Pieni lisänopeus ei lisää riskiä

897 kommenttia
12425262830
  • Herbert:
    muuallakin kuin pönttövalvotulla osuudella puuttumiskynnyksellä on merkitystä

    Tuota siis tarkoitit, OK.

      
  • Iltalehti: "Prosentin muutos keskinopeudessa muuttaa loukkaantuneiden määrää kahdella prosentilla ja kuolleiden määrää neljällä prosentilla, kertoo poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen poliisihallituksen tiedotteessa."

    Tuo varmaan pitää paikkaansa, mutta tässä asiayhteydessä kommentti johtaa harhaan. Puuttumiskynnyksen alennus tuskin saa aikaan tuollaista vaikutusta. Ajaahan puolet rajoituksen mukaan, eikä näiden tarvitse ajonopeuttaan alentaa.

      
  • "kuolleiden määrää neljällä prosentilla"
    Millä aikavälillä kehätiellä ylinopeuden aiheuttavien kuolleiden määrä vähenee?

      
  • "Hei syyllinen kaikkeen löytyi!

    http://www.iltalehti.fi/autot/2016091922343087_au.shtml"

    Hesari kirjoitti Hasselista jo 27.8., linkitin sen osastoon poimintoja sanomalehdistä, mutta eipä monikaan tainnut tuolloin lukea.

      
  • Jotakintaasvaihtuvaamerkistöä-tai-Toyota:
    Millä aikavälillä kehätiellä ylinopeuden aiheuttavien kuolleiden määrä vähenee?

    Pitkällä aikavälillä.

      
  • Tosi pitkä aikaväli kun tyhjästä on paha vähentää.

      
  • Eikös se ole hyvä juttu? Ottaen huomioon määrän mitä kehäteillä sattuu kolareita.

    Mihinköhän tilastoon tämä kuolo lasketaan?
    http://www.hs.fi/kaupunki/a1473643754783

    Tarkkaan ottaen sinun olisi pitänyt lainatakin näin:
    Prosentin muutos keskinopeudessa muuttaa loukkaantuneiden määrää kahdella prosentilla ja kuolleiden määrää neljällä prosentilla, kertoo poliisiylitarkastaja tiedotteessa.”

    Eihän tuossa jutussa jota lainasit, sanottu sanaakaan siitä, että laskennassa huomioidaan juuri kehätiet, höh! Etkö osaa erottaa yleistä tasoa yhdestä tienpätkästä, tilastollisesti laskien ja ennustaen?

    http://www.iltalehti.fi/autot/2016090622269555_au.shtml

    Voisin veikata, että löytyy aika monta tienpätkää, jossa ei ole sattunut loukkaantumisia, saati kuolonkolareita. Samat rajoitukset ja muutokset puuttumisiin koskee niitäkin tietysti silti. Mikä on siis pointtisi?

      
  • Millä aikavälillä kehätiellä y l i n o p e u d e n aiheuttavien kuolleiden määrä vähenee?
    Sinnehän niitä pönttöjä lisättiin liikenneturvallisuuden nimissä.
    Tätä minä kysyin en valtakunnallista tilastoa.

      
  • Minusta sinä sait jo vastauksen, tai parikin. Tyydy siihen/niihin ja lakkaa viisastelemasta. "Nokkeluutesi" ei johda mihinkään tässä asiassa.

    Meneekö sinulta yhä edelleen ja ainiaan ohi, että liikenneturvallisuuden parantaminen ei ole vain kuolonkolareiden vähentämistä? Ehkä sinun kannattaisi ajatella uudestaan, vai mitä olet mieltä itse?

      
  • Väärin, aina pieni nopeus tai ihmisen pieni lihominen lisää merkittävästi riskiä

    Ajotaidot ovat aina maksiminopeuden tasolla, ei puoliakaan osaa hallita autoaan jos jotain täysin yllättävää tapahtuu.

    Vaikka itse onnettomuus ei tapahdu maksiminopeudella, on onnettomuutta kuitenkin edeltänyt liian suuri tilannenopeus, josta onnettomuus on tapahtunut.

    Pieni nopeuden alentaminen tai ihmisen painon alentaminen vähentää riskiä ratkaisevasti onnettomuuksia tai sairastumisia.
    Tuo onnettomuuksien aleneminen vaikuttaa sitä kautta, kun ihminen on "parempikuntoinen" alkaessaan entisen 100 km/h jälkeen 95 . Vaikutus ei tosin kestä ikuisesti.

