Tähän jakeluliikenteen joustavuuteen vaikuttavaan sääntöön osuu pilkunviilaus hyvin harvoin kohdalleen.
Pysäköintivalvonnassakin on omat viilaajat, joiden päätöksiä joudutaan jälkikäteen hylkäämään.
Se että väitetään pysäköinnin olevan sallittua pyörätiellä tai jalkakäytävällä lastin purkamisen tai lastaamisen ajaksi.
Pysäköinti on aina kielletty oli sitten kyse lastin purkamisesta tai lastaamisesta. Edes vammaisen pysäköintiluvalla ei saa pysäköidä jalkakäytävälle tai pyörätielle.
Vammaisen pysäköintilupa ei oikeuta pysäköimään esim.
jalkakäytävälle tai pyörätielle tai olemaan noudattamatta
PYSÄHTYMINEN KIELLETTY –liikennemerkkiä. Myöskään kävelykadulla
pysäköintiä ei sallita 1.6.2006 voimaan tulleen lain mukaan.
Tieliikennelaki 27 §
Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot
Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä sellaiseen paikkaan eikä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne tarpeettomasti estyy tai häiriytyy.
Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:
1) jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä ja pyörätien jatkeella sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai pyörätien jatketta.
Tieliikennelain 27.3 §:ssä asetetaan tiukat kriteerit sille, milloin auton
saa pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle:
1) Pysäyttäminen saa kestää vain lyhyen ajan
2) Pysäyttämisen syynä on ajoneuvoon nouseminen tai kuorman
purkaminen/lastaaminen
3) Läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa
4) Pysäyttämiseen on pakottavia syitä
5) Pysäytetty ajoneuvo ei saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista
6) Kuljettajan on pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä
7) Kuljettajan on tarvittaessa
siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista.
Jotta pysäyttäminen jalkakäytävällä tai pyörätiellä olisi lainmukainen toimenpide, täytyisi kaikkien edellä mainittujen kriteerien täyttyä.
Säännöksen sanamuodosta käykin ilmi, että lainsäätäjä on tarkoittanut TLL 27.3 §:n eräänlaiseksi hätäratkaisuksi sellaisiin tilanteisiin, joissa mikään muu ratkaisu ei kerta kaikkiaan ole mahdollinen.
(Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kadulla olevat
raitiovaunukiskot estävät pysäyttämisen ajoradalla).
Tätä tulkintaa tukee myös Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen näkemys teoksessa Tieliikenteen käsikirja 2014.
Tolvanen tulkitsee lainkohtaa siten, että lyhytaikainenpysäyttäminen
jalkakäytävällä tai pyörätiellä on sallittua ainoastaan poikkeustapauksissa.
Lisäksi jalankulkijoille on jätettävä vähintään puolet jalkakäytävän
leveydestä. Lisäksi Tolvanen toteaa, että missään tapauksessa ajoneuvoa ei saa pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle pelkästään sen vuoksi, että kuljettaja ja purkausmiehistö täten helpommin voisivat suorittaa tehtävänsä".
Pysäköinti jalkakäytävälle tai pyörätielle on tieliikennelain nojalla aina kiellettyä. Työmaiden ja muuttojen kaltaisissa tapauksissa tarvittava tila on erikseen vuokrattava kadunpitäjältä eli yleensä kaupungilta.
Kun tehdään työtä yleisellä alueella, kadulla tai puistossa, tulee tehdä aluevuokrausilmoitus. Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi:
•muutto
•vaihtolava
•kiinteistöremontti
•nostotyö
•lumenpudotus
•elokuva- ja tv-tuotannot
Mitä maksaa?
•Vuokran suuruus riippuu työhön käytettävän alueen laajuudesta, sijainnista sekä työn kestosta.
•Yleisen alueen vuokrausten hinnasto töitä varten ja maksuvyöhykekartta
• YTLK 11.11.2014 § 431
• Kunnossa- ja puhtaanapitolaki 14 a §
Miten haen?
•Ilmoitus yleisellä alueella tehtävästä työstä ja valtakirja toimitetaan allekirjoitettuna hakemusliitteineen rakennusvirastoon viimeistään seitsemän vuorokautta ennen työn aloitusta.
•Ilmoitus vuokrauksen lisäajasta/päättymisestä
•Sopimusehdot
•Jos työ vaatii tilapäisen liikennejärjestelypäätöksen, toimita kohteeseen soveltuva tilapäisten liikennejärjestelyjen suunnitelma.
Mitä on hyvä tietää?
•Tilan varaaminen siirtokehotuskyltein
•Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla -ohje
•Rakennustyömaiden pölyhaittojen vähentäminen
•Kaikki työmailla tarvittavat luvat ja lupaviranomaiset
27 § Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot
Polkupyörän ja mopon saa pysäyttää ja pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä.
No juu sillähän lukee, varovaisuutta noudattaen pysäyttää
Vaikeahan on esim. postipaketin lastaus tai purku liikkuvaan autoon.
Siinä lukee myös " milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa " eli mikään automaattista oikeutta pysäyttää lastin purun ajaksi kevyenliikenteen väylälle ei ole.
Kaisaniemenkadulla on jatkuvasti autoja purkamassa lastia jalkakäytävällä vaikka siinä on pysähtyminen sallittu ( osoitettu liikennemerkillä ja lisäkilvellä ) kaikkina muina aikoina kuin kello 15 - 18 välillä.
Eilen ohi mennessä oli 6 autoa jalkakäytävällä kello 12:26 ja vain kaksi autoa ajoradalla purkamasssa lastia. Noista kuudesta autosta jotka oli jalkakäytävällä 12:26 oli samassa paikassa vielä kello 12:52 ja mitään lastaamista tai purkamista ei tapahtunut eli olivat pysäköityinä joka on tieliikennelaissa kielletty.
Tieliikennelain 27.3 §:ssä asetetaan tiukat kriteerit sille, milloin auton
saa pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle:
1) Pysäyttäminen saa kestää vain lyhyen ajan
2) Pysäyttämisen syynä on ajoneuvoon nouseminen tai kuorman
purkaminen/lastaaminen
3) Läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa
4) Pysäyttämiseen on pakottavia syitä
5) Pysäytetty ajoneuvo ei saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista
6) Kuljettajan on pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä
7) Kuljettajan on tarvittaessa
siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista.
Jotta pysäyttäminen jalkakäytävällä tai pyörätiellä olisi lainmukainen toimenpide, täytyisi kaikkien edellä mainittujen kriteerien täyttyä.
Säännöksen sanamuodosta käykin ilmi, että lainsäätäjä on tarkoittanut TLL 27.3 §:n eräänlaiseksi hätäratkaisuksi sellaisiin tilanteisiin, joissa mikään muu ratkaisu ei kerta kaikkiaan ole mahdollinen.
(Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kadulla olevat
raitiovaunukiskot estävät pysäyttämisen ajoradalla).
Tätä tulkintaa tukee myös Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen näkemys teoksessa Tieliikenteen käsikirja 2014.
Tolvanen tulkitsee lainkohtaa siten, että lyhytaikainenpysäyttäminen
jalkakäytävällä tai pyörätiellä on sallittua ainoastaan poikkeustapauksissa.
Lisäksi jalankulkijoille on jätettävä vähintään puolet jalkakäytävän
leveydestä. Lisäksi Tolvanen toteaa, että missään tapauksessa ajoneuvoa ei saa pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle pelkästään sen vuoksi, että kuljettaja ja purkausmiehistö täten helpommin voisivat suorittaa tehtävänsä”.
Pysäköinti jalkakäytävälle tai pyörätielle on tieliikennelain nojalla aina kiellettyä. Työmaiden ja muuttojen kaltaisissa tapauksissa tarvittava tila on erikseen vuokrattava kadunpitäjältä eli yleensä kaupungilta.
Tietysti se kumoaa kuormaamista/kuorman purkamista varten jalkakäytävälle pysäyttämisen jos kohtuuetäisyydellä on ensisijaisesti auton parkkeeraamiseen tarkoitettua tilaa.
Autoliiton puheenjohtaja kirjoittelee TM:n sivuilla numerossa 4/2017 seuraavasti:
"Polkupyöräosaamattomia voi hyvinkin olla sama määrä kuin uimataidottomia [lähes joka kolmas 18-64 vuotiaista]. Silti Helsingin liikennettä on päätetty kehittää voimakkaasti polkupyöräilyn varaan."
Ensinnäkin, vaikka pyöräily otetaan helsinkiläisessä liikennesuunittelussa huomioon ensimmäistä kertaa 60-vuoteen vaihtoehtoisena kulkutapana yksityisautoilulle, edelleen valtaosa väylistä palvelee ensisijaisesti yksityisautoilua. Tämä tilanne ei tule muuttumaan ennen öljyn loppumista, eikä suunnitellut ja käynnissä olevat hankkeet tätä asiaa mihinkään muuta. Siten Autoliiton huoli on aiheeton ja ilmaisu polkupyöräilyn varaan kehitetävästä liikenteestä on pahasti lukijoita harhaanjohtava ja vastoin TM:n mainosta "Tietoa, josta on hyötyä". Toisekseen, pyöräily ei tule syrjäyttämään muita kulkutapoja ja vaikka tulisikin, siitä pitäisi yksityisautoilijoiden olla hyvillään. Pyöräilijä vie murto-osan siitä tilasta, mikä tarvitaan henkilöautoa varten eli jokainen pyöräilijä säästää yksityisautolla ajavalle lisää tilaa. En voi käsittää, kuka yksityisautolla liikkuva kaipaa lisää yksityisautoja jonouttamaan ja ruuhkauttamaan liikennettä. Kolmanneksi, pyöräily ei ole yhteiskunnalle kustannus toisin kuin yksityisautoilu. Neljänneksi, joukkoliikennettäkin kehitetään voimakkaasti, mutta sekään ei tule yksityisautoilua syrjäyttämään. Joukkoliikenteen investoinnit ovat kustannuksiltaan pyöräilyn vaatimia isommat, Autoliittoa kiinnostaa jostain syystä vain pyöräilyn edistämisen vastustaminen, vaikka kaikkien järkiperusteiden lisäksi siinä sahataan yksityisautoilua jalkaan.
Samassa kirjoituksessa todetaan, kuinka ikäihmiset ovat huolissaan kehityksen nopeudesta ja kokevat olevansa unohdettu kansanosa. En tiedä, miten tämä liittyy pyöräilyyn, mutta jaan sohjossa rollaattorin kanssa taistelevan vanhuksen huolen. Normaali käytäntö talvikunossapidon suhteen on se, että ensin aurataan ajoradoilta lumet kevyen liikenteen väylille, jotta konevoimalla kulkevilla autoilla olisi tanssilattian tasoinen alusta ajella. Sen jälkeen, jos kalustoa on vapaana, aurataan kevyen klv:t, jossa rollaattorit ja pyöräilijät yhdessä muiden jalankulkijoiden kanssa liukastelevat itsensä Töölöön paikattavaksi.
Ketään ei pidä unohtaa ja siksi olenkin erityisen ilahtunut siitä, että niin Helsingissä kuin muuallakin on vuosikymmenien mittaisen kehityksen johdosta syntyneiden ongelmien takia herätty ottamaan huomioon muutkin kulkutapamuodot kuin yksityisautoilu. Sitä en tiedä, mikä tässä muutoksessa pelottaa ja toisaalta miksi Autoliitto kirjoittelee vain Helsingin tilanteesta. Eikö elämää ole kehä III:n ulkopuolella?
Katoavatko kuljettajat on hyvä kysymys, vaikka tällä hetkellä hiukan etäiseltä tuntuukin. Itseohjaavien autojen vastuukysymyksissä tulee luultavasti ihan uutta potkua tienpitäjän vastuuseen. Onko liikennemerkki määräysten mukaisessa kunnossa, paikassa ja muutenkin lain kanssa johdonmukaisesti asetettu. Varsinkin alemman luokan teillä on runsaasti rapistuneita merkkejä, joita mikään konenäkö tuskin tunnistaa. TM:n on kunnostautunut vuosien mittaan julkaisemalla kuvia mitä ihmeellisimmistä tienpitäjän osaamattomuudesta johtuvista viristyksistä, eikä nuo tapaukset ole vieläkään harvinaisia teillämme. Puhumattakaan esim. lumen peittämistä tai onnettomuuden seurauksena vaurioituneista merkeistä.
Toinen juttu on tiessä olevat vauriot. Tunnistaako itseohjaava auto ne ja osaako väistää esim. päällysteeseen syöpyneitä reikiä. Korvauskäytäntö on ilmeisesti nykyään aika tiukka, mutta sekin tulee arvioitavaksi uudestaan.
Kun yksi lakiuudistuksen tarpeesta perustuu varautumiseen liikenteen muutoksiin, toivottavasti tällaisiakin asioita pohditaan. Valtion on tietysti helppo ulkoistaa vastuu tiestön hoidosta vastaavalle urakoitsijalle ilman isompia muutoksi nykytilanteeseen, mutta vastuullisempi lähestymistapa olisi hiukan toisenlainen.
Totta vai valhetta-pohdiskelu päätyy kysymykseen, ketä tässä nyt uskoisi. Minun ehdotukseni on se, että unohdetaan luvut. Nykyisen lain perusteluissa todetaan, miksi kypäräpakko ei ole perusteltu. Asia ei ole siitä mihinkään muuttunut. Oleellista on yrittää kehittää liikenteestä kestäviin ratkaisuihin perustuvaa ja tarkoituksenmukaista. Kun eri yhteyksissä esitetyt kommentit hämää kypäräkeskustelua, Liikenteessä-palstan samalla sivulla käsitellään tarvetta puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Autokantaa pitää muuttaa, se on selvä. Päästöjen leikkaaminen turhaa autoilua vähentämällä on myös valtion tavoitteiden keinovalikoimassa ja sen edistämiseen kannattaa suunnata paukkuja iänikuisen, tavoitteita terrorisoivan kypäräjeesustelun sijaan.
Millaisen matkan polkeminen Autoliiton puheenjohtajalta onnistuu vai tarvitaanko lyhyenkin matkan taittamiseen henkilöauto?
Etkö oikeasti keksi? Edes pienintäkään esimerkkiä? Onko kaikkea siirtymistä pakko tehdä autoa käyttäen, siitä voit aloittaa, noin niin kuin ensimmäisenä vinkkinä.
Voisin kyllä alkaa määritellä turhaa ajamista, mutta taitaa tässä tapauksessa olla turhaa. En pysty niin yksiselitteistä vastausta antamaan, ettei halukkaat pääsisi väliin, jolloin huomio kohdistuisi metsän sijaan puihin ja tuo porukka saisi alibin jatkossakin olla muuttamatta käytöstään. TM:n uutispalstalla on esitetty keino tällaisen ajattelutavan hallitsemiseen. Metsä vastaa kuten sinne huutaa.
Kyllä minun autolla ajolla on aina jokin tarkoitus esim. vaikka saavutetusta elintasosta nauttiminen, kun ei tarvitse tunkea julkiseen, tai polkea pyörällä takapuolipunaisena.
2016: ” Kyllä minun autolla ajolla on aina jokin tarkoitus...”
Entä onko sillä joku tarkoitus, että kirjoittelet monella nimimerkillä toisensa pois sulkevia mielipiteitä? Tai sillä että keskustelet itsesi kanssa kahdella nimimerkillä?
Kysyt nimimerkillä トヨタ onko jostain asiasta tarjolla uutta tietoa, ja muutaman minuutin päästä Quu vastaa että löytyyhän sitä. Sanot nimimerkillä Quu jotain viisasta ja kehut nimimerkillä 2016 miten osuva Quun kannanotto oli. Jatkoit tätä vielä senkin jälkeen kun olit kertonut kuopanneesi entiset nimimerkkisi.
Nimimerkillä トヨタ olet kertonut että potenssimallilla ei ole mitään tekemistä oikeassa liikenteessä, mutta nimimerkillä Quu olet sitä mieltä, että ”parhaan kuvan liikenteen keskinopeuden vaikutuksesta onnettomuusriskiin saa edellä esitetyillä potenssi- ja eksponenttimalleilla”. Nimimerkki 2016 on talvirajoituksista tätä mieltä: ”Talvi rajoitus 100 on älytön...Minua nyppii talvinopeusrajoitukset moottoritiellä... Liian alhaiset rajoitukset moottoritiellä vie liikenteestä joustavuuden”...Nimimerkillä Quu kirjoittaessa olet kuitenkin sitä mieltä, että ”pidetään nopeusrajoitukset kurissa (myös talvirajoitus voimassa).”
Toyotan nimimerkillä olet sanonut että ”käytän jos olosuhteet sallii moottoritiellä kattona sitä rajaa kun rikesakko muuttuu päiväsakoksi...”. Kun sama nimimerkki kirjoitetaan japanilaisittain トヨタ, oletkin muuttanut mielesi päinvastaiseksi: ”enkä koskaan ole ajaessani funtsinut mitään sakkokynnyksen rajaa.”
Toyotan suulla sanot että ”olen ylinopeuksia vastaan”</em, Quuna esiintyessäsi olet sama mieltä: ”tunnen olevani rikollinen kun ajan ylinopeutta on se ylinopeus pieni tai iso”</em. Mutta nimimerkillä 2016 olet ihan eri linjoilla: ”käytän kuivalla moottoritiellä kesänopeutta 100+20...”.
Nimimerkillä トヨタolet sitä mieltä että ”Ainoa vakavasti otettava kirjoittaja omalla nimellä näissäkin keskusteluissa kirjoittaja on Esa Sairio. Eikä ole mikään tekaistu nimi, olen nähnyt hänet pohjoisesplanadilla ajamassa BMW farkkua. Nämä nimimerkin takaa olevat hölynpölyt voi jättää omaan arvoonsa.” Nimimerkillä Quu olet samasta asiasta päinvastaista mieltä: ”Mielipide ratkaisee ei Nimi tai nimimerkki. Nimimerkki Esa Sairio? ei kerro mitään. Minun mielipide perustuu virallisiin julkaisuihin.”
Nimimerkillä Quu olet tätä mieltäe eläkeläisille sopivasta nopeudesta: ”Ruhka ajan ulkopuolella ajelevien eläkeläisten usein todettu ajokyvyn heikkeneminen puoltaa tiukempia nopeusrajoituksia. Heidän on turvallisempaa noudattaa samoja nopeuksia raskaan liikenteen kanssa.” Nimimerkki Toyotana kirjoitit että Esa Sairio on ilmeisesti eläkeläinen, joten siksi hänen kannattaisi keskittyä aiheeseen iäkkäät liikenteessä ja sitä kautta hioa asennettaan nopeusrajoituksiin . Kerrot olleesi liikenteessä vuodesta 1964, eli olet nähtävästi itsekin eläkeiässä. Silti kerrot nimimerkillä 2016 ajavasi ”ohituskaistalla nopeusrajoitus + 20 km/h ja tarpeen mukaan enemmänkin”. Eikö ikä heikennäkään sinun ajokykyäsi?
Toyotana olet sitä mieltä, ettei moottoritiellä ajetulla ylinopeudella ”ole oikeasti mitään tekemistä ajansäästön kassa, mutta nimimerkki 2016:n kommenteista saa kuvan, että hyödyt tunnin päivässä moottoritiellä ajamastasi ylinopeudesta: ” Onko tunnin ajansäästö päivittäin arvovalinta?”
Löysin sinulta viisi eri nimimerkkiä, kuusi, jos nimimerkin Quu kaksi eri kirjoitustapaa lasketaan erikseen. Mitä sinä tavoittelet moisella toiminnalla?
Mitäpä sitä lukemaan, sehän oli pääasiassa sinun kirjoittamaa tekstiä eli entuudestaan sinulle tuttua. Idea selviää jo ensimmäisestä kappaleesta, loppu on vain sen perustelua, että kyse ei ole mistään erehdyksestä vaan pitkään jatkuneesta toiminnasta. Kirjoittelet tarkoituksella keskenään ristiriitaisia mielipiteitä eri nimimerkeillä, joten tarkoituksesi ei nähtävästi ole keskustella. Mitä sinä ajat takaa tuollaisella?
Quu.:” Minun kestotilaus alkoi Lokakuu 2016, että se siitä.”
Entä mistä se johtuu, että juttelet keskenäsi eri nimimerkeilläsi? Miksi kannatat yhdellä nimimerkillä talvirajoituksia ja vastustat niitä toisella? Miksi suosittelet yhdellä nimimerkillä että eläkeläisten pitäisi ajaa raskaan liikenteen vauhdissa ja toisella kerrot itse ajavasi rajoitus + 20 ja kovempaakin jos tarve vaatii? Miksi kerrot yhdellä nimimerkillä että potenssimalli ei vastaa todellista liikennettä ja toisella kerrot sen antavan siitä parhaan kuvan? Miksi kerrot yhdellä nimimerkillä ajavasi mahdollisimman paljon rikesakkorajalla mutta toisella kiellät koskaan funtsineesi mitään sakkorajoja? Miksi kerrot yhdellä nimimerkillä vastustavasi ylinopeutta ja toisella ajavasi sitä jos sinusta siltä tuntuu? Miksi kerrot yhdellä nimimerkillä että Esa Sairio on ainoa vakavasti otettava kirjoittaja koska hän kirjoittaa omalla nimellään ja toisella kerrot olevasi sitä mieltä, että mielipide ratkaisee, ei nimi?
Nykyisen nimimerkkisi syntyhistoria ei vastaa mihinkään oleellisen kysymykseen.
Hyvät täkyt ovat olleet hakusessa. Kunhan muistamme, että nimimerkit Quu ja 2016 ovat yksi ja sama kirjoittaja, niin ei tarvitse ihmetellä, jos kommentoivat toisilleenkin vielä. Jota en ihmettelisi...
Näillä keskusteluilla ei ole muuta merkitystä kuin ravistella putkeen jääneitä mielipiteitä ulos eräiltä keskustelukumppaneilta.
Olisi parempi kun kaikki kirjoitukset olisi anonyyminä, niin ei hyökättäisi nimerkin kimppuun vaan tekstiin.
Täällä on muutamia nimimerkkejä mikä riittää ja hyppään tekstin yli kun mielipiteen kertoo jo nimimeikki.
Tekniikkaa ja autoja koskevat jutut voi nimimerkilläkin ottaa piirun verran vakavammin.
ps. Tai ainoa oikea tapa olisi vain lehden tilaajille sillä nimellä millä lehti on tilattu.
Tähän jakeluliikenteen joustavuuteen vaikuttavaan sääntöön osuu pilkunviilaus hyvin harvoin kohdalleen.
Pysäköintivalvonnassakin on omat viilaajat, joiden päätöksiä joudutaan jälkikäteen hylkäämään.
Se että väitetään pysäköinnin olevan sallittua pyörätiellä tai jalkakäytävällä lastin purkamisen tai lastaamisen ajaksi.
Pysäköinti on aina kielletty oli sitten kyse lastin purkamisesta tai lastaamisesta. Edes vammaisen pysäköintiluvalla ei saa pysäköidä jalkakäytävälle tai pyörätielle.
Vammaisen pysäköintilupa ei oikeuta pysäköimään esim.
jalkakäytävälle tai pyörätielle tai olemaan noudattamatta
PYSÄHTYMINEN KIELLETTY –liikennemerkkiä. Myöskään kävelykadulla
pysäköintiä ei sallita 1.6.2006 voimaan tulleen lain mukaan.
Tieliikennelaki 27 §
Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot
Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä sellaiseen paikkaan eikä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne tarpeettomasti estyy tai häiriytyy.
Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:
1) jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä ja pyörätien jatkeella sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai pyörätien jatketta.
Tieliikennelain 27.3 §:ssä asetetaan tiukat kriteerit sille, milloin auton
saa pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle:
1) Pysäyttäminen saa kestää vain lyhyen ajan
2) Pysäyttämisen syynä on ajoneuvoon nouseminen tai kuorman
purkaminen/lastaaminen
3) Läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa
4) Pysäyttämiseen on pakottavia syitä
5) Pysäytetty ajoneuvo ei saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista
6) Kuljettajan on pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä
7) Kuljettajan on tarvittaessa
siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista.
Jotta pysäyttäminen jalkakäytävällä tai pyörätiellä olisi lainmukainen toimenpide, täytyisi kaikkien edellä mainittujen kriteerien täyttyä.
Säännöksen sanamuodosta käykin ilmi, että lainsäätäjä on tarkoittanut TLL 27.3 §:n eräänlaiseksi hätäratkaisuksi sellaisiin tilanteisiin, joissa mikään muu ratkaisu ei kerta kaikkiaan ole mahdollinen.
(Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kadulla olevat
raitiovaunukiskot estävät pysäyttämisen ajoradalla).
Tätä tulkintaa tukee myös Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen näkemys teoksessa Tieliikenteen käsikirja 2014.
Tolvanen tulkitsee lainkohtaa siten, että lyhytaikainenpysäyttäminen
jalkakäytävällä tai pyörätiellä on sallittua ainoastaan poikkeustapauksissa.
Lisäksi jalankulkijoille on jätettävä vähintään puolet jalkakäytävän
leveydestä. Lisäksi Tolvanen toteaa, että missään tapauksessa ajoneuvoa ei saa pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle pelkästään sen vuoksi, että kuljettaja ja purkausmiehistö täten helpommin voisivat suorittaa tehtävänsä".
Pysäköinti jalkakäytävälle tai pyörätielle on tieliikennelain nojalla aina kiellettyä. Työmaiden ja muuttojen kaltaisissa tapauksissa tarvittava tila on erikseen vuokrattava kadunpitäjältä eli yleensä kaupungilta.
http://www.hel.fi/www/hkr/fi/luvat/katutyoluvat/aluevuokraus
Aluevuokraus
Kun tehdään työtä yleisellä alueella, kadulla tai puistossa, tulee tehdä aluevuokrausilmoitus. Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi:
•muutto
•vaihtolava
•kiinteistöremontti
•nostotyö
•lumenpudotus
•elokuva- ja tv-tuotannot
Mitä maksaa?
•Vuokran suuruus riippuu työhön käytettävän alueen laajuudesta, sijainnista sekä työn kestosta.
•Yleisen alueen vuokrausten hinnasto töitä varten ja maksuvyöhykekartta
• YTLK 11.11.2014 § 431
• Kunnossa- ja puhtaanapitolaki 14 a §
Miten haen?
•Ilmoitus yleisellä alueella tehtävästä työstä ja valtakirja toimitetaan allekirjoitettuna hakemusliitteineen rakennusvirastoon viimeistään seitsemän vuorokautta ennen työn aloitusta.
•Ilmoitus vuokrauksen lisäajasta/päättymisestä
•Sopimusehdot
•Jos työ vaatii tilapäisen liikennejärjestelypäätöksen, toimita kohteeseen soveltuva tilapäisten liikennejärjestelyjen suunnitelma.
Mitä on hyvä tietää?
•Tilan varaaminen siirtokehotuskyltein
•Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla -ohje
•Rakennustyömaiden pölyhaittojen vähentäminen
•Kaikki työmailla tarvittavat luvat ja lupaviranomaiset
27 § Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot
Polkupyörän ja mopon saa pysäyttää ja pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä.
No juu sillähän lukee, varovaisuutta noudattaen pysäyttää
Vaikeahan on esim. postipaketin lastaus tai purku liikkuvaan autoon.
Siinä lukee myös " milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa " eli mikään automaattista oikeutta pysäyttää lastin purun ajaksi kevyenliikenteen väylälle ei ole.
Kaisaniemenkadulla on jatkuvasti autoja purkamassa lastia jalkakäytävällä vaikka siinä on pysähtyminen sallittu ( osoitettu liikennemerkillä ja lisäkilvellä ) kaikkina muina aikoina kuin kello 15 - 18 välillä.
Eilen ohi mennessä oli 6 autoa jalkakäytävällä kello 12:26 ja vain kaksi autoa ajoradalla purkamasssa lastia. Noista kuudesta autosta jotka oli jalkakäytävällä 12:26 oli samassa paikassa vielä kello 12:52 ja mitään lastaamista tai purkamista ei tapahtunut eli olivat pysäköityinä joka on tieliikennelaissa kielletty.
Tieliikennelain 27.3 §:ssä asetetaan tiukat kriteerit sille, milloin auton
saa pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle:
1) Pysäyttäminen saa kestää vain lyhyen ajan
2) Pysäyttämisen syynä on ajoneuvoon nouseminen tai kuorman
purkaminen/lastaaminen
3) Läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa
4) Pysäyttämiseen on pakottavia syitä
5) Pysäytetty ajoneuvo ei saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista
6) Kuljettajan on pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä
7) Kuljettajan on tarvittaessa
siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista.
Jotta pysäyttäminen jalkakäytävällä tai pyörätiellä olisi lainmukainen toimenpide, täytyisi kaikkien edellä mainittujen kriteerien täyttyä.
Säännöksen sanamuodosta käykin ilmi, että lainsäätäjä on tarkoittanut TLL 27.3 §:n eräänlaiseksi hätäratkaisuksi sellaisiin tilanteisiin, joissa mikään muu ratkaisu ei kerta kaikkiaan ole mahdollinen.
(Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kadulla olevat
raitiovaunukiskot estävät pysäyttämisen ajoradalla).
Tätä tulkintaa tukee myös Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen näkemys teoksessa Tieliikenteen käsikirja 2014.
Tolvanen tulkitsee lainkohtaa siten, että lyhytaikainenpysäyttäminen
jalkakäytävällä tai pyörätiellä on sallittua ainoastaan poikkeustapauksissa.
Lisäksi jalankulkijoille on jätettävä vähintään puolet jalkakäytävän
leveydestä. Lisäksi Tolvanen toteaa, että missään tapauksessa ajoneuvoa ei saa pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle pelkästään sen vuoksi, että kuljettaja ja purkausmiehistö täten helpommin voisivat suorittaa tehtävänsä”.
Pysäköinti jalkakäytävälle tai pyörätielle on tieliikennelain nojalla aina kiellettyä. Työmaiden ja muuttojen kaltaisissa tapauksissa tarvittava tila on erikseen vuokrattava kadunpitäjältä eli yleensä kaupungilta.
Tietysti se kumoaa kuormaamista/kuorman purkamista varten jalkakäytävälle pysäyttämisen jos kohtuuetäisyydellä on ensisijaisesti auton parkkeeraamiseen tarkoitettua tilaa.
Autoliiton puheenjohtaja kirjoittelee TM:n sivuilla numerossa 4/2017 seuraavasti:
"Polkupyöräosaamattomia voi hyvinkin olla sama määrä kuin uimataidottomia [lähes joka kolmas 18-64 vuotiaista]. Silti Helsingin liikennettä on päätetty kehittää voimakkaasti polkupyöräilyn varaan."
Ensinnäkin, vaikka pyöräily otetaan helsinkiläisessä liikennesuunittelussa huomioon ensimmäistä kertaa 60-vuoteen vaihtoehtoisena kulkutapana yksityisautoilulle, edelleen valtaosa väylistä palvelee ensisijaisesti yksityisautoilua. Tämä tilanne ei tule muuttumaan ennen öljyn loppumista, eikä suunnitellut ja käynnissä olevat hankkeet tätä asiaa mihinkään muuta. Siten Autoliiton huoli on aiheeton ja ilmaisu polkupyöräilyn varaan kehitetävästä liikenteestä on pahasti lukijoita harhaanjohtava ja vastoin TM:n mainosta "Tietoa, josta on hyötyä". Toisekseen, pyöräily ei tule syrjäyttämään muita kulkutapoja ja vaikka tulisikin, siitä pitäisi yksityisautoilijoiden olla hyvillään. Pyöräilijä vie murto-osan siitä tilasta, mikä tarvitaan henkilöautoa varten eli jokainen pyöräilijä säästää yksityisautolla ajavalle lisää tilaa. En voi käsittää, kuka yksityisautolla liikkuva kaipaa lisää yksityisautoja jonouttamaan ja ruuhkauttamaan liikennettä. Kolmanneksi, pyöräily ei ole yhteiskunnalle kustannus toisin kuin yksityisautoilu. Neljänneksi, joukkoliikennettäkin kehitetään voimakkaasti, mutta sekään ei tule yksityisautoilua syrjäyttämään. Joukkoliikenteen investoinnit ovat kustannuksiltaan pyöräilyn vaatimia isommat, Autoliittoa kiinnostaa jostain syystä vain pyöräilyn edistämisen vastustaminen, vaikka kaikkien järkiperusteiden lisäksi siinä sahataan yksityisautoilua jalkaan.
Samassa kirjoituksessa todetaan, kuinka ikäihmiset ovat huolissaan kehityksen nopeudesta ja kokevat olevansa unohdettu kansanosa. En tiedä, miten tämä liittyy pyöräilyyn, mutta jaan sohjossa rollaattorin kanssa taistelevan vanhuksen huolen. Normaali käytäntö talvikunossapidon suhteen on se, että ensin aurataan ajoradoilta lumet kevyen liikenteen väylille, jotta konevoimalla kulkevilla autoilla olisi tanssilattian tasoinen alusta ajella. Sen jälkeen, jos kalustoa on vapaana, aurataan kevyen klv:t, jossa rollaattorit ja pyöräilijät yhdessä muiden jalankulkijoiden kanssa liukastelevat itsensä Töölöön paikattavaksi.
Ketään ei pidä unohtaa ja siksi olenkin erityisen ilahtunut siitä, että niin Helsingissä kuin muuallakin on vuosikymmenien mittaisen kehityksen johdosta syntyneiden ongelmien takia herätty ottamaan huomioon muutkin kulkutapamuodot kuin yksityisautoilu. Sitä en tiedä, mikä tässä muutoksessa pelottaa ja toisaalta miksi Autoliitto kirjoittelee vain Helsingin tilanteesta. Eikö elämää ole kehä III:n ulkopuolella?
Katoavatko kuljettajat on hyvä kysymys, vaikka tällä hetkellä hiukan etäiseltä tuntuukin. Itseohjaavien autojen vastuukysymyksissä tulee luultavasti ihan uutta potkua tienpitäjän vastuuseen. Onko liikennemerkki määräysten mukaisessa kunnossa, paikassa ja muutenkin lain kanssa johdonmukaisesti asetettu. Varsinkin alemman luokan teillä on runsaasti rapistuneita merkkejä, joita mikään konenäkö tuskin tunnistaa. TM:n on kunnostautunut vuosien mittaan julkaisemalla kuvia mitä ihmeellisimmistä tienpitäjän osaamattomuudesta johtuvista viristyksistä, eikä nuo tapaukset ole vieläkään harvinaisia teillämme. Puhumattakaan esim. lumen peittämistä tai onnettomuuden seurauksena vaurioituneista merkeistä.
Toinen juttu on tiessä olevat vauriot. Tunnistaako itseohjaava auto ne ja osaako väistää esim. päällysteeseen syöpyneitä reikiä. Korvauskäytäntö on ilmeisesti nykyään aika tiukka, mutta sekin tulee arvioitavaksi uudestaan.
Kun yksi lakiuudistuksen tarpeesta perustuu varautumiseen liikenteen muutoksiin, toivottavasti tällaisiakin asioita pohditaan. Valtion on tietysti helppo ulkoistaa vastuu tiestön hoidosta vastaavalle urakoitsijalle ilman isompia muutoksi nykytilanteeseen, mutta vastuullisempi lähestymistapa olisi hiukan toisenlainen.
Totta vai valhetta-pohdiskelu päätyy kysymykseen, ketä tässä nyt uskoisi. Minun ehdotukseni on se, että unohdetaan luvut. Nykyisen lain perusteluissa todetaan, miksi kypäräpakko ei ole perusteltu. Asia ei ole siitä mihinkään muuttunut. Oleellista on yrittää kehittää liikenteestä kestäviin ratkaisuihin perustuvaa ja tarkoituksenmukaista. Kun eri yhteyksissä esitetyt kommentit hämää kypäräkeskustelua, Liikenteessä-palstan samalla sivulla käsitellään tarvetta puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Autokantaa pitää muuttaa, se on selvä. Päästöjen leikkaaminen turhaa autoilua vähentämällä on myös valtion tavoitteiden keinovalikoimassa ja sen edistämiseen kannattaa suunnata paukkuja iänikuisen, tavoitteita terrorisoivan kypäräjeesustelun sijaan.
Millaisen matkan polkeminen Autoliiton puheenjohtajalta onnistuu vai tarvitaanko lyhyenkin matkan taittamiseen henkilöauto?
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00402&p_listatyyppi=kol
Mikä on turhaa autoilua?
2016:
Mikä on turhaa autoilua?
Etkö oikeasti keksi? Edes pienintäkään esimerkkiä? Onko kaikkea siirtymistä pakko tehdä autoa käyttäen, siitä voit aloittaa, noin niin kuin ensimmäisenä vinkkinä.
Lisää vihjeitä
Voisin kyllä alkaa määritellä turhaa ajamista, mutta taitaa tässä tapauksessa olla turhaa. En pysty niin yksiselitteistä vastausta antamaan, ettei halukkaat pääsisi väliin, jolloin huomio kohdistuisi metsän sijaan puihin ja tuo porukka saisi alibin jatkossakin olla muuttamatta käytöstään. TM:n uutispalstalla on esitetty keino tällaisen ajattelutavan hallitsemiseen. Metsä vastaa kuten sinne huutaa.
2016: ”Mikä on turhaa autoilua?”
Siitä on niin helppo löytää esimerkkejä, että jos jollekin ei tule niitä yhtään mieleen, asiaa ei auta niiden luetteleminen.
Juuri kuten Herbert ja TeeCee sanoivat, arvon 2016...
Kyllä minun autolla ajolla on aina jokin tarkoitus esim. vaikka saavutetusta elintasosta nauttiminen, kun ei tarvitse tunkea julkiseen, tai polkea pyörällä takapuolipunaisena.
Ai ku nokkelaa!!!
Mutta ei hitustakaan ajatusta mukana
Ok ei lisättävää
2016: ” Kyllä minun autolla ajolla on aina jokin tarkoitus...”
Entä onko sillä joku tarkoitus, että kirjoittelet monella nimimerkillä toisensa pois sulkevia mielipiteitä? Tai sillä että keskustelet itsesi kanssa kahdella nimimerkillä?
Kysyt nimimerkillä トヨタ onko jostain asiasta tarjolla uutta tietoa, ja muutaman minuutin päästä Quu vastaa että löytyyhän sitä. Sanot nimimerkillä Quu jotain viisasta ja kehut nimimerkillä 2016 miten osuva Quun kannanotto oli. Jatkoit tätä vielä senkin jälkeen kun olit kertonut kuopanneesi entiset nimimerkkisi.
Nimimerkillä トヨタ olet kertonut että potenssimallilla ei ole mitään tekemistä oikeassa liikenteessä, mutta nimimerkillä Quu olet sitä mieltä, että ”parhaan kuvan liikenteen keskinopeuden vaikutuksesta onnettomuusriskiin saa edellä esitetyillä potenssi- ja eksponenttimalleilla”. Nimimerkki 2016 on talvirajoituksista tätä mieltä: ”Talvi rajoitus 100 on älytön...Minua nyppii talvinopeusrajoitukset moottoritiellä... Liian alhaiset rajoitukset moottoritiellä vie liikenteestä joustavuuden”...Nimimerkillä Quu kirjoittaessa olet kuitenkin sitä mieltä, että ”pidetään nopeusrajoitukset kurissa (myös talvirajoitus voimassa).”
Toyotan nimimerkillä olet sanonut että ”käytän jos olosuhteet sallii moottoritiellä kattona sitä rajaa kun rikesakko muuttuu päiväsakoksi...”. Kun sama nimimerkki kirjoitetaan japanilaisittain トヨタ, oletkin muuttanut mielesi päinvastaiseksi: ”enkä koskaan ole ajaessani funtsinut mitään sakkokynnyksen rajaa.”
Toyotan suulla sanot että ”olen ylinopeuksia vastaan”</em, Quuna esiintyessäsi olet sama mieltä: ”tunnen olevani rikollinen kun ajan ylinopeutta on se ylinopeus pieni tai iso”</em. Mutta nimimerkillä 2016 olet ihan eri linjoilla: ”käytän kuivalla moottoritiellä kesänopeutta 100+20...”.
Nimimerkillä トヨタolet sitä mieltä että ”Ainoa vakavasti otettava kirjoittaja omalla nimellä näissäkin keskusteluissa kirjoittaja on Esa Sairio. Eikä ole mikään tekaistu nimi, olen nähnyt hänet pohjoisesplanadilla ajamassa BMW farkkua. Nämä nimimerkin takaa olevat hölynpölyt voi jättää omaan arvoonsa.” Nimimerkillä Quu olet samasta asiasta päinvastaista mieltä: ”Mielipide ratkaisee ei Nimi tai nimimerkki. Nimimerkki Esa Sairio? ei kerro mitään. Minun mielipide perustuu virallisiin julkaisuihin.”
Nimimerkillä Quu olet tätä mieltäe eläkeläisille sopivasta nopeudesta: ”Ruhka ajan ulkopuolella ajelevien eläkeläisten usein todettu ajokyvyn heikkeneminen puoltaa tiukempia nopeusrajoituksia. Heidän on turvallisempaa noudattaa samoja nopeuksia raskaan liikenteen kanssa.” Nimimerkki Toyotana kirjoitit että Esa Sairio on ilmeisesti eläkeläinen, joten siksi hänen kannattaisi keskittyä aiheeseen iäkkäät liikenteessä ja sitä kautta hioa asennettaan nopeusrajoituksiin . Kerrot olleesi liikenteessä vuodesta 1964, eli olet nähtävästi itsekin eläkeiässä. Silti kerrot nimimerkillä 2016 ajavasi ”ohituskaistalla nopeusrajoitus + 20 km/h ja tarpeen mukaan enemmänkin”. Eikö ikä heikennäkään sinun ajokykyäsi?
Toyotana olet sitä mieltä, ettei moottoritiellä ajetulla ylinopeudella ”ole oikeasti mitään tekemistä ajansäästön kassa, mutta nimimerkki 2016:n kommenteista saa kuvan, että hyödyt tunnin päivässä moottoritiellä ajamastasi ylinopeudesta: ” Onko tunnin ajansäästö päivittäin arvovalinta?”
Löysin sinulta viisi eri nimimerkkiä, kuusi, jos nimimerkin Quu kaksi eri kirjoitustapaa lasketaan erikseen. Mitä sinä tavoittelet moisella toiminnalla?
Ok ei lisättävää.
En kyllä lukenut kuin pätkän alusta.
Taas siis ilman ajatusta.... Mitä jos lukisit vielä viimeisen kappaleen, pari riviä?
2016: Ok ei lisättävää.
Sen ymmärrän, ettei sinulla ole tuohon lisättävää, mutta kuten Kumppanikin sanoi, jotain vastausta sinulta kaivattaisiin.
2016: En kyllä lukenut kuin pätkän alusta.
Mitäpä sitä lukemaan, sehän oli pääasiassa sinun kirjoittamaa tekstiä eli entuudestaan sinulle tuttua. Idea selviää jo ensimmäisestä kappaleesta, loppu on vain sen perustelua, että kyse ei ole mistään erehdyksestä vaan pitkään jatkuneesta toiminnasta. Kirjoittelet tarkoituksella keskenään ristiriitaisia mielipiteitä eri nimimerkeillä, joten tarkoituksesi ei nähtävästi ole keskustella. Mitä sinä ajat takaa tuollaisella?
Minun kestotilaus alkoi Lokakuu 2016, että se siitä.
Quu.:” Minun kestotilaus alkoi Lokakuu 2016, että se siitä.”
Entä mistä se johtuu, että juttelet keskenäsi eri nimimerkeilläsi? Miksi kannatat yhdellä nimimerkillä talvirajoituksia ja vastustat niitä toisella? Miksi suosittelet yhdellä nimimerkillä että eläkeläisten pitäisi ajaa raskaan liikenteen vauhdissa ja toisella kerrot itse ajavasi rajoitus + 20 ja kovempaakin jos tarve vaatii? Miksi kerrot yhdellä nimimerkillä että potenssimalli ei vastaa todellista liikennettä ja toisella kerrot sen antavan siitä parhaan kuvan? Miksi kerrot yhdellä nimimerkillä ajavasi mahdollisimman paljon rikesakkorajalla mutta toisella kiellät koskaan funtsineesi mitään sakkorajoja? Miksi kerrot yhdellä nimimerkillä vastustavasi ylinopeutta ja toisella ajavasi sitä jos sinusta siltä tuntuu? Miksi kerrot yhdellä nimimerkillä että Esa Sairio on ainoa vakavasti otettava kirjoittaja koska hän kirjoittaa omalla nimellään ja toisella kerrot olevasi sitä mieltä, että mielipide ratkaisee, ei nimi?
Nykyisen nimimerkkisi syntyhistoria ei vastaa mihinkään oleellisen kysymykseen.
Quu:
Minun kestotilaus alkoi Lokakuu 2016, että se siitä.
Nimimerkki Quu siis kommentoi, mistä hänen nimimerkkinsä 2016 sai alkunsa...
Kumppani: ” Nimimerkki Quu siis kommentoi, mistä hänen nimimerkkinsä 2016 sai alkunsa…”
Ehkä Toyota, Hybridi ja トヨタ:kin vielä yhtyvät keskusteluun. Heillä saattaa olla tuon nimimerkin syntyhistoriasta ihan erilainen mielipide.
Kestotilaajana en pääse Quu:na lukemaan digilehteä.
Voin kyllä tarvittaessa roiskia Quu:na hyviä täkyjä keskusteluun jos tilanne vaatii.
Hyvät täkyt ovat olleet hakusessa. Kunhan muistamme, että nimimerkit Quu ja 2016 ovat yksi ja sama kirjoittaja, niin ei tarvitse ihmetellä, jos kommentoivat toisilleenkin vielä. Jota en ihmettelisi...
Näillä keskusteluilla ei ole muuta merkitystä kuin ravistella putkeen jääneitä mielipiteitä ulos eräiltä keskustelukumppaneilta.
Olisi parempi kun kaikki kirjoitukset olisi anonyyminä, niin ei hyökättäisi nimerkin kimppuun vaan tekstiin.
Täällä on muutamia nimimerkkejä mikä riittää ja hyppään tekstin yli kun mielipiteen kertoo jo nimimeikki.
Tekniikkaa ja autoja koskevat jutut voi nimimerkilläkin ottaa piirun verran vakavammin.
ps. Tai ainoa oikea tapa olisi vain lehden tilaajille sillä nimellä millä lehti on tilattu.