Nimimerkki Kumppani poimi edellisestä kirjoituksestani seuraavan tekstinpätkän ja kommentoi sitä:
Minä: “Nyt vain korostetaan nopeuden merkitystä, jolloin kuljettajan kyvyt jää toissijaiseen rooliin, vaikka ne ovat ratkaisevan tärkeitä. Jollain tieosuudella voisi ihan hyvin käyttää rajoitusta kovempaakin nopeutta.”
Kumppani: “Eivät taidot jää toissijaiseksi nopeutta korostettaessa. Ratkaisevan tärkeinä niiden yliarviointia juuri rajoituksin hillitäänkin. Se on yhteiskunnassa sovittu tapa ilmaista asia, että rajat olisi oltava, pösilömmällekin ne näkyvät muistutuksena liikennemerkkien muodossa.”
Kirjoitukseni oli oikeastaan vastaus nimimerkki Hebertille. Odotin mielenkiinnolla, mitä mieltä hän on asiasta. Miksikö tämä kiinnosti? Siksi, että yllä oleva kirjoitukseni osa on lainattu vanhoista Herbertin kirjoituksista “ylinopeusketju” -nimisestä keskustelusta. Kyseessä ei ole siis minun kirjoittamani teksti vaan Herbertin, mikä näkyy siitäkin, että en kirjoittaisi aivan tuolla tavalla. Näkökulmani asioihin on hieman erilainen.
Kun erityisesti TeeCee harrastaa vanhojen kirjoitusten kaivelua, niin ajattelin vähän kuin hupailumielessä, että kokeillaanpa samaa. Eli irrotetaan asiat oikein kunnolla alkuperäisistä yhteyksistään. Tätä kun tekisi vähän aikaa, monet kirjoittajat saisi “osoitetuksi” harhojen vallassa oleviksi ja mitä kaikkea TeeCee väittää. Minä en tällaista väitä, eikä Herbertin kirjoituksissakaan, kun ne kokonaisuudessaan lukee, ole epäjohdonmukaisuutta ja ristiriitaisuutta. Pientä harhailua on käytännössä jokaisen ihmisen teksteissä, koska aina asioita ei tule ilmaistua parhaiten omia ajatuksia kuvaavalla tavalla, ja joskus omat ajatuksetkin saattavat olla muutostilassa, kun uutta informaatiota tulee.
Vanhassa ylinopeusketjussa Herbert ja TeeCee väänsivät kättä siitä, pitääkö nopeusrajoituksia noudattaa ehdottomasti, vai voiko niitä rikkoa toleranssin verran. TeeCee oli ehdottoman noudattamisen kannattaja ja Hebert vähän lievemmällä linjalla. Ja tätä kantaansa puolustaakseen Herbert esitti edellä olevan mielipiteen siitä, että kuljettajan kyvyt ovat ratkaisevan tärkeitä, ja että “jollain tieosuudella voisi ihan hyvin käyttää rajoitusta kovempaakin nopeutta”.
Nyt lainaukset selitetty, joten ei pitäisi jäädä vääriä käsityksiä.
Tällä hetkellä en ehdi vastata kuin yhteen Herbertin esittämääm kysymykseen.
Herbert: “Tarkoitatko, että sinä ulosmittaat nykyautosi kaiken suorituskyvyn? Tilaisuuden tullen painat lämän tiskiin. Ellet, niin vastaa omaan kysymkseesi.”
Käytän auton täyden suorituskyvyn lähes jokaisessa ohituksessa, mutta en sentään paina kaasua pohjaan niin että rutisee. Vanhassa (nyt jo liikenteestä poistuneessa) autossani tällainen nimittäin aiheutti teknisiä ongelmia kuten kaasuvivun irtoamisen tai kaasun hirttämisen täysille. Tulin varovaiseksi sen jälkeen, kun tällaista oli muutaman kerran tapahtunut. Täydelle kaasulle jääneen auton sain ajettua perille sammuttelemalla moottoria virta-avaimesta, niin että auto välillä kiihtyi ja välillä rullasi. Irronneen kaasuvivun tapauksessa piti pysäyttää ja avata nokkapelti. Kiusallisimpia tällaisia tilanteita oli, kun auto hyytyi Espoon Ikeasta poistuvassa jonossa risteykseen. Sain ajettua sen tyhjäkäynnillä läpi risteyksen ja ohjattua osittain jalkakäytävälle niin, että muu liikenne pääsi ohitse. Vian korjaaminen oli onneksi helppo juttu. Myöhemmin korjasin sen paremmin, niin ettei se enää uusiutunut.
Autoni ovat maksaneet 1000 euroa ja 1100 euroa, joten ei voida sanoa, että olisin maksanut kovin paljon niiden suorituskyvystä. Autojen moottoriteholla ei ollut ostotapahtumassa merkitystä. Tärkeintä on ollut autojen kunto ja ajokilometrit. Tuhannen euron autolla on nyt ajettu noin 72000 kilometriä lisää ja 1100 euron autolla noin 50000 kilometriä. Edellinen on mennyt viimeisestä kolmesta katsastuksesta läpi ilman korjauskehotuksia, joten en pitäisi ostosta kovin huonona. Jälkimmäisessä on ollut jotakin korjattavaa, mutta nyt viimeisestä katsastuksesta pari viikkoa sitten, sekin meni läpi ilman uusintakäyntejä.
Myönnän, että tuon hintaluokan autot ovat vaatimattomia, ja korottaisinkin autojen hintatasoa jonnekin 2000-3000 euron haarukkaan, jos siihen olisi mahdollisuuksia. Tyttäreni osti juuri 9500 euroa maksaneen käytetyn Toyotan, mutta minä en sijoittaisi noin paljon rahaa autoon, vaikka sitä olisikin. Käyttäisin mieluummin yli jäävän rahan vaikka purjeveneeseen tai johonkin muuhun mukavaan.
Muutamien tuntemieni henkilöiden auto-ostoksista olen saanut sen käsityksen, että rahalle ei aina saa kunnon vastinetta, vaikka maksaisi käytetystä autosta enemmänkin. Jotkut ovat korjanneet autojaan tuhansilla euroilla. Ääriesimerkki on eräs tuttavani, joka osti opintolainoillaan kymmenen tuhatta euroa maksaneen Saksasta tuodun Audin, josta särkyi ensiksi automaattivaihteisto, ja kun se oli korjattu, ruiskupumppu. Tuttavani kertoi maksaneensa autonsa korjauksista saman verran kuin mitä hän oli maksanut itse autosta. Ajokilometrejä ei ehtinyt kertyä kuin parikymmentä tuhatta, kun hän lopulta myi auton varaosiksi muutamalla satasella. Eli kalliiksi tuli autoilu. Sen jälkeen hänellä on ollut Toyota Avensis ja nykyisin Saab.
SO2001: Tällä hetkellä en ehdi vastata kuin yhteen Herbertin esittämääm kysymykseen.
Oli minun itse asiassa, mutta hämmästelen taas, ettei sinulla ole aikaa vastailla kysymykseen, mutta harhailla kuitenkin sivuraiteille pitkiä kirjoituksia. Täälläkin...
SO2001: "Eikö tästä [TeeCeen vanhasta ajotavasta] voisi melkein tehdä sen johtopäätöksen, että hitaammin ajaminen saa aikaan riskejä, joiden keskipisteessä joutuu itse olemaan."
Kaikki, joilla on taipumus ulkoistaa vastuunsa pois itseltään, ajattelee noin.
Laissa on lueteltu ohittajan ja ohitettavan velvollisuudet. Pääsääntöisesti ohitettava ei ole riskejä aiheuttava osapuoli liikenteessä. Sen sijaan ylinopeutta ajava saavuttaa rajoituksen mukaan ajavia, jolloin syntyy tarvetta ohittaa. Toki liikenteessä on mukana reilusti alle rajoituksen ajaviakin, mutta yleisempi tilanne on ylinopeuden takia saavutettu suunnilleen suurinta sallittua ajava.
Ja tuohon TeeCeen kanssa käymäni keskustelun yhteenvetona voisin todeta ettemme päässeet yksimielisyyteen nolatoleranssista. Periaatteessa nollatoleranssi parantaisi turvallisuutta ajonpeuksien alentuessa. Käytännössä asiaa ei voi laskea pelkästään insinöörijärjellä, koska siihen liittyy vaikeasti huomioitavia muutujia. Ne ovat lähinnä poliittisia tai henkisiä, joten edelleenkään en nollatoleranssia kaipaa. En myöskään huijaa itseäni nollatoleranssin kannattajaksi nopeusrajoitusten nostolla, koska ei se asetelmaa mihinkään muuttaisi. Samaa keskustelua käytäisiin ainoastaan entistä kovemmissa nopeuksissa.
Tässä siis jälleen lehdistä poimittua-keskustelusta poimittuja juttuja, joita mielestäni sopii käsitellä tämän otsikon alla.
TeeCee: Mikä SO2001 on keskimääräinen taajuus, jossa eri tyyppisiä kolareita ajetaan? Sinun täytyy tietää, koska osaat verrata omaa suoritustasi tuohon arvoon.
SO2001, yllä olevan lainaamasi kommentin kirjoittaja olen minä, ei TeeCee.
"Ja koska keskimääräinen onnettomuusalttius suhteessa ajokilometreihin ei ole nolla, minua ei voida tämän vertailun perusteella pitää keskimääräistä onnettomuusalttiimpana.
Tuo on tietysti oikein, mutta vertailun teko mahdotonta asetelmaa vastaan on kuitenkin väärin. Tarkoitan sitä, että kun sinun onnettomuushistoriastasi ei saa tilastoa, et voi vertailua tehdä. Sinä kuitenkin loit mielipiteen, jossa vähättelit riskejäsi onnettomuuksien määrään vedoten. Eihän kukaan ollut väittänyt mitään sinun onnettomuusriskistäsi onnettomuushistoriaasi vedoten. Tarkempi ajattelu osoittikin, että kyse oli illuusiostasi, johon uskomisesta on vain haittaa. Voit tietysti kiertää tämän toteamalla, ettet ole väittänyt mitään onnettomuusalttiudestasi, kun sanoit vain mitä se ei ole. Nyt kuitenkin kannattaa olla itselleen rehellinen. Jälleen kerran on samantekevää, mitä meille haluat väittää. Merkitystä on vain sillä, mihin itse uskot ja mikä on tämän käsityksen suhde asioiden oikeaan tilaan. Uskotko onnettomuusalttiutesi olevan jotain muuta kuin keskimääräistä heikompi, koska tilastotiedon perusteella ei pysty osoittamaan sen olevan keskimääräistä heikompi. Rautalankaa: Porkkana ei ole sininen, koska se ei ole musta. Kuulostaako järkevältä?
Syy, miksi takerrun tällaisen asian käsittelyyn, liittyy suoraan keskustelun otsikkoon. Ihminen luo mielipiteitä ja ne vaikuttavat käytännössä joka hetki tienkäyttäjänä ratkaisuihin liikenteessä. Kun virheelliset käsitykset yhdistetään haluun olla muita parempi tai ainakin yhtä hyvä enemmistön kanssa, heikkenee edellytykset kehittyä. Eräs jo jonkin aikaa hiljaa ollut nimimerkki totesi, ettei ole enää tarve kehittyä kuljettajana, koska on jo riittävän hyvä. Tähän tulokseen oli tullut kaveri, jonka ajatukset olivat suht kaukana tieliikenelaisn noudattamisesta ja joka ei nähnyt mitään vaikutuksia muiden ajamiseen sillä, että hän itse ajaa ylinopeudella.
Koska ihmisen ajattelua rajoittaa se, että ottaa koehenkilöksi itsensä, kannattaa peilata asioita muihin ja vasta sitten miettiä, ovatko muut erilaisia kuin minä itse. Asia on helppo todentaa tarkastelemalla klassisen tutkimuksen tulosta, jonka mukaan kolarin ajaneista 90% pitää itseään keskimääräistä parempana kuljettajana ja suurimman osan mielestä mitään ei ollut eikä jatkossa ole tehtävissä vastaavan kolarin välttämiseksi. Kuulostaako nämä vastaukset sellaisilta, joihin haluaa uskoa vai kuulostaako vastaukset lähinnä naurettavilta. Jos vastaus on jälkimmäinen, kannattaa siirtyä käsittelemään omaa ajattelutapaa ja jos tarpeen, syytä sen tulosten samankaltaisuuteen ko. tutkimuksen kanssa. Liikenteessä ylipäätään keskiarvoon vertaaminen on hyvä testi: Onko keskiarvo tiedossa vai määrittelenkö todellisuudessa keskiarvon sijainnin suhteessa minuun eikä päinvastoin.
Noita kaikkia tapauksia, joihin edellä viittaan, voi mielestäni pitää ”opetteluvaiheen” törmäilyinä. Kyseinen vaihe oli ajassa mitattuna minulla ehkä normaalia pitempi, mutta jotkut oppivat hitaammin, jotkut nopeammin.
Tämä on hyvä huomio. Olkoon keskiarvo mitä tahansa, liikenteessä ei menneisyys vaikuta tulevaisuuteen tilastollisesti. Vain nykyinen ajotapa vaikuttaa. Menneisyys vaikuttaa tietysti ajatteluun eli siten menneisyyden merkitystä ei pidä vähätellä.
Herbert: "SO2001, yllä olevan lainaamasi kommentin kirjoittaja olen minä, ei TeeCee."
Sorry. Olen vastaillut niin usein TeeCee:lle, että kommentin eteen tuli kirjoitettua konemaisesti TeeCee. Tiesin kyllä lukiessani, kenen kirjoitukseen vastaan.
En olisi todennäköisesti ottanut "onnettomuushistoriaani" edes puheeksi ellen olisi joutunut olemaan puolustuskannalla sen jälkeen, kun minun on vihjailtu olevan vaarallinen kuljettaja, joka ei välitä siitä, että lapsia kuolee ja vammautuu maanteillä. En jaksa nyt käydä viestejä läpi katsoakseni tarkasti mitä on kirjoitettu, mutta tuollainen ajatus välillä on herännyt. Onnettomuushistorian mainitsemisella oli tarkoitukseni vain osoittaa, että siitä ei voi tehdä tuon tyyppisiä johtopäätöksiä, koska en ole tappanut enkä vammauttanut ketään. Se tosin on todennäköisesti pelkkää sattumaa, mutta eikö sen voisi ajatella olevan pelkkää sattumaa myös toisenlaisessa tilanteessa. Eli synkkä onnettomuushistoriakaan ei todistaisi kuljettajan vaarallisuudesta, koska kyse voisi olla sattumasta.
Ainoastaan ylinopeussakkojen määräkö siis on varma todiste. Ilmeisesti on tehty tilastoa siitä, että sakkojen määrä ajokilometreihin suhteutettuna korreloi aiheutettujen onnettomuuksien määrän kanssa.
Tämän taulukon mukaan allekirjoittaneen nopeus on varsin turvallista.
Sivustolla ei ole tietoa siitä, mihin tulokset perustuvat, joten siihen on vaikea ottaa kantaa.
Käsittääkseni tuollainen käyrä ei muodostu pelkästään nopeuden perusteella, joten siitä ei voi vetää johtopätöksiä turvallisesta nopeudesta. Muutenhan kaikkien kannattaisi pyrkiä ajamaan 10 km/h yli liikenteen keskimääräisen nopeuden. Arvaa mitä siitä seuraisi?
Kyse onkin siitä, miten sinun vaikutuksesi liikenteen turvallisuuteen muuttuu, kun nostat tai lasket nopeuttasi. Ilmeisesti yhteisen käsityksemme mukaan 10 km/h ylinopeuteen verrattuna suurinta sallittua ajaminen on turvallisempaa sekä onnettomuuksien määrien, että onnettomuuden seurausten suhteen. Jos olet samaa mieltä, mitä linkittämäsi taulukko sinulle kertoo? Samalla kannattaa myös pohtia psykologia-otsikkoon liittyen syytä, miksi tuollaisen taulukon tähän yhteyteen kaivoit esiin.
Herbert: "Ilmeisesti yhteisen käsityksemme mukaan 10 km/h ylinopeuteen verrattuna suurinta sallittua ajaminen on turvallisempaa sekä onnettomuuksien määrien, että onnettomuuden seurausten suhteen."
Jos tilastot noin osoittavat, niin turha kai tilastoja vastaan on sotia. Aivan samalla tavalla 10 km/h alle nopeusrajoituksen ajaminen on turvallisempaa kuin suurinta sallittua ajaminen. Ainakin huonolla kelillä.
Eli yleisesti ottaen suurempi nopeus on aina vaarallisempaa kuin pienempi nopeus. Jokainen maantiellä ajava ihminen aiheuttaa asian hyvin tietäen enemmän vaaraa ajamalla tiettyä nopeutta kuin mitä hän aiheuttaisi ajamalla hitaampaa nopeutta. Samoin vuodessa kaksinkertaisen kilometrimäärän johonkin toiseen verraten ajava aiheuttaa kaksinkertaisen vaaran. Tämän kaiken keskellä "suurin sallittu" on pelkkä mielivaltaisesti määrätty lakitekninen numero. Jostakin syystä keskustelu pyörii kuitenkin pelkästään sen ympärillä.
Näistä asioista on kirjoitettu varmaan tuhansia viestejä, jos ei täällä niin muualla. En jaksa kuitenkaan lukea läpi tuhansia viestejä etsiäkseni vastausta kysymykseen, millaisella nopeudella ylinopeuskriitikot ajavat maantiellä. Puheethan ovat eri asia kuin teot.
Mikä on ylinopeuksiin kielteisesti suhtautuvan henkilön keskimääräinen nopeus suhteessa vallitsevaan nopeusrajoitukseen? Kuinka paljon yli – kuinka paljon ali – kyseisen lukeman? Miten paljon kuljettaja sallii nopeuden aaltoilevan? Mitkä ovat korkeimmat nopeuspiikit, mitkä hän vielä hyväksyy kokematta omantunnontuskia tai syyttämättä itseään? Mikä on korkein lukema yli nopeusrajoituksen, missä hänen autonsa nopeusmittarin viisari on vahingossa käynyt viimeisen vuoden aikana? Entä missä lukemassa sen on tahallaan annettu käydä? Miten kuljettaja varmistaa sen, että hän tietää täsmälleen, mikä on vallitseva nopeus? Mittarithan näyttävän yleensä jonkin verran väärin.
Tuossa muutamia kysymyksiä.
Oma vastaukseni on karkeasti se, että kun lähden ajamaan, kiihdytän nopeuden täysin automaattisesti asiaa edes miettimättä noin 10-20 km/h ylinopeuteen ja joskus vieläkin suurempaan ylinopeuteen paikasta ja tilanteesta riippuen. Joskus ylinopeutta voi olla vain 5 km tunnissa ja joskus ei ollenkaan. ”Ihmisten ilmoilla” eli taajamien keskustoissa ja muissa näkyvissä paikoissa ajan yleensä maltillisesti, koska en välitä saada kaaharin mainetta. Näissä paikoissa nopeusrajoituksen huomattava ylittäminen voikin olla vaarallisinta.
Ja mitä tulee korkeimpiin nopeusrajoituksien ylittämisiin, niin pyrin yleensä pitämään ylinopeuden sellaisena, että en menettäisi ajokorttiani ”kertalaakista”, jos huono tuuri iskisi. Ohitustilanteissa en kutenkaan pidä kiinni tästä säännöstä vaan otan riskin ja annan nopeuden hetkellisesti nousta niin korkeaksi kuin se on noustakseen. Yleensä se käväisee niin korkealla, että ajokortti olisi vaarassa. Otan ajokortin menettämisen riskin siis satoja kertoja vuodessa. Toistaiseksi onni on ollut myötäinen, eikä riski ole aktualisoitunut. Joillekin ohittajille joskus näin käy, kuten saamme lehdistä lukea. On naurettavan typerää tai typerän naurettavaa, että normaali turvallinen ohitus maantiellä hetkellisesti hieman liian suurella nopeudella ajaen on lehtijutun arvoinen rikos vähän niin kuin pahoinpitely tai ryöstö. Veikkaanpa, että aika moni tavallinen kansalainen on siihen syyllistynyt. Ajokorttejahan viedään niin kaupunginjohtajilta kuin kansanedustajiltakin.
Suurimpia ylityksiä en ole kirjannut mihinkään, mutta joskus olen innostunut jossakin tuntemassani pitkässä alamäessä kiihdyttämään vauhdin alkavaan ylämäkeen oikein kunnon lukemiin aivan vain kokeillakseni. Silloin ylitystä on voinut olla hetkellisesti 65 – 70 kilometriä tunnissa nopeusrajoituksen ollessa 80 km/h. Itse asiassa nuo lukemat ovat mittarinopeuksia, joten niistä pitää vähentää jonkin verran. 55 – 60 kilometriä tunnissa voisi olla lähempänä oikeaa. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin niin harvinaisia, että en edes muista, milloin sellaiseen olen syyllistynyt. Tuskin ainakaan viimeisten puolen vuoden aikana. Ja tapahtuma-aikana mitään muuta liikennettä ei ole ollut näkyvissä. Ja mainittakoon vielä se, että kyseisellä tiellä oli aiemmin 100 km/h nopeusrajoitus, joten kyse ei ollut mistään mutkaisesta pikkutiestä. Tie on leveä ja hyväkuntoinen ja pengeralueet ovat myös avarat.
Nopeuksien arviointia haittaa se, että nopeusmittarit näyttävät mitä näyttävät. Toisen autoni mittari näyttää niin paljon liikaa, että sen mukaan tuntuu kuin rekatkin ajaisivat sata kilometriä tunnissa. Tällä autolla ajaessani luulen ajavani kovempaa kuin mitä ajan, ja kaikki muutkin näyttävät ajavan. Auton sisälle kuuluvat äänet ovat myös voimakkaampia kuin toisessa autossani, joten sekin lisää vauhdin tuntua. Nopeusmittareiden säätäminen näyttämään ronskisti liikaa ja äänieristeiden vähentäminen voisivatkin olla keinoja hidastaa nopeuksia.
SO2001: Oma vastaukseni on karkeasti se, että kun lähden ajamaan, kiihdytän nopeuden täysin automaattisesti asiaa edes miettimättä noin 10-20 km/h ylinopeuteen ja joskus vieläkin suurempaan ylinopeuteen paikasta ja tilanteesta riippuen.
....Ja mitä tulee korkeimpiin nopeusrajoituksien ylittämisiin, niin pyrin yleensä pitämään ylinopeuden sellaisena, että en menettäisi ajokorttiani ”kertalaakista”, jos huono tuuri iskisi.
Missä kohtaa autopilotti päässäsi mahtaa huomata, että se tajuaa vaihtaa manuaaliohjaukselle ja alat vahtia sakkorajaa? Mitä silloin tapahtuu?
SO2001: ” Kun erityisesti TeeCee harrastaa vanhojen kirjoitusten kaivelua, niin ajattelin vähän kuin hupailumielessä, että kokeillaanpa samaa. Eli irrotetaan asiat oikein kunnolla alkuperäisistä yhteyksistään.
Toivon että jäisit selvittämään ne tapaukset joissa sinulta lainaamani kommentit ovat mielestäsi harhaanjohtavasti irrotettu yhteydestään. Kerran jo aloitit lupaavasti. Ketjussa ”Poimintoja sanomalehdistä -osa 3” (18.10.2016, 01:04) toit esiin minun käyttämääni lainausta pidemmän lainauksen osoittaaksesi minun lainaukseni antavan väärän kuvan kirjoituksestasi. Se on juuri sitä mitä olen sinulta pyytänyt jo monta vuotta. Mutta kun vastasin sinulle 19.10.2016, 11:06, sinusta ei enää kuulunutkaan mitään. Mielestäni osoitin vastineessani sitovasti, että olin käyttänyt sinun kommenttiasi täsmälleen siinä hengessä missä olit itsekin puhunut.
Arvoisa TeeCee kirjoitti niin monta kommenttia edellä mainittuna aikana lokakuussa, että en ehtinyt vastata kuin osaan niistä. Hänen 19.10.2016 klo.11:06 kirjoittamaansa kommenttia en muista edes lukeneeni. Se on ilmeisesti ”lipsahtanut” huomaamattani ohi. Käsittelen sitä nyt.
TeeCee kertoo, että olen myöntänyt hänen esittämiensä tosiasioiden nopeuden ja sen seurauksien suhteesta pitävän paikkansa. Hän ei kerro milloin tämä on tapahtunut, mutta sen sijaan hän viittaa kirjoitukseeni 16.8.2016, klo. 12:29, jossa olen kirjoittanut, että tieto on toinen puoli asiaa, ja sen painottaminen suhteessa muuhun tietoon ja soveltaminen käytäntöön on toinen puoli.” Näin olen todellakin kirjoittanut, mutta entä sitten.
Seuraavaksi – käsittelen nyt edelleenkin TeeCeen 19.10.2016 klo. 11:06 lähettämäänsä kommenttia – TeeCee tekee erääseen karkeaan ”ajansäästölaskelmaani” viitaten laskelman, jonka mukaan minun nopeustottumusteni kopioiminen koko liikenteeseen kolminkertaistaisi liikennekuolemien määrän ja lisäisi vakavasti loukkaantuneiden määrää 2,3-kertaiseksi.
Ja tästä omituisesta laskelmasta TeeCee siirtyy kehittelemänsä todisteluketjun avulla johtopäätökseen, että seuraava aikaisemmin esittämäni kommentti kuulostaa rikollisen psykopaatin puheelta:
”I don´t care. Eli so what. Kuoleehan ihmisiä muutenkin. Mekin kaikki kuolemme. Viikatemies riehuu raivopäisenä ympärillämme. Viime vuonna se sai saaliikseen 52492 suomalaista. Tänä vuonna – kuka tietää. Miksi nostaa yksi kokonaiskuolleisuuden kannalta merkityksetön promilleissa mitattava osuus, ylinopeuden takia kuolleet, kaiken keskipisteeksi ja järjestää suuri jatkuva show sen ympärille.”
En tarkoita tuolla kommentillani sitä, etteivätkö liikenteessä tapahtuvat kuolemat ja loukkaantumiset olisi ikävä asia, ja etteikö niiden vähentämiseksi kannattaisi tehdä mitään. Olenhan esittänyt suunnitelmia mitä erilaisimmista automaattisista turvallisuusjärjestelmistä, millä liikennekuolemat saataisiin vähenemään pieneen osaan nykyisestä toisin kuin käytössä olevalla stressaavalla sakko-pakko menetelmällä. Näitä ehdotuksiani on vastustettu. En ole huomannut kenenkään kirjoittavan, että turvallisuuden lisäämiseen tähtäävien automaattiteknisten menetelmien vastustajat ovat piittaamattomia psykopaatteja.
Ja mitä tulee TeeCeen laskelmaan, että liikennekuolemat kolminkertaistuisivat, jos nopeustottumukseni kopioitaisiin koko liikenteeseen, niin tällainen arvio on asioiden yksinkertaistamista. Ensinnäkään en ole ehdottanut, että näin pitäisi tehdä. Toisekseen TeeCee tekee arvion nopeustottumuksistani riittämättömin perustein. Ajansäästölaskelmassa, johon hän ilmeisesti viittaa, heittelin lukuja ja arvioita eri suuntaan, eikä laskelma ollut tarkka. Se on lisäksi tehty yhden vähäliikenteisen minulle tutun tieosuuden perusteella. En saavuta vastaavaa ajan säästymistä ylinopeutta ajamalla jossakin aivan erilaisessa ympäristössä. Ei yhden maantien karkeasti arvioidusta nopeudesta laskettu ”nopeustottumukseni ”voi ajatella olevan voimassa esimerkiksi Mannerheimintiellä. Esittämäni karkea laskelma oli pelkästään esimerkin omainen havaintoesitys siitä, että ylinopeudella säästyvä aika on suurempi kuin ”vain ne muutamat minuutit”, mitä propagandassa vuodesta toiseen toistetaan. Tämä kävi ilmi kirjoituksestani.
Tässä vielä lopuksi alkuperäinen ”Eli so what” -kirjoitukseni. Ehkä minun olisi pitänyt valita sanat hieman toisin kohua herättäneessä kappaleessa ja kirjoittaa esimerkiksi seuraavasti:
Viime vuonna kuoli 52492 suomalaista, joista ainoastaan promilleissa mitattava osuus ylinopeuden takia. Joten miksi nostaa ylinopeus kaiken keskipisteeksi ja järjestää suuri jatkuva show sen ympärille.
Tuolla tavalla asia olisi tullut esitetyksi. Sen sijaan kirjoitin masentuneessa hengessä, että kaikki me kuitenkin kuolemme, joten miksi halutaan järjestää kauhea show yhden marginaalisen kuolintavan ympärillä. I don´t care ja so what ei tarkoittanut erityisesti liikennekuolemia vaan koko tätä masentavaa todellisuutta, jossa ummistetaan silmät oleelliselta ja paetaan johonkin kokonaisuuden kannalta epäoleelliseen ja kuvitellaan, että se ratkaisee kaiken.
Ja sitä paitsi, kirjoitukseni jatkuu siten, että esitän teknisiä keinoja, joilla liikennekuolemat saataisiin vähenemään tehokkaammin kuin nykyisillä menetelmillä – mutta näin ei haluta tehdä.
Miksikö keskustelu pyörii nopeusrajoituksen ympärillä? Siksi, että se on osa yhteiskunnan sääntöjä ja ilman sääntöjä täällä vallitsisi viidakon lait. Veikkaan, että SO2001 ei olisi voittaja niissä olosuhteissa. Oletko ajatellut, millaista ajaminen olisi, jos muiden käytös ei olisi niin ennustettavissa, kuten se nyt sääntöjen takia on? Nykytilanteessa onkin helppo olla vapaamatkustajana, mutta tilanteen tajuaminen näyttää olevan kovin vaikeata.
Itse ajan pääsääntöisesti suunnilleen rajoituksen mukaan. Muutaman kilsan ylityksistä en itseäni ruoski. Voin kyllä ajaa jopa sakotuskynnyksen ylittävää nopeutta, jos on kiire. En kuitenkaan puolustele sitä millään, vaan täysin itsekkäästi laitan oman kiireen muiden asioiden edelle. Onneksi aika harvoin noin toimin.
Ohituksiin en lähde, jos täytyy käyttää suurta ylinopeutta. Vaihtoehtoja on siis muitakin kuin ohittaa hitaasti.
Kun sait SO2001 vastauksen ajonopeuttani koskevaan kysymykseen, haluatko ottaa kantaa kysymyksiin, joita viestissäni #722528 sinulle esitin koskien taulukon linkittämiseen liittyviä motiiveja.
Herbert: ”Ja tuohon TeeCeen kanssa käymäni keskustelun yhteenvetona voisin todeta ettemme päässeet yksimielisyyteen nolatoleranssista. Periaatteessa nollatoleranssi parantaisi turvallisuutta ajonpeuksien alentuessa. Käytännössä asiaa ei voi laskea pelkästään insinöörijärjellä, koska siihen liittyy vaikeasti huomioitavia muutujia. Ne ovat lähinnä poliittisia tai henkisiä, joten edelleenkään en nollatoleranssia kaipaa.”
Minäkään en ole kaivannut nollatoleranssia nopeusvalvontaan. Tuossa, kuten kaikissa muissakin ketjuissa, puheeni nollatoleranssista ovat koskeneet sitä, miksi VALTIOIDEN kannattaa valvoa ajonopeuksia pienellä toleranssilla. Kuljettajana minua luonnollisesti jurppii että ajamiseeni puututaan, mutta olen yrittänyt pitää mielessä että palstan aihe en ole minä vaan liikenne.
SO2001: ” En olisi todennäköisesti ottanut ”onnettomuushistoriaani” edes puheeksi ellen olisi joutunut olemaan puolustuskannalla sen jälkeen, kun minun on vihjailtu olevan vaarallinen kuljettaja, joka ei välitä siitä, että lapsia kuolee ja vammautuu maanteillä. En jaksa nyt käydä viestejä läpi katsoakseni tarkasti mitä on kirjoitettu, mutta tuollainen ajatus välillä on herännyt. Onnettomuushistorian mainitsemisella oli tarkoitukseni vain osoittaa, että siitä ei voi tehdä tuon tyyppisiä johtopäätöksiä, koska en ole tappanut enkä vammauttanut ketään.”
Käsite ”vaarallinen kuljettaja” on niin epämääräinen, että siitä on turha puhua. Mutta se on fakta, että sinä nostat tahallasi riskitasoa tavalla, joka on kuljettajilta kielletty ajamalla usein ylinopeudella. Muista ottamistasi riskeistä en tiedä, koska et ole puhunut niistä. Se tarkoittaa, että sinä olet tarkoituksella vaarallisempi kuljettaja kuin olisit ilman ottamiasi laittomia riskejä. Se, kuinka vaarallista tämä tahallinen lisäriski on, riippuu kuskin omasta henkilökohtaisesta riskitasosta. Huippuhyvällä kuskilla muutaman kymmenen prosentin riskitason nousu kuolemien ja vakavien vammautumisten suhteen on absoluuttisena arvona pienempi kuin huonommalla kuskilla, mutta suhteessa muutos on sama.
En tiedä oletko hyvä vai huono kuljettaja vai siltä väliltä, mutta oman arviosi mukaan olet huono: ”...en kiistä olevani huono kuljettaja... Koska olen huono ajaja, eikä minulla ole hyvää ”liikennesilmää”...”. Jos et ole valehdellut, niin sinulla tuon ottamasi tahallisen lisäriskin vaikutuksen pitäisi olla keskimääräistä suurempi. Siksi sinun ei kannattaisi yrittää saada puhumalla häivytettyä sitä tosiasiaa, että et hoida omia vastuitasi liikenteessä.
SO2001: Eli yleisesti ottaen suurempi nopeus on aina vaarallisempaa kuin pienempi nopeus. Jokainen maantiellä ajava ihminen aiheuttaa asian hyvin tietäen enemmän vaaraa ajamalla tiettyä nopeutta kuin mitä hän aiheuttaisi ajamalla hitaampaa nopeutta. Samoin vuodessa kaksinkertaisen kilometrimäärän johonkin toiseen verraten ajava aiheuttaa kaksinkertaisen vaaran. Tämän kaiken keskellä ”suurin sallittu” on pelkkä mielivaltaisesti määrätty lakitekninen numero. Jostakin syystä keskustelu pyörii kuitenkin pelkästään sen ympärillä.”
Miten niin ”jostain syystä” keskustelu pyöriin sen mielivaltaisesti määrätyn lakiteknisen numeron ympärillä? Minkä numeron ympärillä sen sitten pitäisi pyöriä ajonopeuksista puhuttaessa?
Liikenteeseen on pakko sallia joku nopeus, koska ilman liikettä ei ole liikennettä. Yksi liikenteen hinnasta ovat sen vaatimat uhrit, ja tieteellisen tiedon mukaan liikenteen uhrien määrään voidaan vaikuttaa kaikkein eniten vaikuttamalla ajonopeuksiin. Tämä vaikuttaminen tapahtuu asettamalla kullekin tieosuudelle nopeuden yläraja, eli suurin sallittu nopeus. Eikö tästä kaikesta sinun mielestäsi muka seuraa, että jos aikoo puhua tästä ihmisten terveyden kannalta ratkaisevan tärkeästä riskitekijästä, niin on PAKKO puhua myös nopeusrajoituksista?
Puheesi tuntuvat järjettömiltä, ellei tiedä mitä muuta sinä olet puhunut. Sinä et pysty etkä edes halua noudattaa nopeusrajoituksia. Epäilet itse että tämä johtuu ADHD:stä, joka saa aikaan että rajoituksen mukainen nopeus on sinulle liian vähän stimuloivaa. Rajoituksen mukainen nopeus on turvallisempaa eli tylsää, ja tylsyyttä sinä et kestä. Joten sinulla on jo tiedossa miksi rajoituksista puhuminen ottaa sinua päähän, miksi viet itseltäsi tahallasi uskottavuuden yrittämällä keksiä ”järkeviä” syitä todellisen syyn lisäksi?
SO2001: Mikä on ylinopeuksiin kielteisesti suhtautuvan henkilön keskimääräinen nopeus suhteessa vallitsevaan nopeusrajoitukseen? Kuinka paljon yli – kuinka paljon ali – kyseisen lukeman? Miten paljon kuljettaja sallii nopeuden aaltoilevan? Mitkä ovat korkeimmat nopeuspiikit, mitkä hän vielä hyväksyy kokematta omantunnontuskia tai syyttämättä itseään? Mikä on korkein lukema yli nopeusrajoituksen, missä hänen autonsa nopeusmittarin viisari on vahingossa käynyt viimeisen vuoden aikana? Entä missä lukemassa sen on tahallaan annettu käydä? Miten kuljettaja varmistaa sen, että hän tietää täsmälleen, mikä on vallitseva nopeus? Mittarithan näyttävän yleensä jonkin verran väärin.
Tuossa muutamia kysymyksiä.”
Meidän pitäisi saada näissä keskusteluissa asiat erilleen samalla tavalla kuin ne ovat erillään todellisessa elämässäkin. Pitäisi tunnistaa mitkä niistä liittyvät toisiinsa ja mitkä eivät. Toisiinsa liittyvistä asioista pitäisi ymmärtää miten päin niiden mahdolliset syy-seuraus-suhteet menevät.
Sinulle ylinopeus on normaalinopeus, sinä et pysty noudattamaan nopeusrajoituksia. Mielipiteesi, jotka eivät huomio tätä tosiasiaa, ovat vääriä, ja selitykset jotka eivät ole linjassa noiden asioiden kanssa, ovat tekosyitä. Vaikka kaikki nuo kyselemäsi asiat tiedettäisiin desimaalin tarkkuudella, niin sillä ei olisi vaikutusta sinun mielipiteisiisi ylinopeudesta.
Sama koskee monia muitakin näissä keskusteluissa antamiasi argumentteja. Ainoat selityksesi, joita ei voi osoittaa epäloogisiksi tai tieteellisen tiedon vastaisiksi, ovat kertomuksesi siitä, mistä sinun nykyiset mielipiteesi omasta mielestäsi juontavat juurensa. Olet julkisesti pohtinut syitä siihen, miksi halveksit nopeusrajoituksia noudattavia, ja päätynyt tulokseen että syynä ovat lapsuudenkokemukset. Olet myös puinut sitä, mikä sai aikaan halveksuntasi kuria ja esivaltaa vastaan, ja siihenkin löytyi sinun mielestäsi syyt lapsuudesta. Siksi höpinäsi rationaalisemmista syistä eivät enää mene läpi.
TeeCee: Epäilet itse että tämä johtuu ADHD:stä, joka saa aikaan että rajoituksen mukainen nopeus on sinulle liian vähän stimuloivaa. Rajoituksen mukainen nopeus on turvallisempaa eli tylsää, ja tylsyyttä sinä et kestä. Joten sinulla on jo tiedossa miksi rajoituksista puhuminen ottaa sinua päähän, miksi viet itseltäsi tahallasi uskottavuuden yrittämällä keksiä ”järkeviä” syitä todellisen syyn lisäksi?
Rajoituksen mukainen nopeus on riittävän stimuloivaa, jos olosuhteet tekevät siitä sellaisen. Ajelin tänään pitkän matkaa rekan perässä ohittamatta sitä. Syynä oli sumu ja autoni huonot valot. Pääsin rekan edelle lopulta paikassa, jossa kaukana suoran päässä näkyi katuvaloja. Ne olivat kiintopiste, joka auttoi näkemisessä.
Myöhemmin edelleni ajoi risteyksessä taksi, jonka perässä tyydyin ajelemaan viisitoista kilometriä. Jäin siitä jopa jälkeen. Taas sama syy. Sumu ja huonot valot. Tihruaminen tihkusateen kastelemasta tuulilasista lähes olemattomilla valoilla (aion tilata uudet umpiot lähiaikoina) on hyvinkin stimuloivaa. Itse asiassa se on ylistimuloivaa eikä siten mukavaa. Sopiva määrä on sellainen, että se rauhoittaa.
Palaan vielä Googlen katunäkymälinkkeihin, jotka annoin jokin aika sitten. Toinen esitti suomalaista taajamaa ja toinen englantilaista.
Suomalaisessa liikenteessä olen ohitteleva ylinopeuskaahari, vaikkakaan en pahin mahdollinen, koska minutkin ohitetaan silloin tällöin.
Jos lähden englantilaiseen liikenteeseen, olen muiden tukkona, vaikka pyrkisin ajamaan täsmälleen samalla tyylillä ja rohkeudella ja riskitasolla kuin Suomessa. Englantilainen liikenne tuntuu lähes kilpa-ajolta ja siten pelottavalta. Tiet ovat kapeita, liikennettä on suorastaan järkyttävän paljon, ja nopeudet ovat olosuhteisiin nähden kovempia kuin Suomessa. Jos yritän pysyä englantilaisen liikenteen tahdissa, niin että en hidastaisi muiden menoa, jouduin ajamaan niin kovaa, että se ei todellakaan tunnu turvalliselta.
Miksi eri maiden välillä on näin suuria eroja? Miksi Englannin liikennettä ei pidetä erityisen vaarallisena? Ovatko englantilaiset vain yksinkertaisesti niin paljon parempia kuljettajia?
TeeCee arvioi jokin aika sitten, että jos minun nopeustottumukseni kopioitaisiin koko liikenteen nopeudeksi, vakavat onnettomuudet lisääntyisivät niin ja niin paljon. Olen miettinyt tätä asiaa ja tullut siihen tulokseen, että oleellista on se, mitä käsitteellä nopeustottumus tarkoitetaan.
Moottori-lehdessä oli aikoinaan luettelo ja lyhyt tapahtumaselostus kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Katselin joskus tätä luetteloa ja tulin siihen tulokseen, että onnettomuudet, joissa ylinopeudella on ollut merkittävä osuus, olivat yleensä sen tyyppisiä, että minun ajotavallani ja nopeustottumuksillani sellaisiin ei kovin todennäköisesti joutuisi. Humalassa ajamista, järjettömiä ylinopeuksia olosuhteisiin nähden, auton hallinnan menettämisiä ohituksissa ja liukkaalla. Seuraavassa on luettelo 25:stä uusimmasta tapauksesta silloin, kun luettelo vuonna 2007 on laadittu.
Humalassa mopolla, 1 kuoli
Epätodennäköinen, koska en aja mopolla.
Rattijuoppo jarrutti ulos, 1 kuoli
Epätodennäköinen, koska en käytä alkoholia.
Tietoisesti rekan alle, 2 kuoli
Epätodennäköinen, koska en ole itsemurhatyyppi.
Humalainen ajoi järveen, 1 kuoli
En juo alkoholia edes järvellä, joten epätodennäköinen.
Lääke vaikutti ajokykyyn, 1 kuoli (tässä sentään ohitettiin)
Ei kovin todennäköinen, koska käytä ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä, ja olen varovainen ohituksissa.
Moottoripyörällä liikaa vauhtia kiihdytyskaistalle , 1 kuoli
Olen niin kokematon moottoripyöräilijä, että kaikki on mahdollista, vaikka pyrinkin olemaan varovainen.
Moottoripyörällä liikaa vauhtia s-mutkaan, 1 kuoli
Vastaus sama kuin edellä.
Matkustaja hyppäsi kyydistä, 1 kuoli
Joskus puhun asioita, joka saa matkustajan hermostumaan, mutta kukaan ei toistaiseksi hypännyt.
Humalassa ulos tieltä, 1 kuoli
Kts. vastaukset edellä.
Huumeissa puuhun, 1 kuoli
En käytä huumeita, ja jos käyttäisin, en ajaisi.
Kilpa-ajoa bemarilla, 1 kuoli
Mahdollinen, mutta ei bemarilla. Yritän kuitenkin välttää kilpa-ajoja, ja jos sellaiseen ”joudun”, säilytän kuitenkin järkeni ja ymmärrän riskit.
Moottoripyörällä kaahaus kuorma-auton kylkeen, 1 kuoli
Kts. vastauksia edellä.
Kokematon motoristi kaatui, 1 kuoli
Erittäin mahdollista – valitettavasti. Yritän tietenkin olla varovainen, mutta silti.
Vastaantulevien kaistalle humalassa ja sairaana, 1 kuoli
Epätodennäköinen.
Kuljettaja nukahti rattiin, 1 kuoli
Mahdollinen, mutta ennen nukahtamista auton nopeus on todennäköisesti hiipunut, joten ylinopeudella ei ole asian kanssa tekemistä. Yritän toki olla nukahtamatta.
Mielenterveystapaus rekan alle, 1 kuoli
TeeCee pitänee minua mielenterveystapauksena, joten mistä sitä tietää. Toistaiseksi en ole ajanut rekan alle.
Mopolla käännös rekan alle, 1 kuoli
En aja mopolla, mutta moottoripyörällä mahdollinen.
Humalainen nukahti rattiin, 1 kuoli
Jos nukahdan, nukahdan selvin päin.
Humalassa ulos tieltä, 1 kuoli
Kts. vastauksia edellä.
Rattijuoppo suistui ohituksesta, 1 kuoli
Ei mahdoton, mutta selvin päin. Yritän kuitenkin tehdä ohitukset varovasti.
Motoristi päin ryhmittynyttä, 1 kuoli
Kaikki on mahdollista.
Kuoli sairauskohtaukseen, 1 kuoli
Kukapa voisi sanoa, että mahdotonta.
Rekan alle tekstiviestiä kirjoittaen, 1 kuoli
Onneksi en tekstaile, mutta mahdollista.
Sivuvaunullisella kaarteesta ulos, 1 kuoli
En aja sivuvaunullisella.
Vanhus kääntyi pyörällä linja-auton kylkeen, 1 kuoli
Hmm. Onneksi en aja kovin paljon pyörällä.
En väitä olevani immuuni onnettomuuksille. Todennäköisimpänä itse aiheutettuna onnettomuutena pidän sitä, että ajan risteyksessä vahingossa rekan tai henkilöauton alle. Myös autoradion tai kännykän tai muun laitteen tai esineen käyttäminen voi johtaa onnettomuuteen. Tämä on yksi riskitekijöistäni, minkä hyvin tiedostan. Tieltä suistumista tai vastaan tulevia päin suistumista liukkauden takia suoralla tiellä en pidä kovin todennäköisenä. Todennäköisempää on suistuminen ojaan, koska olen ajanut tiukkaan mutkaan liian kovaa, tai törmääminen esteeseen, koska jarrutusmatka on pitkä.
SO2001: Todennäköisempää on suistuminen ojaan, koska olen ajanut tiukkaan mutkaan liian kovaa, tai törmääminen esteeseen, koska jarrutusmatka on pitkä.
Pääasia lienee, että sitä ennen on ollut riittävän stimuloivaa, vai mitä?
Arvaatko muuten, mikä vaikuttaa sekä jarrutusmatkaan, että tiellä pysymiseen/tieltä suistumiseen? Villi veikkauksesi? Ja siihen, päädytkö Tervon tutkittavaksi, vai et?
SO2001 TeeCee kertoo, että olen myöntänyt hänen esittämiensä tosiasioiden nopeuden ja sen seurauksien suhteesta pitävän paikkansa. Hän ei kerro milloin tämä on tapahtunut,.,”
Vanhin löytämäni kommenttisi oli marraskuuta 2011 (”En kiistä sitä ilmiselvää tosiasiaa, että ajoneuvon nopeuden lisääminen lisää loukkaantumisen ja kuoleman riskiä.”) ja tuorein tämän vuoden elokuulta (”Kuinka monta kertaa minun pitää toistaa se, että en kiistä tieteellisiä tosiasioita. Suurempi nopeus on vaarallisempi kuin pienempi nopeus. Myönnän tämän, ja sanoohan arkijärkikin sen”.)
Noiden väliin mahtuu ainakin nämä kommenttisi: ”Uskon käytännössä kaikki TeeCeen esittämät väitteet ylinopeuden vaarallisuudesta ja esimerkin voimasta ja keskinopeuden merkityksestä ja liikenteenvalvonnan vaikutuksesta ja niin edelleen...”En ole koskaan kiistänyt sitä itsestään selvää tosiasiaa, että mitä hitaammin maantiellä liikutaan, sitä vähemmän tapahtuu vakavia onnettomuuksia”...”mitä kovempaa vauhtia ajetaan, sitä kovemmalla vauhdilla törmäillään, ja sitä suuremmat hidastusvoimat kohdistuvat matkustajiin, ja sitä pahemmin heille käy”...”Tilastojen mukaan on vaarallisempaa ajaa ylinopeutta kuin olla ajamatta”...”En ole kiistänyt sitä, etteikö suurempi nopeus olisi vaarallisempaa kuin pienempi nopeus”
Vaikutat suorastaan tuohtuneelta kun tohdin epäillä että sinun käsityksesi nopeuden turvallisuusvaikutuksista olisivat ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa. Mutta kun Klaus Bremer sanoi, että ylinopeus on vaaratonta, aloit heti pohtia kumpaa tässä pitäisi uskoa, TeeCeetä vai tunnettua liikennetoimittajaa. Joten ymmärrän hyvin jos sinulta aina välillä tuppaa unohtuman että mitä sitä taas onkaan tullut sanottua.
SO2001: Ja tästä omituisesta laskelmasta TeeCee siirtyy kehittelemänsä todisteluketjun avulla johtopäätökseen, että seuraava aikaisemmin esittämäni kommentti kuulostaa rikollisen psykopaatin puheelta:”
Tarkkaan ottaen se olit SINÄ kun sanoi että kommentistasi ” Se, mitä olen yrittänyt sanoa, on, että I don’t care. Eli so what. Kuoleehan ihmisiä muutenkin” saa kuvan, että sen on kirjoittanut psykopaatti: ”Lukija saa käsityksen, että tekstin kirjoittaja on rikollinen psykopaatti, jolle kaikki on yhdentekevää.”
Minä vastasin sinulle, että ”jos tuo kuulosta sinusta rikollisen psykopaatin puheelta, niin kannattaisikohan sinun muuttaa mielipiteitäsi? Totta puhuen minustakin kuulostaa psykopaatin mielipiteeltä, että ei välitä montako uhria liikenne vaatii, koska on olemassa suurempiakin tappajia kuin liikenne.”
Sitähän sinä tuolloin olit selittämässä, vai mitä? Että et näe tarpeelliseksi vähentää tahallista lainvastaista riskinottoasi liikenteessä, koska siellä tapahtuu niin pieni osuus kaikista kuolemantapauksista? Olet ennenkin perustellut riskiottoasi sillä, miten vähäinen todennäköisyys sille on että juuri sinä kuolisit liikenteessä: ” Minä taas ajattelen laajemmin. Todennäköisyyteni kuolla liikenteessä seuraavien parinkymmenen vuoden aikana on nolla pilkku jotain prosenttia ajoinpa ylinopeutta tai en... Miksi siis kiduttaisin itseäni välttääkseni nolla pilkku jotain prosentin riskin kuolla liikenteessä, kun kuolen joka tapauksessa. Murskaantuminen rekan nokkaan on todennäköisesti jopa parempi kuolema kuin se mikä muuten odottaa.” Lisää esimerkkejä löytyy jos idea ei tuosta selvinnyt.
Tosiasia on, että sinulla on tahallisesta laittomasta riskinotostasi mielipide, joka sinun itsesikin mielestä kuulostaa kuin sen olisi kertonut psykopaatti. Jos tämä vaivaa sinua, niin muuta mieltäsi ja kerro, että nykyään et enää arvioi ottamiasi laittomia tahallisia riskejä itsesi, vaan liikenteen kannalta.
Yksi asia vielä; sanoit että lukija saa käsityksen, että tekstin kirjoittaja on rikollinen psykopaatti. Sinähän puolustit sillä kommentillasi liikennerikoksiasi, joten tietenkin tekstin oli kirjoittanut rikollinen. Sitä paitsi olet jo myöntänyt olevasi liikenteessä elämäntaparikollinen ( ”Lainrikkojaksi syyttäminen ei sinänsä minua kovin paljon haittaa, sillä myönnän avoimesti olevani elämäntaparikollinen ainakin mitä liikenteeseen tulee”.)
Edellisessä viesteissään TeeCee pyörittelee eri aikoina esittämiäni kommentteja ja yrittää saada kirjoitukseni näyttämään ristiriitaisilta. Hänellä näyttää olevan tarve nähdä ongelmia sielläkin, missä niitä ei ole.
TeeCee kirjoittaa lainvastaisesta riskinotostani viitaten ylinopeuksiin.
Minun arvomaailmassa sillä, onko jokin asia lain vastainen vain mukainen, on merkitystä lähinnä siltä kannalta, että ensiksi mainitusta voi saada rangaistuksen. Kiinni jäämistä kannattaa siis välttää, ja jos riski on saavutettuun hyötyyn nähden liian suuri, lainvastainen teko – mikä se sitten onkin – kannattaa jättää tekemättä. Vaikka tätä mieltä olenkin, en pidä itseäni moraalittomana. En vain ole sitonut moraalisia käsityksiäni Suomen valtion lakikirjaan enkä muidenkaan valtioiden.
Toissa päivänä otin lainvastaisen riskin ajaessani nelostiellä satasta, vaikka voimassa on talviajan nopeusrajoitus 80 kilometriä tunnissa. Oli muutama aste lämmintä, ja sää oli kostea. Samanlaiset olosuhteet voisivat vallita myös silloin, kun talvinopeusrajoitus ei ole vielä voimassa.
En näe mitään oleellista eroa siinä, otanko laillisen vai laittoman riskin ajamalla sata kilometriä tunnissa. Riski on riski. Laki on laki.
Enkä pitäisi riskiä edellä mainitussa tapauksessa kovin suurena, koska autot on suunniteltu toimimaan yli sadan kilometrin tuntinopeuksissa, ja nelostie on mitoitettu siten, että siellä voi ajaa sata kilometriä tunnissa. Itse asiassa tie on mitoitettu alun perin korkeampiinkin nopeuksiin kuin sata kilometriä tunnissa. Lukema tien varren peltilätkässä on epäoleellinen.
Tietty perusriski ajamiseen tietysti aina liittyy, mutta en näe suurta merkitystä sillä, onko riski laillinen vai laiton. Laittomassa riskissä on lisänä sakon saamisen riski, joten siinä mielessä se on enemmän riskaabelia. Mutta eipä juuri muuten.
TeeCee on kaivellut kirjoituksiani vuosien varrelta, joissa myönnän, että ylinopeus on vaarallisempaa kuin laillinen nopeus. Entä sitten. Koska ylinopeus on suurempi nopeus kuin laillinen nopeus, ja koska suurempi nopeus on vaarallisempaa kuin hitaampi nopeus, niin on kai loogista, että ylinopeus on vaarallisempaa kuin laillinen nopeus. Typeräähän tällaista itsestään selvyyttä olisi kiistää.
Mutta aivan samalla tavalla autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. Kun liikutaan, ollaan tekemisissä vaarojen kanssa.
Lehdessä kerrottiin kokoomuspoliitikosta, joka oli saanut tuhansien eurojen sakon siksi, että oli ajanut kolmion takaa lähestyvän mopon eteen sillä seurauksella, että mopoilija oli törmännyt autoon. Lehtiuutisessa tosin selostetaan tapahtumien kulku epämääräisesti kertomalla mm., että mopoilija joutui paniikkiin ja kaatui ja vielä sen lisäksi törmäsi autoon. Olisi kiinnostavaa tietää tarkka totuudenmukainen kuvaus tapahtumista. Uutisen mukaan autoilija on nimittäin kiistänyt syyllisyytensä ja vedonnut siihen, että mopoilija ei ollut tarpeeksi varovainen.
Ehkä ylinopeuspropaganda on hämärtänyt autoilijan käsityksiä. Koska hän ei ajanut ylinopeutta, siinä menee puolet syyllisyydestä. Ja koska hän ajoi hitaammin, kun lähestyvä mopo, siinä menee loput. Mopoilija on siis yksin syyllinen onnettomuuteen, koska hän ajoi tilanteessa kovempaa. No, tuomari oli eri mieltä.
En ota tarkemmin kantaa tähän nimenomaiseen oikeusjuttuun, koska lehdessä olevat tiedot eivät ole riittävät. Sen perusteella, mitä lehdessä kerrotaan, autoilija vaikuttaa onnettomuuteen syylliseltä.
Katsoin sattumalta Youtubesta videoita talviajosta. Useimmat videot olivat mistäpä muualtakaan kuin itänaapuristamme. Siellähän kojelautakamerat ovat autoissa yleisiä. Liukkaalla lipsutaan muuallakin, mutta tapauksia ei tallennu yhtä usein muistikorteille.
