Uusin TM tuo esiin itsekin havaitsemani ikävän kehityksen. Autojen valot teknistyvät, virtaviivaistuvat ja uusien valolähteiden valovirta ylittää halogeenivalon reilusti, silti tielle auton eteen ei saada senkään vertaa valoa kuin ennenvanhaan hyvillä halogeeneilla.
Pimeässä ajavat ovat selvästi marginaalinen asiakasryhmä, koska valmistajia ei kiinnosta kuin bling-bling ja valojen värilämpötilan tuunaus.
On se aika säälittävä esitys, kun valolähteen valotehon moninkertaistuessa valaisimen aikaansaama valokuvio heikkenee samalla. Tekniikka ei ole esteenä, koska xenon- ja LED valoja on saatavana myös pieninä ja tehokkaina versioina. Etenkin LED valon hyvä säädettävyys mahdollistaisi ison valokuvion hallinnan muita häiritsemättä.
Ainoa auto, jota olen viitsinyt ajaa läpi talven tehtaan valoilla oli bi-xenon + H7 kaukovaloin. Halogeenikaukovalon kadottua uudemmasta mallista palasivat lisävalokannut takaisin puskurin päälle.
Erittäin hyvä ja tarpeellinen artikkeli, jonka toivoisi herättelevän autonvalmistajia ja ostajia. Itsellä ainakin siirtyy autonvaihto, kun näyttää että omassa yli 10-vuotiaassa 5000 € autossa on paremmat valot kuin uudessa yli 50000 € autossa (mersu c-malli). Arvotan hyvät valot paljon korkeammalle kuin modernimman kojelaudan ja uudet infotainment-järjestelmät.
Tuossa vinkkiä niile jotka tuskailevat näkemisen suhteen, kun polttimot yms on kokeiltu ja päivitetty. Näinkin voi parantaa näkemistä ja onhan tuo ajovalon linssi myös paremman näköinen kiillotettuna. Aineita saa joten homman voi tehdä myös itse, mutta jos vähänkään epäilee taitojaan niin kannattaa tämäkin teettää ammattilaisilla.
Lähivalojen kannalta valaisimien kunto onkin tärkeää, koska niiden parantamiseksi on aika vähän tehtävissä.
Jos valmistajan mielenkiinto ei riitä kunnollisiin valoihin, niin olkoon sitten kaukovalot kehnot, kunhan lähivalot ovat kunnossa. Kaukovaloja tarvitseva voi kohtuuvaivalla lisätä ne jälkiasennuksena.
Kaukovalojen osalta vaikkapa tuon BMW E60 valojen kiillottaminen ei ratkaise Suomen syksyn ja talven ongelmaa. Kyse ei ole yhden merkin, vaan koko alan asenneongelmasta.
Vaikkapa Liikenneturvan pysähtymismatkan mallinnuksen mukaan 80 km/h talvirajoitusnopeudesta normaalisti hereillä oleva kuski tarvii jäisellä tiellä 187 m pysähtymismatkan.
http://extrat.liikenneturva.fi/pysahtymismatka-auto/fi/
TM 1/2010 vertaa otsikolla "Tiukan talouden businessluokka" muutamia tämän BMW E60 hinta- ja kokoluokan autoja. Vain Volvo S80:n 5 luksin isoluksikäyrä yltää edes lähelle liukkaan kelin 80 km/h nopeuden minimivalaisumatkaa, kun käyrä yltää tien laidasta laitaan n. 170 m matkalla. Audin 100 m, BMW:n 120 m, Citroen C6:n 130 m ja Mersun 150 metriä ovat jo selvästi hitaammin ajettavan auton valot.
Vanhat ja likaiset valot eivät saavuta edes TM:n uudelle autolle mitattua. Todellisuudessa näitä kaikkia ja myös muita automalleja ajetaan jatkuvasti kovempaa kuin kuski oikeasti näkee. Himmaaminen näkemän mukaisesti on vain hurskas toive, joka ei oikeasti toteudu.
Jos ajonopeus oikeasti derivoitaisiin näkemästä, olisi 60 km/h näissä olosuhteissa Bemarille maksiminopeus, ja Audilla vielä vähemmän. Mutta oikeasti automallien laittaminen järjestykseen näin huonoilla valoilla antaa lähes kaikille niin kelvottomia tuloksia, että on helpompi luetella ne muutamat harvat poikkeukset, joissa valot ovat sen verran kunnossa, etteivät häviä kovin paljon 90-luvun parhaille halogeenivaloille.
Insinööristä on järkyttävää nähdä, että suunnittelijat ovat tuhlanneet heille annetun moninkertaisen valotehon (halogeenipolttimon 700 lm vs. xenon 3000 lm). Jos autofirmoissa ei ole valaisinsuunnittelijoita, nyt kannattaisi palkata muutama. Jos on, ne on syytä irtisanoa heti, koska he eivät ole olleet ajan tasalla enää pitkään aikaan.
Siksi näihin kaikkiin melko kalliisiinkin autoihin on pimeässä ajavan syytä harkita parempia valoja.
Mittaussuorani lähtee nousemaan ylämäkeen 200 metrin jälkeen. Siksi en tiedä, missä 5 luksin käyrä olisi oman autoni edessä, mutta 200 metrissä oli mittarin mukaan 15. Kokeilin kyllä yhden syksyn vakiovaloilla, mutta kun olin aiempien autojen kanssa tottunut vuoden 1982 mallisilla Bosch Touringeilla terästettyihin halogeenivaloihin, niin ei vaan jaksa kiusata itseään nykyajan vakiovaloilla.
Lisävalo on iso ja ruma, mutta niin on valokuviokin. Samanlaisen voisi tehdä nykyautonkin keulaan LEDeillä, jos jotain kiinnostaisi. Omankin autoni keulassa on valmiina sokeat paikat täynnä ILS tingeltangelia, jolla ei näe. Jos tehdas olisi asentanut W212 sisempien sokkovalojen tilalle jotain Hella FF 200 Comet xenonin tai Mini-Luminatorin tapaista bi-xenonien lisäksi, niin enpä usko että olisin viitsinyt lisävalojen kanssa näprätä. Syy kaukovalottomuuteen ei ole tilan puute, vaan asenne. Ei vaan kiinnosta.
740 GLE ymmärrän hyvin purnauksesi ajovaloista. Ajan itse valoisaan aikaan pidemmät matkat ihan turvallisuudenkin takia ja ajot pimeässä rajoittuvat aika tarkkaan vain kaupunkiajoon. Taajamien ulkopuolella pimeään aikaan ajaville suosittelen itsekkin valoteholtaan parhaita polttimoita ja lisävalokannuja turvallisuuden takaamiseksi. Harvemmin näistä asioista purnataan vaikka aihetta olisi kuten 740 GLE asiaa hyvin perusteellisesti valottaa. Kuten sanoin tarpeeni valojen suhteen ovat tehtaan jäljiltä riittävät, kun sovittaa menonsa valoisaan aikaan taajamien ulkopuolelle ja lähivalot ovat riittävät kaupunkiajoon siksi en viitsi tästä tämän enempää vääntää. Uusissa BMW 5 ja 7-sarjassa on laservalot ja niiden näyttämäksi on luvattu 300-600 m joten eiköhän parannusta ole tullut ja asiaan on perehdytty ja puutteet huomioitu.
Kaukovalojen painotus suunnittelussa ilmeisesti tosiaan vähenee siksi, että autoja ajetaan kovin vähän oikeasti pimeässä ja ilman vastaantulijoita?
Se on harmi, koska etenkin LED-matriisin nopea säädettävyys mahdollistaisi isot valot ilman perinteisiä isojen valojen ongelmia.
Varokaa kiillottamasta ajovalojen "laseja", jotka lienevät yleensä polykarbonaattia, ellette oikeasti tiedä mitä olette tekemässä. Niiden pinnoilla on tehtaan jäljiltä pinnoite, joka hioutuu pois. Hionnan ja kiillotuksen jälkeen ne on pinnoitettava uudestaan. Muutoin kiillotuksesta on hyvin lyhytaikainen ilo ja seurauksena entistä harmaampi lasi.
Jotkut tuulilasikorjaajat, ainakin Novus, mainostaa tekevänsä ajovalojen kiillotusta ja uudelleenpinnoitusta.
Hyvä artikkeli TM:ltä. Onneksi lähivalot ovat monissa malleissa hyvät varsinkin, kun verrataan tavanomaisiin halogeneihin. Ja kaukovalojen parantaminen on parhaimmillaan yllättävän edullista, kun pyöreä, melko pienikokoinen Hella Comet 500 maksaa sarjana alta satasen. Aikanaan TM on tuolle mitannut leveän, lähes 200 metriin ulottuvan valokuvion. Valokeila on lisäksi miellyttävän tasainen. Se yhdistettynä auton omiin valoihin nostaa valotehon riittävälle tasolle. Tähän suhteutettuna esim. FF200 ksenonina on kohtuuttoman kallis.
Tänään ilmestynyt Auto Bild Suomi käsittelee myös valoja.
Laservalojen kantaman ilmoitetaan olevan parhaimmillaan tuo 600m.
Haittana pidetään valokeilan kapeutta ja tietenkin Laservalon hintaa.
Laser on liiankin hyvä koska lehden mukaan uudessa A8 laserkaukovalot eivät toimi nopeuden ollessa alle 60km/h tai kun "näköpiirissä" on muita ajoneuvoja.
Sitten tulee näkökohta tuon 600m kantaman tarpeellisuudesta. Silmän näkökyky pimeässä on 300m jälkeen heikko. Eli 400-600 metrin välillä olevaa olisi turha valaista.
Mercedeksen valokehittäjä Uwe Kostanzerin mukaan he omilla led-järjestelmilläkin yltävät tuohon 600m ja laservaloja ei pidetä mielekkäinä.
Toimittaja olisi voinut tietenkin kysyä koska tälläiset ledit ovat M-B:n tuotantoautossa?
Lopuksi ennustetaan ledin ja ksenonin kehityksen jatkuvan laserin jäädessä sitten jonkinlaiseksi luksusvarusteeksi.
Onhan noissa EU-säänöissäkin vikaa, kun ei vaadita pesureita valotehosta riippumatta.
Xenon-ajovaloilla on aina oltava pesulaite. Tämä koskee myös jälkiasennettavia xenon-ajovaloja.
Huono kehitys aikoinaan oli myös lasisten umpioiden vaihto muovisiin varmaankin kustannussyistä. Tuossa TM:n artikkelissakin mainitussa Saab 9-5:ssa oli kunnon lasiumpiot. Eivätkä ne juurikaan himmentyneet ajan myötä kuten muoviset ja lasin optiset ominaisuudetkin lienevät paremmat. Myöhemmissä 9-5:ssa valot heikkenivät kun siirryttiin muoviumpioihin vaikka valonheittimen koko oli kutakuinkin sama.
Mielestäni hyvät lähivalot ovat kaiken tärkeintä valoissa. Jos ne ovat huonot niin ei ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin valita parempi auto. Itseasiassa tehokkat lisävalot huonojen lähivalojen kanssa on huono yhdistelmä. Kun ajelee useamman minuutin ylhäisessä yksinäisyydessään mustalla syyskelillä täysillä valotehoilla ja joutuu vastaantulijan vuoksi vaihtamaan lyhyille niin tilanne on kuin putoaisi takaisin pimeälle keskiajalle. Pimeällä moottoritiellä on yhtä ikävää kun pitkiä ei voi juurikaan käyttää muun liikenteen vuoksi.
Ehkä auton valot ovat kaupallisessa mielessä hiukan kuten hammasharja. Myynti vaatii että markkinoille saadaan joka vuosi näennäisesti toistaan hienompia uutuuksia. Ja teknologiauskovaiset maallikot menevät aina samaan halpaan.
Pitkä kaukovalo yli 250-300 metrin on harvoihin tilanteisiin sopiva. Läpi yön ajettavan raskaan yhdistelmän vetäjän katolle se sopii hyvin, ja silloin on oletuksena pienemmät alavalot puskurissa. Omani asensin lisäkytkimen taakse, eli voin tarvittaessa käyttää vain auton omia bi-xenoneita.
Henkilöautokäytössä olen oman autoni valoja ihastelleita varoitellut, etteivät innoissaan osta omaan käyttöönsä sopimattomia valoja. Oma käyttötilanteeni on selvästi harkittu, koska emme hosu jokaviikonloppuiseen Oulu - Kuusamo karavaaniin mukaan suoraan töistä. Laitetaan mökki lämpenemään kauko-ohjauksella, syödään rauhassa kotona ja pakataan. Muutama tunti muiden jälkeen saa ajaa hiljaista talvitietä, jossa isot laajakaistaiset valot toimivat hyvin.
Mutta kannattaa ottaa huomioon, että mitä pidemmän valokuvion ostaa, sitä aiemmin joutuu vaihtamaan lähivaloille.
Tässä suhteessa jo X-Vision lyhyempänä ja leveämpänä on monille parempi xenonvalo kuin tuo NBB, joka sekin on levein kaukovalo, minkä olen X-Visionia lukuunottamatta koskaan nähnyt.
