«123»
Haluaisin tietää, onko olemassa testausta/mittausta sellaisesta, kun talviaikana on ajokaistalla paljas ura(jäässä) ja vieressä tiukkaan pakkaantunutta lunta/jäätä. Kaksi ajotapaa: toinen kiihdyttää/jarruttaa uran asfaltilla, toinen ajaa n. 40 cm sivussa pois urasta. Miten käy jarrutusmatkojen ja kiihdytysaikojen kummassakin tapauksessa? Oletetaan, että ajot tehdään samalla autolla, samoin renkain peräkkäin, että ajo-olosuhteet eivät muutu. Nimim. Ulos urasta.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Noin 30 vuotta on tullut ajettua ulkona urista käytännössä reunaviivan vieressä ja kun tuohon tottuu se käy kun luonnostaan. 5-sarjan BMW autoilla millä on ajettu kaikki nämä kyseiset vuodet ei noihin kansanautojen tekemiin uriin raideleveyden takia iso BMW vaan millään sovi. Raideleveys tekee ajosta hirveää jos koittaa sovittaa leveämmän raideleveyden omaavan auton noihin uriin. Leveät renkaat kapeassa urassa sula mahdottomuus. Toinen rengas puolittain urassa ja toinen reunalla. Olen monesti ihmetellyt kun testaajat koittavat ajaa noissa urissa kyseisillä autoilla vaikka sen pitäisi maalaisjärjellä ajatellen olla jo etukäteen täysi mahdottomuus. Tämä lentävä sanapari "vetelee urissa" on juuri näiden hölmöjen pakko ajaa urissa kuin muutkin ajaa hokema. Ja onhan se sulaa hulluutta ajaa urissa vaikka tuota valmista "latua" näytää monet ajavan. Reunaviivan vieressä asfaltti on tasaisempaa ja noissa urissa se on ymmärrettävästi karkeampaa ja lisää myös rengasmelua. Paremmalla asfaltin pinnalla kitkakerroin on tietenkin uudelle renkaalle suotuisampi kuluu vähemmän ja vetopitoa on kiihdytyksessä enemmän ja jarrutusmatkat lyhenee näin voisi todeta ilman testaustakin. Eipä silti kyseinen testi saattaisi valaista tietämättömiä ajamaan "ulos urasta" kuten totesit. Toisaalta on niinkin, että ajakoot ne urissa jotka autoineen sinne sopii. Sateella kun nuo urat ovat täynnä vettä vesiliirron vaara moninkertaistuu se kannattaa pitää mielessä niiden ketkä noissa urissa vältämättä haluavat ajaa.
Kumpi näistä on se kansanauto? mikä ei vetele urissa.
Raideleveys edessä, mm 1594 1560
Kansanautojen raideleveydet ylittää 1520 mm + raskasliikenne niin kyllä 1594 mm osuu hyvin tähän raideleveyteen ei sillä mitään junaradan mm tarkkaa raideväliä ole.
Saivartelu lähti heti käyntiin kuin tuleen bensiiniä nousi trolli kolostaan. Kokoluokka pyhä yksinkertaisuus, löytyy kansanautoista lähelle saman raideleveyden olevia autoja totta kai. Käytä nyt hitusen sitä maalaisjärkeä joskus jos sitä se hitunen vaikka löytyy. Kapeilla renkailla sinne luonnollisesti paremmin sopii.
9 §
Ajoneuvon paikka ajoradalla
Ajoneuvoa on ajoradalla kuljetettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Tämä säännös ei koske ajoa yksisuuntaisella ajoradalla.
Urien vieressä ajamisesta tulee melkoista slalomia, koska urat oikovat mutkia niin paljon, että oikeaan ja vasempaan mutkaan joutuu käytännössä ajamaan eri puolella uraa. Urien yli joutuu ajamaan jatkuvaa sik-sakkia pysyäkseen omalla kaistalla.
Ei siinä mitään ongelmaa ole, kun on rauhallisesti käyttäytyvä pitkäakselivälinen takavetoinen, mutta jos urat häiritsevät, kannattaa rengasvalinta tehdä sen mukaisesti. Minulle jo 225/55/16 oli ihan liian leveä talvirengas. Ainakin noin "leveä" Michelin oli ihan säälittävä lumessa ja veteli ihan törkeästi tiehöylän tekemissä kapeissa sormiurissa. 205 Nokian rauhoitti vetelyn ja toi lumi- ja jääpidon.
tracktest: ”Ja onhan se sulaa hulluutta ajaa urissa vaikka tuota valmista ”latua” näytää monet ajavan.”
