Herbert: Olet kuitenkin harvinaisen selkeästi sanonut mielipiteesi kypärän käytöstä ja tehostanut sitä vertauksilla mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden kypärään, auton turvavyön ja lasten turvaistuimen käyttöön. Edelleenkään noilla vertauksilla ei ole mitään tekemistä pyöräilykypärän käyttämisen kanssa.
Enemmän niillä on tekemistä keskenenään kuin noilla SO2001:n type..korjaan, vertailuista "yleiseen kypäräpakkotarpeeseen" tuossa aiemmin. Mikä siinä nyt on, että se on niin vaikea myöntää?
Edelleen pidetään mielessä, että kommenttini lähti SO2001:n tölväisystä Berliinistä.
Sieltä, missä pyöräilyn edistämisen tavoitteissa on onnistuttu paremmin kuin Suomessa, kannattaisi ottaa oppia. Asenne kypärään on täysin erilainen
Se että käyttö on vapaaehtoista? Vai jotakin muuta? Halveksutaanko noissa maissa kypärän käyttäjiä ja niitä ei sen takia pidettäisi? Ehkä sitten pitäisi muistaa tilanne Suomessa silloin kun ensimmäiset pyöräilykypärät tulivat. Olivathan ne vähän omituisia varmaan minustakin, kilpapyöräilijäkamaa. Eikö siis voisi ajatella niin päin, että Suomessa ollaan edistytty tässä suhteessa? Muut tulevat perässä. Oli tilanne niin, tai ei.
...joten minusta kannattaisi yrittää päästä eroon siitä samasta tyypillisestä suomalaiskansallisesta kypärää käyttämättömien halveksunnasta, jolla sinäkin asiaa käsittelet.
Käytännön elämässä en kiinnitä mitään huomiota siihen, onko pyöräilijällä kypärä päässä. Näppituntumalta, jos tässä nyt yrittää muistella, niin niitä ilmeisesti pidetään paljon. Jopa kauppareissuilla ja tavoilla, joita yrität tuoda esille, vaihtoehtona jollekin muulle liikkumistavalle. Tokkopa sitä kypärää monikaan pitää "pakkona" nykyään, vapaaehtoista homma on enemmän tai vähemmän. Oikeaa pakkoa ei ole. Pitäisikö heitä alkaakin mollailemaan - "mee nyt kattoon vaikka perliiniin"?
Sen sijaan kannattaisi miettiä, paljonko tulee ajettua autolla matkoja, jotka voisi jollain muullakin tavalla hoitaa.
Maksa mitä maksaa, minä käytän omaa autoa aina kun se vain on mahdollista.
Ajattelin vaan liikeyrittäjiä joiden asiakkaat tulee Helsingin ympäristöstä ja kauempaakin.
Ihmettelen edelleen sitä vimmaa, millä autoilijat ja pyöräilijät asetetaan aina vastakkaisille puolille. Ainakin toistaiseksi suuressa osassa Suomea meillä useimmilla on valinnan mahdollisuus siihen, millä matkamme kuljemme. Itse näen pyöräilyn hyvänä vaihtoehtona ja täydentäjänä autolla tehdyille matkoille, silloin kun se vain on mahdollista. Ei pyörä korvaa autoa, tai ainakaan minulla ei ole korvannut, silloin kun keliolosuhteet,matka, aikataulu tai mukana liikkuvat tavarat kulkemista määrittää- silloin kun kyse on hyötyliikkumisesta. Toisinaan tuntuu, että liikennesuunnittelussa painotetaan vain autoja tai sitten kevyttä liikennettä.
Olen samaa mieltä siitä, että kypäräpakkoa ei tule kirjata pakolliseksi ja rangaistavaksi lainsäädäntöön. Luultavasti käyttö ei ainakaan kasvaisi. Kypärän käytön tärkeys (ja monen muunkin asian) vain pitäisi ymmärtää. Rahastakaan ei aina ole kysymys.
Enemmän niillä on tekemistä keskenenään kuin noilla SO2001:n type..korjaan, vertailuista ”yleiseen kypäräpakkotarpeeseen” tuossa aiemmin. Mikä siinä nyt on, että se on niin vaikea myöntää?
En ala vertailla sinun ja SO2001:n kommenttien etäisyyttä reaalimaailmasta.
Se että käyttö on vapaaehtoista? Vai jotakin muuta? Halveksutaanko noissa maissa kypärän käyttäjiä ja niitä ei sen takia pidettäisi?
Ei halveksuta, vaan keskitytään siihen, että pyöräilyä saadaan lisättyä.
Eikö siis voisi ajatella niin päin, että Suomessa ollaan edistytty tässä suhteessa?
Yrittääkö Liikenneturva sanoa, että Tanskassa ja Hollannissa on aikamoinen määrä munapäitä, vaikka siellä pyörällä tehdään huomattavasti enemmän matkoja kuin meillä. Täällä ylipainoiset ihmiset lojuvat autoissaan lyhyitäkin matkoja, koska eivät halua leimautua munapäiksi.
Tokkopa sitä kypärää monikaan pitää ”pakkona” nykyään, vapaaehtoista homma on enemmän tai vähemmän.
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suosistus.
Enemmän niillä on tekemistä keskenenään kuin noilla SO2001:n type..korjaan, vertailuista ”yleiseen kypäräpakkotarpeeseen” tuossa aiemmin. Mikä siinä nyt on, että se on niin vaikea myöntää?
En ala vertailla sinun ja SO2001:n kommenttien etäisyyttä reaalimaailmasta.
Se että käyttö on vapaaehtoista? Vai jotakin muuta? Halveksutaanko noissa maissa kypärän käyttäjiä ja niitä ei sen takia pidettäisi?
Ei halveksuta, vaan keskitytään siihen, että pyöräilyä saadaan lisättyä.
Eikö siis voisi ajatella niin päin, että Suomessa ollaan edistytty tässä suhteessa?
Yrittääkö Liikenneturva sanoa, että Tanskassa ja Hollannissa on aikamoinen määrä munapäitä, vaikka siellä pyörällä tehdään huomattavasti enemmän matkoja kuin meillä. Täällä ylipainoiset ihmiset lojuvat autoissaan lyhyitäkin matkoja, koska eivät halua leimautua munapäiksi.
Tokkopa sitä kypärää monikaan pitää ”pakkona” nykyään, vapaaehtoista homma on enemmän tai vähemmän.
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suosistus.
Enemmän niillä on tekemistä keskenenään kuin noilla SO2001:n type..korjaan, vertailuista ”yleiseen kypäräpakkotarpeeseen” tuossa aiemmin. Mikä siinä nyt on, että se on niin vaikea myöntää?
En ala vertailla sinun ja SO2001:n kommenttien etäisyyttä reaalimaailmasta.
Se että käyttö on vapaaehtoista? Vai jotakin muuta? Halveksutaanko noissa maissa kypärän käyttäjiä ja niitä ei sen takia pidettäisi?
Ei halveksuta, vaan keskitytään siihen, että pyöräilyä saadaan lisättyä.
Eikö siis voisi ajatella niin päin, että Suomessa ollaan edistytty tässä suhteessa?
Yrittääkö Liikenneturva sanoa, että Tanskassa ja Hollannissa on aikamoinen määrä munapäitä, vaikka siellä pyörällä tehdään huomattavasti enemmän matkoja kuin meillä. Täällä ylipainoiset, autoillaan lyhyitäkin matkoja kulkevat ihmiset tuskin haluavat leimautua munapäiksi. Eikö olekin melko ristiriitainen kampanja?
Tokkopa sitä kypärää monikaan pitää ”pakkona” nykyään, vapaaehtoista homma on enemmän tai vähemmän.
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suositus.
Keskustelupalstan hienouksiin kuuluu nykyään se, että linkki estää kommentin lähettämisen. Yritin laittaa tähän loppuun kaupunkifillari.fi-sivuston blogista kirjoituksen "Suomessa ei ole pyöräilykypärän käyttövelvoitetta", mutta se aiheutti koko kirjoituksen katoamisen. Ketä kiinnostaa, laittaa tuon hakusanaksi googleen tai etsii ko. sivustolta. Löytyy paljon esimerkkejä, joilla Kumppanin viimeinen lainaamani kohta saa ihan uudenlaisen merkityksen.
Tokkopa sitä kypärää monikaan pitää ”pakkona” nykyään, vapaaehtoista homma on enemmän tai vähemmän.
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suosistus.
Tokkopa sitä kypärää monikaan pitää ”pakkona” nykyään, vapaaehtoista homma on enemmän tai vähemmän.
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suositus.
www.kaupunkifillari.fi/blog/2014/06/18/suomessa-ei-ole-pyorailykyparan-kayttovelvoitetta/
Tokkopa sitä kypärää monikaan pitää ”pakkona” nykyään, vapaaehtoista homma on enemmän tai vähemmän.
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suositus.
Tokkopa sitä kypärää monikaan pitää ”pakkona” nykyään, vapaaehtoista homma on enemmän tai vähemmän.
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suositus.
Enemmän niillä on tekemistä keskenenään kuin noilla SO2001:n type..korjaan, vertailuista ”yleiseen kypäräpakkotarpeeseen” tuossa aiemmin. Mikä siinä nyt on, että se on niin vaikea myöntää?
En ala vertailla sinun ja SO2001:n kommenttien etäisyyttä reaalimaailmasta.
Se että käyttö on vapaaehtoista? Vai jotakin muuta? Halveksutaanko noissa maissa kypärän käyttäjiä ja niitä ei sen takia pidettäisi?
Ei halveksuta, vaan keskitytään siihen, että pyöräilyä saadaan lisättyä.
Eikö siis voisi ajatella niin päin, että Suomessa ollaan edistytty tässä suhteessa?
Ilmeisesti Liikenneturva haluaa sanoa vastoin kaikkia kasvatusoppeja sekä hyviä tapoja, että Tanskassa ja Hollannissa on aikamoinen määrä munapäitä, vaikka siellä pyörällä tehdään huomattavasti enemmän matkoja kuin meillä. Täällä ylipainoiset ihmiset lojuvat autoissaan lyhyitäkin matkoja, he tuskin haluavat leimautua munapäiksi.
Tokkopa sitä kypärää monikaan pitää ”pakkona” nykyään, vapaaehtoista homma on enemmän tai vähemmän.
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. On useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suositus.
Keskustelupalstan hienouksiin kuuluu jokin systeemi, joka estää kommentin lähettämisen ilman minun atk-taidoillani ymmärrettävää syytä. Yritin laittaa edellisen kommentin loppuun linkin, joka antaa viimeiselle lainaamalleni Kumppanin kommentille ihan uutta syvyyttä.
En siis saa linkkiä laitetta tähän, mutta se löytyy kaupunkifillari.fi-sivustolta blogista "Suomessa ei ole pyöräilykypärän käyttövelvoitetta".
Keskustelupalstan hienouksiin kuuluu jokin systeemi, joka estää kommentin lähettämisen ilman minun atk-taidoillani ymmärrettävää syytä. Yritin laittaa edellisen kommentin loppuun linkin, joka antaa viimeiselle lainaamalleni Kumppanin kommentille ihan uutta syvyyttä.
En siis saa linkkiä laitetta tähän, mutta se löytyy kaupunkifillari . fi-sivustolta blogista "Suomessa ei ole pyöräilykypärän käyttövelvoitetta".
Esitänkin TM:lle toiveen, jossa testattaisiin erilaisia mahdollisuuksia korvata uusien sähköisten laitteiden lisäksi polkupyöräksi luokiteltavilla laitteilla auton käyttöä.
Kansakunnan velttous maksaa maltaita – työmatkojen taittaminen polkupyörällä toisi miljoonasäästöt
Liikenneviraston selvityksen mukaan Suomessa tehtävistä automatkoista yli neljännes on alle kolme kilometriä ja lähes puolet jää alle viiteen kilometriin.
Säästöt ja säästöt, mihinkä minun pitäisi säästää ja kiduttaa itseäni polkupyörällä kun on varaa auton käyttöön. Auton käyttäjät on välillisesti suuria työnantajia myynti huollot teiden kunnossapito ym. me maksetaan nämä autoveroilla ja polttoaineveroilla ja kaikki jotka minunkin autoa näpelöi maksaa taas tuloveroa palkastaan ja minä liikevaihtoveroa laskussa. Siis turha pyöräilijän on kadehtia autonkäyttäjiä ei olisi pyörätietäkään jos ei olisi verotuloja. Kerran me vaan täällä eletään antaa palaa ja nautitaan autoteollisuuden antimista jos on varaa. Kuntoliikuntaan on tehokkaammat keinot kuin kymmenienkilometrien pyörällä hinkkaus.
Työmatkojen taittaminen polkupyörällä veisi valtiolta miljoonatulot.
Komppaan nimimerkki Quuta 1OO prosenttisesti.
Istun mieluummin omassa autossa kun seison linja-autossa, sanoi joku.
Pyöräily huvikseen on ihan jees, mutta kuka sillä kuvittelee parantavansa maailman ilmaston on typerys.
Säästöt ja säästöt, mihinkä minun pitäisi säästää ja kiduttaa itseäni polkupyörällä kun on varaa auton käyttöön.
Sinulla on ehkä varaa auton käyttöön, mutta yhteiskunta ei kykene rahoittamaan kasvavia terveyskuluja, eikä paikkaamaan työvoiman huonosta fyysisestä kunnosta johtuvaa tappiota kilpailukyvyssä. Säästöistä huolimatta Suomen velkaantumisvauhti on huikea, talouskasvu Eu:n toiseksi heikointa, eikä muutosta parempaan ole näkyvissä.
Auton käyttäjät on välillisesti suuria työnantajia myynti huollot teiden kunnossapito ym. me maksetaan nämä autoveroilla ja polttoaineveroilla ja kaikki jotka minunkin autoa näpelöi maksaa taas tuloveroa palkastaan ja minä liikevaihtoveroa laskussa.
Rahat, jotka ei bensan mukana haihdu taivaalle, tulee kyllä käytettyä joka tapauksessa, kun kerta säästäminen ei ole tavoitteena. Sikäli on kuitenkin omituista, että perinteisesti tääällä on valitettu autoilun kalleutta. Nyt kun olisi tarve vähentää autoiluun kuluvan rahan määrää, ei rahalla olekaan väliä. Mutta on olemassa myös ratkaisu. Pyöräilyn suosion kasvusta huolimatta nimim. Quu voi jatkaa autoilua koko ikänsä. Niin minäkin teen, vaikka osan matkoista pyörällä kuljenkin. Henkilökohtaisesta mielipiteestä ei kuitekaan pidä kasata muuria yhteiskunnassa tavoiteltavien parannusten eteen.
Siis turha pyöräilijän on kadehtia autonkäyttäjiä ei olisi pyörätietäkään jos ei olisi verotuloja.
Pyöräilijät ei kadehdi autonkäyttäjiä, eikä verorahat ei ole korvamerkittyjä. Mikä muuten on pyöräilijä ja mikä autonkäyttäjä? Itse käytän molempia kulkuneuvoja? On siis typerää tehdä tuollainen kastijako. Nautin kuitenkin siitä, mitä enemmän pyöriä liikenteessä näen. Tuo porukka voisi valita myön henkilöauton kulkutavaksi ja silloin ruuhkat pahenisi.
Kerran me vaan täällä eletään antaa palaa ja nautitaan autoteollisuuden antimista jos on varaa.
Nuo autoteollisuuden antimet ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Katsoitko areenasta aiemmin tähän viestiketjuun linkittämäni ohjelman Pyörät vs autot?
Kuntoliikuntaan on tehokkaammat keinot kuin kymmenienkilometrien pyörällä hinkkaus.
Riippuu kovasti siitä, miten määrittelet tehokkuuden. Tällä hetkellä suomalaisten fyysinen kunto on sen verran surkea, että jollain tavalla parannusta asiaan pitäisi saada. Kun sinulla on mielessä tehokkaampia keinoja, voitko antaa tässä ehdotuksen toimenpiteistä, jolla tehokkuus realisoituu?
"Säästöistä huolimatta Suomen velkaantumisvauhti on huikea, talouskasvu Eu:n toiseksi heikointa, eikä muutosta parempaan ole näkyvissä."
Miten tämä liittyy minun säästöjen käyttämiseen kulutukseen. Suomen ja Euroopan poliittiset päättäjät on ahneuksissaan tyrineet kaiken ja minun muka pitäisi pelastaa Eurooppa polkupyörällä
Istun mieluummin omassa autossa kun seison linja-autossa, sanoi joku.
Noin moni ajattelee ja siksi esimerkiksi Mannerheimintiellä saa joka päivä istua ihan riittävästi omassa autossa, jos tiettyyn aikaan haluaa johonkin liikkua. Vielä en tosin ole tavannut ketään, jonka mielestä puolen tunnin ylimääräinen istuminen omassa autossa on ihan jees.
Jore44
Pyöräily huvikseen on ihan jees, mutta kuka sillä kuvittelee parantavansa maailman ilmaston on typerys.
Montako tuolla tavalla määriteltynä typerystä tiedät? Olenko täysin väärässä, jos vastaus on nolla? Toki pyöräilyä pidetään yhtenä keinona vähentää haittoja, mutta sellaisenaan siitä tuskin kenenkään mielestä ilmaston parantajaksi. Ei edes cityimmän vihreän.
Quu
Miten tämä liittyy minun säästöjen käyttämiseen kulutukseen. Suomen ja Euroopan poliittiset päättäjät on ahneuksissaan tyrineet kaiken ja minun muka pitäisi pelastaa Eurooppa polkupyörällä
Ei tämä asia sinun napasi ympärillä pyöri. Tämä on yhteiskunnallinen asia. Silti kun esim. terveydenhuoltomenot kasvaa, sinunkin verorahojasi tarvitaan huonokuntoisten ihmisten hoitoon. Lisäksi huonokuntoisen kansan tuottavuus työelämässä on huonompi kuin parempikuntoisen kansan. Tällä hetkellä sinäkin maksat liian vähän veroja, jotta julkiset menot ja tulot olisi tasapainossa.
Kuten tuskin Jorekaan tietää sellaisia, joiden mielestä ilmasto pelastetaan pyöräilemällä, ei kukaan väitä samaa menetelmää Euroopan pelastukseksi. Luotte kuvitteellisen ilmiön, jota täällä kritisoitte. Syy siihen olisi kiinnostava tietää, koska sama mekanismi tulee vastaan monessa muussakin yhteydessä muiden kanssa keskusteltaessa. Koetteko pyöräilyn uhkana vai mistä on kyse? Siitäkö, että tunnistatte itsenne laiskuutta käsittelevästä Ylen uutisesta turhasta autolla ajamisesta ja omatunto alkaa kolkuttaa, kun ette ole valmiita mitään muuttamaan?
Markkinatalous pysyy pystyssä kulutuksenkautta ja minulle on onnistuneiden valintojen kautta tullut kuluttajan osa. 80 luvulla valtionkin taholta käytiin kampanjaa säätäkää säästäkää kuinka kävi. Pyörä omistamisen osalta kulutukseni on nolla.
Quu: ”Säästöt ja säästöt, mihinkä minun pitäisi säästää ja kiduttaa itseäni polkupyörällä kun on varaa auton käyttöön.
Myönnän että Herbert on oikeassa puheissaan yhteiskuntataloudesta, pyöräilyn lisääminen säästäisi yhteisiä varojamme monella sektorilla. Myönnän myös että ihmisten pitäisi suunnitella omia tekojaan myös kansantalous huomioiden, ainakin jos aikoo valittaa veroista tai palveluiden vähyydestä. Mutta se ei vaan riitä motivoimaan minua lähtemään aamulla polkemaan yli tunniksi 25 asteen pakkasessa, tai vastatuuleen räntäsateessa vaaksanpaksuisessa jääkokkareisessa sohjossa, jonka aura on siirtänyt autoväylältä pientareelle. Kuten sanoit, se tuntuu kidutukselta, ja sen vuoksi se vaatii minua paremmin motivoivan tekijän.
Eri asiat motivoivat eri ihmisiä hyvin eri tavoin, joten en tyrkytä omia konstejani vaan kerron mikä toimi minulla. Pääasia on saada tekemisen arvoiseksi harkittu asia toteutumaan. Aloin rakennella tätä motivaatiotani sille pohjalle, että vanhana elämänlaatu riippuu paljon henkisestä ja fyysisestä kunnosta, ja voin vaikuttaa siihen pitämällä yllä hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa jo ennen vanhuutta. Menin läpi vaihtoehdot äijäbaletista luolasukellukseen ja päädyin pyöräilyyn.
Yksi tärkeimmistä pyöräilyä puoltavista tekijöistä oli, että sen voi helposti yhdistää työmatkaan. Töissä on pakko käydä, joten yhdistämällä töissä käymisen pyöräilyyn, karsin itseltäni osan lipsumismahdollisuuksista. Jos vain saan itseni aamulla liikkeelle pyörällä, tulee aika suurella todennäköisyydellä pyöräiltyä kotiinkin päin, vaikka päättäväisyys vähän horjuisikin. Lisäksi työmatka veisi aikaa autollakin, joten kuntoliikuntani ei vie ihan niin paljon vapaa-aikaani kuin se veisi jos sitä pitäisi lähteä johonkin erikseen harrastamaan. Tällaiset ovat tärkeitä asioita kehitettäessä motivaatiota, jonka on tarkoitus kestää kymmeniä vuosia.
Kymmeniä tuhansia pyöräilykilometrejä myöhemmin on varmistunut, että tämä oli minulle sopiva liikuntamuoto ja että motivointikeinoni toimivat suunnitellulla tavalla. Into ei ole lopahtanut vaan kasvanut. Eikä sekään fiilistä ainakaan huononna, että siinä samalla hyötyy myös yhteiskunta, monta tuhatta polttoainelitraa on jäänyt palamatta ansiostani, ja terveydenhoidon resursseja on vapautunut teidän muiden käytettäväksi.
Näistä syistä johtuen mielestäni pyöräilyn tai mitään muunkaan liikuntamuodon aloittamisesta ei pitäisi päättää sen perusteella, että se tuntuu kidutukselta. Ihmisruumis vaatii aika paljon liikuntaa pysyäkseen kunnossa, joten JOTENKIN sitä pitäisi rääkätä. Pelkkiä helppoja ja kivoja asioita tekemällä päätyy todennäköisesti tilanteeseen, joka on kaukana helposta ja kivasta. Jos ei luonnostaan nauti itsensä rääkkäämisestä (harva nauttii), niin se pitäisi markkinoida itselleen sopivilla keinoilla. Tämä sopii aika moneen muuhunkin asiaan elämässä aina ajattelua myöten.
Kaikki taaplaa tyylillään, minun tyyli on henkilöauto ja viulut maksan minä ja kaikenlaisten autoiluun liittyvien verojen ja maksujen kautta myös osan sosiaalimenoja sekä pakolaispolitiikkaa. Eikä ne tulot millä autorahat on hommattu ole ollut verotonta tuloa.
Nautitaan elämästä kukin tavallaan jos tykkää hinkata pyörällä autoilijoiden maksamilla pyöräteillä niin siitä vaan olkaa hyvä.
Tieliikenteestä kerätään Suomessa vuosittain noin 7 miljardia euroa verotuloja. Tästä noin miljardi palaa tieliikenteen hyväksi mm. tienpitoon ja –rakentamiseen.
Autoiluun liittyvän verokertymän korostamisen tarvetta en tässä yhteydessä tajua. Onko kerättyjen verojen määrä iso vai pieni eli kannattaisiko sitä pyrkiä henkilökohtaisella tasolla pienentämään vai onko asialla mitään merkitystä? Toisaalta pyöräilyä varten rakennetun infran arvo on pieni murto-osa autoliikenteen ehdoilla rakennetusta infrasta ja koska autoilusta koituvat verot eivät ole korvamerkittyä rahaa, on täysin perusteetonta väittää pyöräteitä autoilijoiden maksamiksi. Johan tuloverosta kertyy autoilun veroihin verrattuna moninkertainen summa. Lisäksi linkin artikkelin mukaan pyörää käyttävät ovat muita kovatuloisempia eli maksavat myös veroja muita enemmän. http://www.hs.fi/blogi/veloelo/a1431060865229
Tuo on tämän asian käsittelyn kannalta sinänsä epäoleellinen yksityiskohta, mutta toivottavasti se auttaa Quuta ja muita vastaavalla tavalla ns. ajattelevia näkemään metsän puilta.
Vaikka autoilun verot kattavatkin autoilusta seuraavat välittömät kustannukset, siinä on vain osatotuus. Linkittämieni laskelmien mukaan pyöräilyn suosion kasvattaminen parantaisi talouden tilannetta. Tämä siitä huolimatta, että moni autoilija pitää itseään nettomaksajana. Autoilusta rahan kerääminen on siis todella tehotonta toimintaa.
Quu ei luonnollisestikaan mahdu tämän tilaston keskiarvoon, koska hän mm. pitää itsestään hyvää huolta liikkumalla yli päivittäisen vähimmäistarpeen verran. Koska kuitenkaan yhteiskunnan tasolla keskimäärin näin ei tapahdu, asiaa ei kannatakaan tarkastella pelkästään omaa napaa tuijottaen. Siksi haluankin kysyä Quulta, kannattaako yhteiskunnan tasolla pyöräilyn määrää pyrkiä lisäämään ja yksityisautoilun määrää vähentää?
"Siksi haluankin kysyä Quulta, kannattaako yhteiskunnan tasolla pyöräilyn määrää pyrkiä lisäämään ja yksityisautoilun määrää vähentää?"
Ei kannata.
Suomessa kirjataan vuosittain noin 4000-5000 työmatkatapaturmaa, jotka tapahtuvat pyörällä. Työmatkalla tapahtuvat pyöräturmat aiheuttavat vuosittain keskimäärin yli 600 yli kuukauden mittaista sairauslomaa.
Työmatkatapaturmia sattuu Suomessa vuosittain yleensä noin 20 000.
Liikennevakuutuskeskuksen mukaan suuri osa polkupyöräonnettomuuksista on sellaisia, että ne eivät päädy virallisiin tilastoihin.
Suurin osa pyöräonnettomuuksista syntyneistä vammoista tulee raajoihin. Vain joka kymmenes uhri saa vammoja päähän.
Kaikkiaan vuosina 2005-2011 kuoli 170 pyöräilijää tapaturmaisesti. Heistä 142 ei käyttänyt kypärää.
Quu: ”Nautitaan elämästä kukin tavallaan jos tykkää hinkata pyörällä autoilijoiden maksamilla pyöräteillä niin siitä vaan olkaa hyvä.”
Tuolla logiikalla autoilijoilla maksatetaan myös väestön heikon fyysisen kunnon aiheuttamia kuluja, ja ne ne vasta isoja kuluja on. Fyysisesti huonokuntoiset vanhukset tarvitsevat enemmän laitospaikkoja kuin fyysisesti hyväkuntoiset, ylipainoiset ihmiset tarvitsevat enemmän sairaanhoidon kapasiteettia kuin normaalipainoiset ja niin edelleen. Ja autoilijoilla on sitä enemmän tilaa mitä useampi korvaa autolla liikkumista pyöräilyllä.
Elämästä kannattaa nimenomaan pyrkiä nauttimaan, mutta kannattaa ajatella nautintojaan koko elämän osalta eikä vain tämän hetkisen tilanteen perusteella. Varaudun nauttimaan elämästä vielä 40 vuodenkin päästä, mistä seuraa että en voi tällä hetkellä nauttia kaikista asioista joista nauttisin jos tietäisin kuolevani huomenna. En nauti pyörällä hinkkaamisesta, vaan olen ”huijannut” itseni luulemaan että nautin siitä. Sitä sanotaan itsensä johtamiseksi, ja teen niin koska päättelen, että nautintoja piisaa pidempään terveillä kuin sairailla ihmisillä. Tähtään nautintojen todennäköisen kokonaismäärän maksimointiin nykyhetken kustannuksella. Jos kuolenkin tänään, niin minua varmaan vituttaa lopun ikää.
Mutta kuten sanoin, tämä on minun valintani, ei myyntipuhe pyöräilyn puolesta. Mutta JOTAIN raskasta ja säännöllistä liikuntaa pitäisi jokaisen harrastaa, jos yhtään välittää itsestään. Mutta mieluummin jossain muualla kuin pyöräilemällä minun työmatkani varrella, ette te kuitenkaan tiedä mitä puolta pitäisi ajaa tai missä järjestyksessä risteyksistä pitäisi mennä. En myöskään halua tervehtiä teitä vain sen takia että kummallakin on polkupyörä. Mutta en myöskään haluaisi joutua jonottamaan hoitoa sen vuoksi että itsensä pilalle löhöilleet hyppäävät koko ajan lääkärissä, enkä halua että te muut nukahtelette ajaessanne kun ette saa liikapainon aiheuttamalta uniapnealta nukutuksi kunnolla. Monta monessa.
En tarkistanut, mutta oletetaan lukujesi pitävän paikkaansa. Toki voit antaa lähdetiedotkin.
Olennaista ei ole se, mikä on tämän hetken tilanne. Olennaista on se, miten luvut muuttuvat, jos pyöräilyn suosio kasvaa. Kaikki näkemäni tulokset viittaavat siihen, että pyöräilyn suosion kasvaessa hyödyt kasvaa haittoja enemmän. Liikenneturvallisuuskin paranee, kun pyöräilijöiden määrä kasvaa. Tämä perustuu siihen ilmiöön, että autoilijat oppivat huomioimaan pyöräilijät entistä paremmin. Ja muitetaan edelleen se, että pyöräilijöiden ja autoilijoiden välisistä kolareista syyllinen on suurimmassa osassa tapauksista autoilija. Onhan pyöräilyn turvallisuus kuitenkin viimeisen 10 vuoden aikana jo parantunut selvästi.
Herbert: ””Siksi haluankin kysyä Quulta, kannattaako yhteiskunnan tasolla pyöräilyn määrää pyrkiä lisäämään ja yksityisautoilun määrää vähentää?”
Quu: “Ei kannata... Suomessa kirjataan vuosittain noin 4000-5000 työmatkatapaturmaa, jotka tapahtuvat pyörällä....”
Olen sama mieltä Herbertin kanssa, yhteiskunnan kannalta pyöräilyn lisääminen on kannattavaa, samoin yksityisautoilun vähentyminen, ja sen vuoksi kaikkein kannattavinta on pyöräily, joka vähentää yksityisautoilun tarvetta.
Herbert on oikeassa myös siinä että pyöräilyn turvallisuus paranee sen lisääntyessä. Näin on käynyt muualla maailmassa, ja se perustuu juuri tuohon Herbertin mainitsemaan psykologiseen ilmiöön, että autoilijat tottuvat alitajuisesti varomaan pyöräilijöitä kun heitä on jatkuvasti ”riesana”. Kun seuraa pyöräillessään autokuskien toimintaa risteyksissä näkee, että monet heistä ei tiedosta edes kevyen liikenteen väylän olemassaoloa. He pysähtyvät seuraamaan tilannetta autokaistan reunaan tukkien kl-väylän. Kuski reagoi suojatiehen vain jos sillä on jo joku, ja se reaktio on jarrutus joka päättyy vasta suojatien reunalle. Suojatiellä olevalle tilanne on aika stressaava, ainakin tällaisen kaksi kertaa tuossa tilanteessa auton alle jääneen mielestä. Jos pyörien määrä saavuttaa tietyn pisteen, autoilijat tottuvat varautumaan jo suojatietä lähestyessään siihen, että joku etuajo- tai -kävelyoikeuden haltija saattaa haluta käyttää sitä ennen häntä.
Tämä sama psykologinen ilmiö saa aikaan sen paljon keskustelua aiheuttaneen asian, että Saksan moottoriteiden turvallisuustaso on parempi kuin meillä, vaikka nopeuksien ja liikennemäärien perusteella olisi loogista olettaa muuta. Selitys löytyy tilastomatematiikalla: jos Saksan vapaan nopeuden moottoriteillä olisi yhtä vähän liikennettä kuin Suomen moottoriteillä, niiden onnettomuusriski olisi yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Väitän, että kevyen liikenteen huomioiminen lisääntyy myös siitä, jos nykyistä useampi autoilija ajaisi edes silloin tällöin pyörällä töihin. Tarvitaan keskimääräistä parempaa myötäelämisen kykyä jotta autokuskina tajuaisi miltä pyöräilijästä tuntuu arvuutella risteyksissä, että aikookohan tuo väistämisvelvollinen autokuski antaa tietä vai ei. Ajamisessa on ihan oma tunnelmansa kun puskurina toimii oma sääriluu. Jos autokuski edes kokeilee pyöräilyä työmatkalaisten seassa, veikkaan siitä jäävän monelle muistijäljen, joka muuttaa hänen ajotyyliään pysyvästi. Normaaliälyiselle pitäisi yhden aamuruuhkan jälkeen olla hyvin selvää, miksi Tieliikennelaissa velvoitetaan väistämisvelvollinen osoittamaan etukäteen ja SELVÄSTI aikomuksensa noudattaa velvollisuuttaan.
Koska valitettavan moni valitsee oman ymmärryksensä mukaan mitä liikennesääntöjä noudattaa, pitäisi tuollaisen ymmärrystä lisäävän pyöräilykokemuksen parantaa liikennesääntöjen noudattamista ja sitä kautta liikenneturvallisuutta yleisemminkin eikä vain kevyen liikenteen osalta. Luulisi, että ainakin osa kuskeista huomaa, että samalla vaivalla voisi oikeastaan alkaa osoittamaan aina, aikooko noudattaa väistämisvelvollisuuttaan, eikä vain kevyen liikenteen osalta.
Omasta väistämisvelvollisuudestaan selkeästi viestittämisen luulisi myös sujuvoittavan koko liikennettä. Koska liikennekulttuurimme erityisesti suojatiekäyttäytymisen vuoksi on mitä on, jalankulkijat eivät uskalla astua suojatielle vaan jäävät tien reunaan suorittamaan lintulaskentaa jos autoja on lähimailla. Jos nykyistä useampi huomaisi pyörän turvattomalla satulalla mikä merkitys väistämisvelvollisuudesta huolehtimisella ja tämän selkeällä osoittamisella on, luulisi jalankulkijoidenkin huomaavan vuosien mittaan, että entistä useampi kuski antaa heidän ylittää tien. Silloin useampi jalankulkija motivoituisi seuraamaan tulevia autoja, mikä puolestaan motivoisi yhä useampia autoilijoita ajamaan liikennesääntöjen mukaan. He huomaisivat, että hidastamalla riittävän kaukana ja riittävän selvästi he voivat välttää pysähtymisen suojatien eteen.
Tuollainen muutos tapahtuu hyvin hitaasti ja sillä välin moni turhautuu kun jalankulkijat vain katselevat ihmetellen mitä tuo kuski oikein touhuaa, mutta syy nykyiseen tilanteeseen on autokuskien jotka eivät ole noudattaneet liikennesääntöjä, ei kevyen liikenteen, joka on tottunut näihin tahallaan huonoihin kuskeihin. Siksi on kohtuullista että kuskit myös aloittavat korjaavat toimenpiteet, ja pyöräily voi antaa siihen motivaation.
Joten työmatkapyöräilyn vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen, ja sitä kautta yhteiskuntatalouteen ei selviä pelkkiä pyöräilyonnettomuustilastoja lukemalla.
Herbert:
Olet kuitenkin harvinaisen selkeästi sanonut mielipiteesi kypärän käytöstä ja tehostanut sitä vertauksilla mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden kypärään, auton turvavyön ja lasten turvaistuimen käyttöön. Edelleenkään noilla vertauksilla ei ole mitään tekemistä pyöräilykypärän käyttämisen kanssa.
Enemmän niillä on tekemistä keskenenään kuin noilla SO2001:n type..korjaan, vertailuista "yleiseen kypäräpakkotarpeeseen" tuossa aiemmin. Mikä siinä nyt on, että se on niin vaikea myöntää?
Edelleen pidetään mielessä, että kommenttini lähti SO2001:n tölväisystä Berliinistä.
Sieltä, missä pyöräilyn edistämisen tavoitteissa on onnistuttu paremmin kuin Suomessa, kannattaisi ottaa oppia. Asenne kypärään on täysin erilainen
Se että käyttö on vapaaehtoista? Vai jotakin muuta? Halveksutaanko noissa maissa kypärän käyttäjiä ja niitä ei sen takia pidettäisi? Ehkä sitten pitäisi muistaa tilanne Suomessa silloin kun ensimmäiset pyöräilykypärät tulivat. Olivathan ne vähän omituisia varmaan minustakin, kilpapyöräilijäkamaa. Eikö siis voisi ajatella niin päin, että Suomessa ollaan edistytty tässä suhteessa? Muut tulevat perässä. Oli tilanne niin, tai ei.
...joten minusta kannattaisi yrittää päästä eroon siitä samasta tyypillisestä suomalaiskansallisesta kypärää käyttämättömien halveksunnasta, jolla sinäkin asiaa käsittelet.
Käytännön elämässä en kiinnitä mitään huomiota siihen, onko pyöräilijällä kypärä päässä. Näppituntumalta, jos tässä nyt yrittää muistella, niin niitä ilmeisesti pidetään paljon. Jopa kauppareissuilla ja tavoilla, joita yrität tuoda esille, vaihtoehtona jollekin muulle liikkumistavalle. Tokkopa sitä kypärää monikaan pitää "pakkona" nykyään, vapaaehtoista homma on enemmän tai vähemmän. Oikeaa pakkoa ei ole. Pitäisikö heitä alkaakin mollailemaan - "mee nyt kattoon vaikka perliiniin"?
Sen sijaan kannattaisi miettiä, paljonko tulee ajettua autolla matkoja, jotka voisi jollain muullakin tavalla hoitaa.
Siitä vaan siis!
Maksa mitä maksaa, minä käytän omaa autoa aina kun se vain on mahdollista.
Ajattelin vaan liikeyrittäjiä joiden asiakkaat tulee Helsingin ympäristöstä ja kauempaakin.
Ihmettelen edelleen sitä vimmaa, millä autoilijat ja pyöräilijät asetetaan aina vastakkaisille puolille. Ainakin toistaiseksi suuressa osassa Suomea meillä useimmilla on valinnan mahdollisuus siihen, millä matkamme kuljemme. Itse näen pyöräilyn hyvänä vaihtoehtona ja täydentäjänä autolla tehdyille matkoille, silloin kun se vain on mahdollista. Ei pyörä korvaa autoa, tai ainakaan minulla ei ole korvannut, silloin kun keliolosuhteet,matka, aikataulu tai mukana liikkuvat tavarat kulkemista määrittää- silloin kun kyse on hyötyliikkumisesta. Toisinaan tuntuu, että liikennesuunnittelussa painotetaan vain autoja tai sitten kevyttä liikennettä.
Olen samaa mieltä siitä, että kypäräpakkoa ei tule kirjata pakolliseksi ja rangaistavaksi lainsäädäntöön. Luultavasti käyttö ei ainakaan kasvaisi. Kypärän käytön tärkeys (ja monen muunkin asian) vain pitäisi ymmärtää. Rahastakaan ei aina ole kysymys.
Kiitos keskustelusta minun osalta.
En ala vertailla sinun ja SO2001:n kommenttien etäisyyttä reaalimaailmasta.
Ei halveksuta, vaan keskitytään siihen, että pyöräilyä saadaan lisättyä.
Ei olla. Täällä on kampanjoitu kypärää ala-arvoisilla menetelmillä, Muistatko sellaisen, jossa todettiin, etä "Vain munapää ei käytä kypärää"?
https://www.liikenneturva.fi/fi/tilattavat-materiaalit/kavely-ja-pyoraily/vain-munapaa-ei-kayta-kyparaa-juliste
Yrittääkö Liikenneturva sanoa, että Tanskassa ja Hollannissa on aikamoinen määrä munapäitä, vaikka siellä pyörällä tehdään huomattavasti enemmän matkoja kuin meillä. Täällä ylipainoiset ihmiset lojuvat autoissaan lyhyitäkin matkoja, koska eivät halua leimautua munapäiksi.
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suosistus.
http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2014/06/18/suomessa-ei-ole-pyorailykyparan-kayttovelvoitetta/
En ala vertailla sinun ja SO2001:n kommenttien etäisyyttä reaalimaailmasta.
Ei halveksuta, vaan keskitytään siihen, että pyöräilyä saadaan lisättyä.
Ei olla. Täällä on kampanjoitu kypärää ala-arvoisilla menetelmillä, Muistatko sellaisen, jossa todettiin, etä "Vain munapää ei käytä kypärää"?
https://www.liikenneturva.fi/fi/tilattavat-materiaalit/kavely-ja-pyoraily/vain-munapaa-ei-kayta-kyparaa-juliste
Yrittääkö Liikenneturva sanoa, että Tanskassa ja Hollannissa on aikamoinen määrä munapäitä, vaikka siellä pyörällä tehdään huomattavasti enemmän matkoja kuin meillä. Täällä ylipainoiset ihmiset lojuvat autoissaan lyhyitäkin matkoja, koska eivät halua leimautua munapäiksi.
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suosistus.
http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2014/06/18/suomessa-ei-ole-pyorailykyparan-kayttovelvoitetta/
En ala vertailla sinun ja SO2001:n kommenttien etäisyyttä reaalimaailmasta.
Ei halveksuta, vaan keskitytään siihen, että pyöräilyä saadaan lisättyä.
Ei olla. Täällä on kampanjoitu kypärättömyyttä vastaan ala-arvoisilla menetelmillä. Muistatko sellaisen, jossa todettiin, että "Vain munapää ei käytä kypärää"?
https://www.liikenneturva.fi/fi/tilattavat-materiaalit/kavely-ja-pyoraily/vain-munapaa-ei-kayta-kyparaa-juliste
Yrittääkö Liikenneturva sanoa, että Tanskassa ja Hollannissa on aikamoinen määrä munapäitä, vaikka siellä pyörällä tehdään huomattavasti enemmän matkoja kuin meillä. Täällä ylipainoiset, autoillaan lyhyitäkin matkoja kulkevat ihmiset tuskin haluavat leimautua munapäiksi. Eikö olekin melko ristiriitainen kampanja?
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suositus.
Keskustelupalstan hienouksiin kuuluu nykyään se, että linkki estää kommentin lähettämisen. Yritin laittaa tähän loppuun kaupunkifillari.fi-sivuston blogista kirjoituksen "Suomessa ei ole pyöräilykypärän käyttövelvoitetta", mutta se aiheutti koko kirjoituksen katoamisen. Ketä kiinnostaa, laittaa tuon hakusanaksi googleen tai etsii ko. sivustolta. Löytyy paljon esimerkkejä, joilla Kumppanin viimeinen lainaamani kohta saa ihan uudenlaisen merkityksen.
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suosistus.
http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2014/06/18/suomessa-ei-ole-pyorailykyparan-kayttovelvoitetta/
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suositus.
www.kaupunkifillari.fi/blog/2014/06/18/suomessa-ei-ole-pyorailykyparan-kayttovelvoitetta/
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suositus.
www.kaupunkifillari.fi/blog/2014/06/18/suomessa-ei-ole-pyorailykyparan-kayttovelvoitetta/
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. Alla olevassa linkissä on useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suositus.
www.kaupunkifillari.fi/blog/2014/06/18/suomessa-ei-ole-pyorailykyparan-kayttovelvoitetta/
En ala vertailla sinun ja SO2001:n kommenttien etäisyyttä reaalimaailmasta.
Ei halveksuta, vaan keskitytään siihen, että pyöräilyä saadaan lisättyä.
Ei. Täällä on kampanjoitu kypärää ala-arvoisilla menetelmillä. Muistatko sellaisen, jossa todettiin, että "Vain munapää ei käytä kypärää"?
https://www.liikenneturva.fi/fi/tilattavat-materiaalit/kavely-ja-pyoraily/vain-munapaa-ei-kayta-kyparaa-juliste
Ilmeisesti Liikenneturva haluaa sanoa vastoin kaikkia kasvatusoppeja sekä hyviä tapoja, että Tanskassa ja Hollannissa on aikamoinen määrä munapäitä, vaikka siellä pyörällä tehdään huomattavasti enemmän matkoja kuin meillä. Täällä ylipainoiset ihmiset lojuvat autoissaan lyhyitäkin matkoja, he tuskin haluavat leimautua munapäiksi.
Tavallinen ihminen, joka ei vuodesta toiseen osallistu TM:n nettipalstan liikennekeskusteluun, on tuskin tieliikennelakia lukenut autokoulun jälkeen. Tällöin Liikenneturvan kampanjat ja lehdissä kirjoitetut asiat vaikuttavat käsityksiin. On useita esimerkkejä siitä, miten pyöräilykypärää markkinoidaan pakollisena. Ihan varmasti läheskään kaikki ei siis tiedä, että käyttövelvoitetta ei ole, ainoastaan suositus.
Keskustelupalstan hienouksiin kuuluu jokin systeemi, joka estää kommentin lähettämisen ilman minun atk-taidoillani ymmärrettävää syytä. Yritin laittaa edellisen kommentin loppuun linkin, joka antaa viimeiselle lainaamalleni Kumppanin kommentille ihan uutta syvyyttä.
En siis saa linkkiä laitetta tähän, mutta se löytyy kaupunkifillari.fi-sivustolta blogista "Suomessa ei ole pyöräilykypärän käyttövelvoitetta".
Keskustelupalstan hienouksiin kuuluu jokin systeemi, joka estää kommentin lähettämisen ilman minun atk-taidoillani ymmärrettävää syytä. Yritin laittaa edellisen kommentin loppuun linkin, joka antaa viimeiselle lainaamalleni Kumppanin kommentille ihan uutta syvyyttä.
En siis saa linkkiä laitetta tähän, mutta se löytyy kaupunkifillari . fi-sivustolta blogista "Suomessa ei ole pyöräilykypärän käyttövelvoitetta".
Nyt palsta toimii paremmin kuin eilen, joten laitan linkin tähän:
http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2014/06/18/suomessa-ei-ole-pyorailykyparan-kayttovelvoitetta/
Hyvä alku uusimmassa lehdessä, kiitos.
Kansakunnan velttous maksaa maltaita – työmatkojen taittaminen polkupyörällä toisi miljoonasäästöt
Liikenneviraston selvityksen mukaan Suomessa tehtävistä automatkoista yli neljännes on alle kolme kilometriä ja lähes puolet jää alle viiteen kilometriin.
http://yle.fi/uutiset/kansakunnan_velttous_maksaa_maltaita__tyomatkojen_taittaminen_polkupyoralla_toisi_miljoonasaastot/8903394
Säästöt ja säästöt, mihinkä minun pitäisi säästää ja kiduttaa itseäni polkupyörällä kun on varaa auton käyttöön. Auton käyttäjät on välillisesti suuria työnantajia myynti huollot teiden kunnossapito ym. me maksetaan nämä autoveroilla ja polttoaineveroilla ja kaikki jotka minunkin autoa näpelöi maksaa taas tuloveroa palkastaan ja minä liikevaihtoveroa laskussa. Siis turha pyöräilijän on kadehtia autonkäyttäjiä ei olisi pyörätietäkään jos ei olisi verotuloja. Kerran me vaan täällä eletään antaa palaa ja nautitaan autoteollisuuden antimista jos on varaa. Kuntoliikuntaan on tehokkaammat keinot kuin kymmenienkilometrien pyörällä hinkkaus.
Työmatkojen taittaminen polkupyörällä veisi valtiolta miljoonatulot.
Komppaan nimimerkki Quuta 1OO prosenttisesti.
Istun mieluummin omassa autossa kun seison linja-autossa, sanoi joku.
Pyöräily huvikseen on ihan jees, mutta kuka sillä kuvittelee parantavansa maailman ilmaston on typerys.
Sinulla on ehkä varaa auton käyttöön, mutta yhteiskunta ei kykene rahoittamaan kasvavia terveyskuluja, eikä paikkaamaan työvoiman huonosta fyysisestä kunnosta johtuvaa tappiota kilpailukyvyssä. Säästöistä huolimatta Suomen velkaantumisvauhti on huikea, talouskasvu Eu:n toiseksi heikointa, eikä muutosta parempaan ole näkyvissä.
Rahat, jotka ei bensan mukana haihdu taivaalle, tulee kyllä käytettyä joka tapauksessa, kun kerta säästäminen ei ole tavoitteena. Sikäli on kuitenkin omituista, että perinteisesti tääällä on valitettu autoilun kalleutta. Nyt kun olisi tarve vähentää autoiluun kuluvan rahan määrää, ei rahalla olekaan väliä. Mutta on olemassa myös ratkaisu. Pyöräilyn suosion kasvusta huolimatta nimim. Quu voi jatkaa autoilua koko ikänsä. Niin minäkin teen, vaikka osan matkoista pyörällä kuljenkin. Henkilökohtaisesta mielipiteestä ei kuitekaan pidä kasata muuria yhteiskunnassa tavoiteltavien parannusten eteen.
Pyöräilijät ei kadehdi autonkäyttäjiä, eikä verorahat ei ole korvamerkittyjä. Mikä muuten on pyöräilijä ja mikä autonkäyttäjä? Itse käytän molempia kulkuneuvoja? On siis typerää tehdä tuollainen kastijako. Nautin kuitenkin siitä, mitä enemmän pyöriä liikenteessä näen. Tuo porukka voisi valita myön henkilöauton kulkutavaksi ja silloin ruuhkat pahenisi.
Nuo autoteollisuuden antimet ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Katsoitko areenasta aiemmin tähän viestiketjuun linkittämäni ohjelman Pyörät vs autot?
Riippuu kovasti siitä, miten määrittelet tehokkuuden. Tällä hetkellä suomalaisten fyysinen kunto on sen verran surkea, että jollain tavalla parannusta asiaan pitäisi saada. Kun sinulla on mielessä tehokkaampia keinoja, voitko antaa tässä ehdotuksen toimenpiteistä, jolla tehokkuus realisoituu?
Mutta toisi miljardien säästöt riippuen toki pyöräilyn suosion mittakaavasta.
"Säästöistä huolimatta Suomen velkaantumisvauhti on huikea, talouskasvu Eu:n toiseksi heikointa, eikä muutosta parempaan ole näkyvissä."
Miten tämä liittyy minun säästöjen käyttämiseen kulutukseen. Suomen ja Euroopan poliittiset päättäjät on ahneuksissaan tyrineet kaiken ja minun muka pitäisi pelastaa Eurooppa polkupyörällä
Jore44
Noin moni ajattelee ja siksi esimerkiksi Mannerheimintiellä saa joka päivä istua ihan riittävästi omassa autossa, jos tiettyyn aikaan haluaa johonkin liikkua. Vielä en tosin ole tavannut ketään, jonka mielestä puolen tunnin ylimääräinen istuminen omassa autossa on ihan jees.
Jore44
Montako tuolla tavalla määriteltynä typerystä tiedät? Olenko täysin väärässä, jos vastaus on nolla? Toki pyöräilyä pidetään yhtenä keinona vähentää haittoja, mutta sellaisenaan siitä tuskin kenenkään mielestä ilmaston parantajaksi. Ei edes cityimmän vihreän.
Quu
Ei tämä asia sinun napasi ympärillä pyöri. Tämä on yhteiskunnallinen asia. Silti kun esim. terveydenhuoltomenot kasvaa, sinunkin verorahojasi tarvitaan huonokuntoisten ihmisten hoitoon. Lisäksi huonokuntoisen kansan tuottavuus työelämässä on huonompi kuin parempikuntoisen kansan. Tällä hetkellä sinäkin maksat liian vähän veroja, jotta julkiset menot ja tulot olisi tasapainossa.
Kuten tuskin Jorekaan tietää sellaisia, joiden mielestä ilmasto pelastetaan pyöräilemällä, ei kukaan väitä samaa menetelmää Euroopan pelastukseksi. Luotte kuvitteellisen ilmiön, jota täällä kritisoitte. Syy siihen olisi kiinnostava tietää, koska sama mekanismi tulee vastaan monessa muussakin yhteydessä muiden kanssa keskusteltaessa. Koetteko pyöräilyn uhkana vai mistä on kyse? Siitäkö, että tunnistatte itsenne laiskuutta käsittelevästä Ylen uutisesta turhasta autolla ajamisesta ja omatunto alkaa kolkuttaa, kun ette ole valmiita mitään muuttamaan?
Tästä vähän lukuja säästöjen takaa:
http://www.tekes.fi/nyt/blogit-2015/piia-moilanen-tuottavuusloikka-pyoraillen/
Markkinatalous pysyy pystyssä kulutuksenkautta ja minulle on onnistuneiden valintojen kautta tullut kuluttajan osa. 80 luvulla valtionkin taholta käytiin kampanjaa säätäkää säästäkää kuinka kävi. Pyörä omistamisen osalta kulutukseni on nolla.
Quu: ”Säästöt ja säästöt, mihinkä minun pitäisi säästää ja kiduttaa itseäni polkupyörällä kun on varaa auton käyttöön.
Myönnän että Herbert on oikeassa puheissaan yhteiskuntataloudesta, pyöräilyn lisääminen säästäisi yhteisiä varojamme monella sektorilla. Myönnän myös että ihmisten pitäisi suunnitella omia tekojaan myös kansantalous huomioiden, ainakin jos aikoo valittaa veroista tai palveluiden vähyydestä. Mutta se ei vaan riitä motivoimaan minua lähtemään aamulla polkemaan yli tunniksi 25 asteen pakkasessa, tai vastatuuleen räntäsateessa vaaksanpaksuisessa jääkokkareisessa sohjossa, jonka aura on siirtänyt autoväylältä pientareelle. Kuten sanoit, se tuntuu kidutukselta, ja sen vuoksi se vaatii minua paremmin motivoivan tekijän.
Eri asiat motivoivat eri ihmisiä hyvin eri tavoin, joten en tyrkytä omia konstejani vaan kerron mikä toimi minulla. Pääasia on saada tekemisen arvoiseksi harkittu asia toteutumaan. Aloin rakennella tätä motivaatiotani sille pohjalle, että vanhana elämänlaatu riippuu paljon henkisestä ja fyysisestä kunnosta, ja voin vaikuttaa siihen pitämällä yllä hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa jo ennen vanhuutta. Menin läpi vaihtoehdot äijäbaletista luolasukellukseen ja päädyin pyöräilyyn.
Yksi tärkeimmistä pyöräilyä puoltavista tekijöistä oli, että sen voi helposti yhdistää työmatkaan. Töissä on pakko käydä, joten yhdistämällä töissä käymisen pyöräilyyn, karsin itseltäni osan lipsumismahdollisuuksista. Jos vain saan itseni aamulla liikkeelle pyörällä, tulee aika suurella todennäköisyydellä pyöräiltyä kotiinkin päin, vaikka päättäväisyys vähän horjuisikin. Lisäksi työmatka veisi aikaa autollakin, joten kuntoliikuntani ei vie ihan niin paljon vapaa-aikaani kuin se veisi jos sitä pitäisi lähteä johonkin erikseen harrastamaan. Tällaiset ovat tärkeitä asioita kehitettäessä motivaatiota, jonka on tarkoitus kestää kymmeniä vuosia.
Kymmeniä tuhansia pyöräilykilometrejä myöhemmin on varmistunut, että tämä oli minulle sopiva liikuntamuoto ja että motivointikeinoni toimivat suunnitellulla tavalla. Into ei ole lopahtanut vaan kasvanut. Eikä sekään fiilistä ainakaan huononna, että siinä samalla hyötyy myös yhteiskunta, monta tuhatta polttoainelitraa on jäänyt palamatta ansiostani, ja terveydenhoidon resursseja on vapautunut teidän muiden käytettäväksi.
Näistä syistä johtuen mielestäni pyöräilyn tai mitään muunkaan liikuntamuodon aloittamisesta ei pitäisi päättää sen perusteella, että se tuntuu kidutukselta. Ihmisruumis vaatii aika paljon liikuntaa pysyäkseen kunnossa, joten JOTENKIN sitä pitäisi rääkätä. Pelkkiä helppoja ja kivoja asioita tekemällä päätyy todennäköisesti tilanteeseen, joka on kaukana helposta ja kivasta. Jos ei luonnostaan nauti itsensä rääkkäämisestä (harva nauttii), niin se pitäisi markkinoida itselleen sopivilla keinoilla. Tämä sopii aika moneen muuhunkin asiaan elämässä aina ajattelua myöten.
Kaikki taaplaa tyylillään, minun tyyli on henkilöauto ja viulut maksan minä ja kaikenlaisten autoiluun liittyvien verojen ja maksujen kautta myös osan sosiaalimenoja sekä pakolaispolitiikkaa. Eikä ne tulot millä autorahat on hommattu ole ollut verotonta tuloa.
Nautitaan elämästä kukin tavallaan jos tykkää hinkata pyörällä autoilijoiden maksamilla pyöräteillä niin siitä vaan olkaa hyvä.
Tieliikenteestä kerätään Suomessa vuosittain noin 7 miljardia euroa verotuloja. Tästä noin miljardi palaa tieliikenteen hyväksi mm. tienpitoon ja –rakentamiseen.
Autoiluun liittyvän verokertymän korostamisen tarvetta en tässä yhteydessä tajua. Onko kerättyjen verojen määrä iso vai pieni eli kannattaisiko sitä pyrkiä henkilökohtaisella tasolla pienentämään vai onko asialla mitään merkitystä? Toisaalta pyöräilyä varten rakennetun infran arvo on pieni murto-osa autoliikenteen ehdoilla rakennetusta infrasta ja koska autoilusta koituvat verot eivät ole korvamerkittyä rahaa, on täysin perusteetonta väittää pyöräteitä autoilijoiden maksamiksi. Johan tuloverosta kertyy autoilun veroihin verrattuna moninkertainen summa. Lisäksi linkin artikkelin mukaan pyörää käyttävät ovat muita kovatuloisempia eli maksavat myös veroja muita enemmän.
http://www.hs.fi/blogi/veloelo/a1431060865229
Tuo on tämän asian käsittelyn kannalta sinänsä epäoleellinen yksityiskohta, mutta toivottavasti se auttaa Quuta ja muita vastaavalla tavalla ns. ajattelevia näkemään metsän puilta.
Vaikka autoilun verot kattavatkin autoilusta seuraavat välittömät kustannukset, siinä on vain osatotuus. Linkittämieni laskelmien mukaan pyöräilyn suosion kasvattaminen parantaisi talouden tilannetta. Tämä siitä huolimatta, että moni autoilija pitää itseään nettomaksajana. Autoilusta rahan kerääminen on siis todella tehotonta toimintaa.
Quu ei luonnollisestikaan mahdu tämän tilaston keskiarvoon, koska hän mm. pitää itsestään hyvää huolta liikkumalla yli päivittäisen vähimmäistarpeen verran. Koska kuitenkaan yhteiskunnan tasolla keskimäärin näin ei tapahdu, asiaa ei kannatakaan tarkastella pelkästään omaa napaa tuijottaen. Siksi haluankin kysyä Quulta, kannattaako yhteiskunnan tasolla pyöräilyn määrää pyrkiä lisäämään ja yksityisautoilun määrää vähentää?
"Siksi haluankin kysyä Quulta, kannattaako yhteiskunnan tasolla pyöräilyn määrää pyrkiä lisäämään ja yksityisautoilun määrää vähentää?"
Ei kannata.
Suomessa kirjataan vuosittain noin 4000-5000 työmatkatapaturmaa, jotka tapahtuvat pyörällä. Työmatkalla tapahtuvat pyöräturmat aiheuttavat vuosittain keskimäärin yli 600 yli kuukauden mittaista sairauslomaa.
Työmatkatapaturmia sattuu Suomessa vuosittain yleensä noin 20 000.
Liikennevakuutuskeskuksen mukaan suuri osa polkupyöräonnettomuuksista on sellaisia, että ne eivät päädy virallisiin tilastoihin.
Suurin osa pyöräonnettomuuksista syntyneistä vammoista tulee raajoihin. Vain joka kymmenes uhri saa vammoja päähän.
Kaikkiaan vuosina 2005-2011 kuoli 170 pyöräilijää tapaturmaisesti. Heistä 142 ei käyttänyt kypärää.
Quu: ”Nautitaan elämästä kukin tavallaan jos tykkää hinkata pyörällä autoilijoiden maksamilla pyöräteillä niin siitä vaan olkaa hyvä.”
Tuolla logiikalla autoilijoilla maksatetaan myös väestön heikon fyysisen kunnon aiheuttamia kuluja, ja ne ne vasta isoja kuluja on. Fyysisesti huonokuntoiset vanhukset tarvitsevat enemmän laitospaikkoja kuin fyysisesti hyväkuntoiset, ylipainoiset ihmiset tarvitsevat enemmän sairaanhoidon kapasiteettia kuin normaalipainoiset ja niin edelleen. Ja autoilijoilla on sitä enemmän tilaa mitä useampi korvaa autolla liikkumista pyöräilyllä.
Elämästä kannattaa nimenomaan pyrkiä nauttimaan, mutta kannattaa ajatella nautintojaan koko elämän osalta eikä vain tämän hetkisen tilanteen perusteella. Varaudun nauttimaan elämästä vielä 40 vuodenkin päästä, mistä seuraa että en voi tällä hetkellä nauttia kaikista asioista joista nauttisin jos tietäisin kuolevani huomenna. En nauti pyörällä hinkkaamisesta, vaan olen ”huijannut” itseni luulemaan että nautin siitä. Sitä sanotaan itsensä johtamiseksi, ja teen niin koska päättelen, että nautintoja piisaa pidempään terveillä kuin sairailla ihmisillä. Tähtään nautintojen todennäköisen kokonaismäärän maksimointiin nykyhetken kustannuksella. Jos kuolenkin tänään, niin minua varmaan vituttaa lopun ikää.
Mutta kuten sanoin, tämä on minun valintani, ei myyntipuhe pyöräilyn puolesta. Mutta JOTAIN raskasta ja säännöllistä liikuntaa pitäisi jokaisen harrastaa, jos yhtään välittää itsestään. Mutta mieluummin jossain muualla kuin pyöräilemällä minun työmatkani varrella, ette te kuitenkaan tiedä mitä puolta pitäisi ajaa tai missä järjestyksessä risteyksistä pitäisi mennä. En myöskään halua tervehtiä teitä vain sen takia että kummallakin on polkupyörä. Mutta en myöskään haluaisi joutua jonottamaan hoitoa sen vuoksi että itsensä pilalle löhöilleet hyppäävät koko ajan lääkärissä, enkä halua että te muut nukahtelette ajaessanne kun ette saa liikapainon aiheuttamalta uniapnealta nukutuksi kunnolla. Monta monessa.
En tarkistanut, mutta oletetaan lukujesi pitävän paikkaansa. Toki voit antaa lähdetiedotkin.
Olennaista ei ole se, mikä on tämän hetken tilanne. Olennaista on se, miten luvut muuttuvat, jos pyöräilyn suosio kasvaa. Kaikki näkemäni tulokset viittaavat siihen, että pyöräilyn suosion kasvaessa hyödyt kasvaa haittoja enemmän. Liikenneturvallisuuskin paranee, kun pyöräilijöiden määrä kasvaa. Tämä perustuu siihen ilmiöön, että autoilijat oppivat huomioimaan pyöräilijät entistä paremmin. Ja muitetaan edelleen se, että pyöräilijöiden ja autoilijoiden välisistä kolareista syyllinen on suurimmassa osassa tapauksista autoilija. Onhan pyöräilyn turvallisuus kuitenkin viimeisen 10 vuoden aikana jo parantunut selvästi.
Herbert: ””Siksi haluankin kysyä Quulta, kannattaako yhteiskunnan tasolla pyöräilyn määrää pyrkiä lisäämään ja yksityisautoilun määrää vähentää?”
Quu: “Ei kannata... Suomessa kirjataan vuosittain noin 4000-5000 työmatkatapaturmaa, jotka tapahtuvat pyörällä....”
Olen sama mieltä Herbertin kanssa, yhteiskunnan kannalta pyöräilyn lisääminen on kannattavaa, samoin yksityisautoilun vähentyminen, ja sen vuoksi kaikkein kannattavinta on pyöräily, joka vähentää yksityisautoilun tarvetta.
Herbert on oikeassa myös siinä että pyöräilyn turvallisuus paranee sen lisääntyessä. Näin on käynyt muualla maailmassa, ja se perustuu juuri tuohon Herbertin mainitsemaan psykologiseen ilmiöön, että autoilijat tottuvat alitajuisesti varomaan pyöräilijöitä kun heitä on jatkuvasti ”riesana”. Kun seuraa pyöräillessään autokuskien toimintaa risteyksissä näkee, että monet heistä ei tiedosta edes kevyen liikenteen väylän olemassaoloa. He pysähtyvät seuraamaan tilannetta autokaistan reunaan tukkien kl-väylän. Kuski reagoi suojatiehen vain jos sillä on jo joku, ja se reaktio on jarrutus joka päättyy vasta suojatien reunalle. Suojatiellä olevalle tilanne on aika stressaava, ainakin tällaisen kaksi kertaa tuossa tilanteessa auton alle jääneen mielestä. Jos pyörien määrä saavuttaa tietyn pisteen, autoilijat tottuvat varautumaan jo suojatietä lähestyessään siihen, että joku etuajo- tai -kävelyoikeuden haltija saattaa haluta käyttää sitä ennen häntä.
Tämä sama psykologinen ilmiö saa aikaan sen paljon keskustelua aiheuttaneen asian, että Saksan moottoriteiden turvallisuustaso on parempi kuin meillä, vaikka nopeuksien ja liikennemäärien perusteella olisi loogista olettaa muuta. Selitys löytyy tilastomatematiikalla: jos Saksan vapaan nopeuden moottoriteillä olisi yhtä vähän liikennettä kuin Suomen moottoriteillä, niiden onnettomuusriski olisi yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Väitän, että kevyen liikenteen huomioiminen lisääntyy myös siitä, jos nykyistä useampi autoilija ajaisi edes silloin tällöin pyörällä töihin. Tarvitaan keskimääräistä parempaa myötäelämisen kykyä jotta autokuskina tajuaisi miltä pyöräilijästä tuntuu arvuutella risteyksissä, että aikookohan tuo väistämisvelvollinen autokuski antaa tietä vai ei. Ajamisessa on ihan oma tunnelmansa kun puskurina toimii oma sääriluu. Jos autokuski edes kokeilee pyöräilyä työmatkalaisten seassa, veikkaan siitä jäävän monelle muistijäljen, joka muuttaa hänen ajotyyliään pysyvästi. Normaaliälyiselle pitäisi yhden aamuruuhkan jälkeen olla hyvin selvää, miksi Tieliikennelaissa velvoitetaan väistämisvelvollinen osoittamaan etukäteen ja SELVÄSTI aikomuksensa noudattaa velvollisuuttaan.
Koska valitettavan moni valitsee oman ymmärryksensä mukaan mitä liikennesääntöjä noudattaa, pitäisi tuollaisen ymmärrystä lisäävän pyöräilykokemuksen parantaa liikennesääntöjen noudattamista ja sitä kautta liikenneturvallisuutta yleisemminkin eikä vain kevyen liikenteen osalta. Luulisi, että ainakin osa kuskeista huomaa, että samalla vaivalla voisi oikeastaan alkaa osoittamaan aina, aikooko noudattaa väistämisvelvollisuuttaan, eikä vain kevyen liikenteen osalta.
Omasta väistämisvelvollisuudestaan selkeästi viestittämisen luulisi myös sujuvoittavan koko liikennettä. Koska liikennekulttuurimme erityisesti suojatiekäyttäytymisen vuoksi on mitä on, jalankulkijat eivät uskalla astua suojatielle vaan jäävät tien reunaan suorittamaan lintulaskentaa jos autoja on lähimailla. Jos nykyistä useampi huomaisi pyörän turvattomalla satulalla mikä merkitys väistämisvelvollisuudesta huolehtimisella ja tämän selkeällä osoittamisella on, luulisi jalankulkijoidenkin huomaavan vuosien mittaan, että entistä useampi kuski antaa heidän ylittää tien. Silloin useampi jalankulkija motivoituisi seuraamaan tulevia autoja, mikä puolestaan motivoisi yhä useampia autoilijoita ajamaan liikennesääntöjen mukaan. He huomaisivat, että hidastamalla riittävän kaukana ja riittävän selvästi he voivat välttää pysähtymisen suojatien eteen.
Tuollainen muutos tapahtuu hyvin hitaasti ja sillä välin moni turhautuu kun jalankulkijat vain katselevat ihmetellen mitä tuo kuski oikein touhuaa, mutta syy nykyiseen tilanteeseen on autokuskien jotka eivät ole noudattaneet liikennesääntöjä, ei kevyen liikenteen, joka on tottunut näihin tahallaan huonoihin kuskeihin. Siksi on kohtuullista että kuskit myös aloittavat korjaavat toimenpiteet, ja pyöräily voi antaa siihen motivaation.
Joten työmatkapyöräilyn vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen, ja sitä kautta yhteiskuntatalouteen ei selviä pelkkiä pyöräilyonnettomuustilastoja lukemalla.