Karrette: voit itse kertoa mitä Vantaalla, Espoossa, Tampereella tai Turussa kuukausilippu maksaa. Minä en laske kustannuksiin pelkästään polttoainetta, sen verran kallista autoilu on. Polttoaine on helpoiten havaittava suora kustannus, pysäköinti on toinen jollei käytä kadunvarsiparkkia tai muutoin ilmaista tilaa.
kuukausilippujen hinnat vaihtelevat paikkakunnittain Seinäjoen 30 eurosta Lahden 95 euroon (tosin alue on hyvin laaja, käytännössä koko maakunta).
Vaikka Seinäjoella on edullinen joukkoliikenne, se ei tarkoita että se olisi hyvä tai todellinen vaihtoehto oman auton käytölle. En tunne tarkemmin paikkakunnan joukkoliikennettä, mutta reittikartan ja aikataulujen perusteella en näe sitä käyttökelpoiseksi tai hyväksi joukkoliikenteeksi. Kokonaisuus ratkaisee, turha se on maksaa edes 30e/kk jos sitä ei voi hyödyntää aikataulujen tms puutteiden vuoksi.
Pysäköintimaksuihin olen törmännyt vain kaupunkien keskustoissa, joissa tulee harvemmin käytyä. Asun oman paikkakuntani laitamilla, jossa kauppojen tms. pysäköintialueet ovat ilmaisia. Jos eläisin yksin tai muutoin olisi mahdollisuus siihen, ettei autoa tarvitsisi, toki silloin kaikki kulut tulisi ottaa huomioon. Mutta jos vertailen yksittäisen matkan kustannuksia niin silloin ei voida ottaa huomioon kuin polttoaineet ja mahdollinen pysäköinti. Se auto on joka tapauksessa ja vaikka sillä ei ajettaisi silti joutuu maksamaan huollot, verot ja vakuutukset.
Quu: Yksityisautoilua ei pidä hillitä millään muotoa, päinvastoin auto on vapaan liikkumisen tae länsimaisessa yhteiskunnassa.
Miten ihmiset on selvinnyt ennen 1970 ja 1980 -lukja kun vasta silloin autot on yleistyneet todella? Jännästi kuitenkin mm. teollinen vallankumous on ollut tuolloin jo lähes 100v, kuussakin oli käyty yms.
Kyllä vapaa liikkuminen määritellään jotenkin ihan muuten kuin yksityisautoiluna. Vai estääkö jokin taho sinua liikkumasta johonkin tiettyyn aikaan tai julkiseen paikkaan?
Lisäksi Suomessa on sellainen harvinaisuus kuin jokamiehenoikeus, joka antaa meille luvan vaikka vaeltaa yksityisilläkin mailla ilman sen kummempia maanomistajan lupia. Vertaa vaikka Yhdysvaltoihin (joka käsittääkseni on länsimainen yhteiskunta?), jossa joissain osavaltioissa saat vaikka tappaa ihmisen joka on luvatta tontillasi. Kai tuossakin on jotain lisäpykäliä, mutta kärjistettynä heidän lainsäädäntö mahdollistaa sen.
Niin ja Amerikkaan kesti laivalla matka viikon. Sillä vaan ei ole mitään merkitystä nykyisiin ja tuleviin autonkäyttöä koskeviin kustannuksiin Suomessa.
TM testin auton kokonaiskulut halvemmasta päästä 32€/100km ja LiTu haluaisi lisää km kuluja tulonsiirtona sosiaalipolitiikan kuluihin.
No sehän on sitä perussuomalaista itäblokin jäännöspolitiikkaa. Siinä vaan kalikka kilahtaa työmiehen omaan nilkkaan kun auto jää pihalle korkeiden kustannusten takia.
"Yksityisautoilua ei pidä hillitä millään muotoa, päinvastoin auto on vapaan liikkumisen tae länsimaisessa yhteiskunnassa."
Joskus yksityisautoilu vapaan liikkumisen takeena kääntyy melkeinpä omaksi irvikuvakseen. Ruuhkat, melu, teiden kuluminen ja tietyöt sekä pysäköintipaikkojen niukkuus ovat tällaisia tekijöitä. Olen vuosikymmeniä asunut pääkaupunkiseudulla ja kulkenut töihin julkisilla kulkuneuvoilla tai polkupyörällä, en omalla autolla.
"Miten ihmiset on selvinnyt ennen 1970 ja 1980 -lukja kun vasta silloin autot on yleistyneet todella?"
Ihmisten elinpiiri oli pienempi. Pienillä paikkakunnilla esiintyi sisäsiittoisuutta kun ei päästy kauemmas puolisoa etsimään. Keikkatyöläiset eivät voineet asua kotonaan vaikka se olisi ollut vain muutaman kymmenen kilometrin päässä. Onneksi sentään työelämä ei yleisesti ollut sellaista pätkätyösilppua kuin nyt, koko ajan olisi joutunut muuttamaan.
Julkisen liikenteen käyttö on vapaa valinta. Onko yksityisautoilijat ollut vaatimassa lisämaksuja niiden käyttäjiltä kun julkinen liikenne tulee aivan älyttömän kalliiksi ylläpitää.
Ruuhkat on herroille ja duunareille samat, ei niitä pidä ruvet varallisuuden mukaan porrastamaan lisäämällä yksityisauton käyttäjän kustannuksia päinvastoin ne on jo kohtuuttomia. Parkkihallit on yksityisomistuksessa ja niiden kustannukset raavitaan yksityisautoilijoiden pussista.
Me autonkäyttäjät maksamme 4€/t asukaspysäköinnin ulkopuolella, asukaspysäköinti= Helsingin kaupunginhallitus päätti, että maksua korotetaan nykyisillä alueilla enintään 360 euroon vuodessa. Uusilla alueilla maksu on enintään 180 euroa vuodessa, siitä huolimatta käytämme yksityisautoa.
TeeCee: ”TeeCee: Minun tietääkseni on tutkimuksin osoitettu, että liikenteen turvallisuus ja sujuminen ovat sitä huonompia, mitä yleisempää liikennevirrassa on liikennesääntöjen rikkominen.
LiTu: ”Tähän voidaan todeta, että ko. tutkimukset ja liikenneturvallisuusarviot perustuu liikennevirroille, ei yksittäisille ajoneuvoille (kuten liikennesäännötkin). S02001 tuskin aiheuttaa liikenneturvallisuusriskiä, jos kukaan ei ole edes näkemässä kun hän kävelee punaisia päin...”
Aivan, tutkimukset puhuvat LIIKENTEEN turvallisuudesta ja sujumisesta, ei kenenkään yksittäisen ihmisen turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Minusta tässä pitää valita puolensa ennen kuin lähtee edes ajattelemaan koko asiaa: aikooko suhtautua asioihin liikenteen vai yksilön kannalta.
Nimittäin jos ajatellaan esimerkiksi turvallisuutta yksilön kannalta, niin mainitsemasi SO2001:n päätös rikkoa nopeusrajoituksia on hyväksyttävä loogiseksi hänen esittämillään perusteilla. Hän on laskenut, että hän elää muutenkin todennäköisesti vähän aikaa, että hänen nopeudellaan ottamansa riski ei ehdi realisoitua, mutta hän ehtii säästämään vielä rutkasti aikaa ylinopeudellaan. Muille ihmisille aiheutuva riski ei ole arvioinnissa mukana, koska hän ei välitä siitä: ”I don´t care. Eli so what. Kuoleehan ihmisiä muutenkin. Mekin kaikki kuolemme. Viikatemies riehuu raivopäisenä ympärillämme.”
Joten jos lähdetään arvioimaan liikenneturvallisuutta yksilöiden tasolla, voi jokainen tehdä melkein mitä lystää. Mutta jos asiaa pohditaan koko liikenteen kannalta, pitää käyttää koko liikennettä koskevia tietoja. Silloin ei ole väliä sen tapaisilla asioilla, että aiheuttaako esimerkiksi SO2001 liikenneturvallisuusriskiä kävellessään punaisia päin tyhjässä risteyksessä. Tätä tarkastelukulmaa käytettäessä tarkastelun faktaksi on otettava se, mitä tieteellisen tiedon mukaan tapahtuu liikenneturvallisuudelle, kun liikennesääntöjen rikkominen yleistyy tai vähenee. Minulla ei ole esittää faktoja punaisia päin kävelemisen vaikutuksista, mutta autoliikenteestä uskon löytäväni tutkimusnäyttöä siitä, että mitä useampia liikennerikkomuksia liikennevirrassa tapahtuu, sitä isompi on onnettomuuden todennäköisyys.