    Kerroin että moni ei osaa hallita jos jotain yllättävää tapahtuu, näin se vaan on. Olen nähnyt että kuski menettää autonsa hallinnan kun 150 m etäisyydellä tapahtuu kolari, hän seuraa sitä ja unohtaa ajamisen.

    Nopeus lisää myös aina onnettomuuksia, ajat sitten päin hirveä tai lintua. Jos ajat lintuun, tuulilasi ei rikkoonnu alle 100 km nopeuksissa, mutta rikkoontuu usei jo 115 km nopeudella.

    Myös useat ihmiset ovat niin huonokuntoisia että eivät kestä läheskään terveenä edes kolarointia 70 km vauhdissa, auto kestää nykyään paremmin kuin rapakuntoinen miäs.

    Niitä pahoja paikkoja tulee niin harvoin että moni ei ajattele itseään, eikä perhettään ennen kuin se tapahtuu lähiomaiselle tai itselle.
    Asioilla ei ole peruutusvaihdetta.

      
  • Niitä pahoja paikkoja tulee niin harvoin että moni ei ajattele itseään, eikä perhettään ennen kuin se tapahtuu lähiomaiselle tai itselle.

    Toisaalta suurin osa oikeasti tietää, mitkä asiat lisäävät riskiä, mutta jostain syystä oma rooli tässä kokonaisuudessa ulkoistetaan vetoamalla varsinaisiin ongelmien aiheuttajiin, kuten rattijuoppoihin, vanhuksiin yms. perinteisiin ryhmiin. Samalla huomaamatta mitätöidään yksi potentiaalinen mahdollisuus parantaa turvallisuutta. Tuskin meistä monikaan on edes kysyttäessä oikeasti sitä mieltä, ettei parannettavaa enää olisi. Tämä tuli mieleeni, kun silmiini osui kalenterista (viime)viikon mietelause: "Osoittaa rohkeuden puutetta, jos tietää mikä on oikein, mutta ei tee niin." Kungfutse.

    Pelkureita tien päällä siis riittää. Kuka haluaa kuulua tuohon joukkoon?

      
  • Minua pelottaa taajamien ulkopuolisen liikenteen valvonnan puute, sekä mopoautot ja polkupyörät.

      
  • Juuhhaa; "Myös useat ihmiset ovat niin huonokuntoisia että eivät kestä läheskään terveenä edes kolarointia 70 km vauhdissa, auto kestää nykyään paremmin kuin rapakuntoinen miäs."

    Autojen turvatekniikka perustuu siihen,kuinka saadaan ylisuuret hidastuvuudet kuriin. Toisin sanoen tavoite on säilyttää ihmiset ehjinä- ei autot. Ja autoteollisuus miettii jo nyt, kuinka paljon länsimaisten ihmisten ikääntyminen ja yleinen terveyden huonontuminen vaikuttaa kolariturvallisuuteen. Se voi loppujen lopuksi olla iso tekijä tilastoissa lähivuosikymmeninä monessakin suhteessa. Melkein joka viides (18 %) suomalainen on nyt yli 65 v ja 26 % vuonna 2030.

    Herbertin heittämä mietelause pistää ajttelemaan, kuinka siis oikeasti toimin tienpäällä, kuljin millä tahansa. Ja kun tuossa mainittiin mopoautot ja polkupyörät, niin kyllä välillä tuntuu, että pyörätiet ovat kohta puoleen vähintään yhtä riskialttiita väyliä kuin ajotiet. Joka vehkeellä, jolla siellä ajetaan ja osittain niilläkin, jolla ei saisi ajaa, päästellään aina täysiä tilanteesta ja paikasta riippumatta. Ja nopeusero etenkin suhteessa kävelijöihin on tappava.

    Käytetäänkö sitten valvontaresursseja taajamien ulkopuolelle vai mihin, on mielenkiintoinen kysymys. Henkilökohtaisesti näyttää siltä, että poliisilla ei ole voimavaroja valvoa taajamissa tärkeitä asioita muuta kuin koulujen aloitusviikoilla. Ulkopuolella juuri näitä totaalisesti piittaamattomia kuljettajia ei valvota juuri lainkaan- tähän porukkaan ei paljoa kameravalvonta toimi. Riski jäädä kiinni suurista ylinopeuksista ja törkeistä liikenteen vaarantamisista on pieni. Toisessa keskustelussa sain kuraa silmille kun ihmettelin valtavaa tehojen ja kiihtyvyyksien arvostelua ja kun kerroin liikenteessä kohtaamista hulluista risteysalueista- tai vastaantulijoista piittaamattomista ohituksista, kommentit oli mielenkiintoisia.

    Myönnän heti, että en aja itsekään juuri koskaan täsmälleen sallittua nopeutta hyvissä olosuhteissa maantiellä. Mutta sitäkin enemmän kiinnitän huomiota oikeisiin tilannenopeuksiin ja liikenteen sekä olosuhteiden seuraamiseen, näkemiseen ja näkymiseen ajoneuvoluokkakin huomioiden. Tähän esimerkkinä, että tuolla tien päällä on tukuttain autoilijoita, jotka ajaa aina samaa nopeutta. 100 ajetaan alinopeutta ja 80 risteysalueilla alempi nopeusrajoitus ei aiheuta muutoksia.

      
  • välillä tuntuu, että pyörätiet ovat kohta puoleen vähintään yhtä riskialttiita väyliä kuin ajotiet. Joka vehkeellä, jolla siellä ajetaan ja osittain niilläkin, jolla ei saisi ajaa, päästellään aina täysiä tilanteesta ja paikasta riippumatta. Ja nopeusero etenkin suhteessa kävelijöihin on tappava.

    Miten tuo poikkeaa ajoradasta? Kun kevyen liikenteen väylää ei ole, kuljetaan tien reunassa. Ei autoilijat yhtään hidasta, vaikka pyörällä tai kävellen olisi liikkeellä. Usein eivät edes pidä riittävää sivuttaisetäisyyttä. Ei ainakaan silloin, kun samaan aikaan on vastaantulijoita. Erona on vain se, että kevyen liikenteen väylällä jalankulkijat hortoilevat miten sattuu, vaikka väylä on osoitettu myös pyörille ja joskus mopoillekin. Erona on myös se, että ohittavat ajoneuvot kulkevat klv:llä n. 20-40 km/h, kun ajoradalla niiden nopeus on n. 80-100 km/h.

    Lisäksi liittymissä autoilijat kiinnittävät huomiota usein vain ajoradan tapahtumiin ja kevyen liikenteen väylän kulkijoiden vastuulle jää väistäminen, vaikka sääntöjen mukaan tilanne pitäisi olla päinvastainen.

      
  • Kaikki on suhteellista, mutta tämä on Suomen liikenneturvallisuuden heikentämisen hinta:

    3.1 Taloudelliset vaikutukset
    Kokonaisuudistuksen taloudelliset vaikutukset
    Liikkuvan poliisin yhdistäminen paikallispoliisiin sekä Poliisin tekniikkakeskuksen ja aluehallintovirastojen poliisin vastuualueen toimintojen siirtäminen ovat osa suunniteltua poliisin hallintorakenneuudistusta. Kokonaisuudessa hankkeella tavoitellaan 25—30 miljoonan euron säästöjä poliisin johto-, hallinto- ja tukitoiminnoista.

    Vertailun vuoksi niille joiden mielestä on pakko säästää:

    Suomen Hornet-hävittäjien korvaamisen odotetaan maksavan yli 10 miljardia euroa. Yksi vaihtoehto on kalliiksi moitittu F-35.

    Sitä saa mitä tilaa sanoi perussuomalainen puolustusministeri.

      
  • Täysillä ajavia henkilöauton kuljettajia (itseni mukaan lukien) olen nähnyt yleisessä liikenteessä tietääkseni vain Saksan moottoriteillä. Sen sijaan 40 km/h:n alueella useimmat mopoautot saavuttavat minut ja liimautuvat takapuskurin tuntumaan ja 50 km/h:n alueella on jotkut polkupyöräilijätkin ajaneet ylinopeutta, no kaikki eivät välttämättä ajaneet vielä täysillä.

      
  • MerkkihässäkäjokavoihuomennaollataasToyota on tehnyt poimintoja jostakin:
    Suomen liikenneturvallisuuden heikentämisen hinta... Kokonaisuudessa hankkeella tavoitellaan 25—30 miljoonan euron säästöjä poliisin johto-, hallinto- ja tukitoiminnoista.

    Paljonkohan säästyisi lisää, jos loputkin kuljettajat (minkä vaan ajoneuvon) vielä ottaisivat oman vastuunsa aktiivimmin haltuun liikenteessä?

    Tarvitaanko aina ihan oikeasti poliisia pamputtamaan asennetta selkärankaan?

      
  • No ei tarvita sen päivän jälkeen kun meistä ja tulevista kansalaisista tulee yhtä kuuliaisia ja lain oikein tulkitsevaa kuin Kumppani antaa ymmärtää olevansa.
    Sitä odotellessa pamppua selkään.

      
  • FARwd: "Täysillä ajavia henkilöauton kuljettajia (itseni mukaan lukien) olen nähnyt yleisessä liikenteessä tietääkseni vain Saksan moottoriteillä. "

    Mutta täysillä ajavia pyöräilijöitä ja mopoilijoita on sitten sitäkin enemmän niin ajoradoilla kuin kevyenliikenteen väylillä.

      
  • EiehtinytvaihtaaToyotaanvieläkään:
    No ei tarvita sen päivän jälkeen kun meistä ja tulevista kansalaisista tulee yhtä kuuliaisia ja lain oikein tulkitsevaa kuin Kumppani antaa ymmärtää olevansa.

    Haukotusta...

    Sitä odotellessa pamppua selkään.

    Se on ihan oma valintasi. Voi olla ihan oma luontosikin, mutta siitä vaan sitten.

      
  • Tartunpa minäkin täysillä ajamiseen, kun se tärkeäksi yksityiskohdaksi näytti nousevan:

    "Ja nopeusero etenkin suhteessa kävelijöihin on tappava."

    Mopolla täysillä ajaminen on helppo juttu, kääntää vaan kahvan pohjaan aina, kun siltä tuntuu. Pyörällä täysillä ajaminen onkin eri asia. Jos tavoitellaan maksiminopeutta, hapottaa jalat minuutin kuluttua ja vauhti hiipuu. Mutta jos ajetaankin 50 kilsan matkaa täysillä, nopeus on ehkä puolet tuosta toisesta tilanteesta. Itselläni usein käyttämälläni reitillä on ylämäki, jonka kaupasta tullessani poljen yleensä täysillä, nopeus 20 kilon ostoskassit mukana on ehkä 10-15 km/h. Tarkkaan en tiedä, kun ei ole nopeusmittaria.

    Täysillä ajaminen ei siis ole ongelma. Se on ongelma, että klv:llä, jossa nopeusrajoitus on yleensä sama kuin ajoradalla (minun kauppamatkastani suurin osa 60-80 km/h), pitäisi ajaa nopeudella, jolla törmääminen jalankulkijoihin ei mahdollisesti aiheuttaisi henkilövahinkoja. Käytännössä tuo tarkoittaisi pyöräilystä luopumista, koska 7 kilsan matkalla pyöräily muuttuisi epäkäytännölliseksi kulkumuodoksi. Tähän siis tarvitaan ratkaisu ja mieleeni tulee kaksi vaihtoehtoa:
    1. Siirretään nopeat pyöräilijät ajoradalle ja varmistetaan, että pientareet ovat riittävän leveitä, jotta autoliikenne ei häiriintyisi ohituspaikkojen puuteen takia.
    2. Vastuutetaan jalankulkijat käyttäytymään klv:llä kuten ajoradallakin eli ottamaan vastuun hortoilustaan ja huomioimaan sen, että samaa väylää käyttää myös ajoneuvot.

      
  • Yhdistetyille kävely/pyöräteille pitäisi pamputtaa, oikeaa puolta mennään ja vasemmalta ohi, nyt tämä jalankulkijoiden vapaa valinta aiheuttaa pyöräilijälle arpomista miltä puolelta ohi pääsee.

      
  • Herbert: ”Tähän siis tarvitaan ratkaisu ja mieleeni tulee kaksi vaihtoehtoa:

    1. Siirretään nopeat pyöräilijät ajoradalle ja varmistetaan, että pientareet ovat riittävän leveitä, jotta autoliikenne ei häiriintyisi ohituspaikkojen puuteen takia.
    2. Vastuutetaan jalankulkijat käyttäytymään klv:llä kuten ajoradallakin eli ottamaan vastuun hortoilustaan ja huomioimaan sen, että samaa väylää käyttää myös ajoneuvot. ”

    Pyöräilijät on siirretty pyöräteille koska heitä kuoli niin paljon ajoradoilla. Nopeimpien siirtäminen takaisin autojen sekaan aiheuttaisi todennäköisesti enemmän uhreja kuin heidän pitämisensä klv:llä.

    Jo nyt jalankulkijat on vastuutettu omasta hortoilustaan ja huomioimaan muut liikkujat, silti jälki on mitä on.

    Oma ehdotukseni on propaganda. Käytännöllisesti katsoen kukaan ei ajattele kävelemistään, ja hyvin harva omaa pyöräilyäänkään, ne hoituvat alitajuisesti. Siksi mielestäni kevyen liikenteen käyttäytymiseen pitää pyrkiä vaikuttamaan alitajunnan kautta. Valtion TV- ja radiokanavat velvoitettaisiin jatkuvaan tiedottamiseen. Kunnat velvoitettaisiin asettamaan klv:ien varteen kylttejä, joissa kerrotaan kuinka väylää on tarkoitettu käytettäväksi. Väylien pintaan maalattaisiin nuolin havainnollistettuja lyhyitä ja helppotajuisia viestejä, joissa kerrottaisiin missä kohdassa kenenkin tienkäyttäjän pitäisi sillä paikalla olla. Suojateiden lähelle kiinnitettäisiin merkkejä, joissa olisi hyvin lyhyesti ja kuvin havainnollistaen kerrottu kevyen liikenteen vastuut lähettyvillä olevalla suojatiellä. Sitä ei pidä kiinnittää suojatien tolppaan, koska suojatien reunalla ei kuulu lueskella. Televisiossa pyörisi jatkuvasti muutama lyhyt tietoisku, jotka puuduttavalla toistolla takoisivat viestinsä syvälle alitajuntaan.

    Itselläni pyörii muutama takavuosien mainosjollotus vieläkin päässä, vaikka mainostettuja tuotteita ei ole enää valmistettu vuosiin. Silloin aikoinaan sitä ihmetteli että onko nuo mainostajat ihan tyhmiä, eihän kukaan halua ostaa tuotetta joka tuo mieleen sen raivostuttavan toiston. Jälkeenpäin selvisi, että ei ne tyhmiä olleet, vaan ne olivat palkanneet psykologeja.

      
  • Sehän siinä onkin, että jalankulkijalle ei ole oikein minkäänlaisia sääntöjä. Ainoa, minkä löysin on tämä: 40§ "Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa". Pykälää sovelletaan varmaan myös yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Yleensä viittaa suositukseen eli jalankulkija saa hortoilla missä tahansa.

    En usko, että nopeiden pyöräilijöiden siirtäminen ajoradalle (=pyörätien käyttö vapaaehtoista) olisi ongelma turvallisuuden suhteen. Liittymät ovat klv:n vaarallisimpia paikkoja ja siellä ongelmana on autoilijoiden huomion kiinnittyminen ajoradan tapahtumiin. Toki ajoradan käyttö vähänkin vilkkaammalla tiellä edellyttää kohtuullisen leveää piennarta, mitä läheskään kaikkialla ei ole, eikä sellaisia ole etenkään tässä taloustilanteessa varaa rakentaa. Ongelmia ajoradalla saattaisi tulla, jos teinit jopoineen ja pokemoneineen siirrettäisiin ajoradalle. Tosin ongelma ratkeaisi itsestään, koska he mieluummin luopuisivat pyöräilystä kuin ajaisivat ajoradalla. Siitä taas aiheutuisi toinen ongelma, joten tuo ei ole mahdollinen vaihtoehto.

      
  • Hyvä kun täsmensitte tuota "täysillä ajamista". Oikea termi olisi varmasti myös tuonne klv:lle tilannenopeus. Jos edessä on paljon jalankulkijoita, lapsia, vanhuksia, bussipysäkki täynnä ihmisiä, stop risteys autoille (sitä kun ei noudateta kovin hyvin)... niin oikea tilannenopeus on usein melko alhainen - samalla jarrutaagia tapaillen.
    Jotenkin ei tarvitse ihmetellä, jos pyöräily ei edisty työmatkailussa tai liikkumisessa kaupunkialueilla nykyistä enemmän, kun pyörä on ajoradan reunassa/ ajoradalla liikuttaessa autoilijoiden armoilla ja kvl:llä ajettaessa saa aivan tosissaan olla varomassa kaikkia muita, jotka siellä liikkuu. Toisin sanoen polkupyörille tulisi olla aina kun mahdollista omat väylät ja mopoille muutama km lisää nopeutta lainsäädäntöön (aika moni sitä vähän lisää oma-aloitteisestt) , jotta ne kulkisi sujuvasti ajoradalla muun liikenteen mukana.

    Tuosta jalankulkijoitten vapaudesta liikkua yleensä (?) missä reunassa (välillä keskellä...)tahansa haluaa, tulisi luopua. Kaikki liikenne oikeanpuoleiseksi.

    Kuinkahan moni päättäjä (paikallistasolla ja säädöstasolla) liikkuu useammalla eri liikennevälineellä, jotta osaisi oikeasti hahmottaa eri kulkuvälineitten ongelmat ja eri kulkuväylien riskit ja muutos tarpeet ?

      
  • Painoindeksistä päätellen ainakin kovin joukkoliikennepainotteista käyttö on: Taksilla, lentokoneella, toki myös omalla autolla... Ja kun kommunismi ei nykyään ole juuri kenenkään mielessä positiivinen mielleyhtymä, Soinin (bmi arviolta 45) möläytyksen sävyä fillarikomunismista ei tarvitse pitkään miettiä.

      
  • Tervo taas asialla:
    http://www.iltalehti.fi/autot/2016101222451129_au.shtml

    Professori hämmästelee poliisin lähettämää kirjettä: täysin väärä kuva ajonopeuden vaikutuksista

    Tervo perustelee asiaa sillä, että poliisin väittämä perustuu pelkkään matemaattiseen kaavaan, ei tutkittuun todellisuuteen. Poliisin mainitsemat luvut eivät hänen mukaansa korreloi lainkaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyön tulosten kanssa.

    Jne.

    Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikös tutkijalautakunta työskentele nimenomaan vain kuolonkolarien kimpussa?

    Ja vielä, eikös henkilövahinko-onnettomuus tarkoita yleisesti sitä, että kolariin joutunut vähintäänkin loukkaantuu, vähemmän vakavasti, vakavasti tai pysyvästi ja pahimmassa tapuksessa jopa kuolee?

    Nopeutta kirjeessä mainitulla tavalla pudottamalla voi siis (laskennallisesti vaikka sitten) jopa välttää loukkaantumiset, lieventää niitä, puhumattakaan että ei kuolisi. Jos siis joutuu kolariin, itse aiheuttaen, tai muiden toimesta.

    Miten proffalla voi tuossa mennä sitten nuo seuraukset terminologiamielessä noin sekaisin? Henkilövahinko-onnettomuus ei ole siis synonyymi kuolonkolarille, joita tutkitaan erikseen. Vai toimittajallako ne menee sekaisin?

      
  • Usein ajaessani mietin paljonko vauhdin lisäys vaatii keskittymistä mikäli aidosti yritän seurata muuta liikennettä tai maantiellä hirviä. Viimeisimmässä läheltä piti -tilanteessa valkohäntäpeura oli tulossa tielle, mutta hidastaminen oli helppoa koska ajonopeus oli n. 80 eikä 100 km/h. Vartti pois vauhdista puolittaa jarrutusmatkan ja riskit huomaa paremmin koska nopeuden kasvaessa tarkka näkökenttä kapenee.

    Moni ohittaa muuta liikennettä, eli syystä tai toisesta haluaa ajaa ylinopeudella tai korkealla tilannenopeudella. Ainahan törmäystä voi jälkikäteen selitellä että kyseessä oli liikenneonnettomuus, vaikka hieman hitaammin ajamalla törmäykseltä olisi voinut välttyä. Reagointiaika + jarrutus = pysähtymismatka.

    Turvallinen ajaminen voi pitkästyttää - 80 km/h tuntuu hyvin hitaalta, mutta ajotietokone kertoo että se on taloudellisempaa. Minulle ei nopeusrajoitusten noudattaminen ole vaikeaa, mutta kieltämättä professoritason asennemuokkaaja voi vaikuttaa siihen että joku voi pitää turvallista ajotapaa pelkkänä teoriana.

    Korkeampi ajonopeus edellyttää pidempiä turvavälejä, esimerkiksi sitä ei tuossa jutussa mainittu. Siitä muistutettiin että kun törmäys sitten tapahtuu niin turvavöistä on hyötyä.

    http://www.brillet.fi/fi/optikko_vastaa/liikennenako/
    "Kuljettajan tarkka näkökyky on keskeisin niin omaa kuin muidenkin liikenneturvallisuutta parantava seikka." "Laittomalla näöntarkkuudella ajaa liikennenäkötutkimuksen tulosten perusteella noin 60 000 kuljettajaa. Näkökenttä on liian kapea 50 000 kuljettajalla. Jos näiden päällekkäisyydet vähennetään päädytään kaikkiaan arvioon noin 100 000 kuljettajasta, jotka eivät täytä ajokortin näkövaatimuksia.

    Mahtavatko nämä kuljettajat ajaa muun liikennevirran mukana, vaiko hitaammin?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit