Kun itse olen liikenteessä ei kuoleminen ole se suurin murheenaihe. Kyllä se että joku toinen turhalla ohittamisellaan ajaa joko perään tai kiilaa kylkeen tms. on riittävän iso haitta. Tai jos istun työkaverin kyydissä en halua osallistua hänen törmäilyynsä. Minulle liikenneturvallisuus on osa arkielämän turvallisuutta.
Ajattelija2015: Huvittavinta on se, miten vanhuksien ajokoetta eniten vastustavat paasaavat lievistä ylinopeuksista. Kertoo aika paljon siitä, että liikenneturvallisuus ei kiinnosta tätä porukkaa pätkääkään, vaikka kovasti jotain muuta esitetään.
Nyt tuli kyllä taas tyypillistä "ajattelija"-lisää aika roima annos.
Mutta hurmiossaan hänellä on tuohon taipumusta, kuten ollaan huomattu.
Suomessa pääosa liikennekuolemista johtuu alla olevista syistä:
-Kuski kännissä/aineissa
-Vanhus jolla alkava dementia tai muu ajamiseen vaikuttava sairaus
-Ajetaan täysin säännöistä piittaamatta törkeää ylinopeutta (usein myös kännissä ja kortitta)
-Ei käytetä turvavyötä
-Itsemurha
Sinä jaksat jankata noista tuon tyyppisistä kuolonkolareista. Taisit unohtaa vielä jonkun listalta? Ja raha taisi olla ratkaisu?
Aloittamastaan säikeestä "sairasperäiset onnettomuudet": Kyllä, ehkä liikenneturvallisuuden todellinen parantaminen voi aluksi hieman maksaa, mutta mielestäni raha menee hengen edelle, varsinkin kun pitkällä tähtäimellä turvallisuus myös säästää rahaa.
Aika moni muu miettii liikennettä laajemmin ja ottaa huomion liikenteen kokonaisvaltaisen turvallisuudenkin. Etkö ole laput silmilläsi kertaakaan huomannut?
Se tähtää minun ymmärrykseni mukaan siihen, että eri asteisilta loukkaantumisiltakin vältytään. Se ei sitten merkitse sinulle näköjään pätkääkään.
"Huvittavinta on se, miten vanhuksien ajokoetta eniten vastustavat paasaavat lievistä ylinopeuksista. Kertoo aika paljon siitä, että liikenneturvallisuus ei kiinnosta tätä porukkaa pätkääkään, vaikka kovasti jotain muuta esitetään."
Tämä vanhusten lisääntyminen liikenteessä dementialla tai ilman on perusteltu syy noudattaa meiltä kaikilta vähintään nopeusrajoituksia tiukalla seulalla.
Mitäs sinä tuon hurskaan lausuman jälkeen kommentoisit.."
Jotkut asiat kuullostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta ennen kuin joku sen sanoo tai kirjoittaa voidaan olettaa että liikenteessä vain joko kuollaan tai sitten tullaan ehjänä perille. Ettei välimuotoja olisi missä vähimmillään on säikäytetty joku sivullinen perinpohjaisesti läheltä piti -tilanteella.
En siis erottele arkiturvallisuudessa sitä ajaako joku naapuri kotikadulla autolla ylinopeudella, tai juoksee niin lähelle siten ettei tiedä aikooko hän tönäistä vaiko vain astua varpaille vai miksi hän toimii oudosti. Molemmat toimintamallit osoittavat että naapurilla (keksitty henkilö) olisi päässä jonkinsortin vikaa, mutta autoilijalle on säädetty suurempi vastuu jolloin vaaran aiheuttamisesta toiselle voi seurata jopa vankeustuomio.
En koe ettenkö hallitsisi ajoneuvoja ylinopeudella, mutta todella helppoa ajamisesta tulee kun noudattaa nopeusrajoituksia (poislukien kaupunkien keskustat tasa-arvoisine risteyksineen ja suojateineen). Joskus liiankin helppoa, on tullut tavaksi ohjata autoa vain muutamalla sormella sen sijaan että käyttäisin molempia käsiäni.
Ajattelija2015: ” Kaikesta tästä vuodatuksesta ja uskovaisten hurmahengestä huolimatta, lievät ylinopeudet ovat hyvin marginaalinen tekijä Suomen kuolonkolareissa.”
Kysyn taas kerran kun en ole saanut sinulta vastausta aiemmilla kerroilla: mistä sinä tiedät mikä on lievien ylinopeuksien rooli Suomen kuolonkolareissa?
Olen jo tässä vaiheessa aika varma että sinä et tiedä tuota, satun nimittäin tietämään miten vaikeaa tuon tiedon saaminen on. Tiedän sen siitä että olen itse etsinyt sitä jo pitkään laihoin tuloksin. Olen saanut selville vain että pieniä ylinopeuksia esiintyy suhteessa moninkertaisesti niissä onnettomuuksissa, missä nopeudet oikeasti tiedetään ajopiirturin ansiosta. Lisäksi olen löytänyt viittauksen tutkimukseen jossa sanottiin, että ”Suurin osa ylinopeuksista kuolonkolareissa on alle 10 km/h” (Katila & Keskinen, 2000). Itse tutkimusta en ole löytänyt, vain viittauksia siihen muista tutkimuksista.
Kumpikin löytämäni tieto viittaa siihen että mielipiteesi pienien ylinopeuksien roolista Suomen kuolonkolareissa on väärä. Kahlattuani läpi useita kymmeniä tutkimusraportteja viidellä kielellä tätä tietoa metsästäessä voin vakuuttaa, että kyllä jurppii jos nyt ilmeneekin että päihität tietämykseni nähtävästi nollan luetun tutkimuksen kokemuksellasi.
En kuitenkaan ole huolissani, sinä et tiedä tästä asiasta mitään koska siitä ei ole kirjoitettu Iltasanomissa.
Ajattelija2015: Huvittavinta on se, miten vanhuksien ajokoetta eniten vastustavat paasaavat lievistä ylinopeuksista. Kertoo aika paljon siitä, että liikenneturvallisuus ei kiinnosta tätä porukkaa pätkääkään, vaikka kovasti jotain muuta esitetään.”
Vanhusten liikenneturvallisuudelle (ja itselleen) aiheuttama riski on tärkeä, ja liian suurten ajonopeuksien liikenneturvallisuudelle aiheuttama vaara on tärkeä. Eivät ne sulje toisiaan pois. En tiedä mitä vanhusten ajokokeesta on puhuttu, mutta tuskin yhtä totuudenvastaisesti kuin ajonopeuksien ja niiden valvonnan vaikutuksista.
Liikenteen suurin riskitekijä on ihmisten vähäinen tietämys omien aivojensa toimintatavoista. Se johtaa tarkoitushakuiseen tiedonhankintaan, mikä liikenteessä näkyy tietämättömyytenä, ja se johtaa kyvyttömyyteen kyseenalaistaa omia mielipiteitä, mikä liikenteessä näkyy ajoasenteiden pysyvyytenä.
Kukaan ei ole voinut tietää oikeastaan yhtään mitään faktoja liikenteestä silloin kun aloimme mopoiässä osallistua liikenteeseen ja käsityksemme liikenteestä alkoivat kerääntyä aivoihimme. Sitten seurasi kevarikausi, kunnon moottoripyörät, autot, ja koko ajan kokemuksia pakkautui alitajuntaan, joka työsti niistä valmiita toimintamalleja jotta samoja asioita ei tarvitsisi miettiä niillä muutamilla hassuilla tietoisen puolen aivosolulla joka kerta uudestaan. Nuorina aikuisina meillä oli jo kattavat proseduurikirjasto, nimimerkki 740 GLE:n osuvaa nimitystä lainaten. Tosin hän muistaakseni käytti sitä puhuessaan liikennekäyttäytymisestä, minä puhun nyt kaikesta käyttäytymisestä.
Tuo mekanismi tuottaa jääräpäitä. Aikuiselle ihmiselle ei ole luontaista kyseenalaistaa itseään, tapojaan, tietojaan. Se johtaa ristiriitaisiin tilanteisiin sekä toisten samanlaisten kanssa, että tieteellisen tiedon kanssa. Tämän ilmiön seurauksia me tälläkin palstalla nyt sitten puimme ilman että suuri osa tajuaa muuta kuin sen, miten jääräpäisiä, oman uskonsa sokaisemia ja tietämättömiä suurin osa muista ihmisistä on. Ja ironista on, että se on myös useimmissa tapauksissa totta.
Ajattelija2015: ” Kuten on viimeaikoina osoitettu, kameravalvonta saattaa jopa lisätä onnettomuuksien määrää.”
On osoitettu että SAATTAA lisätä, mutta sinä käyttäydyt kuin olisi osoitettu että se LISÄISI niitä. Sitä paitsi sanoit mielestäni osuvasti, että onnettomuudet lisääntyivät kameravalvonnan käyttöönoton YHTEYDESSÄ. Kehä 1:llä saattoi ihan hyvin käydä niinkin, että kamerat saivat ylinopeutta ajaneet törmäilevään toistensa perään kun he yrittivät vältellä kiinnijäämistä jarruttelemalla kameroiden kohdalla. Eikö silloin varsinaiseksi onnettomuuksien aiheuttajaksi voi sanoa ylinopeutta eikä kameroita?
Mutta tuo on spekulointia sivuseikalla, koska onnettomuuksien määrän pitäisi olla sinullekin sivuseikka liikenneturvallisuuden rinnalla. Ja liikenneturvallisuutta mitataan liikennekuolemilla sekä loukkaantumisilla. Olet sanonut että kukaan ei voi kiistää että kameravalvonnan käyttöönotto laskee ajonopeuksia, ja että nopeuden vähäinenkin muutos vaikuttaa lähes aina riskiin. Joten jos et ole muuttanut mieltäsi, niin sinun mielestäsi Kehä 1:lläkin kameravalvonta tulee todennäköisesti parantamaan liikenneturvallisuutta. Jostain kumman syystä sinä tunnut kuitenkin puhuvan niitä kameroita vastaan.
Ajattelija2015: ”Näiden yllä mainittujen kuskista riippuvien syiden lisäksi kuolemien määrä vähenisi erittäin paljon, jos autokanta olisi uudempaa. Siitähän pääosin kuolonkolarien määrän voimakas lasku on johtunut. Myös paremmat ja turvallisemmat tiet vaikuttaisivat asiaan oleellisesti.
Kyllä, juuri tuon tapaisista syistä johtuu iso osa viimevuosikymmenien parantuneesta liikenneturvallisuudesta. Asiasta on tietoa esimerkiksi tutkimuksessa ”The Power Model of the relationship between speed and road safety, Update and new analyses”. Voi voi kun sinäkin pystyisit tuolta oikeassaolon hurmioltasi lukemaan mitä tieteellinen tieto kertoo autojen ja teiden kehittymisen merkityksestä siihen, miten nopeus vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.
Aina se vaan jaksaa ihmetyttää miten saat yhdistettyä samoihin kommentteihin muiden ihmisten uskonnot ja oman kammosi tieteellistä tietoa kohtaan ilman, että nähtävästi itse huomaat mitään hassua tapahtuneen. Jos mielipiteitään ei pidä perustaa uskomuksiin eikä tieteelliseen tietoon, niin mitä jää jäljelle?
Ajattelija otti 2.6.16 puheeksi autokannan vaikutuksen keskustelussa "Lähes puolet onnettomuuksista sairasperäisiä". Esitin samassa viestiketjussa sen takia 3.6. tarkentavan kysymyksen autokannan vaikutuksesta turvallisuuteen. Asiassahan on kaksi muuttujaa: Autokannan ikä ja turvallisuus. Jotta voitaisiin arvioida, miten autokanta vaikuttaa turvallisuuteen, pitäisi tietää autokannan nuorentumisen määrän vaikutus turvallisuuteen. Paljonko turvallisuutta parantaa 0,5 v, 1 v, 1,5 v, 2 v jne nuorentuminen? Nyt kuitenkin Ajattelija kertoo mielipiteenään, että kuolemien määrä vähenisi erittäin paljon, jos autokanta olisi uudempaa.
Kysyn uudestaan, osaako Ajattelija2015 määritellä autokannan iän ja turvallisuuden keskinäistä riippuvuutta? Sitten kun tiedämme, paljonko esim. 1 v keski-iän nuorentuminen vaikuttaa, voidaan alkaa pohtia, millä tuollainen nuorentuminen olisi mahdollista toteuttaa. Tähän saakka meillä on Ajattelijan mielipide kahden muuttujan muodostamasta yhtälöstä, jossa kummallekaan muuttujalle ei ole annettu arvoa. Matematiikassa tuon seurauksena olisi hylsy, tässä tapauksessa on mahdollisuus kertoa lisää asiasta.
Huvittavinta on se, miten vanhuksien ajokoetta eniten vastustavat paasaavat lievistä ylinopeuksista. Kertoo aika paljon siitä, että liikenneturvallisuus ei kiinnosta tätä porukkaa pätkääkään,
Minäkään en tiedä, keitä ajokokeen vastustajilla Ajattelija tarkoittaa ja missä ajokoetta on vastustettu. Mutta kuten muutamassa muussakin vastaavassa Ajattelijan ajatuksessa, tarkentavaan kysymykseen tuskin vastausta on luvassa, joten nyt en sitä edes esitä.
Jopa viranomaiset myöntävät, että valvontaa tehdän rahan, eikä turvallisuuden takia.
Minä en ole huomannut viranomaisten myöntäneen, että valvontaa tehtäisiin rahan, mutta ei turvallisuuden takia. Sehän olisi lain vastaista, johon eduskunnan tehtävänä olisi puuttua. Viimeaikojen sakkojen korotukset on perusteltu sekä rahan tarpeella, että turvallisuuden parantumisella.
Itse olen huolissani myös kännyköiden käytöstä liikenteessä. Tuntuu, että ilmiö vain pahenee ja tutkitustihan kännykän käyttö vastaa lähes rattijuopumusta.
Laitatko jonkin tutkimustuloksen tai viittauksen sellaiseen, missä kännykän käytön on todettu vastaavan lähes rattijuopumusta? Kommentistasi saa käsityksen, jonka mukaan mielipiteesi perustuu tutkimustulokseen, mikä on erinomainen asia.
Minua ihan oikeasti kiinnostaa, miten noita ilmiöitä vertaat. Onko kyse henkilökohtaisesta riskistä vai onko kyse kokonaisuudesta, jossa lasketaan kaikki puhelinta (lain vastaisesti?) ajon aikana käyttävät ja tämän tekijän aiheuttamaa riskiä verrataan kaikkien ajoneuvon kuljettajien alkoholin käytön aiheuttamaan riskiin.
TeeCee: ”Se olisi sama kuin jos paheksuisin rattijuoppoja samalla kun itse ajelen humalassa.”
Quu: ”siis jos ajan en ota jos otan en aja.
Pikemminkin että ”jos ajan ja otan, niin en kehtaa moittia kun joku toinenkin ajaa tahallaan huonosti”.
Nopeasti ajatellen tuntuu että on yksi lysti miksi kuski ei ota tahallisia laittomia riskejä, pääasia ettei ota. Käytännössä kuitenkin liikennesääntöjä on helpompaa noudattaa jos sen taustalla on jotain palkitsevampaa kuin ulkoa muistettu turvallisuuskampanjan hokema. Hyvä ajaminen vaatii usein epämukavien asioiden tekemistä, ja se onnistuu paremmin jos on motivoitunut. Oikeastaan voidaan sanoa että se EI onnistu, ellei ole motivoitunut.
Lainailen seuraavassa vapaasti kääntäen ja lyhennellen Stanfordin yliopistossa työskentelevää psykologi Kelly McGonigal:ia. Osa aivoista keskittyy välittömään tyydytykseen ja pyrkii välttämään epämukavuutta juuri sillä hetkellä. Se osa pyrkii tekemään hyvin erilaisia valintoja kuin se, joka vastaa pitkäaikaisista tavoitteista ja syvimmistä arvoista. Molemmat ovat ihmisen normaaleita selviytymismekanismeja. Ristiriita on luonnollista, meissä on kaksi versiota.
Tavasta ei pääse eroon poistamalla. Tyhjiöön syntyy mieliteko. Jos yrittää tahdonvoimalla päättää olla enää tekemättä jotain, todennäköisesti epäonnistuu. Mutta jos korvaa sen uudella tavalla käyttäytyä, toiminnolla, joka vastaa vanhaan ärsykkeeseen ja tarjoaa saman palkinnon kuin vanha tapa, uusi tapa jää tutkimusten mukaan todennäköisemmin pysyväksi.
Riippuvuus ja tapa ovat samaa jatkumoa, on epäselvää missä toinen alkaa ja toinen loppuu. Tupakan kemiallinen riippuvuus loppuu kun on ollut polttamatta 100 tuntia. Siitä eteenpäin on kyse riippuvuudesta tapaan tupakoida, ei riippuvuudesta tupakkaan. Siitä eteenpäin henkilö on riippuvainen tupakointiin liittyvistä rutiineista ja tunteista. Riippuvuus ja tapahäiriö tuntuvat ihmisestä samalta.
Omaa käyttäytymistään oppii ymmärtämään kun katsoo puheitaan silmästä silmään. Kun muutosprosessia käy läpi, on myös kohdattava joitakin ikäviä totuuksia itsestään. Tehokkainta on muuttaa hyvin vähän kerralla. Mitä isompi muutos, sitä epätodennäköisempää on onnistuminen.
Vapaa lainaus päättyy. Jos haluaa johtaa omaa toimintaansa vaistonvaraisen poukkoilun sijaan, pitää siis ensin tajuta millaisen tyypin kanssa on tekemisissä, ja se selviää seurailemalla omia touhujaan. McGonigal mainitsee omien puheitten seuraamisen, mutta itse olen havainnut hyväksi tietolähteeksi myös omien ajatusten, asenteiden ja mielipiteiden tutkiskelun. Olen tavannut monta suvaitsevaista ihmistä, jotka ei pidä venäläisistä, mustista tai ”hurreista”.
Kun oppii tuntee itseään, pystyy tarjoamaan sille epämukavuutta välttelevälle ja välitöntä tyydytystä etsivälle puolelleen motivaatioita pyrkiä kohti ”syvempien arvojen osaston” järkeväksi näkemiä tavoitteita. Ihan sama mikä tämä motivaatio on, oleellista on että sen pitää motivoida OIKEASTI. Jos sattuu olemaan pyhimys niin silloin voi toimia sen tapaiset motiivit kuin ”kaikille rauhaa ja hyvää mieltä”, mutta veikkaan että useimmat tulevat pettymään tuon motivaation tehosta. Itselläni on etenkin liikenneasioissa toiminut hyvin omahyväisyyteni hiveleminen. Se nyt vaan tuntuu hiton hyvältä pystyä hallitsemaan itsensä liikennetilanteissa, joissa se ei useimmilta muilta onnistu. Liikennesääntöjen noudattaminen on vaikeaa, niiden rikkominen tapahtuu yrittämättäkin. Lukemani perusteella liikennesääntöjen noudattaminen on asia johon kannattaa pitkällä tähtäimellä pyrkiä, joten siinä minulla on motiivi jolla saan tyydytystä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.
Mielenkiintoista ajatella, että jos ottaisin tavoitteekseni päästä eroon omahyväisyydestä, tämä nykyinen motivointitapa menettäisi tehonsa. Tämä on kuitenkin vain hypoteettinen ajatusleikki, koska en tule pääsemään omahyväisyydestä eroon. Enkä haluakaan, pidän sitä normaalina inhimillisenä piirteenä.
Tein sellaisen mielestäni aika tärkeän havainnon, että useimmat itseni johtamiseen valitsemani motiivit perustuvat johonkin yleensä luonteen heikkoutena pidettyyn asiaan. Monella kirjoituksistani mielensä pahoittaneista on tästä varmaan paljonkin sanottavaa, mutta itse haluan uskoa että kyse on siitä että me ihmiset emme ole likikään niin erinomaisia kuin itse luulemme. Mielestäni eroan useimmista muista vain siinä, että tämän motivointikeinoni vuoksi minulle sattui kertymään vastaansanomattomat todisteet omista puutteistani. Useimmat eivät koskaan tule tietoisiksi omistaan, koska eivät kiinnostu riittävästi aivojensa toimintatavoista.
Minä en ota, mutta ajan, myös lievää ylinopeutta tilanteen mukaan.
ps. en lukenut kuin katkelmia TeeCeen ripityksestä, onkohan sillä mitään merkitystä lieviin ylinopeuksiin?
Herbert: ”Ajattelija otti 2.6.16 puheeksi autokannan vaikutuksen keskustelussa ”Lähes puolet onnettomuuksista sairasperäisiä”. Esitin samassa viestiketjussa sen takia 3.6. tarkentavan kysymyksen autokannan vaikutuksesta turvallisuuteen. Asiassahan on kaksi muuttujaa: Autokannan ikä ja turvallisuus. Jotta voitaisiin arvioida, miten autokanta vaikuttaa turvallisuuteen, pitäisi tietää autokannan nuorentumisen määrän vaikutus turvallisuuteen”.
Nimimerkin valinta viittaa Ajattelijan omia hoksottimiaan kohtaan tuntemaan vahvaan luottamukseen, mutta tuo kysymyksesi taisi silti mennä häneltä reippaasti yli hilseen. Kokemukseni mukaan näin käy jos häneltä kysyy jotain sellaista, josta ei löydy Timo Tervon kommenttia. Mainitsemasi ketju on Ajattelijan avaama ja hänen siinä esittämänsä ”ajatukset” ovat peräisin Timo Tervon lehtiartikkelista. Sama koskee muuten tätäkin ketjua, ja aika montaa muuta.
Olen pyydellyt Ajattelijalta jo pari vuotta tarkentavaa tietoa hänen mielipiteistään autokannan uudistamisesta. Sinänsä se on erittäin kannatettava asia, mutta hän on usein esittänyt sen vaihtoehtona nopeusvalvonnan tehostamiselle. Minusta mitään keinoja ei pitäisi ajatella toistensa vaihtoehtoina, vaan kunkin käytön pitäisi ratketa erikseen sen mukaan, miten paljon ja millä kustannuksella ne vaikuttavat liikenneturvallisuuteen. Vastauksia on tullut kahta tyyppiä: joko hän vastaa ilmoittamalla, ettei uskovaisten kanssa kannata keskustella, tai sitten hän toistaa kommenttinsa, joka kysymyksen herätti. Useimmiten ei tule vastaukseksi edes noita.
Hän on sanonut, että kameravalvonnan tehottomuus liikenneturvallisuuteen on osoitettu. Ainoa todiste on ollut Timo Tervon lehtikirjoitukset. Niissä Tervo puhuu kameravalvonnan vaikutuksesta onnettomuuksien määrään, ja Ajattelija itse on sanonut pitävänsä liikenneturvallisuuden kannalta oleellisena liikennekuolemien määrää. Joka kerta olen kysynyt tämän asian perään, vastauksia en ole saanut.
Ajattelija käyttää Tervoa tietolähteenään myös mielipiteissään kuolonkolareissa käytetyistä ajonopeuksista. Tervon kanta perustuu tutkintalautakuntien vuosiraporttiin, jonka nopeustietojen suuripiirteisyydestä olen esittänyt Ajattelijalle perusteluita. Ajattelija ei ole kiistänyt niitä, mutta jatkaa silti näiden tietojen käyttöä perusteluina. Olen kysellyt tästä epäloogisesta käytöksestä, vastausta vielä odotellaan.
Quu: ”en lukenut kuin katkelmia TeeCeen ripityksestä, onkohan sillä mitään merkitystä lieviin ylinopeuksiin?
Ei, sillä ei ole mitään vaikutusta lieviin ylinopeuksiin, miten sinä luet minun kommenttejani. Uskallan väittää näin vaikka en tunnekaan asiasta yhtään tutkimusta.
Jos sinä et aio lukea kommenttiani kokonaan, niin neuvon jättämään katkelmatkin lukematta. Tuhlaat vain aikaasi. Tavoitteeni on saada kommentteihini joku ajatus, ja jos onnistun siinä, niin tästä ajatuksesta tuskin pääsee jyvälle lukemalla vain pätkiä. Esimerkiksi tuo viittaamasi kommenttini ei sisältänyt minkäänlaista ripitystä, vaan se koski psykologiaa. Ainakin se oli tarkoitukseni.
Quu: ” No se psykologia selittääkin juttujen pitkävetoisuuden.”
Niin varmaan, mutta ei asia ihan noin yksinkertainen ole, pitkästymisesi saattoi johtua monesta syystä, ja tämä syy saattaa olla sellainen joka sinun olisi hyvä tietää. Tai ainakin niiden pohdiskelu voisi kertoa sinulle jotain niistä ajatusmalleista, joilla tekemiäsi havaintoja käsittelet.
Esimerkiksi sillä on, tai ainakin minun mielestäni pitäisi olla, sinulle iso merkitys, pitkästyitkö siksi, että minä puhuin psykologiasta mielenkiinnon tappavalla tavalla, vai pitkästyitkö siksi, että sinua ei kiinnosta psykologia. Jos syy on tuo jälkimmäinen, niin se tarkoittaa että sinua ei kiinnosta tietää miten ihmisen ajattelu, siis myös sinun omasi, toimii.
Jos autosi koneessa olisi vikaa, niin veisitkö sen korjaamoon, jossa ei tunneta moottorin toimintaperiaatetta eikä olla kiinnostuneita tietämäänkään?
Ajattelija2015: ”Itse olen huolissani myös kännyköiden käytöstä liikenteessä. Tuntuu, että ilmiö vain pahenee ja tutkitustihan kännykän käyttö vastaa lähes rattijuopumusta”.
VALT-raportin mukaan kännykän käyttö oli taustariskinä kolmessa kuolonkolarissa vuodessa. Siis TAUSTAriskinä, eli riskinä joka ei ole onnettomuuden aiheuttaja, mutta joka on mukana mahdollistamassa onnettomuuden aiheuttaneen riskin. Miksi näin vähäinen riski huolestuttaa sinua?
"Jos syy on tuo jälkimmäinen, niin se tarkoittaa että sinua ei kiinnosta tietää miten ihmisen ajattelu, siis myös sinun omasi, toimii."
En ole tullut ajatelleeksi ja kun se lakkaa toimimasta toivottavasti minut ohjataan lääkäriin eikä autokorjaamolle.
Autokorjaamon koulutustason jätän Toyotan vastuulle.
TeeCee: ” ”Jos syy on tuo jälkimmäinen, niin se tarkoittaa että sinua ei kiinnosta tietää miten ihmisen ajattelu, siis myös sinun omasi, toimii.”
Quu: ”En ole tullut ajatelleeksi ja kun se lakkaa toimimasta toivottavasti minut ohjataan lääkäriin eikä autokorjaamolle.”
Tämä juuri on pointtini: et ole tullut ajatelleeksi sitä, miten ajattelet. Harva on. Minua sen sijaan tämä asia kiinnosta todella paljon, koska minusta ajattelun ajatteleminen on perusta, jolle kaikki muu ajattelu perustuu. Jos ei ajattele omaa ajatteluaan, ajattelee miten sattuu, jolloin ajattelun tuloksetkin ovat mitä sattuu. Silti ne tulokset tuntuvat ajattelijasta itsestään todella hienoilta.
Tässä keskustelussa on kysymys ylinopeuksista TeeCee ja se miksi jeppe ajaa ylinopeutta ei pitkillä psykologisilla runoilla ratkea TekniikanMaailman keskustelussa.
Älä ajattele liikenteessä liian kauan, tilanne voi mennä ohi.
Pisteet TeeCeelle. Kun miettii miksi itse tai joku toinen toimii jollakin tietyllä tavalla voi oppia jotakin. Oma ajattelu voi tietysti johtaa väärään lopputulokseen, joten kannattaa tarkistaa mitä muut ovat asiasta kirjoittaneet.
Jeppe ajaa ylinopeutta siksi että hän ei ole ajatellut asiaa sen kummemmin. Nopeusrajoitus on Jepelle kielto tehdä jotain mitä hän itse haluaisi tehdä.
Ja jätät sen varmaan heidän huolekseen koska heidän tietävän miten autosi toimii? Odotat tämän parantavan autosi luotettavuutta verrattuna huoltajaan, joka ei ole kiinnostunut autoista eikä siksi tiedä kuinka ne toimivat? Jos vastat myöntävästi, niin olemme samaa mieltä, tulla periaatteella minunkin mielestäni autosi pysyy paremmassa kunnossa.
Minun kiinnostukseni psykologiaan on seurausta täsmälleen samasta logiikasta, olen vain vaihtanut auton aivoihin. Aivojaan käyttää todennäköisesti sitä paremmin mitä paremmin niiden toimintatapoja tuntee, ja näitä toimintatapoja tutkii psykologia. Siksi toimit minun mielestäni epäjohdonmukaisesti kun kiinnostut autosi laadukkaasta huollosta mutta et omien aivojesi toimintatavoista. Minusta on parempi omistaa romu auto kuin väärien käyttötapojen vuoksi huonosti toimivat aivot.
Oman ajattelun ajatteleminen tuo päivänvaloon juuri tuon tapaisia epäjohdonmukaisuuksia. Jos näitä ei ajattele, kehittelee itselleen pikku hiljaa aina vaan lisää keskenään ristiriidassa olevia mielipiteitä, sitten ollaan hirveän närkästyneitä kun niistä huomautetaan. Jos on samasta asiasta kahta eri mieltä, niin aika varmasti vähintään toinen mielipide on väärä. Väärässä ei ole kiva olla, joten kannattaisi ajatella että mikä noihin tilanteisiin johtaa. Yksi tapa voisi olla esimerkiksi miettiä, että miksi huollatan autoni hyvässä huoltoliikkeessä. Kun se on selvinnyt, voi laajentaa ajattelun piiriä vähitellen PITÄEN KIINNI SAMASTA LOGIIKASTA asiayhteydestä riippumatta. On ihan sama mitä ajattelee, tarkoitus on vain harjoitella ajattelutapaa, joka kelpuuttaa vain sellaiset ajatukset, jotka eivät ole ristiriidassa tosiasioiden tai muiden ajatusten kanssa.
Tosiasiaksi kelpuuttaa opettelun alussa automaattisesti OMAN totuuden, mutta se johtaa vääjäämättä myöhemmin umpikujiin jotka pitäisi huomata, jos on itselleen rehellinen. Jos ei aio olla itselleen rehellinen, ei kannata edes aloittaa, looginen ajattelu ei voi onnistua jos ajattelija valehtelee itselleen. Itselleni on helpointa ajatella, että en tiedä mitään, vaan kaikki pitää tarkistaa asiantuntijoilta.
Tämä kaikki on psykologiaa, kuinka tämä voi olla sinusta tylsää!
Älä ajattele liikenteessä liian kauan, tilanne voi mennä ohi.
Ajattelu tuottaa kaikki päätökset, joilla esim. autoa liikenteessä hallitaan.
Siksi kannattaakin ajatella silloin, kun ei ole liikenteessä. Tämä palsta on erinomainen paikka siihen, koska täällä saa palautetta omista ajatuksista. Toisaalta tiedon etsiminenkin on hyödyllistä, tällöin voi verrata omia käsityksiä tutkittuun tietoon.
Kannattaa harrastaa itsetutkiskelua, jotta voi edes jollain tasolla ymmärtää omaa päätöksentekoprosessia. Ajattelemisesta kieltäytyminen on minusta erikoinen juttu, koska sehän tarkoittaa oman kehityksen jäädyttämistä nykytasolle, mikä se sitten jäädytyshetkellä lienee ollutkaan, 7 vuotiaan taso?. Nykyinen ajattelu tuskin on tuottanut käsitystä, jonka mukaan kehitettävää on runsaasti. Ei, jäädyttämisen mahdollistava ajatus on todennäköisesti tuottanut ajatuksen omasta erinomaisuudesta, jolloin tarvetta ajatteluun ei enää ole.
Miltä Quu tällainen tilanne kuulostaa, jos sijoitat tarinan päähenkilön paikalle edessäsi ajavan kanssa-autoilijan?
Quu: ” Tässä keskustelussa on kysymys ylinopeuksista TeeCee ja se miksi jeppe ajaa ylinopeutta ei pitkillä psykologisilla runoilla ratkea TekniikanMaailman keskustelussa.”
Jeppe ajaa sen mukaan miten jeppe ajattelee, ja psykologia tutkii ajattelua. Siksi minusta on ajanhukkaa puhua ihmisten tekemisistä ilman että puhutaan myös psykologiasta.
Olen yrittänyt kaupata sinulle omien ajatusten ”laaduntarkastusta” vertaamalla omia ajatuksia toisiinsa. Et pidä hyvänä ajatuksena ottaa ajatuksia tutkivan tieteen havaintoja huomioon ajattelua koskevassa keskustelussa. Pitäisikö sinun mielestäsi autoista puhuttaessa jättää tekniikka keskustelun ulkopuolelle? Tai pitäisikö terveydestä puhuttaessa jättää lääketiede keskustelun ulkopuolelle? Tai pitäisikö säästä puhuttaessa jättää meteorologia keskustelun ulkopuolelle? Perustelut, kiitos
Tässä keskustelussa on kysymys ylinopeuksista TeeCee ja se miksi jeppe ajaa ylinopeutta ei pitkillä psykologisilla runoilla ratkea TekniikanMaailman keskustelussa.
Näin minä ajattelen.
Karrette: ” Kun miettii miksi itse tai joku toinen toimii jollakin tietyllä tavalla voi oppia jotakin. Oma ajattelu voi tietysti johtaa väärään lopputulokseen, joten kannattaa tarkistaa mitä muut ovat asiasta kirjoittaneet.”
Olen vakuuttunut, että kun on hyväksynyt tuon oman erehtymisen mahdollisuuden yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi ajattelussaan, niin paluuta vanhaan ei enää ole. Mielipiteistä häviää vähitellen se oikeassa olevan ehdottomuus ja varmuus. Silloin on varaa myöntää myös erehtyneensä, minkä taidon puute on nähdäkseni suurin syy vuosia kestäviin kinoihin. Suurin osa olisi ratkennut ketjun avauspäivänä jos useampi osallistuja olisi ajatellut, että vaikka minulla on asiasta vahva mielipide, niin saatan olla väärässäkin, tarkistanpa mikä tieteen nykyinen kanta on.
Noin Utopiassa. Tällä palstalla on kaikki toisin, täällä on nimimerkkejä, jotka ovat ”keskustellet” jopa useita vuosia aiheista, joista eivät ole vieläkään lukeneet ensimmäistäkään tieteellisen työn kriteerit täyttävää tutkimusta. Silti he ovat täysin varmoja mielipiteittensä oikeellisuudesta ja ihmettelevät ärtyneinä, miksi muut eivät tajua asioita jotka heille ovat ilmiselviä.
"Tällä palstalla on kaikki toisin, täällä on nimimerkkejä, jotka ovat ”keskustellet” jopa useita vuosia aiheista, joista eivät ole vieläkään lukeneet ensimmäistäkään tieteellisen työn kriteerit täyttävää tutkimusta. Silti he ovat täysin varmoja mielipiteittensä oikeellisuudesta ja ihmettelevät ärtyneinä, miksi muut eivät tajua asioita jotka heille ovat ilmiselviä."
Hyvin sanottu, mutta miten olet noin varma että sinun lukemat tutkimukset on oikeassa.
Tässä kun on kysymys nopeudesta, minä olen lukenut tutkimuksen, jossa tuloksena saatiin, nopeuden noustessa reaktiomatka ja jarrutusmatka pitenee.
Olen tullut omissa kokeissa samoihin tuloksiin.
"Empiirinen tutkimus (kreik. empeiria) eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen. Se eroaa siis teoreettisesta tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteeseen perehdytään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla." (wikipedia)
Jos eri tekijöiden tutkimuksissa tulee samoja tuloksia voi niitä pitää luotettavina. Vaikka ei haluaisikaan uskoa johonkin lopputulokseen voi sen luettuaan katsoa tiettyjä tapahtumia eri näkökulmasta ja todeta että suuressa mittakaavassa asiat usein tapahtuvat juuri kuten tutkimuksessa kuvataan.
Jos taas katsoo jonkun youtube-videon missä näkee uskomattomia selvitymisiä (esimerkkinä 16-vuotias ajokortiton lastenkotiasukki kaahasi poliiseja karkuun ilman että kukaan kuoli), niin vastakohtana tilastot kuitenkin kertovat että Suomessa kirjataan joka päivä keskimäärin yli 250 kpl liikennevahinkoa.
Toki tutkimuksia on missä johtopäätökset vaikuttavat asenteellisilta suuntaan tai toiseen, joten kannattaa lukea materiaali laajemmin. Omat ajatukset ovat vain yksi tapa toimia, joku toinen voi olla asiasta aivan eri mieltä.
TeeCee: ”Tällä palstalla on kaikki toisin, täällä on nimimerkkejä, jotka ovat ”keskustellet” jopa useita vuosia aiheista, joista eivät ole vieläkään lukeneet ensimmäistäkään tieteellisen työn kriteerit täyttävää tutkimusta. Silti he ovat täysin varmoja mielipiteittensä oikeellisuudesta ja ihmettelevät ärtyneinä, miksi muut eivät tajua asioita jotka heille ovat ilmiselviä.”
Quu: ”Hyvin sanottu, mutta miten olet noin varma että sinun lukemat tutkimukset on oikeassa.”
En minä olekaan varma että minun lukemat tutkimukset ovat oikeassa. Mutta siitä olen varma, että asiaa tutkimalla siitä saa paremman kuvan kuin olemalla tutkimatta sitä. Olen varma myös siitä, että tutkimustyö on järjestelmällistä toimintaa, jonka säännöt vähentävät virheiden todennäköisyyttä ja lisäävät todennäköisyyttä, että tapahtuneet virheet huomataan jälkeenpäin. Tieteen tehtävä on etsiä totuutta, ja totuudeksi sanotaan asiaa joka vastaa tieteessä yleisesti hyväksyttyä kantaa.
Joten vaikka en olekaan varma minkään tutkimuksen oikeasta tuloksesta, olen varma että lähimmäs totuutta pääsee lukemalla tutkimuksia. Minun on vaikeaa asettua niiden ihmisten asemaan, jotka uskovat pääsevänsä lähemmäs totuutta iltapäivälehtien tai omien ajokokemustensa perusteella. On oikein hyvä että satuin kiinnostumaan psykologiasta, sen ansiosta löysin luonnollisen selityksen tälle käytökselle. Sitä ennemmin pidin heitä täysinä idiootteina, mutta nyt tiedän että fiksuimmatkin meistä voivat käyttäytyä kuin idiootti, jos ei osaa varoa alitajuntansa valheita.
Olen monta kertaa sanonut, että älkää uskoko minua kun latelen tutkimustuloksia, ottakaa itse selvää. On eniten minun etuni että selviää mahdollisimman pian jos olen tulkinnut jonkin tutkimustuloksen väärin tai luonut mielipiteen väärän tutkimustuloksen perustella. Väärässä oleminen hatuttaa, mutta silti on parempi minimoida se aika jonka puhun täällä läpiä päähäni väärän/väärin ymmärretyn tiedon vuoksi. Kumman monilla näyttää olevan päinvastainen halu.
Kun itse olen liikenteessä ei kuoleminen ole se suurin murheenaihe. Kyllä se että joku toinen turhalla ohittamisellaan ajaa joko perään tai kiilaa kylkeen tms. on riittävän iso haitta. Tai jos istun työkaverin kyydissä en halua osallistua hänen törmäilyynsä. Minulle liikenneturvallisuus on osa arkielämän turvallisuutta.
Ajattelija2015:
Huvittavinta on se, miten vanhuksien ajokoetta eniten vastustavat paasaavat lievistä ylinopeuksista. Kertoo aika paljon siitä, että liikenneturvallisuus ei kiinnosta tätä porukkaa pätkääkään, vaikka kovasti jotain muuta esitetään.
Nyt tuli kyllä taas tyypillistä "ajattelija"-lisää aika roima annos.
Mutta hurmiossaan hänellä on tuohon taipumusta, kuten ollaan huomattu.
Suomessa pääosa liikennekuolemista johtuu alla olevista syistä:
-Kuski kännissä/aineissa
-Vanhus jolla alkava dementia tai muu ajamiseen vaikuttava sairaus
-Ajetaan täysin säännöistä piittaamatta törkeää ylinopeutta (usein myös kännissä ja kortitta)
-Ei käytetä turvavyötä
-Itsemurha
Sinä jaksat jankata noista tuon tyyppisistä kuolonkolareista. Taisit unohtaa vielä jonkun listalta? Ja raha taisi olla ratkaisu?
Aloittamastaan säikeestä "sairasperäiset onnettomuudet":
Kyllä, ehkä liikenneturvallisuuden todellinen parantaminen voi aluksi hieman maksaa, mutta mielestäni raha menee hengen edelle, varsinkin kun pitkällä tähtäimellä turvallisuus myös säästää rahaa.
Aika moni muu miettii liikennettä laajemmin ja ottaa huomion liikenteen kokonaisvaltaisen turvallisuudenkin. Etkö ole laput silmilläsi kertaakaan huomannut?
Se tähtää minun ymmärrykseni mukaan siihen, että eri asteisilta loukkaantumisiltakin vältytään. Se ei sitten merkitse sinulle näköjään pätkääkään.
Karrette:
Minulle liikenneturvallisuus on osa arkielämän turvallisuutta.
On se hienoo! Kukaan ei varmaankaan tule väittämään sinulle vastaan, tai tunnusta, että ajattelisi toisin tällä palstalla.
Mitäs sinä tuon hurskaan lausuman jälkeen kommentoisit Ajattelijalle?
"Huvittavinta on se, miten vanhuksien ajokoetta eniten vastustavat paasaavat lievistä ylinopeuksista. Kertoo aika paljon siitä, että liikenneturvallisuus ei kiinnosta tätä porukkaa pätkääkään, vaikka kovasti jotain muuta esitetään."
Tämä vanhusten lisääntyminen liikenteessä dementialla tai ilman on perusteltu syy noudattaa meiltä kaikilta vähintään nopeusrajoituksia tiukalla seulalla.
ps. kuka sitä ajokoetta vastustaa?
Mitäs sinä tuon hurskaan lausuman jälkeen kommentoisit.."
Jotkut asiat kuullostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta ennen kuin joku sen sanoo tai kirjoittaa voidaan olettaa että liikenteessä vain joko kuollaan tai sitten tullaan ehjänä perille. Ettei välimuotoja olisi missä vähimmillään on säikäytetty joku sivullinen perinpohjaisesti läheltä piti -tilanteella.
En siis erottele arkiturvallisuudessa sitä ajaako joku naapuri kotikadulla autolla ylinopeudella, tai juoksee niin lähelle siten ettei tiedä aikooko hän tönäistä vaiko vain astua varpaille vai miksi hän toimii oudosti. Molemmat toimintamallit osoittavat että naapurilla (keksitty henkilö) olisi päässä jonkinsortin vikaa, mutta autoilijalle on säädetty suurempi vastuu jolloin vaaran aiheuttamisesta toiselle voi seurata jopa vankeustuomio.
En koe ettenkö hallitsisi ajoneuvoja ylinopeudella, mutta todella helppoa ajamisesta tulee kun noudattaa nopeusrajoituksia (poislukien kaupunkien keskustat tasa-arvoisine risteyksineen ja suojateineen). Joskus liiankin helppoa, on tullut tavaksi ohjata autoa vain muutamalla sormella sen sijaan että käyttäisin molempia käsiäni.
Ajattelija2015: ” Kaikesta tästä vuodatuksesta ja uskovaisten hurmahengestä huolimatta, lievät ylinopeudet ovat hyvin marginaalinen tekijä Suomen kuolonkolareissa.”
Kysyn taas kerran kun en ole saanut sinulta vastausta aiemmilla kerroilla: mistä sinä tiedät mikä on lievien ylinopeuksien rooli Suomen kuolonkolareissa?
Olen jo tässä vaiheessa aika varma että sinä et tiedä tuota, satun nimittäin tietämään miten vaikeaa tuon tiedon saaminen on. Tiedän sen siitä että olen itse etsinyt sitä jo pitkään laihoin tuloksin. Olen saanut selville vain että pieniä ylinopeuksia esiintyy suhteessa moninkertaisesti niissä onnettomuuksissa, missä nopeudet oikeasti tiedetään ajopiirturin ansiosta. Lisäksi olen löytänyt viittauksen tutkimukseen jossa sanottiin, että ”Suurin osa ylinopeuksista kuolonkolareissa on alle 10 km/h” (Katila & Keskinen, 2000). Itse tutkimusta en ole löytänyt, vain viittauksia siihen muista tutkimuksista.
Kumpikin löytämäni tieto viittaa siihen että mielipiteesi pienien ylinopeuksien roolista Suomen kuolonkolareissa on väärä. Kahlattuani läpi useita kymmeniä tutkimusraportteja viidellä kielellä tätä tietoa metsästäessä voin vakuuttaa, että kyllä jurppii jos nyt ilmeneekin että päihität tietämykseni nähtävästi nollan luetun tutkimuksen kokemuksellasi.
En kuitenkaan ole huolissani, sinä et tiedä tästä asiasta mitään koska siitä ei ole kirjoitettu Iltasanomissa.
Ajattelija2015: Huvittavinta on se, miten vanhuksien ajokoetta eniten vastustavat paasaavat lievistä ylinopeuksista. Kertoo aika paljon siitä, että liikenneturvallisuus ei kiinnosta tätä porukkaa pätkääkään, vaikka kovasti jotain muuta esitetään.”
Vanhusten liikenneturvallisuudelle (ja itselleen) aiheuttama riski on tärkeä, ja liian suurten ajonopeuksien liikenneturvallisuudelle aiheuttama vaara on tärkeä. Eivät ne sulje toisiaan pois. En tiedä mitä vanhusten ajokokeesta on puhuttu, mutta tuskin yhtä totuudenvastaisesti kuin ajonopeuksien ja niiden valvonnan vaikutuksista.
Liikenteen suurin riskitekijä on ihmisten vähäinen tietämys omien aivojensa toimintatavoista. Se johtaa tarkoitushakuiseen tiedonhankintaan, mikä liikenteessä näkyy tietämättömyytenä, ja se johtaa kyvyttömyyteen kyseenalaistaa omia mielipiteitä, mikä liikenteessä näkyy ajoasenteiden pysyvyytenä.
Kukaan ei ole voinut tietää oikeastaan yhtään mitään faktoja liikenteestä silloin kun aloimme mopoiässä osallistua liikenteeseen ja käsityksemme liikenteestä alkoivat kerääntyä aivoihimme. Sitten seurasi kevarikausi, kunnon moottoripyörät, autot, ja koko ajan kokemuksia pakkautui alitajuntaan, joka työsti niistä valmiita toimintamalleja jotta samoja asioita ei tarvitsisi miettiä niillä muutamilla hassuilla tietoisen puolen aivosolulla joka kerta uudestaan. Nuorina aikuisina meillä oli jo kattavat proseduurikirjasto, nimimerkki 740 GLE:n osuvaa nimitystä lainaten. Tosin hän muistaakseni käytti sitä puhuessaan liikennekäyttäytymisestä, minä puhun nyt kaikesta käyttäytymisestä.
Tuo mekanismi tuottaa jääräpäitä. Aikuiselle ihmiselle ei ole luontaista kyseenalaistaa itseään, tapojaan, tietojaan. Se johtaa ristiriitaisiin tilanteisiin sekä toisten samanlaisten kanssa, että tieteellisen tiedon kanssa. Tämän ilmiön seurauksia me tälläkin palstalla nyt sitten puimme ilman että suuri osa tajuaa muuta kuin sen, miten jääräpäisiä, oman uskonsa sokaisemia ja tietämättömiä suurin osa muista ihmisistä on. Ja ironista on, että se on myös useimmissa tapauksissa totta.
Ajattelija2015: ” Kuten on viimeaikoina osoitettu, kameravalvonta saattaa jopa lisätä onnettomuuksien määrää.”
On osoitettu että SAATTAA lisätä, mutta sinä käyttäydyt kuin olisi osoitettu että se LISÄISI niitä. Sitä paitsi sanoit mielestäni osuvasti, että onnettomuudet lisääntyivät kameravalvonnan käyttöönoton YHTEYDESSÄ. Kehä 1:llä saattoi ihan hyvin käydä niinkin, että kamerat saivat ylinopeutta ajaneet törmäilevään toistensa perään kun he yrittivät vältellä kiinnijäämistä jarruttelemalla kameroiden kohdalla. Eikö silloin varsinaiseksi onnettomuuksien aiheuttajaksi voi sanoa ylinopeutta eikä kameroita?
Mutta tuo on spekulointia sivuseikalla, koska onnettomuuksien määrän pitäisi olla sinullekin sivuseikka liikenneturvallisuuden rinnalla. Ja liikenneturvallisuutta mitataan liikennekuolemilla sekä loukkaantumisilla. Olet sanonut että kukaan ei voi kiistää että kameravalvonnan käyttöönotto laskee ajonopeuksia, ja että nopeuden vähäinenkin muutos vaikuttaa lähes aina riskiin. Joten jos et ole muuttanut mieltäsi, niin sinun mielestäsi Kehä 1:lläkin kameravalvonta tulee todennäköisesti parantamaan liikenneturvallisuutta. Jostain kumman syystä sinä tunnut kuitenkin puhuvan niitä kameroita vastaan.
Ajattelija2015: ”Näiden yllä mainittujen kuskista riippuvien syiden lisäksi kuolemien määrä vähenisi erittäin paljon, jos autokanta olisi uudempaa. Siitähän pääosin kuolonkolarien määrän voimakas lasku on johtunut. Myös paremmat ja turvallisemmat tiet vaikuttaisivat asiaan oleellisesti.
Kyllä, juuri tuon tapaisista syistä johtuu iso osa viimevuosikymmenien parantuneesta liikenneturvallisuudesta. Asiasta on tietoa esimerkiksi tutkimuksessa ”The Power Model of the relationship between speed and road safety, Update and new analyses”. Voi voi kun sinäkin pystyisit tuolta oikeassaolon hurmioltasi lukemaan mitä tieteellinen tieto kertoo autojen ja teiden kehittymisen merkityksestä siihen, miten nopeus vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.
Aina se vaan jaksaa ihmetyttää miten saat yhdistettyä samoihin kommentteihin muiden ihmisten uskonnot ja oman kammosi tieteellistä tietoa kohtaan ilman, että nähtävästi itse huomaat mitään hassua tapahtuneen. Jos mielipiteitään ei pidä perustaa uskomuksiin eikä tieteelliseen tietoon, niin mitä jää jäljelle?
Ajattelija otti 2.6.16 puheeksi autokannan vaikutuksen keskustelussa "Lähes puolet onnettomuuksista sairasperäisiä". Esitin samassa viestiketjussa sen takia 3.6. tarkentavan kysymyksen autokannan vaikutuksesta turvallisuuteen. Asiassahan on kaksi muuttujaa: Autokannan ikä ja turvallisuus. Jotta voitaisiin arvioida, miten autokanta vaikuttaa turvallisuuteen, pitäisi tietää autokannan nuorentumisen määrän vaikutus turvallisuuteen. Paljonko turvallisuutta parantaa 0,5 v, 1 v, 1,5 v, 2 v jne nuorentuminen? Nyt kuitenkin Ajattelija kertoo mielipiteenään, että kuolemien määrä vähenisi erittäin paljon, jos autokanta olisi uudempaa.
Kysyn uudestaan, osaako Ajattelija2015 määritellä autokannan iän ja turvallisuuden keskinäistä riippuvuutta? Sitten kun tiedämme, paljonko esim. 1 v keski-iän nuorentuminen vaikuttaa, voidaan alkaa pohtia, millä tuollainen nuorentuminen olisi mahdollista toteuttaa. Tähän saakka meillä on Ajattelijan mielipide kahden muuttujan muodostamasta yhtälöstä, jossa kummallekaan muuttujalle ei ole annettu arvoa. Matematiikassa tuon seurauksena olisi hylsy, tässä tapauksessa on mahdollisuus kertoa lisää asiasta.
Minäkään en tiedä, keitä ajokokeen vastustajilla Ajattelija tarkoittaa ja missä ajokoetta on vastustettu. Mutta kuten muutamassa muussakin vastaavassa Ajattelijan ajatuksessa, tarkentavaan kysymykseen tuskin vastausta on luvassa, joten nyt en sitä edes esitä.
Minä en ole huomannut viranomaisten myöntäneen, että valvontaa tehtäisiin rahan, mutta ei turvallisuuden takia. Sehän olisi lain vastaista, johon eduskunnan tehtävänä olisi puuttua. Viimeaikojen sakkojen korotukset on perusteltu sekä rahan tarpeella, että turvallisuuden parantumisella.
Laitatko jonkin tutkimustuloksen tai viittauksen sellaiseen, missä kännykän käytön on todettu vastaavan lähes rattijuopumusta? Kommentistasi saa käsityksen, jonka mukaan mielipiteesi perustuu tutkimustulokseen, mikä on erinomainen asia.
Minua ihan oikeasti kiinnostaa, miten noita ilmiöitä vertaat. Onko kyse henkilökohtaisesta riskistä vai onko kyse kokonaisuudesta, jossa lasketaan kaikki puhelinta (lain vastaisesti?) ajon aikana käyttävät ja tämän tekijän aiheuttamaa riskiä verrataan kaikkien ajoneuvon kuljettajien alkoholin käytön aiheuttamaan riskiin.
Ajattelija 2015 voisi kirjoittaa uuden EU ajokorttidirektiivin.
TeeCee: ”Se olisi sama kuin jos paheksuisin rattijuoppoja samalla kun itse ajelen humalassa.”
Quu: ”siis jos ajan en ota jos otan en aja.
Pikemminkin että ”jos ajan ja otan, niin en kehtaa moittia kun joku toinenkin ajaa tahallaan huonosti”.
Nopeasti ajatellen tuntuu että on yksi lysti miksi kuski ei ota tahallisia laittomia riskejä, pääasia ettei ota. Käytännössä kuitenkin liikennesääntöjä on helpompaa noudattaa jos sen taustalla on jotain palkitsevampaa kuin ulkoa muistettu turvallisuuskampanjan hokema. Hyvä ajaminen vaatii usein epämukavien asioiden tekemistä, ja se onnistuu paremmin jos on motivoitunut. Oikeastaan voidaan sanoa että se EI onnistu, ellei ole motivoitunut.
Lainailen seuraavassa vapaasti kääntäen ja lyhennellen Stanfordin yliopistossa työskentelevää psykologi Kelly McGonigal:ia. Osa aivoista keskittyy välittömään tyydytykseen ja pyrkii välttämään epämukavuutta juuri sillä hetkellä. Se osa pyrkii tekemään hyvin erilaisia valintoja kuin se, joka vastaa pitkäaikaisista tavoitteista ja syvimmistä arvoista. Molemmat ovat ihmisen normaaleita selviytymismekanismeja. Ristiriita on luonnollista, meissä on kaksi versiota.
Tavasta ei pääse eroon poistamalla. Tyhjiöön syntyy mieliteko. Jos yrittää tahdonvoimalla päättää olla enää tekemättä jotain, todennäköisesti epäonnistuu. Mutta jos korvaa sen uudella tavalla käyttäytyä, toiminnolla, joka vastaa vanhaan ärsykkeeseen ja tarjoaa saman palkinnon kuin vanha tapa, uusi tapa jää tutkimusten mukaan todennäköisemmin pysyväksi.
Riippuvuus ja tapa ovat samaa jatkumoa, on epäselvää missä toinen alkaa ja toinen loppuu. Tupakan kemiallinen riippuvuus loppuu kun on ollut polttamatta 100 tuntia. Siitä eteenpäin on kyse riippuvuudesta tapaan tupakoida, ei riippuvuudesta tupakkaan. Siitä eteenpäin henkilö on riippuvainen tupakointiin liittyvistä rutiineista ja tunteista. Riippuvuus ja tapahäiriö tuntuvat ihmisestä samalta.
Omaa käyttäytymistään oppii ymmärtämään kun katsoo puheitaan silmästä silmään. Kun muutosprosessia käy läpi, on myös kohdattava joitakin ikäviä totuuksia itsestään. Tehokkainta on muuttaa hyvin vähän kerralla. Mitä isompi muutos, sitä epätodennäköisempää on onnistuminen.
Vapaa lainaus päättyy. Jos haluaa johtaa omaa toimintaansa vaistonvaraisen poukkoilun sijaan, pitää siis ensin tajuta millaisen tyypin kanssa on tekemisissä, ja se selviää seurailemalla omia touhujaan. McGonigal mainitsee omien puheitten seuraamisen, mutta itse olen havainnut hyväksi tietolähteeksi myös omien ajatusten, asenteiden ja mielipiteiden tutkiskelun. Olen tavannut monta suvaitsevaista ihmistä, jotka ei pidä venäläisistä, mustista tai ”hurreista”.
Kun oppii tuntee itseään, pystyy tarjoamaan sille epämukavuutta välttelevälle ja välitöntä tyydytystä etsivälle puolelleen motivaatioita pyrkiä kohti ”syvempien arvojen osaston” järkeväksi näkemiä tavoitteita. Ihan sama mikä tämä motivaatio on, oleellista on että sen pitää motivoida OIKEASTI. Jos sattuu olemaan pyhimys niin silloin voi toimia sen tapaiset motiivit kuin ”kaikille rauhaa ja hyvää mieltä”, mutta veikkaan että useimmat tulevat pettymään tuon motivaation tehosta. Itselläni on etenkin liikenneasioissa toiminut hyvin omahyväisyyteni hiveleminen. Se nyt vaan tuntuu hiton hyvältä pystyä hallitsemaan itsensä liikennetilanteissa, joissa se ei useimmilta muilta onnistu. Liikennesääntöjen noudattaminen on vaikeaa, niiden rikkominen tapahtuu yrittämättäkin. Lukemani perusteella liikennesääntöjen noudattaminen on asia johon kannattaa pitkällä tähtäimellä pyrkiä, joten siinä minulla on motiivi jolla saan tyydytystä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.
Mielenkiintoista ajatella, että jos ottaisin tavoitteekseni päästä eroon omahyväisyydestä, tämä nykyinen motivointitapa menettäisi tehonsa. Tämä on kuitenkin vain hypoteettinen ajatusleikki, koska en tule pääsemään omahyväisyydestä eroon. Enkä haluakaan, pidän sitä normaalina inhimillisenä piirteenä.
Tein sellaisen mielestäni aika tärkeän havainnon, että useimmat itseni johtamiseen valitsemani motiivit perustuvat johonkin yleensä luonteen heikkoutena pidettyyn asiaan. Monella kirjoituksistani mielensä pahoittaneista on tästä varmaan paljonkin sanottavaa, mutta itse haluan uskoa että kyse on siitä että me ihmiset emme ole likikään niin erinomaisia kuin itse luulemme. Mielestäni eroan useimmista muista vain siinä, että tämän motivointikeinoni vuoksi minulle sattui kertymään vastaansanomattomat todisteet omista puutteistani. Useimmat eivät koskaan tule tietoisiksi omistaan, koska eivät kiinnostu riittävästi aivojensa toimintatavoista.
Minä en ota, mutta ajan, myös lievää ylinopeutta tilanteen mukaan.
ps. en lukenut kuin katkelmia TeeCeen ripityksestä, onkohan sillä mitään merkitystä lieviin ylinopeuksiin?
Herbert: ”Ajattelija otti 2.6.16 puheeksi autokannan vaikutuksen keskustelussa ”Lähes puolet onnettomuuksista sairasperäisiä”. Esitin samassa viestiketjussa sen takia 3.6. tarkentavan kysymyksen autokannan vaikutuksesta turvallisuuteen. Asiassahan on kaksi muuttujaa: Autokannan ikä ja turvallisuus. Jotta voitaisiin arvioida, miten autokanta vaikuttaa turvallisuuteen, pitäisi tietää autokannan nuorentumisen määrän vaikutus turvallisuuteen”.
Nimimerkin valinta viittaa Ajattelijan omia hoksottimiaan kohtaan tuntemaan vahvaan luottamukseen, mutta tuo kysymyksesi taisi silti mennä häneltä reippaasti yli hilseen. Kokemukseni mukaan näin käy jos häneltä kysyy jotain sellaista, josta ei löydy Timo Tervon kommenttia. Mainitsemasi ketju on Ajattelijan avaama ja hänen siinä esittämänsä ”ajatukset” ovat peräisin Timo Tervon lehtiartikkelista. Sama koskee muuten tätäkin ketjua, ja aika montaa muuta.
Olen pyydellyt Ajattelijalta jo pari vuotta tarkentavaa tietoa hänen mielipiteistään autokannan uudistamisesta. Sinänsä se on erittäin kannatettava asia, mutta hän on usein esittänyt sen vaihtoehtona nopeusvalvonnan tehostamiselle. Minusta mitään keinoja ei pitäisi ajatella toistensa vaihtoehtoina, vaan kunkin käytön pitäisi ratketa erikseen sen mukaan, miten paljon ja millä kustannuksella ne vaikuttavat liikenneturvallisuuteen. Vastauksia on tullut kahta tyyppiä: joko hän vastaa ilmoittamalla, ettei uskovaisten kanssa kannata keskustella, tai sitten hän toistaa kommenttinsa, joka kysymyksen herätti. Useimmiten ei tule vastaukseksi edes noita.
Hän on sanonut, että kameravalvonnan tehottomuus liikenneturvallisuuteen on osoitettu. Ainoa todiste on ollut Timo Tervon lehtikirjoitukset. Niissä Tervo puhuu kameravalvonnan vaikutuksesta onnettomuuksien määrään, ja Ajattelija itse on sanonut pitävänsä liikenneturvallisuuden kannalta oleellisena liikennekuolemien määrää. Joka kerta olen kysynyt tämän asian perään, vastauksia en ole saanut.
Ajattelija käyttää Tervoa tietolähteenään myös mielipiteissään kuolonkolareissa käytetyistä ajonopeuksista. Tervon kanta perustuu tutkintalautakuntien vuosiraporttiin, jonka nopeustietojen suuripiirteisyydestä olen esittänyt Ajattelijalle perusteluita. Ajattelija ei ole kiistänyt niitä, mutta jatkaa silti näiden tietojen käyttöä perusteluina. Olen kysellyt tästä epäloogisesta käytöksestä, vastausta vielä odotellaan.
Joten onnea vaan kysymyksesi kanssa.
Quu: ”en lukenut kuin katkelmia TeeCeen ripityksestä, onkohan sillä mitään merkitystä lieviin ylinopeuksiin?
Ei, sillä ei ole mitään vaikutusta lieviin ylinopeuksiin, miten sinä luet minun kommenttejani. Uskallan väittää näin vaikka en tunnekaan asiasta yhtään tutkimusta.
Jos sinä et aio lukea kommenttiani kokonaan, niin neuvon jättämään katkelmatkin lukematta. Tuhlaat vain aikaasi. Tavoitteeni on saada kommentteihini joku ajatus, ja jos onnistun siinä, niin tästä ajatuksesta tuskin pääsee jyvälle lukemalla vain pätkiä. Esimerkiksi tuo viittaamasi kommenttini ei sisältänyt minkäänlaista ripitystä, vaan se koski psykologiaa. Ainakin se oli tarkoitukseni.
No se psykologia selittääkin juttujen pitkävetoisuuden.
Quu: ” No se psykologia selittääkin juttujen pitkävetoisuuden.”
Niin varmaan, mutta ei asia ihan noin yksinkertainen ole, pitkästymisesi saattoi johtua monesta syystä, ja tämä syy saattaa olla sellainen joka sinun olisi hyvä tietää. Tai ainakin niiden pohdiskelu voisi kertoa sinulle jotain niistä ajatusmalleista, joilla tekemiäsi havaintoja käsittelet.
Esimerkiksi sillä on, tai ainakin minun mielestäni pitäisi olla, sinulle iso merkitys, pitkästyitkö siksi, että minä puhuin psykologiasta mielenkiinnon tappavalla tavalla, vai pitkästyitkö siksi, että sinua ei kiinnosta psykologia. Jos syy on tuo jälkimmäinen, niin se tarkoittaa että sinua ei kiinnosta tietää miten ihmisen ajattelu, siis myös sinun omasi, toimii.
Jos autosi koneessa olisi vikaa, niin veisitkö sen korjaamoon, jossa ei tunneta moottorin toimintaperiaatetta eikä olla kiinnostuneita tietämäänkään?
Ajattelija2015: ”Itse olen huolissani myös kännyköiden käytöstä liikenteessä. Tuntuu, että ilmiö vain pahenee ja tutkitustihan kännykän käyttö vastaa lähes rattijuopumusta”.
VALT-raportin mukaan kännykän käyttö oli taustariskinä kolmessa kuolonkolarissa vuodessa. Siis TAUSTAriskinä, eli riskinä joka ei ole onnettomuuden aiheuttaja, mutta joka on mukana mahdollistamassa onnettomuuden aiheuttaneen riskin. Miksi näin vähäinen riski huolestuttaa sinua?
"Jos syy on tuo jälkimmäinen, niin se tarkoittaa että sinua ei kiinnosta tietää miten ihmisen ajattelu, siis myös sinun omasi, toimii."
En ole tullut ajatelleeksi ja kun se lakkaa toimimasta toivottavasti minut ohjataan lääkäriin eikä autokorjaamolle.
Autokorjaamon koulutustason jätän Toyotan vastuulle.
TeeCee: ” ”Jos syy on tuo jälkimmäinen, niin se tarkoittaa että sinua ei kiinnosta tietää miten ihmisen ajattelu, siis myös sinun omasi, toimii.”
Quu: ”En ole tullut ajatelleeksi ja kun se lakkaa toimimasta toivottavasti minut ohjataan lääkäriin eikä autokorjaamolle.”
Tämä juuri on pointtini: et ole tullut ajatelleeksi sitä, miten ajattelet. Harva on. Minua sen sijaan tämä asia kiinnosta todella paljon, koska minusta ajattelun ajatteleminen on perusta, jolle kaikki muu ajattelu perustuu. Jos ei ajattele omaa ajatteluaan, ajattelee miten sattuu, jolloin ajattelun tuloksetkin ovat mitä sattuu. Silti ne tulokset tuntuvat ajattelijasta itsestään todella hienoilta.
Tässä keskustelussa on kysymys ylinopeuksista TeeCee ja se miksi jeppe ajaa ylinopeutta ei pitkillä psykologisilla runoilla ratkea TekniikanMaailman keskustelussa.
Älä ajattele liikenteessä liian kauan, tilanne voi mennä ohi.
Pisteet TeeCeelle. Kun miettii miksi itse tai joku toinen toimii jollakin tietyllä tavalla voi oppia jotakin. Oma ajattelu voi tietysti johtaa väärään lopputulokseen, joten kannattaa tarkistaa mitä muut ovat asiasta kirjoittaneet.
Jeppe ajaa ylinopeutta siksi että hän ei ole ajatellut asiaa sen kummemmin. Nopeusrajoitus on Jepelle kielto tehdä jotain mitä hän itse haluaisi tehdä.
Quu: ”Autokorjaamon koulutustason jätän Toyotan vastuulle.”
Ja jätät sen varmaan heidän huolekseen koska heidän tietävän miten autosi toimii? Odotat tämän parantavan autosi luotettavuutta verrattuna huoltajaan, joka ei ole kiinnostunut autoista eikä siksi tiedä kuinka ne toimivat? Jos vastat myöntävästi, niin olemme samaa mieltä, tulla periaatteella minunkin mielestäni autosi pysyy paremmassa kunnossa.
Minun kiinnostukseni psykologiaan on seurausta täsmälleen samasta logiikasta, olen vain vaihtanut auton aivoihin. Aivojaan käyttää todennäköisesti sitä paremmin mitä paremmin niiden toimintatapoja tuntee, ja näitä toimintatapoja tutkii psykologia. Siksi toimit minun mielestäni epäjohdonmukaisesti kun kiinnostut autosi laadukkaasta huollosta mutta et omien aivojesi toimintatavoista. Minusta on parempi omistaa romu auto kuin väärien käyttötapojen vuoksi huonosti toimivat aivot.
Oman ajattelun ajatteleminen tuo päivänvaloon juuri tuon tapaisia epäjohdonmukaisuuksia. Jos näitä ei ajattele, kehittelee itselleen pikku hiljaa aina vaan lisää keskenään ristiriidassa olevia mielipiteitä, sitten ollaan hirveän närkästyneitä kun niistä huomautetaan. Jos on samasta asiasta kahta eri mieltä, niin aika varmasti vähintään toinen mielipide on väärä. Väärässä ei ole kiva olla, joten kannattaisi ajatella että mikä noihin tilanteisiin johtaa. Yksi tapa voisi olla esimerkiksi miettiä, että miksi huollatan autoni hyvässä huoltoliikkeessä. Kun se on selvinnyt, voi laajentaa ajattelun piiriä vähitellen PITÄEN KIINNI SAMASTA LOGIIKASTA asiayhteydestä riippumatta. On ihan sama mitä ajattelee, tarkoitus on vain harjoitella ajattelutapaa, joka kelpuuttaa vain sellaiset ajatukset, jotka eivät ole ristiriidassa tosiasioiden tai muiden ajatusten kanssa.
Tosiasiaksi kelpuuttaa opettelun alussa automaattisesti OMAN totuuden, mutta se johtaa vääjäämättä myöhemmin umpikujiin jotka pitäisi huomata, jos on itselleen rehellinen. Jos ei aio olla itselleen rehellinen, ei kannata edes aloittaa, looginen ajattelu ei voi onnistua jos ajattelija valehtelee itselleen. Itselleni on helpointa ajatella, että en tiedä mitään, vaan kaikki pitää tarkistaa asiantuntijoilta.
Tämä kaikki on psykologiaa, kuinka tämä voi olla sinusta tylsää!
Ajattelu tuottaa kaikki päätökset, joilla esim. autoa liikenteessä hallitaan.
Siksi kannattaakin ajatella silloin, kun ei ole liikenteessä. Tämä palsta on erinomainen paikka siihen, koska täällä saa palautetta omista ajatuksista. Toisaalta tiedon etsiminenkin on hyödyllistä, tällöin voi verrata omia käsityksiä tutkittuun tietoon.
Kannattaa harrastaa itsetutkiskelua, jotta voi edes jollain tasolla ymmärtää omaa päätöksentekoprosessia. Ajattelemisesta kieltäytyminen on minusta erikoinen juttu, koska sehän tarkoittaa oman kehityksen jäädyttämistä nykytasolle, mikä se sitten jäädytyshetkellä lienee ollutkaan, 7 vuotiaan taso?. Nykyinen ajattelu tuskin on tuottanut käsitystä, jonka mukaan kehitettävää on runsaasti. Ei, jäädyttämisen mahdollistava ajatus on todennäköisesti tuottanut ajatuksen omasta erinomaisuudesta, jolloin tarvetta ajatteluun ei enää ole.
Miltä Quu tällainen tilanne kuulostaa, jos sijoitat tarinan päähenkilön paikalle edessäsi ajavan kanssa-autoilijan?
Quu: ” Tässä keskustelussa on kysymys ylinopeuksista TeeCee ja se miksi jeppe ajaa ylinopeutta ei pitkillä psykologisilla runoilla ratkea TekniikanMaailman keskustelussa.”
Jeppe ajaa sen mukaan miten jeppe ajattelee, ja psykologia tutkii ajattelua. Siksi minusta on ajanhukkaa puhua ihmisten tekemisistä ilman että puhutaan myös psykologiasta.
Olen yrittänyt kaupata sinulle omien ajatusten ”laaduntarkastusta” vertaamalla omia ajatuksia toisiinsa. Et pidä hyvänä ajatuksena ottaa ajatuksia tutkivan tieteen havaintoja huomioon ajattelua koskevassa keskustelussa. Pitäisikö sinun mielestäsi autoista puhuttaessa jättää tekniikka keskustelun ulkopuolelle? Tai pitäisikö terveydestä puhuttaessa jättää lääketiede keskustelun ulkopuolelle? Tai pitäisikö säästä puhuttaessa jättää meteorologia keskustelun ulkopuolelle? Perustelut, kiitos
Tässä keskustelussa on kysymys ylinopeuksista TeeCee ja se miksi jeppe ajaa ylinopeutta ei pitkillä psykologisilla runoilla ratkea TekniikanMaailman keskustelussa.
Näin minä ajattelen.
Karrette: ” Kun miettii miksi itse tai joku toinen toimii jollakin tietyllä tavalla voi oppia jotakin. Oma ajattelu voi tietysti johtaa väärään lopputulokseen, joten kannattaa tarkistaa mitä muut ovat asiasta kirjoittaneet.”
Olen vakuuttunut, että kun on hyväksynyt tuon oman erehtymisen mahdollisuuden yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi ajattelussaan, niin paluuta vanhaan ei enää ole. Mielipiteistä häviää vähitellen se oikeassa olevan ehdottomuus ja varmuus. Silloin on varaa myöntää myös erehtyneensä, minkä taidon puute on nähdäkseni suurin syy vuosia kestäviin kinoihin. Suurin osa olisi ratkennut ketjun avauspäivänä jos useampi osallistuja olisi ajatellut, että vaikka minulla on asiasta vahva mielipide, niin saatan olla väärässäkin, tarkistanpa mikä tieteen nykyinen kanta on.
Noin Utopiassa. Tällä palstalla on kaikki toisin, täällä on nimimerkkejä, jotka ovat ”keskustellet” jopa useita vuosia aiheista, joista eivät ole vieläkään lukeneet ensimmäistäkään tieteellisen työn kriteerit täyttävää tutkimusta. Silti he ovat täysin varmoja mielipiteittensä oikeellisuudesta ja ihmettelevät ärtyneinä, miksi muut eivät tajua asioita jotka heille ovat ilmiselviä.
"Tällä palstalla on kaikki toisin, täällä on nimimerkkejä, jotka ovat ”keskustellet” jopa useita vuosia aiheista, joista eivät ole vieläkään lukeneet ensimmäistäkään tieteellisen työn kriteerit täyttävää tutkimusta. Silti he ovat täysin varmoja mielipiteittensä oikeellisuudesta ja ihmettelevät ärtyneinä, miksi muut eivät tajua asioita jotka heille ovat ilmiselviä."
Hyvin sanottu, mutta miten olet noin varma että sinun lukemat tutkimukset on oikeassa.
Tässä kun on kysymys nopeudesta, minä olen lukenut tutkimuksen, jossa tuloksena saatiin, nopeuden noustessa reaktiomatka ja jarrutusmatka pitenee.
Olen tullut omissa kokeissa samoihin tuloksiin.
"Empiirinen tutkimus (kreik. empeiria) eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen. Se eroaa siis teoreettisesta tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteeseen perehdytään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla." (wikipedia)
Jos eri tekijöiden tutkimuksissa tulee samoja tuloksia voi niitä pitää luotettavina. Vaikka ei haluaisikaan uskoa johonkin lopputulokseen voi sen luettuaan katsoa tiettyjä tapahtumia eri näkökulmasta ja todeta että suuressa mittakaavassa asiat usein tapahtuvat juuri kuten tutkimuksessa kuvataan.
Jos taas katsoo jonkun youtube-videon missä näkee uskomattomia selvitymisiä (esimerkkinä 16-vuotias ajokortiton lastenkotiasukki kaahasi poliiseja karkuun ilman että kukaan kuoli), niin vastakohtana tilastot kuitenkin kertovat että Suomessa kirjataan joka päivä keskimäärin yli 250 kpl liikennevahinkoa.
Toki tutkimuksia on missä johtopäätökset vaikuttavat asenteellisilta suuntaan tai toiseen, joten kannattaa lukea materiaali laajemmin. Omat ajatukset ovat vain yksi tapa toimia, joku toinen voi olla asiasta aivan eri mieltä.
TeeCee: ”Tällä palstalla on kaikki toisin, täällä on nimimerkkejä, jotka ovat ”keskustellet” jopa useita vuosia aiheista, joista eivät ole vieläkään lukeneet ensimmäistäkään tieteellisen työn kriteerit täyttävää tutkimusta. Silti he ovat täysin varmoja mielipiteittensä oikeellisuudesta ja ihmettelevät ärtyneinä, miksi muut eivät tajua asioita jotka heille ovat ilmiselviä.”
Quu: ”Hyvin sanottu, mutta miten olet noin varma että sinun lukemat tutkimukset on oikeassa.”
En minä olekaan varma että minun lukemat tutkimukset ovat oikeassa. Mutta siitä olen varma, että asiaa tutkimalla siitä saa paremman kuvan kuin olemalla tutkimatta sitä. Olen varma myös siitä, että tutkimustyö on järjestelmällistä toimintaa, jonka säännöt vähentävät virheiden todennäköisyyttä ja lisäävät todennäköisyyttä, että tapahtuneet virheet huomataan jälkeenpäin. Tieteen tehtävä on etsiä totuutta, ja totuudeksi sanotaan asiaa joka vastaa tieteessä yleisesti hyväksyttyä kantaa.
Joten vaikka en olekaan varma minkään tutkimuksen oikeasta tuloksesta, olen varma että lähimmäs totuutta pääsee lukemalla tutkimuksia. Minun on vaikeaa asettua niiden ihmisten asemaan, jotka uskovat pääsevänsä lähemmäs totuutta iltapäivälehtien tai omien ajokokemustensa perusteella. On oikein hyvä että satuin kiinnostumaan psykologiasta, sen ansiosta löysin luonnollisen selityksen tälle käytökselle. Sitä ennemmin pidin heitä täysinä idiootteina, mutta nyt tiedän että fiksuimmatkin meistä voivat käyttäytyä kuin idiootti, jos ei osaa varoa alitajuntansa valheita.
Olen monta kertaa sanonut, että älkää uskoko minua kun latelen tutkimustuloksia, ottakaa itse selvää. On eniten minun etuni että selviää mahdollisimman pian jos olen tulkinnut jonkin tutkimustuloksen väärin tai luonut mielipiteen väärän tutkimustuloksen perustella. Väärässä oleminen hatuttaa, mutta silti on parempi minimoida se aika jonka puhun täällä läpiä päähäni väärän/väärin ymmärretyn tiedon vuoksi. Kumman monilla näyttää olevan päinvastainen halu.