Talvitesti

106 kommenttia
«134

Mitä merkkejä mukana talvitestissä?

  
  • VERTAILUAUTOT:
    Alfa Romeo Giulia 2,2 Diesel A
    Audi Q2 1,4 TFSI S tronic
    Citroën C3 Puretech 110
    Ford Ecosport 1,0 Ecoboost
    Honda HR-V 1,5
    Hyundai Ioniq Hybrid
    Jaguar XE E-Performance
    Kia Niro Hybrid
    Mercedes-Benz E 220 d A
    Opel Astra Sports Tourer 1,4 T
    Peugeot 3008 Puretech 130
    Renault Mégane Sport Tourer TCe 130
    Seat Ateca 1,4 TSI DSG
    Toyota C-HR Hybrid
    Volkswagen Tiguan 1,4 TSI DSG
    Volvo S90 D3 A

    https://tekniikanmaailma.fi/autot/kohta-taalla-talviauto-2017-tm-talvivertailun-voittaja-julkistetaan-15-helmikuuta/

      
  • Kiitos tiedoista.

      
  • Kun täällä on lähes vuodesta toiseen tehty myös veikkausta, niin kai sitä niin myös nyt.
    On niin paljon ja pitkään kehuttu Volvo ysikymppistä, että se kai sitten. :)
    Samalla vinkki myös lehden järjestämään veikkaukseen.

      
  • Kolme autoa kiinnostaa omalta kannalta. E ja S90 kylmäkulutus automaattina sekä Kia Niro kokonaisuutena.

    S90 on vahva kandidaatti testivoittajaksi, ellei kylmäkulutuksia ja päästöjä painoteta niin paljon, että hybridit nousevat kärkeen?

      
  • Monta mielenkiintoista autoa on mukana.
    Atecan, Tiguanin, Q2:n ja Peugeotin osalta varsin kiinnostava.

      
  • Varsinkin Atecan ja Tiguanin keskinäinen vertailu. Mitä eroja löytyy?

      
  • Aina jotakin voittajaa voisi tosiaan veikata, mutta valinta meni hatusta -puolelle lopulta:

    Seat Ateca 1,4 TSI DSG

    En tiedä laittaisinko rahaa likoon, mutta...

      
  • Mercedes-Benz E 220 d A tai Volkswagen Tiguan 1,4 TSI DSG.

      
  • Volvo ja Mersu lienevät monissa osioissa kärjessä. Dieselkone voi olla rasite ja isot autot eivät pärjää kovin hyvin käsittelykokeisa, mutta eiköhän silti voitto ratkea näiden välillä.

      
  • Pikku-Audi kilasi Mersun ohi Volvon kanssa tasapisteisiin. Kärjessä Volvo ja saksalaiset. Kolmen on kärki premiumeja. Hinta, koko ja polttoaine eivät ratkaise, vaan toteutus näyttää sanelevan järjestyksen.

    Toyotan lämmityslaite ei enää loistanut entiseen malliin, vaikka kylmä lisää kulutusta merkittävästi. Mersun maahantuojalta hölmö teko lähettää vertailuun auto tuolla rengaskoolla. Välityksissä on suuria eroja. Mersussa löytyy kolme pidmepää välitystä kuin Volvossa, jonka välitykset ovat dieseliksi varsin lyhyet. Kian välitykset tuovat mieleen 70- ja 80-luvun autot. Nopeasti lämpeneviä malleja löytyä niin otto- kuin dieselmoottorisistakin.

    Parhaat valot olivat poikkeuksetta ledejä. Toyotan ja Renaultin halogenit ja ledit ovat kaikki varsin huonoja.

      
  • Kahden kärki on kyllä melko selvä, sekä Volvo S90 että Audi Q2 saivat 9,1 pistettä. Tämän jälkeen tulevat Mercedes 8,8 pistettä, VW Tiguan 8,7 pistettä ja Seat Ateca 8,6 pistettä. Jostakin syystä Seatiin on laitettu tehottomampi lämmityslaite kuin Tiguaniin.

      
  • No eikös tuossa saatu VAG-konsernin hierarkia sitten esille juuri esimerkiksi tuollaisen takia?