Youtube-ohjelmassa esitetyt pyörähtelyt liukkaalla olivat sinänsä tavanomaisia. Joku ajoi kurviin hieman liian kovaa, jolloin auton takapyörät lähtivät luistamaan sivulle. Kuljettaja ei tehnyt korjausliikettä heti, niin kuin olisi pitänyt, vaan myöhässä, joten auto alkoi kuljettajan ohjausliikkeiden seurauksena ”heittelehtiä” ja päätyi ojaan. Toisessa videossa auto palasi ohituksen jälkeen omalle kaistalle liian nopeasti, ja seurauksena oli edellä kuvatun tyyppinen tapahtumaketju. Auto syöksyi lopulta tien yli nipin napin lähestyvän auton edestä ja päätyi ojaan, jossa se (video loppuu juuri tässä kohdassa) näytti kaatuvan. Perussyy onnettomuudelle oli liian täpärä ohitus liukkaalla kelillä.
Video: Tällaisesta tilanteesta selviäminen olisi ajokokemusta erilaisissa keleissä hankkineelle ylinopeuskuskille todennäköisesti helppoa kuin mikä. Hän ei oikeastaan edes joutuisi tilanteeseen. Sen estämiseen riittäisi pieni nopea käännös ratista ja kaasun painaminen välittömästi takarenkaiden luistamisen alettua (olettaen, että auto on etuvetoinen). Ei tällaista tietenkään voi vaatia kaikilta, koska liikkuuhan maanteillä hyvinkin kokemattomia kuljettajia. Ylinopeuskuski on siinä mielessä etulyöntiasemassa, että kovan vauhdin takia hän saa luonnollista harjoittelua luistojen oikaisuissa. Hitaasti ajavat eivät joudu tilanteisiin, joissa autoa pitäisi jotenkin ”hallita”. Videolla näkyvät ohittajat kenties ovat ylinopeuskuskeja, ja silti he ajavat ojaan. Harjoittelu on siis vielä kesken. Oppiahan ojaan ajamisestakin saa.
P.S. Eilen torstaina ajoin varsin hitaasti vesi-, lumi- ja räntäsateessa. Nopeutta ei monin paikoin ollut kuin noin 70 kilometriä tunnissa, vaikka rajoitus olisi sallinut enemmän. En edes ohittanut muita kulkuneuvoja kuin yhden traktori. Ajoin muiden autojen perässä, mitä vauhtia ne ajelivatkin. Tämä osoituksena siitä, että otan ainakin jossakin määrin olosuhteet huomioon.
SO2001: "Video: Tällaisesta tilanteesta selviäminen olisi ajokokemusta erilaisissa keleissä hankkineelle ylinopeuskuskille todennäköisesti helppoa kuin mikä. Hän ei oikeastaan edes joutuisi tilanteeseen. Sen estämiseen riittäisi pieni nopea käännös ratista ja kaasun painaminen välittömästi takarenkaiden luistamisen alettua (olettaen, että auto on etuvetoinen). Ei tällaista tietenkään voi vaatia kaikilta, koska liikkuuhan maanteillä hyvinkin kokemattomia kuljettajia..."
Kommentissasi on mahtava looginen virhe. Osaatko sanoa, mikä se on?
Alhainen älykkyysosamääräni ei tee mahdolliseksi vastaamista Herbertin esittämään kysymykseen. Voisin korkeintaan arvailla, mikä looginen virheeni saattaisi olla, mutta arvaisin todennäköisesti väärin. Arvaus voisi olla vaikka sen tyyppinen, että jos ylinopeuskuski ei edes joudu tilanteeseen, miten hän voi olla oppinut selviytymään siitä. Tai jotain tällaista. Tyhmänä en edes yritä keksiä oikeata vastausta.
Palaan vielä edellä mainitsemaani kokoomuspoliitikon kolariin, kun luin siitä uutisen paperilehdestä tänä aamuna.
Laki on mikä on, joten kolmion takaa toisen eteen ajanutta pidetään syyllisenä, eikä siinä mikään auta. Toisaalta ymmärrän myös tuomitun tyytymättömyyden sen johdosta, että häntä rangaistiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, koska hän ilmeisesti on omasta mielestään ollut niin varovainen kuin vain voi olla. Tähänhän tapahtumakuvauskin viittaa, eli hän oli "hivuttanut" autoaan hiljalleen risteyksestä ilmeisesti katsoen, tuleeko mistään ajoneuvoja. Tällaiset tilanteet ovat joskus vaikeita.
”Hivuttaminen” on tietenkin juridisesti sama asia kuin ajaminen, mutta mitä voi tehdä tilanteessa, jossa itse on kolmion takana, ja etuajo-oikeutetulla tiellä on paljon liikennettä, eikä ajoneuvoja näe kuin viime hetkellä, koska puut ja rakennukset estävät näkyvyyden. Lainmukainen ratkaisu on tietenkin odottaa ja odottaa ja yhä vain odottaa, että päätiellä on varmasti riittävästi tilaa. Mutta jos takana on kymmenen muuta autoa odottamassa, ensimmäisenä jonossa odottavalle voi syntyä paineita päästä menemään, ettei hän tukkisi tietä muilta. Ja tässä tilanteessa hänelle voi tulla kiusaus lähteä ”hivuttautumaan”. Ehkä hän kuvittelee, että se ei ole varsinaista ajamista vaan pelkästään auton siirtelyä paremman näkyvyyden ja tilannekuvan saamiseksi. Ehkä hän myös ajattelee, että päätiellä ajava ei sentään törmää paikalleen pysähtyneeseen autoon vaan hidastaa ja antaa tilaa.
Kokoomuspoliitikon tapauksen arvioiminen on hankalaa, koska uutinen ei kerro, mistä suunnasta mopo tuli. Tapahtuiko törmäys heti ensimmäisen lähimmän ajokaistan kohdalla, jolloin mopo olisi tullut vasemmalta. Vai tapahtuiko törmäys vasta tien jakavan viheralueen takana, jolloin mopo olisi tullut oikealta.
Juridisesti asia lienee selvä, eli kokoomuspoliitikolla ei ole esittää mitään, mikä tekisi hänestä syyttömän. Jos hän omasta mielestään on yrittänyt olla tilanteessa niin varovainen kun mahdollista, häntä todennäköisesti harmittaa se, että media esittää hänet muiden tiellä liikkujien turvallisuudesta piittaamattomana liikennerikollisena, jonka osallistuminen tuleviin kunnallisvaaleihin, pitäisi ottaa käsiteltäväksi. Tuntuuhan se todennäköisesti aika ankealta joutua tuomituksi liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tilanteesta, jossa oma auto on tuskin edes liikkunut. Mutta mopoilijan syyttäminen todennäköisesti vain pahensi poliitikon julkisuuskuvaa. Joskus asiat vain on otettava niin kuin ne ovat, vaikka se kirpaiseekin. Olisi mielenkiintoista nähdä videokuvaa tapahtumasta.
P.S. Kopioin Herbertin kysymyksen tyttärelleni, jonka kanssa satuin "skypettelemään". Hän on Mensan jäsen, joten ajattelin, että hänellä olisi paremmat mahdollisuudet huomata tekstini epäloogisuus. Hän vastasi näin:
höö, en osaa sanoa, kun mulla ei oo ajokokemusta
ei kai se voi liittyä tuohon etuvetoisuuteen tms?
Virhe on siinä, että mielestäsi pitäisi suosia ajotapaa, mikä lisää riskiä olla yksi videon sankareista. Eli käyttää nopeutta, johon ajotaito ei riitä. Auton käsittelytaidot ovat tärkeitä, mutta niitä ei pidä harjoitella väärillä tilannenopeuksilla yleisen liikenteen seassa silloin, kun vaarana on kuljettajan yllättävä luisto.
Liian suuret luulot omista ajotaidoista on ratkaisevassa roolissa. Minun käsitykseni asiasta on se, että kun hallitaan tahallaan aikaan saatu luisto, usein kuvitellaan osattavan auton hallinta myös normaalissa liikenteessä. Erona luistattamisella on kuitenkin videon tapauksiin se, että luiston alkaessa ylisuuren tilannenopeuden takia, hallinta on huomattavasti vaikeampaa kuin liiallisen kaasuttamisen, käsijarrun tai tahallisen ohjausliikkeen avulla tehty luisto. Noissa yleensä riittää, kun lopettaa virheellisen toiminnan, jolloin luisto loppuu heikommallakin käsittelytaidolla. Liiallisen nopeuden takia alkanut luisto loppuu vasta, kun nopeus on pudonnut tarpeeksi ja silloin on vain tuurista kiinni, onko edessä riittävästi vapaata tietä. Tätä tuskin monikaan ylinopeuskuski oikeasti tajuaa, siksi liukkaallakin saattavat lujaa ajaa. Ns. legaalikuski tajuaa tämän ja ottaa sen huomioon käyttämällä alempaa ajonopeutta, jottei tarvitse pohtia selviytymiskeinoja yllättävistä tilanteista.
Kokoomuspoliitikon tapaukseen on vaikea ottaa kantaa, kun video ei ole nähtävissä. Jos googlen streetview vuodelta 2011 vastaa nykytilannetta, näkyvyyskin on tuossa hyvä molempin suuntiin. Kolmion takaa tulijan on syytä ensin varoa suojatietä, mutta sen jälkeen on tilaa ennen risteävää ajorataa. Mitään syytä hivuttautua kolmion takaa päätielle ei ole, ei varsinkaan jäädä sinne 10 sekunniksi, jonka verran kokoomuspoliitikko väittää mopoilijalla olleen aikaa häntä varoa.
Kun käräjäoikeus ratkaisuunsa päätyi videon perusteella, veikkaan poliitikon värittävän tapahtumien kulkua. Toisaalta oikeuden päätökset ovat melkoista lottoarvontaa, joten ihan kaikki on tuohon tapaukseen liittyen mahdollista.
Herbert: Virhe on siinä, että mielestäsi pitäisi suosia ajotapaa, mikä lisää riskiä olla yksi videon sankareista. Eli käyttää nopeutta, johon ajotaito ei riitä. Liian suuret luulot omista ajotaidoista on ratkaisevassa roolissa
Jotakuinkin noin.
SO2001: Voisin korkeintaan arvailla, mikä looginen virheeni saattaisi olla, mutta arvaisin todennäköisesti väärin. Arvaus voisi olla vaikka sen tyyppinen, että jos ylinopeuskuski ei edes joudu tilanteeseen, miten hän voi olla oppinut selviytymään siitä. Tai jotain tällaista.
Olet karvaa vaille myöntämässä, että jopa omasta mielestäsikin jotakin feelua mallissasi on, mutta sitten muka "alat tyhmäksi". Tai jotain sellaista. Onko mahdotonta vaan todeta, ettei kyseessä oikeastaan edes ole veikkaus, vaan tieto, tai selvä käsitys ettei mallisi kestä kovin tarkkaa syyniä? Jotakin aiheesta päässäsi kuitenkin raksutti!
Tai sitten: Kerrotko perusteesi sille, miksi pelkkää ylinopeutta ajamalla oppii ajamaan paremmin liukkaalla? Mihin tuollainen väite perustuu?
Näin sinä kirjoitit: Ylinopeuskuski on siinä mielessä etulyöntiasemassa, että kovan vauhdin takia hän saa luonnollista harjoittelua luistojen oikaisuissa. Hitaasti ajavat eivät joudu tilanteisiin, joissa autoa pitäisi jotenkin ”hallita”.
Tuosta Kumppanin lainaamasta SO2001:n kommentista tuleekin mieleeni, että paljon tärkeämpää kuin hallita SO2001:n tarkoittamalla tavalla autoa, on kuljettajan kyky hallita itseään. Ja tämä viestiketjuhan perustuu aiheeseen, jossa hallintaan liittyviä ongelmia tarkastellaan eli siten ollaan asian ytimessä. Auton hallinnan menetys SO2001:n mainitsemalla tavalla on seurausta tällaisesta hallinnan pettämisestä. Kuski ei ole hallinnut itseään, joten auton pysyminen lapasessa on puhtaasti tuurista kiinni varsinkin, kun hallintaa aletaan parantaa suosimalla ylinopeutta.
Haluatko SO2001 ihan oikeasti edustaa tällaista ajattelutapaa vai onko kyse jostain muusta? Jostain sellaisesta, jossa yrität luoda noilla perusteluillasi alibia johonkin toiseen asiaan kuin auton käsittelytaidon merkitykseen.
Herbert: "Virhe on siinä, että mielestäsi pitäisi suosia ajotapaa, mikä lisää riskiä olla yksi videon sankareista. Eli käyttää nopeutta, johon ajotaito ei riitä."
Luulin, että virhettä pitää etsiä kommentista itsestään. Mutta Herbert löysikin virheen kommentistani verrattuna hänen omiin tulkintoihinsa siitä, mitä olen jossakin muussa yhteydessä tarkoittanut.
Esille nostamassani videossa auto ajaa varsin hitaasti, minkä näkee siitäkin, että se pyörähtää kerran ja jää siististi tien laitaan. Jos nopeutta olisi enemmän, pyörähtelyt ja ojaan ajautuminen olisivat rajumpia. Videon katselijat eivät voi tietää, oliko autossa esimerkiksi kesärenkaat, vai miksi se joutui luistotilanteeseen. Mutta pelkästään ruudulta katsottuna tilanne näyttää helpolta.
Minua kiinnostaisi tietää, miten monesti nimimerkit Herbert ja Kumppani joutuvat talviaikaan tilanteisiin, jossa autossa ilmenee sen tyyppistä luistoa, että se edellyttää toimenpiteitä. Vai ovatko nykyiset autot jo niin kehittyneitä luiston estoineen, ettei mitään tapahdu.
Ns. käsijarrukäännös ilmenee hiljattain ajokortin saaneiden kuskien leikkimisenä parkkipaikoilla ja muualla, joten sillä ei ole paljoakaan tekemistä varsinaisen liikenteen kanssa. Nämä leikit on jo aikaa sitten leikitty, mutta ihme ja kumma, olen viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana onnistunut kolme kertaa estämään törmäyksen käsijarrukahvasta vetämällä. Kaikissa tapauksissa tilanne on ollut se, että auto ei ole lumisohjon tai liukkauden takia kääntynyt risteyksestä vaan on ollut ajautumassa toisen auton nokkaan ja yhdessä tapauksessa erään talon tontille ja sen edessä olevaan ojaan. Kun mitään muuta ei ole ollut enää tehtävissä, ja törmäys on näyttänyt väistämättömältä, olen vetänyt käsijarrusta ja saanut auton siten kääntymään. Tämän tempun käyttäminen ei kuulu normaaleihin menetelmiini, ja nuo kolme tapausta ovatkin käytännössä ainoat, jolloin temppuun on tarvinnut viimeisenä keinona turvautua. Eikä tullut törmäyksiä. Todettakoon, että nopeudet olivat hitaita. Eniten vauhtia oli paikassa, jossa tontille syöksyminen uhkasi. Tie teki 90 asteen mutkan, ja tulin siihen vähän liian kovaa.
Ei takapyörin luistaminen aina vaadi ylinopeutta. Riittää, kun ajaa mutkaan hieman liian kovaa. Tietenkään siihen ei pitäisi ajaa liian kovaa, mutta pystyykö ylinopeuksista pitäytyvä kuljettajakaan aivan varmasti vakuuttamaan, ettei hänelläkin voisi joskus olla liikaa vauhtia. Kaarteessa voi olla irtolunta tai jokin muu ominaisuus, joka saa aikaa luistoa, vaikka nopeus olisi maltillinen.
Luistojen hallinnan harjoittelua ei käytännössä voi tehdä muualla kuin julkisilla maanteillä. 1960-luvulla ja 1970-luvulla tilanne oli toinen, kun jäille oli aurattu kenen tahansa käytettävissä olevia jääratoja. Mutta se oli silloin, ja nyt on nyt.
1970-luvun Saabilla (jollaisella olen ajanut yli 400000 kilometriä) ei pystynyt tekemään käsijarrukäännöksiä, mutta sellaista voi simuloida painamalla kaasua ja jarrua samanaikaisesti.
SO2001: "Luulin, että virhettä pitää etsiä kommentista itsestään. Mutta Herbert löysikin virheen kommentistani verrattuna hänen omiin tulkintoihinsa siitä, mitä olen jossakin muussa yhteydessä tarkoittanut."
Nyt en ymmärrä.
SO2001: "Esille nostamassani videossa auto ajaa varsin hitaasti, minkä näkee siitäkin, että se pyörähtää kerran ja jää siististi tien laitaan. Jos nopeutta olisi enemmän, pyörähtelyt ja ojaan ajautuminen olisivat rajumpia. Videon katselijat eivät voi tietää, oliko autossa esimerkiksi kesärenkaat..."
Varmuutta ei ole, mutta youtuben otsikko "The Annual Summer Tires Lovers Meeting" antaa viitteitä keliin sopimattomista renkaista. Toisaalta on samantekevää, millaiset renkaat autoissa on. Noin herkästi alkava luisto tarkoittaa sitä, että vauhti ei ole linjassa olosuhteisiin+kalustoon.
SO2001: "Minua kiinnostaisi tietää, miten monesti nimimerkit Herbert ja Kumppani joutuvat talviaikaan tilanteisiin, jossa autossa ilmenee sen tyyppistä luistoa, että se edellyttää toimenpiteitä."
En muista, milloin olen viimeksi tällaiseen tilanteeseen joutunut. Luultavasti aikaa ennen ajonhallintaa, jolloin myös kykyni hallita kuskia oli paljon heikompi kuin nyt.
SO2001: "Kaikissa tapauksissa tilanne on ollut se, että auto ei ole lumisohjon tai liukkauden takia kääntynyt risteyksestä vaan on ollut ajautumassa toisen auton nokkaan..."
Tarkoitat varmaan väärän tilannenopeuden takia. Koita nyt jo vähitellen edes yrittää ottaa vastuu omista teoistasi! Eikös vastuun merkityksestä ollut jo aiemmin puhetta niin minun kuin TeeCeenkin puolesta?
SO2001: "Tietenkään siihen ei pitäisi ajaa liian kovaa, mutta pystyykö ylinopeuksista pitäytyvä kuljettajakaan aivan varmasti vakuuttamaan, ettei hänelläkin voisi joskus olla liikaa vauhtia."
Minä en ylinopeuksista täysin pidättäydy, mutta en pysty vakuuttamaan tuota, eikä pysty ainakaan rehellisesti kukaan muukaan. Siitä olen kuitenkin vakuuttunut, että ajotapani tuottaa vähemmän riskejä ja tiukkoja tilanteita kuin sinun ajotapasi. Oletko muuten kuullut jäävuoriteoriasta?
So2001: "Luistojen hallinnan harjoittelua ei käytännössä voi tehdä muualla kuin julkisilla maanteillä."
Onhan tuo jonkinlainen ongelma verrattuna aikaan, jolloin itselläni ajokortti oli tuore tai sitä ei ollut ollenkaan. Lisäksi nykyaikaisissa autoissa ajonhallinta nostaa kunnon luistoihin tarvittavia ajonopeuksia, joten harjoittelupaikoista on pulaa. Tämäkin antaa aihetta keskittyä asioihin, joilla vältetään noita tilanteita. Se, että taivastellaan harjoittelupaikkojen vähyyttä, ei tilannetta paranna. Ja olennaista on ymmärtää ottaa vastuu tilanteesta, eikä sysätä sitä harjoitelupaikkojen vähyyteen syyllisen yhteiskunnan niskaan.
Nimimerkki Kumppani poimi edellisestä kirjoituksestani seuraavan tekstinpätkän ja kommentoi sitä:
Minä: “Nyt vain korostetaan nopeuden merkitystä, jolloin kuljettajan kyvyt jää toissijaiseen rooliin, vaikka ne ovat ratkaisevan tärkeitä. Jollain tieosuudella voisi ihan hyvin käyttää rajoitusta kovempaakin nopeutta.”
Kumppani: “Eivät taidot jää toissijaiseksi nopeutta korostettaessa. Ratkaisevan tärkeinä niiden yliarviointia juuri rajoituksin hillitäänkin. Se on yhteiskunnassa sovittu tapa ilmaista asia, että rajat olisi oltava, pösilömmällekin ne näkyvät muistutuksena liikennemerkkien muodossa.”
Kirjoitukseni oli oikeastaan vastaus nimimerkki Hebertille. Odotin mielenkiinnolla, mitä mieltä hän on asiasta. Miksikö tämä kiinnosti? Siksi, että yllä oleva kirjoitukseni osa on lainattu vanhoista Herbertin kirjoituksista “ylinopeusketju” -nimisestä keskustelusta. Kyseessä ei ole siis minun kirjoittamani teksti vaan Herbertin, mikä näkyy siitäkin, että en kirjoittaisi aivan tuolla tavalla. Näkökulmani asioihin on hieman erilainen.
Kun erityisesti TeeCee harrastaa vanhojen kirjoitusten kaivelua, niin ajattelin vähän kuin hupailumielessä, että kokeillaanpa samaa. Eli irrotetaan asiat oikein kunnolla alkuperäisistä yhteyksistään. Tätä kun tekisi vähän aikaa, monet kirjoittajat saisi “osoitetuksi” harhojen vallassa oleviksi ja mitä kaikkea TeeCee väittää. Minä en tällaista väitä, eikä Herbertin kirjoituksissakaan, kun ne kokonaisuudessaan lukee, ole epäjohdonmukaisuutta ja ristiriitaisuutta. Pientä harhailua on käytännössä jokaisen ihmisen teksteissä, koska aina asioita ei tule ilmaistua parhaiten omia ajatuksia kuvaavalla tavalla, ja joskus omat ajatuksetkin saattavat olla muutostilassa, kun uutta informaatiota tulee.
Vanhassa ylinopeusketjussa Herbert ja TeeCee väänsivät kättä siitä, pitääkö nopeusrajoituksia noudattaa ehdottomasti, vai voiko niitä rikkoa toleranssin verran. TeeCee oli ehdottoman noudattamisen kannattaja ja Hebert vähän lievemmällä linjalla. Ja tätä kantaansa puolustaakseen Herbert esitti edellä olevan mielipiteen siitä, että kuljettajan kyvyt ovat ratkaisevan tärkeitä, ja että “jollain tieosuudella voisi ihan hyvin käyttää rajoitusta kovempaakin nopeutta”.
Nyt lainaukset selitetty, joten ei pitäisi jäädä vääriä käsityksiä.
Tällä hetkellä en ehdi vastata kuin yhteen Herbertin esittämääm kysymykseen.
Herbert: “Tarkoitatko, että sinä ulosmittaat nykyautosi kaiken suorituskyvyn? Tilaisuuden tullen painat lämän tiskiin. Ellet, niin vastaa omaan kysymkseesi.”
Käytän auton täyden suorituskyvyn lähes jokaisessa ohituksessa, mutta en sentään paina kaasua pohjaan niin että rutisee. Vanhassa (nyt jo liikenteestä poistuneessa) autossani tällainen nimittäin aiheutti teknisiä ongelmia kuten kaasuvivun irtoamisen tai kaasun hirttämisen täysille. Tulin varovaiseksi sen jälkeen, kun tällaista oli muutaman kerran tapahtunut. Täydelle kaasulle jääneen auton sain ajettua perille sammuttelemalla moottoria virta-avaimesta, niin että auto välillä kiihtyi ja välillä rullasi. Irronneen kaasuvivun tapauksessa piti pysäyttää ja avata nokkapelti. Kiusallisimpia tällaisia tilanteita oli, kun auto hyytyi Espoon Ikeasta poistuvassa jonossa risteykseen. Sain ajettua sen tyhjäkäynnillä läpi risteyksen ja ohjattua osittain jalkakäytävälle niin, että muu liikenne pääsi ohitse. Vian korjaaminen oli onneksi helppo juttu. Myöhemmin korjasin sen paremmin, niin ettei se enää uusiutunut.
Autoni ovat maksaneet 1000 euroa ja 1100 euroa, joten ei voida sanoa, että olisin maksanut kovin paljon niiden suorituskyvystä. Autojen moottoriteholla ei ollut ostotapahtumassa merkitystä. Tärkeintä on ollut autojen kunto ja ajokilometrit. Tuhannen euron autolla on nyt ajettu noin 72000 kilometriä lisää ja 1100 euron autolla noin 50000 kilometriä. Edellinen on mennyt viimeisestä kolmesta katsastuksesta läpi ilman korjauskehotuksia, joten en pitäisi ostosta kovin huonona. Jälkimmäisessä on ollut jotakin korjattavaa, mutta nyt viimeisestä katsastuksesta pari viikkoa sitten, sekin meni läpi ilman uusintakäyntejä.
Myönnän, että tuon hintaluokan autot ovat vaatimattomia, ja korottaisinkin autojen hintatasoa jonnekin 2000-3000 euron haarukkaan, jos siihen olisi mahdollisuuksia. Tyttäreni osti juuri 9500 euroa maksaneen käytetyn Toyotan, mutta minä en sijoittaisi noin paljon rahaa autoon, vaikka sitä olisikin. Käyttäisin mieluummin yli jäävän rahan vaikka purjeveneeseen tai johonkin muuhun mukavaan.
Muutamien tuntemieni henkilöiden auto-ostoksista olen saanut sen käsityksen, että rahalle ei aina saa kunnon vastinetta, vaikka maksaisi käytetystä autosta enemmänkin. Jotkut ovat korjanneet autojaan tuhansilla euroilla. Ääriesimerkki on eräs tuttavani, joka osti opintolainoillaan kymmenen tuhatta euroa maksaneen Saksasta tuodun Audin, josta särkyi ensiksi automaattivaihteisto, ja kun se oli korjattu, ruiskupumppu. Tuttavani kertoi maksaneensa autonsa korjauksista saman verran kuin mitä hän oli maksanut itse autosta. Ajokilometrejä ei ehtinyt kertyä kuin parikymmentä tuhatta, kun hän lopulta myi auton varaosiksi muutamalla satasella. Eli kalliiksi tuli autoilu. Sen jälkeen hänellä on ollut Toyota Avensis ja nykyisin Saab.
SO2001:
Tällä hetkellä en ehdi vastata kuin yhteen Herbertin esittämääm kysymykseen.
Oli minun itse asiassa, mutta hämmästelen taas, ettei sinulla ole aikaa vastailla kysymykseen, mutta harhailla kuitenkin sivuraiteille pitkiä kirjoituksia. Täälläkin...
SO2001: "Eikö tästä [TeeCeen vanhasta ajotavasta] voisi melkein tehdä sen johtopäätöksen, että hitaammin ajaminen saa aikaan riskejä, joiden keskipisteessä joutuu itse olemaan."
Kaikki, joilla on taipumus ulkoistaa vastuunsa pois itseltään, ajattelee noin.
Laissa on lueteltu ohittajan ja ohitettavan velvollisuudet. Pääsääntöisesti ohitettava ei ole riskejä aiheuttava osapuoli liikenteessä. Sen sijaan ylinopeutta ajava saavuttaa rajoituksen mukaan ajavia, jolloin syntyy tarvetta ohittaa. Toki liikenteessä on mukana reilusti alle rajoituksen ajaviakin, mutta yleisempi tilanne on ylinopeuden takia saavutettu suunnilleen suurinta sallittua ajava.
Ja tuohon TeeCeen kanssa käymäni keskustelun yhteenvetona voisin todeta ettemme päässeet yksimielisyyteen nolatoleranssista. Periaatteessa nollatoleranssi parantaisi turvallisuutta ajonpeuksien alentuessa. Käytännössä asiaa ei voi laskea pelkästään insinöörijärjellä, koska siihen liittyy vaikeasti huomioitavia muutujia. Ne ovat lähinnä poliittisia tai henkisiä, joten edelleenkään en nollatoleranssia kaipaa. En myöskään huijaa itseäni nollatoleranssin kannattajaksi nopeusrajoitusten nostolla, koska ei se asetelmaa mihinkään muuttaisi. Samaa keskustelua käytäisiin ainoastaan entistä kovemmissa nopeuksissa.
Loistavaa ja analyyttistä keskustelua.Kiva lukea ei haukuta toista tai provosoida. Jatkakaa samaan malliin !
Tässä siis jälleen lehdistä poimittua-keskustelusta poimittuja juttuja, joita mielestäni sopii käsitellä tämän otsikon alla.
SO2001, yllä olevan lainaamasi kommentin kirjoittaja olen minä, ei TeeCee.
Tuo on tietysti oikein, mutta vertailun teko mahdotonta asetelmaa vastaan on kuitenkin väärin. Tarkoitan sitä, että kun sinun onnettomuushistoriastasi ei saa tilastoa, et voi vertailua tehdä. Sinä kuitenkin loit mielipiteen, jossa vähättelit riskejäsi onnettomuuksien määrään vedoten. Eihän kukaan ollut väittänyt mitään sinun onnettomuusriskistäsi onnettomuushistoriaasi vedoten. Tarkempi ajattelu osoittikin, että kyse oli illuusiostasi, johon uskomisesta on vain haittaa. Voit tietysti kiertää tämän toteamalla, ettet ole väittänyt mitään onnettomuusalttiudestasi, kun sanoit vain mitä se ei ole. Nyt kuitenkin kannattaa olla itselleen rehellinen. Jälleen kerran on samantekevää, mitä meille haluat väittää. Merkitystä on vain sillä, mihin itse uskot ja mikä on tämän käsityksen suhde asioiden oikeaan tilaan. Uskotko onnettomuusalttiutesi olevan jotain muuta kuin keskimääräistä heikompi, koska tilastotiedon perusteella ei pysty osoittamaan sen olevan keskimääräistä heikompi. Rautalankaa: Porkkana ei ole sininen, koska se ei ole musta. Kuulostaako järkevältä?
Syy, miksi takerrun tällaisen asian käsittelyyn, liittyy suoraan keskustelun otsikkoon. Ihminen luo mielipiteitä ja ne vaikuttavat käytännössä joka hetki tienkäyttäjänä ratkaisuihin liikenteessä. Kun virheelliset käsitykset yhdistetään haluun olla muita parempi tai ainakin yhtä hyvä enemmistön kanssa, heikkenee edellytykset kehittyä. Eräs jo jonkin aikaa hiljaa ollut nimimerkki totesi, ettei ole enää tarve kehittyä kuljettajana, koska on jo riittävän hyvä. Tähän tulokseen oli tullut kaveri, jonka ajatukset olivat suht kaukana tieliikenelaisn noudattamisesta ja joka ei nähnyt mitään vaikutuksia muiden ajamiseen sillä, että hän itse ajaa ylinopeudella.
Koska ihmisen ajattelua rajoittaa se, että ottaa koehenkilöksi itsensä, kannattaa peilata asioita muihin ja vasta sitten miettiä, ovatko muut erilaisia kuin minä itse. Asia on helppo todentaa tarkastelemalla klassisen tutkimuksen tulosta, jonka mukaan kolarin ajaneista 90% pitää itseään keskimääräistä parempana kuljettajana ja suurimman osan mielestä mitään ei ollut eikä jatkossa ole tehtävissä vastaavan kolarin välttämiseksi. Kuulostaako nämä vastaukset sellaisilta, joihin haluaa uskoa vai kuulostaako vastaukset lähinnä naurettavilta. Jos vastaus on jälkimmäinen, kannattaa siirtyä käsittelemään omaa ajattelutapaa ja jos tarpeen, syytä sen tulosten samankaltaisuuteen ko. tutkimuksen kanssa. Liikenteessä ylipäätään keskiarvoon vertaaminen on hyvä testi: Onko keskiarvo tiedossa vai määrittelenkö todellisuudessa keskiarvon sijainnin suhteessa minuun eikä päinvastoin.
Tämä on hyvä huomio. Olkoon keskiarvo mitä tahansa, liikenteessä ei menneisyys vaikuta tulevaisuuteen tilastollisesti. Vain nykyinen ajotapa vaikuttaa. Menneisyys vaikuttaa tietysti ajatteluun eli siten menneisyyden merkitystä ei pidä vähätellä.
Herbert: "SO2001, yllä olevan lainaamasi kommentin kirjoittaja olen minä, ei TeeCee."
Sorry. Olen vastaillut niin usein TeeCee:lle, että kommentin eteen tuli kirjoitettua konemaisesti TeeCee. Tiesin kyllä lukiessani, kenen kirjoitukseen vastaan.
En olisi todennäköisesti ottanut "onnettomuushistoriaani" edes puheeksi ellen olisi joutunut olemaan puolustuskannalla sen jälkeen, kun minun on vihjailtu olevan vaarallinen kuljettaja, joka ei välitä siitä, että lapsia kuolee ja vammautuu maanteillä. En jaksa nyt käydä viestejä läpi katsoakseni tarkasti mitä on kirjoitettu, mutta tuollainen ajatus välillä on herännyt. Onnettomuushistorian mainitsemisella oli tarkoitukseni vain osoittaa, että siitä ei voi tehdä tuon tyyppisiä johtopäätöksiä, koska en ole tappanut enkä vammauttanut ketään. Se tosin on todennäköisesti pelkkää sattumaa, mutta eikö sen voisi ajatella olevan pelkkää sattumaa myös toisenlaisessa tilanteessa. Eli synkkä onnettomuushistoriakaan ei todistaisi kuljettajan vaarallisuudesta, koska kyse voisi olla sattumasta.
Ainoastaan ylinopeussakkojen määräkö siis on varma todiste. Ilmeisesti on tehty tilastoa siitä, että sakkojen määrä ajokilometreihin suhteutettuna korreloi aiheutettujen onnettomuuksien määrän kanssa.
Tämän taulukon mukaan allekirjoittaneen nopeus on varsin turvallista.
http://www.sense.bc.ca/img/isku_85th_1.gif
Sivustolla ei ole tietoa siitä, mihin tulokset perustuvat, joten siihen on vaikea ottaa kantaa.
Käsittääkseni tuollainen käyrä ei muodostu pelkästään nopeuden perusteella, joten siitä ei voi vetää johtopätöksiä turvallisesta nopeudesta. Muutenhan kaikkien kannattaisi pyrkiä ajamaan 10 km/h yli liikenteen keskimääräisen nopeuden. Arvaa mitä siitä seuraisi?
Kyse onkin siitä, miten sinun vaikutuksesi liikenteen turvallisuuteen muuttuu, kun nostat tai lasket nopeuttasi. Ilmeisesti yhteisen käsityksemme mukaan 10 km/h ylinopeuteen verrattuna suurinta sallittua ajaminen on turvallisempaa sekä onnettomuuksien määrien, että onnettomuuden seurausten suhteen. Jos olet samaa mieltä, mitä linkittämäsi taulukko sinulle kertoo? Samalla kannattaa myös pohtia psykologia-otsikkoon liittyen syytä, miksi tuollaisen taulukon tähän yhteyteen kaivoit esiin.
Herbert: "Ilmeisesti yhteisen käsityksemme mukaan 10 km/h ylinopeuteen verrattuna suurinta sallittua ajaminen on turvallisempaa sekä onnettomuuksien määrien, että onnettomuuden seurausten suhteen."
Jos tilastot noin osoittavat, niin turha kai tilastoja vastaan on sotia. Aivan samalla tavalla 10 km/h alle nopeusrajoituksen ajaminen on turvallisempaa kuin suurinta sallittua ajaminen. Ainakin huonolla kelillä.
Eli yleisesti ottaen suurempi nopeus on aina vaarallisempaa kuin pienempi nopeus. Jokainen maantiellä ajava ihminen aiheuttaa asian hyvin tietäen enemmän vaaraa ajamalla tiettyä nopeutta kuin mitä hän aiheuttaisi ajamalla hitaampaa nopeutta. Samoin vuodessa kaksinkertaisen kilometrimäärän johonkin toiseen verraten ajava aiheuttaa kaksinkertaisen vaaran. Tämän kaiken keskellä "suurin sallittu" on pelkkä mielivaltaisesti määrätty lakitekninen numero. Jostakin syystä keskustelu pyörii kuitenkin pelkästään sen ympärillä.
Näistä asioista on kirjoitettu varmaan tuhansia viestejä, jos ei täällä niin muualla. En jaksa kuitenkaan lukea läpi tuhansia viestejä etsiäkseni vastausta kysymykseen, millaisella nopeudella ylinopeuskriitikot ajavat maantiellä. Puheethan ovat eri asia kuin teot.
Mikä on ylinopeuksiin kielteisesti suhtautuvan henkilön keskimääräinen nopeus suhteessa vallitsevaan nopeusrajoitukseen? Kuinka paljon yli – kuinka paljon ali – kyseisen lukeman? Miten paljon kuljettaja sallii nopeuden aaltoilevan? Mitkä ovat korkeimmat nopeuspiikit, mitkä hän vielä hyväksyy kokematta omantunnontuskia tai syyttämättä itseään? Mikä on korkein lukema yli nopeusrajoituksen, missä hänen autonsa nopeusmittarin viisari on vahingossa käynyt viimeisen vuoden aikana? Entä missä lukemassa sen on tahallaan annettu käydä? Miten kuljettaja varmistaa sen, että hän tietää täsmälleen, mikä on vallitseva nopeus? Mittarithan näyttävän yleensä jonkin verran väärin.
Tuossa muutamia kysymyksiä.
Oma vastaukseni on karkeasti se, että kun lähden ajamaan, kiihdytän nopeuden täysin automaattisesti asiaa edes miettimättä noin 10-20 km/h ylinopeuteen ja joskus vieläkin suurempaan ylinopeuteen paikasta ja tilanteesta riippuen. Joskus ylinopeutta voi olla vain 5 km tunnissa ja joskus ei ollenkaan. ”Ihmisten ilmoilla” eli taajamien keskustoissa ja muissa näkyvissä paikoissa ajan yleensä maltillisesti, koska en välitä saada kaaharin mainetta. Näissä paikoissa nopeusrajoituksen huomattava ylittäminen voikin olla vaarallisinta.
Ja mitä tulee korkeimpiin nopeusrajoituksien ylittämisiin, niin pyrin yleensä pitämään ylinopeuden sellaisena, että en menettäisi ajokorttiani ”kertalaakista”, jos huono tuuri iskisi. Ohitustilanteissa en kutenkaan pidä kiinni tästä säännöstä vaan otan riskin ja annan nopeuden hetkellisesti nousta niin korkeaksi kuin se on noustakseen. Yleensä se käväisee niin korkealla, että ajokortti olisi vaarassa. Otan ajokortin menettämisen riskin siis satoja kertoja vuodessa. Toistaiseksi onni on ollut myötäinen, eikä riski ole aktualisoitunut. Joillekin ohittajille joskus näin käy, kuten saamme lehdistä lukea. On naurettavan typerää tai typerän naurettavaa, että normaali turvallinen ohitus maantiellä hetkellisesti hieman liian suurella nopeudella ajaen on lehtijutun arvoinen rikos vähän niin kuin pahoinpitely tai ryöstö. Veikkaanpa, että aika moni tavallinen kansalainen on siihen syyllistynyt. Ajokorttejahan viedään niin kaupunginjohtajilta kuin kansanedustajiltakin.
Suurimpia ylityksiä en ole kirjannut mihinkään, mutta joskus olen innostunut jossakin tuntemassani pitkässä alamäessä kiihdyttämään vauhdin alkavaan ylämäkeen oikein kunnon lukemiin aivan vain kokeillakseni. Silloin ylitystä on voinut olla hetkellisesti 65 – 70 kilometriä tunnissa nopeusrajoituksen ollessa 80 km/h. Itse asiassa nuo lukemat ovat mittarinopeuksia, joten niistä pitää vähentää jonkin verran. 55 – 60 kilometriä tunnissa voisi olla lähempänä oikeaa. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin niin harvinaisia, että en edes muista, milloin sellaiseen olen syyllistynyt. Tuskin ainakaan viimeisten puolen vuoden aikana. Ja tapahtuma-aikana mitään muuta liikennettä ei ole ollut näkyvissä. Ja mainittakoon vielä se, että kyseisellä tiellä oli aiemmin 100 km/h nopeusrajoitus, joten kyse ei ollut mistään mutkaisesta pikkutiestä. Tie on leveä ja hyväkuntoinen ja pengeralueet ovat myös avarat.
Nopeuksien arviointia haittaa se, että nopeusmittarit näyttävät mitä näyttävät. Toisen autoni mittari näyttää niin paljon liikaa, että sen mukaan tuntuu kuin rekatkin ajaisivat sata kilometriä tunnissa. Tällä autolla ajaessani luulen ajavani kovempaa kuin mitä ajan, ja kaikki muutkin näyttävät ajavan. Auton sisälle kuuluvat äänet ovat myös voimakkaampia kuin toisessa autossani, joten sekin lisää vauhdin tuntua. Nopeusmittareiden säätäminen näyttämään ronskisti liikaa ja äänieristeiden vähentäminen voisivatkin olla keinoja hidastaa nopeuksia.
SO2001:
Oma vastaukseni on karkeasti se, että kun lähden ajamaan, kiihdytän nopeuden täysin automaattisesti asiaa edes miettimättä noin 10-20 km/h ylinopeuteen ja joskus vieläkin suurempaan ylinopeuteen paikasta ja tilanteesta riippuen.
....Ja mitä tulee korkeimpiin nopeusrajoituksien ylittämisiin, niin pyrin yleensä pitämään ylinopeuden sellaisena, että en menettäisi ajokorttiani ”kertalaakista”, jos huono tuuri iskisi.
Missä kohtaa autopilotti päässäsi mahtaa huomata, että se tajuaa vaihtaa manuaaliohjaukselle ja alat vahtia sakkorajaa? Mitä silloin tapahtuu?
SO2001: ” Kun erityisesti TeeCee harrastaa vanhojen kirjoitusten kaivelua, niin ajattelin vähän kuin hupailumielessä, että kokeillaanpa samaa. Eli irrotetaan asiat oikein kunnolla alkuperäisistä yhteyksistään.
Toivon että jäisit selvittämään ne tapaukset joissa sinulta lainaamani kommentit ovat mielestäsi harhaanjohtavasti irrotettu yhteydestään. Kerran jo aloitit lupaavasti. Ketjussa ”Poimintoja sanomalehdistä -osa 3” (18.10.2016, 01:04) toit esiin minun käyttämääni lainausta pidemmän lainauksen osoittaaksesi minun lainaukseni antavan väärän kuvan kirjoituksestasi. Se on juuri sitä mitä olen sinulta pyytänyt jo monta vuotta. Mutta kun vastasin sinulle 19.10.2016, 11:06, sinusta ei enää kuulunutkaan mitään. Mielestäni osoitin vastineessani sitovasti, että olin käyttänyt sinun kommenttiasi täsmälleen siinä hengessä missä olit itsekin puhunut.
Arvoisa TeeCee kirjoitti niin monta kommenttia edellä mainittuna aikana lokakuussa, että en ehtinyt vastata kuin osaan niistä. Hänen 19.10.2016 klo.11:06 kirjoittamaansa kommenttia en muista edes lukeneeni. Se on ilmeisesti ”lipsahtanut” huomaamattani ohi. Käsittelen sitä nyt.
TeeCee kertoo, että olen myöntänyt hänen esittämiensä tosiasioiden nopeuden ja sen seurauksien suhteesta pitävän paikkansa. Hän ei kerro milloin tämä on tapahtunut, mutta sen sijaan hän viittaa kirjoitukseeni 16.8.2016, klo. 12:29, jossa olen kirjoittanut, että tieto on toinen puoli asiaa, ja sen painottaminen suhteessa muuhun tietoon ja soveltaminen käytäntöön on toinen puoli.” Näin olen todellakin kirjoittanut, mutta entä sitten.
Seuraavaksi – käsittelen nyt edelleenkin TeeCeen 19.10.2016 klo. 11:06 lähettämäänsä kommenttia – TeeCee tekee erääseen karkeaan ”ajansäästölaskelmaani” viitaten laskelman, jonka mukaan minun nopeustottumusteni kopioiminen koko liikenteeseen kolminkertaistaisi liikennekuolemien määrän ja lisäisi vakavasti loukkaantuneiden määrää 2,3-kertaiseksi.
Ja tästä omituisesta laskelmasta TeeCee siirtyy kehittelemänsä todisteluketjun avulla johtopäätökseen, että seuraava aikaisemmin esittämäni kommentti kuulostaa rikollisen psykopaatin puheelta:
”I don´t care. Eli so what. Kuoleehan ihmisiä muutenkin. Mekin kaikki kuolemme. Viikatemies riehuu raivopäisenä ympärillämme. Viime vuonna se sai saaliikseen 52492 suomalaista. Tänä vuonna – kuka tietää. Miksi nostaa yksi kokonaiskuolleisuuden kannalta merkityksetön promilleissa mitattava osuus, ylinopeuden takia kuolleet, kaiken keskipisteeksi ja järjestää suuri jatkuva show sen ympärille.”
En tarkoita tuolla kommentillani sitä, etteivätkö liikenteessä tapahtuvat kuolemat ja loukkaantumiset olisi ikävä asia, ja etteikö niiden vähentämiseksi kannattaisi tehdä mitään. Olenhan esittänyt suunnitelmia mitä erilaisimmista automaattisista turvallisuusjärjestelmistä, millä liikennekuolemat saataisiin vähenemään pieneen osaan nykyisestä toisin kuin käytössä olevalla stressaavalla sakko-pakko menetelmällä. Näitä ehdotuksiani on vastustettu. En ole huomannut kenenkään kirjoittavan, että turvallisuuden lisäämiseen tähtäävien automaattiteknisten menetelmien vastustajat ovat piittaamattomia psykopaatteja.
Ja mitä tulee TeeCeen laskelmaan, että liikennekuolemat kolminkertaistuisivat, jos nopeustottumukseni kopioitaisiin koko liikenteeseen, niin tällainen arvio on asioiden yksinkertaistamista. Ensinnäkään en ole ehdottanut, että näin pitäisi tehdä. Toisekseen TeeCee tekee arvion nopeustottumuksistani riittämättömin perustein. Ajansäästölaskelmassa, johon hän ilmeisesti viittaa, heittelin lukuja ja arvioita eri suuntaan, eikä laskelma ollut tarkka. Se on lisäksi tehty yhden vähäliikenteisen minulle tutun tieosuuden perusteella. En saavuta vastaavaa ajan säästymistä ylinopeutta ajamalla jossakin aivan erilaisessa ympäristössä. Ei yhden maantien karkeasti arvioidusta nopeudesta laskettu ”nopeustottumukseni ”voi ajatella olevan voimassa esimerkiksi Mannerheimintiellä. Esittämäni karkea laskelma oli pelkästään esimerkin omainen havaintoesitys siitä, että ylinopeudella säästyvä aika on suurempi kuin ”vain ne muutamat minuutit”, mitä propagandassa vuodesta toiseen toistetaan. Tämä kävi ilmi kirjoituksestani.
Tässä vielä lopuksi alkuperäinen ”Eli so what” -kirjoitukseni. Ehkä minun olisi pitänyt valita sanat hieman toisin kohua herättäneessä kappaleessa ja kirjoittaa esimerkiksi seuraavasti:
Viime vuonna kuoli 52492 suomalaista, joista ainoastaan promilleissa mitattava osuus ylinopeuden takia. Joten miksi nostaa ylinopeus kaiken keskipisteeksi ja järjestää suuri jatkuva show sen ympärille.
Tuolla tavalla asia olisi tullut esitetyksi. Sen sijaan kirjoitin masentuneessa hengessä, että kaikki me kuitenkin kuolemme, joten miksi halutaan järjestää kauhea show yhden marginaalisen kuolintavan ympärillä. I don´t care ja so what ei tarkoittanut erityisesti liikennekuolemia vaan koko tätä masentavaa todellisuutta, jossa ummistetaan silmät oleelliselta ja paetaan johonkin kokonaisuuden kannalta epäoleelliseen ja kuvitellaan, että se ratkaisee kaiken.
Ja sitä paitsi, kirjoitukseni jatkuu siten, että esitän teknisiä keinoja, joilla liikennekuolemat saataisiin vähenemään tehokkaammin kuin nykyisillä menetelmillä – mutta näin ei haluta tehdä.
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/t5774/page/7/#post-695855
Miksikö keskustelu pyörii nopeusrajoituksen ympärillä? Siksi, että se on osa yhteiskunnan sääntöjä ja ilman sääntöjä täällä vallitsisi viidakon lait. Veikkaan, että SO2001 ei olisi voittaja niissä olosuhteissa. Oletko ajatellut, millaista ajaminen olisi, jos muiden käytös ei olisi niin ennustettavissa, kuten se nyt sääntöjen takia on? Nykytilanteessa onkin helppo olla vapaamatkustajana, mutta tilanteen tajuaminen näyttää olevan kovin vaikeata.
Itse ajan pääsääntöisesti suunnilleen rajoituksen mukaan. Muutaman kilsan ylityksistä en itseäni ruoski. Voin kyllä ajaa jopa sakotuskynnyksen ylittävää nopeutta, jos on kiire. En kuitenkaan puolustele sitä millään, vaan täysin itsekkäästi laitan oman kiireen muiden asioiden edelle. Onneksi aika harvoin noin toimin.
Ohituksiin en lähde, jos täytyy käyttää suurta ylinopeutta. Vaihtoehtoja on siis muitakin kuin ohittaa hitaasti.
Kun sait SO2001 vastauksen ajonopeuttani koskevaan kysymykseen, haluatko ottaa kantaa kysymyksiin, joita viestissäni #722528 sinulle esitin koskien taulukon linkittämiseen liittyviä motiiveja.
Herbert: ”Ja tuohon TeeCeen kanssa käymäni keskustelun yhteenvetona voisin todeta ettemme päässeet yksimielisyyteen nolatoleranssista. Periaatteessa nollatoleranssi parantaisi turvallisuutta ajonpeuksien alentuessa. Käytännössä asiaa ei voi laskea pelkästään insinöörijärjellä, koska siihen liittyy vaikeasti huomioitavia muutujia. Ne ovat lähinnä poliittisia tai henkisiä, joten edelleenkään en nollatoleranssia kaipaa.”
Minäkään en ole kaivannut nollatoleranssia nopeusvalvontaan. Tuossa, kuten kaikissa muissakin ketjuissa, puheeni nollatoleranssista ovat koskeneet sitä, miksi VALTIOIDEN kannattaa valvoa ajonopeuksia pienellä toleranssilla. Kuljettajana minua luonnollisesti jurppii että ajamiseeni puututaan, mutta olen yrittänyt pitää mielessä että palstan aihe en ole minä vaan liikenne.
SO2001: ” En olisi todennäköisesti ottanut ”onnettomuushistoriaani” edes puheeksi ellen olisi joutunut olemaan puolustuskannalla sen jälkeen, kun minun on vihjailtu olevan vaarallinen kuljettaja, joka ei välitä siitä, että lapsia kuolee ja vammautuu maanteillä. En jaksa nyt käydä viestejä läpi katsoakseni tarkasti mitä on kirjoitettu, mutta tuollainen ajatus välillä on herännyt. Onnettomuushistorian mainitsemisella oli tarkoitukseni vain osoittaa, että siitä ei voi tehdä tuon tyyppisiä johtopäätöksiä, koska en ole tappanut enkä vammauttanut ketään.”
Käsite ”vaarallinen kuljettaja” on niin epämääräinen, että siitä on turha puhua. Mutta se on fakta, että sinä nostat tahallasi riskitasoa tavalla, joka on kuljettajilta kielletty ajamalla usein ylinopeudella. Muista ottamistasi riskeistä en tiedä, koska et ole puhunut niistä. Se tarkoittaa, että sinä olet tarkoituksella vaarallisempi kuljettaja kuin olisit ilman ottamiasi laittomia riskejä. Se, kuinka vaarallista tämä tahallinen lisäriski on, riippuu kuskin omasta henkilökohtaisesta riskitasosta. Huippuhyvällä kuskilla muutaman kymmenen prosentin riskitason nousu kuolemien ja vakavien vammautumisten suhteen on absoluuttisena arvona pienempi kuin huonommalla kuskilla, mutta suhteessa muutos on sama.
En tiedä oletko hyvä vai huono kuljettaja vai siltä väliltä, mutta oman arviosi mukaan olet huono: ”...en kiistä olevani huono kuljettaja... Koska olen huono ajaja, eikä minulla ole hyvää ”liikennesilmää”...”. Jos et ole valehdellut, niin sinulla tuon ottamasi tahallisen lisäriskin vaikutuksen pitäisi olla keskimääräistä suurempi. Siksi sinun ei kannattaisi yrittää saada puhumalla häivytettyä sitä tosiasiaa, että et hoida omia vastuitasi liikenteessä.
SO2001: Eli yleisesti ottaen suurempi nopeus on aina vaarallisempaa kuin pienempi nopeus. Jokainen maantiellä ajava ihminen aiheuttaa asian hyvin tietäen enemmän vaaraa ajamalla tiettyä nopeutta kuin mitä hän aiheuttaisi ajamalla hitaampaa nopeutta. Samoin vuodessa kaksinkertaisen kilometrimäärän johonkin toiseen verraten ajava aiheuttaa kaksinkertaisen vaaran. Tämän kaiken keskellä ”suurin sallittu” on pelkkä mielivaltaisesti määrätty lakitekninen numero. Jostakin syystä keskustelu pyörii kuitenkin pelkästään sen ympärillä.”
Miten niin ”jostain syystä” keskustelu pyöriin sen mielivaltaisesti määrätyn lakiteknisen numeron ympärillä? Minkä numeron ympärillä sen sitten pitäisi pyöriä ajonopeuksista puhuttaessa?
Liikenteeseen on pakko sallia joku nopeus, koska ilman liikettä ei ole liikennettä. Yksi liikenteen hinnasta ovat sen vaatimat uhrit, ja tieteellisen tiedon mukaan liikenteen uhrien määrään voidaan vaikuttaa kaikkein eniten vaikuttamalla ajonopeuksiin. Tämä vaikuttaminen tapahtuu asettamalla kullekin tieosuudelle nopeuden yläraja, eli suurin sallittu nopeus. Eikö tästä kaikesta sinun mielestäsi muka seuraa, että jos aikoo puhua tästä ihmisten terveyden kannalta ratkaisevan tärkeästä riskitekijästä, niin on PAKKO puhua myös nopeusrajoituksista?
Puheesi tuntuvat järjettömiltä, ellei tiedä mitä muuta sinä olet puhunut. Sinä et pysty etkä edes halua noudattaa nopeusrajoituksia. Epäilet itse että tämä johtuu ADHD:stä, joka saa aikaan että rajoituksen mukainen nopeus on sinulle liian vähän stimuloivaa. Rajoituksen mukainen nopeus on turvallisempaa eli tylsää, ja tylsyyttä sinä et kestä. Joten sinulla on jo tiedossa miksi rajoituksista puhuminen ottaa sinua päähän, miksi viet itseltäsi tahallasi uskottavuuden yrittämällä keksiä ”järkeviä” syitä todellisen syyn lisäksi?
SO2001: Mikä on ylinopeuksiin kielteisesti suhtautuvan henkilön keskimääräinen nopeus suhteessa vallitsevaan nopeusrajoitukseen? Kuinka paljon yli – kuinka paljon ali – kyseisen lukeman? Miten paljon kuljettaja sallii nopeuden aaltoilevan? Mitkä ovat korkeimmat nopeuspiikit, mitkä hän vielä hyväksyy kokematta omantunnontuskia tai syyttämättä itseään? Mikä on korkein lukema yli nopeusrajoituksen, missä hänen autonsa nopeusmittarin viisari on vahingossa käynyt viimeisen vuoden aikana? Entä missä lukemassa sen on tahallaan annettu käydä? Miten kuljettaja varmistaa sen, että hän tietää täsmälleen, mikä on vallitseva nopeus? Mittarithan näyttävän yleensä jonkin verran väärin.
Tuossa muutamia kysymyksiä.”
Meidän pitäisi saada näissä keskusteluissa asiat erilleen samalla tavalla kuin ne ovat erillään todellisessa elämässäkin. Pitäisi tunnistaa mitkä niistä liittyvät toisiinsa ja mitkä eivät. Toisiinsa liittyvistä asioista pitäisi ymmärtää miten päin niiden mahdolliset syy-seuraus-suhteet menevät.
Sinulle ylinopeus on normaalinopeus, sinä et pysty noudattamaan nopeusrajoituksia. Mielipiteesi, jotka eivät huomio tätä tosiasiaa, ovat vääriä, ja selitykset jotka eivät ole linjassa noiden asioiden kanssa, ovat tekosyitä. Vaikka kaikki nuo kyselemäsi asiat tiedettäisiin desimaalin tarkkuudella, niin sillä ei olisi vaikutusta sinun mielipiteisiisi ylinopeudesta.
Sama koskee monia muitakin näissä keskusteluissa antamiasi argumentteja. Ainoat selityksesi, joita ei voi osoittaa epäloogisiksi tai tieteellisen tiedon vastaisiksi, ovat kertomuksesi siitä, mistä sinun nykyiset mielipiteesi omasta mielestäsi juontavat juurensa. Olet julkisesti pohtinut syitä siihen, miksi halveksit nopeusrajoituksia noudattavia, ja päätynyt tulokseen että syynä ovat lapsuudenkokemukset. Olet myös puinut sitä, mikä sai aikaan halveksuntasi kuria ja esivaltaa vastaan, ja siihenkin löytyi sinun mielestäsi syyt lapsuudesta. Siksi höpinäsi rationaalisemmista syistä eivät enää mene läpi.
