NHB: Itse en näkisi taloudellisen ajotyylin esiin nostamista niin tärkeänä kuin ajoympäristöä. Pohjois-Pohjanmaan tasaisilla, suorilla ja harvaan liikennöidyillä teillä pienet kulutuslukemat syntyvät aika luontevasti.
Riippuu kuskista ja tilanteesta. 740 GLE:n keskikulutus ensimmäisellä 100.000 km matkalla Lontoossa ja lähiympäristössä oli yhden desin suurempi kuin seuraava satanen Oulussa. Kolmas satanen oli taloudellisin, mutta aikaa kului niin paljon, että voiteluaineet, renkaat ja polttoaineet ehtivät muuttua sinä aikana.
Nykyautoilla tilanne on merkittävästi erilainen, koska nopeammissa siirtymissä alkaa näkyä turbodieselien suorituskyky. Riittävällä ahdolla ja isoilla suuttimilla on kulutuksen ylärajaa saatu nostetuksi merkittävästi, joten nopeuden merkitys korostuu. Niin se toisaalta tekee sähköautossakin, joiden kulutusoptimi on vielä hitaampi kuin turbodieselin.
NHB: Kunhan tilaamani bensahybridi saadaan toimitettua, niin voisin haastaa sinut omassa ajoympäristössäni. Miljoonakaupungissa kun ei oikein voi välttää jarrujen käyttöä. Saat sen verrran eteen, että mitataan kulutusta litroissa eikä energiassa, niin kuin taloudellisuudesta puhuttaessa kuuluisi tehdä.
Jos käytännön järjestelyt ovat mahdollisia, kiinnostaisi kokeilla. Jos reitti on sinulle tuttu, ajaisin sen mielelläni harjoituksen vuoksi, koska ennakointi on kriittinen osa kulutusoptimointia.
Muistetaan silti, että viet turbodieselini alueelle, jonka vuoksi EN sitä ostanut. Kunhan vain pyrin muistuttamaan Katukivelle ja Kumppanille, että myös London Orbitalin ulkopuolella saattaa olla elämää, josta he eivät ole tietoisia. Olen koko ajan kertonut, että jos lähtökohta on taloudellinen, silloin hybridillä on vaikea parantaa. Hybridi auttaa eniten, jos ajoympäristö on vaikea.
Kaupunki on hybridin ominta aluetta, joten oletan häviäväni, mutta ei se kokeilemasta estä ja sittenhän tiedetään kuinka paljon? Mutta jos ruutukaava olisi valintaperusteeni, hybridin minäkin ottaisin. Ja lisäisin automaatin pakollisiin varusteisiin. Nyt se valikoituu auton tyylin mukaan. Edellinen pieni ja näppärä oli manuaali, nykyinen painava sohvakalusto tomaattina ja seuraava voi olla kumpi vain?
Oma kokemukseni Lontoosta oli, ettei kulutusta nosta niinkään jarrut, vaan se, että mitään ei tapahdu kun jonot seisovat. Ehkä puhutaan eri kaupunkiajosta? Sinä koko orbitaalin sisäpuolisesta alueesta, minä ahtaammasta ruutukaavasta?
Kehän ytimessä tosiaan asun. Reittien harjoittelu on vähän monimutkaisempi juttu, kun voi tapahtua paljon asioita, joita ei voi ennustaa. Opeteltavissa olevat asiatkin saattavat olla sen verran monimutkaisia, että niitä joutuu opetellemaan tovin aikaa. Esimerkiksi on aina syytä tietää, että milloin on pelejä stadionilla, koska se sulkee tietyt kadut ja hyydyttää liikenteen isolla alueella. Nopeasti päivittyvät liikennetiedot näyttävä navigaattori on hyödyksi.
Itse preferoin mukavuutta valinnassani, eikä pieni kulutus ollut ensimmäinen ehtoni. Autoon sai valita hyvät mukavuusvarusteet ja lähtökohtakin on kohtuullinen. Hybriditekniikka hyvällä alaväännöllä sopii tuohon kuvaan. Ruuhkautuville kaduille sähkömoottori on juuri hyvä. Tyhjäkäynnillä raksuttava polttomoottori käy pikkukuormalla kovin huonolla hyötysuhteella. Vielä kun olisi latauspaikka...
740GLE: Minä mittaan sisätilat ilman metrinmittaa, yksinkertaisesti istumalla etu- ja takapenkillä. Molemmissa tapauksissa on syytä olla riittävä jalka- ja päätila.
Itsehän mainitsit tuon mitan puutteen, nähtävästi leukaillessasi, niin...
Se mitä et ole tajunnut vielä(kään) on se, etten minä ota kantaa dieselin tai hybridin puolesta sinun tapauksessasi.
Sinun (edelleenkin vähän) verhottu kysymyksenasettelusi ei vain lähde aukeamaan, ennen kuin on selvinnyt onko sinulle olemassa uusissa autoissa tarpeeksi tilavaa autoa. Sitten vasta tarkistetaan onko siitä hybridiä ja vasta sitten voit viisastella sillä että "onko sekin tilava hybridi joka pesee mun diisselin", oletko eri mieltä?
Minusta sinä panttaat edelleen tietoa, kun et kerro käykö sinulle mistään automerkin mallista mikään muu korimalli kuin sedan. Hulluahan olisi heittää vaikka tila-auto, joka on varmasti sinänsä riittävä, mutta sinä alat kampittamaan sillä, "ettet pidä niistä esteettisesti". Ihan niinkuin sillä olisi jotakin tekemistä takaistuinkorkeuden kanssa, tai sillä löytyykö ko. mallista (lataus-)hybridiä, tai onko auto taloudellisempi dieselinä tai juuri hybridinä.
Pitkällisen väsyttämisen jälkeen saadaan selville, että suosikkisi ovat aikakaudelta, jolloin hybridit olivat vasta inssin päässä, tai suht. harvinaisia vielä. No, ei niitä nyt kaikilla merkeillä edelleenkään vaihtoehtona ole, mutta tilanne on parempi kuin vaikkapa W212:n alkuaikoina (2009?), vai mitä.
Mitäs jos nyt vielä kerran mentäisiin tähän päivään?
Heitänpä lusikkani tähän soppaan, ja kerron vähän käyttökokemuksia nyt kun vajaan kuukauden verran (n. 3300km) on tullut kokemusta rouvan BMW 330e:stä.
Tähän mennessä on menty siis n. 3300km, josta sähköllä 1119.5km (bemarin webipalvelun mukaan "Total Fuel Saving: 78.3litraa"). Käytännössä tuo sähköllä ajettu osuus on pelkästään kaupunkiajoa ja loput matka-ajoa (jossa ei tuosta sähköstä ole juurikaan apua, paitsi kiihdytyksissä/ohituksissa). Mainosten lupaama "40km sähköllä" on käytännössä n. 33-34km täyteen ladattuna (ilman mitään ekohifistelyä, eli ilmastointi ja kaikki muutkin sähköhärpäkkeet normaalisti päällä). Perusasetuksilla polttomoottori käynnistyy automaattisesti n. 90km/h nopeudessa jonka jälkeen ajosähköä ei juurikaan käytetä (jos ei sitä erikseen haluta käytettävän). Sähköajon maksimoimiseksi on pyritty ajamaan akut aina tyhjiksi "kotiinpäin" palatessa, mikäli ajoakuissa on kapasiteettiia edelleen ollut käytettävissä. Matka-ajossa kulutus polttomoottorilla on 5-7 litraa/100km (riippuen kuljettajasta).
Matka-ajossa ottaa siis jonkinverran enemmän kuin aikaisemmin käytössä olleet F30 BMW 320dA (vm. 2012), joka meni 4-6 litraa/100km tai MB B180 CDI (vm. 2014), joka meni 4.5-6 litraa/100km (näissä tapauksissa ei ole eritelty matka-/kaupunkiajoa vaan kokemusperäinen "kokonais"kulutus).
Miinusta:
ei saa koukkua (ts. tarvitsee toisen auton asuntovaunun/peräkärryjen vetoa/polkupyörien kuljetusta varten)
akuston vuoksi hieman matalampi peräkontti kuin aikaisemmassa 320d sedanissa (airamin matkajääkaappi ei sovi pystyyn, joka on selkeä miinus).
Comfort ajo-ohjelmalla puuttuu herkemmin ajamiseen (vrt. vm. 2012 320d) ts. mutkateillä ajettaessa tasanopeussäätimen avustuksella pyrkii omatoimisesti jarruuttamaan menoa mielestäni liian aikaisessa vaiheessa ...tämäkin varmaan makuasia ja eihän sitä yleensä vakkarilla näitä mutkateitä ajella :-). Sport asetuksilla en ole vielä kokeillut.
Plussaa:
työmatkat ja kaupunkireissut (kaupunkiin n. 10km) lähes pelkästään sähkövoimalla - ts. "halpaa" ajoa
"järjetön" kiihtyvyys ohitustilanteissa - pitkän linjan motoristina voisin jopa verrata moottoripyörän ohituskiihtyvyyteen. Eli kun nopeutta on 90...110 (ts. mennään pelkällä polttomoottorilla) ja kun tallaa lapun lattiaan niin sähkömoottorin boostina tuoma 90hp/250Nm kyllä tuntuu.
opettaa ennakoimaan, ainakin omalla kohdallani tulee nykyään ajeltua siten että yritän ennakoida paremmin valoristeykset jne. energian talteenoton kannalta, koska grafiikka kertoo lahjomattomasti paljonko hidastuvuudesta saadaan energiaa talteen ja paljonko pelkällä sähköllä ajettava matka jatkuu.
Alkuun oudoksutti energiantalteenottojärjestelmän aiheuttama voimakas "moottorijarruutus" (comfort ajo-ohjelmalla), ja olisin aluksi laittanut sen "miinus" puolelle, mutta kun siihen tottuu niin alkaisin kallistua jopa plussan puolelle (väittäisin jarrupalojen/levyjen olevan pitkäikäisemmät mutta sen näkee ajan kanssa) ...ja jos rullailla haluaa niin vaihtaa ajo-ohjelmaa.
Itse laittaisin miinukseksi myös pienen tankin. Ainakin AMS:n testissä ilmoittivat tuon BMW:n tankin kooksi 41 litraa, joka on varsin vähän. Kiihtyvyyden tunnussa lienee mukana myös jonkin verran sähkömoottorin mukanaan tuomaa alkupotkua. Sähkömoottori antaa vääntöä nopeammin kuin polttomoottori ja se lisää voimantunnetta.
"Analyysiyhtiö IHS Automotiven mukaan vuonna 2020 myydään 1,35 miljoonaa pistokehybridiä maailmanlaajuisesti. Tästä viiden vuoden päästä lukema tuplaantuisi."
Eli siinä vaiheessa, kun sinun povauksien mukaan "sähköttömät" autot ovat tulleet jo tiensä päähän ja menettäneet arvonsa, IHS Automotiven mukaan ladattavien hybridien myyntimäärä on vain murto-osa "sähköttömien" myynnistä. Sinähän et tietenkään löydä mitään ristiriitaa väitteistä ja Eino Leinokin vain nyökyttelee, mutta teidän lisäksi tuskin kukaan muu on kanssanne samaa mieltä.
"Itse laittaisin miinukseksi myös pienen tankin. Ainakin AMS:n testissä ilmoittivat tuon BMW:n tankin kooksi 41 litraa, joka on varsin vähän. "
Tämä on totta, suurempi se saisi olla - joskin taitaa todellisuudessa olla jotain n. 43 litraa (tai ainakin olen onnistunut sinne yli 41 litraa laskemaan). Pitemmillä reissuilla joutuu pysähtelemään ~700km välein tankkaamaan. Nykykäytössä, jossa suurin osa on sekalaista taajama/kaupunkiajoa ja latausmahdollisuus kotona/töissä, on toimintamatka tankillisella jotakuinkin samaa luokkaa (tai jopa pitempi) kuin F30 320dA jossa oli 57 litran tankki.
Taitaa sama "polttoaineen tankin pienuus" vaiva olla lähes kaikissa plugin hybrideissä. Tuttavalla on Volvon XC90 T8 plugin hybridi ja siinä on 50(?) litran tankki. Pelkällä sähköllä tuo Volvo menee jotakuinkin samoja kilometrilukemia (~30...35km), mutta pelkällä polttomoottorilla sekalaisessa ajossa kulutus huitelee 8-10 litraa/100km, joten tankilla saa käydä aika tiheään jos paljon ajaa.
Jos ajomatka on useita satoja kilometrejä päivässä, ei tällä hetkellä pieniruokaiselle diisselille varmaan löydy vastusta, mutta taajama/kaupunkikäytössä (jos on latausmahdollisuus) alkaa lataushybridi näyttää kyntensä jo nykyisillä sähköisillä toimintamatkoilla.
Kyllähän noihin tankkeihin aina nimellistilavuutta enemmän saa tankattua. Kannattaa kuitenkin tietää mitä on tekemässä. Edelliseen autoonni tankkasin muutaman kerran 15 prosenttia nimellista tilavuutta enemmän.
Volvon möhköön 50 litraa on kyllä vähän. C-Klassen ja Passatin tankit ovat myös 50 litraisia. Pienemmän kulutuksensa ansiosta Passatissa on kuitenkin noin viidesosan pidempi käyttösäde.
Minusta sinä panttaat edelleen tietoa, kun et kerro käykö sinulle mistään automerkin mallista mikään muu korimalli kuin sedan.
Autovalintani on polttis vs. sähkäri -keskustelussa sivuosassa. Yritin vain osoittaa aloittajan arvion sähköttömien autojen arvottomuudesta vääräksi, mutta en näköjään onnistunut, joten annetaan olla.
Kumppani: Pitkällisen väsyttämisen jälkeen saadaan selville, että suosikkisi ovat aikakaudelta, jolloin hybridit olivat vasta inssin päässä, tai suht.
Ensimmäiset Priukset ovat yli 15 vuotta vanhempia kuin minun autoni. Enkä pyytänyt vanhanaikaisia vaihtoehtoja, vaan konkretisoin tilat tunnetuin esimerkein. Tilavaatimukseni on sama kuin ennenkin, koska olen sentilleen ja kilolleen saman kokoinen kuin 10 vuotta ennen Volvon ostoa. Odotan silti nykyautolta nykyauton energiatehokkuutta.
Passat GTE jäi minulla huomaamatta vahingossa. En löytänyt näitä ihan uusia malleja, koska en yleensä vertaa oletuksena olevaa yhden tankillisen 1500 km, vaan paiskaan aina vähintään nollan perään tai saman tien joitain kymmeniä tuhansia nähdäkseni ympärivuotisen keskiarvon.
Mutta tarkimpien plug-in kuskien vuosikeskiarvo 3 litraa bensaa + 15 kWh sähköä / 100 km vastaisi suunnilleen 4 litraa bensaa ilman dieselveroa. Minulle tuossa voisi olla riittävä motiivi ajaa farkulla, vaikken kuraista takalasia muusta syystä tarvikaan.
Kiva nähdä silti, että polttoainekuluni ovat aivan ajan tasalla. Vaikka vertailukohteena on ihan uusi plug-in hybridi, sijoittuu Eino Leinon nokilekankin polttoainekustannus selvästi alle keskiarvon hybridivolkkarienkin joukossa.
ZeiMZei kirjoitti: Alkuun oudoksutti energiantalteenottojärjestelmän aiheuttama voimakas ”moottorijarruutus” (comfort ajo-ohjelmalla), ja olisin aluksi laittanut sen ”miinus” puolelle, mutta kun siihen tottuu niin alkaisin kallistua jopa plussan puolelle
Kuljettajan valittavissa oleva vapaa rullaus tai voimakas ja täsmällinen moottorijarrutus on etenkin takavetoisessa ajettavuuden kannalta hyvä asia.
Katukivelle kiitokset suomalaisten pistokehybridien listasta!
Spritmonitorissa näyttää olevan mahdollisuus kirjata sekä bensa että sähkö, joten seuraan mielenkiinnolla näiden lukemien kehitystä. Tässä taitaa tosin olla taas uusi opetteleminen, koska ajomatkoilla lienee entistä suurempi vaikutus sähkön ja bensan kulutuksen suhteeseen, joten omaa ajamista mallintava algoritmi ei ole yhtä helppo kuin polttomoottoristen simuloinnissa?
Volkswagen aikoo lähteä sähköistämisessä liikkeelle hitaasti:
Strategia 2025 sisältää myös valtaisan sähköistämishankkeen. Tästä huolimatta perinteinen polttomoottori pysyy tärkeässä roolissa.
"Ne ovat osa yritystä vielä jonkin aikaa ja laskemme, että niiden osuus on noin kaksi kolmasosaa uusien autojen volyymistä vuonna 2030. Se myös tarkoittaa, että kolmannes on sähkömoottorilla varustettuja autoja. Olemme päättäneet tehdä sähköisestä liikkumisesta Volkswagenin uuden tunnusmerkin", Müller hehkutti.
Volkswagen-konserni aikoo lanseerata yli 30 täyssähköautoa vuoteen 2025 mennessä.
"Odotamme, että tuolloin myymme noin 2–3 miljoonaa täyssähköautoa vuodessa. Tämä tarkoittaa merkittävää osuutta – arviolta 25:tä prosenttia – meidän koko myyntivolyymistämme. Asetamme tavoitteemme sen mukaisesti ja käynnistämme usean miljardin euron investointiprojektin."
"Mitä tulee polttokennojen (vetyautot) kehittämiseen, aiomme pysyä myös siinä mukana. Ja olemme valmiita, kun aika on kypsä."
"Volkswagen-konserni aikoo lanseerata yli 30 täyssähköautoa vuoteen 2025 mennessä. Odotamme, että tuolloin myymme noin 2–3 miljoonaa täyssähköautoa vuodessa. Tämä tarkoittaa merkittävää osuutta – arviolta 25:tä prosenttia – meidän koko myyntivolyymistämme"
Jos jokainen autonvalmistaja alkaa lanseerata tuohon tahtiin sähköautoja niin niitähän on jumalaton määrä myynnissä vuonna 2025. Sähköautoja, joilla yhdellä latauksella ajetaan yhtä pitkälle kuin tankillisella polttoainetta, tulee parin vuoden päästä markkinoille usealta valmistajalta.
Ei se pelkällä polttomoottorilla varustettujen autojen arvottomuus niin kaukana ole.
Tässä uusimmassa tänään 29.6. ilmestyneessä Tekniikan Maailmassa 13/2016 on oikein hyvä juttu sähköautoista. Lehti on ollut mukana liikenteen sähköistymisen kehityksessä mm. autonäyttelyiden yhdeydessä ja muutenkin.
Juttu osoittaa että se suuri buumi on aivan edessämme. Tämän ketjun aloitustekstini on tuon jutun valossa täyttä asiaa. Aloitus kannattaa lukea vaikka uudelleen.
"Tässä uusimmassa tänään 29.6. ilmestyneessä Tekniikan Maailmassa 13/2016 on oikein hyvä juttu sähköautoista. Lehti on ollut mukana liikenteen sähköistymisen kehityksessä mm. autonäyttelyiden yhdeydessä ja muutenkin.
Juttu osoittaa että se suuri buumi on aivan edessämme. Tämän ketjun aloitustekstini on tuon jutun valossa täyttä asiaa. Aloitus kannattaa lukea vaikka uudelleen."
En ole lukenut artikkelia, mutta maalaisjärkeni sanoo että autojen sähköistyminen on vasta ihan alkuvaiheessa ja se etenee erittäin hitaasti. Autoilun takapajulassa Suomessa varmaankin kaikkein hitaimmin.
Saattaa olla, että uusista autoista tulee hyvin nopeasti vähintään kevythybridejä, jos sähkömoottoreita innostutaan laajemmin integroimaan vauhtipyöriin (Mercedes M256) tai vaihteistoihin (ZF 8-Speed Plug-In Hybrid Transmission).
"Today, diesels account for about half of the European new-car sales and gasoline-powered vehicles control the other half with alternatives powertrains accounting for just a fraction. That is expected to change dramatically in 2030
Eli kolmen vuoden kuluttua n. 5 % uusista mersuista toimii sähköllä. Kerrotko Katukivi miten tämä korreloi sen väitteesi kanssa, että reilun vuoden vuoden kuluttua perinteisen auton arvo on nolla?
Vai jätätkö taas tapasi mukaan vastaamatta, kun kaikki väitteesi osoitetaan täydeksi hevonp****ksi?
Viiitsi vitsi! Kevennystä vakavaan aiheeseen hain tarttumalla tuohon "absurdi"-sanaasi.
Mutta tosikko mikä tosikko. En tiedä mitä ajatella tuosta jutun aiheesta. Saahan keksijä väittää mitä vaan, mutta en aio itse kokeilla moista viritystä. Ehkä joku viisaampi tekee tiäteellistä tsekinkiä, katotaan sitten.
Taitaa olla kieli poskessa tuossa elektrolyysihärvelissä? Kuka osaa laskea, kuinka paljon sähköä moottorin tarvitseman vetymäärän tekemiseen tarvitaan, ellei sitä ole ladattu valmiiksi töpselistä?
Omat yhden tankillisen pohjat nyt 1600 km ja 70 litraa. Tietokoneen arvion mukaan tankissa oli tankattaessa vielä jäljellä noin 150 km. Vuosikeskiarvo on toki talven ja Webaston vuoksi lähes litran enemmän.
Jos Tesla Model 3 pitää minkä lupaa ja niitä saa kaupasta ensi kesänä alle 40.000 eurolla, niin voin ostaa yhden punaisen perheen toiseksi autoksi. Yksi pääkaupunkiseudulla tankkaamatta (1200+ km) käväisevä riittää meidän perheessä oikein hyvin. Täältä Suomen puolivälistä katsottuna haaste ei ole Lapinreissu, vaan talvinen ajomatka kohti etelää. On helpompaa tankata varmasti toimivaa polttoainetta tutulla asemalla kotoa lähtiessä, kuin etsiä pohjoisempaankin talveen riittävää dieseliä etelästä.
NHB: Itse en näkisi taloudellisen ajotyylin esiin nostamista niin tärkeänä kuin ajoympäristöä. Pohjois-Pohjanmaan tasaisilla, suorilla ja harvaan liikennöidyillä teillä pienet kulutuslukemat syntyvät aika luontevasti.
Riippuu kuskista ja tilanteesta. 740 GLE:n keskikulutus ensimmäisellä 100.000 km matkalla Lontoossa ja lähiympäristössä oli yhden desin suurempi kuin seuraava satanen Oulussa. Kolmas satanen oli taloudellisin, mutta aikaa kului niin paljon, että voiteluaineet, renkaat ja polttoaineet ehtivät muuttua sinä aikana.
Nykyautoilla tilanne on merkittävästi erilainen, koska nopeammissa siirtymissä alkaa näkyä turbodieselien suorituskyky. Riittävällä ahdolla ja isoilla suuttimilla on kulutuksen ylärajaa saatu nostetuksi merkittävästi, joten nopeuden merkitys korostuu. Niin se toisaalta tekee sähköautossakin, joiden kulutusoptimi on vielä hitaampi kuin turbodieselin.
NHB: Kunhan tilaamani bensahybridi saadaan toimitettua, niin voisin haastaa sinut omassa ajoympäristössäni. Miljoonakaupungissa kun ei oikein voi välttää jarrujen käyttöä. Saat sen verrran eteen, että mitataan kulutusta litroissa eikä energiassa, niin kuin taloudellisuudesta puhuttaessa kuuluisi tehdä.
Jos käytännön järjestelyt ovat mahdollisia, kiinnostaisi kokeilla. Jos reitti on sinulle tuttu, ajaisin sen mielelläni harjoituksen vuoksi, koska ennakointi on kriittinen osa kulutusoptimointia.
Muistetaan silti, että viet turbodieselini alueelle, jonka vuoksi EN sitä ostanut. Kunhan vain pyrin muistuttamaan Katukivelle ja Kumppanille, että myös London Orbitalin ulkopuolella saattaa olla elämää, josta he eivät ole tietoisia. Olen koko ajan kertonut, että jos lähtökohta on taloudellinen, silloin hybridillä on vaikea parantaa. Hybridi auttaa eniten, jos ajoympäristö on vaikea.
Kaupunki on hybridin ominta aluetta, joten oletan häviäväni, mutta ei se kokeilemasta estä ja sittenhän tiedetään kuinka paljon? Mutta jos ruutukaava olisi valintaperusteeni, hybridin minäkin ottaisin. Ja lisäisin automaatin pakollisiin varusteisiin. Nyt se valikoituu auton tyylin mukaan. Edellinen pieni ja näppärä oli manuaali, nykyinen painava sohvakalusto tomaattina ja seuraava voi olla kumpi vain?
Oma kokemukseni Lontoosta oli, ettei kulutusta nosta niinkään jarrut, vaan se, että mitään ei tapahdu kun jonot seisovat. Ehkä puhutaan eri kaupunkiajosta? Sinä koko orbitaalin sisäpuolisesta alueesta, minä ahtaammasta ruutukaavasta?
Kehän ytimessä tosiaan asun. Reittien harjoittelu on vähän monimutkaisempi juttu, kun voi tapahtua paljon asioita, joita ei voi ennustaa. Opeteltavissa olevat asiatkin saattavat olla sen verran monimutkaisia, että niitä joutuu opetellemaan tovin aikaa. Esimerkiksi on aina syytä tietää, että milloin on pelejä stadionilla, koska se sulkee tietyt kadut ja hyydyttää liikenteen isolla alueella. Nopeasti päivittyvät liikennetiedot näyttävä navigaattori on hyödyksi.
Itse preferoin mukavuutta valinnassani, eikä pieni kulutus ollut ensimmäinen ehtoni. Autoon sai valita hyvät mukavuusvarusteet ja lähtökohtakin on kohtuullinen. Hybriditekniikka hyvällä alaväännöllä sopii tuohon kuvaan. Ruuhkautuville kaduille sähkömoottori on juuri hyvä. Tyhjäkäynnillä raksuttava polttomoottori käy pikkukuormalla kovin huonolla hyötysuhteella. Vielä kun olisi latauspaikka...
740GLE:
Minä mittaan sisätilat ilman metrinmittaa, yksinkertaisesti istumalla etu- ja takapenkillä. Molemmissa tapauksissa on syytä olla riittävä jalka- ja päätila.
Itsehän mainitsit tuon mitan puutteen, nähtävästi leukaillessasi, niin...
Se mitä et ole tajunnut vielä(kään) on se, etten minä ota kantaa dieselin tai hybridin puolesta sinun tapauksessasi.
Sinun (edelleenkin vähän) verhottu kysymyksenasettelusi ei vain lähde aukeamaan, ennen kuin on selvinnyt onko sinulle olemassa uusissa autoissa tarpeeksi tilavaa autoa. Sitten vasta tarkistetaan onko siitä hybridiä ja vasta sitten voit viisastella sillä että "onko sekin tilava hybridi joka pesee mun diisselin", oletko eri mieltä?
Minusta sinä panttaat edelleen tietoa, kun et kerro käykö sinulle mistään automerkin mallista mikään muu korimalli kuin sedan. Hulluahan olisi heittää vaikka tila-auto, joka on varmasti sinänsä riittävä, mutta sinä alat kampittamaan sillä, "ettet pidä niistä esteettisesti". Ihan niinkuin sillä olisi jotakin tekemistä takaistuinkorkeuden kanssa, tai sillä löytyykö ko. mallista (lataus-)hybridiä, tai onko auto taloudellisempi dieselinä tai juuri hybridinä.
Pitkällisen väsyttämisen jälkeen saadaan selville, että suosikkisi ovat aikakaudelta, jolloin hybridit olivat vasta inssin päässä, tai suht. harvinaisia vielä. No, ei niitä nyt kaikilla merkeillä edelleenkään vaihtoehtona ole, mutta tilanne on parempi kuin vaikkapa W212:n alkuaikoina (2009?), vai mitä.
Mitäs jos nyt vielä kerran mentäisiin tähän päivään?
Heitänpä lusikkani tähän soppaan, ja kerron vähän käyttökokemuksia nyt kun vajaan kuukauden verran (n. 3300km) on tullut kokemusta rouvan BMW 330e:stä.
Tähän mennessä on menty siis n. 3300km, josta sähköllä 1119.5km (bemarin webipalvelun mukaan "Total Fuel Saving: 78.3litraa"). Käytännössä tuo sähköllä ajettu osuus on pelkästään kaupunkiajoa ja loput matka-ajoa (jossa ei tuosta sähköstä ole juurikaan apua, paitsi kiihdytyksissä/ohituksissa). Mainosten lupaama "40km sähköllä" on käytännössä n. 33-34km täyteen ladattuna (ilman mitään ekohifistelyä, eli ilmastointi ja kaikki muutkin sähköhärpäkkeet normaalisti päällä). Perusasetuksilla polttomoottori käynnistyy automaattisesti n. 90km/h nopeudessa jonka jälkeen ajosähköä ei juurikaan käytetä (jos ei sitä erikseen haluta käytettävän). Sähköajon maksimoimiseksi on pyritty ajamaan akut aina tyhjiksi "kotiinpäin" palatessa, mikäli ajoakuissa on kapasiteettiia edelleen ollut käytettävissä. Matka-ajossa kulutus polttomoottorilla on 5-7 litraa/100km (riippuen kuljettajasta).
Matka-ajossa ottaa siis jonkinverran enemmän kuin aikaisemmin käytössä olleet F30 BMW 320dA (vm. 2012), joka meni 4-6 litraa/100km tai MB B180 CDI (vm. 2014), joka meni 4.5-6 litraa/100km (näissä tapauksissa ei ole eritelty matka-/kaupunkiajoa vaan kokemusperäinen "kokonais"kulutus).
Miinusta:
Plussaa:
Alkuun oudoksutti energiantalteenottojärjestelmän aiheuttama voimakas "moottorijarruutus" (comfort ajo-ohjelmalla), ja olisin aluksi laittanut sen "miinus" puolelle, mutta kun siihen tottuu niin alkaisin kallistua jopa plussan puolelle (väittäisin jarrupalojen/levyjen olevan pitkäikäisemmät mutta sen näkee ajan kanssa) ...ja jos rullailla haluaa niin vaihtaa ajo-ohjelmaa.
Itse laittaisin miinukseksi myös pienen tankin. Ainakin AMS:n testissä ilmoittivat tuon BMW:n tankin kooksi 41 litraa, joka on varsin vähän. Kiihtyvyyden tunnussa lienee mukana myös jonkin verran sähkömoottorin mukanaan tuomaa alkupotkua. Sähkömoottori antaa vääntöä nopeammin kuin polttomoottori ja se lisää voimantunnetta.
Esitän tässä luettavaksi asiallista asiaa:
http://www.tuulilasi.fi/avainsanat/pistokehybridi
"Analyysiyhtiö IHS Automotiven mukaan vuonna 2020 myydään 1,35 miljoonaa pistokehybridiä maailmanlaajuisesti. Tästä viiden vuoden päästä lukema tuplaantuisi."
http://www.tuulilasi.fi/uutiset/sahkoautot-saattavat-pian-olla-pulassa-ladattavien-hybridien-takia
Valinnan varaa:
http://www.autotie.fi/tien-sivusta/lista-kasvaa-vauhdilla---suomessa-myytavat-pistokehybridit-kevaalla-2016
Pistokehybridi ei kuitenkaan pärjää sähköauton kehitykselle, vaikka tuolla niin väitetään. Pistokehybridi on kuitenkin hyvä hankinta.
Eli siinä vaiheessa, kun sinun povauksien mukaan "sähköttömät" autot ovat tulleet jo tiensä päähän ja menettäneet arvonsa, IHS Automotiven mukaan ladattavien hybridien myyntimäärä on vain murto-osa "sähköttömien" myynnistä. Sinähän et tietenkään löydä mitään ristiriitaa väitteistä ja Eino Leinokin vain nyökyttelee, mutta teidän lisäksi tuskin kukaan muu on kanssanne samaa mieltä.
"Itse laittaisin miinukseksi myös pienen tankin. Ainakin AMS:n testissä ilmoittivat tuon BMW:n tankin kooksi 41 litraa, joka on varsin vähän. "
Tämä on totta, suurempi se saisi olla - joskin taitaa todellisuudessa olla jotain n. 43 litraa (tai ainakin olen onnistunut sinne yli 41 litraa laskemaan). Pitemmillä reissuilla joutuu pysähtelemään ~700km välein tankkaamaan. Nykykäytössä, jossa suurin osa on sekalaista taajama/kaupunkiajoa ja latausmahdollisuus kotona/töissä, on toimintamatka tankillisella jotakuinkin samaa luokkaa (tai jopa pitempi) kuin F30 320dA jossa oli 57 litran tankki.
Taitaa sama "polttoaineen tankin pienuus" vaiva olla lähes kaikissa plugin hybrideissä. Tuttavalla on Volvon XC90 T8 plugin hybridi ja siinä on 50(?) litran tankki. Pelkällä sähköllä tuo Volvo menee jotakuinkin samoja kilometrilukemia (~30...35km), mutta pelkällä polttomoottorilla sekalaisessa ajossa kulutus huitelee 8-10 litraa/100km, joten tankilla saa käydä aika tiheään jos paljon ajaa.
Jos ajomatka on useita satoja kilometrejä päivässä, ei tällä hetkellä pieniruokaiselle diisselille varmaan löydy vastusta, mutta taajama/kaupunkikäytössä (jos on latausmahdollisuus) alkaa lataushybridi näyttää kyntensä jo nykyisillä sähköisillä toimintamatkoilla.
Volkswagen ilmoittaa että se saattaa luopua dieselmoottoreista kokonaan. Perusteena dieselmoottoreiden monimutkaisuus ja niiden kehittämisen kalleus.
http://www.mestmotor.se/automotorsport/artiklar/nyheter/20160621/volkswagen-kan-ge-upp-dieseln-helt-och-hallet-dyrt-och-invecklat
Kyllähän noihin tankkeihin aina nimellistilavuutta enemmän saa tankattua. Kannattaa kuitenkin tietää mitä on tekemässä. Edelliseen autoonni tankkasin muutaman kerran 15 prosenttia nimellista tilavuutta enemmän.
Volvon möhköön 50 litraa on kyllä vähän. C-Klassen ja Passatin tankit ovat myös 50 litraisia. Pienemmän kulutuksensa ansiosta Passatissa on kuitenkin noin viidesosan pidempi käyttösäde.
Minusta sinä panttaat edelleen tietoa, kun et kerro käykö sinulle mistään automerkin mallista mikään muu korimalli kuin sedan.
Autovalintani on polttis vs. sähkäri -keskustelussa sivuosassa. Yritin vain osoittaa aloittajan arvion sähköttömien autojen arvottomuudesta vääräksi, mutta en näköjään onnistunut, joten annetaan olla.
Kumppani: Pitkällisen väsyttämisen jälkeen saadaan selville, että suosikkisi ovat aikakaudelta, jolloin hybridit olivat vasta inssin päässä, tai suht.
Ensimmäiset Priukset ovat yli 15 vuotta vanhempia kuin minun autoni. Enkä pyytänyt vanhanaikaisia vaihtoehtoja, vaan konkretisoin tilat tunnetuin esimerkein. Tilavaatimukseni on sama kuin ennenkin, koska olen sentilleen ja kilolleen saman kokoinen kuin 10 vuotta ennen Volvon ostoa. Odotan silti nykyautolta nykyauton energiatehokkuutta.
Passat GTE jäi minulla huomaamatta vahingossa. En löytänyt näitä ihan uusia malleja, koska en yleensä vertaa oletuksena olevaa yhden tankillisen 1500 km, vaan paiskaan aina vähintään nollan perään tai saman tien joitain kymmeniä tuhansia nähdäkseni ympärivuotisen keskiarvon.
Mutta tarkimpien plug-in kuskien vuosikeskiarvo 3 litraa bensaa + 15 kWh sähköä / 100 km vastaisi suunnilleen 4 litraa bensaa ilman dieselveroa. Minulle tuossa voisi olla riittävä motiivi ajaa farkulla, vaikken kuraista takalasia muusta syystä tarvikaan.
Kiva nähdä silti, että polttoainekuluni ovat aivan ajan tasalla. Vaikka vertailukohteena on ihan uusi plug-in hybridi, sijoittuu Eino Leinon nokilekankin polttoainekustannus selvästi alle keskiarvon hybridivolkkarienkin joukossa.
ZeiMZei kirjoitti: Alkuun oudoksutti energiantalteenottojärjestelmän aiheuttama voimakas ”moottorijarruutus” (comfort ajo-ohjelmalla), ja olisin aluksi laittanut sen ”miinus” puolelle, mutta kun siihen tottuu niin alkaisin kallistua jopa plussan puolelle
Kuljettajan valittavissa oleva vapaa rullaus tai voimakas ja täsmällinen moottorijarrutus on etenkin takavetoisessa ajettavuuden kannalta hyvä asia.
Katukivelle kiitokset suomalaisten pistokehybridien listasta!
Spritmonitorissa näyttää olevan mahdollisuus kirjata sekä bensa että sähkö, joten seuraan mielenkiinnolla näiden lukemien kehitystä. Tässä taitaa tosin olla taas uusi opetteleminen, koska ajomatkoilla lienee entistä suurempi vaikutus sähkön ja bensan kulutuksen suhteeseen, joten omaa ajamista mallintava algoritmi ei ole yhtä helppo kuin polttomoottoristen simuloinnissa?
Volkswagen aikoo lähteä sähköistämisessä liikkeelle hitaasti:
Strategia 2025 sisältää myös valtaisan sähköistämishankkeen. Tästä huolimatta perinteinen polttomoottori pysyy tärkeässä roolissa.
"Ne ovat osa yritystä vielä jonkin aikaa ja laskemme, että niiden osuus on noin kaksi kolmasosaa uusien autojen volyymistä vuonna 2030. Se myös tarkoittaa, että kolmannes on sähkömoottorilla varustettuja autoja. Olemme päättäneet tehdä sähköisestä liikkumisesta Volkswagenin uuden tunnusmerkin", Müller hehkutti.
Volkswagen-konserni aikoo lanseerata yli 30 täyssähköautoa vuoteen 2025 mennessä.
"Odotamme, että tuolloin myymme noin 2–3 miljoonaa täyssähköautoa vuodessa. Tämä tarkoittaa merkittävää osuutta – arviolta 25:tä prosenttia – meidän koko myyntivolyymistämme. Asetamme tavoitteemme sen mukaisesti ja käynnistämme usean miljardin euron investointiprojektin."
"Mitä tulee polttokennojen (vetyautot) kehittämiseen, aiomme pysyä myös siinä mukana. Ja olemme valmiita, kun aika on kypsä."
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/vw-lupaa-nyt-bensiinimoottorien-paastoihin-rajua-vahennysta/7eAfNcd9
.
"Volkswagen-konserni aikoo lanseerata yli 30 täyssähköautoa vuoteen 2025 mennessä. Odotamme, että tuolloin myymme noin 2–3 miljoonaa täyssähköautoa vuodessa. Tämä tarkoittaa merkittävää osuutta – arviolta 25:tä prosenttia – meidän koko myyntivolyymistämme"
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/vw-lupaa-nyt-bensiinimoottorien-paastoihin-rajua-vahennysta/7eAfNcd9
Jos jokainen autonvalmistaja alkaa lanseerata tuohon tahtiin sähköautoja niin niitähän on jumalaton määrä myynnissä vuonna 2025. Sähköautoja, joilla yhdellä latauksella ajetaan yhtä pitkälle kuin tankillisella polttoainetta, tulee parin vuoden päästä markkinoille usealta valmistajalta.
Ei se pelkällä polttomoottorilla varustettujen autojen arvottomuus niin kaukana ole.
Tässä uusimmassa tänään 29.6. ilmestyneessä Tekniikan Maailmassa 13/2016 on oikein hyvä juttu sähköautoista. Lehti on ollut mukana liikenteen sähköistymisen kehityksessä mm. autonäyttelyiden yhdeydessä ja muutenkin.
Juttu osoittaa että se suuri buumi on aivan edessämme. Tämän ketjun aloitustekstini on tuon jutun valossa täyttä asiaa. Aloitus kannattaa lukea vaikka uudelleen.
TM:n artikkelin valossa kaikki juttusi ovat täyttä paskaa.
"Tässä uusimmassa tänään 29.6. ilmestyneessä Tekniikan Maailmassa 13/2016 on oikein hyvä juttu sähköautoista. Lehti on ollut mukana liikenteen sähköistymisen kehityksessä mm. autonäyttelyiden yhdeydessä ja muutenkin.
Juttu osoittaa että se suuri buumi on aivan edessämme. Tämän ketjun aloitustekstini on tuon jutun valossa täyttä asiaa. Aloitus kannattaa lukea vaikka uudelleen."
En ole lukenut artikkelia, mutta maalaisjärkeni sanoo että autojen sähköistyminen on vasta ihan alkuvaiheessa ja se etenee erittäin hitaasti. Autoilun takapajulassa Suomessa varmaankin kaikkein hitaimmin.
Saattaa olla, että uusista autoista tulee hyvin nopeasti vähintään kevythybridejä, jos sähkömoottoreita innostutaan laajemmin integroimaan vauhtipyöriin (Mercedes M256) tai vaihteistoihin (ZF 8-Speed Plug-In Hybrid Transmission).
Toisaalta varsinkin raskaan kaluston tarpeisiin on jatkossakin mahdollista tuottaa nestemäistä polttoainetta uusiutuvaa energiaa hyödyntäen. LUT:n tutkimuksen mukaan se voi olla jopa taloudellisesti kannattavaa.
https://www.researchgate.net/publication/298754119_Techno-Economic_Assessment_of_Power-to-Liquids_PtL_Fuels_Production_and_Global_Trading_Based_on_Hybrid_PV-Wind_Power_Plants
Vuoteen 2030 mennessä dieselien myynnin uskotaan laskevan 9 prosenttiin Euroopassa nykyisestä 50 prosentista.
http://europe.autonews.com/article/20160630/ANE/160639997/diesels-will-have-just-9-of-europe-market-by-2030-study-says
"Today, diesels account for about half of the European new-car sales and gasoline-powered vehicles control the other half with alternatives powertrains accounting for just a fraction. That is expected to change dramatically in 2030
28% -- Gasoline hybrids
25% -- Gasoline
20% -- Battery-electric vehicles
18% -- Gasoline plug-in hybrids
9% -- Diesel"
Tämä siis vasta vuonna 2030.
Kaikki on vain oven avauksen takana:
http://www.jokamies.fi/mersukin-lahtee-kilpasille-teslan-kanssa-pitkan-toimintasateen-sahkoauto-esitellaan-syksylla-pariisissa/
Tämä siis jo huomenna.
Elon Musk kertoo lisää:
http://www.tuulilasi.fi/uutiset/elon-musk-vihjailee-teslan-huippusalaisesta-suunnitelmasta-lisatietoa-loppuviikosta
Eli kolmen vuoden kuluttua n. 5 % uusista mersuista toimii sähköllä. Kerrotko Katukivi miten tämä korreloi sen väitteesi kanssa, että reilun vuoden vuoden kuluttua perinteisen auton arvo on nolla?
Vai jätätkö taas tapasi mukaan vastaamatta, kun kaikki väitteesi osoitetaan täydeksi hevonp****ksi?
Aika moni on jo ehtinyt kuitata olevansa melko samaa mieltä siitä että "buumi on aivan edessämme".
Voisiko joku päivittää aivan muuta väittävän otsikon ajan tasalle, kiitos.
Buumi on todellakin aivan edessämme Suomessakin:
http://www.aamulehti.fi/autot/mersu-aikoo-tehda-kaikista-autoistaan-sahkoautoja-norjassa-pohditaan-pitaisiko-polttomoottori-ki/?_ga=1.206414933.774351260.1469721334
Ehkäpä monen vuoden kuluttua onkin. Ei poista sitä tosiasiaa, että juttusi ovat täysin absurdeja.
Pidätkös tätä absurdina Auto-m :-)
http://www.iltalehti.fi/autot/2016072921974827_au.shtml
Miksi minulta kysyt? Pidätkö itse?
Viiitsi vitsi! Kevennystä vakavaan aiheeseen hain tarttumalla tuohon "absurdi"-sanaasi.
Mutta tosikko mikä tosikko. En tiedä mitä ajatella tuosta jutun aiheesta. Saahan keksijä väittää mitä vaan, mutta en aio itse kokeilla moista viritystä. Ehkä joku viisaampi tekee tiäteellistä tsekinkiä, katotaan sitten.
Taitaa olla kieli poskessa tuossa elektrolyysihärvelissä? Kuka osaa laskea, kuinka paljon sähköä moottorin tarvitseman vetymäärän tekemiseen tarvitaan, ellei sitä ole ladattu valmiiksi töpselistä?
Omat yhden tankillisen pohjat nyt 1600 km ja 70 litraa. Tietokoneen arvion mukaan tankissa oli tankattaessa vielä jäljellä noin 150 km. Vuosikeskiarvo on toki talven ja Webaston vuoksi lähes litran enemmän.
Jos Tesla Model 3 pitää minkä lupaa ja niitä saa kaupasta ensi kesänä alle 40.000 eurolla, niin voin ostaa yhden punaisen perheen toiseksi autoksi. Yksi pääkaupunkiseudulla tankkaamatta (1200+ km) käväisevä riittää meidän perheessä oikein hyvin. Täältä Suomen puolivälistä katsottuna haaste ei ole Lapinreissu, vaan talvinen ajomatka kohti etelää. On helpompaa tankata varmasti toimivaa polttoainetta tutulla asemalla kotoa lähtiessä, kuin etsiä pohjoisempaankin talveen riittävää dieseliä etelästä.