Käytetyt dieselautot eivät enää käy kaupaksi Suomessa ?
15 kommenttia
Aloittanut 30.09.2016 13:39
Kuulemma automarkkinoilla Suomessa on nyt sellainen tilanne että käytetyt dieselautot seisovat kauan myymättöminä autokaupoissa, koska dieselautoihin kohdistuva kysyntä on melko heikkoa.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Tämä on vain mielipide, mutta en ole koskaan pitännyt diesel autoista olen ajanut kyllä moderneja vääntöä löytyy.
Varsinkin jos pitäisi talvella etsiä mitä laatua tankkaa arktista ja miettiä hyytyykö kippo jne.
Bensa on monessa mielessä huolettomampi talvella ja kabiini lämpenee nopeammin.
Ja älkää ottako sitä weberiä tähän mukaan sehän lisää kulutusta.
Niin kyllähän tuo vääntö on aika huimaa, ajoin yhtä 130 hp Nissan X-Trailia automaattina ja se olisi mennyt tyhjäkäynnin kierrosluvuilla varmaan jyrkät ylämäetkin.
Mistä tämmöistä on kuulunut? Ei itselläni mitään tilastoa ole, mutta pidemmän aikaa nettiautostakin dieseleitä (max 5v, 120tkm) katselleena sanoisin hyvillä varusteilla olevien autojen löytävän uuden omistajan nopeasti. Vanhemmat autot saattavat kiertää huonosti käyttövoimasta riippumatta.
Talvilaatua ei minun ole tarvinnut koskaan etsiä. Vastuullinen myyjä huolehtii että sitä on ajoissa pumpulla. Näihin aikoihin saatan tosin katsoa kumpaa laatua jakelussa on.
Bensan kulutusta Weberit lisää taatusti ? no ymmärsin kyllä mitä ttsport tarkoitti. Lohko/sisätilalämmittimen käyttö tasoittaa käyttövoimasta tulevan eron talvella.
Sehän on käytetyn ostajalle hyvä asia, jos dieseleitä saa jatkossa halvemmalla.
En tiedä dieselauton talviongelmista, koska en ole nähnyt kojetaulussa vielä -35 astetta kylmempää. Siihen saakka pärjää hyvin Nesteen -29/-34 talvilaadullakin, joten yleensä en edes käytä -37 asteen suodatettavuuden Neste Pro dieseliä. Talven tankkaukset eivät ole ongelma, koska kodin lähellä sijaitseva asema hoitaa tankkeihinsa sopivaa ainetta kelin mukaan. Maantieajossa 1600 km rangella liikkuvaa autoa ei juuri muualla tarvi tankatakaan, joten en näe missä on ongelma? Ehkä se selviää jonain päivänä, mikäli sattuu kova pakkasjakso yllättävään ajankohtaan?
Samepisteestä ja suodatettavuudesta huolissaan olevilla Esson Paarin tietäjillä on vaikka mitä konsteja suodattimen vaihtoineen ja lisäaineineen. Minulla ei ole tuollaisesta omaa kokemusta, koska lisäaineita en ole toistaiseksi tarvinnut, ja polttoainesuodatinkin vaihdetaan ainoastaan huolto-ohjelman mukaisesti noin 2 - 3 vuoden välein kilometreistä riippuen.
Webasto tosiaan kuluttaa jonkin verran, ja sen turvin pääsenkin ympärivuotisena kulutuksena suunnilleen EU-normilukemiin. Eihän kulutusta verratakaan viileänä kesäaamuna hiljaisella seututiellä ajettuun kolmosella alkavaan pätkään, joka on äärimmäinen eikä tyypillinen arvo. Polttoainekuitit pinoon ja katsotaan vuoden lopussa paljonko tänä vuonna meni.
Lämpökanavien 1200 Watin PTC-vastukset napsahtavat kylmässä kelissä päälle heti auton käynnistyttyä, joten niiden kulutus on tietenkin mukana tuossa vuoden keskiarvossa. Toisin kuin Webaston, sitä ei saa edes sähkölämmityksellä kokonaan pois. Ja se muuten näkyy kylminä aamuina jo ennen talvirenkaille vaihtoa, kun aamun työmatkan kulutus nousee yli viitosen.
Nyt taitaa vuosikulutus hieman nousta, koska tänä kesänä yli 10% kaikista ajoista on menty kärry perässä ja välillä raskaan kuorman kanssa, joten kesärengaskauden keskikulutus lähestyy peräti viittä sadalle.
Jos ajaa mieluummin bensa-autolla, tarviiko sen perusteeksi muuta kuin "mä halusin tällasen"? Kai bensa-autoja myydään ilman tekosyiden keksimistä muille vaihtoehdoillekin, joten sen kuin ostaa mieleisensä? Ei tähän tarvita mitään keksittyjä pelkotiloja, vaan riittää kun arvioi tarjolla olevien vaihtoehtojen sopivuuden omaan käyttöön. Nykyinen on diesel ja automaatti, seuraavasta ei tiedä vielä. Vaihtoehdot katsotaan sitten kuin sen aika on.
Tuosta kärrynvedosta tulikin mieleen, että tulevaisuudessa taitaa kärryn vetäminen jäädä haaveeksi aika monella, jos haluaa kulkea automaailman "aallonharjalla"
. Tällä hetkellä asia taitaa olla niin, että yhteenkään sähköautoon ei koukkua saa (korjatkaa, jos olen väärässä). Ja näinköhän sellaisia on kovin pian tulossa myyntiin. Eikä kaikkiin lataushybrideihinkään saa koukkua. Esim. Prius PHEV ja Golf GTE:n ei saa koukkua (kuinkahan Passatti ?). Tai ainakaan maahantuojien sivut ei kerro mitään.
Eli naftaa vaan tankkiin ja menoksi kärrynkin kanssa. Uusimmat Dieselit ovat parantuneet koko ajan, joten hyviä autoja on meille ostettavissa vielä uusina ja varsinkin käytettyinä vuosia. Voihan se olla, että markkinat tuontiautoille (dieselinä) vain paranee, kun dieselit syyllistetään oikein kunnolla euroopassa ja hinnat putoaa...
Ainakin vaikuttaisi siltä että uusien pienten dieseleiden valmistus ja myynti vähenevät. (Mikä nyt sitten on pieni diesel.)
"Dieselmoottoreiden valmistus kallistuu kiristyvien päästömääräysten takia. Se taas nostaa pienten autojen hintoja niin paljon, että joidenkin mallien valmistus saattaa loppua.
Euroopan autonvalmistajajärjestön (ACEA) laskelmien mukaan uudet, päästöjä vähentävät laitteet nostavat dieselin hintaa arviolta 800–2 000 euroa.
Eurooppalaisten autonvalmistajien onkin huhuttu luopuvan jopa kokonaan pienten dieselmoottorin kehittämisestä. Isot dieselit kiinnostavat taatusti jatkossakin."
http://yle.fi/uutiset/3-9190494
Pienten dieselien kilpailukyvyn väheneminen on luonnollista.
Kallis puhdistustekniikka rasittaa kovemmin hintakilpailtuja pikkuautoja enemmän kuin isoja ja kalliita. Toisaalta painon tuoma kulutuslisä iskee isoon autoon kovempaa kuin pieneen, joten pikkuautossa dieselin parempi hyötysuhde ei voi saada aikaan yhtä suurta säästöä kuin isommassa.
Uusien dieselien myynnin laskiessa ei diesel-polttoaineen hinnannousulle ole tarvetta. Tällä hetkellä dieselin ja bensan hintaero mittarilla on suurempi kuin moneen vuoteen, joten luulisi käytetyt diesel-autot menevän kaupaksi aiempaa paremmin. Bensakoneiden huiman kehityksen myötä itsekin harkitsen seuraavaksi bensa-autoa.
Ymmärrän hyvin dieselien myynnin vähentymisen. Olen itse ajanut dieselillä viimeiset 20 vuotta. Nyt viimeisimmän autonvaihdon myötä siirryin bensakoneeseen.
Haluan ajaa ns ison SUV-luokan autolla eikä siellä minun ajoihini löydy dieseliä joka olisi omiin tarpeisiini parempi.
Ajostani 60% on lyhyttä kaupunki/taajama-ajoa, loput maantiellä. Perävaunun vetokykyä tarvitsen sen pari tonnia. Suorituskykyä haluan kohtuullisesti ja tässä luokassa oikeastaan melkein kaikki sitä tarjoaakin.
Mukavuutta ja varusteita haluan, mutta nekään ei ole näissä ongelma.
Kulutuksessa bensahybridi voittaa dieselin ja tietenkin perinteiset bensakoneet. Näissä n. 2t painavissa tötteröissä nuo kulutuserot korostuu ja bensakaseilla olevat on jo melko syöppöjä. Diesel menee jo kohtuudella mutta käyttömaksut on korkeat. Hybridi on omalla kokemuksella tarjonnut dieseliäkin pienemmän kulutuksen ilman käyttövoimaveroa.
Dieselin hyytyminen tms ei ole minulla ollut koskaan ongelma, ikinä sellaista tilannetta autolla ei ole minulle sattunut, joten sen asian sivuutan olan kohautuksella.
Vieläkin tämä dieselin muka ylivoimainen vääntö on esillä. Eihän se perustu mihinkään faktaan. Yleensä verrataan vapaasti hengittävää pienempää bensamoottoria turbodieseliin. Dieselissä kun ei ole vääntöä vapaasti hengittävänä riittävästi nykyajan odotuksiin, niin siksihän niissä on käytännössä kaikissa nykyään turbo. Bensakoneella pärjää ilman turboakin.
Kyllä se ihan fakta on (yleisellä tasolla) ja selviää itse kullekin kun katsoo vertailukelpoisten autojen moottorien vääntökäyriä.
Jos otetaan hinnaltaan/suorituskyvyltään/kulutukseltaan vastaavat diesel- ja bensamallit niin käytönnössä kaikissa verrokeissa dieselissä on parempi vääntö käyttökierrolukualueella.
Edes bensaturbot ei aivan pärjää nykyisinkään johtuen dieseleissä käytettävistä suuremmista sylinteripaineista. Ahtamaton bensakone tarvitsisi olla suhteettoman suuri tuottaakseen vastaavan väännön, se taas johtaa suureen kulutukseen ja sitä kautta nykyisin myös suureen hintaan.
Ahtamattomat bensakoneet on melko nuhaisen tuntuisia käyttökierroslukualueella ellei moottorin tilavuus oli vähintään kaksinkertainen, mieluummin kolminkertainen. 3L ahtamaton bensakonekin on vielä melko vähäväkinen käyttökierroksilla verrattuna vaikkapa selvästikin pienempitehoisiin dieseleihin.
Mutta turbolla tai sähköllä avustettuna tilanne tasoittuu kummasti.
"Kyllä se ihan fakta on (yleisellä tasolla) ja selviää itse kullekin kun katsoo vertailukelpoisten autojen moottorien vääntökäyriä.
Jos otetaan hinnaltaan/suorituskyvyltään/kulutukseltaan vastaavat diesel- ja bensamallit niin käytönnössä kaikissa verrokeissa dieselissä on parempi vääntö käyttökierrolukualueella."
Asiaa kannattanee perata toiseen suuntaan.
Vertailukelpoisilla autoilla on vertailutilanteessa samat liikevastusvoimat selätettävinä. Toinen moottori tuottaa tarvittavan voiman renkaan ja tienpinnan väliin kampiakselilta mitattuna suuremmalla vääntömomentilla ja pienemmillä kierroksilla, toinen päinvastoin. Erilaisilla välityksillä (vaihteisto, perä, rengaskoko) tuo tarvittava voima saadaan muunnettua eri vääntömomentista ja kierrosnopeudesta ko. vertailutilanteeseen samaksi.
Vertailupareja voi valita monella tavalla, ja "toisiaan vastaavien" autojen ja moottorien valinta ratkaisee lopputuloksen. Yhden vertailuparin laskin jo aiemmin molempien ollessa tontilla.
Lähes kilolleen samanpainoiset 1630 kg autot, Volvo S80 2.4 ja Mersu S204, eli edellisen korimallin Cee farkku 220 CDI. Molempien maksimiteho 170 hv. Volvon max, vääntö 220 Nm @4000 jotain, Mersun 400 Nm @2000.
Tutun mökkitien jyrkässä ylämäessä kumpikin tarvii alasvaihdon. Volvo vaihtaa 5 -> 3 ja Mersu 6 -> 5. Volvon kieppikellossa 4000, Mersun 2000, vauhtia kummallakin 80 km/h.
Ja siitä jos lyö kaasun lattiaan, niin samalla tavalla ne pinkaisevat mäen päälle. Samat kilot, ja lähes täsmälleen sama 1000 Nm momentti vääntää kummankin vetoakselia.
Bensakone tulee rajoittajalle 120 km/h nopeudella ja diesel 180 km/h jälkeen. Tarinan opetus on, että vääntökäyriä ja vetoalueita verrattaessa pitää muistaa voimansiirron kertovan momentin. Saman asian voi tietenkin mallintaa myös teholla, mutta myös silloin pitää ottaa huomioon millä käyntinopeudella mikäkin teho esiintyy. Eli välitykset pitää silloinkin ottaa huomioon.
Mersussa oudon lyhkäiset 3. ja 4. vaihteet, kun tuommoisessa 80 km/h lähtönopeudella suoritettavassa "pinkomistilanteessa" kannattaa parhaimman kiihtyvyyden aikaansaamiseksi pitää 5.vaihde valittuna.
Jos olisi oltu hakemassa maksimikiihtyvyyttä, pitäisi molempien vaihtaa vielä pienempään vaihteeseen. Mutta ei oltu kisaamassa, vaan menossa mökille.
Bensa-auto vaihtoi automaatilla ihan itse, ja dieselin kuski havaittuaan käyntinopeuden jäävän pitkässä jyrkässä mäessä kuutosella selvästi alle maksimimomentin.
Voimansiirron vaikutus unohtuu usein vääntökäyristä ja maksimivääntömomentista keskusteltaessa. Jos voimaa on tarjolla jollain käyntinopeudella, loppu on voimansiirron suunnittelijan haaste.