TeeCee: Epäilet itse että tämä johtuu ADHD:stä, joka saa aikaan että rajoituksen mukainen nopeus on sinulle liian vähän stimuloivaa. Rajoituksen mukainen nopeus on turvallisempaa eli tylsää, ja tylsyyttä sinä et kestä. Joten sinulla on jo tiedossa miksi rajoituksista puhuminen ottaa sinua päähän, miksi viet itseltäsi tahallasi uskottavuuden yrittämällä keksiä ”järkeviä” syitä todellisen syyn lisäksi?
Rajoituksen mukainen nopeus on riittävän stimuloivaa, jos olosuhteet tekevät siitä sellaisen. Ajelin tänään pitkän matkaa rekan perässä ohittamatta sitä. Syynä oli sumu ja autoni huonot valot. Pääsin rekan edelle lopulta paikassa, jossa kaukana suoran päässä näkyi katuvaloja. Ne olivat kiintopiste, joka auttoi näkemisessä.
Myöhemmin edelleni ajoi risteyksessä taksi, jonka perässä tyydyin ajelemaan viisitoista kilometriä. Jäin siitä jopa jälkeen. Taas sama syy. Sumu ja huonot valot. Tihruaminen tihkusateen kastelemasta tuulilasista lähes olemattomilla valoilla (aion tilata uudet umpiot lähiaikoina) on hyvinkin stimuloivaa. Itse asiassa se on ylistimuloivaa eikä siten mukavaa. Sopiva määrä on sellainen, että se rauhoittaa.
Palaan vielä Googlen katunäkymälinkkeihin, jotka annoin jokin aika sitten. Toinen esitti suomalaista taajamaa ja toinen englantilaista.
Suomalaisessa liikenteessä olen ohitteleva ylinopeuskaahari, vaikkakaan en pahin mahdollinen, koska minutkin ohitetaan silloin tällöin.
Jos lähden englantilaiseen liikenteeseen, olen muiden tukkona, vaikka pyrkisin ajamaan täsmälleen samalla tyylillä ja rohkeudella ja riskitasolla kuin Suomessa. Englantilainen liikenne tuntuu lähes kilpa-ajolta ja siten pelottavalta. Tiet ovat kapeita, liikennettä on suorastaan järkyttävän paljon, ja nopeudet ovat olosuhteisiin nähden kovempia kuin Suomessa. Jos yritän pysyä englantilaisen liikenteen tahdissa, niin että en hidastaisi muiden menoa, jouduin ajamaan niin kovaa, että se ei todellakaan tunnu turvalliselta.
Miksi eri maiden välillä on näin suuria eroja? Miksi Englannin liikennettä ei pidetä erityisen vaarallisena? Ovatko englantilaiset vain yksinkertaisesti niin paljon parempia kuljettajia?
TeeCee arvioi jokin aika sitten, että jos minun nopeustottumukseni kopioitaisiin koko liikenteen nopeudeksi, vakavat onnettomuudet lisääntyisivät niin ja niin paljon. Olen miettinyt tätä asiaa ja tullut siihen tulokseen, että oleellista on se, mitä käsitteellä nopeustottumus tarkoitetaan.
Moottori-lehdessä oli aikoinaan luettelo ja lyhyt tapahtumaselostus kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Katselin joskus tätä luetteloa ja tulin siihen tulokseen, että onnettomuudet, joissa ylinopeudella on ollut merkittävä osuus, olivat yleensä sen tyyppisiä, että minun ajotavallani ja nopeustottumuksillani sellaisiin ei kovin todennäköisesti joutuisi. Humalassa ajamista, järjettömiä ylinopeuksia olosuhteisiin nähden, auton hallinnan menettämisiä ohituksissa ja liukkaalla. Seuraavassa on luettelo 25:stä uusimmasta tapauksesta silloin, kun luettelo vuonna 2007 on laadittu.
Humalassa mopolla, 1 kuoli
Epätodennäköinen, koska en aja mopolla.
Rattijuoppo jarrutti ulos, 1 kuoli
Epätodennäköinen, koska en käytä alkoholia.
Tietoisesti rekan alle, 2 kuoli
Epätodennäköinen, koska en ole itsemurhatyyppi.
Humalainen ajoi järveen, 1 kuoli
En juo alkoholia edes järvellä, joten epätodennäköinen.
Lääke vaikutti ajokykyyn, 1 kuoli (tässä sentään ohitettiin)
Ei kovin todennäköinen, koska käytä ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä, ja olen varovainen ohituksissa.
Moottoripyörällä liikaa vauhtia kiihdytyskaistalle , 1 kuoli
Olen niin kokematon moottoripyöräilijä, että kaikki on mahdollista, vaikka pyrinkin olemaan varovainen.
Moottoripyörällä liikaa vauhtia s-mutkaan, 1 kuoli
Vastaus sama kuin edellä.
Matkustaja hyppäsi kyydistä, 1 kuoli
Joskus puhun asioita, joka saa matkustajan hermostumaan, mutta kukaan ei toistaiseksi hypännyt.
Humalassa ulos tieltä, 1 kuoli
Kts. vastaukset edellä.
Huumeissa puuhun, 1 kuoli
En käytä huumeita, ja jos käyttäisin, en ajaisi.
Kilpa-ajoa bemarilla, 1 kuoli
Mahdollinen, mutta ei bemarilla. Yritän kuitenkin välttää kilpa-ajoja, ja jos sellaiseen ”joudun”, säilytän kuitenkin järkeni ja ymmärrän riskit.
Moottoripyörällä kaahaus kuorma-auton kylkeen, 1 kuoli
Kts. vastauksia edellä.
Kokematon motoristi kaatui, 1 kuoli
Erittäin mahdollista – valitettavasti. Yritän tietenkin olla varovainen, mutta silti.
Vastaantulevien kaistalle humalassa ja sairaana, 1 kuoli
Epätodennäköinen.
Kuljettaja nukahti rattiin, 1 kuoli
Mahdollinen, mutta ennen nukahtamista auton nopeus on todennäköisesti hiipunut, joten ylinopeudella ei ole asian kanssa tekemistä. Yritän toki olla nukahtamatta.
Mielenterveystapaus rekan alle, 1 kuoli
TeeCee pitänee minua mielenterveystapauksena, joten mistä sitä tietää. Toistaiseksi en ole ajanut rekan alle.
Mopolla käännös rekan alle, 1 kuoli
En aja mopolla, mutta moottoripyörällä mahdollinen.
Humalainen nukahti rattiin, 1 kuoli
Jos nukahdan, nukahdan selvin päin.
Humalassa ulos tieltä, 1 kuoli
Kts. vastauksia edellä.
Rattijuoppo suistui ohituksesta, 1 kuoli
Ei mahdoton, mutta selvin päin. Yritän kuitenkin tehdä ohitukset varovasti.
Motoristi päin ryhmittynyttä, 1 kuoli
Kaikki on mahdollista.
Kuoli sairauskohtaukseen, 1 kuoli
Kukapa voisi sanoa, että mahdotonta.
Rekan alle tekstiviestiä kirjoittaen, 1 kuoli
Onneksi en tekstaile, mutta mahdollista.
Sivuvaunullisella kaarteesta ulos, 1 kuoli
En aja sivuvaunullisella.
Vanhus kääntyi pyörällä linja-auton kylkeen, 1 kuoli
Hmm. Onneksi en aja kovin paljon pyörällä.
En väitä olevani immuuni onnettomuuksille. Todennäköisimpänä itse aiheutettuna onnettomuutena pidän sitä, että ajan risteyksessä vahingossa rekan tai henkilöauton alle. Myös autoradion tai kännykän tai muun laitteen tai esineen käyttäminen voi johtaa onnettomuuteen. Tämä on yksi riskitekijöistäni, minkä hyvin tiedostan. Tieltä suistumista tai vastaan tulevia päin suistumista liukkauden takia suoralla tiellä en pidä kovin todennäköisenä. Todennäköisempää on suistuminen ojaan, koska olen ajanut tiukkaan mutkaan liian kovaa, tai törmääminen esteeseen, koska jarrutusmatka on pitkä.
SO2001:
Todennäköisempää on suistuminen ojaan, koska olen ajanut tiukkaan mutkaan liian kovaa, tai törmääminen esteeseen, koska jarrutusmatka on pitkä.
Pääasia lienee, että sitä ennen on ollut riittävän stimuloivaa, vai mitä?
Arvaatko muuten, mikä vaikuttaa sekä jarrutusmatkaan, että tiellä pysymiseen/tieltä suistumiseen? Villi veikkauksesi? Ja siihen, päädytkö Tervon tutkittavaksi, vai et?
Itse en hae moottori-lehden tilastosta syitä olla noudattamatta sääntöjä. Enkä aja ylinopeutta siksi, että muut tappaa itsensä kännissä.
SO2001 TeeCee kertoo, että olen myöntänyt hänen esittämiensä tosiasioiden nopeuden ja sen seurauksien suhteesta pitävän paikkansa. Hän ei kerro milloin tämä on tapahtunut,.,”
Vanhin löytämäni kommenttisi oli marraskuuta 2011 (”En kiistä sitä ilmiselvää tosiasiaa, että ajoneuvon nopeuden lisääminen lisää loukkaantumisen ja kuoleman riskiä.”) ja tuorein tämän vuoden elokuulta (”Kuinka monta kertaa minun pitää toistaa se, että en kiistä tieteellisiä tosiasioita. Suurempi nopeus on vaarallisempi kuin pienempi nopeus. Myönnän tämän, ja sanoohan arkijärkikin sen”.)
Noiden väliin mahtuu ainakin nämä kommenttisi: ”Uskon käytännössä kaikki TeeCeen esittämät väitteet ylinopeuden vaarallisuudesta ja esimerkin voimasta ja keskinopeuden merkityksestä ja liikenteenvalvonnan vaikutuksesta ja niin edelleen...”En ole koskaan kiistänyt sitä itsestään selvää tosiasiaa, että mitä hitaammin maantiellä liikutaan, sitä vähemmän tapahtuu vakavia onnettomuuksia”...”mitä kovempaa vauhtia ajetaan, sitä kovemmalla vauhdilla törmäillään, ja sitä suuremmat hidastusvoimat kohdistuvat matkustajiin, ja sitä pahemmin heille käy”...”Tilastojen mukaan on vaarallisempaa ajaa ylinopeutta kuin olla ajamatta”...”En ole kiistänyt sitä, etteikö suurempi nopeus olisi vaarallisempaa kuin pienempi nopeus”
Vaikutat suorastaan tuohtuneelta kun tohdin epäillä että sinun käsityksesi nopeuden turvallisuusvaikutuksista olisivat ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa. Mutta kun Klaus Bremer sanoi, että ylinopeus on vaaratonta, aloit heti pohtia kumpaa tässä pitäisi uskoa, TeeCeetä vai tunnettua liikennetoimittajaa. Joten ymmärrän hyvin jos sinulta aina välillä tuppaa unohtuman että mitä sitä taas onkaan tullut sanottua.
SO2001: Ja tästä omituisesta laskelmasta TeeCee siirtyy kehittelemänsä todisteluketjun avulla johtopäätökseen, että seuraava aikaisemmin esittämäni kommentti kuulostaa rikollisen psykopaatin puheelta:”
Tarkkaan ottaen se olit SINÄ kun sanoi että kommentistasi ” Se, mitä olen yrittänyt sanoa, on, että I don’t care. Eli so what. Kuoleehan ihmisiä muutenkin” saa kuvan, että sen on kirjoittanut psykopaatti: ”Lukija saa käsityksen, että tekstin kirjoittaja on rikollinen psykopaatti, jolle kaikki on yhdentekevää.”
Minä vastasin sinulle, että ”jos tuo kuulosta sinusta rikollisen psykopaatin puheelta, niin kannattaisikohan sinun muuttaa mielipiteitäsi? Totta puhuen minustakin kuulostaa psykopaatin mielipiteeltä, että ei välitä montako uhria liikenne vaatii, koska on olemassa suurempiakin tappajia kuin liikenne.”
Sitähän sinä tuolloin olit selittämässä, vai mitä? Että et näe tarpeelliseksi vähentää tahallista lainvastaista riskinottoasi liikenteessä, koska siellä tapahtuu niin pieni osuus kaikista kuolemantapauksista? Olet ennenkin perustellut riskiottoasi sillä, miten vähäinen todennäköisyys sille on että juuri sinä kuolisit liikenteessä: ” Minä taas ajattelen laajemmin. Todennäköisyyteni kuolla liikenteessä seuraavien parinkymmenen vuoden aikana on nolla pilkku jotain prosenttia ajoinpa ylinopeutta tai en... Miksi siis kiduttaisin itseäni välttääkseni nolla pilkku jotain prosentin riskin kuolla liikenteessä, kun kuolen joka tapauksessa. Murskaantuminen rekan nokkaan on todennäköisesti jopa parempi kuolema kuin se mikä muuten odottaa.” Lisää esimerkkejä löytyy jos idea ei tuosta selvinnyt.
Tosiasia on, että sinulla on tahallisesta laittomasta riskinotostasi mielipide, joka sinun itsesikin mielestä kuulostaa kuin sen olisi kertonut psykopaatti. Jos tämä vaivaa sinua, niin muuta mieltäsi ja kerro, että nykyään et enää arvioi ottamiasi laittomia tahallisia riskejä itsesi, vaan liikenteen kannalta.
Yksi asia vielä; sanoit että lukija saa käsityksen, että tekstin kirjoittaja on rikollinen psykopaatti. Sinähän puolustit sillä kommentillasi liikennerikoksiasi, joten tietenkin tekstin oli kirjoittanut rikollinen. Sitä paitsi olet jo myöntänyt olevasi liikenteessä elämäntaparikollinen ( ”Lainrikkojaksi syyttäminen ei sinänsä minua kovin paljon haittaa, sillä myönnän avoimesti olevani elämäntaparikollinen ainakin mitä liikenteeseen tulee”.)
Edellisessä viesteissään TeeCee pyörittelee eri aikoina esittämiäni kommentteja ja yrittää saada kirjoitukseni näyttämään ristiriitaisilta. Hänellä näyttää olevan tarve nähdä ongelmia sielläkin, missä niitä ei ole.
TeeCee kirjoittaa lainvastaisesta riskinotostani viitaten ylinopeuksiin.
Minun arvomaailmassa sillä, onko jokin asia lain vastainen vain mukainen, on merkitystä lähinnä siltä kannalta, että ensiksi mainitusta voi saada rangaistuksen. Kiinni jäämistä kannattaa siis välttää, ja jos riski on saavutettuun hyötyyn nähden liian suuri, lainvastainen teko – mikä se sitten onkin – kannattaa jättää tekemättä. Vaikka tätä mieltä olenkin, en pidä itseäni moraalittomana. En vain ole sitonut moraalisia käsityksiäni Suomen valtion lakikirjaan enkä muidenkaan valtioiden.
Toissa päivänä otin lainvastaisen riskin ajaessani nelostiellä satasta, vaikka voimassa on talviajan nopeusrajoitus 80 kilometriä tunnissa. Oli muutama aste lämmintä, ja sää oli kostea. Samanlaiset olosuhteet voisivat vallita myös silloin, kun talvinopeusrajoitus ei ole vielä voimassa.
En näe mitään oleellista eroa siinä, otanko laillisen vai laittoman riskin ajamalla sata kilometriä tunnissa. Riski on riski. Laki on laki.
Enkä pitäisi riskiä edellä mainitussa tapauksessa kovin suurena, koska autot on suunniteltu toimimaan yli sadan kilometrin tuntinopeuksissa, ja nelostie on mitoitettu siten, että siellä voi ajaa sata kilometriä tunnissa. Itse asiassa tie on mitoitettu alun perin korkeampiinkin nopeuksiin kuin sata kilometriä tunnissa. Lukema tien varren peltilätkässä on epäoleellinen.
Tietty perusriski ajamiseen tietysti aina liittyy, mutta en näe suurta merkitystä sillä, onko riski laillinen vai laiton. Laittomassa riskissä on lisänä sakon saamisen riski, joten siinä mielessä se on enemmän riskaabelia. Mutta eipä juuri muuten.
TeeCee on kaivellut kirjoituksiani vuosien varrelta, joissa myönnän, että ylinopeus on vaarallisempaa kuin laillinen nopeus. Entä sitten. Koska ylinopeus on suurempi nopeus kuin laillinen nopeus, ja koska suurempi nopeus on vaarallisempaa kuin hitaampi nopeus, niin on kai loogista, että ylinopeus on vaarallisempaa kuin laillinen nopeus. Typeräähän tällaista itsestään selvyyttä olisi kiistää.
Mutta aivan samalla tavalla autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin auton jättäminen talliin. Kun liikutaan, ollaan tekemisissä vaarojen kanssa.
Lehdessä kerrottiin kokoomuspoliitikosta, joka oli saanut tuhansien eurojen sakon siksi, että oli ajanut kolmion takaa lähestyvän mopon eteen sillä seurauksella, että mopoilija oli törmännyt autoon. Lehtiuutisessa tosin selostetaan tapahtumien kulku epämääräisesti kertomalla mm., että mopoilija joutui paniikkiin ja kaatui ja vielä sen lisäksi törmäsi autoon. Olisi kiinnostavaa tietää tarkka totuudenmukainen kuvaus tapahtumista. Uutisen mukaan autoilija on nimittäin kiistänyt syyllisyytensä ja vedonnut siihen, että mopoilija ei ollut tarpeeksi varovainen.
Ehkä ylinopeuspropaganda on hämärtänyt autoilijan käsityksiä. Koska hän ei ajanut ylinopeutta, siinä menee puolet syyllisyydestä. Ja koska hän ajoi hitaammin, kun lähestyvä mopo, siinä menee loput. Mopoilija on siis yksin syyllinen onnettomuuteen, koska hän ajoi tilanteessa kovempaa. No, tuomari oli eri mieltä.
En ota tarkemmin kantaa tähän nimenomaiseen oikeusjuttuun, koska lehdessä olevat tiedot eivät ole riittävät. Sen perusteella, mitä lehdessä kerrotaan, autoilija vaikuttaa onnettomuuteen syylliseltä.
Katsoin sattumalta Youtubesta videoita talviajosta. Useimmat videot olivat mistäpä muualtakaan kuin itänaapuristamme. Siellähän kojelautakamerat ovat autoissa yleisiä. Liukkaalla lipsutaan muuallakin, mutta tapauksia ei tallennu yhtä usein muistikorteille.
Youtube-ohjelmassa esitetyt pyörähtelyt liukkaalla olivat sinänsä tavanomaisia. Joku ajoi kurviin hieman liian kovaa, jolloin auton takapyörät lähtivät luistamaan sivulle. Kuljettaja ei tehnyt korjausliikettä heti, niin kuin olisi pitänyt, vaan myöhässä, joten auto alkoi kuljettajan ohjausliikkeiden seurauksena ”heittelehtiä” ja päätyi ojaan. Toisessa videossa auto palasi ohituksen jälkeen omalle kaistalle liian nopeasti, ja seurauksena oli edellä kuvatun tyyppinen tapahtumaketju. Auto syöksyi lopulta tien yli nipin napin lähestyvän auton edestä ja päätyi ojaan, jossa se (video loppuu juuri tässä kohdassa) näytti kaatuvan. Perussyy onnettomuudelle oli liian täpärä ohitus liukkaalla kelillä.
Video: Tällaisesta tilanteesta selviäminen olisi ajokokemusta erilaisissa keleissä hankkineelle ylinopeuskuskille todennäköisesti helppoa kuin mikä. Hän ei oikeastaan edes joutuisi tilanteeseen. Sen estämiseen riittäisi pieni nopea käännös ratista ja kaasun painaminen välittömästi takarenkaiden luistamisen alettua (olettaen, että auto on etuvetoinen). Ei tällaista tietenkään voi vaatia kaikilta, koska liikkuuhan maanteillä hyvinkin kokemattomia kuljettajia. Ylinopeuskuski on siinä mielessä etulyöntiasemassa, että kovan vauhdin takia hän saa luonnollista harjoittelua luistojen oikaisuissa. Hitaasti ajavat eivät joudu tilanteisiin, joissa autoa pitäisi jotenkin ”hallita”. Videolla näkyvät ohittajat kenties ovat ylinopeuskuskeja, ja silti he ajavat ojaan. Harjoittelu on siis vielä kesken. Oppiahan ojaan ajamisestakin saa.
P.S. Eilen torstaina ajoin varsin hitaasti vesi-, lumi- ja räntäsateessa. Nopeutta ei monin paikoin ollut kuin noin 70 kilometriä tunnissa, vaikka rajoitus olisi sallinut enemmän. En edes ohittanut muita kulkuneuvoja kuin yhden traktori. Ajoin muiden autojen perässä, mitä vauhtia ne ajelivatkin. Tämä osoituksena siitä, että otan ainakin jossakin määrin olosuhteet huomioon.
SO2001: "Video: Tällaisesta tilanteesta selviäminen olisi ajokokemusta erilaisissa keleissä hankkineelle ylinopeuskuskille todennäköisesti helppoa kuin mikä. Hän ei oikeastaan edes joutuisi tilanteeseen. Sen estämiseen riittäisi pieni nopea käännös ratista ja kaasun painaminen välittömästi takarenkaiden luistamisen alettua (olettaen, että auto on etuvetoinen). Ei tällaista tietenkään voi vaatia kaikilta, koska liikkuuhan maanteillä hyvinkin kokemattomia kuljettajia..."
Kommentissasi on mahtava looginen virhe. Osaatko sanoa, mikä se on?
Alhainen älykkyysosamääräni ei tee mahdolliseksi vastaamista Herbertin esittämään kysymykseen. Voisin korkeintaan arvailla, mikä looginen virheeni saattaisi olla, mutta arvaisin todennäköisesti väärin. Arvaus voisi olla vaikka sen tyyppinen, että jos ylinopeuskuski ei edes joudu tilanteeseen, miten hän voi olla oppinut selviytymään siitä. Tai jotain tällaista. Tyhmänä en edes yritä keksiä oikeata vastausta.
Palaan vielä edellä mainitsemaani kokoomuspoliitikon kolariin, kun luin siitä uutisen paperilehdestä tänä aamuna.
Laki on mikä on, joten kolmion takaa toisen eteen ajanutta pidetään syyllisenä, eikä siinä mikään auta. Toisaalta ymmärrän myös tuomitun tyytymättömyyden sen johdosta, että häntä rangaistiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, koska hän ilmeisesti on omasta mielestään ollut niin varovainen kuin vain voi olla. Tähänhän tapahtumakuvauskin viittaa, eli hän oli "hivuttanut" autoaan hiljalleen risteyksestä ilmeisesti katsoen, tuleeko mistään ajoneuvoja. Tällaiset tilanteet ovat joskus vaikeita.
”Hivuttaminen” on tietenkin juridisesti sama asia kuin ajaminen, mutta mitä voi tehdä tilanteessa, jossa itse on kolmion takana, ja etuajo-oikeutetulla tiellä on paljon liikennettä, eikä ajoneuvoja näe kuin viime hetkellä, koska puut ja rakennukset estävät näkyvyyden. Lainmukainen ratkaisu on tietenkin odottaa ja odottaa ja yhä vain odottaa, että päätiellä on varmasti riittävästi tilaa. Mutta jos takana on kymmenen muuta autoa odottamassa, ensimmäisenä jonossa odottavalle voi syntyä paineita päästä menemään, ettei hän tukkisi tietä muilta. Ja tässä tilanteessa hänelle voi tulla kiusaus lähteä ”hivuttautumaan”. Ehkä hän kuvittelee, että se ei ole varsinaista ajamista vaan pelkästään auton siirtelyä paremman näkyvyyden ja tilannekuvan saamiseksi. Ehkä hän myös ajattelee, että päätiellä ajava ei sentään törmää paikalleen pysähtyneeseen autoon vaan hidastaa ja antaa tilaa.
Kokoomuspoliitikon tapauksen arvioiminen on hankalaa, koska uutinen ei kerro, mistä suunnasta mopo tuli. Tapahtuiko törmäys heti ensimmäisen lähimmän ajokaistan kohdalla, jolloin mopo olisi tullut vasemmalta. Vai tapahtuiko törmäys vasta tien jakavan viheralueen takana, jolloin mopo olisi tullut oikealta.
Juridisesti asia lienee selvä, eli kokoomuspoliitikolla ei ole esittää mitään, mikä tekisi hänestä syyttömän. Jos hän omasta mielestään on yrittänyt olla tilanteessa niin varovainen kun mahdollista, häntä todennäköisesti harmittaa se, että media esittää hänet muiden tiellä liikkujien turvallisuudesta piittaamattomana liikennerikollisena, jonka osallistuminen tuleviin kunnallisvaaleihin, pitäisi ottaa käsiteltäväksi. Tuntuuhan se todennäköisesti aika ankealta joutua tuomituksi liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tilanteesta, jossa oma auto on tuskin edes liikkunut. Mutta mopoilijan syyttäminen todennäköisesti vain pahensi poliitikon julkisuuskuvaa. Joskus asiat vain on otettava niin kuin ne ovat, vaikka se kirpaiseekin. Olisi mielenkiintoista nähdä videokuvaa tapahtumasta.
https://www.google.fi/maps/@60.2112153,25.07879,3a,75y,151.37h,87.06t/data=!3m6!1e1!3m4!1svKm4uUNeuFlEqAVxkrd_cw!2e0!7i13312!8i6656
P.S. Kopioin Herbertin kysymyksen tyttärelleni, jonka kanssa satuin "skypettelemään". Hän on Mensan jäsen, joten ajattelin, että hänellä olisi paremmat mahdollisuudet huomata tekstini epäloogisuus. Hän vastasi näin:
höö, en osaa sanoa, kun mulla ei oo ajokokemusta
ei kai se voi liittyä tuohon etuvetoisuuteen tms?
Ehkä arvoisa Herbert valaisee asiaa...
Virhe on siinä, että mielestäsi pitäisi suosia ajotapaa, mikä lisää riskiä olla yksi videon sankareista. Eli käyttää nopeutta, johon ajotaito ei riitä. Auton käsittelytaidot ovat tärkeitä, mutta niitä ei pidä harjoitella väärillä tilannenopeuksilla yleisen liikenteen seassa silloin, kun vaarana on kuljettajan yllättävä luisto.
Liian suuret luulot omista ajotaidoista on ratkaisevassa roolissa. Minun käsitykseni asiasta on se, että kun hallitaan tahallaan aikaan saatu luisto, usein kuvitellaan osattavan auton hallinta myös normaalissa liikenteessä. Erona luistattamisella on kuitenkin videon tapauksiin se, että luiston alkaessa ylisuuren tilannenopeuden takia, hallinta on huomattavasti vaikeampaa kuin liiallisen kaasuttamisen, käsijarrun tai tahallisen ohjausliikkeen avulla tehty luisto. Noissa yleensä riittää, kun lopettaa virheellisen toiminnan, jolloin luisto loppuu heikommallakin käsittelytaidolla. Liiallisen nopeuden takia alkanut luisto loppuu vasta, kun nopeus on pudonnut tarpeeksi ja silloin on vain tuurista kiinni, onko edessä riittävästi vapaata tietä. Tätä tuskin monikaan ylinopeuskuski oikeasti tajuaa, siksi liukkaallakin saattavat lujaa ajaa. Ns. legaalikuski tajuaa tämän ja ottaa sen huomioon käyttämällä alempaa ajonopeutta, jottei tarvitse pohtia selviytymiskeinoja yllättävistä tilanteista.
Kokoomuspoliitikon tapaukseen on vaikea ottaa kantaa, kun video ei ole nähtävissä. Jos googlen streetview vuodelta 2011 vastaa nykytilannetta, näkyvyyskin on tuossa hyvä molempin suuntiin. Kolmion takaa tulijan on syytä ensin varoa suojatietä, mutta sen jälkeen on tilaa ennen risteävää ajorataa. Mitään syytä hivuttautua kolmion takaa päätielle ei ole, ei varsinkaan jäädä sinne 10 sekunniksi, jonka verran kokoomuspoliitikko väittää mopoilijalla olleen aikaa häntä varoa.
Kun käräjäoikeus ratkaisuunsa päätyi videon perusteella, veikkaan poliitikon värittävän tapahtumien kulkua. Toisaalta oikeuden päätökset ovat melkoista lottoarvontaa, joten ihan kaikki on tuohon tapaukseen liittyen mahdollista.
Herbert:
Virhe on siinä, että mielestäsi pitäisi suosia ajotapaa, mikä lisää riskiä olla yksi videon sankareista. Eli käyttää nopeutta, johon ajotaito ei riitä. Liian suuret luulot omista ajotaidoista on ratkaisevassa roolissa
Jotakuinkin noin.
SO2001:
Voisin korkeintaan arvailla, mikä looginen virheeni saattaisi olla, mutta arvaisin todennäköisesti väärin. Arvaus voisi olla vaikka sen tyyppinen, että jos ylinopeuskuski ei edes joudu tilanteeseen, miten hän voi olla oppinut selviytymään siitä. Tai jotain tällaista.
Olet karvaa vaille myöntämässä, että jopa omasta mielestäsikin jotakin feelua mallissasi on, mutta sitten muka "alat tyhmäksi". Tai jotain sellaista. Onko mahdotonta vaan todeta, ettei kyseessä oikeastaan edes ole veikkaus, vaan tieto, tai selvä käsitys ettei mallisi kestä kovin tarkkaa syyniä? Jotakin aiheesta päässäsi kuitenkin raksutti!
Tai sitten: Kerrotko perusteesi sille, miksi pelkkää ylinopeutta ajamalla oppii ajamaan paremmin liukkaalla? Mihin tuollainen väite perustuu?
Näin sinä kirjoitit: Ylinopeuskuski on siinä mielessä etulyöntiasemassa, että kovan vauhdin takia hän saa luonnollista harjoittelua luistojen oikaisuissa. Hitaasti ajavat eivät joudu tilanteisiin, joissa autoa pitäisi jotenkin ”hallita”.
Tuosta Kumppanin lainaamasta SO2001:n kommentista tuleekin mieleeni, että paljon tärkeämpää kuin hallita SO2001:n tarkoittamalla tavalla autoa, on kuljettajan kyky hallita itseään. Ja tämä viestiketjuhan perustuu aiheeseen, jossa hallintaan liittyviä ongelmia tarkastellaan eli siten ollaan asian ytimessä. Auton hallinnan menetys SO2001:n mainitsemalla tavalla on seurausta tällaisesta hallinnan pettämisestä. Kuski ei ole hallinnut itseään, joten auton pysyminen lapasessa on puhtaasti tuurista kiinni varsinkin, kun hallintaa aletaan parantaa suosimalla ylinopeutta.
Haluatko SO2001 ihan oikeasti edustaa tällaista ajattelutapaa vai onko kyse jostain muusta? Jostain sellaisesta, jossa yrität luoda noilla perusteluillasi alibia johonkin toiseen asiaan kuin auton käsittelytaidon merkitykseen.
Herbert: "Virhe on siinä, että mielestäsi pitäisi suosia ajotapaa, mikä lisää riskiä olla yksi videon sankareista. Eli käyttää nopeutta, johon ajotaito ei riitä."
Luulin, että virhettä pitää etsiä kommentista itsestään. Mutta Herbert löysikin virheen kommentistani verrattuna hänen omiin tulkintoihinsa siitä, mitä olen jossakin muussa yhteydessä tarkoittanut.
Esille nostamassani videossa auto ajaa varsin hitaasti, minkä näkee siitäkin, että se pyörähtää kerran ja jää siististi tien laitaan. Jos nopeutta olisi enemmän, pyörähtelyt ja ojaan ajautuminen olisivat rajumpia. Videon katselijat eivät voi tietää, oliko autossa esimerkiksi kesärenkaat, vai miksi se joutui luistotilanteeseen. Mutta pelkästään ruudulta katsottuna tilanne näyttää helpolta.
Minua kiinnostaisi tietää, miten monesti nimimerkit Herbert ja Kumppani joutuvat talviaikaan tilanteisiin, jossa autossa ilmenee sen tyyppistä luistoa, että se edellyttää toimenpiteitä. Vai ovatko nykyiset autot jo niin kehittyneitä luiston estoineen, ettei mitään tapahdu.
Ns. käsijarrukäännös ilmenee hiljattain ajokortin saaneiden kuskien leikkimisenä parkkipaikoilla ja muualla, joten sillä ei ole paljoakaan tekemistä varsinaisen liikenteen kanssa. Nämä leikit on jo aikaa sitten leikitty, mutta ihme ja kumma, olen viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana onnistunut kolme kertaa estämään törmäyksen käsijarrukahvasta vetämällä. Kaikissa tapauksissa tilanne on ollut se, että auto ei ole lumisohjon tai liukkauden takia kääntynyt risteyksestä vaan on ollut ajautumassa toisen auton nokkaan ja yhdessä tapauksessa erään talon tontille ja sen edessä olevaan ojaan. Kun mitään muuta ei ole ollut enää tehtävissä, ja törmäys on näyttänyt väistämättömältä, olen vetänyt käsijarrusta ja saanut auton siten kääntymään. Tämän tempun käyttäminen ei kuulu normaaleihin menetelmiini, ja nuo kolme tapausta ovatkin käytännössä ainoat, jolloin temppuun on tarvinnut viimeisenä keinona turvautua. Eikä tullut törmäyksiä. Todettakoon, että nopeudet olivat hitaita. Eniten vauhtia oli paikassa, jossa tontille syöksyminen uhkasi. Tie teki 90 asteen mutkan, ja tulin siihen vähän liian kovaa.
Ei takapyörin luistaminen aina vaadi ylinopeutta. Riittää, kun ajaa mutkaan hieman liian kovaa. Tietenkään siihen ei pitäisi ajaa liian kovaa, mutta pystyykö ylinopeuksista pitäytyvä kuljettajakaan aivan varmasti vakuuttamaan, ettei hänelläkin voisi joskus olla liikaa vauhtia. Kaarteessa voi olla irtolunta tai jokin muu ominaisuus, joka saa aikaa luistoa, vaikka nopeus olisi maltillinen.
Luistojen hallinnan harjoittelua ei käytännössä voi tehdä muualla kuin julkisilla maanteillä. 1960-luvulla ja 1970-luvulla tilanne oli toinen, kun jäille oli aurattu kenen tahansa käytettävissä olevia jääratoja. Mutta se oli silloin, ja nyt on nyt.
1970-luvun Saabilla (jollaisella olen ajanut yli 400000 kilometriä) ei pystynyt tekemään käsijarrukäännöksiä, mutta sellaista voi simuloida painamalla kaasua ja jarrua samanaikaisesti.
SO2001: "Luulin, että virhettä pitää etsiä kommentista itsestään. Mutta Herbert löysikin virheen kommentistani verrattuna hänen omiin tulkintoihinsa siitä, mitä olen jossakin muussa yhteydessä tarkoittanut."
Nyt en ymmärrä.
SO2001: "Esille nostamassani videossa auto ajaa varsin hitaasti, minkä näkee siitäkin, että se pyörähtää kerran ja jää siististi tien laitaan. Jos nopeutta olisi enemmän, pyörähtelyt ja ojaan ajautuminen olisivat rajumpia. Videon katselijat eivät voi tietää, oliko autossa esimerkiksi kesärenkaat..."
Varmuutta ei ole, mutta youtuben otsikko "The Annual Summer Tires Lovers Meeting" antaa viitteitä keliin sopimattomista renkaista. Toisaalta on samantekevää, millaiset renkaat autoissa on. Noin herkästi alkava luisto tarkoittaa sitä, että vauhti ei ole linjassa olosuhteisiin+kalustoon.
SO2001: "Minua kiinnostaisi tietää, miten monesti nimimerkit Herbert ja Kumppani joutuvat talviaikaan tilanteisiin, jossa autossa ilmenee sen tyyppistä luistoa, että se edellyttää toimenpiteitä."
En muista, milloin olen viimeksi tällaiseen tilanteeseen joutunut. Luultavasti aikaa ennen ajonhallintaa, jolloin myös kykyni hallita kuskia oli paljon heikompi kuin nyt.
SO2001: "Kaikissa tapauksissa tilanne on ollut se, että auto ei ole lumisohjon tai liukkauden takia kääntynyt risteyksestä vaan on ollut ajautumassa toisen auton nokkaan..."
Tarkoitat varmaan väärän tilannenopeuden takia. Koita nyt jo vähitellen edes yrittää ottaa vastuu omista teoistasi! Eikös vastuun merkityksestä ollut jo aiemmin puhetta niin minun kuin TeeCeenkin puolesta?
SO2001: "Tietenkään siihen ei pitäisi ajaa liian kovaa, mutta pystyykö ylinopeuksista pitäytyvä kuljettajakaan aivan varmasti vakuuttamaan, ettei hänelläkin voisi joskus olla liikaa vauhtia."
Minä en ylinopeuksista täysin pidättäydy, mutta en pysty vakuuttamaan tuota, eikä pysty ainakaan rehellisesti kukaan muukaan. Siitä olen kuitenkin vakuuttunut, että ajotapani tuottaa vähemmän riskejä ja tiukkoja tilanteita kuin sinun ajotapasi. Oletko muuten kuullut jäävuoriteoriasta?
So2001: "Luistojen hallinnan harjoittelua ei käytännössä voi tehdä muualla kuin julkisilla maanteillä."
Onhan tuo jonkinlainen ongelma verrattuna aikaan, jolloin itselläni ajokortti oli tuore tai sitä ei ollut ollenkaan. Lisäksi nykyaikaisissa autoissa ajonhallinta nostaa kunnon luistoihin tarvittavia ajonopeuksia, joten harjoittelupaikoista on pulaa. Tämäkin antaa aihetta keskittyä asioihin, joilla vältetään noita tilanteita. Se, että taivastellaan harjoittelupaikkojen vähyyttä, ei tilannetta paranna. Ja olennaista on ymmärtää ottaa vastuu tilanteesta, eikä sysätä sitä harjoitelupaikkojen vähyyteen syyllisen yhteiskunnan niskaan.