Tuollainen valokuvio asettaa kääntyvät valot omaan arvoonsa. Lähivaloilla ILS valojen kääntymisen huomaa selvästi, mutta en osaa sanoa mitä hyötyä siitä on? Kaukovaloilla koko ilmiötä ei edes erota, kun auton oma kaukovalokeila kieppuu mutkaisellakin mökkitiellä vain NBB lisävalokeilan keskellä. Kiinteästi asennetun lisävalon valokuvio on siis reilusti leveämpi kuin auton omien kääntyvien valojen kääntörajat!
Ainakin Mersun valonvaihtoautomatiikasta olen samaa mieltä kuin TM artikkelissaan. Liian paljon vaihtovirheitä molemmin päin, joten en kehtaa käyttää auton omilla valoilla ajaessanikaan.
@Herbert: samaa mieltä Hellan pienten xenonvalojen hinnoista. Pienestä koosta joutuu maksamaan lisähintaa. Otinkin ne esimerkkinä siitä, että noihin Mersun ja BMW:n keskimmäisiin sokeisiin reikiin olisi teknisesti rakennettavissa sangen hyvä kaukovalo. Hyvät valot eivät siis ole tekninen mahdottomuus nykyautojenkaan muodoilla.
Lisään halpojen ja hyvien halogeenivalojen listaan Hella FF 200 Comet halogeeniversion, Bosch Touringin ja NBB Alpha halogeeniversion samassa hintajärjestyksessä. NBB sisältää option myöhemmästä LAILLISESTA xenonpäivityksestä, koska se on tyyppihyväksytty sekä H1 että D1S polttimolle. Xenonpolttimon asemoinnissa on pieni fusku, kun referenssiluku mukamas laskee xenonilla. Halogeenipolttimo teker silmämääräisesti aivan tasaisen ja leveän valokuvion, mutta lumisessa maastossa xenonvaloilla noin 300 metrissä näkyy aivan pieni varjo ihan valokuvion keskellä sattumoisin juuri referenssimittauspisteessä.
Ruottin pojat taisivat blueprintata mittausspeksin tunnetun heikkouden
Itse koen, että rekan katolla olevia valoja vastaan voi helposti ajaa lähemmäs kuin henkilöauton lisävaloja vastaan. Tietenkään en tiedä, millaiset valot siellä on, mutta oletettavasti tehokkaat.
Kun valaisimet on etäällä toisistaan, pistemäinen häikäisy vähenee. Vielä kun kohtaamispaikka sattuu sopivasti notkoon, tulee valot vaihdettua melkein siksi, että tuntuu epäluonnolliselta ajaa pitkillä niin lähelle vastaan. Vaan kun ei häikäise ja rekkakuskitkaan ei yleensä turhan aikaisin valoja vaihda.
Vetäjän kattovalot yleensä suunnataan jyrkemmin alaviistoon, koska henkilöauton valokuvion lasku kolmesta metristä veisi tehokkaimpien valojen valokuvion kilometrin päähän.
Pelkäsin itsekin tilanteen menevän henkilöauton kuskille hankalaksi aikanaan lakimuutoksen salliessa kattovalot, vaan hyvinhän nuo näyttävät olevan asennettuna. Tasaisesti suunnattu rivi ei myöskään nosta yhtään valaisinta häiritsevän kirkkaaksi.
Omalla kohdallani parhaat valot ovat olleet vuosimallissa 2016. 70- ja 80-luvun autoissani valot olivat paljon huonompia. Siedettävät niistä sai, kun rakensi sähköt uusiksi releillä / vahvemmilla johdoilla ja vaihtoi tehokkaammat polttimot. Edellisessä pitkien valoja kytkevä automatiikka jätti jonkin verran toivomisen varaan, mutta nykyisen valot väistävät hienosti edessä olijat ja ne sokeat hetket, joihin vanhoilla autoilla joutui kohtaamishetkissä, ovat historiaa. Parissa vuodessa homma on mennyt paljon eteenpäin.
Mesumiehille on lähitulevaisuudessa luvassa 1024 ledin valomatriisia erillisillä 600 metriin kantavilla pitkän matkan ledeillä vahvisetettuna. Ledit kehittyvät kovaa tahtia ja jo tänäkin päivänä on hyviä valoja tarjolla ledeillä toteutettuna.
Itsekin odotan LEDien säädettävyydeltä paljon, koska se minimoi tehokkaiden valojen haittavaikutuksia.
Tässä suhteessa oma 2012 malliseni taitaa olla jo vanhanaikainen, etenkin kun xenonien säädettävyys on varsin rajoittunutta.
Olipa yllättäviä tietoja. Jalankulkijan ja vastaantulijan näkökulmasta kun nykyiset valot (ksenon ja led) näyttävät monta kirkkaammilta kuin vanhat.
Ilmeisesti todella led- ja ksenon-valon rakenne on jollain tasolla (hiukkastasolla siis!) hyvin poikkeava verrattuna perinteisiin valoihin. Häikäisyä riittää, mutta artikkelin mukaan näkyvyyttä ei.
Onhan vesisateitakin erilaisia, erilainen pisarakoko, erilainen pisaroiden ryhmittäytyminen. Sama pätee varmaan valohiukkasiin, fotoneihin.
Tuli vielä mieleen, että muistan lukeneeni joskus, että ihmisen silmä pystyy havaitsemaan 6 fotonia, siis näin pieni valomäärä ylittää havaintokynnyksen. Tämä tuntuu yhä uskomattomalta, kun muutoin atomien havaitsemisesta ei ole mitään toivoa.
Mutta sehän merkitsee, että ajatukseni edellisessä viestissä ei välttämättä ole tuulesta temmattua maasäteily-ufoilua.
Nämä nykyiset valot ovat kylläkin paljon tarkemmin rajattuja kuin vanhat. Myös kritiikki kohdistuu lähinnä siihen, ettei pitkät näytä riittävän kauas.
Ainakin LED lisävaloissa näyttää olevan lähes kaikissa vaikeuksia välttää lähialueen kirkasta läiskää alle 100 metrissä. Liika on tässä tapauksessa haitaksi samoin kuin nelivalojärjestelmien lähi- ja kaukovalojen päällekkäin osuvan osan liika kirkkaus, josta eteenpäin nähdäkseen pitää etenkin sateessa valoa lisätä isosti.
Juuri yksi pari SAE 210 LED valoja asennettiin tällä viikolla. Vaikka asennus on kuinka kohdallaan tarkasti suunnattuna ja luksimittari näyttää 200 metrissä suurimmat lukemat alhaalta tien pinnasta, silti autoa kohden takaisin päin kävellessä 16×10 watin CREE LEDien häikäisy tuntuu häiritsevämmältä kuin isoon valaisimeen asennettujen xenonien.
Luksimittari näyttää silti 200 metrin päässä 16.000 lm LED valojen edessä pienempää 12 luksin lukemaa kuin 12.000 lm xenonvalojen edessä (15 luksia). Kun 25% valovirran lisäys johtaa 20% pienenpää luksimäärään tiellä auton edessä, sopii epäillä eron olevan nimenomaan valokuvion hallinnassa. Uudet LEDit saavat tässä vielä tasoitusta kun xenoneilla on jo parin vuoden ja yli 60.000 km edestä tunteja takana.
Toivottavasti nykyautoihin tehtaalla asennetut LED valot ovat parempia?
Vielä noihin tulevaisuuden laser valoihin. Lasereista on hiukan kokemuksia teollisuuden puolella ja sen perusteella mitä laser valojen tekniikasta tiedän, niin luulen etteivät ne kovinkaan nopeasti yleisty. Tarvittavien peilien ja linssin sijoittelu on luultavasti todella tarkka juttu, joka taas johtaa helposti kalliisiin ratkaisuihin valmistustekniikassa.
On muuten huvittavaa huomata, miten markkinointi ja mielikuvien rakentaminen tässäkin toimii. Audi ja BMW merkkifanaatikot ovat toistensa hiuksissa kiinni kuin teinitytöt kiistellessään siitä kumpi merkki oli ensin. Arvatakseni homma on kuitenkin mennyt niin että Osram on kehittänyt kyseisen tekniikan ja tässä tapauksessa BMW ja Audi ovat latoneet eniten euroja pöytään saadakseen sen käyttöönsä ensimmäisenä. Voi tietysti olla että kyseessä on ollut jokin yhteinen kehityshanke mutta tuskin alkuperäinen idea laserajovaista on miltään autovalmistajalta tullut.
Katsotaan nyt vielä valokeilojen mittaukset myös käytännössä? Viime vuosikymmenien näytöillä en enää usko autoteollisuuden osaamiseen tässä asiassa ollenkaan ennen kuin näin lopputuloksen. Eli kuinkahan uusi ja kallis tekniikka käytännössä pärjää 1980-luvun parhaille halogeeneille ja tämän vuosituhannen xenoneille?
Ellei häviä yhtään hyville halogeenivaloille, niin se on hyvä suoritus. 600 metriä on raskaan kaluston lukemilla ja henkilöautossa tarpeetonta. Paljon tärkeämpää on valokuvion tasaisuus ja leveys ensimmäisellä 300 metrillä. Jos edes sen saavuttaa, niin hyvä juttu.
Kun vetäjän kattovaloilla tähdätään puoleen kilometriin, valokuviota pitää levittää hehtaarikaupalla, koska tietä lähestyvä kohdekin on lähes puolen minuutin päässä.
Anteeksi sarkasmini, jossa ei silti teknisessä mielessä ole pahasti liioittelua. Liian monta kertaa pettynyt jo, kun uudistus toisensa jälkeen on osoittautunut vain bling-blingiksi vailla teknistä parannusta.
Olisin valmis poistamaan valonpesutivaatimuksen kokonaan. Tai oikeastaan ketunhäntä kainalossa voisin säätää valonpesurit pakollisiksi ALLE 3000 lm valovirran tarjoamille valaisimille. Jospa se motivoisi rakentamaan valot kuntoon jo tehtaalla?
Tuossa viereisessä keskustelussa kulutuksia katsellessa silmän osui myös valomittauksia. TM 16/1992 vertailussa Kestosuosikit on lukuisia suosittuja autoja kuten Corolla, Astra, Vento, 19 ja niin edelleen. Kaikkien kahdeksan auton valot ovat mun mielestä paljon surkeammat kuin melkein minkä tahansa uuden mallin valot. Leveyttä valokuvioissa on juuri ja juuri ojiin asti. Lähivalot kantavat sinne 70 metriin ja pitkät 120-140 metriin. Esimerkiksi uuden A4:n ledien valokuviossa näyttäisi olevan leveyttä noin tuplat ja kantamaa 100/150 metriä. Mikä tässä nyt meni ohi, kun ei tämän nyt ilmeisesti näin pitänyt mennä?
Lähivalot varmaan paranivat aika yleisesti xenonvalojen tullessa markkinoille. Kuten jo sanoinkin, tämä on hyvä asia, koska lähivaloja on hankala parantaa.
Koska valot ovat minun liikenteessäni tärkeä asia, ne ovat yleensä olleet omissa autoissani kunkin teknologiasukupolven paremmasta päästä. Lisäksi minulle eivät riitä lähivalot. Huonot valot jätän muiden murheeksi.
Vaikka käytettävissä oleva valoteho (valolähteen valovirta) on tällä vuosituhannella moninkertaistunut, 90-luvun Saabin ja Ford Mondeon parhaat halogeenivalot tarjoavat yhä kaikkien tekniikoiden kesken tavoittamattoman hyvän kaukovalon kurkottaen 5 luksin valokuvion yli 200 metrin päähän. Saman aikakauden hyvä lisävalo, vaikkapa Bosch Touring 190 toi suunnilleen saman mihin tahansa autoon. Tekniikan taso halogeenivaloilla oli siis reilun 200 metrin / 5 lux kaukovaloissa, vaikka Cibie Oscar tai Bosch Rallye 225 pistevaloversiona yltävät tien levyisinä putkina hieman pidemmällekin. Parhaat vakiovalot olivat siis kohtuullisen lähellä aikakauden testivoittajalisävaloja.
Onko enää missään tämän päivän autossa edes vanhan halogeenikauden 200 metrin kaukovaloa? Yksi syy kaukovalon huononemiseen valovirran moninkertaistuessa on neljän kaukovalon korvaaminen kahdella lyhytkeilaisella, kääntymisvalolla ja kiemuraisilla LEDikaarilla. Toinen on ajovalojen suunnittelu käytännössä yksinomaan lähivalon ehdoilla. Nämä yhdessä ovat ottaneet joitain kymmeniä metrejä parhaista jäljellä olevista valoista ja huonoimmissa noin 100 metriä.
Toisin kuin ennen, nykytekniikan taso ei enää nykyisin kulje minkään vakioauton keulassa, ei ilman kunnollisia LED- tai xenonlisävaloja. TM mittasi 2010 isojen sedanien vertailussa Audin kaukovaloille hieman yli 100 metrin 5 lux isoluksikäyrän. Vertailun paraskin Volvo S80 bi-xenon + halogeenikaukovalon yhdistelmä häviää 7400 lm valovirrallaan vanhan halogeeniSaabin 2800 lm valoille kymmeniä metrejä. Sen jälkeen on löytynyt joitain kohtuullisia esityksiä, mutta sama periaate pätee yhä.
Olisi outoa, jos 740 hv konella häviäisi samankokoiselle 280 hv tehoiselle kiihdytyskisassa, tai jos 7.4 tonninen veisi pienemmän kuorman kuin 2.8 tonninen. Tehoero uusien valojen hyväksi on niin hurja, että jo keskinkertaisen suunnittelun pitäisi tehdä niistä ylivoimaiset joka suhteessa. Mutta kun ei.
Minulle valojen huononeminen valovirran moninkertaistuessa on yhtä vaikea hyväksyä. Kuka vei valon, josta xenoneissani maksoin?
Lisävaloxenonit tai LEDit asentava huomaa tekniikan tason edenneen valojen osalta huimasti, ja autonvalmistajien jääneen kauas nykytekniikan tasosta.
Katselin tuossa TM:n 1/95 vertailun Volvo 960:n ja tuoreen koeajon S90:n valokuvioita. 960:ssä kantamat olivat 85/170. S90:n kantamat ovat 80/170 metriä ja keiloissa reilusti enemmän leveyttä esi-isäänsä verrattuna. Näin ensi vilkaisulla kehitys näyttää kulkeneen eteenpäin. Ainakin itse en pahottaisi mieltäni siitä, että lisääntyneellä valovirralla on levitetty valaistua aluetta. S90:ä edeltävässä koeajossa Tiquanin pitkät näyttävät myös 170 metriin, mutta lyhyet näyttävätkin melkein sataan metriin. Minkä auton valot ottaisit näistä verrokeista 740 GLE?
Samassa TM 1/95:n vertailussa on muuten mukana myös tuollainen 90-luvun Saab. Pitkät näyttävät tässäkin 170 metriin, mutta lyhyiden kantama on melko vaatimaton 65 metriä. Keilat ovat myös leveydeltään melko vaatimattomia nykyisiin ledivaloihin verrattuna. Mitä hienoa näissä 90-luvun Saabin valoissa nyt olikaan?
Toisessa ketjussa epäilin, että näinköhän TM:llä on mitattua dataa sanojensa tueksi, mutta näistä ajovalojen kuvioista uskoisin, että dataa on kertynyt.
Olisi melkoinen kädenojennus lukijoita kohtaa, kun TM kooostaisi TV:n "älgtestin" omaisen listan, jossa autoja voisi lajitella:
-merkin
-vuosimallin
-lyhyiden kantaman
-pitkien kantaman mukaan
Käytetyn "umpiotekniikan" (heijastin, linssi), "valontuottotekniikan" (halogen, xenon, led,sekasikiö) ja pitkien referenssiluvun voisi myös ilmoittaa. Käytettävyyttä voisi lisätä antamalla mahdollisuuden laittaa eri autoja vertailuun esim. lisäämällä täpän ruutuun, jolloin valittujen autojen valokuviot avautuvat samassa mittakaavassa pop-up ikkunassa tjsp. Tuosta saisi myös vähän hajua valokeilan leveydestä.
Mitattujen autojen nimet vielä niin tarkasti, että ei jää erehtymisen mahdollisuutta, onko mitatut valot vakiot, lisävarusteet vai jonkun lisävarustepaketin mukana tulevat.
Taas katsoin yhden vertailun läpi: TM 16/93 Saab ahtaalla. Huomioni kiinnitti hehkutus 90-luvun Saabien valoista. Vertailussa mukana Audi 80, Xantia, Mondeo, Mazda 626, Galant, Vectra ja Saab 900 S. Huonoimmat valot löytyvät Mondeosta. Kapeiden keilojan kantamat ovat 55 ja 110 metriä. Kun vähänkään hehkut ja umpiot tummenevat, niin aikamoisilla myrskylyhyillä mennään vaistojen varassa.
Vertailun parhaat valot ovat Saabissa, jonka kantamat ovat 105 ja 150 metriä ja kaukovalojen keilassa on hieman leveyttäkin 50 metrin jälkeen. Silti esimerkiksi TM:n hiljattain koeajamien A4:n ja S90:n pitkät ovat Saabia selvästi parempi. Audissa on paljon paremmin leveyttä ja Volvossa on myös 20 metriä lisää kantamaa. Lyhyissä Audi yltää tuo vanhan Saabin kanssa samoille metreille ja leveyttä on tietenkin ihan eri malliin. S90:n lyhyissä on leveyttä mutta kantama jää 80 metriin.
