SO2001: ” TeeCee on tehnyt ylinopeuksien vastustamisesta itselleen ideologian, joten hänen arvomaailmassaan ylinopeuksien Suomessa vaatimat muutamat uhrit ovat suuri asia”.
Yksinkertaistettuna ideologia on aatteiden kokoelma, joka heijastaa yksilön pyrkimyksiä. Minun ideologiseen aatemaailmaani kuuluu looginen ajattelu tieteellisen tiedon pohjalta. Olen valinnut tämän suhtautumistavan tietoisesti, koska mielestäni muut vaihtoehdot tarkoittavat epäloogista ajattelua väärin tiedoin.
Tämä ideologia ei saa minua vastustamaan ylinopeutta, vaan se saa minut vastustamaan asioiden, esimerkiksi ylinopeuden, käsittelemistä epäloogisesti ajatellen ja/tai väärän tiedon perusteella. Vastustan ylipäätään kaikkien asioiden käsittelyä epäloogisesti ja väärien tietojen pohjalta, mutta eniten tuntuu keskustelua herättävän nimenomaan ylinopeus. Saan sen tiimoilta helposti keskustelukumppaneita.
On myös toinen tekijä, miksi ylinopeus on minun kannaltani herkullinen maali: ihmisillä on siitä keskimäärin erittäin huonot tiedot. Huonot tiedot johtavat huonoihin perusteluihin, mikä on väittelyssä vastapuolen etu. Ylinopeus on hyvä aihe myös siksi, että koska se on merkittävä riski, sitä on tutkittu paljon, minkä vuoksi siitä on saatavilla paljon tietoa. Keskusteluissa auttaa myös se, että ylinopeus on monille alitajuinen tunnekysymys. Sellainen suhtautuminen huonontaa argumentteja, mikä helpottaa niiden osoittamista vääriksi.
Moni asia puhuu sen puolesta, että juuri ylinopeuskeskustelut ovat hyvä keino tuoda esiin tieteelliseen tietoon perustuvaa asioiden käsittelyä.
Suora lainaus Liikenneviraston tutkimuksesta, sivulta 49:
"Kevyiden ajoneuvojen ajolinja oli vuoden 2010 mittauksissa palautunut 4–9 cm takaisin kohti keskilinjaa verrattuna mittauksiin, jotka tehtiin pian leveän keskialueen merkinnän toteuttamisen jälkeen. Kevyiden ajoneuvojen sijainti oli kuitenkin enemmän kuin leveän keskialueen tiemerkinnän aiheuttaman siirtymän (0,5 m) verran kauempana tien
keskilinjasta."
Eli siirtymä 0,5 m/ajoneuvo. Toisin sanoen 0,7 m leveällä keskialueella ajoneuvot oli keskimäärin yhden metrin verran kauempana toisistaan. Metrisellä keskialueella sivuttaissiirtymä on pidempi, jota käytetään yleisimmin ja jota suositellaan käytettävän kaikissa ko. kohteissa.
SO2001: ” En kiistä TeeCeen esittämiä asioita. Jos tilastot ja tutkimukset osoittavat, että asiat ovat niin tai näin, niin mitäpä niihin on sanomista. Pelkkä yksittäisen ihmisen mielipide ei riitä kumoamaan tosiasiaa. En siis esimerkiksi yritä väittää, että ylinopeudella ajaminen olisi turvallisempaa kuin nopeusrajoitusta noudattaen ajaminen.”.
Sekin on tosiasian kieltämistä, että perustelet ylinopeudella ajamisen varattomuutta sillä, että joku voi ajaa sitä ilman että riski lisääntyisi. Keskimäärin riski lisääntyy kaikilla muilla paitsi niillä, jotka eivät joudu onnettomuuteen, ja hekin lisäävät muiden riskejä heikentämällä heidän halukkuuttaan noudattaa nopeusrajoituksia.
Suora lainaus Liikenneviraston tutkimuksesta, sivulta 49:
Otsikkona tuossa kohdassa on vertailu aikaisempiin tuloksiin. Vuoden 2009 tutkimuksessa siirtymät olivat isompia kuin uudessa vuoden 2011 tutkimuksessa. Itsestään selvää ei siis siirtymän tapahtuminen ole. Sivulla 28 kerrotaan uuden tutkimuksen tuloksista, samoin alkusivujen yhteenvedossa.
Avasin aiheelle oman topicin, pidetään tämä aihe liikennesääntökeskusteluna.
Ja tosiaan, otsikkoon voisi kommentoida että nykyisellöön liikennesäännöt ovat sellaisia kuin pitäisikin.
Aiemmin moitin pyöräilijä - autoilija väistämissääntöä, tarkemmin kun asiaa aloin pohtimaan, kiitos Herbertin, havaitsin että sekin sääntö on juuri sopiva tarkoitukseensa.
Esitin, että toinen väistää aina, mutta molemmat vaihtoehdot ovat huonompia kuin nykyinen. Pyöräilijä jos väistää, ajosta tulee todella ärsyttävää jatkuvan pysähtelyn ja hidastelun vuoksi. Autoilijan jos täytyy väistää, niin pyöräilijöitä voi olla vaikea havaita (pyörilläkin mennään aika lujaa). Jos edellytettäisiin pyöräilijöiltä hidasta ajoa/talutusta suojatien kohdalla ja autoilijalla väistämisvelvollisuus niin siinäkin tullaan tähän pyöräilijän pumppaavaan ajoon eikä se edistä pyöräilyä.
SO2001: ”Pitääkö ajamisen välttämättä olla epämukavaa, jotta se olisi turvallista, kuten TeeCeen näkemykset ovat tulkittavissa, on tietysti asia, josta voidaan olla monta mieltä.”
Onko näkemykseni tosiaan tulkittavissa noin? Vaikka kerroin että ne eivät ole tulkittavissa noin silloin kun aiemmin tässä kuussa teit saman tulkinnan?
Ihmettelen kovasti jos minulta löytyy kommentti, että ajamisen pitäisi välttämättä olla epämukavaa. Muistan sanoneeni asiasta jotain, mutta en nyt löydä mitä tarkkaan ottaen sanoin. Päätellen siitä, että itse nautin ajamisesta, niin tuskin sanoisin että sen pitäisi olla epämukavaa. Todennäköisesti olen sanonut jotain sen tapaista kuin että kuskien pitäisi asennoitua liikenteeseen kuin erittäin vastuulliseen työhön, jossa he ohjailevat suurta potentiaalista tuhovoimaa ihmisten keskellä. Tai että mitä useampi nautiskelee liikenteessä riskejä ottamalla, sitä useampi ihminen kuolee ja loukkaantuu. Tai että liikenteessä kuuluu kokea stressiä, koska hyvä ajaminen on vaativa suoritus, ja vaativaa suoritusta yrittävällä syntyy automaattisesti stressireaktio. Se on hermostomme luonnollinen tapa nostaa suorituskykyään, joten jos stressireaktiota ei synny, kuljettaja ajaa oman tasonsa alapuolella.
Etsiessäni tuota hukassa olevaa kommenttiani löysin mielenkiintoisen tiedon. Kerroit filosofi Epiktetoksen sanoneen, että "Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä.” Eniten käsittelemäsi aihe on sinulle epämukavuutta aiheuttavat asiat. Tätä on jatkunut jo aika monta vuotta, olisikohan jo aika pohtia hiukan mistä se johtuu eikä pelkästään sitä, miltä se sinusta tuntuu?
Olet varmaan huomannut että ketään toista ei vaivaa liikenteessä yhtä moni asia ja yhtä paljon kuin sinua. Pidätkö mahdollisena, että sinulle epämukavuutta tuottavien asioiden yhteinen nimittäjä ei olekaan asiat liikenteessä, ehkä sinua vaivaakin KÄSITYKSESI niistä asioista?
Sinä stressaannut rajoituksen mukaista nopeutta ajaessasi, sinä stressaannut kun sinut saa joku kiinni, sinä stressaannut kun sinä saat jonkun kiinni etkä pääse ohi, sinä käytät kovaa ajamista stressilääkkeenä, joka rentouttaa ja kohottaa mielialaa. Sinulle tahallinen riskinotto liikenteessä on tapa osoittaa kapinamielialaasi esivaltaa vastaan. Huomaatko: sinä sinä sinä. Jos ongelma onkin sinun käsityksesi asioista, niin eikö olisi epäloogista puhua vain siitä, miten liikennettä, muita ihmisiä ja koko yhteiskuntaa pitäisi muuttaa, jotta sinulla olisi mukavaa ja stressitöntä?
SO2001: ” Nopeusrajoituksia noudattaen ajaminen voi olla pahimmillaan suoranaista kidutusta varsinkin, jos on jossakin tilanteessa päässyt ”maistelemaan”, mitä herkkuja auto voi tarjota, jos ne vaan uskaltaa ottaa vastaan.”
Mutta oleellista on, että onko se todella kidutusta vai tuntuuko vaan siltä. Muista lainaamaasi Epiktetosta: “Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä”. Jos se todella ON kidutusta, niin miksi kaikki eivät huomaa että heitä kidutetaan? Miksi se esimerkiksi minusta tuntui kidutukselta silloin kun en vielä ollut totutellut ajattelemaan vaan annoin aivojeni ajatella ”luomuna” mitä lystäsivät, mutta se lakkasi tuntumasta kidutukselta kun opettelin ajattelemaan asioita aiempaa loogisemmin? Kuinka pelkkä ajattelutavan muutos voisi lopettaa kidutuksen, jos se olisi oikeaa kidutusta eikä vaan tunne? Mitä jos nopeusrajoitusten noudattaminen vaan tuntuu sinusta kidutukselta, koska ajattelet sitä omien alitajuisten motiiviesi läpi?
Minusta nopeusrajoitusten rikkominen tuntuu jos ei nyt suorastaan kidutukselta, niin ainakin epämukavalta. Sama koskee muitakin liikennerikkomuksia. Ei niin kovin kauan sitten tilanne oli toisinpäin, eli noin kuin se nyt on sinulla. Monien välivaiheiden jälkeen olen päätynyt tilanteeseen, jossa minua vaivaavat vain sellaiset asiat, joiden korjaamiseen tarvittavan motivaation kannalta pidän järkevänä säilyttää tuon epämiellyttävän vaivaamisen tunteen. Tämän vuoksi tiedän varmuudella, että Epiktetos oli oikeassa, pohjimmiltaan meitä tosiaankaan eivät vaivaa asiat vaan se, miten suhtaudumme asioihin.
Tämä on oikein hyvä juttu, koska omaa suhtautumista on huomattavan paljon helpompaa muuttaa kuin useimpia asioita. Vaikka sinun suhtautumisellasi liikenteeseen onkin aika syvään juurtuneet syynsä, niin usko pois, niitä on silti paljon helpompi muuttaa kuin yhtäkään niistä monista asioita, joiden tuottamaa ahdistusta, harmistusta ja epämukavuutta olet monta vuotta valitellut.
SO2001:"TeeCee katsoo, että yhteiskunnan – palaan joskus myöhemmin tämän käsitteen määrittelyyn – tulee tehdä kaikkensa, jotta ihmiset lakkaisivat ajamasta ylinopeutta, ja jotta liikennekuolemat tästä syystä vähenisivät niin ja niin monta prosenttia.”
Mistä sinä tiedät minun katsovan, että yhteiskunnan tulee tehdä kaikkensa jotta ihmiset lakkaisivat ajamasta ylinopeutta? Tiedän varmaksi että en ole sanonut tuollaista, joten käsityksesi täytyy olla peräisin jostain muualta. Kerro mistä.
En muista sanoneeni mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä, olen puhunut siitä, mitä yhteiskunta tekee ja miksi se tekee niin kuin tekee. Näissä keskusteluissa kun tuppaa monilta unohtumaan, että tunne ja luulot eivät korvaa logiikkaa ja tietoa. Tieteellisen tiedon mukaan ylinopeuksiin puuttuminen on edullinen tapa säästää ihmishenkiä etenkin nyt, kun nopeusvalvontaa voi tehdä teknisen kehityksen ansiosta suuressa mittakaavassa entistä halvemmalla. En ole ohjeistanut yhteiskuntaa vaan olen yrittänyt tuoda esiin, että tämäkin asia on paljon laajempi kokonaisuus kuin yksittäisten kuskien olemattomien tai väärien tietojen perustella luomat mielipiteet, joiden pääasiallinen tarkoitus on suojella omia ajotapoja, mielipiteitä ja uskomuksia.
SO2001: ”Yhteiskunnan tekemään kaikkeen ei kuitenkaan kuulu tehokkain ja varmin keino eli autojen varustaminen laitteilla, jotka estäisivät niitä kulkemasta ylinopeudella.”
Niin, toistaiseksi ei ole kuulunut. Jossain ohjelmassa viime talvena käsiteltiin ohimennen tätä asiaa. Muistaakseni sisältö oli, että eri maita ei olla saatu neuvottelemaan asiasta, ja autoteollisuus on niin globaalia, että yhtään tuottaja- tai kulutusmaata ei voi jättää sopimuksen ulkopuolelle. Joku asiantuntijana haastateltu muistaakseni sanoi, että jos asiasta nyt tehtäisiin päätös, niin tuloksena olisi kauppasota.
En tunne tuota asiaa tuon paremmin, joten minulla ei ole eväitä asialliseen keskusteluun siitä. Päätellen siitä tekstin määrästä mitä olet tästä asiasta kirjoittanut asia kiinnostaa sinua paljon, mutta et silti tiedä siitä juuri minua enempää. Eikö siitä tosiaan löydy tietoa vai uskotko inttämisen voittavan tiedon?
SO2001: ”Ylinopeudet eivät missään tapauksessa saa poistua ja muuttua merkityksettömiksi, koska samalla poistuisivat myös halveksitut ylinopeusrikolliset (paitsi ne muutamat, jotka rassaisivat autojaan ja sulkisivat järjestelmän). Ylinopeuksien paheksujien elämään tulisi tyhjyys. Ei olisi enää vihollista, ketä vastaan voisi taistella. Keitä he tämän jälkeen syyttäisivät ja pilkkaisivat? Ketkä edustaisivat heille pahuutta? Salakalastajat? ”Warettajat”?
No mutta tuohan kuulostaa loogiselta ja tieteelliseen tietoon perustuvalta mielipiteeltä. Ei kuulosta ollenkaan pakkomielteiseltä tunnereaktiolta. Tuolle pohjalle kun rakentelee lisää mielipiteitä, niin kaikki menee varmasti oikein hyvin.
SO2001: ” Itse näen asian niin, että vaikka ylinopeudella ajaminen tilastojen mukaan lisääkin liikennekuolemia joitakin prosentteja, ei kannata tuijottaa pelkkiin prosentteihin vaan katsoa lukuja. Ylinopeuden takia kuolleiden määrä on niin pieni suhteessa muulla tavalla kuolleiden määrään, ettei kohtuuttoman suuri ”ruljanssi” asian takia ole perusteltavissa varsinkin kun nykyisin käytössä olevilla toimenpiteillä ei pystytä poistamaan kuin osa ylinopeuksista, eikä ylinopeuksien lopettamiseen kokonaan toistaiseksi edes pyritä. Eri tahoille koituvat moninaiset haittavaikutukset, joista olen aikaisemmissa yhteyksissä kirjoittanut, olisivat liian suuret.
Sinun kirjoituksesi moninaisista haittavaikutuksista perustuvat samantapaisiin houreisiin kuin tuo äskeinen pohdiskelusi siitä, miksi ylinopeutta ei ole teknisin keinoin poistettu liikenteestä: sitten ei olisi ketä halveksia.
Sinulla on oikeus mielipiteeseen siitä kuinka arvokkaita ne liikenteessä menetetyt ihmishenget ja kolareissa vammautuneet ihmiset ovat. Mutta muistuttaisin jälleen kerran, että näitä asioita ei lasketa sen perusteella miten paljon sinä arvostat ihmishenkeä, onnettomuuskustannuksista on olemassa toteutuneiden menojen mukaan päivitettävä hinnasto. Tämän hinnaston perusteella muutetaan valvonnan kulut ja tuotot rahaksi, ja sitten vaan lasketaan mitä nopeusvalvonta maksaa tai tuottaa. Ja kuten varmaan tiedät, tuo kulujen ja tuottojen suhde on positiivinen, eli tämän yhteiskunnan kannattaa valvoa ylinopeuksia.
Jos sinulla on sanomista tuosta laskelmasta niin sano. Onko laskuissa virhe? Ovatko lähtöarvot vääriä? Onko ihmisten kuolemat ja loukkaantumiset hinnoiteltu väärin? Onko sinulla tästä asiasta yhtään loogiseen ajatteluun ja tietoon perustuvaa mielipidettä?
SO2001: ” Nopeusrajoituksia noudattaen ajaminen voi olla pahimmillaan suoranaista kidutusta varsinkin, jos on jossakin tilanteessa päässyt ”maistelemaan”, mitä herkkuja auto voi tarjota, jos ne vaan uskaltaa ottaa vastaan.”
Kannattaisikohan hankkia moottoriurheiluharrastus? Ratapäiviä järkätään siviiliautoillekin säännöllisesti ainakin Alastarossa...
SO2001: ” Itse näen asian niin, että vaikka ylinopeudella ajaminen tilastojen mukaan lisääkin liikennekuolemia joitakin prosentteja, ei kannata tuijottaa pelkkiin prosentteihin vaan katsoa lukuja. Ylinopeuden takia kuolleiden määrä on niin pieni suhteessa muulla tavalla kuolleiden määrään, ettei kohtuuttoman suuri ”ruljanssi” asian takia ole perusteltavissa varsinkin kun nykyisin käytössä olevilla toimenpiteillä ei pystytä poistamaan kuin osa ylinopeuksista, eikä ylinopeuksien lopettamiseen kokonaan toistaiseksi edes pyritä. Eri tahoille koituvat moninaiset haittavaikutukset, joista olen aikaisemmissa yhteyksissä kirjoittanut, olisivat liian suuret.
Eli koska haluat ajaa kovaa, on hyväksyttävää, että ihmisiä kuolee ja loukkaantuu vakavasti liikenteessä?
"Se tappo mun lapsen/vaimon/äidin mutta on se hieno mies kun uskaltaa rikkoa nopeusrajoituksia ja ajaa lujaa. Nyt vain kävi näin" ymmärsinkö sun pointin nyt oikein?
SO2001: Kun kirjoitin, että en välitä, en aivan kirjaimellisesti tarkoittanut, että en välittäisi. Totta kai välitän. Omaisen menettäminen liikenneonnettomuudessa on suuri tragedia kenen kohdalle se osuukin. Samoin vakava vammautuminen. Ikäviä asioita nyt vain tapahtuu ja tulee tapahtumaan.
Ylinopeudesta johtuvat kuolonkolarit (vaikka niitä nyt olisikin vain muutamia vuosittain) ovat juuri niitä onnettomuuksia, joita ei vain tapahdu. Ne johtuvat jonkun ihmisen itsekkäästä valinnasta ajaa liian lujaa joko omiin taitoihin, vallitsevaan sään tai nopeusrajoituksen suhteen. Syyttäjä taitaa muistaa tällaista kuljettajaa törkeällä kuolemantuottamuksella tai tapolla mikäli selviää hengissä ja joku muu kuolee.
SO2001: Olen sitä mieltä, että lakien ja ”valistuksen” (=propagandan) merkitys liikenneturvallisuuden paranemiselle ei ole niin suuri kuin mitä viranomaiset väittävät. Tämä asia on tietysti vaikea todistaa suuntaan tai toiseen.
http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tieliikenne/liikenneturvallisuus
Mm. edellä olevasta linkistä löydät tutun kaavion, jossa kerrotaan mitä kaikkea on ollut vaikuttamassa liikenneturvallisuuden kehittymiseen (esim. turvavyökäyttöpakko, nopeusrajoitukset, rekkojen rajoittimet, ajovalojen käyttöpakko, lisäjarruvalo, turvatyynyt...). Lakeja ja sääntöjä on luotu sen mukaan kun parempaa tietoa ja kokemusta liikenteestä on saatu. Kuten kaaviosta näet, pian merkittävän lain asettamisen jälkeen liikenneonnettomuudet ovat laskeneet merkittävästi.
1970 -luvulla rekisteröityjä ajoneuvoja oli n. 1 miljoona, nyt niitä on kolminkertainen määrä (http://www.stat.fi/tup/suomi90/lokakuu.html). Silti liikenneonnttemuudet ovat vähentyneet vajaat 1000 onnettomuutta/vuosi (1970 - luvulla oli vielä n. 1150 onn. ja nyt on n. 250 onn./vuosi).
Yritin kaivella, että mitä tarkoitat tuolla "ruljanssilla" toisessa lainauksessa? Tarkoitatko ettei kannata puuttua millään tavalla ylinopeuksiin kun siinä kuolee vain xx ihmistä vuodessa?
SO2001: ” Eräs TeeCeen mainitsema asia sai minut hieman mietteliääksi. Nimittäin hänen selostuksensa lähes 30 vuotta kestäneestä erittäin aktiivisesta moottoripyöräharrastuksesta ja syistä, miksi hän lopetti sen.
Ymmärränkö täysin väärin, jos tulkitsen hänen selostuksensa niin, että hän on nauttinut vaarallisesta ajamisesta ja riskien ottamisesta. Ja kun hän ei ole enää viitsinyt ottaa riskejä ja hakea vaaraa julkisilla maanteillä, hän on siirtynyt maastoon. Vasta maanomistajien aseet ovat saaneet hänet luopumaan vaarallisesta harrastuksestaan, jota hän yhä melkein tippa linssissä muistelee.
Adrenaliinihumala vaarasta ja riskeistä? Siitäkö on ollut kyse?
Siitä on ollut kyse. Samasta syystä lopetin laskettelunkin. Hoidetussa rinteissä ei ollut haastetta, ja umpihangessa laskiessa oli vain ajan kysymys koska ”TeeCeetä sattuu leukaan”. Viimeinen niitti oli kun pieni tyttäreni alkoi seurailla minua metsään virallisen radan sivuun.
Liioittelin vähän siinä ampumisjutussa. Kyllä minua yksi maanomistaja uhkasi ampua kun näkee minut ajamassa metsässään, mutta se oli tuttu mies ja ainakin toivon kovasti että kyse oli huumorista. Asiasta oli sovittu hänen kanssaan. Mutta poikkesin myös luvattomasti metsiin, ja poluille alkoi ilmestyä paksuja puita ja kiviä. Vasta polun poikki vedetty rautalanka sai minut lopulta ymmärtämään yskän. Nurinkurista, koska siitä sitä adrenaliinia vasta erittyy kun saa pelätä että pää irtoaa.
SO2001: ”Vaikka ajankin ylinopeutta, en ole koskaan nauttinut vaarasta ja riskinotosta enkä ole pyrkinyt niitä ottamaan.
Ei sillä oikeastaan ole keskustelun kannalta väliä miksi kukin meistä ottaa liikenteessä tahallisia riskejä, pääasia on että ihminen alkaisi pohtia mikä juuri hänet saa niitä ottamaan. Jokaisen pitäisi valita juuri hänelle itselleen parhaiten sopivat tietoiset motivaatiotekijät, eikä muista ole siinä apua. Rikomme tahallamme esimerkiksi nopeusrajoituksia kukin omista syistämme, ja meitä motivoi sen lopettamiseen eri asiat.
Lisäksi vielä nopeusrajoitusten rikkominen on ainakin minun mielestäni turhan pieni asia korjattavaksi omana kokonaisuutenaan, samalla vaivalla menisi muutkin tahalliset liikennerikokset. Vain yhteen asiaan keskittymisessä on vielä sekin ongelma, että on vaikeaa, todennäköisesti mahdotonta, löytää sellainen korvaava motivaatiotekijä, joka toimisi joidenkin tahallisten liikennerikosten kitkemisessä ajotavasta, mutta jättäisi muut tavan vuoksi tehtävät liikennerikokset rauhaan.
Sinun kanssasi noista on turha kovin syvällisiä keskustella. Kirjoituksiasi vuosia seuranneena pistää silmään, että sinulla ei näytä olevan minkäänlaista yritystä muuttaa ajotapojasi. Tunnistat joitakin vikoja siinä, mutta keskusteluissa keskityt vain vanhojen tapojesi puolusteluun. Otat jatkuvasti tahallisia laittomia riskejä nopeudellasi ja kiittelet tämän ajotapasi hyödyllisyyttä. Se säästää aikaasi, se auttaa masennukseen ja tylsyyteen, se pitää sinut virkeänä ja valppaana. Löydät myös kaikenlaisia vikoja niistä jotka yrittävät parantaa ajamistaan. Välillä liikennesääntöjen tahallisesta rikkomisesta pidättäytyvä saa sinun mukaasi uskonnollista mielihyvää, välillä hän saa kuulemma masokistista tyydytystä.
Keskityt vanhojen luulojesi ja niihin perustuvien mielipiteittesi puolustamiseen. Olet sanonut ihmisten olevan aivopestyjä uskomaan ja tottelemaan niin, että mitään ei enää epäillä eikä kyseenalaisteta. Siirrän tuon oman pääsi sisälle; koska sinä itse olet epäillyt ja kyseenalaistanut kun sinulle tuntemattomat alitajuiset motiivisi vaativat sinua uskomaan ja tottelemaan niitä?
SO2001: ” Tietoista vaaraa ja tarkoituksellisia riskejä en siis halua maantiellä kokea.”
Tuo on yksi hyvä esimerkki asiasta, jonka uskot epäilemättä ja kyseenalaistamatta, koska ”tieto” tekojesi vaarattomuudesta on peräin omista aivoistasi. Voisiko olla mitenkään mahdollista, että et tiedosta riskejä oikein? Sen pitäisi minun tietojeni mukaan olla paitsi mahdollista, niin myös normaalien ihmisaivojen normaalia rutiinia, koska meidän psykologisiin ominaisuuksiimme kuuluu ns. optimistinen harhakäsitys. Se on myös sinulla, ja se saa sinutkin vaistomaisesti aliarvioimaan vaaroja ja yliarvioimaan omia kykyjäsi selviytyä niistä.
Omien aivojensa ”tyyppivikojen” tiedostaminen on mielestäni loogisen ajattelun perusedellytys. Jos esimerkiksi tätä optimistista harhakäsitystään ei tiedosta, vaaroja koskevista mielipiteistä tulee pakostakin epärealistisia. Tätä ongelmaa saisi vähennettyä kyseenalaistamalla omia ajatuksia, mitä en ole nähnyt sinun tekevän. Sinä kyseenalaistat vain asioita, jotka ovat ristiriidassa mielipiteittesi kanssa. Ihan tavallinen muutosvastarintakin saa aikaa sellaisen kyseenalaistamisen, eikä se ole kehitystä eteenpäinvievä, vaan sitä vastustava voima.
Sinun ei siis pidä vältellä KOKEMAASI vaaraa ja TARKOITUKSELLISIA riskejä, loogista olisi vältellä tilastollisia riskejä, välittämättä siitä miten suuriksi ne itse koet.
SO2001: ” Varsinainen ”pointti”, jota TeeCeen moottoripyöräharrastukseen liittyen olin mietiskellyt, jäi nyt esittämättä. Ehkä sen voi tiivistää kysymykseksi, lopettiko TeeCee mp:llä ajamisen, koska arveli, ettei pystyisi pitämään kaasukättään kurissa pyörän sarviin tarttuessaan, vai lopettiko hän sen siksi, että ajaminen rajoitusten mukaan oli niin tylsää, ettei siinä ollut mieltä.”
Kaasukäsi pysyi kurissa siinä missä kaasujalkakin, ongelma oli siinä, että moottoripyörästä katosi liian iso osa viehätyksestä kun sitä käytti vain liikkumis-, eikä nautiskeluvälineenä. Maastossa uudet ajoasenteeni eivät haitanneet vauhdista nautiskelua, mutta siellä taas riskit kasvoivat sellaisiksi, että päätin lopettaa koko touhun. Vieroitusoireet ovat olleet pahat ja pyörän osto on ollut pari kertaa tosi lähellä.
Olen taas lähdössä maantielle. TeeCee ja LiTu, ja keitä kaikkia heitä on, ovat kommentoineet aikaisempaa/aikaisempia kirjoituksiani niin monisanaisesti, että mikäli vastaisin yhtä laajasti, joutuisin istumaan tietokoneen ääressä koko päivän. Yhdessä vastauksessaan TeeCee esimerkiksi kommentoi tekstistäni lainaamaansa kolmea riviä yhdellätoista rivillä. Suhde on saman tyyppinen muissakin hänen kirjoituksissaan.
Yritän palata yksityiskohtaisemmin tähän aiheeseen myöhemmin. Mainitsen nyt vain tässä lyhyesti, että TeeCeen usein käyttämä käsite "yhteiskunta" ei ole samanlainen kuin mitä minä tällä sanalla ymmärrän. Olen opiskellut sosiologiaa ja yhteiskuntapolitiikkaa, eikä mieleeni ole jäänyt, että yhteiskunnalla tarkoitettaisiin pientä totalitaarista asiantuntija- ja virkamiesklikkiä, joka sanelee muille, mitä pitää tehdä. Tällaiselta vaikuttaa TeeCeen "yhteiskunta", joka tekee, ja jolla on tahto ja tavoitteet.
Toinen asia, minkä nyt mainitsen lyhyesti ennen kuin lähden ajelemaan, koskee käyttämiäni ajonopeuksia. Minun mielestäni objektiiviset tosiasiat eikä pelkästään mielensisäinen itsesuggestio ja oma aivopesu, jollaisesta TeeCee vihjailee, osoittavat, että tienvarren nopeusrajoitusmerkki ei määrittele sitä, onko jokin tietty nopeus vaarallinen vai ei. Fyysinen nopeus suhteessa vallitseviin olosuhteisiin – jota taidetaan tilannenopeudeksikin sanoa – on oleellisempi vaarallisuuden arviointikriteeri. Tilannenopeus voi olla kohdallaan, vaikka ajaisikin ylinopeutta. Toisaalta se ei välttämättä ole kohdallaan, vaikka noudattaisikin nopeusrajoitusta.
Yleisin onnettomuuksiin johtava taustasyy on tutkimusten mukaan kuljettajan keskittymisen häiriintyminen syystä tai toisesta. Syy voi olla autoradion tai kännykän käyttäminen, erilaisten tavaroiden käsitteleminen, navigaattorin säätäminen jne. Myös maisemien katseleminen voi viedä huomion.
Tiedostan ainakin jossakin määrin omia riskitekijöitäni. Vaikka en juuri käytäkään kännykkää (en esimerkiksi omista älypuhelinta), edellä mainittu ”muuhun keskittyminen” on vaaratekijä, jolle en voi väittää olevani täysin immuuni. Pidetäänhän sitä yleisimpänä onnettomuuksien taustatekijänä yleisemminkin.
Joidenkin melko yleisten ajotapavirheiden suhteen kuulun sentään oikein toimivien joukkoon. En esimerkiksi aja keskiviivaa hipoen vaan mahdollisesti jopa keskimääräistä lähempänä tien reunaa, ei huomiota herättävän tai poikkeuksellisen lähellä kuitenkaan. Yksi ajotapavirhe, johon en juurikaan syyllisty, on liian lähellä toista autoa ajaminen. Pidän keskimääräistä pidemmän välin muihin autoihin. En näe mitään järkeä siinä, että ajetaan toisen auton lähellä. Siitä on käytännön haittaakin, kun märällä tiellä ajettaessa tuulilasi likaantuu edellä ajavan auton renkaista roiskuvasta vedestä.
Eilen yhden valkoisen Audin, tai mikä se mahtoi olla, perässä ajoi melko tiiviissä jonossa neljä autoa. Koska en suunnitellut ohittavani tuollaista viiden auton jonoa, jättäydyin sitä selkeästi eroon muutaman sadan metrin päähän. Tämä on yleinen käytäntöni tämän tyyppisissä tilanteissa. Kyseinen valkoinen auto ajoi selvästi yleistä liikenteen nopeutta hitaammin, koska niin moni auto oli saavuttanut sen. Minunkin perääni alkoi ilmestyä autoja. Jos olisin ajanut välittömästi valkoisen auton perässä, olisin ohittanut sen. Aloinkin miettiä, onko kyseessä mahdollisesti ns. siviilipoliisiauto, jota ei sen takia uskalleta ohittaa.
Mainitsen lopuksi vielä kolmannen asian, jossa en mielestäni kuulu ”pahimmistoon”. Se on muiden huomioiminen eli tilan antaminen ja yleinen kohteliaisuus liikenteessä. Olen aika suvaitsevainen myös muiden tekemiä virheitä kohtaan asenteella ”sattuuhan sitä”. En ole koskaan lähes kahden miljoonan ajamani kilometrin aikana käyttänyt auton äänimerkkiä siinä merkityksessä, kun sitä yleisesti käytetään. Vahingossa olen joskus ”tööttöä” painanut. Virallisestihan kyseistä laitetta kuuluisi käyttää vaarasta varoittamiseen, mutta todellisuudessa sitä käytetään lähes sataprosenttisesti toisten tekemistä virheistä protestoimiseen. Lähes ainoa tilanne, jossa voisin ajatella äänimerkin käytön oikeutetuksi, olisi sellainen, jossa parkkipaikalla joku peruuttaa parkkiruudusta lähtiessään kohti toisen auton kylkeä, eikä toinen auto voi väistää, kun sen edessä ja takana on autoja. Tässä tilanteessa olisi ehkä hyväksyttävää antaa peruuttajalle varoitus, että hei varo vähän. Minun mielestäni autoissa pitäisi olla varsinaisen ”töötön” lisäksi jokin ystävällisempi ääntä tuottava laite.
Säikähdin kerran aivan ”sikana”, kun kävelin kevyen liikenteen väyläksi luulemallani kaupungin pienkadulla (tyyppiä kiinteistöille ajo sallittu), ja takaa lähestyi yllättäen auto, jonka kuljettaja soitti torvea. Voimakkaan tööttäyksen kuuleminen ”korvan juuressa” sai minut pomppaamaan kauhuissani vieressä olevaan hankeen (olosuhteet olivat lumiset, vetiset ja loskaiset, joten kyseinen pienkatu oli käytännössä ainoa paikka, jossa voi kenkiään kastelematta kävellä). Isommalle kadulle ei tuossa vaiheessa ollut enää kuin muutama metri, joten auton kuljettajan olisi tarvinnut odottaa vain muutama sekunti, kun olisin jo poistunut ”luonnollisella tavalla” hänen edestään. Itselleni ei olisi tullut mieleenkään soittaa torvea kävelijälle tuollaisessa tilanteessa kaikki tekijät huomioon ottaen. Enhän käytä sitä muutenkaan, kuten jo kerroin. Auton moottorin kaasuttaminen hieman voi riittää huomion herättämiseksi.
Kun auto ajoi ohitseni seisoessani nilkkojani myöten hangessa, sen kuljettaja katsoi minua kohti hieman syyllinen olo kasvoillaan. Ehkä hän oli nähnyt, miten kovasti olin säikähtänyt. Tuo ”anteeksipyytävä” ilme pelasti päiväni niin, ettei asia kovasti jäänyt vaivaamaan. Juridiikka oli tietysti autoilijan puolella, koska olin kävellyt keskellä tietä. Ei autokaan tosin ollut ajanut kuin kävelyvauhtia, joten todellista onnettomuuden vaaraa ei ollut. Tämän tyyppisiin tilanteisiin tarvittaisiin mielestäni edellä mainittu ystävällisempi huomautusääni. Eihän kaikkia asioita hoideta haulikollakaan.
SO2001: ...ovat kommentoineet aikaisempaa/aikaisempia kirjoituksiani niin monisanaisesti, että mikäli vastaisin yhtä laajasti, joutuisin istumaan tietokoneen ääressä koko päivän... Yritän palata yksityiskohtaisemmin tähän aiheeseen myöhemmin
Eli et taaskaan pääse vastaamaan mihinkään varsinaiseen kommenttiin, josta on käyty ajatustenvaihtoa. Jaksat/ehdit kuitenkin kirjoittaa laajasti ja monisanaisesti kaikkea muuta - jälleen kerran...
Mainitsen nyt vain tässä lyhyesti...
Niinkö? Ja sinä lasket rivejä! Todella hämmentävää.
Minun mielestäni objektiiviset tosiasiat eikä pelkästään mielensisäinen itsesuggestio ja oma aivopesu, jollaisesta TeeCee vihjailee, osoittavat, että tienvarren nopeusrajoitusmerkki ei määrittele sitä, onko jokin tietty nopeus vaarallinen vai ei. Fyysinen nopeus suhteessa vallitseviin olosuhteisiin – jota taidetaan tilannenopeudeksikin sanoa – on oleellisempi vaarallisuuden arviointikriteeri. Tilannenopeus voi olla kohdallaan, vaikka ajaisikin ylinopeutta. Toisaalta se ei välttämättä ole kohdallaan, vaikka noudattaisikin nopeusrajoitusta.
Perusasia, mutta näköjään syytä kerrata. Rajoitus on suurin sallittu ajonopeus. Tilannenopeus joustaa tuosta alaspäin. Oikea tilannenopeus ei voi olla rajoitusta suurempi, koska tällöin riski kasvaa jyrkästi lain sallimaan tilanteeseen verrattuna.
Yleisin onnettomuuksiin johtava taustasyy on tutkimusten mukaan kuljettajan keskittymisen häiriintyminen syystä tai toisesta. Syy voi olla autoradion tai kännykän käyttäminen, erilaisten tavaroiden käsitteleminen, navigaattorin säätäminen jne. Myös maisemien katseleminen voi viedä huomion.
Jolloin rajoitusta suuremmalla nopeudella syntyy pahempaa jälkeä kuin rajoituksen mukaisella nopeudella. Olkoonkin, että olosuhteet ovat hyvät ja ylinopeus voi tuntua sopivalta tilannenopeudelta.
Aloinkin miettiä, onko kyseessä mahdollisesti ns. siviilipoliisiauto, jota ei sen takia uskalleta ohittaa.
Tuliko muita vaihtoehtoja mieleesi? Esim. että muut katsoivat ohituksella saavutettavan aikasäästön olemattomaksi, turvallisia ohituspaikkoja ei ollut jne.
Säikähdin kerran aivan ”sikana”, kun kävelin kevyen liikenteen väyläksi luulemallani kaupungin pienkadulla (tyyppiä kiinteistöille ajo sallittu), ja takaa lähestyi yllättäen auto, jonka kuljettaja soitti torvea. Voimakkaan tööttäyksen kuuleminen ”korvan juuressa” sai minut pomppaamaan kauhuissani vieressä olevaan hankeen (olosuhteet olivat lumiset, vetiset ja loskaiset, joten kyseinen pienkatu oli käytännössä ainoa paikka, jossa voi kenkiään kastelematta kävellä). Isommalle kadulle ei tuossa vaiheessa ollut enää kuin muutama metri, joten auton kuljettajan olisi tarvinnut odottaa vain muutama sekunti, kun olisin jo poistunut ”luonnollisella tavalla” hänen edestään. Itselleni ei olisi tullut mieleenkään soittaa torvea kävelijälle tuollaisessa tilanteessa kaikki tekijät huomioon ottaen. Enhän käytä sitä muutenkaan, kuten jo kerroin. Auton moottorin kaasuttaminen hieman voi riittää huomion herättämiseksi.
Tietysti tööttiä voi käyttää varovasti tai töötätä pitkään tai jotain siltä väliltä. Mutta kun ajatuksissasi tuolla kuljeskelit, mistä tiedät yrittikö autoilija herättää huomiotasi jollain muulla tavalla, esim. kaasuttamalla? Kaukaa ei viitsi töötätä, koska oletuksena on, että jalankulkija väistää auton lähestyessä.
SO2001: ”Minäkin pidän vauhdista autolla ajaessani, mutta ainoastaan siihen rajaan saakka, milloin vauhti on stimuloivaa ja mukavaa ja tuntuu turvalliselta. Siinä vaiheessa, jos alkaa pelottaa, tai jos koen ottavani muunkin kuin sakkoriskin, en nauti ajamisesta.”
Jos ajat liikenteessä sen mukaan mikä sinusta tuntuu mukavalta, niin ajat samalla periaatteella kuin minä ajoin moottoripyörällä soramontuilla ja metsässä. Minulla oli oikein mukavaa ja stimuloivaa, eikä ajaessa tuntunut epäturvalliselta, tuntui että minä pystyn mihin vaan. Vasta jälkeenpäin tuli kehno fiilis kun mietti asioita järjellä. Mutta ajaessa mentiin tunteella, ihan niin kuin sinäkin liikenteessä.
Riskin käsite näyttää olevan sinulle ongelmallinen. Puheistasi saa kuvan että riski katoaisi johonkin jos sinusta TUNTUU turvalliselta. Sinä tiedät, että aina kun ajaa autolla, aiheuttaa riskin, eli potentiaalisen vaaran. Tiedät, että ylinopeus lisää tätä riskiä, ja tiedät että tämän riskin realisoituminen käytännön liikenteessä riippuu olosuhteista ja tilanteista, eli asioista, joita kuljettaja ei aina tunne. Mutta tuo kaikki unohtuu, jos riskiksi tietämäsi asia ei tunnu sinusta vaaralliselta. Se ei ole tärkeää miten asiat ovat, vaan se, miltä ne sinusta tuntuvat.
Muutenkin puheesi riskistä ovat kummallisia. Pidät vahinkoja huonona asiana, mutta et tunnu ymmärtävän riskin ja vahingon läheistä yhteyttä. Vahinkoja voi vältellä ainoastaan pienentämällä vahingon todennäköisyyttä, eli riskiä, mutta puhut kuin riskinotolla olisi merkitystä vain jos tapahtuu vahinkoja. Tarkoitan sen tapaisia kommenttejasi kuin että et aiheuta ylinopeudellasi ajoreitilläsi olleille ihmisille vaaraa, koska et ole joutunut onnettomuuteen jossa näille ihmisille olisi tullut vahinkoja. Sanoit että et ole tuottanut heille vaaraa, vaan ainoastaan tilastollista vaaran lisääntymistä. Eli olet lisännyt heidän riskiään, mutta et ole aiheuttanut heille vaaraa, minkä pitäisi minun ymmärtääkseni olla mahdotonta.
Olen yrittänyt saada sinulta kommenttia noista epäloogisista mielipiteistäsi, mutta olet vastannut jotain sen tapaista, että riski ei tapa, tai että sinun osaltasi riskiä on realisoitunut nolla prosenttia. Kyllä riski tappaa, ja jokaisen muunkin elossa olevan ihmisen liikennekuolemanriskistä on toistaiseksi realisoitunut tasan nolla pilkku nolla prosenttia.
Ai niin, vastasithan sinä myös että tilastoluvuista ei voi johdattaa yksittäistapausta. Aivan, ei voi johtaa yksittäistapausta, mutta tilastolliset todennäköisyydet ovat ainoa tapa tarkastella vaaratekijöiden vaikutusta yksilöihin. Tietyn nopeuseron vaikutus yksilön riskiin voidaan johdattaa tilastoluvusta aivan yhtä luontevasti kuin vaikkapa punkin piston vaikutus yksilön riskiin sairastua borrelioosiin. Pitää vaan ymmärtää mitä riski tarkoittaa; se tarkoittaa vahingon TODENNÄKÖISYYTTÄ, ei vahinkoa.
Luulisi että nuo jo edustavat huippua epäloogisuudessa, mutta pistät vieläkin paremmaksi: laskit että sinun kannattaa aja ylinopeutta koska sen todennäköinen vaikutus SINUN elämäsi pituuteen on vähäinen. Tämä perustelu kruunaa kaiken sen ylevän paatoksen mitä olet suoltanut kansan sortamisesta. Kakat muista, tärkeintä on sinun ajansäästösi.
SO2001: ” Kuinka monta kertaa minun pitää toistaa se, että en kiistä tieteellisiä tosiasioita. Suurempi nopeus on vaarallisempi kuin pienempi nopeus. Myönnän tämän, ja sanoohan arkijärkikin sen.”
Ei sitä olisi tarvinnut toistaa, minä kyllä muistan että sinun mielestäsi isompi nopeus on vaarallisempi, mutta muistatko sinä sen? Sinulla nimittäin on ylinopeuden vaarallisuudesta mielipiteitä, jotka ovat ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa. Olet sanonut esimerkiksi, että vaaraa ei tarvitse tuottaa, ja voi silti saada tuomion vaaran tuottamisesta. Jos olisi aiheutettu todellista vaaraa, niin sinun mukaasi sen olisi pitänyt näkyä jotenkin. Eikö se näkynyt siinä ylinopeudessa, jos sinun mielipiteesi oikeasti on, että suurempi nopeus on vaarallisempi kuin pienempi nopeus?
Lyödäänkö vetoa, että SO2001 alkaa seuraavaksi kuitenkin luennoida siitä, mikä on yhteiskunta... jossakin, mahdollisesti jossakin satumaassa, tai ideaalimaailmassa(an)?
Pikaisella vilaisulla siellä ei ollut tosiaan mainintaa pienistä totalitaarisista asiantuntija- ja virkamiesklikeistä, jotka sanelee muille, mitä pitää tehdä. Toisaalta sanotaan, että käsitteet valtio, kansakunta ja yhteiskunta sekoitetaan usein. Onko ne sitten valtion, vai kansakunnan alla, se jäänee tarkentumaan...
TeeCee: Jos olisi aiheutettu todellista vaaraa, niin sinun mukaasi sen olisi pitänyt näkyä jotenkin. Eikö se näkynyt siinä ylinopeudessa, jos sinun mielipiteesi oikeasti on, että suurempi nopeus on vaarallisempi kuin pienempi nopeus?
Haulikko on vaarallisempi kuin kaulin, mutta se ei tarkoita sitä, että haulikon käyttäjä automaattisesti joka tilanteessa tuottaisi enemmän vaaraa muille kuin kaulimen käyttäjä. Vaaran suuruus riippuu siitä, miten ja missä välineitä käytetään.
Jos ajan nopeusrajoitusta noudattaen jalankulkijan ohi, tuotan hänelle enemmän vaaraa kuin jos ajaisin nopeusrajoitusta rikkoen jossakin muualla. Itselle tuotettu vaara on yksityisasia, varsinkin jos se ei ole konkreettista vaan perustuu pelkkään tilastolliseen laskentaan. Onhan haulikkokin tällä perusteella aina vaarallinen, vaikka siinä ei olisi edes panoksia. Tilastojen mukaanhan haulikko kädessä on ammuttu enemmän ihmisiä kuin kaulin kädessä.
Vertaamalla erilaisia ajonopeuksia erilaisissa tilanteissa et saa selville nopeuden muutoksen vaikutusta riskiin. Ihan kuten vertaamalla haulikkoa kaulimeen et saa mitään käyttökelpoista tietoa selville. Keskitytään siis tilanteeseen, jossa ainoa muuttuja on nopeus ja pohditaan edellisen viestin lainauksessa olevia TeeCeen kysymyksiä uudestaan.
Joo.... Siis vertailetko SO2001 tässä sitä, että ajat tiellä rajoitusnopeutta jalankulkijan ohi, kävelet kaulin kädessä tämän ohi, tai kävelet haulikko kädessä tämän ohi, ensin ladattuna ja sitten lataamattomana. Ja sitten arvioit riskit?
Kumppani: Lyödäänkö vetoa, että SO2001 alkaa seuraavaksi kuitenkin luennoida siitä, mikä on yhteiskunta… jossakin, mahdollisesti jossakin satumaassa, tai ideaalimaailmassa(an)?
Ei ehkä kannata lyödä vetoa. En aio yrittää määritellä käsitettä uudestaan. Wikipedian määritelmä (johon olen aikaisemminkin tutustunut) kelpaa.
TeeCee on maininnut yhteiskunnan usein kirjoituksissaan, ja asiayhteys on yleensä ollut sen tyyppinen, että en ole kokenut kuuluvani TeeCeen "yhteiskuntaan", joka vaikuttaisi olevan jonkinlainen asioista päättävien diplomi-insinöörien suljettu kerho.
Haulikko ja kaulin vertaukseni tarkoitus oli havainnollistaa eri asioiden yhdistämistä TeeCeen tyyliin sopivaan lopputulokseen pääsemiseksi. Toisaalta TeeCee on paljon älykkäämpi ja parempi argumentoimaan kuin minä, joten sekin on mahdollista, että en vain ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti. Vaikutti vain siltä, että hän käytti myöntämääni "ylinopeus on vaarallisempaa kuin laillinen" nopeus väitettä todisteena sille, että vaikka kuvittelisinkin, että en tuottaisi vaaraa muille ajamalla ylinopeutta, tuottaisin sitä edellä mainitun periaatteen nojalla kuitenkin. Tässä jäi huomioimatta se, että vaaran tuottaminen edellyttää, että on joitakin joille vaaraa voi tuottaa. Jos ketään ei ole lähistöllä ajaessani ylinopeutta, en myöskään voi tuottaa vaaraa näille olemattomille läsnäolijoille.
"Jos ketään ei ole lähistöllä ajaessani ylinopeutta, en myöskään voi tuottaa vaaraa näille olemattomille läsnäolijoille."
Tuo on varmasti joissakin olosuhteissa totta, ja sen voi testata Saksassa missä 300 km/h yleisellä moottoritiellä on laillista.
Mutta toisaalta hirvi saattaa juosta tielle melkein missä vain (jopa Helsingissä), ja silloin voit aiheuttaa kustannuksia toisille vakuutuksenottajille. Ajokortti on pakollinen, joten tiedät mitä nopeusrajoitus tarkoittaa.
Auto aiheuttaa liikennemelua, ja ajonopeus vaikuttaa melun voimakkuuteen. Nopeus vaikuttaa polttainelaskun suuruteen, tai siihen miten usein tarvitsee tankata. Myönnän etten jaksaisi kannattaa nopeusrajoitusta mikäli vain turvallisuus olisi ainoa perustelu nopeusvalinnalle, koska aina se 80-100-120 tasanopeusporrastus ei ole riskinopeuden perustella valittu. Joskus se rajoitus taas on liian korkea, esim. Espoon poliisiaseman vieressä matelevassa ruuhkassa 100 km/h, pimeällä ja lumisateessa.
Nopeuden noustessa turvavälien tulee kasvaa koska pysähtymismatkat pitenevät merkittävästi, ja sitä ei tavallinen autoilija ymmärrä.
En siis jaa ajatuksiasi, mutta ehkä aihetta laajemmin miettien voi olla helpompaa silloin kun ajaa "potenssimallin mukaan". Samaan aikaan kun kovin moni ei voisi siitä onnettomuusriskistä (käytännössä laittomasta kolaririskistä) vähempää välittää ja ajaa ohi, tai ajaa niin lähellä takana ettei taustapeilistään näe mitään muuta kuin sen takanatulevan ajoneuvon.
SO2001: "Jostakin syystä arvoisa nimimerkki TeeCee kommentoi kirjoituksiani aivan kuin olisin vuodesta toiseen hokenut, että suurempi nopeus ja erityisesti laiton ylinopeus on turvallisinta. Jos tällainen käsitys on kirjoituksistani tullut, nyt korjataan se nyt. En väitä, että ylinopeus/suurempi nopeus olisi turvallisempaa kuin hitaampi nopeusrajoituksen edellyttämä nopeus. Toivottavasti tuli selväksi."
En ole kommentoinut kirjoituksiasi kuin olisit sanonut että suurempi nopeus on turvallisinta. Olen kommentoinut, että mielipiteissäsi ei näy väitteesi, että uskot tieteellistä tietoa nopeuden vaikutuksista. Toistelet miten itsestään selvä fakta se on että isompi nopeus on vaarallisempi kuin pienempi nopeus, mutta kun sinun pitäisi soveltaa tätä hokemaasi käytäntöön, eli mielipiteisiisi, niin unohdat saman tien asian joka on sinun mukaasi kiistämätön fakta. Sinulta tulee sen tapaisia mielipiteitä että ylinopeus ei ole koskaan johtanut mihinkään negatiivisiin seurauksiin.
Kun puhutaan tieteestä yleisellä tasolla, niin ongelmia ei ole. Tiede on hyvä juttu, sanot arvostavasi tieteellistä maailmankuvaa ja kiellät esittäneesi tieteen vastaisuuksia. Mutta kun puhutaan niistä mielipiteistä, joissa tämän tieteellisen maailmankuvan arvostuksen pitäisi näkyä, tuleekin stoppi. Et pysty puhumaan kovin pitkään ilman että joku kiveen hakatuista pyhistä lakeja korkeammista moraaliperiaatteistasi joutuu törmäyskurssille tieteellisen tiedon kanssa. Koko maailmankuvasi menisi uusiksi jos hyväksyisit tieteellisen tiedon oikeaksi tiedoksi.
Tosiasioiden pakoilu on helppoa, ihminen suorastaan pyrkii siihen luonnostaan. Toisaalta oman maailmankuvansa tiedostaminen vääräksi on asia, jota ihmismieli vaistomaisesti yrittää vältellä kaikin keinoin. Tästä päätellet tulet vastaisuudessakin kertomaan tieteellisen tiedon vastaisia mielipiteitä nopeudesta. Kohta Tervo taas kirjoittaa jotain tieteellisen tiedon vastaista, ja sinä käytät sitä perusteluna omalle tieteellisen tiedon vastaiselle mielipiteellesi. Tai joku DI kirjoittaa taas yleisöosastolla että kameravalvonta on tehotonta, ja sinä uskot jällen kerran hänen versionsa ilman kritiikin häivää.
SO2001: ” Se, mitä olen yrittänyt sanoa, on, että I don´t care. Eli so what. Kuoleehan ihmisiä muutenkin. Mekin kaikki kuolemme. Viikatemies riehuu raivopäisenä ympärillämme.”
Tuo on totta, sinä tosiaan olet yrittänyt sanoa tuota ja sanonutkin muutamaan otteeseen. Lisäksi minä olen sanonut sen monta kertaa, koska se on ollut ainoa selitys moniin mielipiteisiisi. Ongelma on tähän asti ollut, että olet saman tien unohtanut puheesi. Olen muistutellut sinua että kuinka sinä voit sanoa ajattelevasi liikenneturvallisuudesta itsekkäästi samalla kun puolustelet tahallisia liikennesääntöjenrikkomisiasi sillä, että sinulla hyvän ja pahan käsitys ei ole sidoksissa lainsäädäntöön vaan universaaleihin arvoihin, joiden tärkein käsky on olla tekemättä pahaa muille. En muista yhtään tapausta jossa olisit selvittänyt tätä sotkuasi, joten sinulta on ollut voimassa samasta siasta kaksi toisensa poissulkevaa mielipiettä, muille ei saa tehdä pahaa ja I don’t care.
Mutta onneksi sinä sait sen lopulta puristettua itsestäsi niin selkeästi, että itsekin ymmärsit. Älä ymmärrä väärin, minä en syytä sinua mistään, päinvastoin. Ihminen on luonnostaan itsekäs, joten on hyvä tunnistaa oma itsekkyytensä. Jos sitä ei tunnista, ei tunne itseään, mistä on kaikenlaista haittaa monella elämänalueella. Olen monet kerrat puhunut siitä, miten tuo sinun todellisten motiiviesi tiedostamattomuutesi haittaa keskustelua: ” ainoastaan se selittäisi kahdet säännöt, että tunnustaisit ajattelevasi itsekkäästi, mutta se taas johtaisi sinut olemaan erimieltä mielipiteistäsi siitä, miten muita ihmisiä pitäisi kunnioittaa ja kohdella tasa-arvoisesti.” Tämä oli vuodelta 2011, joten kauan tätäkin on hierottu.
Olisi huomaavaista meitä muita kohtaan olla tyrkyttämättä enää sitä valhetta ylevistä moraalikäsityksistäsi ja ihmisten kunnioittamisesta, kun sanot noin suoraan että todellisuudessa olet pahoillasi siitä, että mielestäsi OMIA oikeuksiesi mielestäsi poljetaan, kun sinun ei anneta vapaammin ajaa sitä vauhtia mitä itse pidät sopivana.
Mutta Liikenneviraston tutkimuksen mukaan siirtymää ei tapahtunut.
SO2001: ” TeeCee on tehnyt ylinopeuksien vastustamisesta itselleen ideologian, joten hänen arvomaailmassaan ylinopeuksien Suomessa vaatimat muutamat uhrit ovat suuri asia”.
Yksinkertaistettuna ideologia on aatteiden kokoelma, joka heijastaa yksilön pyrkimyksiä. Minun ideologiseen aatemaailmaani kuuluu looginen ajattelu tieteellisen tiedon pohjalta. Olen valinnut tämän suhtautumistavan tietoisesti, koska mielestäni muut vaihtoehdot tarkoittavat epäloogista ajattelua väärin tiedoin.
Tämä ideologia ei saa minua vastustamaan ylinopeutta, vaan se saa minut vastustamaan asioiden, esimerkiksi ylinopeuden, käsittelemistä epäloogisesti ajatellen ja/tai väärän tiedon perusteella. Vastustan ylipäätään kaikkien asioiden käsittelyä epäloogisesti ja väärien tietojen pohjalta, mutta eniten tuntuu keskustelua herättävän nimenomaan ylinopeus. Saan sen tiimoilta helposti keskustelukumppaneita.
On myös toinen tekijä, miksi ylinopeus on minun kannaltani herkullinen maali: ihmisillä on siitä keskimäärin erittäin huonot tiedot. Huonot tiedot johtavat huonoihin perusteluihin, mikä on väittelyssä vastapuolen etu. Ylinopeus on hyvä aihe myös siksi, että koska se on merkittävä riski, sitä on tutkittu paljon, minkä vuoksi siitä on saatavilla paljon tietoa. Keskusteluissa auttaa myös se, että ylinopeus on monille alitajuinen tunnekysymys. Sellainen suhtautuminen huonontaa argumentteja, mikä helpottaa niiden osoittamista vääriksi.
Moni asia puhuu sen puolesta, että juuri ylinopeuskeskustelut ovat hyvä keino tuoda esiin tieteelliseen tietoon perustuvaa asioiden käsittelyä.
Suora lainaus Liikenneviraston tutkimuksesta, sivulta 49:
"Kevyiden ajoneuvojen ajolinja oli vuoden 2010 mittauksissa palautunut 4–9 cm takaisin kohti keskilinjaa verrattuna mittauksiin, jotka tehtiin pian leveän keskialueen merkinnän toteuttamisen jälkeen. Kevyiden ajoneuvojen sijainti oli kuitenkin enemmän kuin leveän keskialueen tiemerkinnän aiheuttaman siirtymän (0,5 m) verran kauempana tien
keskilinjasta."
Eli siirtymä 0,5 m/ajoneuvo. Toisin sanoen 0,7 m leveällä keskialueella ajoneuvot oli keskimäärin yhden metrin verran kauempana toisistaan. Metrisellä keskialueella sivuttaissiirtymä on pidempi, jota käytetään yleisimmin ja jota suositellaan käytettävän kaikissa ko. kohteissa.
SO2001: ” En kiistä TeeCeen esittämiä asioita. Jos tilastot ja tutkimukset osoittavat, että asiat ovat niin tai näin, niin mitäpä niihin on sanomista. Pelkkä yksittäisen ihmisen mielipide ei riitä kumoamaan tosiasiaa. En siis esimerkiksi yritä väittää, että ylinopeudella ajaminen olisi turvallisempaa kuin nopeusrajoitusta noudattaen ajaminen.”.
Sekin on tosiasian kieltämistä, että perustelet ylinopeudella ajamisen varattomuutta sillä, että joku voi ajaa sitä ilman että riski lisääntyisi. Keskimäärin riski lisääntyy kaikilla muilla paitsi niillä, jotka eivät joudu onnettomuuteen, ja hekin lisäävät muiden riskejä heikentämällä heidän halukkuuttaan noudattaa nopeusrajoituksia.
Otsikkona tuossa kohdassa on vertailu aikaisempiin tuloksiin. Vuoden 2009 tutkimuksessa siirtymät olivat isompia kuin uudessa vuoden 2011 tutkimuksessa. Itsestään selvää ei siis siirtymän tapahtuminen ole. Sivulla 28 kerrotaan uuden tutkimuksen tuloksista, samoin alkusivujen yhteenvedossa.
Avasin aiheelle oman topicin, pidetään tämä aihe liikennesääntökeskusteluna.
Ja tosiaan, otsikkoon voisi kommentoida että nykyisellöön liikennesäännöt ovat sellaisia kuin pitäisikin.
Aiemmin moitin pyöräilijä - autoilija väistämissääntöä, tarkemmin kun asiaa aloin pohtimaan, kiitos Herbertin, havaitsin että sekin sääntö on juuri sopiva tarkoitukseensa.
Esitin, että toinen väistää aina, mutta molemmat vaihtoehdot ovat huonompia kuin nykyinen. Pyöräilijä jos väistää, ajosta tulee todella ärsyttävää jatkuvan pysähtelyn ja hidastelun vuoksi. Autoilijan jos täytyy väistää, niin pyöräilijöitä voi olla vaikea havaita (pyörilläkin mennään aika lujaa). Jos edellytettäisiin pyöräilijöiltä hidasta ajoa/talutusta suojatien kohdalla ja autoilijalla väistämisvelvollisuus niin siinäkin tullaan tähän pyöräilijän pumppaavaan ajoon eikä se edistä pyöräilyä.
SO2001: ”Pitääkö ajamisen välttämättä olla epämukavaa, jotta se olisi turvallista, kuten TeeCeen näkemykset ovat tulkittavissa, on tietysti asia, josta voidaan olla monta mieltä.”
Onko näkemykseni tosiaan tulkittavissa noin? Vaikka kerroin että ne eivät ole tulkittavissa noin silloin kun aiemmin tässä kuussa teit saman tulkinnan?
Ihmettelen kovasti jos minulta löytyy kommentti, että ajamisen pitäisi välttämättä olla epämukavaa. Muistan sanoneeni asiasta jotain, mutta en nyt löydä mitä tarkkaan ottaen sanoin. Päätellen siitä, että itse nautin ajamisesta, niin tuskin sanoisin että sen pitäisi olla epämukavaa. Todennäköisesti olen sanonut jotain sen tapaista kuin että kuskien pitäisi asennoitua liikenteeseen kuin erittäin vastuulliseen työhön, jossa he ohjailevat suurta potentiaalista tuhovoimaa ihmisten keskellä. Tai että mitä useampi nautiskelee liikenteessä riskejä ottamalla, sitä useampi ihminen kuolee ja loukkaantuu. Tai että liikenteessä kuuluu kokea stressiä, koska hyvä ajaminen on vaativa suoritus, ja vaativaa suoritusta yrittävällä syntyy automaattisesti stressireaktio. Se on hermostomme luonnollinen tapa nostaa suorituskykyään, joten jos stressireaktiota ei synny, kuljettaja ajaa oman tasonsa alapuolella.
Etsiessäni tuota hukassa olevaa kommenttiani löysin mielenkiintoisen tiedon. Kerroit filosofi Epiktetoksen sanoneen, että "Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä.” Eniten käsittelemäsi aihe on sinulle epämukavuutta aiheuttavat asiat. Tätä on jatkunut jo aika monta vuotta, olisikohan jo aika pohtia hiukan mistä se johtuu eikä pelkästään sitä, miltä se sinusta tuntuu?
Olet varmaan huomannut että ketään toista ei vaivaa liikenteessä yhtä moni asia ja yhtä paljon kuin sinua. Pidätkö mahdollisena, että sinulle epämukavuutta tuottavien asioiden yhteinen nimittäjä ei olekaan asiat liikenteessä, ehkä sinua vaivaakin KÄSITYKSESI niistä asioista?
Sinä stressaannut rajoituksen mukaista nopeutta ajaessasi, sinä stressaannut kun sinut saa joku kiinni, sinä stressaannut kun sinä saat jonkun kiinni etkä pääse ohi, sinä käytät kovaa ajamista stressilääkkeenä, joka rentouttaa ja kohottaa mielialaa. Sinulle tahallinen riskinotto liikenteessä on tapa osoittaa kapinamielialaasi esivaltaa vastaan. Huomaatko: sinä sinä sinä. Jos ongelma onkin sinun käsityksesi asioista, niin eikö olisi epäloogista puhua vain siitä, miten liikennettä, muita ihmisiä ja koko yhteiskuntaa pitäisi muuttaa, jotta sinulla olisi mukavaa ja stressitöntä?
SO2001: ” Nopeusrajoituksia noudattaen ajaminen voi olla pahimmillaan suoranaista kidutusta varsinkin, jos on jossakin tilanteessa päässyt ”maistelemaan”, mitä herkkuja auto voi tarjota, jos ne vaan uskaltaa ottaa vastaan.”
Mutta oleellista on, että onko se todella kidutusta vai tuntuuko vaan siltä. Muista lainaamaasi Epiktetosta: “Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä”. Jos se todella ON kidutusta, niin miksi kaikki eivät huomaa että heitä kidutetaan? Miksi se esimerkiksi minusta tuntui kidutukselta silloin kun en vielä ollut totutellut ajattelemaan vaan annoin aivojeni ajatella ”luomuna” mitä lystäsivät, mutta se lakkasi tuntumasta kidutukselta kun opettelin ajattelemaan asioita aiempaa loogisemmin? Kuinka pelkkä ajattelutavan muutos voisi lopettaa kidutuksen, jos se olisi oikeaa kidutusta eikä vaan tunne? Mitä jos nopeusrajoitusten noudattaminen vaan tuntuu sinusta kidutukselta, koska ajattelet sitä omien alitajuisten motiiviesi läpi?
Minusta nopeusrajoitusten rikkominen tuntuu jos ei nyt suorastaan kidutukselta, niin ainakin epämukavalta. Sama koskee muitakin liikennerikkomuksia. Ei niin kovin kauan sitten tilanne oli toisinpäin, eli noin kuin se nyt on sinulla. Monien välivaiheiden jälkeen olen päätynyt tilanteeseen, jossa minua vaivaavat vain sellaiset asiat, joiden korjaamiseen tarvittavan motivaation kannalta pidän järkevänä säilyttää tuon epämiellyttävän vaivaamisen tunteen. Tämän vuoksi tiedän varmuudella, että Epiktetos oli oikeassa, pohjimmiltaan meitä tosiaankaan eivät vaivaa asiat vaan se, miten suhtaudumme asioihin.
Tämä on oikein hyvä juttu, koska omaa suhtautumista on huomattavan paljon helpompaa muuttaa kuin useimpia asioita. Vaikka sinun suhtautumisellasi liikenteeseen onkin aika syvään juurtuneet syynsä, niin usko pois, niitä on silti paljon helpompi muuttaa kuin yhtäkään niistä monista asioita, joiden tuottamaa ahdistusta, harmistusta ja epämukavuutta olet monta vuotta valitellut.
SO2001:"TeeCee katsoo, että yhteiskunnan – palaan joskus myöhemmin tämän käsitteen määrittelyyn – tulee tehdä kaikkensa, jotta ihmiset lakkaisivat ajamasta ylinopeutta, ja jotta liikennekuolemat tästä syystä vähenisivät niin ja niin monta prosenttia.”
Mistä sinä tiedät minun katsovan, että yhteiskunnan tulee tehdä kaikkensa jotta ihmiset lakkaisivat ajamasta ylinopeutta? Tiedän varmaksi että en ole sanonut tuollaista, joten käsityksesi täytyy olla peräisin jostain muualta. Kerro mistä.
En muista sanoneeni mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä, olen puhunut siitä, mitä yhteiskunta tekee ja miksi se tekee niin kuin tekee. Näissä keskusteluissa kun tuppaa monilta unohtumaan, että tunne ja luulot eivät korvaa logiikkaa ja tietoa. Tieteellisen tiedon mukaan ylinopeuksiin puuttuminen on edullinen tapa säästää ihmishenkiä etenkin nyt, kun nopeusvalvontaa voi tehdä teknisen kehityksen ansiosta suuressa mittakaavassa entistä halvemmalla. En ole ohjeistanut yhteiskuntaa vaan olen yrittänyt tuoda esiin, että tämäkin asia on paljon laajempi kokonaisuus kuin yksittäisten kuskien olemattomien tai väärien tietojen perustella luomat mielipiteet, joiden pääasiallinen tarkoitus on suojella omia ajotapoja, mielipiteitä ja uskomuksia.
SO2001: ”Yhteiskunnan tekemään kaikkeen ei kuitenkaan kuulu tehokkain ja varmin keino eli autojen varustaminen laitteilla, jotka estäisivät niitä kulkemasta ylinopeudella.”
Niin, toistaiseksi ei ole kuulunut. Jossain ohjelmassa viime talvena käsiteltiin ohimennen tätä asiaa. Muistaakseni sisältö oli, että eri maita ei olla saatu neuvottelemaan asiasta, ja autoteollisuus on niin globaalia, että yhtään tuottaja- tai kulutusmaata ei voi jättää sopimuksen ulkopuolelle. Joku asiantuntijana haastateltu muistaakseni sanoi, että jos asiasta nyt tehtäisiin päätös, niin tuloksena olisi kauppasota.
En tunne tuota asiaa tuon paremmin, joten minulla ei ole eväitä asialliseen keskusteluun siitä. Päätellen siitä tekstin määrästä mitä olet tästä asiasta kirjoittanut asia kiinnostaa sinua paljon, mutta et silti tiedä siitä juuri minua enempää. Eikö siitä tosiaan löydy tietoa vai uskotko inttämisen voittavan tiedon?
SO2001: ”Ylinopeudet eivät missään tapauksessa saa poistua ja muuttua merkityksettömiksi, koska samalla poistuisivat myös halveksitut ylinopeusrikolliset (paitsi ne muutamat, jotka rassaisivat autojaan ja sulkisivat järjestelmän). Ylinopeuksien paheksujien elämään tulisi tyhjyys. Ei olisi enää vihollista, ketä vastaan voisi taistella. Keitä he tämän jälkeen syyttäisivät ja pilkkaisivat? Ketkä edustaisivat heille pahuutta? Salakalastajat? ”Warettajat”?
No mutta tuohan kuulostaa loogiselta ja tieteelliseen tietoon perustuvalta mielipiteeltä. Ei kuulosta ollenkaan pakkomielteiseltä tunnereaktiolta. Tuolle pohjalle kun rakentelee lisää mielipiteitä, niin kaikki menee varmasti oikein hyvin.
SO2001: ” Itse näen asian niin, että vaikka ylinopeudella ajaminen tilastojen mukaan lisääkin liikennekuolemia joitakin prosentteja, ei kannata tuijottaa pelkkiin prosentteihin vaan katsoa lukuja. Ylinopeuden takia kuolleiden määrä on niin pieni suhteessa muulla tavalla kuolleiden määrään, ettei kohtuuttoman suuri ”ruljanssi” asian takia ole perusteltavissa varsinkin kun nykyisin käytössä olevilla toimenpiteillä ei pystytä poistamaan kuin osa ylinopeuksista, eikä ylinopeuksien lopettamiseen kokonaan toistaiseksi edes pyritä. Eri tahoille koituvat moninaiset haittavaikutukset, joista olen aikaisemmissa yhteyksissä kirjoittanut, olisivat liian suuret.
Sinun kirjoituksesi moninaisista haittavaikutuksista perustuvat samantapaisiin houreisiin kuin tuo äskeinen pohdiskelusi siitä, miksi ylinopeutta ei ole teknisin keinoin poistettu liikenteestä: sitten ei olisi ketä halveksia.
Sinulla on oikeus mielipiteeseen siitä kuinka arvokkaita ne liikenteessä menetetyt ihmishenget ja kolareissa vammautuneet ihmiset ovat. Mutta muistuttaisin jälleen kerran, että näitä asioita ei lasketa sen perusteella miten paljon sinä arvostat ihmishenkeä, onnettomuuskustannuksista on olemassa toteutuneiden menojen mukaan päivitettävä hinnasto. Tämän hinnaston perusteella muutetaan valvonnan kulut ja tuotot rahaksi, ja sitten vaan lasketaan mitä nopeusvalvonta maksaa tai tuottaa. Ja kuten varmaan tiedät, tuo kulujen ja tuottojen suhde on positiivinen, eli tämän yhteiskunnan kannattaa valvoa ylinopeuksia.
Jos sinulla on sanomista tuosta laskelmasta niin sano. Onko laskuissa virhe? Ovatko lähtöarvot vääriä? Onko ihmisten kuolemat ja loukkaantumiset hinnoiteltu väärin? Onko sinulla tästä asiasta yhtään loogiseen ajatteluun ja tietoon perustuvaa mielipidettä?
SO2001: ” Nopeusrajoituksia noudattaen ajaminen voi olla pahimmillaan suoranaista kidutusta varsinkin, jos on jossakin tilanteessa päässyt ”maistelemaan”, mitä herkkuja auto voi tarjota, jos ne vaan uskaltaa ottaa vastaan.”
Kannattaisikohan hankkia moottoriurheiluharrastus? Ratapäiviä järkätään siviiliautoillekin säännöllisesti ainakin Alastarossa...
SO2001: ” Itse näen asian niin, että vaikka ylinopeudella ajaminen tilastojen mukaan lisääkin liikennekuolemia joitakin prosentteja, ei kannata tuijottaa pelkkiin prosentteihin vaan katsoa lukuja. Ylinopeuden takia kuolleiden määrä on niin pieni suhteessa muulla tavalla kuolleiden määrään, ettei kohtuuttoman suuri ”ruljanssi” asian takia ole perusteltavissa varsinkin kun nykyisin käytössä olevilla toimenpiteillä ei pystytä poistamaan kuin osa ylinopeuksista, eikä ylinopeuksien lopettamiseen kokonaan toistaiseksi edes pyritä. Eri tahoille koituvat moninaiset haittavaikutukset, joista olen aikaisemmissa yhteyksissä kirjoittanut, olisivat liian suuret.
Eli koska haluat ajaa kovaa, on hyväksyttävää, että ihmisiä kuolee ja loukkaantuu vakavasti liikenteessä?
"Se tappo mun lapsen/vaimon/äidin mutta on se hieno mies kun uskaltaa rikkoa nopeusrajoituksia ja ajaa lujaa. Nyt vain kävi näin" ymmärsinkö sun pointin nyt oikein?
SO2001: Kun kirjoitin, että en välitä, en aivan kirjaimellisesti tarkoittanut, että en välittäisi. Totta kai välitän. Omaisen menettäminen liikenneonnettomuudessa on suuri tragedia kenen kohdalle se osuukin. Samoin vakava vammautuminen. Ikäviä asioita nyt vain tapahtuu ja tulee tapahtumaan.
Ylinopeudesta johtuvat kuolonkolarit (vaikka niitä nyt olisikin vain muutamia vuosittain) ovat juuri niitä onnettomuuksia, joita ei vain tapahdu. Ne johtuvat jonkun ihmisen itsekkäästä valinnasta ajaa liian lujaa joko omiin taitoihin, vallitsevaan sään tai nopeusrajoituksen suhteen. Syyttäjä taitaa muistaa tällaista kuljettajaa törkeällä kuolemantuottamuksella tai tapolla mikäli selviää hengissä ja joku muu kuolee.
SO2001: Olen sitä mieltä, että lakien ja ”valistuksen” (=propagandan) merkitys liikenneturvallisuuden paranemiselle ei ole niin suuri kuin mitä viranomaiset väittävät. Tämä asia on tietysti vaikea todistaa suuntaan tai toiseen.
http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tieliikenne/liikenneturvallisuus
Mm. edellä olevasta linkistä löydät tutun kaavion, jossa kerrotaan mitä kaikkea on ollut vaikuttamassa liikenneturvallisuuden kehittymiseen (esim. turvavyökäyttöpakko, nopeusrajoitukset, rekkojen rajoittimet, ajovalojen käyttöpakko, lisäjarruvalo, turvatyynyt...). Lakeja ja sääntöjä on luotu sen mukaan kun parempaa tietoa ja kokemusta liikenteestä on saatu. Kuten kaaviosta näet, pian merkittävän lain asettamisen jälkeen liikenneonnettomuudet ovat laskeneet merkittävästi.
1970 -luvulla rekisteröityjä ajoneuvoja oli n. 1 miljoona, nyt niitä on kolminkertainen määrä (http://www.stat.fi/tup/suomi90/lokakuu.html). Silti liikenneonnttemuudet ovat vähentyneet vajaat 1000 onnettomuutta/vuosi (1970 - luvulla oli vielä n. 1150 onn. ja nyt on n. 250 onn./vuosi).
Yritin kaivella, että mitä tarkoitat tuolla "ruljanssilla" toisessa lainauksessa? Tarkoitatko ettei kannata puuttua millään tavalla ylinopeuksiin kun siinä kuolee vain xx ihmistä vuodessa?
SO2001: ” Eräs TeeCeen mainitsema asia sai minut hieman mietteliääksi. Nimittäin hänen selostuksensa lähes 30 vuotta kestäneestä erittäin aktiivisesta moottoripyöräharrastuksesta ja syistä, miksi hän lopetti sen.
Ymmärränkö täysin väärin, jos tulkitsen hänen selostuksensa niin, että hän on nauttinut vaarallisesta ajamisesta ja riskien ottamisesta. Ja kun hän ei ole enää viitsinyt ottaa riskejä ja hakea vaaraa julkisilla maanteillä, hän on siirtynyt maastoon. Vasta maanomistajien aseet ovat saaneet hänet luopumaan vaarallisesta harrastuksestaan, jota hän yhä melkein tippa linssissä muistelee.
Adrenaliinihumala vaarasta ja riskeistä? Siitäkö on ollut kyse?
Siitä on ollut kyse. Samasta syystä lopetin laskettelunkin. Hoidetussa rinteissä ei ollut haastetta, ja umpihangessa laskiessa oli vain ajan kysymys koska ”TeeCeetä sattuu leukaan”. Viimeinen niitti oli kun pieni tyttäreni alkoi seurailla minua metsään virallisen radan sivuun.
Liioittelin vähän siinä ampumisjutussa. Kyllä minua yksi maanomistaja uhkasi ampua kun näkee minut ajamassa metsässään, mutta se oli tuttu mies ja ainakin toivon kovasti että kyse oli huumorista. Asiasta oli sovittu hänen kanssaan. Mutta poikkesin myös luvattomasti metsiin, ja poluille alkoi ilmestyä paksuja puita ja kiviä. Vasta polun poikki vedetty rautalanka sai minut lopulta ymmärtämään yskän. Nurinkurista, koska siitä sitä adrenaliinia vasta erittyy kun saa pelätä että pää irtoaa.
SO2001: ”Vaikka ajankin ylinopeutta, en ole koskaan nauttinut vaarasta ja riskinotosta enkä ole pyrkinyt niitä ottamaan.
Ei sillä oikeastaan ole keskustelun kannalta väliä miksi kukin meistä ottaa liikenteessä tahallisia riskejä, pääasia on että ihminen alkaisi pohtia mikä juuri hänet saa niitä ottamaan. Jokaisen pitäisi valita juuri hänelle itselleen parhaiten sopivat tietoiset motivaatiotekijät, eikä muista ole siinä apua. Rikomme tahallamme esimerkiksi nopeusrajoituksia kukin omista syistämme, ja meitä motivoi sen lopettamiseen eri asiat.
Lisäksi vielä nopeusrajoitusten rikkominen on ainakin minun mielestäni turhan pieni asia korjattavaksi omana kokonaisuutenaan, samalla vaivalla menisi muutkin tahalliset liikennerikokset. Vain yhteen asiaan keskittymisessä on vielä sekin ongelma, että on vaikeaa, todennäköisesti mahdotonta, löytää sellainen korvaava motivaatiotekijä, joka toimisi joidenkin tahallisten liikennerikosten kitkemisessä ajotavasta, mutta jättäisi muut tavan vuoksi tehtävät liikennerikokset rauhaan.
Sinun kanssasi noista on turha kovin syvällisiä keskustella. Kirjoituksiasi vuosia seuranneena pistää silmään, että sinulla ei näytä olevan minkäänlaista yritystä muuttaa ajotapojasi. Tunnistat joitakin vikoja siinä, mutta keskusteluissa keskityt vain vanhojen tapojesi puolusteluun. Otat jatkuvasti tahallisia laittomia riskejä nopeudellasi ja kiittelet tämän ajotapasi hyödyllisyyttä. Se säästää aikaasi, se auttaa masennukseen ja tylsyyteen, se pitää sinut virkeänä ja valppaana. Löydät myös kaikenlaisia vikoja niistä jotka yrittävät parantaa ajamistaan. Välillä liikennesääntöjen tahallisesta rikkomisesta pidättäytyvä saa sinun mukaasi uskonnollista mielihyvää, välillä hän saa kuulemma masokistista tyydytystä.
Keskityt vanhojen luulojesi ja niihin perustuvien mielipiteittesi puolustamiseen. Olet sanonut ihmisten olevan aivopestyjä uskomaan ja tottelemaan niin, että mitään ei enää epäillä eikä kyseenalaisteta. Siirrän tuon oman pääsi sisälle; koska sinä itse olet epäillyt ja kyseenalaistanut kun sinulle tuntemattomat alitajuiset motiivisi vaativat sinua uskomaan ja tottelemaan niitä?
SO2001: ” Tietoista vaaraa ja tarkoituksellisia riskejä en siis halua maantiellä kokea.”
Tuo on yksi hyvä esimerkki asiasta, jonka uskot epäilemättä ja kyseenalaistamatta, koska ”tieto” tekojesi vaarattomuudesta on peräin omista aivoistasi. Voisiko olla mitenkään mahdollista, että et tiedosta riskejä oikein? Sen pitäisi minun tietojeni mukaan olla paitsi mahdollista, niin myös normaalien ihmisaivojen normaalia rutiinia, koska meidän psykologisiin ominaisuuksiimme kuuluu ns. optimistinen harhakäsitys. Se on myös sinulla, ja se saa sinutkin vaistomaisesti aliarvioimaan vaaroja ja yliarvioimaan omia kykyjäsi selviytyä niistä.
Omien aivojensa ”tyyppivikojen” tiedostaminen on mielestäni loogisen ajattelun perusedellytys. Jos esimerkiksi tätä optimistista harhakäsitystään ei tiedosta, vaaroja koskevista mielipiteistä tulee pakostakin epärealistisia. Tätä ongelmaa saisi vähennettyä kyseenalaistamalla omia ajatuksia, mitä en ole nähnyt sinun tekevän. Sinä kyseenalaistat vain asioita, jotka ovat ristiriidassa mielipiteittesi kanssa. Ihan tavallinen muutosvastarintakin saa aikaa sellaisen kyseenalaistamisen, eikä se ole kehitystä eteenpäinvievä, vaan sitä vastustava voima.
Sinun ei siis pidä vältellä KOKEMAASI vaaraa ja TARKOITUKSELLISIA riskejä, loogista olisi vältellä tilastollisia riskejä, välittämättä siitä miten suuriksi ne itse koet.
SO2001: ” Varsinainen ”pointti”, jota TeeCeen moottoripyöräharrastukseen liittyen olin mietiskellyt, jäi nyt esittämättä. Ehkä sen voi tiivistää kysymykseksi, lopettiko TeeCee mp:llä ajamisen, koska arveli, ettei pystyisi pitämään kaasukättään kurissa pyörän sarviin tarttuessaan, vai lopettiko hän sen siksi, että ajaminen rajoitusten mukaan oli niin tylsää, ettei siinä ollut mieltä.”
Kaasukäsi pysyi kurissa siinä missä kaasujalkakin, ongelma oli siinä, että moottoripyörästä katosi liian iso osa viehätyksestä kun sitä käytti vain liikkumis-, eikä nautiskeluvälineenä. Maastossa uudet ajoasenteeni eivät haitanneet vauhdista nautiskelua, mutta siellä taas riskit kasvoivat sellaisiksi, että päätin lopettaa koko touhun. Vieroitusoireet ovat olleet pahat ja pyörän osto on ollut pari kertaa tosi lähellä.
Olen taas lähdössä maantielle. TeeCee ja LiTu, ja keitä kaikkia heitä on, ovat kommentoineet aikaisempaa/aikaisempia kirjoituksiani niin monisanaisesti, että mikäli vastaisin yhtä laajasti, joutuisin istumaan tietokoneen ääressä koko päivän. Yhdessä vastauksessaan TeeCee esimerkiksi kommentoi tekstistäni lainaamaansa kolmea riviä yhdellätoista rivillä. Suhde on saman tyyppinen muissakin hänen kirjoituksissaan.
Yritän palata yksityiskohtaisemmin tähän aiheeseen myöhemmin. Mainitsen nyt vain tässä lyhyesti, että TeeCeen usein käyttämä käsite "yhteiskunta" ei ole samanlainen kuin mitä minä tällä sanalla ymmärrän. Olen opiskellut sosiologiaa ja yhteiskuntapolitiikkaa, eikä mieleeni ole jäänyt, että yhteiskunnalla tarkoitettaisiin pientä totalitaarista asiantuntija- ja virkamiesklikkiä, joka sanelee muille, mitä pitää tehdä. Tällaiselta vaikuttaa TeeCeen "yhteiskunta", joka tekee, ja jolla on tahto ja tavoitteet.
Toinen asia, minkä nyt mainitsen lyhyesti ennen kuin lähden ajelemaan, koskee käyttämiäni ajonopeuksia. Minun mielestäni objektiiviset tosiasiat eikä pelkästään mielensisäinen itsesuggestio ja oma aivopesu, jollaisesta TeeCee vihjailee, osoittavat, että tienvarren nopeusrajoitusmerkki ei määrittele sitä, onko jokin tietty nopeus vaarallinen vai ei. Fyysinen nopeus suhteessa vallitseviin olosuhteisiin – jota taidetaan tilannenopeudeksikin sanoa – on oleellisempi vaarallisuuden arviointikriteeri. Tilannenopeus voi olla kohdallaan, vaikka ajaisikin ylinopeutta. Toisaalta se ei välttämättä ole kohdallaan, vaikka noudattaisikin nopeusrajoitusta.
Yleisin onnettomuuksiin johtava taustasyy on tutkimusten mukaan kuljettajan keskittymisen häiriintyminen syystä tai toisesta. Syy voi olla autoradion tai kännykän käyttäminen, erilaisten tavaroiden käsitteleminen, navigaattorin säätäminen jne. Myös maisemien katseleminen voi viedä huomion.
Tiedostan ainakin jossakin määrin omia riskitekijöitäni. Vaikka en juuri käytäkään kännykkää (en esimerkiksi omista älypuhelinta), edellä mainittu ”muuhun keskittyminen” on vaaratekijä, jolle en voi väittää olevani täysin immuuni. Pidetäänhän sitä yleisimpänä onnettomuuksien taustatekijänä yleisemminkin.
Joidenkin melko yleisten ajotapavirheiden suhteen kuulun sentään oikein toimivien joukkoon. En esimerkiksi aja keskiviivaa hipoen vaan mahdollisesti jopa keskimääräistä lähempänä tien reunaa, ei huomiota herättävän tai poikkeuksellisen lähellä kuitenkaan. Yksi ajotapavirhe, johon en juurikaan syyllisty, on liian lähellä toista autoa ajaminen. Pidän keskimääräistä pidemmän välin muihin autoihin. En näe mitään järkeä siinä, että ajetaan toisen auton lähellä. Siitä on käytännön haittaakin, kun märällä tiellä ajettaessa tuulilasi likaantuu edellä ajavan auton renkaista roiskuvasta vedestä.
Eilen yhden valkoisen Audin, tai mikä se mahtoi olla, perässä ajoi melko tiiviissä jonossa neljä autoa. Koska en suunnitellut ohittavani tuollaista viiden auton jonoa, jättäydyin sitä selkeästi eroon muutaman sadan metrin päähän. Tämä on yleinen käytäntöni tämän tyyppisissä tilanteissa. Kyseinen valkoinen auto ajoi selvästi yleistä liikenteen nopeutta hitaammin, koska niin moni auto oli saavuttanut sen. Minunkin perääni alkoi ilmestyä autoja. Jos olisin ajanut välittömästi valkoisen auton perässä, olisin ohittanut sen. Aloinkin miettiä, onko kyseessä mahdollisesti ns. siviilipoliisiauto, jota ei sen takia uskalleta ohittaa.
Mainitsen lopuksi vielä kolmannen asian, jossa en mielestäni kuulu ”pahimmistoon”. Se on muiden huomioiminen eli tilan antaminen ja yleinen kohteliaisuus liikenteessä. Olen aika suvaitsevainen myös muiden tekemiä virheitä kohtaan asenteella ”sattuuhan sitä”. En ole koskaan lähes kahden miljoonan ajamani kilometrin aikana käyttänyt auton äänimerkkiä siinä merkityksessä, kun sitä yleisesti käytetään. Vahingossa olen joskus ”tööttöä” painanut. Virallisestihan kyseistä laitetta kuuluisi käyttää vaarasta varoittamiseen, mutta todellisuudessa sitä käytetään lähes sataprosenttisesti toisten tekemistä virheistä protestoimiseen. Lähes ainoa tilanne, jossa voisin ajatella äänimerkin käytön oikeutetuksi, olisi sellainen, jossa parkkipaikalla joku peruuttaa parkkiruudusta lähtiessään kohti toisen auton kylkeä, eikä toinen auto voi väistää, kun sen edessä ja takana on autoja. Tässä tilanteessa olisi ehkä hyväksyttävää antaa peruuttajalle varoitus, että hei varo vähän. Minun mielestäni autoissa pitäisi olla varsinaisen ”töötön” lisäksi jokin ystävällisempi ääntä tuottava laite.
Säikähdin kerran aivan ”sikana”, kun kävelin kevyen liikenteen väyläksi luulemallani kaupungin pienkadulla (tyyppiä kiinteistöille ajo sallittu), ja takaa lähestyi yllättäen auto, jonka kuljettaja soitti torvea. Voimakkaan tööttäyksen kuuleminen ”korvan juuressa” sai minut pomppaamaan kauhuissani vieressä olevaan hankeen (olosuhteet olivat lumiset, vetiset ja loskaiset, joten kyseinen pienkatu oli käytännössä ainoa paikka, jossa voi kenkiään kastelematta kävellä). Isommalle kadulle ei tuossa vaiheessa ollut enää kuin muutama metri, joten auton kuljettajan olisi tarvinnut odottaa vain muutama sekunti, kun olisin jo poistunut ”luonnollisella tavalla” hänen edestään. Itselleni ei olisi tullut mieleenkään soittaa torvea kävelijälle tuollaisessa tilanteessa kaikki tekijät huomioon ottaen. Enhän käytä sitä muutenkaan, kuten jo kerroin. Auton moottorin kaasuttaminen hieman voi riittää huomion herättämiseksi.
Kun auto ajoi ohitseni seisoessani nilkkojani myöten hangessa, sen kuljettaja katsoi minua kohti hieman syyllinen olo kasvoillaan. Ehkä hän oli nähnyt, miten kovasti olin säikähtänyt. Tuo ”anteeksipyytävä” ilme pelasti päiväni niin, ettei asia kovasti jäänyt vaivaamaan. Juridiikka oli tietysti autoilijan puolella, koska olin kävellyt keskellä tietä. Ei autokaan tosin ollut ajanut kuin kävelyvauhtia, joten todellista onnettomuuden vaaraa ei ollut. Tämän tyyppisiin tilanteisiin tarvittaisiin mielestäni edellä mainittu ystävällisempi huomautusääni. Eihän kaikkia asioita hoideta haulikollakaan.
SO2001:
...ovat kommentoineet aikaisempaa/aikaisempia kirjoituksiani niin monisanaisesti, että mikäli vastaisin yhtä laajasti, joutuisin istumaan tietokoneen ääressä koko päivän... Yritän palata yksityiskohtaisemmin tähän aiheeseen myöhemmin
Eli et taaskaan pääse vastaamaan mihinkään varsinaiseen kommenttiin, josta on käyty ajatustenvaihtoa. Jaksat/ehdit kuitenkin kirjoittaa laajasti ja monisanaisesti kaikkea muuta - jälleen kerran...
Mainitsen nyt vain tässä lyhyesti...
Niinkö? Ja sinä lasket rivejä! Todella hämmentävää.
Perusasia, mutta näköjään syytä kerrata. Rajoitus on suurin sallittu ajonopeus. Tilannenopeus joustaa tuosta alaspäin. Oikea tilannenopeus ei voi olla rajoitusta suurempi, koska tällöin riski kasvaa jyrkästi lain sallimaan tilanteeseen verrattuna.
Jolloin rajoitusta suuremmalla nopeudella syntyy pahempaa jälkeä kuin rajoituksen mukaisella nopeudella. Olkoonkin, että olosuhteet ovat hyvät ja ylinopeus voi tuntua sopivalta tilannenopeudelta.
Tuliko muita vaihtoehtoja mieleesi? Esim. että muut katsoivat ohituksella saavutettavan aikasäästön olemattomaksi, turvallisia ohituspaikkoja ei ollut jne.
Tietysti tööttiä voi käyttää varovasti tai töötätä pitkään tai jotain siltä väliltä. Mutta kun ajatuksissasi tuolla kuljeskelit, mistä tiedät yrittikö autoilija herättää huomiotasi jollain muulla tavalla, esim. kaasuttamalla? Kaukaa ei viitsi töötätä, koska oletuksena on, että jalankulkija väistää auton lähestyessä.
SO2001: ”Minäkin pidän vauhdista autolla ajaessani, mutta ainoastaan siihen rajaan saakka, milloin vauhti on stimuloivaa ja mukavaa ja tuntuu turvalliselta. Siinä vaiheessa, jos alkaa pelottaa, tai jos koen ottavani muunkin kuin sakkoriskin, en nauti ajamisesta.”
Jos ajat liikenteessä sen mukaan mikä sinusta tuntuu mukavalta, niin ajat samalla periaatteella kuin minä ajoin moottoripyörällä soramontuilla ja metsässä. Minulla oli oikein mukavaa ja stimuloivaa, eikä ajaessa tuntunut epäturvalliselta, tuntui että minä pystyn mihin vaan. Vasta jälkeenpäin tuli kehno fiilis kun mietti asioita järjellä. Mutta ajaessa mentiin tunteella, ihan niin kuin sinäkin liikenteessä.
Riskin käsite näyttää olevan sinulle ongelmallinen. Puheistasi saa kuvan että riski katoaisi johonkin jos sinusta TUNTUU turvalliselta. Sinä tiedät, että aina kun ajaa autolla, aiheuttaa riskin, eli potentiaalisen vaaran. Tiedät, että ylinopeus lisää tätä riskiä, ja tiedät että tämän riskin realisoituminen käytännön liikenteessä riippuu olosuhteista ja tilanteista, eli asioista, joita kuljettaja ei aina tunne. Mutta tuo kaikki unohtuu, jos riskiksi tietämäsi asia ei tunnu sinusta vaaralliselta. Se ei ole tärkeää miten asiat ovat, vaan se, miltä ne sinusta tuntuvat.
Muutenkin puheesi riskistä ovat kummallisia. Pidät vahinkoja huonona asiana, mutta et tunnu ymmärtävän riskin ja vahingon läheistä yhteyttä. Vahinkoja voi vältellä ainoastaan pienentämällä vahingon todennäköisyyttä, eli riskiä, mutta puhut kuin riskinotolla olisi merkitystä vain jos tapahtuu vahinkoja. Tarkoitan sen tapaisia kommenttejasi kuin että et aiheuta ylinopeudellasi ajoreitilläsi olleille ihmisille vaaraa, koska et ole joutunut onnettomuuteen jossa näille ihmisille olisi tullut vahinkoja. Sanoit että et ole tuottanut heille vaaraa, vaan ainoastaan tilastollista vaaran lisääntymistä. Eli olet lisännyt heidän riskiään, mutta et ole aiheuttanut heille vaaraa, minkä pitäisi minun ymmärtääkseni olla mahdotonta.
