"Jos kuitenkin Reetalla sellainen kielen päällä on, niin ole hyvä ja tuo se julki. Voihan olla, että tuon ylivertaisen tasapuolisen tavan poimii täältä TM:n toimituskin.
...
Valittaa voisi esimerkiksi myös siitä, että autojen ajettavuus arvostellaan samalla renkaalla. Takuulla valittu rengas suosii joitakin ja sorsii toisia autoja."
Johan kerroin sen, se oli tuo kysymys numero 1. Siihen kun TM löytää vastauksen, on lehti lupauksensa mukaisesti tuottanut kuluttajille tietoa , josta on hyötyä.
Eli havaintojesi mukaan TM:n tutkimusmenetelmissä ja arvostelussa ei ole mitään moitteen sijaa?"
Kirjoituksen sävy ja kritiikin määrä on sellainen, että siihen sopisi myös joku ratkaisuehdotus, jottei jäätäisi pelkän valitt... eiku siis kritisoimisen asteelle.
Johtopäätöksesi on erittäin väärä, mutta lämmityslaitteen tehon mittaus ei nyt mielestäni ole kovin pahasti väärin tehty. On muuten omituista lukea näitä sinun ja Kumppanin päätelmiä ja huomautuksia, kun ne eivät liity mielestäni millään tavalla Kumppanin lainaamaan kirjoitukseeni.
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin minulle jäi ja on vähän edelleenkin epäselvää, mitä Kumppani päätteli, huomautti, kysyi ja keneltä.
Miltäs NHB tämmöinen kehitysehdotus kuulostaa?
Lämmityslaitekokeiden koelämpötilan vakiointi eli vuodesta toiseen ko. kokeet ajettaisiin "Kylmäpäästöt"-osion yhteydessä vakiolämpötilassa, jolloin TM:n tilaaja voisi suoraan verrata useamman vuoden takaisia tuloksia toisiinsa.
Ostan aika harvakseltaan autoja ja on ihan tuurissa, että onko kanditaatti-asteelle edenneet autot TM:n talviautotestissä, saati minä vuonna ne ovat olleet ja missä lämpötilassa ne ovat testattu.
Ajovalojen mittaustuloksista olisi aika helppo koostaa vastaava "rekisteri", josta lehden tilaaja voisi tarkastaa, miten minkäkin auton lyhyet ja pitkät valaisee. Tästä kirjoitin jossakin toisessa keskustelussa, mutta eipä ainakaan muiden keskustelijoiden toimesta ottanut tulta alleen.
"Lämmityslaitekokeiden koelämpötilan vakiointi eli vuodesta toiseen ko. kokeet ajettaisiin ”Kylmäpäästöt”-osion yhteydessä vakiolämpötilassa, jolloin TM:n tilaaja voisi suoraan verrata useamman vuoden takaisia tuloksia toisiinsa."
Tuo kuulostaa kalliilta ja ongelmaiselt tavalta. Jotta hommassa olisi miään ajatusta, niin ajoviiman vaikutus olisi saatava mukaan. Pitäisi olla siis testilaite, joka yhdistää dynamometrin, tuulitunnelin ja arktisen sään. Suomessa tuollaista ei ole, enkä ole kyllä kuullut tuollaista maailmallakaan olevan. Ilman ajoviimaa tulokset ovat kaukana todellisuudesta.Tehtiinpä tuo miten vain, niin aika paljon pitäisi vuokrata myös testilaitteen kallista aikaa.
Itse en pidä edes tuosta kulutusten mittauksesta dynamometrillä. ECE-sykli on hyvin kaukana normaalista ajosta ja ajovastukset ovat laskennallisia. Tälle kertaa TM alkoi sentään käyttämään auton todellisia massoja täyttä huuhaata olevia tyyppikatsastusmassojen sijaan. Ero tänän vuonna oli suurimillaan 214 kg. Aikaisemmin tuollainen karkea virhe olisi laskettu sisään ja tuotettu pseudotieteellistä potaskaa. Autojen testisyklin tunnistukset voivat aiheuttaa myös omat kummallisuutensa tuloksiin.
Herbert:"Itse haluan auton, joka lämpiää nopeasti ja jossa lämpö riittää ilman webastoakin. Kovin on mutkikas ja arvokas tuo järjestelmä lämmityslaitteeksi."
Saatan olla poikkeustapaus kun käytän Webastoa pikemmin tekniikan kuin sisätilan lämmittimenä. Oman autoni Webasto oli tehtaalla kytketty lämmittämään sisätilaa kunnes kennolla on 60 astetta ja vasta sitten avaamaan shuntti isolle kierrolle myös moottorin lämmittämiseksi, mutta pakotin tuonkin alusta lähtien moottorin(kin) lämmitykseen.
Kun jäähdytysnesteen lämpötila ylittää 50 astetta samalla kun pääsee portista ulos, tulee lämmintä joka tapauksessa useimmissa keleissä se mitä pyydetään. Webastoa käytän ajon aikana vain äkkilähdöissä, joissa lämmitys jää vajaaksi ja silloinkin sammutan kun glykooli ja automaatin öljy saavuttavat noin 50 astetta.
Jos sama lämpenemisnopeus pitää saada aikaan ilman Webastoa, ovat nuo lämpökanavien sähkövastukset oikein hyvä keino esim. hitaasti lämpenevän dieselin tapauksessa matkustamon lämmittämiseksi sähköllä jo ennen kuin lämpöä saa kunnolla moottorista. Samalla ison laturin vastus lisää rauhallisen maantieajon tehopyyntöä noin 20 - 30%, joten moottori lämpenee nopeammin sisätilojen sähkölämmityksen vuoksi.
Sisätilan sähkölämmityksessä ja kylmän tekniikan tahmeassa liikkeellelähdössä lienee suurin syy siihen, että tänä talvena käytettyäni Webastoa sähkölämmityksen lisänä enemmän kuin aiemmin on talvikulutukseni pienempi kuin koskaan ennen. Kuusi litraa sadalle ylittävä tankkausväli on vielä näkemättä, vaikka 5.9 on jo ylitetty kerran pakkasten ja kerran perävaunun vuoksi.
Ilman muuta ajoviimageneraattori mukaan, eipä tullut itselle heti kelkkailijana mieleen. Ilman ajoviiman huomioon ottamista tulokset olisivat varmaan jotensakin tasavertaisia, mutta normaalielämässä epätodellista.
Arktisen sään lisäksi laboratorio olisi hyvä olla lämmitettävissä trooppisiin lukemiin, niin autonvalmistajat voisivat tarvittaessa tutkia ilmastointilaitteiden jäähdytysnopeuksia, tasalämpöisyyksiä ja max jäähdytystehoja. Jotakin se Nevadan autiomaan vast. kiertäminenkin maksaa, tosin tuottaahan se jotain mainosarvoakin.
Ok. Mistähän sitten löydämme arktista säätä simuloivan tuulitunnelin, jossa on vieläpä dynamometrikin?
Ajoviima vaikuttaa takuulla eri tavalla eri autoihin. Jo niinkin yksinkertaiset perusasiat kuten Ikkunapinta-ala ja automaattiset viimasuojat tuovat eroja.
Mitään napisemista näissä testeissä ei ole, autot testattiin samoissa olosuhteissa autoja vaihtaen eri kuljettajien kesken.
Ensi talvena on taas uudet tulokkaat vertailussa.
Näitä testien mittauksien tuloksia ja testaajien mielipiteitä pitää osata vertailla omiin koeajoihin jos näistä valinnan tekee.
Törmäsin sattumalta 2012 vuoden nelivetoisten talviautovertailuun ja päätin verrata sitä viime vuoden vastaavaan. Mittauksista löytyi vain eyksi suurin piirtein vertailukelpoinen arvo. Taajamassa 23 asteeseen lämpenemine oli nopeampaa uudemmissa, poislukien Ssangyong, jonka lämmityslaitetta ei näytä olevan suunniteltu kylmiin olosuhteisiin. Tämä siitäkin huolimatta, että uudemman testin ulkoilma oli kaksi astetta viileämpää ja uudemmassa testissä keskinopeus on alhaisempi. Haastan jokaisen, jonkan mielestä vanhat autot lämpenivät nopeammin, etsimään tuota ajatusta tukevan mittauksen näistä TM:n vertailuista.
"Ok. Mistähän sitten löydämme arktista säätä simuloivan tuulitunnelin, jossa on vieläpä dynamometrikin?"
Jos etsimään pitäisi lähteä, niin kokeilisin onnea Muoniossa, Rovaniemellä, Sodankylässä ja Ivalossa. Jos noilta paikkakunnilta ei löydy, niin sitten se olisi rakennettava.
Onnea etsimiseen. Suomessa ei ole ensimmäistäkään tuulitunnelia, millä voisi simuloida auton ajoviimaa. Kun vaatimuksiin lisätään arktinen ilmasto ja dyno, niin sellaista ei löydy koko maailmasta. Rakennus- ja käyttökulutus tuollaiselle olisivat sitä luokkaa, että kaikkien suomalaisten tekniikan alan lehtien budjetit yhdessäkään eivät riittäisi edes alkuun.
Google tiesi kertoa, että Volvo oli kymmenen vuotta sitten värkännyt tuommoisen:
"Huipputekninen laitos
Volvon edellinen tuulitunneli edusti viimeisintä tekniikkaa, kun se rakennettiin
vuonna 1986. Nyt 20 vuotta myöhemmin tunneli on uusittu perusteellisesti, ja se
luo jälleen kerran uudet autoteollisuuden standardit tarkoilla aerodynaamisilla
mittauksillaan.
Suurimmat parannukset aikaisempaan tuulitunneliin:
− Kaikki renkaat pyörivät.
− Hihna, joka simuloi maantietä liikkuvan auton alla.
− Puhallin, joka synnyttää jopa ajonopeutta 250 km/h vastaavia
tuulennopeuksia.
Koska auton alusta ja pyörät muodostavat yli 50 prosenttia auton
kokonaisilmanvastuksesta, perinteinen tuulitunneli, jossa auto seisoo paikallaan
ilmavirtauksessa, ei anna riittävän täydellistä kuvaa auton aerodynaamisista
ominaisuuksista."
Tuohon tilaan tarpeeksi tehokas ja tarkka jäähdytys/lämmitys, niin sehän kuulostas valmiilta myös autojen lämmitys- ja ilmastointilaitteiden testaamiseen.
Samaa mieltä rahoituksesta, ei onnistu tehosekoittimia vast. testaavilta medioilta mitenkään. Autonvalmistajat, valtio, liittovaltio, rikkaat Pelle Pelottomat?
Noita tietä simuloivia tuulitunneleita on varmaankin kaikilla merkittävillä valmistajilla - yhteisellä tai jokaiselle renkaalle erillisillä hihnoilla. Viime aikoina akustiikan tutkimukseen on satsattu isosti ja Mersulla taitaa olla kehittynein tuulitunneli. Jostain syystä nuita noita lämmityslaitteen testejä tehdään joko artisessa huoneessa tai Lapissa. Tuo vähän viittaa siihen suuntaan, ettei ole kovin kustannustehokasta rakentaa arktisia olosuhteita tuulitunneliin.
Onpa hupaisaa lukea antaumuksella kirjoitettua detaljirikasta vääntöä testistä, joka on lähinnä tekijöidensä mieltymyksiä kuvaavaa viihdettä. Itse testaamalla löytyy kullekin vaatimukset täyttävä ajopeli.
Minulle se on lämmin, korkeamaavarainen, nelivetoinen ja hiljainen. Nokalle aina lisävalot ja talvella peitto. Vielä ei ole aivan ihanneautoa löytynyt, joskin kohtuulähelle on päästy. Niin ja sen se kuluttaa minkä kuluttaa, tehtaan ilmoittamiin lukemiin saa lisätä 2-3 litraa...
NHB:
"Jos kuitenkin Reetalla sellainen kielen päällä on, niin ole hyvä ja tuo se julki. Voihan olla, että tuon ylivertaisen tasapuolisen tavan poimii täältä TM:n toimituskin.
...
Valittaa voisi esimerkiksi myös siitä, että autojen ajettavuus arvostellaan samalla renkaalla. Takuulla valittu rengas suosii joitakin ja sorsii toisia autoja."
Johan kerroin sen, se oli tuo kysymys numero 1. Siihen kun TM löytää vastauksen, on lehti lupauksensa mukaisesti tuottanut kuluttajille tietoa , josta on hyötyä.
Tympeä verbi tuo "valittaa".
NHB:
"Kaikkea voi ja saa epäillä. En edelleenkään kyllä ymmärrä, että mikä sinun tai Reetan epäilyjen yhteys on havaintoihini."
Eli havaintojesi mukaan TM:n tutkimusmenetelmissä ja arvostelussa ei ole mitään moitteen sijaa?
"Tympeä verbi tuo ”valittaa”.
Eli havaintojesi mukaan TM:n tutkimusmenetelmissä ja arvostelussa ei ole mitään moitteen sijaa?"
Kirjoituksen sävy ja kritiikin määrä on sellainen, että siihen sopisi myös joku ratkaisuehdotus, jottei jäätäisi pelkän valitt... eiku siis kritisoimisen asteelle.
Johtopäätöksesi on erittäin väärä, mutta lämmityslaitteen tehon mittaus ei nyt mielestäni ole kovin pahasti väärin tehty. On muuten omituista lukea näitä sinun ja Kumppanin päätelmiä ja huomautuksia, kun ne eivät liity mielestäni millään tavalla Kumppanin lainaamaan kirjoitukseeni.
NHB:
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin minulle jäi ja on vähän edelleenkin epäselvää, mitä Kumppani päätteli, huomautti, kysyi ja keneltä.
Miltäs NHB tämmöinen kehitysehdotus kuulostaa?
Lämmityslaitekokeiden koelämpötilan vakiointi eli vuodesta toiseen ko. kokeet ajettaisiin "Kylmäpäästöt"-osion yhteydessä vakiolämpötilassa, jolloin TM:n tilaaja voisi suoraan verrata useamman vuoden takaisia tuloksia toisiinsa.
Ostan aika harvakseltaan autoja ja on ihan tuurissa, että onko kanditaatti-asteelle edenneet autot TM:n talviautotestissä, saati minä vuonna ne ovat olleet ja missä lämpötilassa ne ovat testattu.
Ajovalojen mittaustuloksista olisi aika helppo koostaa vastaava "rekisteri", josta lehden tilaaja voisi tarkastaa, miten minkäkin auton lyhyet ja pitkät valaisee. Tästä kirjoitin jossakin toisessa keskustelussa, mutta eipä ainakaan muiden keskustelijoiden toimesta ottanut tulta alleen.
Reetta: "Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin minulle jäi ja on vähän edelleenkin epäselvää, mitä Kumppani päätteli, huomautti, kysyi ja keneltä."
Voin lohduttaa sinua sillä, että jos se ei olisi sinulle epäselvää, olisit todella harvinainen poikkeus foorumilla.
"Lämmityslaitekokeiden koelämpötilan vakiointi eli vuodesta toiseen ko. kokeet ajettaisiin ”Kylmäpäästöt”-osion yhteydessä vakiolämpötilassa, jolloin TM:n tilaaja voisi suoraan verrata useamman vuoden takaisia tuloksia toisiinsa."
Tuo kuulostaa kalliilta ja ongelmaiselt tavalta. Jotta hommassa olisi miään ajatusta, niin ajoviiman vaikutus olisi saatava mukaan. Pitäisi olla siis testilaite, joka yhdistää dynamometrin, tuulitunnelin ja arktisen sään. Suomessa tuollaista ei ole, enkä ole kyllä kuullut tuollaista maailmallakaan olevan. Ilman ajoviimaa tulokset ovat kaukana todellisuudesta.Tehtiinpä tuo miten vain, niin aika paljon pitäisi vuokrata myös testilaitteen kallista aikaa.
Itse en pidä edes tuosta kulutusten mittauksesta dynamometrillä. ECE-sykli on hyvin kaukana normaalista ajosta ja ajovastukset ovat laskennallisia. Tälle kertaa TM alkoi sentään käyttämään auton todellisia massoja täyttä huuhaata olevia tyyppikatsastusmassojen sijaan. Ero tänän vuonna oli suurimillaan 214 kg. Aikaisemmin tuollainen karkea virhe olisi laskettu sisään ja tuotettu pseudotieteellistä potaskaa. Autojen testisyklin tunnistukset voivat aiheuttaa myös omat kummallisuutensa tuloksiin.
Herbert:"Itse haluan auton, joka lämpiää nopeasti ja jossa lämpö riittää ilman webastoakin. Kovin on mutkikas ja arvokas tuo järjestelmä lämmityslaitteeksi."
Saatan olla poikkeustapaus kun käytän Webastoa pikemmin tekniikan kuin sisätilan lämmittimenä. Oman autoni Webasto oli tehtaalla kytketty lämmittämään sisätilaa kunnes kennolla on 60 astetta ja vasta sitten avaamaan shuntti isolle kierrolle myös moottorin lämmittämiseksi, mutta pakotin tuonkin alusta lähtien moottorin(kin) lämmitykseen.
Kun jäähdytysnesteen lämpötila ylittää 50 astetta samalla kun pääsee portista ulos, tulee lämmintä joka tapauksessa useimmissa keleissä se mitä pyydetään. Webastoa käytän ajon aikana vain äkkilähdöissä, joissa lämmitys jää vajaaksi ja silloinkin sammutan kun glykooli ja automaatin öljy saavuttavat noin 50 astetta.
Jos sama lämpenemisnopeus pitää saada aikaan ilman Webastoa, ovat nuo lämpökanavien sähkövastukset oikein hyvä keino esim. hitaasti lämpenevän dieselin tapauksessa matkustamon lämmittämiseksi sähköllä jo ennen kuin lämpöä saa kunnolla moottorista. Samalla ison laturin vastus lisää rauhallisen maantieajon tehopyyntöä noin 20 - 30%, joten moottori lämpenee nopeammin sisätilojen sähkölämmityksen vuoksi.
Sisätilan sähkölämmityksessä ja kylmän tekniikan tahmeassa liikkeellelähdössä lienee suurin syy siihen, että tänä talvena käytettyäni Webastoa sähkölämmityksen lisänä enemmän kuin aiemmin on talvikulutukseni pienempi kuin koskaan ennen. Kuusi litraa sadalle ylittävä tankkausväli on vielä näkemättä, vaikka 5.9 on jo ylitetty kerran pakkasten ja kerran perävaunun vuoksi.
NHB:
Ilman muuta ajoviimageneraattori mukaan, eipä tullut itselle heti kelkkailijana mieleen. Ilman ajoviiman huomioon ottamista tulokset olisivat varmaan jotensakin tasavertaisia, mutta normaalielämässä epätodellista.
Arktisen sään lisäksi laboratorio olisi hyvä olla lämmitettävissä trooppisiin lukemiin, niin autonvalmistajat voisivat tarvittaessa tutkia ilmastointilaitteiden jäähdytysnopeuksia, tasalämpöisyyksiä ja max jäähdytystehoja. Jotakin se Nevadan autiomaan vast. kiertäminenkin maksaa, tosin tuottaahan se jotain mainosarvoakin.
Ok. Mistähän sitten löydämme arktista säätä simuloivan tuulitunnelin, jossa on vieläpä dynamometrikin?
Ajoviima vaikuttaa takuulla eri tavalla eri autoihin. Jo niinkin yksinkertaiset perusasiat kuten Ikkunapinta-ala ja automaattiset viimasuojat tuovat eroja.
Mitään napisemista näissä testeissä ei ole, autot testattiin samoissa olosuhteissa autoja vaihtaen eri kuljettajien kesken.
Ensi talvena on taas uudet tulokkaat vertailussa.
Näitä testien mittauksien tuloksia ja testaajien mielipiteitä pitää osata vertailla omiin koeajoihin jos näistä valinnan tekee.
Törmäsin sattumalta 2012 vuoden nelivetoisten talviautovertailuun ja päätin verrata sitä viime vuoden vastaavaan. Mittauksista löytyi vain eyksi suurin piirtein vertailukelpoinen arvo. Taajamassa 23 asteeseen lämpenemine oli nopeampaa uudemmissa, poislukien Ssangyong, jonka lämmityslaitetta ei näytä olevan suunniteltu kylmiin olosuhteisiin. Tämä siitäkin huolimatta, että uudemman testin ulkoilma oli kaksi astetta viileämpää ja uudemmassa testissä keskinopeus on alhaisempi. Haastan jokaisen, jonkan mielestä vanhat autot lämpenivät nopeammin, etsimään tuota ajatusta tukevan mittauksen näistä TM:n vertailuista.
NHB:
"Ok. Mistähän sitten löydämme arktista säätä simuloivan tuulitunnelin, jossa on vieläpä dynamometrikin?"
Jos etsimään pitäisi lähteä, niin kokeilisin onnea Muoniossa, Rovaniemellä, Sodankylässä ja Ivalossa. Jos noilta paikkakunnilta ei löydy, niin sitten se olisi rakennettava.
Onnea etsimiseen. Suomessa ei ole ensimmäistäkään tuulitunnelia, millä voisi simuloida auton ajoviimaa. Kun vaatimuksiin lisätään arktinen ilmasto ja dyno, niin sellaista ei löydy koko maailmasta. Rakennus- ja käyttökulutus tuollaiselle olisivat sitä luokkaa, että kaikkien suomalaisten tekniikan alan lehtien budjetit yhdessäkään eivät riittäisi edes alkuun.
Olisikohan tuollaiselle palvelulle tilausta?
Google tiesi kertoa, että Volvo oli kymmenen vuotta sitten värkännyt tuommoisen:
"Huipputekninen laitos
Volvon edellinen tuulitunneli edusti viimeisintä tekniikkaa, kun se rakennettiin
vuonna 1986. Nyt 20 vuotta myöhemmin tunneli on uusittu perusteellisesti, ja se
luo jälleen kerran uudet autoteollisuuden standardit tarkoilla aerodynaamisilla
mittauksillaan.
Suurimmat parannukset aikaisempaan tuulitunneliin:
− Kaikki renkaat pyörivät.
− Hihna, joka simuloi maantietä liikkuvan auton alla.
− Puhallin, joka synnyttää jopa ajonopeutta 250 km/h vastaavia
tuulennopeuksia.
Koska auton alusta ja pyörät muodostavat yli 50 prosenttia auton
kokonaisilmanvastuksesta, perinteinen tuulitunneli, jossa auto seisoo paikallaan
ilmavirtauksessa, ei anna riittävän täydellistä kuvaa auton aerodynaamisista
ominaisuuksista."
Tuohon tilaan tarpeeksi tehokas ja tarkka jäähdytys/lämmitys, niin sehän kuulostas valmiilta myös autojen lämmitys- ja ilmastointilaitteiden testaamiseen.
Samaa mieltä rahoituksesta, ei onnistu tehosekoittimia vast. testaavilta medioilta mitenkään. Autonvalmistajat, valtio, liittovaltio, rikkaat Pelle Pelottomat?
Noita tietä simuloivia tuulitunneleita on varmaankin kaikilla merkittävillä valmistajilla - yhteisellä tai jokaiselle renkaalle erillisillä hihnoilla. Viime aikoina akustiikan tutkimukseen on satsattu isosti ja Mersulla taitaa olla kehittynein tuulitunneli. Jostain syystä nuita noita lämmityslaitteen testejä tehdään joko artisessa huoneessa tai Lapissa. Tuo vähän viittaa siihen suuntaan, ettei ole kovin kustannustehokasta rakentaa arktisia olosuhteita tuulitunneliin.
Onpa hupaisaa lukea antaumuksella kirjoitettua detaljirikasta vääntöä testistä, joka on lähinnä tekijöidensä mieltymyksiä kuvaavaa viihdettä. Itse testaamalla löytyy kullekin vaatimukset täyttävä ajopeli.
Minulle se on lämmin, korkeamaavarainen, nelivetoinen ja hiljainen. Nokalle aina lisävalot ja talvella peitto. Vielä ei ole aivan ihanneautoa löytynyt, joskin kohtuulähelle on päästy. Niin ja sen se kuluttaa minkä kuluttaa, tehtaan ilmoittamiin lukemiin saa lisätä 2-3 litraa...