Edelleenkin minulla on vaikeuksia ymmärtää tämän keskustelun avauksen pointtia. Ihan jokainen testi, jonka itse olen nyt tässä selannut läpi kertaa samaa kuin minkä itse olen havainnut: nykyvalot ovat vanhoja parempia. En väitä, etteikö sieltä historiasta voisi löytyä hyviä lisäpitkiä joistakin autosta, mutta ne eivät kuvaa yleistä tilannetta hyvin, eikä niillä lisäpitkilläkään kuuhun mennä, jos niiden kaverina on heikot lyhyet. Se on jo käynyt selväksi, että jos jotain poikkeuksellisen hyvää haluaa 80- ja 90-luvuilta löytää, niin varsin tarkkaan sitä pitää etsiä.
@NHB: en ole kaivanut arkistoja, vaan luotin TM jutussaan kertomien Saab 9-5:n yli 200 m kaukovalojen olevan totta.
Viitteidesi perusteella joudun korjaamaan (ja samalla myös hieman ojentamaan TM:aa keskustelun aloittaneen jutun johdosta): olisi kohtuutonta väittää valojen yksikäsitteisesti huonontuneen. Mutta kaksin - nelinkertainen tehon lisäys on tuhlattu erilaiseen lähi- ja kaukovalojen kompromissiin ottamatta valtavan tehon lisäyksen täyttä hyötyä talteen kaukovaloissa.
TM vertailun perusteella omani jää 170 metristä noin 15 metriä. En jaksa kiusata itseäni mökkimatkoillani noin lyhyellä, kapealla ja pimeällä valokuviolla, eikä 600 millisekuntia lisää harkinta-aikaa 170 metrin valoilla muuta asiaa. Jo viime vuosikymmenen tekniikan tavoitettavissa oleva 4 - 5 sekuntia lisää aikaa ja tuplasti leveämpi valokuvio muuttaa.
Valokuvion leveys on yhtä tärkeä kriteeri kuin pituuskin lisävalojen valinnassani. Mutta miksi joudun yhä valitsemaan eri ominaisuuksien välillä, vaikka käytössä oleva tekniikka sallisi halogeenivalojen KAIKKIEN ominaisuuksien ylittämisen kirkkaasti?
Joku muukin on kanssani samaa mieltä siitä, ettei nykyautojen paras taso noin 170 - 180 metrin kaukovalo ei riitä talviliukkaalla edes 80 km/h talvirajoituksella:
http://extrat.liikenneturva.fi/pysahtymismatka-auto/fi/
Tavoite ei ole mahdollisimman pitkä ja epäkäytännöllinen 600 m kaukovalo, vaan sen verran yli 200 metriä, että talvirajoitusnopeudella jää muutama sekunti varallekin. 250 metriä on jo hyvä, ja saa olla reilusti nykyisiä auton vakiovaloja leveämpikin, kun kerran tekniikan taso tämän erittäin helposti sallii.
Mielikuvaharjoitus tavoitteesta omasta autostani, jossa ILS menettää kaukovaloilla merkityksensä TÄYSIN auton omien valojen kieppuessa kaukovalokuvion keskellä saavuttamatta sen reunaa mistään suunnasta. Kulmavalo ja kääntymisvalo ovat tarpeettomia.
Hakusanaksi 9-5 valokuvio ja kuvahaku ja sieltähän se löytyy...
Laittasin kuvan tänne vaan en osaa...
235 m pitkillä ja 90 m lyhkäsillä, vuosimalli taitanee olla 2001 tuolla Saabilla.
TM:n mukaan BMW E60 LCI:n kaksoisksenonajovalojen kantama lähivalon keila 90 m (kiitettävä leveyttä riittävästi) ja pitkät reilu 140 m. BMW 5-sarjan F10 valoista ei tietoa eikä uuden BMW 5-sarjan osalta, kuin että laservalot 300-600 m. En miellä mitään 80-90-luvun valoja edellä mainittuja paremmiksi. Olen samaa mieltä kuin edellinen siitä, että kyllä valot ovat ksenonien ja ledien myötä parantuneet. Näön testaus lienee paikallaan nille jotka eivät pimeällä tunne näkevänsä riittävästi hämäränäön temppuillessa. Tuo 740 GLE:n usein toistama 200 m on varmasti riittävä mutta siihen ei yllä muuta kuin laservalot (BMW) ja jotkut ledlaserit? (Audi) muuten vaaditaan lisävalokannut keulille jotta saavuttaa tuon maagisen 200 m valokeilan. Ne jotka ajaa paljon pimeään aikaan taajamien ulkopuolella kannujen asennus keulille on suositeltava toimi näkemiseen riittävän pitkälle.