Ei se sentään sulaa hullutta ole ajaa urissa, koska useimmiten ihmiset eivät aja niissä urissa tarkoituksella. Eikä se ole hulluutta myöskään aina kun urissa ajaa tarkoituksella. Syy-seuraus-suhde menee niin päin, että urat muodostuvat sinne missä ihmiset ajavat silloin, kun ajavat luonnollisesti, alitajuntansa ohjaamina. Urien ilmestymisen nopeudesta ja niiden syvyydestä näkee, kuinka ison osan ajasta kuskit ajavat ajattelematta; melkein aina.
Ihmiset hakeutuvat tiettyyn kohtaan kaistallaan sen mukaan, missä stressi koetaan pienimmäksi. Tähän perustuvat yritykset siirtää autoja kauemmas vastaantulijoista levennetyillä keskiviivoituksilla ja –pientareilla. Tämän ilmiön huomaa hyvin kun seuraa miten kuljettajat käyttäytyvät keskikorokkeiden kohdalla. Muuten keskiviivan tuntumassa ajavista iso osa koukkaa kauemmas kaistansa vasemmasta reunasta korokkeen kohdalla. Sama ilmiö siirtää autoja kohti keskiviivaa kun ohitetaan lähellä oleva kaide. Tutkimuksessa “Kuljettajiin vaikuttaminen liikenneympäristön suunnittelulla” on kaikenlaista mielenkiintoista näistä asioista.
Itsensä voi helposti opettaa ajamaan automaattisesti lähellä oikeaa reunaa, mutta olen huomannut itselläni ongelmaksi, että hakeudun sinne reunaan automaattisesti aina. Pimeässä itseään pitää tietoisesti vahtia, koska silloin mielestäni oikea paikka on kauempana reunaviivasta kuin päivällä. Pimeitä (sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti) jalankulkijoita ja pyöräilijöitä varten pitää jättää enemmän turvamarginaalia kuin päivällä. Käytännössä tämä tarkoittaa että ajan välillä urissa myös tarkoituksella, mutta en silti pidä sitä sulana hulluutena.
.
Lukija 76631:” Haluaisin tietää, onko olemassa testausta/mittausta sellaisesta, kun talviaikana on ajokaistalla paljas ura(jäässä) ja vieressä tiukkaan pakkaantunutta lunta/jäätä.”
Oma arvaukseni on, että muuttujia on liikaa jotta mittaustuloksista olisi hyötyä. Joissakin oloissa uran ulkopuolella varmasti on jollekin rengastyypille enemmän kitkaa kuin urassa, kilometrin päässä tilanne voi olla toisin päin. Urissa on joskus jäätä, joskus se kuluu pois, eikä kuski voi olla kulloisestakin jäätilanteesta koko ajan selvillä. Oma arvaukseni on, että keskimäärin talvikeleissä paras kitka löytyy urista. Silti ajan itse useimmiten niiden ulkopuolella, koska ne yleensä muodostuvat sellaiseen kohtaan tietä, jossa liikennesääntöjen mukaan ei pitäisi ajaa.
Mutta silti minuakin kiinnostaisi tietää enemmän tuosta asiasta.
Ajan sekä kitka- että nastarenkailla.
Minulle on muodostunut mielikuva, että silloin kun taajamassa ajokaistalla on sitä pakkaantunutta lunta paljaan uran kehyksenä, saan "yleensä" paremman kiihdytyspidon pakkaantuneen lumen puolelta. Kun siinä urassa oikeasti on jäisen liukasta, on mielikuva voimakkaampi kitkarenkailla. Nastoilla sitä mielikuvaa sotkee kiihdytyksessä aktivoituva nastarapina, joka saa siirtymään lumelle kitkatuntumasta riippumatta. Mitään absoluuttista totuutta tuskin kukaan voi antaa, koska asiaan vaikuttaa lämpötilan ja rengastuksen lisäksi myös lämpötilan muuttuminen. Kun lauhtuu, on jäinen ura liukkaampi kuin lämpötilan laskiessa. Pakkaantuneeseen lumeen lämpötilan muutos tuskin vaikuttaa vastaavasti. Mielestäni kannattaa ottaa tilanteen ja rengastuksen mukaan tuntumaa molempiin pintoihin ja ajaa sen mukaan, kuitenkin pyrkien ajamaan siellä missä kaista kulkee eikä siellä mistä muut ovat ajaneet.
Voin olla myös maalaisjärjeltäni vajavainen, mutta en myöskään oikein tunnista joidenkin senttien tai millien eroilla eri henkilöautomallen raide- tai rengasleveyksissä olevan asian kanssa mitään tekemistä. Aika tarkkaan saavat kansanautoilijat ajella kapeilla vehkeillään keskenään samoissa urissa, että pari senttiä leveämmälle yksittäiselle paremman väen autolle ei syntyisi riittävää uraa.
hih suorastaan.
Onhan tämä etten sanoisi hieman kummallista, että reunaviivan vieressä ajo aiheuttaa tämän kaltaista parranpärinää. Ajakoon kukin missä parhaaksi näkee. Ivallinen suhtautuminen sekin hieman kummastuttaa vaikka asiaa selittäisi parhain päin. Urissa ajavia kun ei kiinnosta muu kuin urissa ajelu. Koittakaa joskus kyllä se leveilläkin renkailla hienosti menee edessä 245 ja takana 275 kesällä ja talvella hieman kapeimilla. Kyllä siinä lumessa on parempi pito kuin siinä kapeilla renkailla kiillotetussa urassa, aivan oikein. Tuokin tukee reunaviivan vieressä ajoa jos huomaat. 740 GLE en todellakaan seuraa uria vaan ajan tuon reunaviivan vieressä, tämä nyt varmaan menee vihdoinkin jakeluun. Ei juurikaan kiinnosta vaikka urissa ajavat oikoisivat kaikki mutkat. Pitää sitten väistää jos tuppaavat tulemaan samalle kaistalle. Eipä kyseisiä kuljettajia ole tähän päivään tarvinnut juurikaan väistellä ajelevat ilmeisesti hieman pohjoisempana kenties.
Kutvoselle vielä se että jos pidät minua jotenkin mielenvikaisena niin ajoin korttini kuorma-autolla 80-luvun alussa ja silloin vanhempi autokoulun opettaja kehotti ajamaan reunaviivan vieressä ja siitä asti olen tuota noudattanut. En ole kohdannut mitään ongelmia ajamisen suhteen vaan päinvastoin nauttinut ajamisesta. Ja olen huomannut etten ole ihan ainoa laatuaan joka ajaa reunaviivan vieressä.
"Onhan tämä etten sanoisi hieman kummallista, että reunaviivan vieressä ajo aiheuttaa tämän kaltaista parranpärinää."
tracktest etkös sinä aikaisemmissa tarinoissa ajanut keskiviivan vieressä kun tiekin on siellä sileämpää.
Urathan muodostuu oikealle kaartavassa tiessä oikeaan reunaan ja vasemmalle kaartavassa vasempaan reunaan.
Minkä takia käyttää sellaisia renkaita millä joutuu taiteilemaan mahdollisten urien reunalla?
Kansanauton 205 ei urista piittaa ja kaistavahti huolehtii jos merkinnät on kunnossa kaistalla pysymisen.
@tracktest: Jos ajat reunaviivan vieressä, etkö päädy ajamaan oikealle kääntyviä mutkia urissa ja vasureita urien oikealla puolella, siis oikea pyöräura auton keskellä?
En ole huomannut paikkakuntakohtaisia eroja, mutta saattaahan niitäkin olla?
Tämä yksi taitaa käyttää aineita kun mikään ei näytä uppoavan kaaliin edes toistettuna. Reunaviivan vieressä siis en keskiviivan vieressä. Edelleenkään en piittaa urissa ajavien oikomisista. Aion kyllä väistää jos tulevat jossain päin Suomea keulaa kohti aivan varmasti.
Ja tämä myös toistettuna, en aja viivojen päällä enkä viivojen yli. Kaistavahti ei ohjaa autoa urissa ajamiseen ja kaistavahti on kytkettävä aina päälle ajoon lähtiessä jos sitä kokee tarvitsevansa. Keskustelenko jonkun sortin hupiukon kanssa häh? Urissa ajaville idiooteille on ihan oma näkyvissä oleva latu.
Hupiukko tietää että urat muodostuu aina kaarteen mukaan eripulille kaistaa, on siis todella rasittavaa taiteilemista jos niitä yrittää välttää.
Etenkin talvella urasta poistuminen voi olla kohtalokasta.
Talvella polanteiden yli pujottelu voi toki olla jopa vaarallista. Ohituksiin ei pidä lähteä jos ei ole aivan pakko ohittaa esimerkiksi huomattavaa alinopeutta ajavaa kulkuneuvoa. Polanteet ovat kovaksi tallautuneita lumi ja jääharjanteita, kun kelit ovat suotuisat näitä syntyy joka talvi. Se on tullut huomattua melkein joka talvi, että näiden poistoon ei ryhdytä ennen kuin ollaan reilusti plussan puolella. Tämä kun vaatii järeät koneet että jäisen polanteen poisto edes jotenkin onnistuu. Maltti on valttia huonoissa olosuhteissa. Kiireet pois ja matkaan riittävä aika selviää varmasti perille mihin sitten matkaakin.
Quu: "urat muodostuu aina kaarteen mukaan eripulille kaistaa, on siis todella rasittavaa taiteilemista jos niitä yrittää välttää."
Juuri tätä tarkoitin sanoessani, että jos haluaa välttää uria, joutuu kaistallaan pysyäkseen ajaa slalomia urien kahta puolta.
Syynkin tähän TeeCee kertoi jo yllä.
tracktest, vedä syvään henkeä, ja rauhoitu. Sinua ei kukaan syytä kuin epäloogisuudestasi tässä threadissa. Jos ajat kuten kerrot, niin sehän on hieno juttu ja "niin oikealla kuin mahdollista" on myös lain vaatima tapa. Hyvin vedetty!
Siihen nähden tuntuukin hieman erikoiselta, että syytät myös itseäsi sulaksi hulluksi:
tracktest: "onhan se sulaa hulluutta ajaa urissa"
Okei, sovitaan niin. Mutta tästä seuraa urassa ajaminen useimmissa oikeissa kaarteissa, kuten Quun kanssa jo mainitsimmekin.
tracktest: "en todellakaan seuraa uria vaan ajan tuon reunaviivan vieressä, tämä nyt varmaan menee vihdoinkin jakeluun"
Ei mene, koska jos kertomasi mukaan ajat reunaviivan vieressä, päädyt oikeakätisissä mutkissa samaan uraan, josta muut ovat jo oikaisseet.
Mitä jos unohdettaisiin tuo urassa ajamisen sulan hulluuden kritisointi, johon eri syistä ihan jokainen meistä joutuu, niin homma on sillä selvä?
Huomaathan, että ymmärrän kyllä sinun ymmärtävän, ettet aja JATKUVASTI urassa. Mutta ei välillä urassa käyntiä oikein järkevästi voi kokonaan välttääkään.
tracktest: "Talvella polanteiden yli pujottelu voi toki olla jopa vaarallista.
Äärimmillään tietenkin voisi olla, mutta ainakaan valtatieverkolle en ole nähnyt vuosikausiin muodostuvan niin syviä uria, että niistä olisi hereillä olevalle kuskille varsinaista haittaakaan? Kokematon kuski ilman ajonhallintaa on tietenkin selkeä Duudson kandidaatti, mutta kokematon on sitä aika monessa muussakin tilanteessa (ja siksi ne tilanteet kannattaa uuden ajokorttilaisen kanssa käydä läpi yhdessä konkreettisesti harjoittelemassa ja kokeilemassa mitä tapahtuu).
tracktest: "Ohituksiin ei pidä lähteä jos ei ole aivan pakko ohittaa esimerkiksi huomattavaa alinopeutta ajavaa kulkuneuvoa.
Tätä en osta. Jos tilanne on yllä kuvaamasi kaltainen oikeasti vaarallinen vaikkapa hiljaisen seututien märissä jäisissä urissa, silloin ei edellä ajavan nopeus oikeuta vaaralliseen ohitukseen. Jos kerran riski on todellinen, sitten mennään hitaimman vauhtia!
Mutta en vaan ihan heti muista, minä vuonna olen viimeksi nähnyt tuon tilanteen? Aivan etuvetoisen raskasnokkainen ja järjettömän kevytperäinen 740 GLE 2.3 litraisen ruiskukoneen turbodieselmäisellä vääntökäyrällä vaati toki korostetun maltillisen kiihdytyksen, tai jopa noston keskivallia tai uria ylittäessä.
Mutta nykyajan tasapainoinen pitkäakselivälinen takavetoinenkin painuu nuo tilanteet veto päällä käymättä lähelläkään Suojelusenkelin puuttumiskynnystä. Tilanne on niin rauhallinen ja helppo, että kuskin on syytä ymmärtää mitä on tekemässä, ettei vaadi mahdottomia eikä provosoi mitään hölmöyksiä.
tracktest:Maltti on valttia huonoissa olosuhteissa. Kiireet pois ja matkaan riittävä aika selviää varmasti perille mihin sitten matkaakin."
Niinpä. Matkaan kulunut aika on perillä havaittava matkustamisen seuraus, eikä lähtiessä asetettu tavoite.
Annetaan hätäisemmille muutaman tunnin etumatka mökkiviikonloppuun ja mennään sitten perässä sopivalla nopeudella hiljaisessa liikenteessä. Ne hätäisemmät nimittäin helposti stressaavat itseään aivan turhaan hosumalla lähtemään nopeasti ja ehtimällä liikkeelle samaan aikaan kuin muutkin. Näin he päätyvät stressaamaan lisää tahmatessaan itsensä hitaimman kuskin, huonoimpien renkaiden ja heikoimpien valojen tahtiin etenevään jonoon.
.
Mielenkiintoista.......
Alkaa maltillinenkin siipi jo kyllästyä näihin alituisiin epäjohdonmukaisuuksiin.
Tarttis varmaan taas välillä huutaa moderaattoria apuun.
Vai mitä Tractest?
Jore44 seuraatko kirjoituksiani kuin piru raamatun tekstejä kun olet äänessä vain kun kyseessä on omat mietteeni. Älä poika streessaa saat vielä mahahaavan tuosta kyttäyksestä.
740 GLE pyydän anteeksi vaikka ei tapoihini kuulu pyydellä anteeksi. Tähän paikkaan se on kuitenkin tehtävä. Ei muistella pahalla. Ei ollut tarkoitus loukata, mutta lähti vähän paska päivä käsistä ja osuit kohteeksi aivan aiheetta.
Ihmettelin tuossa aiemmin puoliääneen Tracktestin toteamaa jotakuinkin tavallisen henkilöauton kokoisen BMW:n mahtumattamuudesta kansanautojen tekemiin uriin (04.01.2017, 17:51). En tietenkään olettanutkaan saavani tähän tolkullista vastausta.
Tractestin vastauksessaan esiintuoma ajokaistan oikeassa reunassa ajaminen on tietenkin oikea ajotapa, mutta ei kyllä sekään mitenkään liity siihen, miksi parin sentin leveyseroilla eri autojen raideleveyksissä olisi asiassa mitään merkitystä. Myöskään mm. juovuksissa ei saa ajaa, mutta sekään ei selitä miksi jollain bemarilla ei voisi ajaa urissa.
En edelleenkään odota tähän järjellistä vastauta, koskapa sellaista ei varmaan ole olemassakaan. Olipahan vain huomio keskusteluun liittyen.
Tarkoitin alunperin pienempiä kansanautoja en lähes saman raideleveyden omaavia tietenkään. Tästä ajotavastani johtuen jouduin kuin syytetyn penkille ristikuulusteluun ja muutama on kuin yleinen syyttäjä tuomitsemassa kuin pahinta rikollista. Tämä ihmetyttää eniten miksi aihe nostattaa näin suuren tunteen muutamassa keskustelijassa. Yksi ajotapa joka on todettu vielä ihan oikeaksi ajotavaksi. BMW:llä voi toki ajaa urissa mutta minä ajan reunaviivan vieressä en urissa. Tämän kummempaa vastausta en siihen pysty antamaan kuin että autokoulun opettaja aikoinaan minua evästi ajamaan reunaviivan vieressä ja minä olen tätä ohjetta noudattanut enkä ole sitä päivääkään katunut. Sanottakoon vielä se että 30 vuotta olen ajanut ilman vahinkoja ja ainuttakaan sakkoa joten kai voin pitää itseäni hyvänä kuljettajana. Kuinka moni teistä voi kertoa miten omat ajamiset vahinkoineen ja sakkoineen on mennyt? Siitä vaan kertomaan jos kantti kestää.
Lähes yhtä kauan on kortti ollut ja saldona on nolla sakkoa, kaksi pysäköintivirhemaksua, yksi kolari, yksi ojaan ajo. Parkkisakot tuli ajokortin hankkimisen alkuvuosina, toinen tietoisesti väärän pysäköinnin takia, toinen vahingossa (U-käännös talvella invapaikalle, merkki jäi tarkistamatta ja mahdollinen tiemerkintä oli piilossa). Ojaan ajosta ei ole kauan, väistin pikkutiellä suht keskellä vastaantulevaa tilatakia, jolloin yliauratulla tiellä oikean puolen pyörät putosi tieltä. Ei vahinkoja, traktorikin löytyi onneksi viereisestä talosta. Kolari tapahtui -97, kun suoraan ajaessani vastaantulija kääntyi eteeni. Itselläni oli ylinopeutta luultavasti n. 10 km/h ja ilman sitä ehkä olisin pystynyt estämään kolarin. Vastapuoli todettiin silti syylliseksi.
Tuo historiasta. Sen verran itsekritiikkiä omaan, etten historiani perusteella ota kantaa siihen, olenko nykyään hyvä vai huono kuljettaja. Enhän edes tiedä, miten muut tällä asteikolla sijoittuvat ja siksi suhteellisestä määreestä puhuttaessa on teoriassakin täysin mahdotonta asiaa määritellä. Sen sijaan yritän olla mahdollisimman hyvä.
En ala tuomitsemaan ketään tässä ketjussa, mutta urien siirtyminen kaarteissa on tosiasia. Urat yleensä ovat myös niin leveitä, etten usko keskimääräistä kalliimman henkilöauton raideleveyden olevan sopimaton taviksilla tehtyihin uriin. Koska punaisen Corollan kuski ajaa muutama sentti eri paikassa kuin harmaan Corollan kuljettaja, urista muodostuu aika leveitä. Jos auto on urissa rauhaton, jotuu se auton ominaisuuksista, ei urien leveydestä, vaikka minua uutena 2-3x kalliiman auton omistajalle tämän onkin vaikeasti hyväksyttävä asia. Samoin urat jostain syystä oikaisee mutkissa, kuten edellä on kerrottu. Kyse on ihan mielenkiintoisesta ilmiöstä, jonka pureskelua voisi jatkaa nostamalla viestiketjun "Ajolinjat omaa napaa tuijottaen" ajankohtaiseksi.
Tähän aiheeseen liittyen itsekin pyrin ajamaan urien sivussa ja joillain teillä joskus tulee välillä siirryttyä urien vasemmalle puolelle, koska oikealla puolella urien välinen alue on kovin kapea ja varsinkin täristävän reunaviivan kohdalla ajoittainen reunaviivan päälle ajaminen on ikävää.
Kitkakertoimen vaihteluun eri tien kohdissa liittyen kiinnostava ilmiö myös on se, miksi joskus urat ovat paljaat ja muualla jäätä, miksi joskus paljaan tien uriin muodostuu jäätä. Jokin ilmankosteuteen ja/tai ilmanpaineeseen liittyvä juttu on kyseessä. Kenties myös pilvisyyteen ja lämpötilaan. Meneehän joskus plussakelillä tien pinnan lämpötilat pakkaselle.
Ajolinjat muodostuu luenteville ajolinjoille ja kaistaleveydet on sitä luokkaa että on todella typerää käyttää sellaista regaskoa että joutuu menettämään ajamisen ilon.
Jostain syystä luonteva ajolinja on aina loivempi kuin tienrakentaja on tehnyt. Luontevuuden takana on siis jokin kiinnostava ilmiö.
Niinhän se menee ja jos pientareella on leveyttä tahtoo kaarteessa reunaviiva kulua nopeastikin pois, aja siinä sitten reunaviivan vieressä.
Kyllä auton rengastus pitää olla ajonautinnon kanalta sellainen että voi käyttää koko kaistan leveyden hyödykseen.
Minulla ei ole ollut vuosiin sellaisista "kansanautoa" millä olisi urat ollut ongelma, puhumattakaan pidemmillä matkoilla käyttämäni "porvariauto"
Mutkien oikominen on mielestäni erittäin vaarallinen ajotapa. Pysykää omalla kaistalla, jos ette pysy niin käyttäkää julkisia. Täten ette aiheuta turhia vaaratilanteita liikennesääntöjä noudattaville. Poliisi saisi kiinnittää enemmän huomiota näiden poikkeavasti ajavien käyttäytymiseen ja sakottaa tarvittaessa tai ottaa ajolupa parempaan talteen.
Ilman muuta ajolupa pois*, reunaviivanvieressä ajava lipsuu väkisin välillä etenkin oikealle kaartavalla tiellä reunaviivan päälle ja viiva kuluu pikkuhiljaa pois ja meidän kaistavahdit häiriytyy.
*)vitsi
Voi hyvänen aika itsekseenkö ne tiemerkinnät häviää?
Outo juttu kun ne ei häviä suoralla tiellä.
Minä en ole se häirikkö joka ne kuluttaa, jos ne on kunnossa kaistavahti pitää huolen etten niiden päälle erehdy.