Olen yrittänyt saada sinulta kommenttia noista epäloogisista mielipiteistäsi, mutta olet vastannut jotain sen tapaista, että riski ei tapa, tai että sinun osaltasi riskiä on realisoitunut nolla prosenttia. Kyllä riski tappaa, ja jokaisen muunkin elossa olevan ihmisen liikennekuolemanriskistä on toistaiseksi realisoitunut tasan nolla pilkku nolla prosenttia.
Ai niin, vastasithan sinä myös että tilastoluvuista ei voi johdattaa yksittäistapausta. Aivan, ei voi johtaa yksittäistapausta, mutta tilastolliset todennäköisyydet ovat ainoa tapa tarkastella vaaratekijöiden vaikutusta yksilöihin. Tietyn nopeuseron vaikutus yksilön riskiin voidaan johdattaa tilastoluvusta aivan yhtä luontevasti kuin vaikkapa punkin piston vaikutus yksilön riskiin sairastua borrelioosiin. Pitää vaan ymmärtää mitä riski tarkoittaa; se tarkoittaa vahingon TODENNÄKÖISYYTTÄ, ei vahinkoa.
Luulisi että nuo jo edustavat huippua epäloogisuudessa, mutta pistät vieläkin paremmaksi: laskit että sinun kannattaa aja ylinopeutta koska sen todennäköinen vaikutus SINUN elämäsi pituuteen on vähäinen. Tämä perustelu kruunaa kaiken sen ylevän paatoksen mitä olet suoltanut kansan sortamisesta. Kakat muista, tärkeintä on sinun ajansäästösi.
SO2001: ” Kuinka monta kertaa minun pitää toistaa se, että en kiistä tieteellisiä tosiasioita. Suurempi nopeus on vaarallisempi kuin pienempi nopeus. Myönnän tämän, ja sanoohan arkijärkikin sen.”
Ei sitä olisi tarvinnut toistaa, minä kyllä muistan että sinun mielestäsi isompi nopeus on vaarallisempi, mutta muistatko sinä sen? Sinulla nimittäin on ylinopeuden vaarallisuudesta mielipiteitä, jotka ovat ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa. Olet sanonut esimerkiksi, että vaaraa ei tarvitse tuottaa, ja voi silti saada tuomion vaaran tuottamisesta. Jos olisi aiheutettu todellista vaaraa, niin sinun mukaasi sen olisi pitänyt näkyä jotenkin. Eikö se näkynyt siinä ylinopeudessa, jos sinun mielipiteesi oikeasti on, että suurempi nopeus on vaarallisempi kuin pienempi nopeus?
Lyödäänkö vetoa, että SO2001 alkaa seuraavaksi kuitenkin luennoida siitä, mikä on yhteiskunta... jossakin, mahdollisesti jossakin satumaassa, tai ideaalimaailmassa(an)?
Tässä olisi kuitenkin tiivistelmä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskunta
Pikaisella vilaisulla siellä ei ollut tosiaan mainintaa pienistä totalitaarisista asiantuntija- ja virkamiesklikeistä, jotka sanelee muille, mitä pitää tehdä. Toisaalta sanotaan, että käsitteet valtio, kansakunta ja yhteiskunta sekoitetaan usein. Onko ne sitten valtion, vai kansakunnan alla, se jäänee tarkentumaan...
TeeCee: Jos olisi aiheutettu todellista vaaraa, niin sinun mukaasi sen olisi pitänyt näkyä jotenkin. Eikö se näkynyt siinä ylinopeudessa, jos sinun mielipiteesi oikeasti on, että suurempi nopeus on vaarallisempi kuin pienempi nopeus?
Haulikko on vaarallisempi kuin kaulin, mutta se ei tarkoita sitä, että haulikon käyttäjä automaattisesti joka tilanteessa tuottaisi enemmän vaaraa muille kuin kaulimen käyttäjä. Vaaran suuruus riippuu siitä, miten ja missä välineitä käytetään.
Jos ajan nopeusrajoitusta noudattaen jalankulkijan ohi, tuotan hänelle enemmän vaaraa kuin jos ajaisin nopeusrajoitusta rikkoen jossakin muualla. Itselle tuotettu vaara on yksityisasia, varsinkin jos se ei ole konkreettista vaan perustuu pelkkään tilastolliseen laskentaan. Onhan haulikkokin tällä perusteella aina vaarallinen, vaikka siinä ei olisi edes panoksia. Tilastojen mukaanhan haulikko kädessä on ammuttu enemmän ihmisiä kuin kaulin kädessä.
Vertaamalla erilaisia ajonopeuksia erilaisissa tilanteissa et saa selville nopeuden muutoksen vaikutusta riskiin. Ihan kuten vertaamalla haulikkoa kaulimeen et saa mitään käyttökelpoista tietoa selville. Keskitytään siis tilanteeseen, jossa ainoa muuttuja on nopeus ja pohditaan edellisen viestin lainauksessa olevia TeeCeen kysymyksiä uudestaan.
Joo.... Siis vertailetko SO2001 tässä sitä, että ajat tiellä rajoitusnopeutta jalankulkijan ohi, kävelet kaulin kädessä tämän ohi, tai kävelet haulikko kädessä tämän ohi, ensin ladattuna ja sitten lataamattomana. Ja sitten arvioit riskit?
Kumppani: Lyödäänkö vetoa, että SO2001 alkaa seuraavaksi kuitenkin luennoida siitä, mikä on yhteiskunta… jossakin, mahdollisesti jossakin satumaassa, tai ideaalimaailmassa(an)?
Ei ehkä kannata lyödä vetoa. En aio yrittää määritellä käsitettä uudestaan. Wikipedian määritelmä (johon olen aikaisemminkin tutustunut) kelpaa.
TeeCee on maininnut yhteiskunnan usein kirjoituksissaan, ja asiayhteys on yleensä ollut sen tyyppinen, että en ole kokenut kuuluvani TeeCeen "yhteiskuntaan", joka vaikuttaisi olevan jonkinlainen asioista päättävien diplomi-insinöörien suljettu kerho.
Haulikko ja kaulin vertaukseni tarkoitus oli havainnollistaa eri asioiden yhdistämistä TeeCeen tyyliin sopivaan lopputulokseen pääsemiseksi. Toisaalta TeeCee on paljon älykkäämpi ja parempi argumentoimaan kuin minä, joten sekin on mahdollista, että en vain ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti. Vaikutti vain siltä, että hän käytti myöntämääni "ylinopeus on vaarallisempaa kuin laillinen" nopeus väitettä todisteena sille, että vaikka kuvittelisinkin, että en tuottaisi vaaraa muille ajamalla ylinopeutta, tuottaisin sitä edellä mainitun periaatteen nojalla kuitenkin. Tässä jäi huomioimatta se, että vaaran tuottaminen edellyttää, että on joitakin joille vaaraa voi tuottaa. Jos ketään ei ole lähistöllä ajaessani ylinopeutta, en myöskään voi tuottaa vaaraa näille olemattomille läsnäolijoille.
"Jos ketään ei ole lähistöllä ajaessani ylinopeutta, en myöskään voi tuottaa vaaraa näille olemattomille läsnäolijoille."
Tuo on varmasti joissakin olosuhteissa totta, ja sen voi testata Saksassa missä 300 km/h yleisellä moottoritiellä on laillista.
Mutta toisaalta hirvi saattaa juosta tielle melkein missä vain (jopa Helsingissä), ja silloin voit aiheuttaa kustannuksia toisille vakuutuksenottajille. Ajokortti on pakollinen, joten tiedät mitä nopeusrajoitus tarkoittaa.
Auto aiheuttaa liikennemelua, ja ajonopeus vaikuttaa melun voimakkuuteen. Nopeus vaikuttaa polttainelaskun suuruteen, tai siihen miten usein tarvitsee tankata. Myönnän etten jaksaisi kannattaa nopeusrajoitusta mikäli vain turvallisuus olisi ainoa perustelu nopeusvalinnalle, koska aina se 80-100-120 tasanopeusporrastus ei ole riskinopeuden perustella valittu. Joskus se rajoitus taas on liian korkea, esim. Espoon poliisiaseman vieressä matelevassa ruuhkassa 100 km/h, pimeällä ja lumisateessa.
Nopeuden noustessa turvavälien tulee kasvaa koska pysähtymismatkat pitenevät merkittävästi, ja sitä ei tavallinen autoilija ymmärrä.
En siis jaa ajatuksiasi, mutta ehkä aihetta laajemmin miettien voi olla helpompaa silloin kun ajaa "potenssimallin mukaan". Samaan aikaan kun kovin moni ei voisi siitä onnettomuusriskistä (käytännössä laittomasta kolaririskistä) vähempää välittää ja ajaa ohi, tai ajaa niin lähellä takana ettei taustapeilistään näe mitään muuta kuin sen takanatulevan ajoneuvon.
SO2001: "Jostakin syystä arvoisa nimimerkki TeeCee kommentoi kirjoituksiani aivan kuin olisin vuodesta toiseen hokenut, että suurempi nopeus ja erityisesti laiton ylinopeus on turvallisinta. Jos tällainen käsitys on kirjoituksistani tullut, nyt korjataan se nyt. En väitä, että ylinopeus/suurempi nopeus olisi turvallisempaa kuin hitaampi nopeusrajoituksen edellyttämä nopeus. Toivottavasti tuli selväksi."
En ole kommentoinut kirjoituksiasi kuin olisit sanonut että suurempi nopeus on turvallisinta. Olen kommentoinut, että mielipiteissäsi ei näy väitteesi, että uskot tieteellistä tietoa nopeuden vaikutuksista. Toistelet miten itsestään selvä fakta se on että isompi nopeus on vaarallisempi kuin pienempi nopeus, mutta kun sinun pitäisi soveltaa tätä hokemaasi käytäntöön, eli mielipiteisiisi, niin unohdat saman tien asian joka on sinun mukaasi kiistämätön fakta. Sinulta tulee sen tapaisia mielipiteitä että ylinopeus ei ole koskaan johtanut mihinkään negatiivisiin seurauksiin.
Kun puhutaan tieteestä yleisellä tasolla, niin ongelmia ei ole. Tiede on hyvä juttu, sanot arvostavasi tieteellistä maailmankuvaa ja kiellät esittäneesi tieteen vastaisuuksia. Mutta kun puhutaan niistä mielipiteistä, joissa tämän tieteellisen maailmankuvan arvostuksen pitäisi näkyä, tuleekin stoppi. Et pysty puhumaan kovin pitkään ilman että joku kiveen hakatuista pyhistä lakeja korkeammista moraaliperiaatteistasi joutuu törmäyskurssille tieteellisen tiedon kanssa. Koko maailmankuvasi menisi uusiksi jos hyväksyisit tieteellisen tiedon oikeaksi tiedoksi.
Tosiasioiden pakoilu on helppoa, ihminen suorastaan pyrkii siihen luonnostaan. Toisaalta oman maailmankuvansa tiedostaminen vääräksi on asia, jota ihmismieli vaistomaisesti yrittää vältellä kaikin keinoin. Tästä päätellet tulet vastaisuudessakin kertomaan tieteellisen tiedon vastaisia mielipiteitä nopeudesta. Kohta Tervo taas kirjoittaa jotain tieteellisen tiedon vastaista, ja sinä käytät sitä perusteluna omalle tieteellisen tiedon vastaiselle mielipiteellesi. Tai joku DI kirjoittaa taas yleisöosastolla että kameravalvonta on tehotonta, ja sinä uskot jällen kerran hänen versionsa ilman kritiikin häivää.
SO2001: ” Se, mitä olen yrittänyt sanoa, on, että I don´t care. Eli so what. Kuoleehan ihmisiä muutenkin. Mekin kaikki kuolemme. Viikatemies riehuu raivopäisenä ympärillämme.”
Tuo on totta, sinä tosiaan olet yrittänyt sanoa tuota ja sanonutkin muutamaan otteeseen. Lisäksi minä olen sanonut sen monta kertaa, koska se on ollut ainoa selitys moniin mielipiteisiisi. Ongelma on tähän asti ollut, että olet saman tien unohtanut puheesi. Olen muistutellut sinua että kuinka sinä voit sanoa ajattelevasi liikenneturvallisuudesta itsekkäästi samalla kun puolustelet tahallisia liikennesääntöjenrikkomisiasi sillä, että sinulla hyvän ja pahan käsitys ei ole sidoksissa lainsäädäntöön vaan universaaleihin arvoihin, joiden tärkein käsky on olla tekemättä pahaa muille. En muista yhtään tapausta jossa olisit selvittänyt tätä sotkuasi, joten sinulta on ollut voimassa samasta siasta kaksi toisensa poissulkevaa mielipiettä, muille ei saa tehdä pahaa ja I don’t care.
Mutta onneksi sinä sait sen lopulta puristettua itsestäsi niin selkeästi, että itsekin ymmärsit. Älä ymmärrä väärin, minä en syytä sinua mistään, päinvastoin. Ihminen on luonnostaan itsekäs, joten on hyvä tunnistaa oma itsekkyytensä. Jos sitä ei tunnista, ei tunne itseään, mistä on kaikenlaista haittaa monella elämänalueella. Olen monet kerrat puhunut siitä, miten tuo sinun todellisten motiiviesi tiedostamattomuutesi haittaa keskustelua: ” ainoastaan se selittäisi kahdet säännöt, että tunnustaisit ajattelevasi itsekkäästi, mutta se taas johtaisi sinut olemaan erimieltä mielipiteistäsi siitä, miten muita ihmisiä pitäisi kunnioittaa ja kohdella tasa-arvoisesti.” Tämä oli vuodelta 2011, joten kauan tätäkin on hierottu.
Olisi huomaavaista meitä muita kohtaan olla tyrkyttämättä enää sitä valhetta ylevistä moraalikäsityksistäsi ja ihmisten kunnioittamisesta, kun sanot noin suoraan että todellisuudessa olet pahoillasi siitä, että mielestäsi OMIA oikeuksiesi mielestäsi poljetaan, kun sinun ei anneta vapaammin ajaa sitä vauhtia mitä itse pidät sopivana.