      
  • Koeajoi myös ostoaikeissa pieniä SUV autoja, kyllä täytyy sanoa että Audi q2
    piti ohjata kokoajan ei kulkenut suoraa kun vertaa C-HR ohjaukseen lisäksi Toyotalta oli valittu joku karvalakkimalli myydään varmaan tosi vähän. Valitsin C-HR kulkee hyvin ei vetele ohjaus

      
  • Tässä testissä ei taida tulla yhtään apuja varustelusta. Tojon varustellumman version mukana tulevat isommat renkaat todennäköisesti heikentäisivät ajettavuus- ja käsittelytestien tuloksia. Vetelyä ei tainnut TM havaita Audinkaan ohjauksesa. Olisiko vain nopeampi ohjaus tuntunut oudolta?

      
  • Hallittavuudessa saivat täyden kympin Audi, Seat, Volvo ja Opel. Täyden kympin maantieajosta saivat Mercedes ja Volvo. Seatin ja Volkswagenin maantieajo-pisteet menivät tasan, kumpikin sai 9 pistettä maantieajosta. Sen sijaan VW jäi yhdeksään pinnaan hallittavuudessa kun Seat siis sai tuon 10 pistettä. Hallittavuus ja lämmityslaite olivat ne osiot joita painotettiin eniten pisteytyksessä, hallittavuuden paino-arvo oli 15 % ja lämmityslaitteen 20 %.

    Jos vertaa Seatia ja Volkswagenia, niin Seat sai lämmityslaitteesta vain 7 pistettä kun taas VW sai 9 pistettä, ja lämmityslaite-osion prosenttivaikutus arvosteluunhan on tuo 20 %.

    Jarruissa saivat täyden kympin Audi, Seat ja VW. Volvo sai huonot pisteet jarruista ja kylmäkulutuksesta, kummastakin vain 7 pistettä kymmenestä.

      
  • Enpä ole uutta C-HR mallia muuta kuin nähnyt etäältä, mutta tuo NHB:n kommentti pitää paikkaansa. Muutoinkin moni auto rengastetaan kalliimmissa varusteversioissa pilalle Suomen teitä ajatellen. Jos tuon Q2:n ohjaus on samaa tasoa kuin vaikka konsernin Yeti ja uusin Passat, niin en oikein jaksa uskoa, että C-HR ajaisi tässä ohi, vaikka varmasti hyvä auto onkin.

    Tuo jarrujen toiminta talvella on ollut joskus muulloinkin yllätys. Volvo on testeissä ollut pitävällä erittäin hyvä, mutta yllättäen ainoa pohjoismaalainen ei ole saanut kuin 7 talven testissä. Terveiset Göteborgiin.

    Oliko tämä Volvo nyt sitten se 6- vaihteinen versio ? Jos oli, niin ihan hyvin on pärjännyt vaihteiden vähyydestä huolimatta.

      
  • Vertailussa oli kaksi jarrukoetta, Seat ja Audi ottivat molemmissa kärkipaikat. Esimerkiksi VW oli kummassakin kokeessa viides, mutta ilmeisesti tulokset sinänsä oikeuttivat kympin arvosanaan. Saman kympin jarruista saivat Seat ja Audi.

    Jarrutus lumella/jäällä oli se toinen jarrutesteistä. Seat pysähtyi jäällä 88 metriin ja VW 96 metriin, huonoin oli Honda joka pysähtyi 127 metriin, Volvo pysähtyi 124 metriin, ja tämä oli se Volvon heikkous. Lumella jarrutettaessa Volvon tulos oli sama kuin esimerkiksi Mersulla eli 49 metriä, mutta Mersu pysähtyi jäällä 92 metriin.

    Nopeusajokokeessa kahden kilometrin lumipintaisella ajoradalla Volvo suoriutui Mersua 8,4 sekuntia nopeammin.

      
  • Maavaran suhteen tilanne on kiinnostava. Porukan keskiarvo on 15,2 cm eli suurin osa ryhmästä on jossain määrin katumaasturin tyyppisiä autoja huolimatta siitä, että kulutukseen pitäisi kiinnittää huomiota yhä enemmän.

    Tosin Volvolle oli mitattu 16 cm, mikä on henkilöautolle erikoinen lukema. Noin iso auto kyllä maavaraa tarvitseekin välttyäkseen pohjakosketuksilta. Alfan 11 cm on taas jotain, mikä haittaa arkea lähes päivittäin.

    Etenemiskyvyssä takavetoiset oli saatu kilpailukykyiselle tasolle etuvetojen kanssa. En kuitenkaan usko, että takaveto olisi vieläkään itselläni hyvä ratkaisu. Luultavasti äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa takavedon heikkoudet korostuvat, koska painon siirtymää ei kiihdytyksissä tapahdu. Olihan testissä painoa taka-akselilla vain 47-49%. Pitävämmällä pinnalla ja varsinkin ylämäessä tilanne on toinen.

      
  • Äärimmäisen vaikeisiin olosuhteisiin mikään näistä ei ole oikea valinta, mutta normaalissa käytössä ylämäki taitaa olla se kohta, missä pito punnitaan. Suomessa noita takavetoisiakin myydään hyvin usein farkkuina pienillä moottoreilla. Nuo ovat kuormaamattominakin monesti takapainoisia ja ylämäessä takapainoisuus korostuu.

      
  • Merkkihajonta tuloksissa näyttää aika erilaiselta jos poimii nuo tulokset tällä tavalla:

    Erinomainen talviajettavuus maantiellä:
    MB
    Volvo

    Kiitettävä talviajettavuus maantiellä:
    Audi
    Jaguar
    Seat
    VW

    Kylmäkulutus - erot massassa - ilmoitus ja punnittu
    Alfa Romeo -9
    Hyundai +1
    Ford +22
    Kia +35

    Sisätilojen lämpiäminen maantieajossa (nopeimmat):
    Audi
    Hyundai
    Citröen
    Volvo

    Sama taajama-ajossa:
    Hyundai
    Volvo
    Kia
    Jaguar

    Etenemiskyky (3 kohtaa, kaikki kohdat kiitettävä tai erinomainen):
    MB (K / K / E)
    Toyota (K / K / K)

    Jarrut (molemmat kohdat kiitettävä tai erinomainen):
    Alfa Romeo (K / E)
    Audi (E / E)
    Jaguar (E / K)
    MB (E / K)
    Seat (E / E)
    VW (E / E)
    Volvo (E / K)

    Hallittavuus liukkaalla (4 kohtaa, kaikki kiitettävä tai erinomainen):
    Audi (K / E / E / K)
    Seat (K / K / K / K)
    VW (K / K / K / K)
    Volvo (E / E / K / K)

      
  • Merkkihajonta tuloksissa näyttää erilaiselta myös, jos poimii "maittain":

    Erinomainen talviajettavuus maantiellä:
    ruotsalainen, saksalainen

    Kiitettävä talviajettavuus maantiellä:
    britti, saksalainen, saksalainen, espanjalainen

    Kylmäkulutus – erot massassa – ilmoitus ja punnittu
    italialainen, korealainen, korealainen, saksalainen

    Sisätilojen lämpiäminen maantieajossa (nopeimmat):
    saksalainen, korealainen, ranskalainen, ruotsalainen

    Sama taajama-ajossa:
    korealainen, ruotsalainen, korealainen, britti

    Etenemiskyky (3 kohtaa, kaikki kohdat kiitettävä tai erinomainen):
    saksalainen, japanilainen

    Jarrut (molemmat kohdat kiitettävä tai erinomainen):
    italialainen, saksalainen, britti, saksalainen, espanjalainen, saksalainen, ruotsalainen

    Hallittavuus liukkaalla (4 kohtaa, kaikki kiitettävä tai erinomainen):
    saksalainen, espanjalainen, saksalainen, ruotsalainen

      
  • Havaintoja talviautotestistä:

    -Hallittavuuden ajoajat vs arvosanat.

    -Hallittavuutta mitatessa/arvioitaessa liukkaiden ja mutkaisten ratojen kiertäminen ilman ajonvakautusta?
    Savisilla pelloilla ja lumihangessa kahlatessa ymmärrän vetoluistoneston ja ajonvakautuksen poiskytkemisen, mutta muuten ei mitään tekemistä turvallisen ajamisen kanssa.

    -Volvon pysähtymättömyys. Ei joukon huonoin, mutta kesäkelinäyttöjen perusteella odotin jotain ihan muuta.

    -"Hyvä jarrutunto sallii jouhean siirtymisen ABS-jarrutuksesta tavalliseen... Turvallisuuden lisäksi..."
    Väittäisin, että auton pysähtyvyyden ja turvallisen ajamisen kannalta nykyaikaisella autolla ei kannata edes opiskella moista, kelistä riippuvaa "rajaa". Hätäjarrutuksessa kesä/talvikelillä ABS-jarrutus on kuljettajasta ja autosta riippumatta helpoiten toistettavissa oleva tapahtuma.

      
  • -aasialaisten Hynysen ja Hondan AEB-järjestelmän toiminta. Jotenkin kuvittelin tämänkin olevan Volvon tai muiden eurooppalaisten laatumerkkien leipälaji.