Arvaan kuitenkin, että myös jalankulkijoihin pätee sama. Minusta on loogista olettaa, että mitä useampi ihminen on totutellut olemaan kävelemättä päin punaisia, vaikka ympärillä ei näkyisi ristinsielua, niin sitä harvempi havaintovirheen vuoksi päin punaisia kävellyt jää auton alle. Ihmiset eivät keskimäärin ole läheskään niin tietoisia ympäristöstään kuin luulevat, etenkään nykyään kun niin monella on kuulokkeet korvilla tai katse älypuhelimen näytössä.
Yksilöitä ei voi tutkia, heissä on liikaa varianssia. Tulosten virhemarginaali pyörii mitättömän ja valtavan välillä, ei sellaisella tiedolla ole mitään virkaa. Pitää muistaa sekin, että ihmisillä on monia ajatusvinoumia, jotka haittaavat hänen käsitystään omista riskeistään. Aivotutkijat ovat todenneet, että ihminen käsittelee omia riskejään eri tavoilla, omat riskit jopa käsitellään eri aivojen osalla kuin muiden riskit. Ihminen on luonnostaan ylioptimistinen omista mahdollisuuksistaan, ja hänen psyykensä estelee realistisemman käsityksen pääsyä tietoisuuteen. Otamme vastaan realistista informaatiota muiden riskeistä, mutta emme omistamme.
Tuon tapaisilla asioilla perustellen olen sitä mieltä, että yksilöt eivät voi arvioida omia riskejään muuten kuin soveltamalla itseensä koko liikenteen riskejä koskevia keskiarvoja. Omat havainnot ovat usein tieteellisen tiedon vastaisia, mutta sen takia ei kannata jättää käyttämättä ainoaa todella toimivaa tapaa ennustaa omia riskejä. Tieteellinen tieto ei aina johda oikeaan johtopäätökseen omista riskeistä, mutta omien havaintojen perusteella tehdyt johtopäätökset johtavat vielä harvemmin oikeaan johtopäätökseen. Tulevaisuutta ei tiedetä, joten on luotettava ennusteisiin, ja ennuste on sitä parempi mitä suurempaan otantaan se perustuu.
Jos lähtee pohtimaan yksilötasolla TeeCeellä on liikaa yksinäistä aikaa pohtia asioita pitkän tieteellisen kaavan mukaan.
Liikenne ei ole mitään tiedettä, vaan kirjoitetut säännöt ja jos toinen niistä lipsuu toinen joustaa omista oikeuksistaan mahdollisuuksien mukaan, näin vältetään mahdollinen onnettomuus.
LiTu: Sinänsä olen täysin samaa mieltä, ettei sääntöjä pitäisi venyttää tai rikkoa – kuitenkin maalaisjärjenkin käyttö on sallittua
Maalaisjärjen käyttö ei ole ainoastaan sallittua, se on välttämätöntä. Eläminen on niin monisyinen juttu, että suurin osa siitä tulee pakostakin tehtyä enemmän tai vähemmän säveltämällä tilanteen mukaan. Tätä säveltämistä voidaan sanoa maalaisjärjeksi, talonpoikaisjärjeksi tai arkijärjeksi, mutta kaikki nimitykset ovat mielestäni hämääviä. Niistä saa kuvan että kyse olisi oikeasta järkeilystä, mutta todellisuudessa kyse on enemmän refleksinomaisesta alitajuisesta reagoinnista, jonka tarkoitus on parantaa yksilön mahdollisuuksia selvitä hengissä savannilla. Asiasta löytyy tietoa mm. Tiede-lehden artikkelista:
Meille on ollut evolutiivista etua taipumuksesta yhdistää syy ja seuraus heppoisinkin perustein. Tärkeää ei ole ollut löytää totuutta vaan löytää asioille joku ratkaisu nopeasti ja mahdollisimman vaivattomasti. Ajattelu kuluttaa energiaa , eikä ajatuksiinsa syventynyt seuraa ympäristöään yhtä valppaana kuin vähemmän ajatteleva lajikumppani. Se haittaa ruuan hankintaa ja altista vaaroille.
Nykyään ravintoa riittää ajattelevillekin, eikä vähäinen ajattelu ole enää etu henkiinjäämistaistelussa ja suvunjatkamisessa, mutta aivojemme toimintatavat eivät ole muuttuneet uutta tilannetta vastaaviksi. Ymmärtääkseni tämä mekanismi on hyvin pitkälle sama, jota nykyään nimitetään mm. maalaisjärjeksi. Ehkä sitä kuvaisi parhaiten nimitys ”käytännönläheinen ajattelu”.
Aika harvasta liikennesääntöjen vastaisesta asiasta koituu käytännön vaaraa jos sen tekee kerran. Tai kaksi kertaa. Tai kolme. Tai...ja niin edelleen. Mutta jossain vaiheessa aivoissamme alkaa toimia ikivanha mekanismi, joka säästää ajattelun tarvetta siirtämällä toistuvat asiat alitajunnan automaattisesti hoidettaviksi. Vähitellen ajotapoihin pesiytyy kaikenlaisia rutiineja, joita niiden haltija ei hallitse, koska arkijärki sanoo että niitä ei tarvitse hallita, kyllähän nyt omaa järkeä pitää käyttää. Näistä tavoista pääsisi eroon tietoisesti ponnistaen, mutta sellaiseen ponnistukseen ei ole motivaatiota niin kauan kun kuljettaja kuuntelee omaa maalaisjärkeään tiedostamatta, mikä ääni se oikeasti on.
Sen vuoksi olen maalaisjärjen käyttöä vastaan, vaikka tiedänkin että sitä on pakko käyttää. Sitä käyttäessä pitäisi ymmärtää sen puutteet, ja sitä ei kovin paljon näe. Pitäisi ymmärtää, että päässämme kuuluu pyöriä ”haittaohjelma” jonka tehtävä on kuulostaa järjen ääneltä, jotta emme alkaisi pohtia asioita loogisesti ja oikeiden faktojen perusteella. Pitäisi ymmärtää, että se on kehittynyt nimenomaan KORVAAMAAN oikeaa ajattelua, ja että yksi sen tehtävistä on estellä meitä tiedostamasta, että asia on näin. Tällaisesta ymmärryksestä ei näy merkkejä monellakaan maalaisjärjen puolesta puhuvalla, varmaankin siksi, että tämä asia kuulostaa niin maalaisjärjen vastaiselta.
Quu: ” Jos lähtee pohtimaan yksilötasolla TeeCeellä on liikaa yksinäistä aikaa pohtia asioita pitkän tieteellisen kaavan mukaan.
Liikenne ei ole mitään tiedettä, vaan kirjoitetut säännöt ja jos toinen niistä lipsuu toinen joustaa omista oikeuksistaan mahdollisuuksien mukaan, näin vältetään mahdollinen onnettomuus.Sinänsä olen täysin samaa mieltä, ettei sääntöjä pitäisi venyttää tai rikkoa – kuitenkin maalaisjärjenkin käyttö on sallittua
Ajattelu vie aikaa ja on vaivalloista, ajattelematta jättäminen on vaivatonta ja nopeaa. Sinulla ei varmaan kauaa kulu noiden sinun mielipiteittesi tuottamiseen?
Liikenne ei ole tiedettä, tiede on luotettavin tietolähde siitä, mitä liikenteessä oikeasti tapahtuu. Oikeastaan se on AINOA tietolähde, koska väite että saa ajamalla selville mitä liikenteessä tapahtuu, on sama kuin väittäisi saavansa uimalla selville mitä merissä tapahtuu. Tiede ja maalaisjärki päätyvä monista asioista hyvin erilaisiin tuloksiin, ja on selvää kumman tulokset ovat mieluisampia apinanaivoillemme, sen itsensä tuottamat, vai sen tuottamia ajatuksia uhkaavat. Mutta tietoa ei kannattaisi valita sen mukaan kuinka mieluisalta se kuulostaa, se kannattaisi valita sen mukaan mikä on todennäköisimmin oikeaa.
LiTu: ” Halu ja pyrkimys voivat olla jotain vaikkei oma käyttäytyminen sitä heijastaisi”
Näin on, tarkoitinkin että ihmisen kannattaisi tiedostaa itseltään nämä ristiriidat. Tuollainen pyrkimysten ja käytännön tekojen ristiriita ei ole toivottava tilanne, joten ihmisen kannattaisi muuttaa joko pyrkimyksiään tai tekojaan, eikä sellaista voi muuttaa, josta ei ole tietoinen.
Olin vastaamassa nimimerkki SO2001:n kommenttiin. Hän on sanonut että hänelle tärkein asia on tavallisten ihmisten turvallisuus, ja että häntä ohjaa lakien sijaan universaalit arvot, joiden tärkein käsky on olla tekemättä pahaa muille. Siinä ovat hänen arvonsa.
Käytännön puolella hän sanoo olevan itsestäänselvyys, että isompi nopeus aiheuttaa lisää kuolonuhreja ja vammautumisia. Hän myös sanoo ajavansa lähes aina ylinopeudella. Hän haluaisi kehittää liikennettä nostamalla nopeusrajoituksia ja vähentämällä nopeusvalvontaa. Kun häneltä on tivattu että hänen itsensäkin mukaan se aiheuttaa ihmishenkien menetyksiä, hän sanoi että so what, I don’t care.
Joten ainakin tässä hänen tapauksessaan tuskin on kyse pyrkimyksen ja käyttäytymisen erosta, minusta kyse on siitä että hänellä ei ole koskaan ollutkaan pyrkimyksiä ajaa niiden arvojen mukaan, joita hän on sanonut omakseen. Ne eivät ole hänen omia arvojaan, vaan ne ovat arvoja joita hän toivoisi itsellään olevan. Hän ei mielestäni osaa oikein käsitellä sitä tosiasiaa, että todellisuudessa hänen arvonsa ovat pitkälti samoja, joita hän on moittinut kun niitä esiintyy muilla ihmisillä.
Tässä pieni katsaus hänen ajatusmaailmaansa: hän kuvaa itseään lakiateistiksi, ja sellainen hänen mukaansa rikkoo lakeja aina kun siitä on hänelle hyötyä. Toisaalta hän vaatii yhteiskuntaan tasa-arvoa, johon nykyinen yhteiskunta ei hänen mukaansa pyri, vaan sen johtava ajatus on, että kaiken saa tehdä mitä pystyy. Mielestäni hänen tapauksessaan kyse ei ole siitä että pyrkimys ja teot eivät kohtaa vaan siitä, että hänen eri pyrkimyksensä kohtaavat nokkakolarissa.
LiTu: ” Taannoin vuosia sitten silloisessa Kuusankosken kaupungissa pidettiin Liikenneturvan, Tielaitoksen yms liikenneturvallisuusasiantuntijoiden huippukokous,... selvisi että juuri nämä asiantuntijat ajoivat suurimmat ylinopeudet ko. paikassa suhteessa ”maallikkoon””
Minäkin muistan lukeneeni tuosta lehdestä. Ihmisellä on kova tarve puolustella vääriksi tietämiään tai muiden sellaiseksi väittämiä tekojaan, ja tällaiset tapaukset ovat kuin tehtyjä sen tarpeen tyydyttämiseen. Tällä palstalla on esimerkiksi käytetty jonkun poliisiupseerin ylinopeudesta käryämistä argumenttina sen mielipiteen puolesta, että valtio ei oikeasti ole tarkoittanut rajoituksia noudatettavaksi kun kuski huomaa että ylinopeus ei siinä tilanteessa aiheuta vaara.
Ihmiset ja asiat pitäisi pitää erillään, ja arkijärki ei tähän kykene. Kyllä sen itsestään huomaa. Vaimo sanoo että kun viet roskat ulos niin laita uusi pussi tilalle. Ai että miten mieltä lämmittää kun löytää vaimon jäljiltä pussittoman roskiksen tiskipöydän alta. Mutta asia on silti niin, että se pussi on paljon helpompaa vaihtaa tyhjennyksen yhteydessä kuin silloin, kun toisessa kädessä on kuollut kana ja toisessa sen suolet, joista pitäisi päästä jotenkin eroon.
Liikenneturvallisuusasiantuntijaksi pääsee tietämällä asioita, ei ajamalla itse tietojansa vastaavasti. Näiden asioiden henkilöiminen on houkuttelevaa, minunkin kommenttejani on yritetty haastaa kyselemällä millaisella autolla ajan. Tämän tiedon perusteella minusta voisi kuulemma tehdä riskianalyysin, ihan kuin minun tieteelliseksi tiedoksi väittämieni asioiden todenperäisyys olisi kiinni minun riskitasostani.
Uskottavuuteni on varmaan mennyt ikuisiksi ajoiksi nyt kun olen kertonut että suunnilleen kolmannes ajokilometristäni syntyy polkupyörällä. Nimittäin tutkimuksen Speed and road accidents: an evaluation of the Power Model, kappaleessa 8.1, The importance of speed as a risk factor, sanotaan näin: ”Speeding is clearly the most important contributor to fatalities, but makes a large contribution to all injuries as well. The only other factor that makes a contribution of a similar magnitude is to be an unprotected road user. Pedestrians, cyclists and riders of mopeds or motorcycles run a substantially higher risk of being killed or injured than do occupants of cars, trucks or buses.”
Eiköhän kohta joku keksi kysyä, että miksi olen väittänyt ylinopeutta vaaralliseksi jos kerran itse pyöräilen?
Quu: Liikenne (on) kirjoitetut säännöt ja jos toinen niistä lipsuu toinen joustaa omista oikeuksistaan mahdollisuuksien mukaan, näin vältetään mahdollinen onnettomuus
Kumman paljon sitä sattuu vissiin, ettei "toinen" vaan ehdi joustamaan, kun niitä onnettomuuksia sattuu kuitenkin. Joissa on siis 2 tai useampi osapuoli.
No mutta, tarvitaanko enää muita liikennesääntöjä, Quu ratkaisi ongelmamme. Right on!!
Minkäs one-linerin keksisit korjaamaan itsekseen onnettomuuksiin joutuville? Älä kohella, niin ei satu mitään?
LiTu: ”Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, että jos tietoisuus tai tekniikka kehittää (lue: pitäisi kehittää) liikenneturvallisuutta, niin on ihmisen luontainen taipumus ”ulosmitata” turvallisuusvaikutukset ja ajaa henkilökohtaisella riskirajallaan.
Tuo taipumus taitaa tosiaan olla meille luontainen. Tässä tullaan taas siihen maalaisjärkeen: oman tuulilasin läpi katsellessa tuntuu hyvin loogiselta lisätä nopeutta kun alla on turvallisempi auto. Tässäkin pitäisi ajatella isompaa kuvaa, eli liikennettä. Ainakin niiden, jotka ovat eräänkin tekniikkaan keskittyneen lehden keskustelupalstalla vaatineet valtiota laittamaan tiet kuntoon ja uusimaan autokantaa liikenneturvallisuuden nimissä, SEN SIJAAN että valtio kyttää tavallisten rehellisten ihmisten ylinopeuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikenneturvallisuuteen sijoitettuja resursseja halutaan ulosmitata nopeudessa. Ihan luonnollinen halu, mutta keskustelun kannalta olisi hyvä jos mielipiteen haltija sanoisi niin kuin asia on eikä yrittäisi saada mielipidettään kuulostamaan siltä kuin hän olisi kovasti liikenneturvallisuuden asialla.
Voithan sinä TeeCee käyttää aikaasi liikenneturvallisuuden nimissä kirjoittelemalla ajankuluksi Kumppanille joka taitaa olla ainoa joka ottaa ne tosissaan.
LiTu: ” Toki näihin tottuessa on mennyt aikaa yms, mutta loppujen lopuiksi hetken turvllisemman ajanjakson jälkeen ihminen nostaa nopeutta kunnes tuo edellä mainittu riskiraja on saavutettu. Tähän perustuen väitän, että liikenneturvallisuutta ei voida parantaa kuin määrätyn verran erilaisilla tekniikoilla ja koulutuksilla (tietoisuuden kasvattaminen), sillä loppuosa menee tuon riskirajan kasvattamiseen eli ajonopeudet tai muut liikenneturvallisuusriskit kasvavat.
Väitteeseesi on pakko yhtyä, valitettavasti. Näin se ihmisluonto toimii, kaikista turvallisuutta parantavista asioista osa valuu hukkaan kun ihmiset hakevat porsaanreikiä ja omaa hyötyä. Suurin ihmistä uhkaava vaaratekijä liikenteessä on ihminen, sekä muut että hän itse. Ja suurin osa tästä riskistä muodostuu minun mielestäni siitä, että ihmiset eivät tiedä riittävästi siitä psykologiasta, joka hänen itsensä motiiveita ja sitä kautta tekoja ohjaa.
Tuppaamme ajattelemaan vain muita kun mietimme liikenteen ongelmia, mutta jätämme huomiotta sen ainoan ihmisen liikenteessä, jonka osalta voisimme liikenteen ongelmia vähentää. Tietysti olisi hienoa jos ihmiset pyrkisivät olemaan hyviä kuljettajia, mutta yllättävän monelle tuntuu mahdottomalta tavoitella edes tahallisista liikennesääntöjenrikkomista luopumista. Kommenteista olen ymmärtänyt tämän johtuvan ajatuksesta, että ITSE osataan välttää liikenneturvallisuutta vaarantavat tahalliset rikkomukset, mistä pääsen taas yhteen lempiaiheistani: tätäkään asiaa ei pitäisi ajatella omien kokemusten perusteella, vaan koko liikennettä koskevien tutkimusten perusteella.
Tilastollisesti liikennesääntöjen rikkominen ja liikenneturvallisuus korreloivat keskenään. Omat rikkeet tehdään tietysti turvallisesti, eihän kukaan tahallaan onnettomuuksia aiheuta, joten tämä tieto ei aiheuta muutospaineita ajotapoihin. Mutta psykologit ovat saaneet selville myös sellaisen asian, että me ihmiset emme osaa arvioida oikein tekojemme todellisia vaikutuksia riskeihin. Minusta tämä tarkoittaa, että tieteellisen tiedon perusteella loogisesti ajatellen on hölmöä perustaa selviytymisstrategiansa liikenteessä siihen, että ihmisille tyypilliset ajatusvinoumat eivät koske itseä. Mutta näin vaan moni tuntuu ajattelevan, ja heitä tämä ajamistamme ohjaava psykologia tuntuu kiinnostavan ihan erityisen vähän. Ajamisesta puhuminen kiinnostaa, mutta siitä ei haluta puhua, että miksi ajamme niin kuin ajamme. Tähänkin psykologit ovat löytäneet vastauksen, alitajuntamme pyrkii suojelemaan siellä piileviä tiedostamattomia motiivejamme.
Mutta ketä kiinnostaa? Onhan se nyt paljon kivempaa kinata että mitä ne kamerat siellä kehäykkösellä muka auttaa.
Quu: Voithan sinä TeeCee käyttää aikaasi liikenneturvallisuuden nimissä kirjoittelemalla ajankuluksi Kumppanille joka taitaa olla ainoa joka ottaa ne tosissaan.
Ei tarvitse erikseen kirjoittaa, tulee luettua ne ihan muillekin osoitettuna, kiitos vaan.
Arvaa Quu, miksi otan hänen kirjoituksensa vakavammin kuin vaikkapa sinun? (ei tarvitse vastata...)
LiTu: ”Ainoa todellinen(mutta hidas) keino vaikuttaa liikenneturva on asenteiden muuttaminen tai parhaassa tapauksessa niiden luominen. Tästä päästään jälleen esimerkin voimaan, sillä asenteet (erit. liikenteessä) omaksutaan jo lapsena.
Tällä samalla logiikalla olen perustellut että liikennesääntöjen rikkominen turvallisissakin paikoissa voi huonontaa liikenneturvallisuutta. Omassa autossa tai jossain tien varressa voi olla lapsi oppimassa elämisen mallia. Aina ei ole, ehkä useimmiten ei ole, mutta aina välillä on. Minulla itselläni kaikkein vaikein asia liikenteessä on ollut totutella pois ajo-asenteista, jotka syntyivät pikkuhiljaa lapsuudessa ja nuoruudessa. Se tuntuu henkiseltä vastineelta ongenkoukun omasta nenästä vetämiselle. Kaikki itsessä sotii muutosta vastaan, vanhat tavat ovat niin helkutin mukavia ja oikeita, ainoa vika on että ne ovat tieteellisen tiedon mukaan vaarallisia. Useimpia se ei häiritse, eikä se minuakaan häirinnyt aluksi, mutta bitti kerrallaan asiat vääntyivät kohti nykyistä suuntaa.
Jos voin auttaa esimerkilläni edes yhtä nuorta ihmistä samaan edes yhden bitin vaihtamaan asentoa sellaiseksi, ettei sitä tarvitse enää aikuisena eli jääränä kääntää työllä ja tuskalla, niin kaikki riesa tulee jos sillä maksetuksi.
"Jos voin auttaa esimerkilläni edes yhtä nuorta ihmistä samaan edes yhden bitin vaihtamaan asentoa sellaiseksi, ettei sitä tarvitse enää aikuisena eli jääränä kääntää työllä ja tuskalla, niin kaikki riesa tulee jos sillä maksetuksi."
Nyt minä sen hoksasin, mistä näissä saarnoissa on kyse.
Tässä tullaan taas siihen maalaisjärkeen: oman tuulilasin läpi katsellessa tuntuu hyvin loogiselta lisätä nopeutta kun alla on turvallisempi auto. Tässäkin pitäisi ajatella isompaa kuvaa, eli liikennettä. Ainakin niiden, jotka ovat eräänkin tekniikkaan keskittyneen lehden keskustelupalstalla vaatineet valtiota laittamaan tiet kuntoon ja uusimaan autokantaa liikenneturvallisuuden nimissä, SEN SIJAAN että valtio kyttää tavallisten rehellisten ihmisten ylinopeuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikenneturvallisuuteen sijoitettuja resursseja halutaan ulosmitata nopeudessa. Ihan luonnollinen halu, mutta keskustelun kannalta olisi hyvä jos mielipiteen haltija sanoisi niin kuin asia on eikä yrittäisi saada mielipidettään kuulostamaan siltä kuin hän olisi kovasti liikenneturvallisuuden asialla.
Näinpä, usein aiheesta keskustellessa huomaan, että toinen osapuoli ajattelee liikenneturvallisuuden (kuten liikennesäännötkin) vain omalta kantiltaan ja itseään koskien; ei niinkään yleisen turvallisuuden tai yleisen liikenteen sujuvuuden kannalta. Jos ruvetaan kaivelemaan lakikirjoja, niin sieltä löytyy paljon sellaista, jossa ei yksilön kannalta ole mitään järkeä mutta tekee yhteiskunnasta tai yhteisöstä toimivamman, sujuvaman, turvallisemman tai tasapuolisemman.
Toki löytyy myös, poikkeuksena joka vahvistaa säännön, sellaisiakin lakeja ja säännöksiä, joita ei ole mietitty ihan loppuun saakka tai jotka ovat vanhentuneet jo ajat sitten. Liikennelainsäädännössä tällaisia ei taida oikeastaan olla, enemminkin rakennus tms laissa/asetuksessa. En tiedä onko vielä voimassa, mutta vajaat kymmenen vuotta sitten oli EU-direktiivi, jonka mukaan jokaisessa kerrostalon asunnossa täytyy olla pyörätuolin mukaan mitoitettu WC-kylpyhuone. Aikoinaan asuntoomme ei olisi edes päässyt pyörätuolilla (hissittömän talon 3. krs) mutta invavessa löytyi, vei mukavasti tilaa 48 neliön kaksiosta..
Kyllä, minulla on tapana ajaa hiukan ylinopeutta (20 km/t) taajamien ulkopuolella.
Lisäys pöytäkirjaan
Käytännössä useimmiten muun liikenteen takia alempi kuin nopeusrajoitus.
Quu: minulla on tapana ajaa hiukan ylinopeutta (20 km/t) taajamien ulkopuolella.... Kun ajaa hiukan yli 20 ylinopeutta pääsee päiväsakoille ja ne onkin sitten isot
Kaikille samassa suhteessa isot, eikös vaan. Toisilla vaan tuntuu enemmän kuin joillakin.
Eikös se ole vaikeata kun ei saa päästää 21 km/h ylinopeuteen, alamäessä voi lipsahtaa, ei voi tuijottaa kuin mittaristoa ettei niin tapahdu jne.
Jatketaa tätä papukaija keskustelua toistamalla kommentit.
Quu:
Hybridi pysyy vakioilla hyvin toleranssissa, lataa alamäissä mikä pitää vauhdin vakiona.
No hyvä. Mutta ihan vaan tiedoksesi sitten, että sama on toistettavissa rajoitusnopeuksillakin.
Karrette: voit itse kertoa mitä Vantaalla, Espoossa, Tampereella tai Turussa kuukausilippu maksaa. Minä en laske kustannuksiin pelkästään polttoainetta, sen verran kallista autoilu on. Polttoaine on helpoiten havaittava suora kustannus, pysäköinti on toinen jollei käytä kadunvarsiparkkia tai muutoin ilmaista tilaa.
kuukausilippujen hinnat vaihtelevat paikkakunnittain Seinäjoen 30 eurosta Lahden 95 euroon (tosin alue on hyvin laaja, käytännössä koko maakunta).
Vaikka Seinäjoella on edullinen joukkoliikenne, se ei tarkoita että se olisi hyvä tai todellinen vaihtoehto oman auton käytölle. En tunne tarkemmin paikkakunnan joukkoliikennettä, mutta reittikartan ja aikataulujen perusteella en näe sitä käyttökelpoiseksi tai hyväksi joukkoliikenteeksi. Kokonaisuus ratkaisee, turha se on maksaa edes 30e/kk jos sitä ei voi hyödyntää aikataulujen tms puutteiden vuoksi.
Pysäköintimaksuihin olen törmännyt vain kaupunkien keskustoissa, joissa tulee harvemmin käytyä. Asun oman paikkakuntani laitamilla, jossa kauppojen tms. pysäköintialueet ovat ilmaisia. Jos eläisin yksin tai muutoin olisi mahdollisuus siihen, ettei autoa tarvitsisi, toki silloin kaikki kulut tulisi ottaa huomioon. Mutta jos vertailen yksittäisen matkan kustannuksia niin silloin ei voida ottaa huomioon kuin polttoaineet ja mahdollinen pysäköinti. Se auto on joka tapauksessa ja vaikka sillä ei ajettaisi silti joutuu maksamaan huollot, verot ja vakuutukset.
Quu: Yksityisautoilua ei pidä hillitä millään muotoa, päinvastoin auto on vapaan liikkumisen tae länsimaisessa yhteiskunnassa.
Miten ihmiset on selvinnyt ennen 1970 ja 1980 -lukja kun vasta silloin autot on yleistyneet todella? Jännästi kuitenkin mm. teollinen vallankumous on ollut tuolloin jo lähes 100v, kuussakin oli käyty yms.
Kyllä vapaa liikkuminen määritellään jotenkin ihan muuten kuin yksityisautoiluna. Vai estääkö jokin taho sinua liikkumasta johonkin tiettyyn aikaan tai julkiseen paikkaan?
Lisäksi Suomessa on sellainen harvinaisuus kuin jokamiehenoikeus, joka antaa meille luvan vaikka vaeltaa yksityisilläkin mailla ilman sen kummempia maanomistajan lupia. Vertaa vaikka Yhdysvaltoihin (joka käsittääkseni on länsimainen yhteiskunta?), jossa joissain osavaltioissa saat vaikka tappaa ihmisen joka on luvatta tontillasi. Kai tuossakin on jotain lisäpykäliä, mutta kärjistettynä heidän lainsäädäntö mahdollistaa sen.
Niin ja Amerikkaan kesti laivalla matka viikon. Sillä vaan ei ole mitään merkitystä nykyisiin ja tuleviin autonkäyttöä koskeviin kustannuksiin Suomessa.
TM testin auton kokonaiskulut halvemmasta päästä 32€/100km ja LiTu haluaisi lisää km kuluja tulonsiirtona sosiaalipolitiikan kuluihin.
No sehän on sitä perussuomalaista itäblokin jäännöspolitiikkaa. Siinä vaan kalikka kilahtaa työmiehen omaan nilkkaan kun auto jää pihalle korkeiden kustannusten takia.
"Yksityisautoilua ei pidä hillitä millään muotoa, päinvastoin auto on vapaan liikkumisen tae länsimaisessa yhteiskunnassa."
Joskus yksityisautoilu vapaan liikkumisen takeena kääntyy melkeinpä omaksi irvikuvakseen. Ruuhkat, melu, teiden kuluminen ja tietyöt sekä pysäköintipaikkojen niukkuus ovat tällaisia tekijöitä. Olen vuosikymmeniä asunut pääkaupunkiseudulla ja kulkenut töihin julkisilla kulkuneuvoilla tai polkupyörällä, en omalla autolla.
"Miten ihmiset on selvinnyt ennen 1970 ja 1980 -lukja kun vasta silloin autot on yleistyneet todella?"
Ihmisten elinpiiri oli pienempi. Pienillä paikkakunnilla esiintyi sisäsiittoisuutta kun ei päästy kauemmas puolisoa etsimään. Keikkatyöläiset eivät voineet asua kotonaan vaikka se olisi ollut vain muutaman kymmenen kilometrin päässä. Onneksi sentään työelämä ei yleisesti ollut sellaista pätkätyösilppua kuin nyt, koko ajan olisi joutunut muuttamaan.
Julkisen liikenteen käyttö on vapaa valinta. Onko yksityisautoilijat ollut vaatimassa lisämaksuja niiden käyttäjiltä kun julkinen liikenne tulee aivan älyttömän kalliiksi ylläpitää.
Ruuhkat on herroille ja duunareille samat, ei niitä pidä ruvet varallisuuden mukaan porrastamaan lisäämällä yksityisauton käyttäjän kustannuksia päinvastoin ne on jo kohtuuttomia. Parkkihallit on yksityisomistuksessa ja niiden kustannukset raavitaan yksityisautoilijoiden pussista.
Me autonkäyttäjät maksamme 4€/t asukaspysäköinnin ulkopuolella, asukaspysäköinti= Helsingin kaupunginhallitus päätti, että maksua korotetaan nykyisillä alueilla enintään 360 euroon vuodessa. Uusilla alueilla maksu on enintään 180 euroa vuodessa, siitä huolimatta käytämme yksityisautoa.
TeeCee: ”TeeCee: Minun tietääkseni on tutkimuksin osoitettu, että liikenteen turvallisuus ja sujuminen ovat sitä huonompia, mitä yleisempää liikennevirrassa on liikennesääntöjen rikkominen.
LiTu: ”Tähän voidaan todeta, että ko. tutkimukset ja liikenneturvallisuusarviot perustuu liikennevirroille, ei yksittäisille ajoneuvoille (kuten liikennesäännötkin). S02001 tuskin aiheuttaa liikenneturvallisuusriskiä, jos kukaan ei ole edes näkemässä kun hän kävelee punaisia päin...”
Aivan, tutkimukset puhuvat LIIKENTEEN turvallisuudesta ja sujumisesta, ei kenenkään yksittäisen ihmisen turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Minusta tässä pitää valita puolensa ennen kuin lähtee edes ajattelemaan koko asiaa: aikooko suhtautua asioihin liikenteen vai yksilön kannalta.
Nimittäin jos ajatellaan esimerkiksi turvallisuutta yksilön kannalta, niin mainitsemasi SO2001:n päätös rikkoa nopeusrajoituksia on hyväksyttävä loogiseksi hänen esittämillään perusteilla. Hän on laskenut, että hän elää muutenkin todennäköisesti vähän aikaa, että hänen nopeudellaan ottamansa riski ei ehdi realisoitua, mutta hän ehtii säästämään vielä rutkasti aikaa ylinopeudellaan. Muille ihmisille aiheutuva riski ei ole arvioinnissa mukana, koska hän ei välitä siitä: ”I don´t care. Eli so what. Kuoleehan ihmisiä muutenkin. Mekin kaikki kuolemme. Viikatemies riehuu raivopäisenä ympärillämme.”
Joten jos lähdetään arvioimaan liikenneturvallisuutta yksilöiden tasolla, voi jokainen tehdä melkein mitä lystää. Mutta jos asiaa pohditaan koko liikenteen kannalta, pitää käyttää koko liikennettä koskevia tietoja. Silloin ei ole väliä sen tapaisilla asioilla, että aiheuttaako esimerkiksi SO2001 liikenneturvallisuusriskiä kävellessään punaisia päin tyhjässä risteyksessä. Tätä tarkastelukulmaa käytettäessä tarkastelun faktaksi on otettava se, mitä tieteellisen tiedon mukaan tapahtuu liikenneturvallisuudelle, kun liikennesääntöjen rikkominen yleistyy tai vähenee. Minulla ei ole esittää faktoja punaisia päin kävelemisen vaikutuksista, mutta autoliikenteestä uskon löytäväni tutkimusnäyttöä siitä, että mitä useampia liikennerikkomuksia liikennevirrassa tapahtuu, sitä isompi on onnettomuuden todennäköisyys.
Arvaan kuitenkin, että myös jalankulkijoihin pätee sama. Minusta on loogista olettaa, että mitä useampi ihminen on totutellut olemaan kävelemättä päin punaisia, vaikka ympärillä ei näkyisi ristinsielua, niin sitä harvempi havaintovirheen vuoksi päin punaisia kävellyt jää auton alle. Ihmiset eivät keskimäärin ole läheskään niin tietoisia ympäristöstään kuin luulevat, etenkään nykyään kun niin monella on kuulokkeet korvilla tai katse älypuhelimen näytössä.
Yksilöitä ei voi tutkia, heissä on liikaa varianssia. Tulosten virhemarginaali pyörii mitättömän ja valtavan välillä, ei sellaisella tiedolla ole mitään virkaa. Pitää muistaa sekin, että ihmisillä on monia ajatusvinoumia, jotka haittaavat hänen käsitystään omista riskeistään. Aivotutkijat ovat todenneet, että ihminen käsittelee omia riskejään eri tavoilla, omat riskit jopa käsitellään eri aivojen osalla kuin muiden riskit. Ihminen on luonnostaan ylioptimistinen omista mahdollisuuksistaan, ja hänen psyykensä estelee realistisemman käsityksen pääsyä tietoisuuteen. Otamme vastaan realistista informaatiota muiden riskeistä, mutta emme omistamme.
Tuon tapaisilla asioilla perustellen olen sitä mieltä, että yksilöt eivät voi arvioida omia riskejään muuten kuin soveltamalla itseensä koko liikenteen riskejä koskevia keskiarvoja. Omat havainnot ovat usein tieteellisen tiedon vastaisia, mutta sen takia ei kannata jättää käyttämättä ainoaa todella toimivaa tapaa ennustaa omia riskejä. Tieteellinen tieto ei aina johda oikeaan johtopäätökseen omista riskeistä, mutta omien havaintojen perusteella tehdyt johtopäätökset johtavat vielä harvemmin oikeaan johtopäätökseen. Tulevaisuutta ei tiedetä, joten on luotettava ennusteisiin, ja ennuste on sitä parempi mitä suurempaan otantaan se perustuu.
Jos lähtee pohtimaan yksilötasolla TeeCeellä on liikaa yksinäistä aikaa pohtia asioita pitkän tieteellisen kaavan mukaan.
Liikenne ei ole mitään tiedettä, vaan kirjoitetut säännöt ja jos toinen niistä lipsuu toinen joustaa omista oikeuksistaan mahdollisuuksien mukaan, näin vältetään mahdollinen onnettomuus.
LiTu: Sinänsä olen täysin samaa mieltä, ettei sääntöjä pitäisi venyttää tai rikkoa – kuitenkin maalaisjärjenkin käyttö on sallittua
Maalaisjärjen käyttö ei ole ainoastaan sallittua, se on välttämätöntä. Eläminen on niin monisyinen juttu, että suurin osa siitä tulee pakostakin tehtyä enemmän tai vähemmän säveltämällä tilanteen mukaan. Tätä säveltämistä voidaan sanoa maalaisjärjeksi, talonpoikaisjärjeksi tai arkijärjeksi, mutta kaikki nimitykset ovat mielestäni hämääviä. Niistä saa kuvan että kyse olisi oikeasta järkeilystä, mutta todellisuudessa kyse on enemmän refleksinomaisesta alitajuisesta reagoinnista, jonka tarkoitus on parantaa yksilön mahdollisuuksia selvitä hengissä savannilla. Asiasta löytyy tietoa mm. Tiede-lehden artikkelista:
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/arkijarki_hylkii_tiedetta
Meille on ollut evolutiivista etua taipumuksesta yhdistää syy ja seuraus heppoisinkin perustein. Tärkeää ei ole ollut löytää totuutta vaan löytää asioille joku ratkaisu nopeasti ja mahdollisimman vaivattomasti. Ajattelu kuluttaa energiaa , eikä ajatuksiinsa syventynyt seuraa ympäristöään yhtä valppaana kuin vähemmän ajatteleva lajikumppani. Se haittaa ruuan hankintaa ja altista vaaroille.
Nykyään ravintoa riittää ajattelevillekin, eikä vähäinen ajattelu ole enää etu henkiinjäämistaistelussa ja suvunjatkamisessa, mutta aivojemme toimintatavat eivät ole muuttuneet uutta tilannetta vastaaviksi. Ymmärtääkseni tämä mekanismi on hyvin pitkälle sama, jota nykyään nimitetään mm. maalaisjärjeksi. Ehkä sitä kuvaisi parhaiten nimitys ”käytännönläheinen ajattelu”.
Aika harvasta liikennesääntöjen vastaisesta asiasta koituu käytännön vaaraa jos sen tekee kerran. Tai kaksi kertaa. Tai kolme. Tai...ja niin edelleen. Mutta jossain vaiheessa aivoissamme alkaa toimia ikivanha mekanismi, joka säästää ajattelun tarvetta siirtämällä toistuvat asiat alitajunnan automaattisesti hoidettaviksi. Vähitellen ajotapoihin pesiytyy kaikenlaisia rutiineja, joita niiden haltija ei hallitse, koska arkijärki sanoo että niitä ei tarvitse hallita, kyllähän nyt omaa järkeä pitää käyttää. Näistä tavoista pääsisi eroon tietoisesti ponnistaen, mutta sellaiseen ponnistukseen ei ole motivaatiota niin kauan kun kuljettaja kuuntelee omaa maalaisjärkeään tiedostamatta, mikä ääni se oikeasti on.
Sen vuoksi olen maalaisjärjen käyttöä vastaan, vaikka tiedänkin että sitä on pakko käyttää. Sitä käyttäessä pitäisi ymmärtää sen puutteet, ja sitä ei kovin paljon näe. Pitäisi ymmärtää, että päässämme kuuluu pyöriä ”haittaohjelma” jonka tehtävä on kuulostaa järjen ääneltä, jotta emme alkaisi pohtia asioita loogisesti ja oikeiden faktojen perusteella. Pitäisi ymmärtää, että se on kehittynyt nimenomaan KORVAAMAAN oikeaa ajattelua, ja että yksi sen tehtävistä on estellä meitä tiedostamasta, että asia on näin. Tällaisesta ymmärryksestä ei näy merkkejä monellakaan maalaisjärjen puolesta puhuvalla, varmaankin siksi, että tämä asia kuulostaa niin maalaisjärjen vastaiselta.
Quu: ” Jos lähtee pohtimaan yksilötasolla TeeCeellä on liikaa yksinäistä aikaa pohtia asioita pitkän tieteellisen kaavan mukaan.
Liikenne ei ole mitään tiedettä, vaan kirjoitetut säännöt ja jos toinen niistä lipsuu toinen joustaa omista oikeuksistaan mahdollisuuksien mukaan, näin vältetään mahdollinen onnettomuus.Sinänsä olen täysin samaa mieltä, ettei sääntöjä pitäisi venyttää tai rikkoa – kuitenkin maalaisjärjenkin käyttö on sallittua
Ajattelu vie aikaa ja on vaivalloista, ajattelematta jättäminen on vaivatonta ja nopeaa. Sinulla ei varmaan kauaa kulu noiden sinun mielipiteittesi tuottamiseen?
Liikenne ei ole tiedettä, tiede on luotettavin tietolähde siitä, mitä liikenteessä oikeasti tapahtuu. Oikeastaan se on AINOA tietolähde, koska väite että saa ajamalla selville mitä liikenteessä tapahtuu, on sama kuin väittäisi saavansa uimalla selville mitä merissä tapahtuu. Tiede ja maalaisjärki päätyvä monista asioista hyvin erilaisiin tuloksiin, ja on selvää kumman tulokset ovat mieluisampia apinanaivoillemme, sen itsensä tuottamat, vai sen tuottamia ajatuksia uhkaavat. Mutta tietoa ei kannattaisi valita sen mukaan kuinka mieluisalta se kuulostaa, se kannattaisi valita sen mukaan mikä on todennäköisimmin oikeaa.
LiTu: ” Halu ja pyrkimys voivat olla jotain vaikkei oma käyttäytyminen sitä heijastaisi”
Näin on, tarkoitinkin että ihmisen kannattaisi tiedostaa itseltään nämä ristiriidat. Tuollainen pyrkimysten ja käytännön tekojen ristiriita ei ole toivottava tilanne, joten ihmisen kannattaisi muuttaa joko pyrkimyksiään tai tekojaan, eikä sellaista voi muuttaa, josta ei ole tietoinen.
Olin vastaamassa nimimerkki SO2001:n kommenttiin. Hän on sanonut että hänelle tärkein asia on tavallisten ihmisten turvallisuus, ja että häntä ohjaa lakien sijaan universaalit arvot, joiden tärkein käsky on olla tekemättä pahaa muille. Siinä ovat hänen arvonsa.
Käytännön puolella hän sanoo olevan itsestäänselvyys, että isompi nopeus aiheuttaa lisää kuolonuhreja ja vammautumisia. Hän myös sanoo ajavansa lähes aina ylinopeudella. Hän haluaisi kehittää liikennettä nostamalla nopeusrajoituksia ja vähentämällä nopeusvalvontaa. Kun häneltä on tivattu että hänen itsensäkin mukaan se aiheuttaa ihmishenkien menetyksiä, hän sanoi että so what, I don’t care.
Joten ainakin tässä hänen tapauksessaan tuskin on kyse pyrkimyksen ja käyttäytymisen erosta, minusta kyse on siitä että hänellä ei ole koskaan ollutkaan pyrkimyksiä ajaa niiden arvojen mukaan, joita hän on sanonut omakseen. Ne eivät ole hänen omia arvojaan, vaan ne ovat arvoja joita hän toivoisi itsellään olevan. Hän ei mielestäni osaa oikein käsitellä sitä tosiasiaa, että todellisuudessa hänen arvonsa ovat pitkälti samoja, joita hän on moittinut kun niitä esiintyy muilla ihmisillä.
Tässä pieni katsaus hänen ajatusmaailmaansa: hän kuvaa itseään lakiateistiksi, ja sellainen hänen mukaansa rikkoo lakeja aina kun siitä on hänelle hyötyä. Toisaalta hän vaatii yhteiskuntaan tasa-arvoa, johon nykyinen yhteiskunta ei hänen mukaansa pyri, vaan sen johtava ajatus on, että kaiken saa tehdä mitä pystyy. Mielestäni hänen tapauksessaan kyse ei ole siitä että pyrkimys ja teot eivät kohtaa vaan siitä, että hänen eri pyrkimyksensä kohtaavat nokkakolarissa.
LiTu: ” Taannoin vuosia sitten silloisessa Kuusankosken kaupungissa pidettiin Liikenneturvan, Tielaitoksen yms liikenneturvallisuusasiantuntijoiden huippukokous,... selvisi että juuri nämä asiantuntijat ajoivat suurimmat ylinopeudet ko. paikassa suhteessa ”maallikkoon””
Minäkin muistan lukeneeni tuosta lehdestä. Ihmisellä on kova tarve puolustella vääriksi tietämiään tai muiden sellaiseksi väittämiä tekojaan, ja tällaiset tapaukset ovat kuin tehtyjä sen tarpeen tyydyttämiseen. Tällä palstalla on esimerkiksi käytetty jonkun poliisiupseerin ylinopeudesta käryämistä argumenttina sen mielipiteen puolesta, että valtio ei oikeasti ole tarkoittanut rajoituksia noudatettavaksi kun kuski huomaa että ylinopeus ei siinä tilanteessa aiheuta vaara.
Ihmiset ja asiat pitäisi pitää erillään, ja arkijärki ei tähän kykene. Kyllä sen itsestään huomaa. Vaimo sanoo että kun viet roskat ulos niin laita uusi pussi tilalle. Ai että miten mieltä lämmittää kun löytää vaimon jäljiltä pussittoman roskiksen tiskipöydän alta. Mutta asia on silti niin, että se pussi on paljon helpompaa vaihtaa tyhjennyksen yhteydessä kuin silloin, kun toisessa kädessä on kuollut kana ja toisessa sen suolet, joista pitäisi päästä jotenkin eroon.
Liikenneturvallisuusasiantuntijaksi pääsee tietämällä asioita, ei ajamalla itse tietojansa vastaavasti. Näiden asioiden henkilöiminen on houkuttelevaa, minunkin kommenttejani on yritetty haastaa kyselemällä millaisella autolla ajan. Tämän tiedon perusteella minusta voisi kuulemma tehdä riskianalyysin, ihan kuin minun tieteelliseksi tiedoksi väittämieni asioiden todenperäisyys olisi kiinni minun riskitasostani.
Uskottavuuteni on varmaan mennyt ikuisiksi ajoiksi nyt kun olen kertonut että suunnilleen kolmannes ajokilometristäni syntyy polkupyörällä. Nimittäin tutkimuksen Speed and road accidents: an evaluation of the Power Model, kappaleessa 8.1, The importance of speed as a risk factor, sanotaan näin: ”Speeding is clearly the most important contributor to fatalities, but makes a large contribution to all injuries as well. The only other factor that makes a contribution of a similar magnitude is to be an unprotected road user. Pedestrians, cyclists and riders of mopeds or motorcycles run a substantially higher risk of being killed or injured than do occupants of cars, trucks or buses.”
Eiköhän kohta joku keksi kysyä, että miksi olen väittänyt ylinopeutta vaaralliseksi jos kerran itse pyöräilen?
Quu:
Liikenne (on) kirjoitetut säännöt ja jos toinen niistä lipsuu toinen joustaa omista oikeuksistaan mahdollisuuksien mukaan, näin vältetään mahdollinen onnettomuus
Kumman paljon sitä sattuu vissiin, ettei "toinen" vaan ehdi joustamaan, kun niitä onnettomuuksia sattuu kuitenkin. Joissa on siis 2 tai useampi osapuoli.
No mutta, tarvitaanko enää muita liikennesääntöjä, Quu ratkaisi ongelmamme. Right on!!
Minkäs one-linerin keksisit korjaamaan itsekseen onnettomuuksiin joutuville? Älä kohella, niin ei satu mitään?
LiTu: ”Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, että jos tietoisuus tai tekniikka kehittää (lue: pitäisi kehittää) liikenneturvallisuutta, niin on ihmisen luontainen taipumus ”ulosmitata” turvallisuusvaikutukset ja ajaa henkilökohtaisella riskirajallaan.
Tuo taipumus taitaa tosiaan olla meille luontainen. Tässä tullaan taas siihen maalaisjärkeen: oman tuulilasin läpi katsellessa tuntuu hyvin loogiselta lisätä nopeutta kun alla on turvallisempi auto. Tässäkin pitäisi ajatella isompaa kuvaa, eli liikennettä. Ainakin niiden, jotka ovat eräänkin tekniikkaan keskittyneen lehden keskustelupalstalla vaatineet valtiota laittamaan tiet kuntoon ja uusimaan autokantaa liikenneturvallisuuden nimissä, SEN SIJAAN että valtio kyttää tavallisten rehellisten ihmisten ylinopeuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikenneturvallisuuteen sijoitettuja resursseja halutaan ulosmitata nopeudessa. Ihan luonnollinen halu, mutta keskustelun kannalta olisi hyvä jos mielipiteen haltija sanoisi niin kuin asia on eikä yrittäisi saada mielipidettään kuulostamaan siltä kuin hän olisi kovasti liikenneturvallisuuden asialla.
Voithan sinä TeeCee käyttää aikaasi liikenneturvallisuuden nimissä kirjoittelemalla ajankuluksi Kumppanille joka taitaa olla ainoa joka ottaa ne tosissaan.
LiTu: ” Toki näihin tottuessa on mennyt aikaa yms, mutta loppujen lopuiksi hetken turvllisemman ajanjakson jälkeen ihminen nostaa nopeutta kunnes tuo edellä mainittu riskiraja on saavutettu. Tähän perustuen väitän, että liikenneturvallisuutta ei voida parantaa kuin määrätyn verran erilaisilla tekniikoilla ja koulutuksilla (tietoisuuden kasvattaminen), sillä loppuosa menee tuon riskirajan kasvattamiseen eli ajonopeudet tai muut liikenneturvallisuusriskit kasvavat.
Väitteeseesi on pakko yhtyä, valitettavasti. Näin se ihmisluonto toimii, kaikista turvallisuutta parantavista asioista osa valuu hukkaan kun ihmiset hakevat porsaanreikiä ja omaa hyötyä. Suurin ihmistä uhkaava vaaratekijä liikenteessä on ihminen, sekä muut että hän itse. Ja suurin osa tästä riskistä muodostuu minun mielestäni siitä, että ihmiset eivät tiedä riittävästi siitä psykologiasta, joka hänen itsensä motiiveita ja sitä kautta tekoja ohjaa.
Tuppaamme ajattelemaan vain muita kun mietimme liikenteen ongelmia, mutta jätämme huomiotta sen ainoan ihmisen liikenteessä, jonka osalta voisimme liikenteen ongelmia vähentää. Tietysti olisi hienoa jos ihmiset pyrkisivät olemaan hyviä kuljettajia, mutta yllättävän monelle tuntuu mahdottomalta tavoitella edes tahallisista liikennesääntöjenrikkomista luopumista. Kommenteista olen ymmärtänyt tämän johtuvan ajatuksesta, että ITSE osataan välttää liikenneturvallisuutta vaarantavat tahalliset rikkomukset, mistä pääsen taas yhteen lempiaiheistani: tätäkään asiaa ei pitäisi ajatella omien kokemusten perusteella, vaan koko liikennettä koskevien tutkimusten perusteella.
Tilastollisesti liikennesääntöjen rikkominen ja liikenneturvallisuus korreloivat keskenään. Omat rikkeet tehdään tietysti turvallisesti, eihän kukaan tahallaan onnettomuuksia aiheuta, joten tämä tieto ei aiheuta muutospaineita ajotapoihin. Mutta psykologit ovat saaneet selville myös sellaisen asian, että me ihmiset emme osaa arvioida oikein tekojemme todellisia vaikutuksia riskeihin. Minusta tämä tarkoittaa, että tieteellisen tiedon perusteella loogisesti ajatellen on hölmöä perustaa selviytymisstrategiansa liikenteessä siihen, että ihmisille tyypilliset ajatusvinoumat eivät koske itseä. Mutta näin vaan moni tuntuu ajattelevan, ja heitä tämä ajamistamme ohjaava psykologia tuntuu kiinnostavan ihan erityisen vähän. Ajamisesta puhuminen kiinnostaa, mutta siitä ei haluta puhua, että miksi ajamme niin kuin ajamme. Tähänkin psykologit ovat löytäneet vastauksen, alitajuntamme pyrkii suojelemaan siellä piileviä tiedostamattomia motiivejamme.
Mutta ketä kiinnostaa? Onhan se nyt paljon kivempaa kinata että mitä ne kamerat siellä kehäykkösellä muka auttaa.
Quu:
Voithan sinä TeeCee käyttää aikaasi liikenneturvallisuuden nimissä kirjoittelemalla ajankuluksi Kumppanille joka taitaa olla ainoa joka ottaa ne tosissaan.
Ei tarvitse erikseen kirjoittaa, tulee luettua ne ihan muillekin osoitettuna, kiitos vaan.
Arvaa Quu, miksi otan hänen kirjoituksensa vakavammin kuin vaikkapa sinun? (ei tarvitse vastata...)
LiTu: ”Ainoa todellinen(mutta hidas) keino vaikuttaa liikenneturva on asenteiden muuttaminen tai parhaassa tapauksessa niiden luominen. Tästä päästään jälleen esimerkin voimaan, sillä asenteet (erit. liikenteessä) omaksutaan jo lapsena.
Tällä samalla logiikalla olen perustellut että liikennesääntöjen rikkominen turvallisissakin paikoissa voi huonontaa liikenneturvallisuutta. Omassa autossa tai jossain tien varressa voi olla lapsi oppimassa elämisen mallia. Aina ei ole, ehkä useimmiten ei ole, mutta aina välillä on. Minulla itselläni kaikkein vaikein asia liikenteessä on ollut totutella pois ajo-asenteista, jotka syntyivät pikkuhiljaa lapsuudessa ja nuoruudessa. Se tuntuu henkiseltä vastineelta ongenkoukun omasta nenästä vetämiselle. Kaikki itsessä sotii muutosta vastaan, vanhat tavat ovat niin helkutin mukavia ja oikeita, ainoa vika on että ne ovat tieteellisen tiedon mukaan vaarallisia. Useimpia se ei häiritse, eikä se minuakaan häirinnyt aluksi, mutta bitti kerrallaan asiat vääntyivät kohti nykyistä suuntaa.
Jos voin auttaa esimerkilläni edes yhtä nuorta ihmistä samaan edes yhden bitin vaihtamaan asentoa sellaiseksi, ettei sitä tarvitse enää aikuisena eli jääränä kääntää työllä ja tuskalla, niin kaikki riesa tulee jos sillä maksetuksi.
"Jos voin auttaa esimerkilläni edes yhtä nuorta ihmistä samaan edes yhden bitin vaihtamaan asentoa sellaiseksi, ettei sitä tarvitse enää aikuisena eli jääränä kääntää työllä ja tuskalla, niin kaikki riesa tulee jos sillä maksetuksi."
Nyt minä sen hoksasin, mistä näissä saarnoissa on kyse.
Tässä tullaan taas siihen maalaisjärkeen: oman tuulilasin läpi katsellessa tuntuu hyvin loogiselta lisätä nopeutta kun alla on turvallisempi auto. Tässäkin pitäisi ajatella isompaa kuvaa, eli liikennettä. Ainakin niiden, jotka ovat eräänkin tekniikkaan keskittyneen lehden keskustelupalstalla vaatineet valtiota laittamaan tiet kuntoon ja uusimaan autokantaa liikenneturvallisuuden nimissä, SEN SIJAAN että valtio kyttää tavallisten rehellisten ihmisten ylinopeuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikenneturvallisuuteen sijoitettuja resursseja halutaan ulosmitata nopeudessa. Ihan luonnollinen halu, mutta keskustelun kannalta olisi hyvä jos mielipiteen haltija sanoisi niin kuin asia on eikä yrittäisi saada mielipidettään kuulostamaan siltä kuin hän olisi kovasti liikenneturvallisuuden asialla.
Näinpä, usein aiheesta keskustellessa huomaan, että toinen osapuoli ajattelee liikenneturvallisuuden (kuten liikennesäännötkin) vain omalta kantiltaan ja itseään koskien; ei niinkään yleisen turvallisuuden tai yleisen liikenteen sujuvuuden kannalta. Jos ruvetaan kaivelemaan lakikirjoja, niin sieltä löytyy paljon sellaista, jossa ei yksilön kannalta ole mitään järkeä mutta tekee yhteiskunnasta tai yhteisöstä toimivamman, sujuvaman, turvallisemman tai tasapuolisemman.
Toki löytyy myös, poikkeuksena joka vahvistaa säännön, sellaisiakin lakeja ja säännöksiä, joita ei ole mietitty ihan loppuun saakka tai jotka ovat vanhentuneet jo ajat sitten. Liikennelainsäädännössä tällaisia ei taida oikeastaan olla, enemminkin rakennus tms laissa/asetuksessa. En tiedä onko vielä voimassa, mutta vajaat kymmenen vuotta sitten oli EU-direktiivi, jonka mukaan jokaisessa kerrostalon asunnossa täytyy olla pyörätuolin mukaan mitoitettu WC-kylpyhuone. Aikoinaan asuntoomme ei olisi edes päässyt pyörätuolilla (hissittömän talon 3. krs) mutta invavessa löytyi, vei mukavasti tilaa 48 neliön kaksiosta..
Quu:
Nyt minä sen hoksasin, mistä näissä saarnoissa on kyse.
Usko minua Quu: et ole hokannut mitään. Tuo oli huono jopa sarkasmiksi...
En usko Kumppania, olen evankelis-luterilainen
Quu:
En usko Kumppania, olen evankelis-luterilainen
En tiedä miten nuo kaksi asiaa liittyvät toisiinsa. Mahdollisesti huono yritys huumoriksi?
Taidat olla lisäksi tapauskovainen...
Kyllä, minulla on tapana ajaa hiukan ylinopeutta (20 km/t) taajamien ulkopuolella.
Lisäys pöytäkirjaan
Käytännössä useimmiten muun liikenteen takia alempi kuin nopeusrajoitus.
Quu:
...minulla on tapana ajaa hiukan ylinopeutta (20 km/t) taajamien ulkopuolella
Entäs taajamissa?
"Hiukan" on tietysti suhteellinen käsite, mutta siitä vaan!
Kun ajaa hiukan yli 20 ylinopeutta pääsee päiväsakoille ja ne onkin sitten isot
Edellyttää tietysti että on nettotuloja!
Quu:
minulla on tapana ajaa hiukan ylinopeutta (20 km/t) taajamien ulkopuolella.... Kun ajaa hiukan yli 20 ylinopeutta pääsee päiväsakoille ja ne onkin sitten isot
Kaikille samassa suhteessa isot, eikös vaan. Toisilla vaan tuntuu enemmän kuin joillakin.
Eikös se ole vaikeata kun ei saa päästää 21 km/h ylinopeuteen, alamäessä voi lipsahtaa, ei voi tuijottaa kuin mittaristoa ettei niin tapahdu jne.
Hybridi pysyy vakioilla hyvin toleranssissa, lataa alamäissä mikä pitää vauhdin vakiona.
Quu:
Hybridi pysyy vakioilla hyvin toleranssissa, lataa alamäissä mikä pitää vauhdin vakiona.
No hyvä. Mutta ihan vaan tiedoksesi sitten, että sama on toistettavissa rajoitusnopeuksillakin.
Jatketaa tätä papukaija keskustelua toistamalla kommentit.
Quu:
Hybridi pysyy vakioilla hyvin toleranssissa, lataa alamäissä mikä pitää vauhdin vakiona.
No hyvä. Mutta ihan vaan tiedoksesi sitten, että sama on toistettavissa rajoitusnopeuksillakin.
Siis mitä?