksiin ollaan valmiita menemään vaikkapa se, että muutama on puolustanut omaa tahallista ylinopeuttaan sillä, että nopeuden lisäyksen vaarallisuus on tieteellisesti havaittu vain KESKInopeudesta. Eli on todistamatta, että juuri hänen nopeudenlisäyksensä vaarantaisi turvallisuutta.

    Tuollaisia mielipiteitä tämä palsta pursuaa, ja sinä ihmettelet miksi puhun heille ylinopeudesta enkä maamme liikennepoliittisista epäkohdista.

      
  • Ajattelija2015: ”Potenssimallilla voi yrittää teoriassa selitellä vaikka mitä, mutta lievien ylinopeuksien kyttääminen ei ole tehokas keino kuolemien määrän laskemiseksi.

    Niinhän sinä toistelet, mutta et silti halua keskustella asiasta. Annoin sinulle muutaman perustelun siitä miksi pieniinkin ylinopeuksiin kannatta kiinnittää huomiota. Sinun perustelujasi odotellessa toistan omani, koska et kommentoinut niitä.

    Tutkimus ”Nopeusvalvonnan puuttumisrajan muutos ja sen vaikutukset” havaitsi, että vuonna 2009 toteutettu puuttumiskynnyksen lasku ei vähentänyt 0–5 km/h ylinopeuksia lainkaan. Sen sijaan ylinopeudet 5–25 km/h vähentyivät selvästi (kappale 4.2, sivu 27). Sinä toistelet pieniin ylinopeuksiin puuttumisesta puhuessasi pelkästään pienten ylinopeuksien vaarattomuutta, mutta niihin puuttuminen näyttää tieteellisen tiedon perusteella vaikuttavan eniten enemmän kuin vain pientä ylinopeutta ajavien vauhtiin.

    Toinen pieniin ylinopeuksiin puuttumisen kannalta oleellinen perustelu on, että jonkin asian aiheuttamaa riskiä pitää arvioida kokonaisriskin mukaan, ei sen mukaan, mitä se vaikuttaa yksittäisen kuljettajan riskiin. Kokonaisriski muodostuu riskin suuruuden ja sen esiintymistiheyden tulosta. Riskin esiintymistiheys ei yksittäisen kuskin osalta voi muodostua liikenteen kannalta kovin isoksi, mutta koko liikenteen osalta pienet ylinopeudet ovat usein toistuva ilmiö. Siksi sen vaikutus kokonaisriskiin on iso.

    Potenssimallilla laskien 20 kuljettajan ajaessa 83 km/h 80:n rajoituksella he saavat aikaan saman liikennekuoleman riskin lisäyksen, kuin jos yksi kuski ajaisi saman ajan 27 km/h ylinopeutta. Koska kolmen km/h:n ylinopeus on todennäköisesti liikenteessä yli 20 kertaa niin yleistä kuin 27 km/h ylinopeus, niin kolmen tuntikilometrin ylinopeutta voi pitää LIIKENTEELLE isompana riskitekijänä kuin 27 km/h ylinopeutta.

    Tätäkään et ole kommentoinut: tuollaisia 27 km/h:n ylinopeuksia ajaviin ei juurikaan voi vaikuttaa piikkimattoa miedommilla keinoilla, mutta 3 km/h ylinopeutta ajavilla kuskeilla elämänhallinta on todennäköisesti paremmalla tolalla. Osa heistä todennäköisesti reagoi vauhtiaan pudottamalla kun yhteiskunta viestittää puuttumiskynnystä alentamalla, että myös pieni ylinopeus on vaarallista kun sitä ajaa riittävän moni. En väitä että he kaikki uskovat sen vaikuttavan mitään, mutta sehän taas ei vaikuta lopputulokseen.

    Tämä perustelu ei liity Potenssimalliin, joten se ei ehkä loukkaa uskoasi: me kuskit otamme kaiken aikaa tiedostamattamme vaikutteita muiden ajotavoista. Mittaukset osoittavat, että niiden kuskien määrä kasvaa jatkuvasti, joihin säännöt eivät vaikuta, ja vastaavasti yhä harvemmat pyrkivät noudattamaan sääntöjä. Kuljettajat luovat omilla teoillaan odotuksia toisilleen ja sääntöjä rikkovat saavat sääntöjä aiemmin kunnioittaneitakin niiden rikkojiksi (Sirpa Rajalin ja Leena Luukkanen: Toimivat pelisäännöt - utopiaako?”). Vincent Crawford tutkimusryhmineen tuli siihen tulokseen, että ihmisen perusvaistoihin kuuluu toisten ihmisten matkiminen. Tämän käyttäytymisen uskotaan liittyvän aivojen peilisolujen toimintaan. Kun kuski näkee muiden rikkovan liikennesääntöjä ilman ikäviä seurauksia, moni ajattelee että mitä järkeä heidänkään on nipottaa kun muidenkaan ei näemmä tarvitse. Tämän mekanismin vuoksi pienellä ylinopeudella ajavat heikentävät muiden motivaatiota noudattaa nopeusrajoituksia.

    Onko jokin tuossa sanomani vastoin tiedettä tai logiikkaa? Kerro mikä, niin joko puolustan kantaani antamalla lisää perusteluja tai muutan mielipidettäni. Oletko itse valmis samaan vai oletko täällä vain saarnamassa uskontoasi?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit