Pieni lisänopeus ei lisää riskiä

897 kommenttia
145791030
  • SO2001: ” Jos tavoitteena on, ettei ylinopeuksia ajettaisi ollenkaan, miksi tavoitetta ei toteuteta määräämällä autoihin asennettavaksi laitteet, jotka estävät ylinopeudella ajamisen?”

    Jos sinua kerran kiinnostaa tuo asia noin paljon, niin miksi et keskustele siitä? Sinä vain toistelet omia mantrojasi lotkauttamatta korvaasi saamillesi kommenteille. Esimerkiksi minulta olet saanut kommentin, että ylinopeuden estävän tekniikan käyttöönotto on kansainvälisen politiikan kannalta hankala prosessi. Monelle autotehtaalle olisi varmasti kova isku jos parasta katetta tuottavilla kalliilla autoilla ei enää voisi ajaa sen kovempaa kuin halvimmalla mallillakaan. Esimerkiksi Saksalla on monta autonvalmistajaa, joille tuottaisi suuria taloudellisia ongelmia luopua yhdestä markkinoinnin parhaista valteista, nopeudesta ja urheilullisuudesta. Sellainen johtaisi Saksan autoteollisuuden talousvaikeuksiin, ja jos Saksan autoteollisuus on ongelmissa, koko Saksan talous on ongelmissa, ja jos Saksan talous on ongelmissa, koko Euroopan talouselämä on ongelmissa. Kyse ei ole niin pienestä operaatiosta kuin sinä annat ymmärtää.

      
  • SO2001: Uutisessa esitetään samaa propagandaa, jota on esitetty vuodesta toiseen kuten “pientä ylinopeutta ei ole olemassakaan”, jota perustellaan tavanomaisilla syillä eli pysähtymismatkan pitenemisellä ym. Jos pysähtymismatkan piteneminen on ongelma, miksi sallitaan 20 km/h korkeammat nopeudet talvikuukausien jälkeen? Eikö pysähtymismatkan kasvaminen olekaan vaarallista silloin kun viranomainen sen hyväksyy? Pienikin ylinopeus – esimerkiksi 5 km/h – maaliskuussa on vaarallista, mutta 20 km/h lisää nopeutta huhtikuussa ei ole – niinkö?”

    Ihmisillä on ajattelussaan joitakin perustotuuksia, jotka ovat kuin runko, johon muut ajatukset sovitetaan. Jos esimerkiksi jonkun ihmisen perusajatus on, että maahanmuuttajat ovat kaiken pahan alku, tällainen ihminen sovittaa saamansa tiedon tähän kehykseen ja etsii todisteita siitä, että asia on näin. Hän vahvistaa mielessään niitä tietoja, jotka tukevat hänen maailmankuvaansa ja vähättelee niitä, jotka sotivat hänen maailmankuvaansa vastaan. Kun katsot omia kommenttejasi noista aiheista mistä tuossa yllä puhut, niin mitä itse luulet, onkohan sinulla joku kehys, johon sovitat kaiken saamasi tiedon niin, että se vahvistaa omia perustotuuksiasi?

      
  • Jarmo: ”Tietenkään se (ISA) ei lopettaisi ylinopeuksilla ajoa, mutta vähentäisi varmasti olennaisesti.”

    ISA vähentää olennaisesti ylinopeuksia, mutta vain käytettynä ja vain se versio, joka estää ylinopeuden eikä vain ilmoita siitä kuljettajalle. Mutta SO2001 on kiinnostunut itse ottamaan autoonsa vain sen version, jonka kuski voi halutessaan poistaa käytöstä. Tutkimuksen mukaan tällaisen laitteen käyttäjien nopeuskäyttäytyminen palasi alkutilanteeseen kolmen vuoden kuluttua. Hän on puhunut nopeudenrajoittimen tarpeellisuudesta niin kauan kuin muistan. Hän on vastustanut nopeusvalvonnan tehostamista juuri sillä perusteella, että se voitaisiin korvata elektronisella ylinopeudet estävällä laitteella. Jota laitetta hän omien sanojensa mukaan joissakin tilanteissa voisi jopa käyttää, jos joku maksaisi sen hänen puolestaan.

      
  • Herbert: ” Toivon, että ylinopeutta ajamisessaan suosivat ottaisivat vastuun omasta ajamisestaan sen sijaan, että ulkoistaisivat sen jonkin järjestelmän puutteen piikkiin.

    Olen samaa mieltä. Esitin kerran ajatuksen, että nopeusrajoittimien kanssa toimittaisiin kuten alkolukkojen kanssa: se olisi pakollinen niille jotka ovat osoittaneet olevansa kyvyttömiä itse kontrolloimaan nopeuttaa, mutta jotka haluavat jatkaa ajamista. Laitteen tarvitsijat kustantaisivat laitteen ja sen toiminnan vaatimat järjestelmät. Ajokiellon vaihtoehdoksi tarjottaisiin mahdollisuutta jatkaa ajamista itse kustannetun ISA:n avustamana.

    Samalla puuttumiskynnystä voisi laskea ja pienistä ylinopeuksista annettuja sakkoja muuttaa huomautuksiksi. Toistuvista ylinopeuksista saisi nykyistä huomattavasti pidempiä ajokieltoja. Haen tällä sitä, että yksittäiset erehdykset eivät johtaisi jättisakkoihin, vaan vasta jatkuva piittaamattomuus johtaisi seurauksiin. Lisäksi vielä seuraukset kohdistuisivat itse ajamiseen eikä lompakkoon, koska ajamisessahan se vika on jos nopeuttaan ei saa tai edes halua saada pysymään edes rajoituksen puitteissa.

    Jotta tuo toimisi, pitäisi kiinnijäämisriskin olla niin iso että kiinni jäävät laitonta vauhtia ajavat eivätkä huono-onniset. Nyt tekniikka alkaa pikkuhiljaa olla sillä tasolla että tuo olisi mahdollista.

    .

      
  • Herbert: ”Suomeksi sanottuna siis koitan ihan itse pitää nopeuteni edes suunnilleen rajoituksen mukaisena ja samaa toivon SO2001:ltäkin, jottei tuollaisia järjestelmiä meille rakennettaisi.”

    SO2001 halveksii ihmisiä jotka ottavat vastuun omasta ajamisestaan tavalla, joka tekee ISA-järjestelmän heidän osaltaan tehottomaksi. Hänen mielestään he ovat alistuvia nynnyjä, jotka saavat alistumisestaan sairasta nautintoa. Joten ihan pikkuisen epäilyttää hänen kykynsä nähdä tätä asiaa miltään toiselta kannalta.

      
  • Kirjoitin edellisen juttuni Berliinissä, josta olen nyt palannut autolla Suomeen. Vaikka saksalaisella moottoritiellä saa ajaa kovaa, haaveeni, että saisin edes kerran ajaa laillisesti 200 kilometrin tuntinopeutta, ei toteutunut tälläkään kerralla. Luultavasti se ei tule koskaan toteutumaankaan. Yli 20 vuotta vanha autoni, jolla olin matkalla, ei edes kulje noin kovaa. Nopeusmittari näytti enimmillään noin 175 kilometriä tunnissa, mikä ei ole vielä auton huippunopeus. Ajo muuttui hieman epävakaaksi (myöhemmin paljastui, että syy oli eturenkaan alentunut ilmanpaine), joten en ajanut kovempaa. Koska auton nopeusmittari todennäköisesti näyttää liikaa, todellista nopeutta oli tuskin edes 170 kilometriä tunnissa.

    Tietysti mieleeni tuli useammankin kerran auton nopeusmittarin neulan ollessa 150-160 km/h lukemissa, miksi ajaminen tuolla vauhdilla on OK, mutta Suomessa se olisi rikos, josta pääsisi uutisiin, ja Norjassa se olisi rikos, josta joutuisi vankilaan. Tätä ikuisuuskysymystä en aio tässä nyt kuitenkaan käsitellä. Sen sijaan kommentoin muutamia kohtia TeeCeen ja Herbertin kirjoituksissa.

    TeeCee muistutti seuraavasta asiasta:

    ”Monelle autotehtaalle olisi varmasti kova isku jos parasta katetta tuottavilla kalliilla autoilla ei enää voisi ajaa sen kovempaa kuin halvimmalla mallillakaan.”

    Olen omissa kirjoituksissani vuosien varrella maininnut tämän saman asian monta kertaa yhtenä syynä siihen, miksi autojen huippunopeudet ja maanteiden suurimmat sallitut nopeudet ovat niin suuressa ristiriidassa, ja miksi autojen nopeuksia ei teknisin keinoin alenneta. Siitäkin olen kirjoittanut, että autotehtaat lobbaavat poliitikkoja ja virkamiehiä, jotta autojen huippunopeuksiin ei puututtaisi. En ihmettelisi, vaikka Saksan moottoriteiden nopeuspolitiikka olisi osa tätä kuviota. Niin kauan kuin edes yhden maan moottoriteillä saa ajaa kovempaa, autotehtailla on tekosyy valmistaa kovaa kulkevia autoja.

    TeeCee huomautti myös seuraavasta asiasta, jonka itsekin jo ennestään hyvin tiedostan:

    ”Ihmisillä on ajattelussaan joitakin perustotuuksia, jotka ovat kuin runko, johon muut ajatukset sovitetaan.”

    Näinhän asia on, enkä kiistä sitä omalla kohdallani.

    ”Kehys”, johon TeeCee viittaa, on toiveeni yhteiskunnasta, jossa viranomaisten aiheuttama haitta ja siitä johtuva stressi ihmisten arkipäiväisessä elämässä olisi mahdollisimman pieni.

    Nyky-yhteiskunta on keinotekoisesti luotu sääntöviidakko, jossa kansalaiset joutuvat koko ajan jännittämään ja pelkäämään, mistä asiasta he kenties saavat rangaistuksen. Monet säännöistä ovat täysin mielivaltaisia, eivätkä perustu niihin tarpeisiin, joita sääntöjen valehdellaan palvelevan.

    Erityisen paljon turhat säännöt stressaavat minun kaltaisiani hajamielisiä ja asioita unohtelevia ihmisiä. Parkkikiekko esimerkiksi jää hyvin helposti asentamatta ikkunalle, jos jokin muu asia vie huomion sillä hetkellä, jolloin kiekon normaalisti asentaisi. Sama koskee maanteiden kameratolppia, nopeusrajoituksia ja monia muita asioita. Eikä sekään auta, vaikka itse asian muistaisi. Välillinenkin unohdus voi koitua kohtalokkaaksi. Vaikka esimerkiksi veneessä olisi lain vaatimat pelastusliivit, pelastusliivikaapin avain voi unohtua toisen takin taskuun ennen vesille lähtemistä. Minkä asian vain voi unohtaa, sen ennemmin tai myöhemmin myös unohtaa.

    Valtion asettamat normit – joita tulee vuosi vuodelta lisää - määräävät rangaistuksen uhalla pakollisiksi erilaisia asioita. Tätä taustaa vasten on enemmän kuin luonnollista, että unohteluun taipuvaiset ja omiin ajatuksiinsa helposti vaipuvat ihmiset alkavat pitää normien vartijoita vihollisinaan ja uhkana hyvinvoinnilleen ja elämänlaadulleen. Pelkkä lappuliisan tai poliisin näkeminen saa olon epämukavaksi, koska näiden rankaisijaviranomaisten taholta ei ole odotettavissa mitään myönteisiä kokemuksia. Vain pelkoa ja stressiä ja kärsimystä.

    Edellä selostin ”kehyksen”, jonka läpi katsellen arvioin asioita. Näkökulmani voi tietysti olla toisenlaisen kehyksen läpi maailmaa katselevan mielestä vääristynyt. Mutta näin minäkin voin ajatella, kun huomaan jonkun junnaavan ajattelussaan hyvin kapeassa raossa.

    Seuraavaksi Herbertin kommenttiin. Hän oli sitä mieltä, että...

    ”...itse ainakin iloitsen siitä, ettei minun tarvitse kustantaa taas yhtä uutta järjestelmää jo nyt järjettömäksi paisuneen yhteiskunnan koneiston lisäksi.”

    Haluaisinpa tietää, millaisella autolla arvoisa Herbert ajelee. Voisin kuvitella, että Herbertille ei ole ollut suurikaan ongelma kustantaa itselleen kallista autoa, jonka hintaan sisältyy huomattavan paljon valtiolle menevää veroa, ja jossa on erilaisia varusteita ja lisukkeita, jotka omalta osaltaan lisäävät valtion perimän veron määrää. Jos Herbert ajaisi vanhalla autonromulla, jossa olisivat kiinni hänen viimeiset senttinsä, ymmärtäisin ehkä paremmin vastenmielisyyden nopeudenrajoitinta kohtaan.

    Herbertin kirjoituksessa kiinnittyy huomio siihen, että hän ei ilmoituksensa mukaan pidä uuden kamerapöntön ilmestymisestä, vaikka sen muodostama taloudellinen uhka on hänelle lainkuuliaisena ja sakkoja saamattomana ihmisenä olematon. Jos Herbert ei aja ylinopeutta, eikä myöskään pidä ylinopeudella ajamista hyväksyttävänä, mikä vika kamerapöntössä on, jos se vähentää ylinopeuksia?