    -Kiihdytys lumella. Huonolla/vajavaisella kitkalla kiihdytettäessä vajaatehoisiin ei-premiumeihin rakennettu ihmeen hyvä voimansiirto. Tuo testi antaisi tosin itselle käyttökelpoisempaa faktaa 0-40km/h toteutettuna sekä lumella, että jäällä.

    -Kylmäkulutus. Alfalle ja Hynyselle puhtaat paperit punnituksessa. Premiumeilla Volvo ja Jaguar pieni peiliinkatsomisen paikka, kun hyötysuhde ei muutu oikein miksikään moottorin lämmettyä.

      
  • -Kylmäpäästöt. Mersussa ilmeisesti SCR-järjestelmä, jolla NOx-päästöt saadaan moottorin lämmettyä kuriin. Muista diesel-premiumeista ko. järjestelmä ilmeisesti puuttuu tai on asennettu vain näön vuoksi.

    -Polttoainekäyttöisten lisälämmittimien CO, HC ,NOx ja PM-päästöt jätettiin mittaamatta niin kuin epäilinkin

    -Kylmäpäästöjen arvostelu on edelleenkin pelkkään painotettuun arvontaan verrattavissa oleva tapahtuma.

    -Säänneltyjen päästöjen arvostelu myös lämmenneellä moottorilla -7 asteessa? Itse ainakin ajan talvella enemmänkin kuin 13 minuuttia kerralla ja toivon, että auto on tämän jälkeenkin ympäristöystävällinen.

      
  • -Lämmityslaite. Premium-auto manuaalisella ilmastoinnilla?

    -Onko Seatin ja Volkkarin lämmityslaitteet identtiset riippumatta siitä onko pa-toiminen lisälämmitin rastittu lisävarustelistalta vai ei? Muistelisin, että ainakin joskus taannoin pa-toiminen lisälämmitin lisävarustelistalta poimittuna poisti PTC-vastukset varustuksesta. Jos näin, niin taas vaihteeksi TM tuotti pseudo-tietoa.

    -Lämpeämisnopeuden mittaaminen muuten kuin HI-asennossa? Seuraavaksi varmaan kiihdytetään kilpaa puolikaasulla ja jarrutetaan puoliteholla?

    -Tasalämpökokeen tulokset. Vihdoinkin Volkkari on kärjessä, tosin mielenkiintoista olisi tietää, että millähän lämpötilapyynnillä ko. yksilössä päästään siihen pyydettyyn tasalämpöön, +22 Celsiusta? Vai onko niin, että alapäästä loppuu asteikko kesken?

      
  • -Sähkölämmittimet. Premiumeista lämmitettävä ohjauspyörä, takapenkki ja pesusuuttimet vain Volvossa.

    -Penkinlämmittimien tasalämpökoe ja takapenkkien lämmittimien arvostelu olisi jonkinmoinen lisä nykyiseen repertuaariin verrattuna.

    -Jonkun verran on tullut/tulee 2000-luvun lopun Astroissa ja Vectroissa istuttua. Perstuntumalta niistä on jäänyt mieleen penkinlämmittimien tasalämpöisyys.

      
  • -Valot ja näkeminen. Ihan täysin en allekirjoita NHB:n tuomiota Toyotan LED-ajovaloista. Pitkät ovat mitä ovat, mutta lyhkästen valokuvio pesee esimerkiksi Seatin, Volkkarin ja Volvon vastaavat.

    -Jokaisessa testiin osallistuneessa autossa on enemmän tai vähemmän surkeat pitkät ajovalot, tosin eihän se tee Toyotan 120 metriä halogeeneinä tai 130 metriä ledeinä kurkottavista pitkistä ajovaloista yhtään sen hyväksyttävämpiä.

    -Referenssilukujen puitteissa jokaisen testiin osallistuneen auton surkeat pitkät ajovalot on korjattavissa lisävaloilla kiitettäviksi (leveä keila 200m tai yli). Ongelmaksi muodostuu enemmänkin, kuinka ne valot sovitetaan noihin "puskurittomiin" keuloihin.

      
  • -Talvivarusteet ja käytettävyys. Jälleen kerran valaistut meikkipeilit ovat parempi talvivaruste, kuin moottorin ja kabiinin esilämmityksen mahdollistava, vakiovarusteinen polttoainetoiminen lisälämmitin.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit