Toyota: Minun autossani on viimeisin Toyotan kehittämä turvallisuustekniikka, lukee myös liikennemerkit.
Miten ironista onkaan sitten se, että paikka mistä asian näet taitaa olla juurikin auton mittaristo! Onko se itse asiassa sinulla ainoa paikka, josta seuraat niitä? Sinä oletkin se "mittariston seuraaja"?
Ette ymmärrä aivan yksinkertaista asiaa mitä tarkoitan pilkuntarkalla nopeudenseuraamisella.
Minä ainakaan en ymmärrä miksi jaksat tuosta jauhaa! On sinulle ainakin yritetty kertoa, ettei siitä ole mitään hyötyä. Se on onnetonta kärjistämistä asiasta, jollaista ei ole "jäävuorineen" päivineen - viimeksi tuossa ihan pari kommenttia ylöspäin.
"Miten ironista onkaan sitten se, että paikka mistä asian näet taitaa olla juurikin auton mittaristo! Onko se itse asiassa sinulla ainoa paikka, josta seuraat niitä? Sinä oletkin se ”mittariston seuraaja”?"
Minä muistan ulkoa eteläsuomen pääteiden nopeusrajoitukset, ei minun tarvitse nykytekniikalla nopeutta mittarista seurata. Yksi nopin painallus niin nopeus on mikä tieosuudella on. Tarkoitin lyhyellä matikalla yleistä liikennekäyttäytymistä missä päähuomion keskittynyt nopeuteen, olette ilmeisesti juuri malliesimerkki mittarin vehtaamisessa.
Toyota: Minä muistan ulkoa eteläsuomen pääteiden nopeusrajoitukset, ei minun tarvitse nykytekniikalla nopeutta mittarista seurata.
No otit sitten asian esille kuitenkin autosi tekniikan esittelynä. Miksi?
Tarkoitin lyhyellä matikalla yleistä liikennekäyttäytymistä missä päähuomion keskittynyt nopeuteen, olette ilmeisesti juuri malliesimerkki mittarin vehtaamisessa.
Missä viimeksi kirjoitit "lyhyestä matikasta" ja tarkoitit tuota? Hällä väliä. Se on ihan sama kirjoitatko seuraavaksi "jäävuorista" tai "vain mittariston tuijottamisesta" tai mistä vertauskuvistasi hyvänsä. Mitä hyötyä jauhaa?
Jos Toyota et tavoittele korkeita nopeuksia, mikä estää rajoitusten vallitessa oikeiden tilannenopeuksien käytön? Ratkaisuksi olet esittänyt rajoitusten poistamista pääteiltä taajamien välisellä alueella. Miksi taajamissa tarvitaan rajoituksia, jos mielestäsi ilman rajoituksia luovutaan pakonomaisesta suurinta sallittua ajamisesta ja osataan nykyistä paremmin valita sopivat tilannenopeudet?
Jos Suomeen on kehittymässä valvontaan liittyvä ongelma, miten rajoitusten poisto vaikuttaisi tähän asiaan? Toki ylinopeuksien määrä alenisi, jos rajoitettujen tieosuuksien määrä vähenisi, mutta ei se muun valvonnan puutetta paikkaa. Päinvastoin, rajoituksen poisto sekä kasvattaisi nopeuksien hajontaa, että nostaisi skaalan yläpään nopeuksia eli kasvattaisi riskejä ja siten valvonnan tarvetta.
Päähuomio keskusteluissa keskittyy ajonopeuksiin, koska niistä löytyy erilaisia mielipiteitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että rajoitusten merkitystä tärkeänä pitävät ei välittäisi muista säännöistä. Kuten edellä totesin, tilanne on ihan yleisellä tasolla täysin päinvastainen.
Pari sivua taaksepäin olit sitä mieltä, että "kahdeksan kympin alueella muutaman napsun alinopeutta ajava on mahdotonta ohittaa ilman ylinopeutta ajamista". Tuo on totta. Kerrotko vielä kun et tavoittele kovempia ajonopeuksia, miksi muutaman napsun verran alle suurimman sallitun ajavasta pitäisi päästä ohitse?
Kirjoitit myös, että "Kun lähtee Helsingistä esim. Leville päähuomio menee rajoitusten ja nopeusmittarin kyttäämiseen". Oletettavasti puhuit itsestäsi, koska muiden puolesta et voi puhua. Mistä päättelet, että tuollaista ilmiötä merkittävissä määrin teillämme esiintyisi? Itse en siihen ole törmännyt kuin tietynlaisten tyyppien nettikirjoituksissa, joten epäilen suuresti sen perustuvan mielikuvitukseen, haluun paeta todellisuutta ja haluun luoda maailmankuva omaa mielipidettä tukevaksi.
Nyt kuitenkin kävi ilmi, että autossasi on sellaista tekniikkaa, joka vapauttaa sinun kapasiteettiasi mittarin ja rajoitusten kyttäämiseltä muihin asioihin. Joko tekniikka ei pelaa tai sitten puheissasi on valtava ristiriita. Veikkaan jälkimäistä, mutta huolimatta haluttomuudestasi kirjoittaa keskustelupalstalle asioista, joita mielestäsi muut keskusteluun osallistuvat eivät ole ymmärtäneet muutaman sivun mittaisessa keskustelussa, pyydän kuitenkin tarkentamaan tätä asiaa.
Toyota: ” Suomessa on kehittymässä suuri ongelma kun liikennettä ei valvo käytännössä taajamien ulkopuolella kukaan muu kuin peltipöntöt. Sanon lyhyesti tekemättä listaa että liikenneturvallisuuteen liittyen siellä olisi paljon tärkeämpää valvottavaa kuin nopeus.”
Tärkeämpää minkä kriteerin mukaan? Liikennevalvonnasta vastaa valtio, joka tähtää koko yhteiskunnan onnettomuuskustannuksien minimointiin. Valtio päättää myös sen, minkä verran resursseja tähän tavoitteeseen käytetään. Virkakoneiston tehtävä on käyttää tämä resurssi niin, että valtion tavoite täytyy mahdollisimman hyvin. Annettu resurssi on aina tarvetta niukempi, mikä pakottaa toteutuksesta vastaavat selvittämään eri vaihtoehtojen vaikutukset ja hinnat.
Virkakoneisto pitää yllä tiedostoa jossa on päivitettynä viimeisin tutkimustieto eri asioiden vaikutuksista liikenteen onnettomuuskuluihin, eri toimenpiteiden vaikutusajat, niiden hinnat jne.. Esimerkiksi Suomessa tuon tiedoston nimi on TARVA eli Turvallisuusvaikutusten arviointi vaikutuskertoimin ja Norjassa Trafikksikkerhetshåndboken. TARVA meni salasanan taakse, mutta minulla on viimeinen julkinen versio vuodelta 2004 tallessa. Tätä ja muita vastaavia apuna käyttäen päätetään mm. se, mihin valvontaan sijoitettuna yksi euro tuottaa eniten säästöä liikenteen onnettomuuskustannuksissa. Kaikissa maissa, joiden kielestä saan riittävästi selvää, panostetaan aina vaan enenevästi nopeusvalvontaan, etenkin automaattiseen. Olen omin päin päätellyt, että tämä johtuu pääasiassa kolmesta syystä.
Ensinnäkin nopeuden rooli liikenneturvallisuudelle, ja sitä kautta yhteiskunnalle koituville onnettomuuskuluille, on osoittautunut sitä suuremmaksi, mitä tarkempaa tietoa tiede on asiasta saanut selville.
Toiseksi automaattinen valvontatekniikka on viimevuosina kehittynyt paljon. Vielä hetki sitten konstaapelit kaatelivat pönttöjä ja kiikuttivat märkäfilmejä kehitettäviksi, nyt tiedonsiirto tapahtuu langattomasti ja materiaali voidaan käsitellä tehokkaasti keskitetysti.
Ja kolmanneksi, yhä useammassa maassa lainsäädäntö mahdollistaa seuraamusten kohdistamisen auton haltijaa käyttäjän sijaan. Tanskalaisen selvityksen mukaan automaattisen nopeusvalvonnan käyttökuluista 2/3 muodostuu sakon perinnän hallinnollisista kuluista, ja ns. haltijavastuu pienentää tätä merkittävästi, eli parantaa tämän valvontamuodon tuottavuutta.
Joten minkä kriteerin mukaan ne sinun valvottavien asioiden listalla olevat asiat ovat paljon nopeusvalvontaa tärkeämpiä? Jos ne ovat tärkeämpiä jonkun muun kuin liikenneonnettomuuksien kustannusten kannalta, niin en usko että listasi kiinnostaa valtiota. Mutta jos sinulla on tiedossa edes yksi asia, jonka valvontaan sijoittaminen tuottaa suuremman säästön kuin nopeusvalvontaan sijoitettuna, niin nobelia pukkaa. Ja sinulla on suorastaan LISTA sellaisia asioita!
Listoja pystyy kirjoittelemaan kuka vaan, joten hyppää suoraan siihen kohtaan missä kerrot kuinka paljon nopeusvalvontaa enemmän ne listan asiat säästävät ja mihin tämä vaikutus perustuu. Niitähän sinulta kuitenkin kysyttäisiin heti. Sinuna tosin en tuhlaisi noin arvokasta tietoa meihin amatööreihin vaan lähestyisin kansainvälisiä tiedejulkaisuja. Tässä ollaan nyt jonkun suuren äärellä, tavallinen rivikansalainen ei ihan joka päivä mullista kokonaista tieteenalaa. Onkohan niin tapahtunut ikinä?
Toyota: ” Tarkoitin lyhyellä matikalla yleistä liikennekäyttäytymistä missä päähuomion keskittynyt nopeuteen, olette ilmeisesti juuri malliesimerkki mittarin vehtaamisessa.”
Pompitko sinä asiasta toiseen vai ymmärränkö minä jotain väärin? Välillä puhut nopeusmittarin kyttäämisestä, siis kuskeista, ja välillä nopeuden valvomisesta, siis valtiosta, etkä tunnu löytävän logiikkaa kummastakaan. Minusta taas kummankin kiinnostukselle nopeutta kohtaan on ihan loogiset syyt.
Valtiolla on omat intressinsä asetella rajoituksia ja valvoa niiden noudattamista. Suurimman sallitun ajonopeuden kaltaisen, numeroina ilmaistavan asian valvomisessa on kansalaisten oikeusturvan kannalta tarpeellista ilmaista numeroina myös se raja, jonka jälkeen valtio ryhtyy toimenpiteisiin.
Monien kuljettajien mielestä heidän intressissään on ottaa kulloisestakin rajoituksesta kaikki irti. Rajalla keikkuvan on hyvä tietää tarkka nopeutensa, mikä johtaa joillakin mittarin vahtaamiseen. Viimevuosina tapahtunut puuttumiskynnyksen yhtenäistäminen ja alentaminen ovat lisänneet viisarin tarkkailun tärkeyttä entisestään varsinkin niillä, joilla on tapana käyttää myös rajoituksen ylärajan ja puuttumiskynnyksen väliin jäävää osuutta.
Mikään sinun tarjoamistasi ratkaisuista ei liity noihin varsinaisiin syihin. Tai siis asioihin, joita pidän syinä.
Laitetaan usein tyhjä peltipönttö tolpanpäähän tienvarteen ja liikenteen ongelmat on mielestänne ratkaistu. Luvataan oikein palkkio jos mainitsee liikenteessä oleva muutakin tarvetta liikennevalvontaan mitä pönttö ei ymmärrä.
Nopeus on osallisena onnettomuuteen jos onnettomuuden jompikumpi osapuoli yleensä liikkuu, onko se onnettomuuden syy jää kyseenalaiseksi.
"Mutta jos sinulla on tiedossa edes yksi asia, jonka valvontaan sijoittaminen tuottaa suuremman säästön kuin nopeusvalvontaan sijoitettuna, niin nobelia pukkaa. Ja sinulla on suorastaan LISTA sellaisia asioita!
Listoja pystyy kirjoittelemaan kuka vaan, joten hyppää suoraan siihen kohtaan missä kerrot kuinka paljon nopeusvalvontaa enemmän ne listan asiat säästävät ja mihin tämä vaikutus perustuu."
Onnettomuussyyt moninaisia:
Auto-onnettomuudet johtuvat tilastojen mukaan hyvin moninaisista syistä. Liikenneturvallisuusyksikön yhteyspäällikkö Tapio Koisaari tiivistää yleisimpiä syitä kuolemaan johtaneisiin tieliikenneonnettomuuksiin.
– Kuljettajan tilaan voi liittyä jokin riski: hän on humaltunut, väsynyt, saattaa nukahtaa. Ajoneuvoon liittyy joku riski: siitä puuttuu oleellisia turvalaitteita tai siinä on vikoja. Tieympäristö voi olla sellainen, ettei se ole suosiollinen esimerkiksi törmäysten kannalta. Saatetaan törmätä johonkin kovaan esteeseen, joka on lähellä tien reunaa. Yhdessä onnettomuudessa on monta eri asiaa, jotka johtavat siihen. Eli ei suinkaan ole niin, että yksi asia on pielessä.
Alkuvuoden 2015 aikana on jo tapahtunut muutamia kohtaamisonnettomuuksia suorilla tieosuuksilla. Vaikka näissä onnettomuuksissa on usein toisena osapuolena raskas ajoneuvo, ei kyse ole useinkaan tahallisesta törmäämisestä, kertoo Koisaari.
– Meillä on edelleen jokunen nukahtamistapaus sekä myös sairaskohtauksia, joissa henkilö ei kuole kohtaukseen, mutta tajunta hämärtyy. Ajoneuvoissa käytetään myös kaikenlaisia medialaitteita ja henkilökohtaista elektroniikkaa. Lisäksi on paljon muitakin erilaisia syitä, joiden takia joudutaan vastaavanlaiseen onnettomuuteen.
Pitkä lista riskitekijöitä, mutta vastaus kysymyseen kuinka paljon nopeusvalvontaa enemmän ne listan asiat säästävät ja mihin tämä vaikutus perustuu jäi puuttumaan.
Säästävät mitä? Valvonnan lisäys säästä onettomuuden uhreja. Onhan onettomuuden urille laskettu hinta, eikä teho-osastollakaan makaaminen ilmaista ole.
Kuljettajan tilaan voi liittyä jokin riski: hän on humaltunut, väsynyt, saattaa nukahtaa puhumattakaan, että tuijottaa vain auton mittaristoa, ei osaa/jaksa nostaa kaasujalkaa jne.
Mihin näistä valvonnan lisääminen purisi erityisen hyvin (noista poiminnoista, joita toit):
humaltunut
väsynyt, saattaa nukahtaa
ajoneuvoon liittyy joku riski
tieympäristö voi olla sellainen, ettei se ole suosiollinen törmäyksiin
Tuo on kyllä vähän tylsän kuuloinen, tulisi vain yksi laite lisää teiden varteen, tai sitten yhdistetään siihen toiseen "peltiseen"? Mutta hyvään tarkoitukseen tämäkin sitten joskus tulee.
Okei olen jo vuosia ajanut Suomeen Ruotsin nopeusrajoitusmallia, yritin tätä kautta hakea tukea, ei oikein onnistunut.
Tieliikennekuolemat miljoonaa asukasta kohti – alustavat maakohtaiset tilastot vuodelta 2015
Saksa 43
Suomi 48
Ruotsi 27
Ruotsin Yleiset nopeusrajoitukset (voimassa, jollei liikennemerkein ole osoitettu muuta nopeusrajoitusta) [km/h]
50
Taajamat
70
Haja-asutusalueet
110
Moottoritiet/moottoriliikennetiet
Kamerat keskitetty taajamien alennettujen nopeuksien kohdalle eikä korpisuoralle. Ajapa varsin kierros lahden ympäri, niin etenkin pohjoisessa huomaat eron.
Kyllä Suomessa on tosi paljon vikaa liikennepolitiikassa. 80km rajoitus kesät talvet, ei ole
väliä onko maa jäässä, märkä tai kuiva nopeuden määrää joku nutturapää, jolla ei ole
varmaan korttiakaan. Nopeusrajoitukset pitäisi nostaa reilusti ylemmäksi ja antaa kuljettajan
päättää itse miten vauhtia säätää. Periteisesti autoilija on ollut se rikollinen, joka joutuu
paikkaamaan valtion rahantarpeen. Tietä käyttävät nekin jotka auton kyydissä kulkevat niin
miksi vain kuljettajan pitäisi yksin maksaa tienpidosta? Kai se on tämä kansalinen kateus,
joka aikaansaa tätä käytöstä.
740 GLE: ”Minulle kelpaisi kyllä ruotsalainen nopeuksien valvontatapa.”
Minulle ei kelpaa sellainen josta en tiedä mitään. Onko ruotsalainen nopeuksien valvontatapa osoittautunut jotain muuta tapaa tehokkaammaksi? Kuinka paljon ja mistä syystä? Minulle se tehokkain, kiitos.
Millä perusteella sinä suosit ruotsalaista valvontatapaa?
Toyota: ”Laitetaan usein tyhjä peltipönttö tolpanpäähän tienvarteen ja liikenteen ongelmat on mielestänne ratkaistu.”
Kenen mielestä on ratkaistu? Tyhjä peltipönttö on aika fiksu veto, koska sen pelotevaikutus on lähes sama kuin täydenkin, mutta hinta on huomattavasti pienempi. Mutta mistä löytyy pösilö joka luulee että liikenteen ongelmat on sillä ratkaistu? Kamerapöntöt ovat vain yhden ongelman osaratkaisu, joten niitä pitäisi käsitellä sen mukaisesti. Ne vähentävät onnettomuuskustannuksia enemmän kuin niiden hankinta ja käyttö aiheuttavat kustannuksia, joten niistä on meille hyötyä, mutta ne eivät ole ratkaisu edes ylinopeuksiin saati sitten kaikkiin liikenteen ongelmiin.
Ne herättävät niin isoja tunteita siksi, että ne pakottavat useampia kuljettajia noudattamaan nopeusrajoituksia, kuin mitä ihmisen suorittama valvonta pakottaa. Ihmiset tietävät keskimäärin hyvin vähän nopeuden turvallisuusvaikutuksista, joten on luonnollista että kameravalvonnan negatiiviset puolet saavat ajatuksissa isomman roolin.
Millainen tunnelma jäi valvontamaratonista? Jaettiinko sakkoja nyt oikeudenmukaisemmalla tavalla kun suuri joukko eläviä poliiseja oli tienpäällä mittaamassa nopeuksia?
Itse ajoin n. 200 km eilen ja näin vain yhden ratsian. Sitä en tiedä, mointako jäi havaitsematta. Näkemässäni paikassa siviiliauto oli motarin rampin pysäkillä ja tunnuksilla varustettu pysäytysporukka hieman edempänä levähdysalueella. Asiakkaita ei tuolloin ollut, mutta ainakin tämä tutka oli kameraa vaikeampi havaita. Itse ajoin vastakkaiseen suuntaan.
Yleisradion uutinen kertoo tehoratsiapäivästä otsikolla: Poliisi tyytyväinen tehoratsian vaikutuksiin – "Ollaan menossa oikeaan suuntaan"
Uutisessa haastatellaan poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajaa, joka sanoo:
– Tietenkin toiveena on, ettei ylinopeutta ajettaisi ollenkaan.
Jos tavoitteena on, ettei ylinopeuksia ajettaisi ollenkaan, miksi tavoitetta ei toteuteta määräämällä autoihin asennettavaksi laitteet, jotka estävät ylinopeudella ajamisen? Asia olisi sillä hoidettu. Jos “älykäs” ylinopeuksien estolaite olisi liian vaativa heti asennettavaksi, alussa auttaisi pelkkä nopeudenrajoitinkin, millaisia raskaissa ajoneuvoissa käytetään. Miksi auton tarvitsee kulkea 200 km/h, jos suurin sallittu nopeus on 120 km/h?
Uutisessa esitetään samaa propagandaa, jota on esitetty vuodesta toiseen kuten “pientä ylinopeutta ei ole olemassakaan", jota perustellaan tavanomaisilla syillä eli pysähtymismatkan pitenemisellä ym. Jos pysähtymismatkan piteneminen on ongelma, miksi sallitaan 20 km/h korkeammat nopeudet talvikuukausien jälkeen? Eikö pysähtymismatkan kasvaminen olekaan vaarallista silloin kun viranomainen sen hyväksyy? Pienikin ylinopeus - esimerkiksi 5 km/h - maaliskuussa on vaarallista, mutta 20 km/h lisää nopeutta huhtikuussa ei ole - niinkö?
Pelkkiä otsikoita lukemalla uutisista saa ristiriitaisen kuvan. Uutiset kertovat, että ylinopeudet ovat entistä suurempia.
“Poliisi: Kaaharit eivät usko jäävänsä kiinni – Ylinopeudet entistä törkeämpiä”
Kuitenkin autoilijoiden kaasujalka on keventynyt - ainakin yhtenä päivänä.
“Poliisin nopeusvalvontamaraton hillinnyt suomalaisten kaasujalkaa”
Olen ennenkin esittänyt arvioni siitä, miksi ylinopeuksia ei lopeteta, vaikka ne pystyttäisiin teknisin keinoin lopettamaan esimerkiksi seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Syyt paljastuvat osittain jo uutisista:
“Poliisin nopeusvalvonta alkoi räväkästi Etelä-Karjalassa – Imatralla uusi kamera-auto napsautti 20 sakkoa tunnissa”
Ylinopeuksilla on suuri uutisarvo. Media tarvitsee uutisia, jotka liittyvät ylinopeuksiin ja poliisin “räväkkään” toimintaan. Tällaiset uutiset ovat uutisvirran kivijalka nykyaikana. Ja uutisia julkaisemalla tiedotusvälineet saavat tulonsa. Myös Ylen sivuilla olevista parin viime päivän uutisista moni liittyy tavalla tai toisella ylinopeuksiin. Toimittaja esimerkiksi seuraa kamera-auton toimintaa ja sakottamista.
Iltapäivälehtien lööpeistä ja TV:n “tosiohjelmista” päätellen ihmisille tuottaa jonkinlaista perverssiä nautintoa lukea lehdistä ja katsoa televisiosta, kun avuttomia ihmisiä kiusataan ja nöyryytetään aseellisten voimankäyttäjien toimesta. Samasta ilmiöstähän oli kyse jo roomalaisten huvituksissa, jossa avuttomia ihmisiä tapettiin julmasti areenoilla. Maantiet ovat nykyajan areenoita, ja poliisit ovat nykyajan kladiaattoreita.
Leipää ja sirkushuveja - siihenhän politiikka edelleenkin perustuu.
Esimerkkejä (Googlella löytyviä):
Lehti: Näin Sarasvuo aneli poliisilta armoa (Iltalehti 25.2.2010)
Elstelä kärähti ylinopeudesta (Ilta-Sanomat 10.11.2006)
Suomalaisten sakot voivat pian kaksinkertaistua (Forssan lehti 22.4.2016)
Liigakiekkoilija kärähti ylinopeudesta (Ilta-Sanomat 25.9.2003)
Laulaja Erkki Liikanen ajoi reipasta ylinopeutta – sakot tuli (Ilta-Sanomat 17.1.2015)
Presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela kärähti ylinopeudesta (Ilta-Sanomat 23.11.2004)
IS: Arja Korisevalle muhkeat sakot – ajoi ylinopeutta katsastamattomalla autolla (MTV 16.6.2015)
Tuomioja ajoi ylinopeutta katsastamattomalla autolla (MTV 13.2.2015)
"Jäitä hattuun" ? Yli puolet kärähti ylinopeudesta poliisin ratsiassa (Aamulehti 18.3.2005)
Kiekkopomo jäi kiinni roimasta ylinopeudesta – tulot nolla euroa (Ilta-Sanomat 29.6.2015)
Ajoin letkassa ja samaa nopeutta kuin muutkin enkä huomannut rajoituksen alenemista. Oma moka ja huomaamattomuus, Paatero kertoo rikkeensä syystä Iltalehdelle.
Miesautoilija kärähti ylinopeudesta Urjalassa (8.3.2016)
Miesautoilija syyllistyi liikenneturvallisuuden vaarantamiseen huristeltuaan tuntuvaa ylinopeutta Urjalassa maanantai-iltana klo 19.17. Poliisipartio mittasi Heinoontietä ajaneen, 1970-luvulla syntyneen autoilijan nopeudeksi 121 km/h tieosuudella, missä on 80 km/h:n nopeusrajoitus.
Eivätköhän nuo esimerkit riitä. Viimeksi mainitun “miesautoilijan” nopeus 121 km/h ei välttämättä ole vaarantanut yhtään mitään - paitsi kuljettajan ajokortin. Riippuu tietysti paikasta ja tilanteesta. Jos 20 km/h ylinopeudesta johtuu talvinopeudesta, “varsinaista” ylinopeutta ei ole kuin 21 km/h. Hyvissä olosuhteissa ja hiljaisessa liikenteessä - kenet se vaarantaisi. Olen itsekin syyllistynyt vastaavaan kuvitteelliseen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ties kuinka monta kertaa aiheuttamatta kuitenkaan todellista vaaraa. Yritän kuitenkin pitää ylinopeuden alle ajokortin menettämisen rajan (kun vain tietäisi sen tarkasti), joten en aja yleensä noin paljon ylinopeutta.
On naurettavaa, että 121 km/h nopeutta ajamalla pääsee uutisiin. Toisaalta tämäkin kertoo siitä, miksi ylinopeuksia ei lopeteta. Ne ovat hyviä uutisia.
SO2001: "Jos tavoitteena on, ettei ylinopeuksia ajettaisi ollenkaan, miksi tavoitetta ei toteuteta määräämällä autoihin asennettavaksi laitteet, jotka estävät ylinopeudella ajamisen? Asia olisi sillä hoidettu."
Kun tavoitteea on vähentää ylinopeuksia niin eiköhän oikeasti pitäisi kaikissa uusissa autoissa olla laite, joka todellakin tekee sen paremmin kuin nopeusmittari.
Älykäs nopeudensäätelyjärjestelmä (ISA) alkaa olla teknisesti sellainen, että se voitaisiin laittaa uusiin autoihin. Tullee aika pian uusiin autoihin ?
Toivon, että ylinopeutta ajamisessaan suosivat ottaisivat vastuun omasta ajamisestaan sen sijaan, että ulkoistaisivat sen jonkin järjestelmän puutteen piikkiin. SO2001 on toki esitellyt ennenkin ajatuksiaan ylinopeuden estävästä järjestelmästä ja keksinyt luonut hienoja tarinoita perusteluiksi sille, miksi järjestelmiä ei ole otettu käyttöön. Oli syy mikä tahansa, itse ainakin iloitsen siitä, ettei minun tarvitse kustantaa taas yhtä uutta järjestelmää jo nyt järjettömäksi paisuneen yhteiskunnan koneiston lisäksi. Suomeksi sanottuna siis koitan ihan itse pitää nopeuteni edes suunnilleen rajoituksen mukaisena ja samaa toivon SO2001:ltäkin, jottei tuollaisia järjestelmiä meille rakennettaisi. Muita järjestelmiä kyllä rakennetaan joka tapauksessa. Muutama päivä sitten huomasin työmatkalleni ilmestyneen uuden kamerapöntön tolpan paikkaan, joka menee remonttiin muutaman vuden kuluttua, jos hankkeen rahoitus järjestyy kuten tarkoitus on. Kameraa vielä odotellaan, mutta eiköhän kesään mennessä sekin ala kuvia ottaa. Vaikka yli neljönnesvuosisadan mittaisen ajourani aikana en yhtään sakkoa ole saanut ja siten tuonkin kameran aiheuttama taloudellinen uhka minulle on olematon, en niiden lisäämisestä ilahdu.
SO2001: On naurettavaa, että 121 km/h (80-alueella) nopeutta ajamalla pääsee uutisiin. Toisaalta tämäkin kertoo siitä, miksi ylinopeuksia ei lopeteta. Ne ovat hyviä uutisia.
Sinusta tuo oli naurettavaa, mutta kuitenkin hyvä uutinen? Kumpaa siis?
Kaverilla olisi pitänyt olla pikkuisen paremmin opit vielä päässä, kun on ihan oikestaan hiljattain saanut kortinkin vasta. Sinusta ainoa vika on, ettei autossa ollut rajoitinta. Kuskilla ei ollut mitään vastuuta itsellään, vai ymmärryskö on pettänyt?
Sehän tiedetään, ettei tuon ikäiset ole uutisista kärryillä juuri yhtään mitään, tuskin oli kuullut koko tehovalvontapäivästä!
Toyota:
Minun autossani on viimeisin Toyotan kehittämä turvallisuustekniikka, lukee myös liikennemerkit.
Miten ironista onkaan sitten se, että paikka mistä asian näet taitaa olla juurikin auton mittaristo! Onko se itse asiassa sinulla ainoa paikka, josta seuraat niitä? Sinä oletkin se "mittariston seuraaja"?
Ette ymmärrä aivan yksinkertaista asiaa mitä tarkoitan pilkuntarkalla nopeudenseuraamisella.
Minä ainakaan en ymmärrä miksi jaksat tuosta jauhaa! On sinulle ainakin yritetty kertoa, ettei siitä ole mitään hyötyä. Se on onnetonta kärjistämistä asiasta, jollaista ei ole "jäävuorineen" päivineen - viimeksi tuossa ihan pari kommenttia ylöspäin.
Höpöhöpöä siis.
"Miten ironista onkaan sitten se, että paikka mistä asian näet taitaa olla juurikin auton mittaristo! Onko se itse asiassa sinulla ainoa paikka, josta seuraat niitä? Sinä oletkin se ”mittariston seuraaja”?"
Minä muistan ulkoa eteläsuomen pääteiden nopeusrajoitukset, ei minun tarvitse nykytekniikalla nopeutta mittarista seurata. Yksi nopin painallus niin nopeus on mikä tieosuudella on. Tarkoitin lyhyellä matikalla yleistä liikennekäyttäytymistä missä päähuomion keskittynyt nopeuteen, olette ilmeisesti juuri malliesimerkki mittarin vehtaamisessa.
Toyota:
Minä muistan ulkoa eteläsuomen pääteiden nopeusrajoitukset, ei minun tarvitse nykytekniikalla nopeutta mittarista seurata.
No otit sitten asian esille kuitenkin autosi tekniikan esittelynä. Miksi?
Tarkoitin lyhyellä matikalla yleistä liikennekäyttäytymistä missä päähuomion keskittynyt nopeuteen, olette ilmeisesti juuri malliesimerkki mittarin vehtaamisessa.
Missä viimeksi kirjoitit "lyhyestä matikasta" ja tarkoitit tuota? Hällä väliä. Se on ihan sama kirjoitatko seuraavaksi "jäävuorista" tai "vain mittariston tuijottamisesta" tai mistä vertauskuvistasi hyvänsä. Mitä hyötyä jauhaa?
Puuh.... Olkoot!
Jos Toyota et tavoittele korkeita nopeuksia, mikä estää rajoitusten vallitessa oikeiden tilannenopeuksien käytön? Ratkaisuksi olet esittänyt rajoitusten poistamista pääteiltä taajamien välisellä alueella. Miksi taajamissa tarvitaan rajoituksia, jos mielestäsi ilman rajoituksia luovutaan pakonomaisesta suurinta sallittua ajamisesta ja osataan nykyistä paremmin valita sopivat tilannenopeudet?
Jos Suomeen on kehittymässä valvontaan liittyvä ongelma, miten rajoitusten poisto vaikuttaisi tähän asiaan? Toki ylinopeuksien määrä alenisi, jos rajoitettujen tieosuuksien määrä vähenisi, mutta ei se muun valvonnan puutetta paikkaa. Päinvastoin, rajoituksen poisto sekä kasvattaisi nopeuksien hajontaa, että nostaisi skaalan yläpään nopeuksia eli kasvattaisi riskejä ja siten valvonnan tarvetta.
Päähuomio keskusteluissa keskittyy ajonopeuksiin, koska niistä löytyy erilaisia mielipiteitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että rajoitusten merkitystä tärkeänä pitävät ei välittäisi muista säännöistä. Kuten edellä totesin, tilanne on ihan yleisellä tasolla täysin päinvastainen.
Pari sivua taaksepäin olit sitä mieltä, että "kahdeksan kympin alueella muutaman napsun alinopeutta ajava on mahdotonta ohittaa ilman ylinopeutta ajamista". Tuo on totta. Kerrotko vielä kun et tavoittele kovempia ajonopeuksia, miksi muutaman napsun verran alle suurimman sallitun ajavasta pitäisi päästä ohitse?
Kirjoitit myös, että "Kun lähtee Helsingistä esim. Leville päähuomio menee rajoitusten ja nopeusmittarin kyttäämiseen". Oletettavasti puhuit itsestäsi, koska muiden puolesta et voi puhua. Mistä päättelet, että tuollaista ilmiötä merkittävissä määrin teillämme esiintyisi? Itse en siihen ole törmännyt kuin tietynlaisten tyyppien nettikirjoituksissa, joten epäilen suuresti sen perustuvan mielikuvitukseen, haluun paeta todellisuutta ja haluun luoda maailmankuva omaa mielipidettä tukevaksi.
Nyt kuitenkin kävi ilmi, että autossasi on sellaista tekniikkaa, joka vapauttaa sinun kapasiteettiasi mittarin ja rajoitusten kyttäämiseltä muihin asioihin. Joko tekniikka ei pelaa tai sitten puheissasi on valtava ristiriita. Veikkaan jälkimäistä, mutta huolimatta haluttomuudestasi kirjoittaa keskustelupalstalle asioista, joita mielestäsi muut keskusteluun osallistuvat eivät ole ymmärtäneet muutaman sivun mittaisessa keskustelussa, pyydän kuitenkin tarkentamaan tätä asiaa.
Toyota: ” Suomessa on kehittymässä suuri ongelma kun liikennettä ei valvo käytännössä taajamien ulkopuolella kukaan muu kuin peltipöntöt. Sanon lyhyesti tekemättä listaa että liikenneturvallisuuteen liittyen siellä olisi paljon tärkeämpää valvottavaa kuin nopeus.”
Tärkeämpää minkä kriteerin mukaan? Liikennevalvonnasta vastaa valtio, joka tähtää koko yhteiskunnan onnettomuuskustannuksien minimointiin. Valtio päättää myös sen, minkä verran resursseja tähän tavoitteeseen käytetään. Virkakoneiston tehtävä on käyttää tämä resurssi niin, että valtion tavoite täytyy mahdollisimman hyvin. Annettu resurssi on aina tarvetta niukempi, mikä pakottaa toteutuksesta vastaavat selvittämään eri vaihtoehtojen vaikutukset ja hinnat.
Virkakoneisto pitää yllä tiedostoa jossa on päivitettynä viimeisin tutkimustieto eri asioiden vaikutuksista liikenteen onnettomuuskuluihin, eri toimenpiteiden vaikutusajat, niiden hinnat jne.. Esimerkiksi Suomessa tuon tiedoston nimi on TARVA eli Turvallisuusvaikutusten arviointi vaikutuskertoimin ja Norjassa Trafikksikkerhetshåndboken. TARVA meni salasanan taakse, mutta minulla on viimeinen julkinen versio vuodelta 2004 tallessa. Tätä ja muita vastaavia apuna käyttäen päätetään mm. se, mihin valvontaan sijoitettuna yksi euro tuottaa eniten säästöä liikenteen onnettomuuskustannuksissa. Kaikissa maissa, joiden kielestä saan riittävästi selvää, panostetaan aina vaan enenevästi nopeusvalvontaan, etenkin automaattiseen. Olen omin päin päätellyt, että tämä johtuu pääasiassa kolmesta syystä.
Ensinnäkin nopeuden rooli liikenneturvallisuudelle, ja sitä kautta yhteiskunnalle koituville onnettomuuskuluille, on osoittautunut sitä suuremmaksi, mitä tarkempaa tietoa tiede on asiasta saanut selville.
Toiseksi automaattinen valvontatekniikka on viimevuosina kehittynyt paljon. Vielä hetki sitten konstaapelit kaatelivat pönttöjä ja kiikuttivat märkäfilmejä kehitettäviksi, nyt tiedonsiirto tapahtuu langattomasti ja materiaali voidaan käsitellä tehokkaasti keskitetysti.
Ja kolmanneksi, yhä useammassa maassa lainsäädäntö mahdollistaa seuraamusten kohdistamisen auton haltijaa käyttäjän sijaan. Tanskalaisen selvityksen mukaan automaattisen nopeusvalvonnan käyttökuluista 2/3 muodostuu sakon perinnän hallinnollisista kuluista, ja ns. haltijavastuu pienentää tätä merkittävästi, eli parantaa tämän valvontamuodon tuottavuutta.
Joten minkä kriteerin mukaan ne sinun valvottavien asioiden listalla olevat asiat ovat paljon nopeusvalvontaa tärkeämpiä? Jos ne ovat tärkeämpiä jonkun muun kuin liikenneonnettomuuksien kustannusten kannalta, niin en usko että listasi kiinnostaa valtiota. Mutta jos sinulla on tiedossa edes yksi asia, jonka valvontaan sijoittaminen tuottaa suuremman säästön kuin nopeusvalvontaan sijoitettuna, niin nobelia pukkaa. Ja sinulla on suorastaan LISTA sellaisia asioita!
Listoja pystyy kirjoittelemaan kuka vaan, joten hyppää suoraan siihen kohtaan missä kerrot kuinka paljon nopeusvalvontaa enemmän ne listan asiat säästävät ja mihin tämä vaikutus perustuu. Niitähän sinulta kuitenkin kysyttäisiin heti. Sinuna tosin en tuhlaisi noin arvokasta tietoa meihin amatööreihin vaan lähestyisin kansainvälisiä tiedejulkaisuja. Tässä ollaan nyt jonkun suuren äärellä, tavallinen rivikansalainen ei ihan joka päivä mullista kokonaista tieteenalaa. Onkohan niin tapahtunut ikinä?
Toyota: ” Tarkoitin lyhyellä matikalla yleistä liikennekäyttäytymistä missä päähuomion keskittynyt nopeuteen, olette ilmeisesti juuri malliesimerkki mittarin vehtaamisessa.”
Pompitko sinä asiasta toiseen vai ymmärränkö minä jotain väärin? Välillä puhut nopeusmittarin kyttäämisestä, siis kuskeista, ja välillä nopeuden valvomisesta, siis valtiosta, etkä tunnu löytävän logiikkaa kummastakaan. Minusta taas kummankin kiinnostukselle nopeutta kohtaan on ihan loogiset syyt.
Valtiolla on omat intressinsä asetella rajoituksia ja valvoa niiden noudattamista. Suurimman sallitun ajonopeuden kaltaisen, numeroina ilmaistavan asian valvomisessa on kansalaisten oikeusturvan kannalta tarpeellista ilmaista numeroina myös se raja, jonka jälkeen valtio ryhtyy toimenpiteisiin.
Monien kuljettajien mielestä heidän intressissään on ottaa kulloisestakin rajoituksesta kaikki irti. Rajalla keikkuvan on hyvä tietää tarkka nopeutensa, mikä johtaa joillakin mittarin vahtaamiseen. Viimevuosina tapahtunut puuttumiskynnyksen yhtenäistäminen ja alentaminen ovat lisänneet viisarin tarkkailun tärkeyttä entisestään varsinkin niillä, joilla on tapana käyttää myös rajoituksen ylärajan ja puuttumiskynnyksen väliin jäävää osuutta.
Mikään sinun tarjoamistasi ratkaisuista ei liity noihin varsinaisiin syihin. Tai siis asioihin, joita pidän syinä.
Laitetaan usein tyhjä peltipönttö tolpanpäähän tienvarteen ja liikenteen ongelmat on mielestänne ratkaistu. Luvataan oikein palkkio jos mainitsee liikenteessä oleva muutakin tarvetta liikennevalvontaan mitä pönttö ei ymmärrä.
Nopeus on osallisena onnettomuuteen jos onnettomuuden jompikumpi osapuoli yleensä liikkuu, onko se onnettomuuden syy jää kyseenalaiseksi.
Toyotan linja täysin turhasta argumentoinnista jatkuu "värikkäällä maalailulla" - ilmeisesti hänen mielestään tuollalinen kuvaa.... jotakin....
Viimeisin esimerkki.
Laitetaan usein tyhjä peltipönttö tolpanpäähän tienvarteen ja liikenteen ongelmat on mielestänne ratkaistu.
Höpöhöpöä siksi, koska ei sellaiseen kukaan tietenkään usko, eikä sellaista ole kukaan edes väittänyt. Jne.
Oletko lukenut noiden viime aikaisten kirjoittajien kokonaisuutta avaavia ja hyviä kommentteja? Ai et, no luepas uudestaan....
"Mutta jos sinulla on tiedossa edes yksi asia, jonka valvontaan sijoittaminen tuottaa suuremman säästön kuin nopeusvalvontaan sijoitettuna, niin nobelia pukkaa. Ja sinulla on suorastaan LISTA sellaisia asioita!
Listoja pystyy kirjoittelemaan kuka vaan, joten hyppää suoraan siihen kohtaan missä kerrot kuinka paljon nopeusvalvontaa enemmän ne listan asiat säästävät ja mihin tämä vaikutus perustuu."
http://tilastokeskus.fi/til/ton/tau.html
Onnettomuussyyt moninaisia:
Auto-onnettomuudet johtuvat tilastojen mukaan hyvin moninaisista syistä. Liikenneturvallisuusyksikön yhteyspäällikkö Tapio Koisaari tiivistää yleisimpiä syitä kuolemaan johtaneisiin tieliikenneonnettomuuksiin.
– Kuljettajan tilaan voi liittyä jokin riski: hän on humaltunut, väsynyt, saattaa nukahtaa. Ajoneuvoon liittyy joku riski: siitä puuttuu oleellisia turvalaitteita tai siinä on vikoja. Tieympäristö voi olla sellainen, ettei se ole suosiollinen esimerkiksi törmäysten kannalta. Saatetaan törmätä johonkin kovaan esteeseen, joka on lähellä tien reunaa. Yhdessä onnettomuudessa on monta eri asiaa, jotka johtavat siihen. Eli ei suinkaan ole niin, että yksi asia on pielessä.
Alkuvuoden 2015 aikana on jo tapahtunut muutamia kohtaamisonnettomuuksia suorilla tieosuuksilla. Vaikka näissä onnettomuuksissa on usein toisena osapuolena raskas ajoneuvo, ei kyse ole useinkaan tahallisesta törmäämisestä, kertoo Koisaari.
– Meillä on edelleen jokunen nukahtamistapaus sekä myös sairaskohtauksia, joissa henkilö ei kuole kohtaukseen, mutta tajunta hämärtyy. Ajoneuvoissa käytetään myös kaikenlaisia medialaitteita ja henkilökohtaista elektroniikkaa. Lisäksi on paljon muitakin erilaisia syitä, joiden takia joudutaan vastaavanlaiseen onnettomuuteen.
Pitkä lista riskitekijöitä, mutta vastaus kysymyseen kuinka paljon nopeusvalvontaa enemmän ne listan asiat säästävät ja mihin tämä vaikutus perustuu jäi puuttumaan.
Säästävät mitä? Valvonnan lisäys säästä onettomuuden uhreja. Onhan onettomuuden urille laskettu hinta, eikä teho-osastollakaan makaaminen ilmaista ole.
Kuljettajan tilaan voi liittyä jokin riski: hän on humaltunut, väsynyt, saattaa nukahtaa puhumattakaan, että tuijottaa vain auton mittaristoa, ei osaa/jaksa nostaa kaasujalkaa jne.
Mihin näistä valvonnan lisääminen purisi erityisen hyvin (noista poiminnoista, joita toit):
Ei mihinkään.
Jaa....
No mutta, sillä aikaa poliisi valmistelee tällaista:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001155010.html
Ennen kuin ehdit kommentoida, niin muista lukea sieltä myös se ihan viimeinen rivikin.
Toisaalla taas kehitellään tällaista:
http://www.iltalehti.fi/autot/2016040721374080_au.shtml
Tuo on kyllä vähän tylsän kuuloinen, tulisi vain yksi laite lisää teiden varteen, tai sitten yhdistetään siihen toiseen "peltiseen"? Mutta hyvään tarkoitukseen tämäkin sitten joskus tulee.
Okei olen jo vuosia ajanut Suomeen Ruotsin nopeusrajoitusmallia, yritin tätä kautta hakea tukea, ei oikein onnistunut.
Tieliikennekuolemat miljoonaa asukasta kohti – alustavat maakohtaiset tilastot vuodelta 2015
Saksa 43
Suomi 48
Ruotsi 27
Ruotsin Yleiset nopeusrajoitukset (voimassa, jollei liikennemerkein ole osoitettu muuta nopeusrajoitusta) [km/h]
50
Taajamat
70
Haja-asutusalueet
110
Moottoritiet/moottoriliikennetiet
Kuten TeeCee tuossa ylempänä epäili, taidat oikeasti pomppia asioista toisiin...
Nyt pomppasi kyllä: taajamien ulkopuolisista rajoittamattomista nopeuksista ruotsinmalliin. Ei pysy kärryillä enää.
Minulle kelpaisi kyllä ruotsalainen nopeuksien valvontatapa.
Muulta osin noudan pop cornit ja siirryn katsomoon :-)
Mikä on ruotsalainen nopeuksien valvontatapa?
Kamerat keskitetty taajamien alennettujen nopeuksien kohdalle eikä korpisuoralle. Ajapa varsin kierros lahden ympäri, niin etenkin pohjoisessa huomaat eron.
Kyllä Suomessa on tosi paljon vikaa liikennepolitiikassa. 80km rajoitus kesät talvet, ei ole
väliä onko maa jäässä, märkä tai kuiva nopeuden määrää joku nutturapää, jolla ei ole
varmaan korttiakaan. Nopeusrajoitukset pitäisi nostaa reilusti ylemmäksi ja antaa kuljettajan
päättää itse miten vauhtia säätää. Periteisesti autoilija on ollut se rikollinen, joka joutuu
paikkaamaan valtion rahantarpeen. Tietä käyttävät nekin jotka auton kyydissä kulkevat niin
miksi vain kuljettajan pitäisi yksin maksaa tienpidosta? Kai se on tämä kansalinen kateus,
joka aikaansaa tätä käytöstä.
Laitatko tähän vielä ammattikuljettajan kokemuksen turvin tiivistettynä vaikutukset, jos nopeusrajoituksia nostettaisiin reilusti?
740 GLE: ”Minulle kelpaisi kyllä ruotsalainen nopeuksien valvontatapa.”
Minulle ei kelpaa sellainen josta en tiedä mitään. Onko ruotsalainen nopeuksien valvontatapa osoittautunut jotain muuta tapaa tehokkaammaksi? Kuinka paljon ja mistä syystä? Minulle se tehokkain, kiitos.
Millä perusteella sinä suosit ruotsalaista valvontatapaa?
Toyota: ”Laitetaan usein tyhjä peltipönttö tolpanpäähän tienvarteen ja liikenteen ongelmat on mielestänne ratkaistu.”
Kenen mielestä on ratkaistu? Tyhjä peltipönttö on aika fiksu veto, koska sen pelotevaikutus on lähes sama kuin täydenkin, mutta hinta on huomattavasti pienempi. Mutta mistä löytyy pösilö joka luulee että liikenteen ongelmat on sillä ratkaistu? Kamerapöntöt ovat vain yhden ongelman osaratkaisu, joten niitä pitäisi käsitellä sen mukaisesti. Ne vähentävät onnettomuuskustannuksia enemmän kuin niiden hankinta ja käyttö aiheuttavat kustannuksia, joten niistä on meille hyötyä, mutta ne eivät ole ratkaisu edes ylinopeuksiin saati sitten kaikkiin liikenteen ongelmiin.
Ne herättävät niin isoja tunteita siksi, että ne pakottavat useampia kuljettajia noudattamaan nopeusrajoituksia, kuin mitä ihmisen suorittama valvonta pakottaa. Ihmiset tietävät keskimäärin hyvin vähän nopeuden turvallisuusvaikutuksista, joten on luonnollista että kameravalvonnan negatiiviset puolet saavat ajatuksissa isomman roolin.
Millainen tunnelma jäi valvontamaratonista? Jaettiinko sakkoja nyt oikeudenmukaisemmalla tavalla kun suuri joukko eläviä poliiseja oli tienpäällä mittaamassa nopeuksia?
Itse ajoin n. 200 km eilen ja näin vain yhden ratsian. Sitä en tiedä, mointako jäi havaitsematta. Näkemässäni paikassa siviiliauto oli motarin rampin pysäkillä ja tunnuksilla varustettu pysäytysporukka hieman edempänä levähdysalueella. Asiakkaita ei tuolloin ollut, mutta ainakin tämä tutka oli kameraa vaikeampi havaita. Itse ajoin vastakkaiseen suuntaan.
http://yle.fi/uutiset/poliisi_tyytyvainen_tehoratsian_vaikutuksiin__ollaan_menossa_oikeaan_suuntaan/8828438
Yleisradion uutinen kertoo tehoratsiapäivästä otsikolla: Poliisi tyytyväinen tehoratsian vaikutuksiin – "Ollaan menossa oikeaan suuntaan"
Uutisessa haastatellaan poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajaa, joka sanoo:
– Tietenkin toiveena on, ettei ylinopeutta ajettaisi ollenkaan.
Jos tavoitteena on, ettei ylinopeuksia ajettaisi ollenkaan, miksi tavoitetta ei toteuteta määräämällä autoihin asennettavaksi laitteet, jotka estävät ylinopeudella ajamisen? Asia olisi sillä hoidettu. Jos “älykäs” ylinopeuksien estolaite olisi liian vaativa heti asennettavaksi, alussa auttaisi pelkkä nopeudenrajoitinkin, millaisia raskaissa ajoneuvoissa käytetään. Miksi auton tarvitsee kulkea 200 km/h, jos suurin sallittu nopeus on 120 km/h?
Uutisessa esitetään samaa propagandaa, jota on esitetty vuodesta toiseen kuten “pientä ylinopeutta ei ole olemassakaan", jota perustellaan tavanomaisilla syillä eli pysähtymismatkan pitenemisellä ym. Jos pysähtymismatkan piteneminen on ongelma, miksi sallitaan 20 km/h korkeammat nopeudet talvikuukausien jälkeen? Eikö pysähtymismatkan kasvaminen olekaan vaarallista silloin kun viranomainen sen hyväksyy? Pienikin ylinopeus - esimerkiksi 5 km/h - maaliskuussa on vaarallista, mutta 20 km/h lisää nopeutta huhtikuussa ei ole - niinkö?
Pelkkiä otsikoita lukemalla uutisista saa ristiriitaisen kuvan. Uutiset kertovat, että ylinopeudet ovat entistä suurempia.
“Poliisi: Kaaharit eivät usko jäävänsä kiinni – Ylinopeudet entistä törkeämpiä”
Kuitenkin autoilijoiden kaasujalka on keventynyt - ainakin yhtenä päivänä.
“Poliisin nopeusvalvontamaraton hillinnyt suomalaisten kaasujalkaa”
Olen ennenkin esittänyt arvioni siitä, miksi ylinopeuksia ei lopeteta, vaikka ne pystyttäisiin teknisin keinoin lopettamaan esimerkiksi seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Syyt paljastuvat osittain jo uutisista:
“Poliisin nopeusvalvonta alkoi räväkästi Etelä-Karjalassa – Imatralla uusi kamera-auto napsautti 20 sakkoa tunnissa”
Ylinopeuksilla on suuri uutisarvo. Media tarvitsee uutisia, jotka liittyvät ylinopeuksiin ja poliisin “räväkkään” toimintaan. Tällaiset uutiset ovat uutisvirran kivijalka nykyaikana. Ja uutisia julkaisemalla tiedotusvälineet saavat tulonsa. Myös Ylen sivuilla olevista parin viime päivän uutisista moni liittyy tavalla tai toisella ylinopeuksiin. Toimittaja esimerkiksi seuraa kamera-auton toimintaa ja sakottamista.
Iltapäivälehtien lööpeistä ja TV:n “tosiohjelmista” päätellen ihmisille tuottaa jonkinlaista perverssiä nautintoa lukea lehdistä ja katsoa televisiosta, kun avuttomia ihmisiä kiusataan ja nöyryytetään aseellisten voimankäyttäjien toimesta. Samasta ilmiöstähän oli kyse jo roomalaisten huvituksissa, jossa avuttomia ihmisiä tapettiin julmasti areenoilla. Maantiet ovat nykyajan areenoita, ja poliisit ovat nykyajan kladiaattoreita.
Leipää ja sirkushuveja - siihenhän politiikka edelleenkin perustuu.
Esimerkkejä (Googlella löytyviä):
Lehti: Näin Sarasvuo aneli poliisilta armoa (Iltalehti 25.2.2010)
Elstelä kärähti ylinopeudesta (Ilta-Sanomat 10.11.2006)
Suomalaisten sakot voivat pian kaksinkertaistua (Forssan lehti 22.4.2016)
Liigakiekkoilija kärähti ylinopeudesta (Ilta-Sanomat 25.9.2003)
Laulaja Erkki Liikanen ajoi reipasta ylinopeutta – sakot tuli (Ilta-Sanomat 17.1.2015)
Presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela kärähti ylinopeudesta (Ilta-Sanomat 23.11.2004)
IS: Arja Korisevalle muhkeat sakot – ajoi ylinopeutta katsastamattomalla autolla (MTV 16.6.2015)
Tuomioja ajoi ylinopeutta katsastamattomalla autolla (MTV 13.2.2015)
"Jäitä hattuun" ? Yli puolet kärähti ylinopeudesta poliisin ratsiassa (Aamulehti 18.3.2005)
Kiekkopomo jäi kiinni roimasta ylinopeudesta – tulot nolla euroa (Ilta-Sanomat 29.6.2015)
Paatero kärähti ylinopeudesta (Iltalehti 7.9.2012)
Miesautoilija kärähti ylinopeudesta Urjalassa (8.3.2016)
Miesautoilija syyllistyi liikenneturvallisuuden vaarantamiseen huristeltuaan tuntuvaa ylinopeutta Urjalassa maanantai-iltana klo 19.17. Poliisipartio mittasi Heinoontietä ajaneen, 1970-luvulla syntyneen autoilijan nopeudeksi 121 km/h tieosuudella, missä on 80 km/h:n nopeusrajoitus.
Eivätköhän nuo esimerkit riitä. Viimeksi mainitun “miesautoilijan” nopeus 121 km/h ei välttämättä ole vaarantanut yhtään mitään - paitsi kuljettajan ajokortin. Riippuu tietysti paikasta ja tilanteesta. Jos 20 km/h ylinopeudesta johtuu talvinopeudesta, “varsinaista” ylinopeutta ei ole kuin 21 km/h. Hyvissä olosuhteissa ja hiljaisessa liikenteessä - kenet se vaarantaisi. Olen itsekin syyllistynyt vastaavaan kuvitteelliseen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ties kuinka monta kertaa aiheuttamatta kuitenkaan todellista vaaraa. Yritän kuitenkin pitää ylinopeuden alle ajokortin menettämisen rajan (kun vain tietäisi sen tarkasti), joten en aja yleensä noin paljon ylinopeutta.
On naurettavaa, että 121 km/h nopeutta ajamalla pääsee uutisiin. Toisaalta tämäkin kertoo siitä, miksi ylinopeuksia ei lopeteta. Ne ovat hyviä uutisia.
SO2001: "Jos tavoitteena on, ettei ylinopeuksia ajettaisi ollenkaan, miksi tavoitetta ei toteuteta määräämällä autoihin asennettavaksi laitteet, jotka estävät ylinopeudella ajamisen? Asia olisi sillä hoidettu."
Kun tavoitteea on vähentää ylinopeuksia niin eiköhän oikeasti pitäisi kaikissa uusissa autoissa olla laite, joka todellakin tekee sen paremmin kuin nopeusmittari.
Älykäs nopeudensäätelyjärjestelmä (ISA) alkaa olla teknisesti sellainen, että se voitaisiin laittaa uusiin autoihin. Tullee aika pian uusiin autoihin ?
Tässä video aiheesta:
http://etsc.eu/intelligent-speed-assistance-new-film-calls-for-safetyasstandard/
Tietenkään se ei lopettaisi ylinopeuksilla ajoa, mutta vähentäisi varmasti olennaisesti.
Toivon, että ylinopeutta ajamisessaan suosivat ottaisivat vastuun omasta ajamisestaan sen sijaan, että ulkoistaisivat sen jonkin järjestelmän puutteen piikkiin. SO2001 on toki esitellyt ennenkin ajatuksiaan ylinopeuden estävästä järjestelmästä ja keksinyt luonut hienoja tarinoita perusteluiksi sille, miksi järjestelmiä ei ole otettu käyttöön. Oli syy mikä tahansa, itse ainakin iloitsen siitä, ettei minun tarvitse kustantaa taas yhtä uutta järjestelmää jo nyt järjettömäksi paisuneen yhteiskunnan koneiston lisäksi. Suomeksi sanottuna siis koitan ihan itse pitää nopeuteni edes suunnilleen rajoituksen mukaisena ja samaa toivon SO2001:ltäkin, jottei tuollaisia järjestelmiä meille rakennettaisi. Muita järjestelmiä kyllä rakennetaan joka tapauksessa. Muutama päivä sitten huomasin työmatkalleni ilmestyneen uuden kamerapöntön tolpan paikkaan, joka menee remonttiin muutaman vuden kuluttua, jos hankkeen rahoitus järjestyy kuten tarkoitus on. Kameraa vielä odotellaan, mutta eiköhän kesään mennessä sekin ala kuvia ottaa. Vaikka yli neljönnesvuosisadan mittaisen ajourani aikana en yhtään sakkoa ole saanut ja siten tuonkin kameran aiheuttama taloudellinen uhka minulle on olematon, en niiden lisäämisestä ilahdu.
SO2001:
On naurettavaa, että 121 km/h (80-alueella) nopeutta ajamalla pääsee uutisiin. Toisaalta tämäkin kertoo siitä, miksi ylinopeuksia ei lopeteta. Ne ovat hyviä uutisia.
Sinusta tuo oli naurettavaa, mutta kuitenkin hyvä uutinen? Kumpaa siis?
Tuossa olisi vähän raflaavammat luvut, kelpaisiko paremmin?
http://www.iltalehti.fi/autot/2016042221456146_au.shtml
Kaverilla olisi pitänyt olla pikkuisen paremmin opit vielä päässä, kun on ihan oikestaan hiljattain saanut kortinkin vasta. Sinusta ainoa vika on, ettei autossa ollut rajoitinta. Kuskilla ei ollut mitään vastuuta itsellään, vai ymmärryskö on pettänyt?
Sehän tiedetään, ettei tuon ikäiset ole uutisista kärryillä juuri yhtään mitään, tuskin oli kuullut koko tehovalvontapäivästä!