    Nimimerkki Kumppani on myös esittänyt kommentteja edellisen kirjoitukseni johdosta. En tiedä, miten ”sinusta ainoa vika on, ettei” -tyyppisiin olettamuksiin ylipäätään kuuluisi oikeaoppisesti vastata. No, sen verran voin käsitellä asiaa, että en kirjoittanut lehdessä mainitusta ”miesautoilijasta” sinänsä vaan yleensä tietyn suuruisesta ylinopeudesta ja siitä, miten siihen reagoidaan mediassa. Uutinen ”miesautoilijasta” oli vain heräte käsitellä asiaa yleisellä tasolla. Koska en tiennyt tapauksesta, kirjoitin ympäripyöreästi, että lehdessä mainittu nopeus ei välttämättä ole vaarantanut yhtään mitään paitsi kuljettajan ajokortin. Lisäsin kuitenkin, että vaarantavuus riippuu tietysti paikasta ja tilanteesta.

      
  • Haluaisinpa tietää, millaisella autolla arvoisa Herbert ajelee. Voisin kuvitella, että Herbertille ei ole ollut suurikaan ongelma kustantaa itselleen kallista autoa, jonka hintaan sisältyy huomattavan paljon valtiolle menevää veroa, ja jossa on erilaisia varusteita ja lisukkeita, jotka omalta osaltaan lisäävät valtion perimän veron määrää. Jos Herbert ajaisi vanhalla autonromulla, jossa olisivat kiinni hänen viimeiset senttinsä, ymmärtäisin ehkä paremmin vastenmielisyyden nopeudenrajoitinta kohtaan.

    Tällä hetkellä autoni on 12 vuotias, mittarissa lähes 300 tkm. Uutena se on ollut nykyaikainen ja hyvin varusteltu ylemmän keskiluokan auto.

    Minusta autoni ei ole vielä erityisen vanha, eikä edes romu, vaikka moni ehkä sen tuollaiseksi mieltää. Toki merkkejä ruosteesta ja muusta ikääntymisestä alkaa olla jo näkyvissä, joten vaihto tulee muutaman vuoden sisään ajankohtaiseksi. Rahoitusta täytyy alkaa miettiä, koska tilillä ei uuden auton rahoja joutilaana ole ja vanhan arvo lähestyy mahdollista romutuspalkkiota. Voi siis sanoa, että viimeiset sentit autossani on kiinni.

    Herbertin kirjoituksessa kiinnittyy huomio siihen, että hän ei ilmoituksensa mukaan pidä uuden kamerapöntön ilmestymisestä, vaikka sen muodostama taloudellinen uhka on hänelle lainkuuliaisena ja sakkoja saamattomana ihmisenä olematon. Jos Herbert ei aja ylinopeutta, eikä myöskään pidä ylinopeudella ajamista hyväksyttävänä, mikä vika kamerapöntössä on, jos se vähentää ylinopeuksia?

    Se vähentää ajamisen mukavuutta, koska ainahan on olemassa vaara lipsauttaa ylinopeudella tutkaan. Mutta jos muut noudattaisivat rajoituksia yhtä hyvin kuin minä tällä hetkellä, turvallisuus paranisi taatusti enemmän kuin mitä nopeusvalvonta nyt vaikuttaa. Siksi kamerat olisivat teoriassa turhia. Käytäntö on sitten ihan toinen asia ja siksi kameroille on tarvetta niiden haitoista huolimatta.

    Valtion kassavirtaa en tässä kohtaa pidä positiivisena asiana, koska tuollainen tapa kerätä valtiolle rahaa ei lisää ihmisten hyvinvointia. Sakkorahat on pois muusta kulutuksesta.

      
  • Herbert: ”Mikä on ruotsalainen nopeuksien valvontatapa?”

    740 GLE: ”Kamerat keskitetty taajamien alennettujen nopeuksien kohdalle eikä korpisuoralle.”

    Tämä ruotsalainen nopeuksien valvontatapa nousee aina välillä esiin mutta kukaan ei tunnu tietävän mitä se tarkoittaa. Nähtävästi ainakin kameroiden sijoittelu poikkeaa meillä käytetystä tavasta. Yritin selvittää mitä Ruotsi tekee eri tavalla kameravalvonnan suhteen ja mitä siitä on seurannut. Löytyi tutkimus, joka nimestä päätellen olisi antanut suoran vastauksen tähän: ” Speed cameras in Sweden and Victoria, Australia—A case study”, mutta hinta olisi ollut 42 $. Ei se ihan NIIN paljoa kiinnosta, joten aloin lueskella kaikenlaisia tutkimuksia joissa puhutaan ruotsalaisesta tavasta käyttää nopeusvalvontakameroita.

    Ruotsin tapa on sidoksissa sen Vision Zero-projektiin. Se on todella laaja ja ainutlaatuinen ponnistus liikenneturvallisuuden parantamiseksi, josta nopeusvalvonnan tehostaminen automaattisella valvonnalla on vain pieni osa. Luettuani toistakymmentä tutkimusta uskon nyt suunnilleen tietäväni mitä ruotsalaiset tekevät eri tavalla ja miksi. Sitä en saanut selville, onko heidän mallinsa tulosten valossa muita parempi vai huonompi.

    Tutkimuksessa “PUBLIC ROAD SAFETY POLICY CHANGE AND ITS IMPLEMENTATION – VISION ZERO A ROAD SAFETY POLICY INNOVATION” tutkija Matts-Åke Belin sanoo ruotsin mallista mm. näin: “The Swedish approach to safety cameras appears to be based on the beliefs that road safety is an important priority for road users, and that one of the reasons why road users drive too fast is a lack of information and social support. Accordingly, the underlying aim of the intervention is to support and create a new social norm among drivers, namely that it is easier and better to follow the speed limits.

    Myös Belin käyttää kaikkien muiden tavoin Ruotsin verrokina Australian Victoriaa: ”The Victoria approach clearly focuses on driver behavior, and the speed camera program attempts to create a feeling among drivers that speeding can be detected at any time and in any place in the road system. In order to achieve this sense of continued surveillance, the intention is to catch a large proportion of the drivers who exceed the speed limit, so that they experience the consequences and avoid re-offending (specific deterrence), and, in turn, that these drivers tell other drivers that they have been caught (general deterrence). The road safety effect in the Victoria system is supposed to be achieved on the basis that the perceived risk of being detected and fined will prevent a large proportion of drivers from speeding; therefore, the average driving speed in the whole system will decrease, as too will the number of fatalities and injuries”.

    Ruotsissa keskitetään kamerat vaarallisimpiin tieosuuksiin. Tarkoitus on ennemminkin viestittää kuljettajille tieosuuden vaarallisuudesta kuin saada ketään kiinni ylinopeudesta:”The cameras are supposed to support and create a new social norm among drivers, namely that it is easier and better to follow stipulated speed limits. The catching of drivers by the system is regarded as an undesirable consequence. Everyone should know where the cameras are located, and voluntarily adjust their speed accordingly...According to Vision Zero, speed and its consequences is one of the most fundamental aspects that needs to be controlled.”

    Ainoa löytämäni viittaus näiden kahden toimintatavan tehon eroon oli tämä: “From a strict cost-benefit point of view, however, the Victorian approach seems preferable to the Swedish one.”

    Ja samasta tutkimuksesta vielä: “By contrast with the speed camera system in Victoria, Australia, the Swedish road safety camera system appears to be based on a belief that road safety is an important priority for road users, and also that one of the reasons why road users drive too fast is a lack of information and social support. Therefore, the underlying aim of the intervention is to support and create a new social norm among drivers, namely that it is easier and better to follow the speed limits.

    Eli Ruotsissa lähdetään tämän ruotsalaisen tutkijan mukaan kameroiden käytössä siitä olettamuksesta, että kuljettajat kyllä pitävät liikenneturvallisuutta tärkeänä, mutta he eivät tiedä nopeuden haitoista tarpeeksi eivätkä saa riittävästi sosiaalista tukea. Kuulostaa kyllä hyvin paljon ruotsalaiselta ajatuksenjuoksulta.

    Se oli ruotsalaisen käsitys asiasta, australialaisten kanta sanottiin esimerkiksi tutkimuksessa ”Australia best practice”, jossa epäiltiin että Ruotsin tapa käyttää kameroita vaikuttaa vain niillä teillä joilla kamerat ovat, eivätkä vaikuta kuljettajien nopeuskäytökseen näiden teiden ulkopuolella. Victorian mallissa jaetaan paljon sakkoja laajalla alueella pyrkimyksenä luoda kuskeille mielikuva, että rajoituksia ei voi rikkoa missään ilman varteenotettavaa riskiä rangaistuksen saamisesta. Tämän on tarkoitus lisätä kuskilta toiselle kulkevaa tietoa kiinnijäämisrikin olemassaolosta ja laajaa mediahuomiota, mikä alentaa nopeuksia koko tieverkolla. Ruotsissa kamerat sen sijaan ovat pitkissä taajoissa jonoissa, mikä laskee voimakkaasti valvotun tieosuuden nopeuksia, mutta ei vaikuta havaittavasti muualla.

    Keskustelu siitä, kumpi kameravalvonnan käyttötapa säästää useampia ihmishenkiä ja vähentää enemmän loukkaantumisia, kuuluu varmaan enemmän liikennepsykologia-ketjuun kuin tänne. Kuskin kannalta tietysti sellainen valvonta on parasta mikä ei vaadi muutoksia juuri hänen omaan ajotapaansa, mutta toisaalta, mitä virkaa sellaisella valvonnalla on, joka ei johda ajotapojen muutoksiin?

      
  • SO2001: ” Nyky-yhteiskunta on keinotekoisesti luotu sääntöviidakko, jossa kansalaiset joutuvat koko ajan jännittämään ja pelkäämään, mistä asiasta he kenties saavat rangaistuksen. Monet säännöistä ovat täysin mielivaltaisia, eivätkä perustu niihin tarpeisiin, joita sääntöjen valehdellaan palvelevan.”

    Ihmiset eivät koko ajan jännitä ja pelkää rangaistuksia. Se on sinun henkilökohtainen ongelmasi, jonka mukaan haluat muuttaa meidän kaikkien elämää.

    Sekava ja ristiriitainen sääntöviidakko on käytännössä ainoa vaihtoehto sille oikealle viidakolle, jossa ihmisellä ihan oikeasti on pelättävää ja jännitettävää, jopa enemmän kuin sinulla nykyisessä yhteiskunnassa. Ainakin siihen asti, kunnes ihminen tappaisi kaikki pelkojensa aiheuttajat, lanaisi viidakon matalaksi, ja rakentaisi tilalle kaupunkeja, joissa eläminen edellyttää säännöstön luomista. Sääntöjen luominen kiinnostaa kaiken maailman päällepäsmäreitä enemmän kuin ns. kunnon ihmisiä, joten näitä päsmäreitä on päättäjien joukossa tiheämmässä kuin väestössä keskimäärin. Kaikki heistä haluavat oman kädenjälkensä näkyviin, mistä vähitellen seuraa periaatteessa täsmälleen samanlainen järjestelmä kuin mikä tällä pallolla nytkin on. Paska tilanne, mutta sen vaihtoehto on yksilön kannalta huomattavan paljon paskempi.

      
  • SO2001: ” Erityisen paljon turhat säännöt stressaavat minun kaltaisiani hajamielisiä ja asioita unohtelevia ihmisiä. Parkkikiekko esimerkiksi jää hyvin helposti asentamatta ikkunalle, jos jokin muu asia vie huomion sillä hetkellä, jolloin kiekon normaalisti asentaisi. Sama koskee maanteiden kameratolppia, nopeusrajoituksia ja monia muita asioita.”

    Ymmärrän ongelmasi, mutta mielestäni sinä et ymmärrä sitä. Tästä, kuten monesta aiemmastakin kommentistasi, näkyy että sinä tiedät miksi et pidä siitä että kuskeja vaaditaan noudattamaan rajoituksia ja miksi vastustat niiden noudattamisen valvomista: sinä vastustat noita koska sinun on vaikea keskittyä ajamiseen niin paljon kuin rajoitusten noudattaminen edellyttäisi. Mutta keskusteluissa et muista enää tätä perimmäistä motiiviasi vaan keksit aivan ihmeellisiä tekosyitä, joista sitten kinataan vuositolkulla. Aina välillä myönnät asian olevan näin, mutta kohta ongelmasi johtuvatkin taas sääntöjen turhuudesta, poliisien luonnevioista ja tutkijoiden suorittamasta rahoittajien takapuolen nuoleksinnasta.

    Onko tosiaan mahdotonta muistaa seuraavaa kommenttia kirjoittaessa mitä tuossa sanoit stressaantumisesi todellisista syistä?

      
  • SO2001: ” Tätä taustaa vasten on enemmän kuin luonnollista, että unohteluun taipuvaiset ja omiin ajatuksiinsa helposti vaipuvat ihmiset alkavat pitää normien vartijoita vihollisinaan ja uhkana hyvinvoinnilleen ja elämänlaadulleen. Pelkkä lappuliisan tai poliisin näkeminen saa olon epämukavaksi, koska näiden rankaisijaviranomaisten taholta ei ole odotettavissa mitään myönteisiä kokemuksia. Vain pelkoa ja stressiä ja kärsimystä.”

    Kyllä, tuota taustaa vasten pelkosi ja stressaantumisesi ovat aivan luonnollisia. Samoin on luonnollista että keksit niille muita syitä ja sitä kautta syyllisiä. Mutta kun tässä nyt kerran ollaan KESKUSTELUpalstalla, niin haluan herättää keskustelua siitä, että miksi reagoit ihmisen luontaisten tapojen mukaan kun kerran olet tietoinen tästä ihmisen luontaisesta taipumuksesta toimia tuolla tavalla epäloogisesti. Sinä tiedät että ihmisellä on ajattelussaan perustotuuksia, jotka eivät oikeasti ole tosia, ja että hän pyrkii käyttämään näitä epätosia totuuksia runkona, johon muut ajatukset sovitetaan. Olet sanonut tietäväsi myös sen, että ihmisellä on luontainen taipumus vahvistaa mielessään niitä tietoja, jotka tukevat hänen maailmankuvaansa ja vähätellä niitä, jotka sotivat hänen maailmankuvaansa vastaan. Miksi sinä et muista näitä asioita silloin kun ihmettelet miksi joku yli rajoituksen menevä nopeus muuttuu vaarattomaksi, kun tien poskeen ripustetaan isomman nopeuden salliva kyltti? Halutessasi voisit jo nyt päättää, että kun tämä asia seuraavan kerran tulee mieleesi hyvänä esimerkkinä rajoitusten noudattamisen epäloogisuudesta, niin muistat sen vain TUNTUVAN sinusta hyvältä esimerkiltä, koska pyrit alitajuisesti vahvistamaan ihan muista syistä johtuvaa mielikuvaasi.

    Vaikka meillä on alitajunnassa tallella alkuperäiset eläimen vaistomme, niin jostain evoluution oikusta johtuen muutama prosentti aivokapasiteetistamme on kehittynyt asteelle, joka mahdollistaa loogisen ajattelun. Tämän ansiosta sinun ajatustesi ei olisi pakko kiertää tuota samaa vanhaa kehää. Olen täysin varma, että sinun olisi huomattavasti helpompi kestää noita pelkojasi, jos totuttelisit käsittelemään näitä tuntemuksiasi sinä mitä ne oikeasti ovat. Ne ovat negatiivisia tunteita joiden perimmäinen syy eivät ole parkkipirkot, järjettömät määräykset tai poliisi. Nämä tunteet ja niiden todelliset syyt on ensin tiedostettava, minkä jälkeen niitä voi käsitellä sillä loogisella aivojen osalla. Sen jälkeen ne eivät enää hallitse elämääsi vaan sitä hallitset sinä itse.

    Sinä tulet aina unohtelemaan parkkikiekon etkä tule koskaan huomaamaan rajoituskylttejä niin kuin useimmat muut, mutta sinulla on niin halutessasi mahdollisuus elää ilman että tämä piirteesi huonontaa elämänlatuasi niin paljon kuin se nyt tekee. Hyvä että olet voinut purkaa pahaa oloasi Kapteeni Pommina, Jalmari Mäkenä, SO2001:nä ja ties minä, mutta jos siitä olisi tämän asian korjaajaksi, niin varmasti jotain parannusta olisi jo näkynyt.

      
  • Kuukauden takaista TeeCeen viestiä en katso aiheelliseksi kommentoida sen enempää kuin toteamalla, että me itse kukin elämme omissa henkisissä juoksuhaudoissamme, joissa näkökenttä on kapea ja yksipuolinen. Tämä koskee niin minua kuin muitakin.

    Tietoisena edellä mainitusta yritän kuitenkin tarkastella asioita myös laajemmassa perspektiivissä. Maailmankaikkeuden huomioon ottaen, jos näin laajoihin sfääreihin mennään, jokin sellainen asiakokonaisuus kuin ajoneuvon nopeus maantiellä ja sitä säätelevät Suomen valtion lait on vähäpätöinen. Ainakin se on liian vähäpätöinen elämäntehtäväksi, jonka ympärillä kaikki pyörii. Onhan elämää sentään maanteiden ulkopuolellakin.

    Ajellaan miten ajellaan, ja ajatellaan mitä ajatellaan.

    Erään merkittävän päivälehden auto-osastossa koeajettiin pari viikkoa sitten uusi Kia Optima, jonka muotoilua pidän melko onnistuneena. En kuitenkaan käsittele muotoilua vaan auton ominaisuuksia ja toimittajan näkemystä niistä.

    Ensiksi kylmiä faktoja.

    Kia Optiman diesel-moottorin teho on 141 hevosvoimaa, ja auton huippunopeudeksi ilmoitetaan 203 kilometriä tunnissa. Auto kiihtyy nollasta sataan kymmenessä sekunnissa.

    Toimittaja kommentoi autoa maantienopeuksissa seuraavasti:

    ”141-hevosvoimaisessa dieselmoottorissa on vääntöä mukavat 340 newtonmetriä, joiden turvin auto etenee maantienopeuksissa vaivatta.”

    Jos maantienopeuksilla tarkoitetaan Suomessa sallittuja nopeuksia eli tukkoista kahdeksan kympin perusnopeutta ja vähän ripeämpiä pääteiden ja moottoriteiden nopeuksia, niin onko yleensä olemassa autoja, jotka eivät etenisi näitä nopeuksia vaivatta? Ja jos on, miten vaivalloisuus ilmenee? Eikö auto kulje lain sallimaa kahdeksaa kymppiä? Eikö sen teho riitä moottoritien 120 km/h nopeuteen?

    Mitä vaivattomuutta toimittaja tarkoittaa?

    Ja jos auto kulkee vaivattomasti maantienopeuksilla, mihin tarvitaan lisää tehoa, jonka tarpeesta toimittaja vihjailee.

    ”Moottoritiellä ja ohitustilanteissa huipputehoa voisi kuitenkin olla Optiman kokoisessa autossa enemmänkin.”

    Miksi? Eikö auton teho 141 hevosvoimaa ja huippunopeus 203 km/h riitäkään vaivattomaan ajamiseen moottoritiellä?

    Ja entä ohitukset? Jos noudatetaan nopeusrajoituksia, ohituksia tehdään hyvin vähän, ja niissäkin nopeuden lisääminen tapahtuu alle 100 km/h nopeusalueella. Luulisi 141 hevosvoiman riittävän.

    Oman 20 vuotta vanhan autoni teho on 132 hevosvoimaa, ja huippunopeudeksi ilmoitetaan sama kuin Kia Optimassa eli 203 km/h. Kiihtyvyys on huonompi kuin Kia Optimassa eli 11 sekuntia nollasta sataan.

    Kun tällä autolla lähtee ajamaan sen jälkeen kun on ajanut heikompitehoisella (101 hv) vieläkin vanhemmalla autolla, se tuntuu ”kevyeltä”. Auto toisin sanoen reagoi kaasuun ripeästi. Suuremman tehon huomaa jo heti liikkeelle lähtiessään. Ohituksissa auto kiihtyy niin hyvin, että lähes jokaisella kerralla ajokorttini on vaarassa, koska vanhasta tottumuksesta painan kaasun pohjaan enkä hidastele. Loppunopeus esimerkiksi rekkaa ohitettaessa nousee helposti 160 kilometriin tunnissa. Näin ollen minun mielestäni tehoa on ohituksiin aivan riittävästi. Joskus – jos sattuu olemaan alamäki – oikein itsekin hämmästelen, miten nopeasti ohitus sujuu.

    Mitä ajamiseen ja ohituksiin tulee, niin en halua antaa ajotyylistäni väärää kuvaa. Ohitan usein, mutta en ole kuitenkaan samanlainen ohittelija kuin seuraavan videon musta Volvo. Viimeisessä ohituksessa hiekka pöllyää, kun ohitettava rekka väistää kohti tien penkkaa. Vastaan on nimittäin tulossa toinen rekka.

    Kun liikennettä on paljon, tyydyn ajamaan jonossa enkä lähde ohittelemaan. Olen yleensäkin ohituksissa hyvin varovainen. En halua ottaa riskejä, enkä muista tehneeni todella vaarallisia ohituksia koskaan. Jotkut ohitukset ovat ehkä olleet hieman ”rumia” (en ole huomannut keltaista viivaa tms.), tai niihin on liittynyt jonkinlainen säikähdys, joka ei ole kuitenkaan johtanut akuuttiin vaaratilanteeseen.

    En ”pärjäisi” Volvon tyyppisille autoille enkä edes yrittäisi. Tässäkin tapauksessa tunnistin Volvon aggressiivisen ajotyylin jo siinä vaiheessa, kun se ilmestyi kärkkymään taakseni. Oli juuri ja juuri aikaa kaivaa esille videokamera ennen kuin Volvo jo lähti tavoittelemaan seuraavaa päänahkaa. Tällaiset autot saavat mennä menojaan.

    Myönnän ajavani ylinopeudella ja myönnän ohittavani usein, mutta rajansa kaikella. Silloin kun ohitan, kokonaisliikenne on vähäistä, eli saavutan silloin tällöin satunnaisen auton, ohitan sen, ja jatkan matkaa tyhjällä tiellä. Joskus voin ohittaa pari kolme autoakin, mutta tässä tapauksessa tie on tuttu, ja tiedän kokemuksesta, että lyhyttä jononpätkää lukuun ottamatta liikennettä ei kuitenkaan ole paljon, joten ohitusten jälkeen avautuu taas tyhjä tie. Tietysti silläkin on merkitystä, olenko ajamassa Helsingistä Utsjoelle vai naapurikunnasta toiseen. Jos matka on lyhyt, ohituksella ei kovin paljon voita aikaa. Ja yleiset fiiliksetkin vaikuttavat ohitusintoon.

    http://spottihotti.blogspot.fi/2016/05/liikennetta-maantiella.html

      
  • On ilmoja pitänyt.

      
  • Vaikka itselläni kynnys ohittaa on paljon korkeammalla kuin SO2001:llä, täysin samaa mieltä olen noista koeajojen kommenteista. Jos ohituksessa pitää käyttää paljon tehoa ja merkittäviä ylinopeuksia, ei ole yhtään huono asia, että se on hieman vaivalloista. Jos ajamisessa tuolle linjalle lähdetään, pieni vaivalloisuus on vain hyvä asia. Polkupyöräketjuun laittamani Ylen uutinen kansakunnan velttoudesta ehkä kuvaa tilannetta. Lähes puolet autolla tehdyistä matkoista on alta 5 km. Velttous on jo niin perusteellista, että ohituksetkin pitäisi tapahtua kaasupoljinta hipaisemalla, muuten auto ei ole kiva.

    Tuntuu, että näissä yhteyksissä paljastuu todellinen luonne. Autolta vaaditaan herkkää kiihtyvyyttä, mutta liikenneturvallisuudesta puhuttaessa ollaan ihan päinvastaista mieltä. Taatusti toimittajat ei jakaudu kahtia niin, että toiset vain koeajavat autoja ja toisia kiinnostaa liikenneturvallisuus.

      
  • Videonkuvaamasta tilanteesta ei puutu kuin polkupyöräilijä pientareelta niin kuka olisi väistänyt ja ketä.

      
  • SO2001:
    ...en katso aiheelliseksi kommentoida sen enempää kuin toteamalla, että me itse kukin elämme omissa henkisissä juoksuhaudoissamme, joissa näkökenttä on kapea ja yksipuolinen.

    Niinhän sinulla vähän on...

    Ajellaan miten ajellaan, ja ajatellaan mitä ajatellaan.

    Noudatatko tuota myös muussa elämässäsi, vai ainoastaan liikenteessä?

    Vaikka tähän tyyliin tiivistäen lausettasi tuolla edellä:
    Maailmankaikkeus huomioon ottaen, jos näin laajoihin sfääreihin mennään, jokin sellainen asiakokonaisuus kuin (tähän jotakin tekemistä) ja sitä (tekemistä) säätelevät Suomen valtion lait ovat vähäpätöistä.

    Tai vaikkapa:
    Ainakin kaikki tuollainen on liian vähäpätöistä elämäntehtäväksi, jonka ympärillä kaikki pyörii. Onhan elämää sentään (erilaisen säädellyn tekemisen) ulkopuolellakin.

      
  • SO2001: ”TeeCeen viestiä en katso aiheelliseksi kommentoida sen enempää kuin toteamalla, että me itse kukin elämme omissa henkisissä juoksuhaudoissamme, joissa näkökenttä on kapea ja yksipuolinen. Tämä koskee niin minua kuin muitakin.

    Tuo koskee tosiaan kaikkia, mutta sekin koskee kaikkia, että oman juoksuhautansa syvyyteen sekä näkökenttänsä laajuuteen ja yksipuolisuuteen voi itse vaikuttaa. Minä ymmärrän ihmisiä jotka jättävät itsellään nuo asiat niiden luonnolliseen tilaan siksi, että eivät tiedä niiden olemassaolosta. Alitajunta pyrkii parhaansa mukaan piilottamaan ne tietoisuudelta, ja koska sillä on murskaava ylivoima aivokapasiteetin suhteen, se useimmiten onnistuu pitämään ihmisen tietämättömänä oman ajattelunsa rajoittuneisuudesta. Ei siinä ole ihmeteltävää että oman ajattelunsa luonnollisista rajoitteista tietämätön ei tee mitään niiden rajoitteiden vähentämiseksi.

    Mutta sinä TIEDÄT aivojesi toimivan noin, etkä silti tee asialle mitään. Toteat vain, että sinulla on muiden ihmisten lailla luontainen taipumus vahvistaa mielessäsi niitä tietoja, jotka tukevat sinun maailmankuvaasi ja vähätellä niitä, jotka sotivat sinun maailmankuvaasi vastaan, mutta et hyödynnä tuota tietoa jalostaaksesi omaa ajatteluasi. Päinvastoin, olet oikein erikseen kertonut säilyttäväsi vanhat mielipiteesi, vaikka tiedät niiden syntyneen omissa henkisissä juoksuhaudoissasi, joissa näkökenttä on kapea ja yksipuolinen.

    Muihin ihmisiin sovellat toista tarkastelukulmaa, heidän tosiasioiden vastaisista uskomuksista olet ollut halukas puhumaan jo vuosia. Omistasi toteat vain että no comments, kaikillahan noita on. Totta, kaikilla niitä on, mutta jotkut yrittää tehdä asialle jotain.

      
  • SO2001: ” Tietoisena edellä mainitusta ( ajattelun kapeakatseisuudesta ja yksipuolisuudesta ) yritän kuitenkin tarkastella asioita myös laajemmassa perspektiivissä. Maailmankaikkeuden huomioon ottaen, jos näin laajoihin sfääreihin mennään, jokin sellainen asiakokonaisuus kuin ajoneuvon nopeus maantiellä ja sitä säätelevät Suomen valtion lait on vähäpätöinen. Ainakin se on liian vähäpätöinen elämäntehtäväksi, jonka ympärillä kaikki pyörii.

    Kun vaihdat tarkastelukulmaa, niin tarkastele sitten muitakin asioita samasta kulmasta. Maailmankaikkeuden perspektiivistä katsottuna vähäpätöiseksi muuttuu moni muukin asia kuin ajoneuvojen nopeus maanteillä. Esimerkiksi sinun tärkeimpänä pitämäsi asia, tavallisten kansalaisten turvallisuus, muuttuu myös aika pieneksi asiaksi.

    Mutta jos tarkastelukulmaksi otetaan tämän ketjun aihe, niin ajoneuvon nopeus maantiellä on aika oleellinen asia. Ketjun aiheen mukaan pieni lisänopeus ei lisää liikennekuoleman riskiä, mutta tieteellisen tiedon mukaan maantienopeuksissa jo 1 km/h:n nopeudenlisäys lisää liikennekuoleman todennäköisyyttä noin kuusi prosenttia ( 95 % luottamusväli 5,1 – 6,7 % ). Joten TIETOON mielipiteensä perustavan pitää olla ketjun aiheen kanssa eri mieltä.

    Jos pysyt mielipiteessäsi että kaikki mitä olen sanonut ylinopeuden vaikutuksesta pitää paikkansa, niin et voi kiistää yllä olevaa asiallisin perustein. Tiedät tämän, mikä johtaa sinut ristiriitaan kapeakatseisen ideologiasi kanssa. Mielipiteen muuttaminen faktoja vastaavaksi ei nähtävästi ole sinulle vaihtoehto, joten on keksittävä jotain muuta. Sinä keksit ratkaisuksi hankalaan tilanteeseesi katsoa asiaa maailmankaikkeuden perspektiivistä. Tuo on minun mielestäni pelkurimaista. Jos kerran olet linjasi valinnut, niin kestä myös sen seuraukset ja myönnä, että liikenteen perspektiivistä katsottuna mielipiteesi maanteiden nopeuksista ovat vahingollisia tavallisen kansalaisen turvallisuuden kannalta.

    Tai sitten sinun pitää antaa tieteelliseen tietoon perustuvat todisteet siitä, että minun esittämäni perustelut eivät pidä paikkaansa, koska eihän tässä mitään uskovaisia olla. Eihän?

      
  • SO2001: ”Onhan elämää sentään maanteiden ulkopuolellakin.

    On tietysti, mutta kun osallistuu liikenne-palstalla keskusteluun joka koskee ajonopeuden vaikutusta riskiin, niin maanteiden ulkopuolisen elämän ei pitäisi kauheasti haitata mielipiteenvaihtoa. Jostain syystä se sinun kohdallasi kuitenkin haittaa, osaatko yhtään analysoida mistä tämä johtuu?

      
  • SO2001: Ajellaan miten ajellaan, ja ajatellaan mitä ajatellaan.

    Ei, vaan ajellaan miten ajatellaan. Ajaminen ja ajattelu eivät ole kaksi toisistaan riippumatonta asiaa, vaan jälkimmäinen ohjaa ensin mainittua. Tosin monilla järjestys näyttää menevän välillä toisin päin, eli kuskit valitsisivat mielipiteensä oman ajamisensa perusteella, mutta se vain näyttää siltä. Todellisuudessa ajattelu ohjaa kaikilla ajamista aina, yksilö- ja tilannekohtaista vaihtelua tulee vain siinä, kuinka ison osan ajattelusta hoitaa epälooginen ja tunteiden mukaan toimiva alitajunta, ja kuinka paljon looginen tietoinen puoli pääsee vaikuttamaan ajatuksiin. Mitä vähemmän tätä asiaa omalta osaltaan pohtii, sitä suurempi osa ajamista ohjaavista ajatuksista tulee tunteelliselta höpsöltä joka asuu alitajunnassamme.

    Minun mielestäni sinä oikein pinnistelet järjestääksesi alitajunnalle mahdollisimman paljon valtaa ajamiseesi loogisen tietoisen puolen kustannuksella. Se ei ole sinällään hyvä eikä paha asia, esimerkiksi joku taiteilija voisi käyttää tätä tietoisesti hyväkseen työssään. Monesta asiasta saa paljon enemmän irti antautumalla alitajuntansa vietäväksi, mutta se on huono juttu jos ei pysty itse kontrolloimaan milloin näin tapahtuu, koska on myös tilanteita joissa tarvitaan järkeä. Liikenteessä on ihan erityisen huono juttu antaa tunteittensa ja traumojensa ohjata ajatuksia ja sitä kautta myös autoa.

      
  • Euroopan komissio: Ylinopeus on yksi suurimmista liikenneturvallisuusongelmista, ja se lisää huomattavasti onnettomuusriskiä. Ylinopeus on merkittävin osatekijä noin 30 prosentissa kuolemaan johtavista liikenneonnettomuuksista.

    Trafi: Yksi liikennekuolema maksaa lähes 2,8 miljoonaa euroa.

      
  • Quu: ”Euroopan komissio: Ylinopeus on yksi suurimmista liikenneturvallisuusongelmista...”

    Mikään asiallinen lähde ei tarjoa muuta kuin tuon kaltaista viestiä nopeuden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Silti en tunne toista liikenneaiheista asiaa, jossa yhtä monen mielipide poikkeaa yhtä paljon yleisessä tiedossa olevista faktoista. Mielestäni tämä viittaa siihen, että kyse on jostain muusta kuin tiedosta.

    Katsotaan esimerkiksi tämän ketjun avaajan Ajattelija2015:n kommentteja: hän avasi tämän keskustelun 22.2. ja antoi sille otsikoksi ”Pieni lisänopeus ei lisää riskiä”. Kuitenkin seuraavana päivänä hänen mielipiteensä pienen lisänopeuden vaikutuksesta riskiin oli tämä: ”Minä ainakin myönnän suoraan, että tietenkin nopeuden kasvattaminen vaikka 1 km/h lisää riskiä aina jonkun verran (ainakin lähes aina). En minä tätä ole koskaan kiistänyt.”

    Hän TIETÄÄ asian, mutta ei kykene soveltamaan tietoaan johdonmukaisesti mielipiteisiinsä vaan kääntää kelkkansa kun näkee verkossa kirjoituksen, joka tukee hänelle mieluisampaa mielipidettä. Niitä, joiden mielipiteet huomioivat tuon mitä hän ei ole koskaan kiistänyt, hän haukkuu uskovaisiksi. Hän kehuu omaa ajattelukykyään, mutta sekään ei riitä selvittämään hänelle sitä mysteeriä, että miksi hän saa kielteistä palautetta mielipiteistään. Hän etsii siihen syytä vain muiden ymmärryskyvystä.

    Minä puolestani en tajua sitä, miksi väki ihmettelee minun kiinnostustani nopeusasioihin. Missä muussa aiheessa tuollaista käytöstä näkee?

      
  • Mikä on TeeCeen asenne lyhyesti kerrottuna ylinopeuksiin puolesta vai vastaan.

      
  • Quu: ”Mikä on TeeCeen asenne lyhyesti kerrottuna ylinopeuksiin puolesta vai vastaan.”

    Luontainen asenne on niiden puolesta, koska minusta on kivaa ajaa vähän kovempaa ja olen melkoisen varma että minun kuskinurani aikana sen aiheuttama tilastollinen riski ei ehdi realisoitua.

    Harkittu asenne on vastaan, koska ylinopeus tappaa ja vammauttaa liikenteessä joka vuosi monta ihmistä. En pidä sitä hyvänä asiana, enkä voi moittia siitä vastuussa olevia heidän tahallisesta ylinopeudestaan jos itsekin ajan tahallani ylinopeudella. Se olisi sama kuin jos paheksuisin rattijuoppoja samalla kun itse ajelen humalassa.

      
  • siis jos ajan en ota jos otan en aja.

      
  • "Luontainen asenne on niiden puolesta, koska minusta on kivaa ajaa vähän kovempaa ja olen melkoisen varma että minun kuskinurani aikana sen aiheuttama tilastollinen riski ei ehdi realisoitua."

    Näin se tupakoitsijakin varmaan ajattelee. Autonkuljettaja kuitenkin riskeeraa usean liikenteessä olijan turvallisuuden.

      
  • TeeCee: ”Luontainen asenne on niiden puolesta, koska minusta on kivaa ajaa vähän kovempaa ja olen melkoisen varma että minun kuskinurani aikana sen aiheuttama tilastollinen riski ei ehdi realisoitua.”

    Toyota: ”Näin se tupakoitsijakin varmaan ajattelee. Autonkuljettaja kuitenkin riskeeraa usean liikenteessä olijan turvallisuuden.

    Tupakointi on hyvä vertaus. Minä pidän tupakasta, mutta olen tupakointia vastaan. Tykkään alkoholista, mutta olen alkoholin käyttöä vastaan. Pidän makeisista, etenkin suklaasta, mutta olen makeistensyömistä vastaan. Pidän aseista ja ampumisesta, mutta olen aseiden omistamista vastaan. Minusta ihmisen pitäisi hyödyntää eläinkunnassa nähtävästi ainutlaatuista kykyään toimia tietoisen harkinnan mukaan, vastoin viettejään ja vaistojaan.

      
  • Minä pidän elämästä ja olen ylinopeuksia vastaan. Liikenteeseen ei sovi oman elämän uhkapeli. Lisätään nyt selvyyden vuoksi että samalla riskeeraa sivullistenkin elämän.

      
  • "Liikenteeseen ei sovi oman elämän uhkapeli"

    Minulla on toisenlainen näkemys, oli mielenkiintoista ensimmäisen kerran lukea että lainsäätäjä oli samoilla linjoilla. Mitä ikinä päättääkin tehdä vastoin ohjeita tai yllytettynä on siitä lopulta aina vastuussa itse itselleen. Toiselle aiheutetut vahingot on eri juttu, niitä ei pidä hyssytellä pois sanomalla että "tekevälle sattuu, mitä pienistä".

    "Joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.." (Rikoslaki 23 luku, finlex.fi)

    Kun omassa asenteessa on kielto aiheuttaa vaaraa toiselle ihmiselle (tai toisen autolle) pienenee liikenneonnettomuuden riski merkittävästi. Itsensä vaarantaminen voi tuntua epätodennäköiseltä jos on "hyvä kuski", ja silloin riskit voivat tuntua vähäisiltä.

      
  • Kaikesta tästä vuodatuksesta ja uskovaisten hurmahengestä huolimatta, lievät ylinopeudet ovat hyvin marginaalinen tekijä Suomen kuolonkolareissa. Kuolonkolareiden määrä on laskenut jyrkästi reilussa parissa kymmenessä vuodessa, vaikka keskinopeudet eivät ole laskeneet ja liikennemäärät ovat lisääntyneet. Kuolonkolareiden määrä saataisiin edelleen laskemaan hyvin voimakkaasti, jos keskityttäisiin oleellisiin asioihin, eikä naurettavaan rahankeruuseen automaattivalvonnalla.

    Huvittavinta on se, miten vanhuksien ajokoetta eniten vastustavat paasaavat lievistä ylinopeuksista. Kertoo aika paljon siitä, että liikenneturvallisuus ei kiinnosta tätä porukkaa pätkääkään, vaikka kovasti jotain muuta esitetään.

    Suomessa pääosa liikennekuolemista johtuu alla olevista syistä:

    -Kuski kännissä/aineissa
    -Vanhus jolla alkava dementia tai muu ajamiseen vaikuttava sairaus
    -Ajetaan täysin säännöistä piittaamatta törkeää ylinopeutta (usein myös kännissä ja kortitta)
    -Ei käytetä turvavyötä
    -Itsemurha

    Tästä huolimatta lähes ainoa asia jota valvotaan, on lievä ylinopeus, jota automaattisesti valvotaan. Ja jatkuvasti tätä valvontaa lisätään, kun muut paljon oleellisemmat asiat jäävät korjaamatta. Jopa viranomaiset myöntävät, että valvontaa tehdän rahan, eikä turvallisuuden takia. Kuten on viimeaikoina osoitettu, kameravalvonta saattaa jopa lisätä onnettomuuksien määrää. Mutta jos kuolema maksaa keskimäärin 2,3 miljoonaa euroa, toisi kuolemien väheneminen myös oleellisia säästöjä, vaikka aluksi rahaa kuluisikin.

    Näiden yllä mainittujen kuskista riippuvien syiden lisäksi kuolemien määrä vähenisi erittäin paljon, jos autokanta olisi uudempaa. Siitähän pääosin kuolonkolarien määrän voimakas lasku on johtunut. Myös paremmat ja turvallisemmat tiet vaikuttaisivat asiaan oleellisesti.

    Itse olen huolissani myös kännyköiden käytöstä liikenteessä. Tuntuu, että ilmiö vain pahenee ja tutkitustihan kännykän käyttö vastaa lähes rattijuopumusta. Esimerkiksi tätä asiaa ei valvota juuri mitenkään, vaikka tämä tulee varmasti olemaan yksi tekijä, joka lähitulevaisuudessa vaikuttaa negatiivisesti onnettomuustilastoihin. Tulevat autoilijat, eli nykyiset mopoautoilijat eivät vain puhu, vaan jopa kirjoittavat kännykällä toistuvasti liikenteessä. Nykyautoiljat, useimmiten naiset tyytyvät sentään pääosin vain puhumaan ilman handsfreeta.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit