Jos minä ajan moottoritietä esm. 10% ylinopeutta ja tuon sanotaan nyt vaikka tueksi tutkijalautakunnan lausunnon ettei pieni ylinopeus ole liikenteen pahin ongelma.
Eihän se sulje pois sitä mielipidettä että nopeus on verrannollinen unettomuuksien seurauksiin.
Sitä tosiasiaa kun on pois liikenteestä on pois liikenteen ongelmista ei voi kiistää.
Quu....Eiku olikin se 2016: Sitä tosiasiaa kun on pois liikenteestä on pois liikenteen ongelmista ei voi kiistää.
Onko konstit kuinka monet mielestäsi?
Et muuten tajunnut hölkäsen pölähdystä mitä TeeCee sinulle just tuota ennen kirjoitti. Onko sinulla nyt mahdollisesti provo-, tai trolli-vaihde päällä, sinusta kun ei ota enää mitään tolkkua...
2016: ”No näköjään viesti on mennyt perille kun niitä haikeana kaivellaan järkikäteen esiin”
Minä kaivelen menneitä koska jos ei tunne menneisyyttä, ei ymmärrä nykyisyyttä, eikä kykene arvioimaan tulevaisuuttakaan realistisesti. Jos en olisi penkonut aiempia puheitasi, en olisi saanut selville, että et kerro mielipiteitäsi, vaan valehtelet olevasi sellaista mieltä, jonka arvelet ärsyttävän muita. Nyt kun tunnen menneisyyden tämän asian tiimoilta, ymmärrän paremmin nykyisiä puheitasi. Normaalille keskustelijalle monet kommenttisi ovat aivan älyttömiä, mutta ne ovat loogisia sellaiselle, jonka tarkoitus on häiriköidä.
Se taas on toinen asia kuinka normaalia on kirjoitella vuosikaudet vain käydäkseen muiden hermoon.
2016: ” Jos minä ajan moottoritietä esm. 10% ylinopeutta ja tuon sanotaan nyt vaikka tueksi tutkijalautakunnan lausunnon ettei pieni ylinopeus ole liikenteen pahin ongelma.”
Mikään tutkijalautakunta ei ole koskaan antanut tuollaista lausuntoa. Tutkijalautakunnan ylipäätään eivät anna lausuntoja vaan keräävät tietoa, josta tutkijat voivat päätellä ja laskea asioita.
2016: ”Eihän se sulje pois sitä mielipidettä että nopeus on verrannollinen unettomuuksien seurauksiin.”
Ei sulje juu, mutta se kääntää huomiota pois siitä tosiasiasta, että kaikista liikenteen tutkituista riskitekijöistä nopeudessa tapahtuva muutos lisää liikennekuoleman riskiä eniten. Ja se lisää sitä huomattavasti enemmän kuin mikään toinen riskitekijä, jossa tapahtuu suhteessa samansuuruinen muutos. Joten miksi pitää vähätellä tällaista riskiä. Minä olen sitä mieltä että sitä pitää vähätellä siksi, että se sattuu kuulumaan oman ajotapasi vikoihin, eikä henkinen kanttisi riitä käsittelemään tätä asiaa.
2016: ”Sitä tosiasiaa kun on pois liikenteestä on pois liikenteen ongelmista ei voi kiistää.”
Sitä ei voi kiistää, mutta sinä oletkin sanonut olevasi pois liikenteestä koska ajoit laittoman kovaa nopeutta siellä ollessasi. Älä teeskentele, kyllä sinä tiedät mistä tässä puhutaan, et sinä muuten olisi luikkinut karkuun niin surkealla tekosyyllä kun tästä viimeksi puhuttiin.
Haluatko muuten että käyn kopioimassa miten olet neuvonut muita kantamaan vastuun puheistaan vai muistatko auttamatta? Vihjaan sen verran että puhuit silloin nimimerkillä Quu/Hybrid.
2016 tai Quu: Minä olen taajaman ulkopuolisella n.10% ylinopeudella ollut vuositasolla yli viikon pois liikenteestä. Valtaosa tietenkin moottoritieltä
Jos olisi tasan viikon (7pv), niin olisit laskelmiesi mukaan joka ikinen päivä (yht. 365pv) "pois liikenteestä" 27 min ylinopeuksiesi takia? Ja vielä tasaisen vauhdin taulukosta katsottuna. Laskelmassa pitäisi tosin huomioida myös ne päivät jolloin et ole liikenteessä, mutta noin suuntaa antavasti.
Riittääkö siihen tulokseesi 10% ylinopeus? Ja huom! taajaman ulkopuolista ajoa. Kumpi vaan teistä voi vastata....
Minuä olen saanut C-korttini vajaat 30 vuotta sitten ja varmaan moni asia on sen jälkeen muuttunut. Tuolloin kuitenkin oli itsestäänselvää, että kuljettaja on vastuussa katvealueista ja esim. peruutettaessa täytyy vaikka hypätä ohjaamosta ja käydä katsomassa reitin olevan vapaa ennen peruuttamista. Nykyään kameroilla koitetaan vähentää tarvetta tällaiseen, eikä laki määrittele tapaa, jolla näkyvyys hoidetaan. Kunhan hoidetaan.
Miksi Martti alkaa kyseenalaistaa tätä? Että jos kuski ei näe ja joku jää alle, syy on sen, joka ei älynnyt väistää, kun kuski ei nähnyt.
Herbert, jos viittaat numerossa 10 olleeseen juttuun, siinä esiteltiin muun muassa kuvan kanssa tilanne jossa kuorma-auto on kääntymässä oikealle eikä kuljettaja mitenkään kykene näkemään takaviistosta lähestyvää pyöräilijää. Meinaatko että kuorma-autoilijan pitäisi pysäyttää ajokkinsa tielle ja hypätä ulos katsomaan ettei sieltä vain tule ketään? Ja takaisin sisään kömmittyään, turvavyön kiinnitettyään ja liikkeellelähtövalmiuteen ehdittyään siellä saattaa jo olla joku ajamassa alle. Tässä tilanteessa apukuljettaja olisi paikallaan, ellei kuljettajalla sitten ole oikeaan paikkaan suunnattua peiliä tai kameraa apunaan, ja näitä tuskin kovin usein on.
Juuri tuohon viittan. Laittakoon peilit ja kamerat, jos niitä ei ole, mutta periaate on kestämön. Vastuuta ei voi siirtää siksi, ettei näe. Eteneehän jalankulkijatkin usein nopeammin kuin jokin pyöräilijä, kai väistämisvelvollisuus suojatiellä pitää unohtaa?
Ei siinä olisi mielestäni mitään väärää jos vastuu siirrettäisiin tällaisessa tilanteessa sille joka paremmin näkee, tai oikeammin sille joka ylipäätään näkee. Toisaalta on ihan pyöräilijän oman edun mukaista tarvittaessa väistää autoa, ellei sitten ole itsetuhoisia ajatuksia mielessä ja nimenomaan halua sinne renkaan alle.
No onneksi robottiautot korvaavat kohta ihmiskuljettajat, päästäänpähän tästäkin ongelmasta...
Pakettiautostakin on surkea näkyvyys oikealle, kun vain apukuskin sivuikkunasta näkee eli tilanne on periaatteessa sama kuin kuorma-autosta. Ilmeisesti henkilöautosta näkyvyyttä voidaan pitää sellaisena, ettei vastuuta tarvitse siirtää kuljettajalta jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Mutta olisi jokseenkin tieliikennelain historian pahimpiin kukkasiin kuuluva juttu, jos väistämisvelvollisuus määräytyisi ajoneuvoluokan mukaan. Osaatko määritellä jalankulkijana mikä auto kuuluu mihinkin luokkaan? Mistä tunistat esim. kuorma-autoksi rekisteröidyn pakettiauton tai pakettiautoksi rekisteröidyn henkilöauton (esim. Ford Fiesta).
Tällä hetkellä autoilijoiden ja pyöräilijöiden välisiä väistämissääntöjä moni pitää vaikeina, eikä siis niitä osaa, vaikka kyse on periaatteessa varsin yksinkertaisesta asiasta. Lisäksi valtioneuvosto on tehnyt vuoteen 2020 ulottuvan strategian, jonka mukaan jalankulun ja pyöräilyn määrää tulee lyhyillä matkoilla eli käytännössä kaupungeissa kasvattaa autoilun kustannuksella. Väistämisvelvollisuuden siirto autoilijoilta näille sotisi vahvasti tätä tavoitetta vastaan.
Kun autoihin vaaditaan monenlaisia varusteita nykyisin, kai vaatimuksiin voisi lisätä laitteen, jonka avulla näkee "kuolleisiin kulmiin". Laitteet olisivat ylimääräisiä peilejä tai pieniä kameroita ja monitoreja. Eiväthän viimeksi mainitutkaan nykyisin ole kovin kalliita. Kameroitahan on jo autoissa peruuttamista helpottamassa. Jos ison auton takaosassa oikealla sivulla olisi eteenpäin suunnattu laajakulmakamera, se näyttäisi koko kääntymissektorin.
Haluaisin ajaa kuorma-autolla tai millä tahansa isommalla autolla. En taida koskaan enää päästä sellaisen rattiin. Jos olisin varakkaampi, ostaisin museorekisteriin merkityn kuorma-auton. Sille olisi pienimuotoista oikeatakin käyttöä lain sallimissa puitteissa. Omat vähäiset ajokokemukseni ovat autoista, jollaisia nykyisin on katsastettu museoajoneuvoiksi. Minulle nämä autot ovat uusinta tekniikkaa, koska en ole ollut edes uudempien kuorma-autojen kyydissä puhumattakaan, että olisin ajanut sellaisella. En varmaan edes osaisi.
Tällainen auto (tavallisella ohjaamolla, ei pidennetyllä) on niin tuttu..., että pölyinen tupakanpinttynyt hajukin tulee mieleen, kun katsoo videota. Olin yhdellä Ruotsin keikallakin mukana 65-mallisella 76:lla. Nuorena poikana istuskelin usein iltaisin tällaisten kopeissa ja haaveilin, miten isona pääsisin ajamaan niillä. Toteutumattomista haaveista tuli traumoja, joihin museoauto auttaisi.
Osaan päätellä auton rakenteesta koska sieltä näkee hyvin ulos ja koska ei, esimerkiksi jos näen itse kuljettajan joko peilistä tai suoraan ikkunasta, silloin myös kuljettajan on nähtävä minut päätään ja tarvittaessa kehoaan kääntämällä. Ei sitä tarvitse määritellä rekisteriin merkityn ajoneuvoluokan perusteella ketä väistetään ja kenellä on väistämisvelvollisuus, vaan ihan normaalisti havainnoimalla. Kysehän on tässä nyt lähinnä poikkeustilanteista kuten risteyksessä oikealle kääntymisestä, ei esimerkiksi suoraan edessä olevasta suojatiestä, silloin autosta kuin autosta käytännössä näkee tien yli pyrkivän jalankulkijan tai pyöräilijän.
Viimeksi ajoin pakettiautolla vajaa vuosi sitten, ja sattui juuri tällainen tilanne, eli piti kääntyä risteyksestä oikealle. Onneksi vaimo istui vieressä ja hän näki risteyksen olevan vapaa. Jalankulkijana tai pyöräilijänä taasen katson aina ympärilleni ennen tien ylittämistä, ja jos tilanne on yhtään epäselvä, pysähdyn odottamaan huomaako autoilija minut vai ei. Jos kyse on edellä mainitusta tilanteesta, en moiti autoilijaa vaikkei hän minua havaitsisikaan, mutta jos kyse on vaikka siitä suoran tien ylittävästä suojatiestä eli päivänselvästä tilanteesta, odotan luonnollisesti autoijan antavan minulle tietä. Ehkä tämä johtuu siitä että autoilijana olen tietoinen näistä näkyvyysongelmista, mutta toisaalta jo peruskoulussa opetettiin että ennen tien ylittämistä on katsottava ympärilleen ja varmistuttava ylityksen turvallisuudesta.
Ehkä ongelma onkin risteyssuunnittelussa. Suojatie voisi olla vasta kymmenen metrin päässä sivuavasta tiestä eikä lähes kiinni siinä kuten yleensä. Toisinaan tien ja kevyen liikenteen väylän välissä onkin tarpeeksi leveä ruohokaistale, jolloin näkyvyys myös oikealle kääntyvästä autosta on kunnossa kun ajoneuvon on ehtinyt jo kääntää tien suuntaiseksi ennen suojatietä. Muulloin kevyen liikenteen väylä voisi loitota tiestä ennen risteävän tien ylitystä, ja näitäkin itse asiassa joskus harvoin näkee.
Oikealle kääntyminen ei ole poikkeustilanne ainakaan siinä liikenneympäristössä, jossa itse liikun. Suoraan edessä olevalla suojatiellä pyöräilijä väistää, mutta kääntymistilanteessa väistämisvelvollisuus siirtyy kääntyvän ajoneuvon kuljettajalle. Kaupungissa tämä lienee yleisempi tilanne pyöräilijän näkökulmasta kuin suoralla tieosuudella oleva ylitys.
Minäkin osaan varoa kääntyviä autoja. Myös vanhalla Volvolla tai Ladalla ajavia eli niitäkin, joilla näkyvyys on niin hyvä kuin se autosta voi olla. Nyt on kuitenkin kyse laista ja sitä ei voi määritellä havainnoimalla. Asia pitää voida yksiselitteisesti määritellä. Toki väistämisvelvollisuus on 3§ perusteella sillä, joka vaaratilanteen voi estää, mutta jotta vaaratilanteita syntyisi mahdollisimman vähän periaatteet pitää olla selvillä.
Risteykset tehdään paremmiksi siellä, missä siihen on tilaa. Ydinkeskustassa ei ole, joten infrasta ei ratkaisua kannata tähän ongelmaan hakea.
Laista löytyy paljon epämääräisiä pykäliä joita ei ole määritelty yksiselitteisesti, ja tässä kohtaa terveen järjen käyttö on mielestäni paljon turvallisempi ratkaisu kuin lähteä määrittelemään ajoneuvoja joista ei näe - ne kun tunnistaa parhaiten havainnoimalla. Eihän vastuun siirtäminen poista sitä henkistä taakkaa jota autoilija joutuu kantamaan hautaan asti onnettomuuden sattuessa, mutta kyllä se sitä huomattavasti keventäisi jos myös juridinen syyllinen olisi se jolla on ollut mahdollisuus välttää onnettomuus.
Poikkeustilanteella tarkoitin poikkeusta sääntöön, en niinkään että tilanne olisi harvinainen. Myös risteyksessä voi olla suojatie suoraan edessä, ja vasemmalle kääntyvästä ajoneuvosta on suojatielle hyvä näkyvyys toisin kuin oikealle kääntyvästä. Kaikissa näissä tilanteissa autoilija väistää kevyttä liikennettä, ellei kyseessä ole valo-ohjattu risteys. Oikealle kääntyminen voisi olla poikkeus sääntöön, eli väistäjä olisikin suojatielle pyrkivä. Ajoradan ylittävä pyörätie on sitten asia erikseen, näissä pyöräilijällä onkin yleensä väistämisvelvollisuus.
Enpä ole paljoa sellaisia risteyksiä nähnyt joissa suojatien siirtäminen irti suojatien suuntaisesta ajoradasta ei olisi mahdollista tilan puitteissa, edes Helsingin keskustassa. Mutta ihmettelenkin lähinnä sitä miksi suojatiet ovat yleensä lähes kiinni risteyksessä sielläkin missä tilaa olisi yllin kyllin, meneekö joku rakennuskustannuksellinen seikka tässäkin turvallisuuden edelle?
"tässä kohtaa terveen järjen käyttö on mielestäni paljon turvallisempi ratkaisu kuin lähteä määrittelemään ajoneuvoja joista ei näe – ne kun tunnistaa parhaiten havainnoimalla."
Sain alussa käsityksen, että olet samaa mieltä TM:n jutun kanssa siitä, etä sääntöä on syytä muuttaa.
"Oikealle kääntyminen voisi olla poikkeus sääntöön, eli väistäjä olisikin suojatielle pyrkivä."
Menee liian sekavaksi, jos väistämisvelvollisuus riippuu kääntymissuunnastakin.
"Ajoradan ylittävä pyörätie on sitten asia erikseen, näissä pyöräilijällä onkin yleensä väistämisvelvollisuus."
Paitsi risteyksen yhteydessä, jolloin ajoradalla on yleensä kolmio tai toinen osapuoli on kääntyvä auto.
"Enpä ole paljoa sellaisia risteyksiä nähnyt joissa suojatien siirtäminen irti suojatien suuntaisesta ajoradasta ei olisi mahdollista tilan puitteissa, edes Helsingin keskustassa."
Ok, tarkoitit tällaista ratkaisua. Ajattelin väylän erottamista ajoradasta esim. viherkaistalla. En osaa sanoa syytä, miksei tuollaisia suosita. Ehkä se vie muutaman parkkipaikan liikaa kadun varresta?
Olenkin sitä mieltä että sääntöä tulisi muuttaa, mutta mielestäni väistämisevelvollisuus laissa voitaisiin muotoilla jotenkin muuten kuin luettelemalla ajoneuvoluokkia (juuri mainitsemastasi syystä ettei kevyen liikenteen edustaja välttämättä tunne ajoneuvotyyppejä), esimerkiksi velvoittaa kevyt liikenne väistämään vasemmalta eteen kääntyviä ajoneuvoja joista näkyvyys takaviistoon on selkeästi huono tai estynyt. Tämä todennäköisesti johtaisi tulkinnanvaraisuuteen kuten monessa muussakin lainkohdassa, enkä väitä sen olevan ihanteellinen ratkaisu, mutta parempi kuin nykyinen. Jo nykyisellään kevyellä liikenteellä on nimellinen velvollisuus varmistua tien ylittämisen turvallisuudesta, mutta varsinainen vastuu on kuitenkin autoilijalla, joka ei siis välttämättä kykene lainkaan näkemään tielle pyrkivää pyöräilijää tai muuta kevyen liikenteen edustajaa. Tarkoitan vain että jos Norjassa on jo voimassa ilmeisen toimiva sääntö, miksei se voisi toimia meilläkin? Siitä en tiedä miten se on sikäläiseen lakiin muotoiltu, sitä ei palstalla kerrottu, mutta ainakin sen annettiin ymmärtää toimivan.
Ja juu, puhuin viherkaistaleista mutta tarkoitin ne vain esimerkkinä paikoista joissa suojatie on tarpeeksi kaukana viereisestä ajoradasta. Ideani oli kuitenkin juuri tuo että suojatie saisi olla kauempana risteyksestä myös muualla, vaikka se tarkoittaisikin kevyelle liikenteelle kääntymistä kadun kulmassa ja tien ylittämistä vasta muutaman metrin päässä. Ehkä käytännön ongelmana sitten on tämä parkkipaikkojen maksimointi.
"mielestäni väistämisevelvollisuus laissa voitaisiin muotoilla jotenkin muuten kuin luettelemalla ajoneuvoluokkia (juuri mainitsemastasi syystä ettei kevyen liikenteen edustaja välttämättä tunne ajoneuvotyyppejä), esimerkiksi velvoittaa kevyt liikenne väistämään vasemmalta eteen kääntyviä ajoneuvoja"
Löydätkö kommentistasi perustavaa laatua olevan logiikkavirheen? Annan viheen: Tieliikennelain muutoksen yhtenä tavoitteena on poistaa tuota ajattelutapaa, koska se vaarantaa liikenneturvallisuutta.
" Tarkoitan vain että jos Norjassa on jo voimassa ilmeisen toimiva sääntö, miksei se voisi toimia meilläkin? "
Me emme tiedä, onko se toimiva. Lisäksi toimivuus riippuu näkökulmasta. Karrikoidusti sanottuna pyöräilijöiden turvallisuus paranee kieltämällä pyöräily, mutta asiassa on monta muutakin näkökulmaa. Autoliitto on perinteisesti suhtautunut hyvin nihkeästi pyöräilyyn, joten Autoliiton puheenjohtajan kirjoituksissa asiat saavat heidän näkemystensä mukaisia vivahteita.
Lakiuudistuksessahan tuntuu olevan entistäkin enemmän tulkinnanvaraisuutta juuri selkiyttämisen takia, joten siinäkin lienee aika iso logiikkavirhe. Silti uskon että monilla näistä uudistuksista itse turvallisuus paranisi, joskin taas oikeudessa syyllisen etsiminen ja rankaiseminen vastaavasti hankaloituisi. Ei siis mitenkään ihanteellinen uudistus, mutta parempi kuin nykyinen?
Autoliitto on autoilijoiden puolella ja heidän mielipiteensä on usein sama kuin muillakin liikenteen käyttäjäryhmillä: vika on muissa. Tekniikan Maailmassa olikin viime keväänä (TM 7/2016) tällä Liikenteessä-palstalla juttua siitä miten motoristi veuvoi autoilijoita varomaan moottoripyöriä, rekkakuski kehotti edellä ajavia autoilijoitavaromaan takaa tulevaa rekkaa, ja pyöräilijän mielestä kääntyvien autoilijoiden pitäisi huomioida paremmin takaa tulevat polkupyörät ja että jalankulkijoiden ei tulisi ottaa sivuttaisaskelia koska takaahan saattaa tulla pyöräilijä. Kenenkään mielestä vikaa ei siis ollut heissä itsessään, vaan muissa tien käyttäjissä.
Autoilijoiden ja kevyen liikenteen väliset säännöt pitää olla mahdollisimman selkeät ja pysyvät, niiden opettaminen ja esimerkinantaminen pitää alkaa mahdollisimman nuorelle. Liikenteessä vaikein vaihe etenkin jalankulkijalla / pyöräilijällä on varmistaa että heidän oikeudet on huomioitu.
Logiikkavirhe tuli Recra siinä, että ensin sanot väistämisvelvollisuuden olevan syytä muotoilla muuten kuin ajoneuvoluokan perusteella. Heti perään kuitenkin puhut kevyen liikenteen väistämisvelvollisuudesta vasemmalle eteen kääntyvien ajoneuvojen kohdalla.
Kevyellä liikenteellä tarkoitetaan yleensä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Polkupyörä on ajoneuvo eli osalla ajoneuvoista olisi logiikkasi mukaan velvollisuus väistää, osalla ei. Se, että polkupyörää ei mielelletä ajoneuvoksi on ongelma ja sitä lakiuudistuksessa pyritään oikaisemaan.
Ok, tuli siis huolimattomuusvirhe osaltani kun ajoneuvoluokista kirjoitin. Oletin kai asiayhteydestä selviävän että tarkoitan niitä ajoneuvoja jotka liikkuvat ajoradalla, eli kun puhuttiin siitä erottaako pyöräilijä tai jalankulkija pakettiauton henkilöautosta jne. niin en hoksannut täsmentää erikseen. Miellän toki myös polkupyörän ajoneuvoksi, mutten tässä tilanteessa tullut ajatelleeksi sitä kun kuitenkin puhuin ajoneuvoluokkien tunnistamisesta itse pyöräilijän näkökulmasta jolloin kai automaattisesti jätin pyörän pois laskuista.
Liikkuessani jalan tai millä tahansa kulkuneuvolla haen jatkuvasti katsekontaktia muihin liikkujiin. Tällä pystyn varmistamaan, että vaikkapa suojatielle astuessani kohti tuleva autoilija on huomannut minut. Sama pätee risteyksissä väistämisvelvollisten tarkkailuun, joiden katseen suunta kertoo paljon havainnointikyvystä. Usein myös ne jotka pitävät esim. suojatietä jotenkin pelottavana paikkana keskittyvät tietä ylittäessään tarkkailemaan autojen maskeja tai muuta epäolennaista sen sijaan, että aktiivisesti varmistaisivat vastapuolen huomanneen itsensä.
Tällä periaatteella on täysin luonnollista himmata vauhtia etenkin polkupyörällä liikkuessa edellä kuvatussa tilanteessa. Olit sitten väistämisvelvollinen tai et.
"Miellän toki myös polkupyörän ajoneuvoksi, mutten tässä tilanteessa tullut ajatelleeksi sitä kun kuitenkin puhuin ajoneuvoluokkien tunnistamisesta itse pyöräilijän näkökulmasta jolloin kai automaattisesti jätin pyörän pois laskuista."
Liikenteessä informaation määrä on niin suuri, ettei kukaan pysty käsittelemään siitä kuin osan. Päätöksentekoa siis rajoittaa jokaisen oma kapasitetti. Keskustelupalstalla on aikaa miettiä, mutta liikenteessä päätöksiä tehdään jatkuvasti hyvinkin lyhyen ajattelun seurauksena, hyvin usein myös ns. selkärangasta. Koska monilla on vaikeuksia mieltää polkupyörää ajoneuvoksi, etkä itsekään nyt mieltänyt asiaa oleelliseksi, saimme havainnollisen esimerkin asiasta. Jopa asian mieltäen voi haksahtaa, puhumattakaan jos ei ole asiaa koskaan sen enempää ajatellut eli toimii puhtaasti vaiston varassa ilman kunnollista käsitystä lainsäädännöstä. Sellaisilla tyypeillä ennuste on varsin huono ja niiden kommentteja saa lukea iltapäivälehtien autoilijoiden ja pyöräilijöiden välisiä suhteita käsitelevistä keskusteluista.
JEV2:n tapa on minusta parempi menetelmä kuin alkaa lainsäädännön avulla sotkea väistämisvelvollisuuksia. Joutuuhan auton ratissakin jatkuvasti arvioimaan, miten toinen osapuoli käyttäytyy. Kolmion tai stop-merkin sijoituksen periaatteenakin on se, että väistämisvelvollinen väistää ja ns. etuajo-oikeutettu varmistaa, että toinen aikoo väistää. Tästä syystä risteykseen on merkitty vain väistämisvelvollisuus, sivutiellä olevaa liikennemerkkiä voi olla päätietä ajettaessa kovin vaikea ajoissa nähdä.
Tällä kertaa oli pyöräilyn asemaa liikenteessä käsitelty piristävän neutraalilla tavalla. Kun kuitenkin huomataan, että lain tasolla pilkuntarkka sääntely on hankala toteuttaa toimivaksi, pitäisiköhän ottaa ihan uudenlainen lähestymistapa ja jättää kuljettajalle vastuuta sen sijaan, että toimintaohjeet joka tilanteessa pitäisi löytyä lakikirjasta?
Hirvivaarasta oli muutama sana ja ihan aiheesta. Hirvikanta on ollut muutaman vuoden ajan jyrkästi kasvussa, vaikka vasta nyt viralliset tilastot päivitettiin todellisuutta paremmin vastaavaksi. Paljastui, että ollaan noin 1,5-kertaisissa luvuissa siihen verrattuna, mikä virallinen tavoite on. Useampi vuosi menikin, kun metsästäjät yrittivät uskotella hirviä olevan vähemmän kuin todellisuudessa on. Siten kolarin syntyyn vaikuttava häiriötekijä on suomalainen hirvikannan hoitojärjestelmä, joka sallii meille niin ekologisesti kuin liikenneturvallisuuden kannalta ylisuuren hirvi(eläin)kannan ilman, että päätösvaltaiset tahot joutuvat ottamaan asiasta minkäänlaista vastuuta. Edes vihreät eivät uskalla asiaan puuttua, kettutyttöjen osuus jäsenistössä on liian suuri. Ilmeisesti tarvitaan metsäteollisuuden voimat, jotta asiat saadaan järjestykseen. Häpeällistä, kun jo vuonna 2006 nollavisiossa määriteltiin, että hirvikanta pitää pudottaa niin alas kuin se hirvikantaa vaarantamatta on mahdollista. Tällä hetkellä hirvikanta on viisinkertainen tuohon nähden.
Uusimmassa lehdessä mainittiin, kuinka Liikenneturva on tehnyt ansiokkaan tutkimuksen. On saatu selville, että huono sää vähentää merkittävästi ihmisten pyöräilyhalukkuutta. Samoin autoliikenteen määrä pyöräilyreiteillä ohjaa valintoja. Kypäräpakkokin vähentäisi yli viidesosan ajamista. Siihen tutkimus (tai ainakaan artikkelissa ei mainittu) ei ota kantaa, moniko nykyään vain autolla kulkevista saataisiin pyöräilyn pariin, jos siihen kypäräpakko tulisi. Ja vaikka kypärän käyttö ei yksitysiasia onnettomuuskustannuksia tuijottamalla olekaan, ollenkaan niin yksinkertainen ei asia ole kuin palstan pääjutussa väitetään. Tämä on nykyisen lain perusteluissa todettu, mutta sitkeästi pyöräilyn vastustajat sen yrittävät vaieta kuoliaaksi. Autoilun etujärjestöltä ennemmin odottaisi näkemyksiä siihen, miten autoilijoiden toimesta tapahtuvia yliajoja saataisiin vähennettyä. Nyt ollaan yhteiskunnan tavoitteiden vastaisella linjalla tavoittelemassa pyöräilyn vähentämistä.
MITÄ SE MUILLE KUULUU!
Käytänkä pyöräillessä kypärää vai en? Nämä kaikki Trafin tekemät laskelmat onnettomuuksien kustannuksista pitänevät paikkaansa.
Suomessa olemme ajaneet itseme siihen, että lähes kaiken - koulutuksen ja terveyden/sairaanhoihon - saamme yhteikunnalta ja siten olemme yhteistä omasuutta. Siksi, valitettavasti kellään ei enää ole periaatteessa mahdollisuutta kieltäytyä mistään, minkä yhteiskunta eli poliitikot yksilölle määrää. Eli pyöräilykypärät, turvavyöt, pelastusliivit ja mitä pakkokapistuksia tulevaisuus mahtaakaan tuoda tullessaan, ettei vaan yhteiskunnan kalliisti kustantamalle työmuurahaiselle sattuisi mitään. Tietotekniikka laukkaa sillä vauhdilla, että sieltä tulee varmasti lisää laitteita ja tekniikkaa pakotteiden lisäämiseen ja vanhojen käytön varmistamiseen.
Suomi on pakkojen ja sääntöjen yhteiskunta, ja sen olemme ansainneet!
Niin, miehillä esim. vyötärön ympärysmitan ollessa yli 100 cm, aiheuttaa keskivartalon alueelle kertynyt rasva huomattavaa terveyshaittaa. Sekään ei liene yksityisasia, kuten yhteiskuntamme suurin terveysriski liikkumattomuus yleensäkään.
Jos minä ajan moottoritietä esm. 10% ylinopeutta ja tuon sanotaan nyt vaikka tueksi tutkijalautakunnan lausunnon ettei pieni ylinopeus ole liikenteen pahin ongelma.
Eihän se sulje pois sitä mielipidettä että nopeus on verrannollinen unettomuuksien seurauksiin.
Sitä tosiasiaa kun on pois liikenteestä on pois liikenteen ongelmista ei voi kiistää.
Quu....Eiku olikin se 2016:
Sitä tosiasiaa kun on pois liikenteestä on pois liikenteen ongelmista ei voi kiistää.
Onko konstit kuinka monet mielestäsi?
Et muuten tajunnut hölkäsen pölähdystä mitä TeeCee sinulle just tuota ennen kirjoitti. Onko sinulla nyt mahdollisesti provo-, tai trolli-vaihde päällä, sinusta kun ei ota enää mitään tolkkua...
2016: ”No näköjään viesti on mennyt perille kun niitä haikeana kaivellaan järkikäteen esiin”
Minä kaivelen menneitä koska jos ei tunne menneisyyttä, ei ymmärrä nykyisyyttä, eikä kykene arvioimaan tulevaisuuttakaan realistisesti. Jos en olisi penkonut aiempia puheitasi, en olisi saanut selville, että et kerro mielipiteitäsi, vaan valehtelet olevasi sellaista mieltä, jonka arvelet ärsyttävän muita. Nyt kun tunnen menneisyyden tämän asian tiimoilta, ymmärrän paremmin nykyisiä puheitasi. Normaalille keskustelijalle monet kommenttisi ovat aivan älyttömiä, mutta ne ovat loogisia sellaiselle, jonka tarkoitus on häiriköidä.
Se taas on toinen asia kuinka normaalia on kirjoitella vuosikaudet vain käydäkseen muiden hermoon.
2016: ” Jos minä ajan moottoritietä esm. 10% ylinopeutta ja tuon sanotaan nyt vaikka tueksi tutkijalautakunnan lausunnon ettei pieni ylinopeus ole liikenteen pahin ongelma.”
Mikään tutkijalautakunta ei ole koskaan antanut tuollaista lausuntoa. Tutkijalautakunnan ylipäätään eivät anna lausuntoja vaan keräävät tietoa, josta tutkijat voivat päätellä ja laskea asioita.
2016: ”Eihän se sulje pois sitä mielipidettä että nopeus on verrannollinen unettomuuksien seurauksiin.”
Ei sulje juu, mutta se kääntää huomiota pois siitä tosiasiasta, että kaikista liikenteen tutkituista riskitekijöistä nopeudessa tapahtuva muutos lisää liikennekuoleman riskiä eniten. Ja se lisää sitä huomattavasti enemmän kuin mikään toinen riskitekijä, jossa tapahtuu suhteessa samansuuruinen muutos. Joten miksi pitää vähätellä tällaista riskiä. Minä olen sitä mieltä että sitä pitää vähätellä siksi, että se sattuu kuulumaan oman ajotapasi vikoihin, eikä henkinen kanttisi riitä käsittelemään tätä asiaa.
2016: ”Sitä tosiasiaa kun on pois liikenteestä on pois liikenteen ongelmista ei voi kiistää.”
Sitä ei voi kiistää, mutta sinä oletkin sanonut olevasi pois liikenteestä koska ajoit laittoman kovaa nopeutta siellä ollessasi. Älä teeskentele, kyllä sinä tiedät mistä tässä puhutaan, et sinä muuten olisi luikkinut karkuun niin surkealla tekosyyllä kun tästä viimeksi puhuttiin.
Haluatko muuten että käyn kopioimassa miten olet neuvonut muita kantamaan vastuun puheistaan vai muistatko auttamatta? Vihjaan sen verran että puhuit silloin nimimerkillä Quu/Hybrid.
Kiitos kiinnostuksesta kommentteihini. Älkää tehkö liikenteessä mitä minä teen mahdollisesti lain ohi, vaan tehkää mitä laki vaatii.
2016 tai Quu:
Minä olen taajaman ulkopuolisella n.10% ylinopeudella ollut vuositasolla yli viikon pois liikenteestä. Valtaosa tietenkin moottoritieltä
Jos olisi tasan viikon (7pv), niin olisit laskelmiesi mukaan joka ikinen päivä (yht. 365pv) "pois liikenteestä" 27 min ylinopeuksiesi takia? Ja vielä tasaisen vauhdin taulukosta katsottuna. Laskelmassa pitäisi tosin huomioida myös ne päivät jolloin et ole liikenteessä, mutta noin suuntaa antavasti.
Riittääkö siihen tulokseesi 10% ylinopeus? Ja huom! taajaman ulkopuolista ajoa. Kumpi vaan teistä voi vastata....
Minuä olen saanut C-korttini vajaat 30 vuotta sitten ja varmaan moni asia on sen jälkeen muuttunut. Tuolloin kuitenkin oli itsestäänselvää, että kuljettaja on vastuussa katvealueista ja esim. peruutettaessa täytyy vaikka hypätä ohjaamosta ja käydä katsomassa reitin olevan vapaa ennen peruuttamista. Nykyään kameroilla koitetaan vähentää tarvetta tällaiseen, eikä laki määrittele tapaa, jolla näkyvyys hoidetaan. Kunhan hoidetaan.
Miksi Martti alkaa kyseenalaistaa tätä? Että jos kuski ei näe ja joku jää alle, syy on sen, joka ei älynnyt väistää, kun kuski ei nähnyt.
Täysin kestämätön näkökulma Autoliitolta.
Herbert, jos viittaat numerossa 10 olleeseen juttuun, siinä esiteltiin muun muassa kuvan kanssa tilanne jossa kuorma-auto on kääntymässä oikealle eikä kuljettaja mitenkään kykene näkemään takaviistosta lähestyvää pyöräilijää. Meinaatko että kuorma-autoilijan pitäisi pysäyttää ajokkinsa tielle ja hypätä ulos katsomaan ettei sieltä vain tule ketään? Ja takaisin sisään kömmittyään, turvavyön kiinnitettyään ja liikkeellelähtövalmiuteen ehdittyään siellä saattaa jo olla joku ajamassa alle. Tässä tilanteessa apukuljettaja olisi paikallaan, ellei kuljettajalla sitten ole oikeaan paikkaan suunnattua peiliä tai kameraa apunaan, ja näitä tuskin kovin usein on.
Juuri tuohon viittan. Laittakoon peilit ja kamerat, jos niitä ei ole, mutta periaate on kestämön. Vastuuta ei voi siirtää siksi, ettei näe. Eteneehän jalankulkijatkin usein nopeammin kuin jokin pyöräilijä, kai väistämisvelvollisuus suojatiellä pitää unohtaa?
Ei siinä olisi mielestäni mitään väärää jos vastuu siirrettäisiin tällaisessa tilanteessa sille joka paremmin näkee, tai oikeammin sille joka ylipäätään näkee. Toisaalta on ihan pyöräilijän oman edun mukaista tarvittaessa väistää autoa, ellei sitten ole itsetuhoisia ajatuksia mielessä ja nimenomaan halua sinne renkaan alle.
No onneksi robottiautot korvaavat kohta ihmiskuljettajat, päästäänpähän tästäkin ongelmasta...
Pakettiautostakin on surkea näkyvyys oikealle, kun vain apukuskin sivuikkunasta näkee eli tilanne on periaatteessa sama kuin kuorma-autosta. Ilmeisesti henkilöautosta näkyvyyttä voidaan pitää sellaisena, ettei vastuuta tarvitse siirtää kuljettajalta jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Mutta olisi jokseenkin tieliikennelain historian pahimpiin kukkasiin kuuluva juttu, jos väistämisvelvollisuus määräytyisi ajoneuvoluokan mukaan. Osaatko määritellä jalankulkijana mikä auto kuuluu mihinkin luokkaan? Mistä tunistat esim. kuorma-autoksi rekisteröidyn pakettiauton tai pakettiautoksi rekisteröidyn henkilöauton (esim. Ford Fiesta).
Tällä hetkellä autoilijoiden ja pyöräilijöiden välisiä väistämissääntöjä moni pitää vaikeina, eikä siis niitä osaa, vaikka kyse on periaatteessa varsin yksinkertaisesta asiasta. Lisäksi valtioneuvosto on tehnyt vuoteen 2020 ulottuvan strategian, jonka mukaan jalankulun ja pyöräilyn määrää tulee lyhyillä matkoilla eli käytännössä kaupungeissa kasvattaa autoilun kustannuksella. Väistämisvelvollisuuden siirto autoilijoilta näille sotisi vahvasti tätä tavoitetta vastaan.
Kun autoihin vaaditaan monenlaisia varusteita nykyisin, kai vaatimuksiin voisi lisätä laitteen, jonka avulla näkee "kuolleisiin kulmiin". Laitteet olisivat ylimääräisiä peilejä tai pieniä kameroita ja monitoreja. Eiväthän viimeksi mainitutkaan nykyisin ole kovin kalliita. Kameroitahan on jo autoissa peruuttamista helpottamassa. Jos ison auton takaosassa oikealla sivulla olisi eteenpäin suunnattu laajakulmakamera, se näyttäisi koko kääntymissektorin.
Haluaisin ajaa kuorma-autolla tai millä tahansa isommalla autolla. En taida koskaan enää päästä sellaisen rattiin. Jos olisin varakkaampi, ostaisin museorekisteriin merkityn kuorma-auton. Sille olisi pienimuotoista oikeatakin käyttöä lain sallimissa puitteissa. Omat vähäiset ajokokemukseni ovat autoista, jollaisia nykyisin on katsastettu museoajoneuvoiksi. Minulle nämä autot ovat uusinta tekniikkaa, koska en ole ollut edes uudempien kuorma-autojen kyydissä puhumattakaan, että olisin ajanut sellaisella. En varmaan edes osaisi.
Tällainen auto (tavallisella ohjaamolla, ei pidennetyllä) on niin tuttu..., että pölyinen tupakanpinttynyt hajukin tulee mieleen, kun katsoo videota. Olin yhdellä Ruotsin keikallakin mukana 65-mallisella 76:lla. Nuorena poikana istuskelin usein iltaisin tällaisten kopeissa ja haaveilin, miten isona pääsisin ajamaan niillä. Toteutumattomista haaveista tuli traumoja, joihin museoauto auttaisi.
Osaan päätellä auton rakenteesta koska sieltä näkee hyvin ulos ja koska ei, esimerkiksi jos näen itse kuljettajan joko peilistä tai suoraan ikkunasta, silloin myös kuljettajan on nähtävä minut päätään ja tarvittaessa kehoaan kääntämällä. Ei sitä tarvitse määritellä rekisteriin merkityn ajoneuvoluokan perusteella ketä väistetään ja kenellä on väistämisvelvollisuus, vaan ihan normaalisti havainnoimalla. Kysehän on tässä nyt lähinnä poikkeustilanteista kuten risteyksessä oikealle kääntymisestä, ei esimerkiksi suoraan edessä olevasta suojatiestä, silloin autosta kuin autosta käytännössä näkee tien yli pyrkivän jalankulkijan tai pyöräilijän.
Viimeksi ajoin pakettiautolla vajaa vuosi sitten, ja sattui juuri tällainen tilanne, eli piti kääntyä risteyksestä oikealle. Onneksi vaimo istui vieressä ja hän näki risteyksen olevan vapaa. Jalankulkijana tai pyöräilijänä taasen katson aina ympärilleni ennen tien ylittämistä, ja jos tilanne on yhtään epäselvä, pysähdyn odottamaan huomaako autoilija minut vai ei. Jos kyse on edellä mainitusta tilanteesta, en moiti autoilijaa vaikkei hän minua havaitsisikaan, mutta jos kyse on vaikka siitä suoran tien ylittävästä suojatiestä eli päivänselvästä tilanteesta, odotan luonnollisesti autoijan antavan minulle tietä. Ehkä tämä johtuu siitä että autoilijana olen tietoinen näistä näkyvyysongelmista, mutta toisaalta jo peruskoulussa opetettiin että ennen tien ylittämistä on katsottava ympärilleen ja varmistuttava ylityksen turvallisuudesta.
Ehkä ongelma onkin risteyssuunnittelussa. Suojatie voisi olla vasta kymmenen metrin päässä sivuavasta tiestä eikä lähes kiinni siinä kuten yleensä. Toisinaan tien ja kevyen liikenteen väylän välissä onkin tarpeeksi leveä ruohokaistale, jolloin näkyvyys myös oikealle kääntyvästä autosta on kunnossa kun ajoneuvon on ehtinyt jo kääntää tien suuntaiseksi ennen suojatietä. Muulloin kevyen liikenteen väylä voisi loitota tiestä ennen risteävän tien ylitystä, ja näitäkin itse asiassa joskus harvoin näkee.
Oikealle kääntyminen ei ole poikkeustilanne ainakaan siinä liikenneympäristössä, jossa itse liikun. Suoraan edessä olevalla suojatiellä pyöräilijä väistää, mutta kääntymistilanteessa väistämisvelvollisuus siirtyy kääntyvän ajoneuvon kuljettajalle. Kaupungissa tämä lienee yleisempi tilanne pyöräilijän näkökulmasta kuin suoralla tieosuudella oleva ylitys.
Minäkin osaan varoa kääntyviä autoja. Myös vanhalla Volvolla tai Ladalla ajavia eli niitäkin, joilla näkyvyys on niin hyvä kuin se autosta voi olla. Nyt on kuitenkin kyse laista ja sitä ei voi määritellä havainnoimalla. Asia pitää voida yksiselitteisesti määritellä. Toki väistämisvelvollisuus on 3§ perusteella sillä, joka vaaratilanteen voi estää, mutta jotta vaaratilanteita syntyisi mahdollisimman vähän periaatteet pitää olla selvillä.
Risteykset tehdään paremmiksi siellä, missä siihen on tilaa. Ydinkeskustassa ei ole, joten infrasta ei ratkaisua kannata tähän ongelmaan hakea.
Laista löytyy paljon epämääräisiä pykäliä joita ei ole määritelty yksiselitteisesti, ja tässä kohtaa terveen järjen käyttö on mielestäni paljon turvallisempi ratkaisu kuin lähteä määrittelemään ajoneuvoja joista ei näe - ne kun tunnistaa parhaiten havainnoimalla. Eihän vastuun siirtäminen poista sitä henkistä taakkaa jota autoilija joutuu kantamaan hautaan asti onnettomuuden sattuessa, mutta kyllä se sitä huomattavasti keventäisi jos myös juridinen syyllinen olisi se jolla on ollut mahdollisuus välttää onnettomuus.
Poikkeustilanteella tarkoitin poikkeusta sääntöön, en niinkään että tilanne olisi harvinainen. Myös risteyksessä voi olla suojatie suoraan edessä, ja vasemmalle kääntyvästä ajoneuvosta on suojatielle hyvä näkyvyys toisin kuin oikealle kääntyvästä. Kaikissa näissä tilanteissa autoilija väistää kevyttä liikennettä, ellei kyseessä ole valo-ohjattu risteys. Oikealle kääntyminen voisi olla poikkeus sääntöön, eli väistäjä olisikin suojatielle pyrkivä. Ajoradan ylittävä pyörätie on sitten asia erikseen, näissä pyöräilijällä onkin yleensä väistämisvelvollisuus.
Enpä ole paljoa sellaisia risteyksiä nähnyt joissa suojatien siirtäminen irti suojatien suuntaisesta ajoradasta ei olisi mahdollista tilan puitteissa, edes Helsingin keskustassa. Mutta ihmettelenkin lähinnä sitä miksi suojatiet ovat yleensä lähes kiinni risteyksessä sielläkin missä tilaa olisi yllin kyllin, meneekö joku rakennuskustannuksellinen seikka tässäkin turvallisuuden edelle?
"tässä kohtaa terveen järjen käyttö on mielestäni paljon turvallisempi ratkaisu kuin lähteä määrittelemään ajoneuvoja joista ei näe – ne kun tunnistaa parhaiten havainnoimalla."
Sain alussa käsityksen, että olet samaa mieltä TM:n jutun kanssa siitä, etä sääntöä on syytä muuttaa.
"Oikealle kääntyminen voisi olla poikkeus sääntöön, eli väistäjä olisikin suojatielle pyrkivä."
Menee liian sekavaksi, jos väistämisvelvollisuus riippuu kääntymissuunnastakin.
"Ajoradan ylittävä pyörätie on sitten asia erikseen, näissä pyöräilijällä onkin yleensä väistämisvelvollisuus."
Paitsi risteyksen yhteydessä, jolloin ajoradalla on yleensä kolmio tai toinen osapuoli on kääntyvä auto.
"Enpä ole paljoa sellaisia risteyksiä nähnyt joissa suojatien siirtäminen irti suojatien suuntaisesta ajoradasta ei olisi mahdollista tilan puitteissa, edes Helsingin keskustassa."
Ok, tarkoitit tällaista ratkaisua. Ajattelin väylän erottamista ajoradasta esim. viherkaistalla. En osaa sanoa syytä, miksei tuollaisia suosita. Ehkä se vie muutaman parkkipaikan liikaa kadun varresta?
Olenkin sitä mieltä että sääntöä tulisi muuttaa, mutta mielestäni väistämisevelvollisuus laissa voitaisiin muotoilla jotenkin muuten kuin luettelemalla ajoneuvoluokkia (juuri mainitsemastasi syystä ettei kevyen liikenteen edustaja välttämättä tunne ajoneuvotyyppejä), esimerkiksi velvoittaa kevyt liikenne väistämään vasemmalta eteen kääntyviä ajoneuvoja joista näkyvyys takaviistoon on selkeästi huono tai estynyt. Tämä todennäköisesti johtaisi tulkinnanvaraisuuteen kuten monessa muussakin lainkohdassa, enkä väitä sen olevan ihanteellinen ratkaisu, mutta parempi kuin nykyinen. Jo nykyisellään kevyellä liikenteellä on nimellinen velvollisuus varmistua tien ylittämisen turvallisuudesta, mutta varsinainen vastuu on kuitenkin autoilijalla, joka ei siis välttämättä kykene lainkaan näkemään tielle pyrkivää pyöräilijää tai muuta kevyen liikenteen edustajaa. Tarkoitan vain että jos Norjassa on jo voimassa ilmeisen toimiva sääntö, miksei se voisi toimia meilläkin? Siitä en tiedä miten se on sikäläiseen lakiin muotoiltu, sitä ei palstalla kerrottu, mutta ainakin sen annettiin ymmärtää toimivan.
Ja juu, puhuin viherkaistaleista mutta tarkoitin ne vain esimerkkinä paikoista joissa suojatie on tarpeeksi kaukana viereisestä ajoradasta. Ideani oli kuitenkin juuri tuo että suojatie saisi olla kauempana risteyksestä myös muualla, vaikka se tarkoittaisikin kevyelle liikenteelle kääntymistä kadun kulmassa ja tien ylittämistä vasta muutaman metrin päässä. Ehkä käytännön ongelmana sitten on tämä parkkipaikkojen maksimointi.
"mielestäni väistämisevelvollisuus laissa voitaisiin muotoilla jotenkin muuten kuin luettelemalla ajoneuvoluokkia (juuri mainitsemastasi syystä ettei kevyen liikenteen edustaja välttämättä tunne ajoneuvotyyppejä), esimerkiksi velvoittaa kevyt liikenne väistämään vasemmalta eteen kääntyviä ajoneuvoja"
Löydätkö kommentistasi perustavaa laatua olevan logiikkavirheen? Annan viheen: Tieliikennelain muutoksen yhtenä tavoitteena on poistaa tuota ajattelutapaa, koska se vaarantaa liikenneturvallisuutta.
" Tarkoitan vain että jos Norjassa on jo voimassa ilmeisen toimiva sääntö, miksei se voisi toimia meilläkin? "
Me emme tiedä, onko se toimiva. Lisäksi toimivuus riippuu näkökulmasta. Karrikoidusti sanottuna pyöräilijöiden turvallisuus paranee kieltämällä pyöräily, mutta asiassa on monta muutakin näkökulmaa. Autoliitto on perinteisesti suhtautunut hyvin nihkeästi pyöräilyyn, joten Autoliiton puheenjohtajan kirjoituksissa asiat saavat heidän näkemystensä mukaisia vivahteita.
Lakiuudistuksessahan tuntuu olevan entistäkin enemmän tulkinnanvaraisuutta juuri selkiyttämisen takia, joten siinäkin lienee aika iso logiikkavirhe. Silti uskon että monilla näistä uudistuksista itse turvallisuus paranisi, joskin taas oikeudessa syyllisen etsiminen ja rankaiseminen vastaavasti hankaloituisi. Ei siis mitenkään ihanteellinen uudistus, mutta parempi kuin nykyinen?
Autoliitto on autoilijoiden puolella ja heidän mielipiteensä on usein sama kuin muillakin liikenteen käyttäjäryhmillä: vika on muissa. Tekniikan Maailmassa olikin viime keväänä (TM 7/2016) tällä Liikenteessä-palstalla juttua siitä miten motoristi veuvoi autoilijoita varomaan moottoripyöriä, rekkakuski kehotti edellä ajavia autoilijoitavaromaan takaa tulevaa rekkaa, ja pyöräilijän mielestä kääntyvien autoilijoiden pitäisi huomioida paremmin takaa tulevat polkupyörät ja että jalankulkijoiden ei tulisi ottaa sivuttaisaskelia koska takaahan saattaa tulla pyöräilijä. Kenenkään mielestä vikaa ei siis ollut heissä itsessään, vaan muissa tien käyttäjissä.
Autoilijoiden ja kevyen liikenteen väliset säännöt pitää olla mahdollisimman selkeät ja pysyvät, niiden opettaminen ja esimerkinantaminen pitää alkaa mahdollisimman nuorelle. Liikenteessä vaikein vaihe etenkin jalankulkijalla / pyöräilijällä on varmistaa että heidän oikeudet on huomioitu.
Logiikkavirhe tuli Recra siinä, että ensin sanot väistämisvelvollisuuden olevan syytä muotoilla muuten kuin ajoneuvoluokan perusteella. Heti perään kuitenkin puhut kevyen liikenteen väistämisvelvollisuudesta vasemmalle eteen kääntyvien ajoneuvojen kohdalla.
Kevyellä liikenteellä tarkoitetaan yleensä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Polkupyörä on ajoneuvo eli osalla ajoneuvoista olisi logiikkasi mukaan velvollisuus väistää, osalla ei. Se, että polkupyörää ei mielelletä ajoneuvoksi on ongelma ja sitä lakiuudistuksessa pyritään oikaisemaan.
Ok, tuli siis huolimattomuusvirhe osaltani kun ajoneuvoluokista kirjoitin. Oletin kai asiayhteydestä selviävän että tarkoitan niitä ajoneuvoja jotka liikkuvat ajoradalla, eli kun puhuttiin siitä erottaako pyöräilijä tai jalankulkija pakettiauton henkilöautosta jne. niin en hoksannut täsmentää erikseen. Miellän toki myös polkupyörän ajoneuvoksi, mutten tässä tilanteessa tullut ajatelleeksi sitä kun kuitenkin puhuin ajoneuvoluokkien tunnistamisesta itse pyöräilijän näkökulmasta jolloin kai automaattisesti jätin pyörän pois laskuista.
Liikkuessani jalan tai millä tahansa kulkuneuvolla haen jatkuvasti katsekontaktia muihin liikkujiin. Tällä pystyn varmistamaan, että vaikkapa suojatielle astuessani kohti tuleva autoilija on huomannut minut. Sama pätee risteyksissä väistämisvelvollisten tarkkailuun, joiden katseen suunta kertoo paljon havainnointikyvystä. Usein myös ne jotka pitävät esim. suojatietä jotenkin pelottavana paikkana keskittyvät tietä ylittäessään tarkkailemaan autojen maskeja tai muuta epäolennaista sen sijaan, että aktiivisesti varmistaisivat vastapuolen huomanneen itsensä.
Tällä periaatteella on täysin luonnollista himmata vauhtia etenkin polkupyörällä liikkuessa edellä kuvatussa tilanteessa. Olit sitten väistämisvelvollinen tai et.
"Miellän toki myös polkupyörän ajoneuvoksi, mutten tässä tilanteessa tullut ajatelleeksi sitä kun kuitenkin puhuin ajoneuvoluokkien tunnistamisesta itse pyöräilijän näkökulmasta jolloin kai automaattisesti jätin pyörän pois laskuista."
Liikenteessä informaation määrä on niin suuri, ettei kukaan pysty käsittelemään siitä kuin osan. Päätöksentekoa siis rajoittaa jokaisen oma kapasitetti. Keskustelupalstalla on aikaa miettiä, mutta liikenteessä päätöksiä tehdään jatkuvasti hyvinkin lyhyen ajattelun seurauksena, hyvin usein myös ns. selkärangasta. Koska monilla on vaikeuksia mieltää polkupyörää ajoneuvoksi, etkä itsekään nyt mieltänyt asiaa oleelliseksi, saimme havainnollisen esimerkin asiasta. Jopa asian mieltäen voi haksahtaa, puhumattakaan jos ei ole asiaa koskaan sen enempää ajatellut eli toimii puhtaasti vaiston varassa ilman kunnollista käsitystä lainsäädännöstä. Sellaisilla tyypeillä ennuste on varsin huono ja niiden kommentteja saa lukea iltapäivälehtien autoilijoiden ja pyöräilijöiden välisiä suhteita käsitelevistä keskusteluista.
JEV2:n tapa on minusta parempi menetelmä kuin alkaa lainsäädännön avulla sotkea väistämisvelvollisuuksia. Joutuuhan auton ratissakin jatkuvasti arvioimaan, miten toinen osapuoli käyttäytyy. Kolmion tai stop-merkin sijoituksen periaatteenakin on se, että väistämisvelvollinen väistää ja ns. etuajo-oikeutettu varmistaa, että toinen aikoo väistää. Tästä syystä risteykseen on merkitty vain väistämisvelvollisuus, sivutiellä olevaa liikennemerkkiä voi olla päätietä ajettaessa kovin vaikea ajoissa nähdä.
Tällä kertaa oli pyöräilyn asemaa liikenteessä käsitelty piristävän neutraalilla tavalla. Kun kuitenkin huomataan, että lain tasolla pilkuntarkka sääntely on hankala toteuttaa toimivaksi, pitäisiköhän ottaa ihan uudenlainen lähestymistapa ja jättää kuljettajalle vastuuta sen sijaan, että toimintaohjeet joka tilanteessa pitäisi löytyä lakikirjasta?
Hirvivaarasta oli muutama sana ja ihan aiheesta. Hirvikanta on ollut muutaman vuoden ajan jyrkästi kasvussa, vaikka vasta nyt viralliset tilastot päivitettiin todellisuutta paremmin vastaavaksi. Paljastui, että ollaan noin 1,5-kertaisissa luvuissa siihen verrattuna, mikä virallinen tavoite on. Useampi vuosi menikin, kun metsästäjät yrittivät uskotella hirviä olevan vähemmän kuin todellisuudessa on. Siten kolarin syntyyn vaikuttava häiriötekijä on suomalainen hirvikannan hoitojärjestelmä, joka sallii meille niin ekologisesti kuin liikenneturvallisuuden kannalta ylisuuren hirvi(eläin)kannan ilman, että päätösvaltaiset tahot joutuvat ottamaan asiasta minkäänlaista vastuuta. Edes vihreät eivät uskalla asiaan puuttua, kettutyttöjen osuus jäsenistössä on liian suuri. Ilmeisesti tarvitaan metsäteollisuuden voimat, jotta asiat saadaan järjestykseen. Häpeällistä, kun jo vuonna 2006 nollavisiossa määriteltiin, että hirvikanta pitää pudottaa niin alas kuin se hirvikantaa vaarantamatta on mahdollista. Tällä hetkellä hirvikanta on viisinkertainen tuohon nähden.
Uusimmassa lehdessä mainittiin, kuinka Liikenneturva on tehnyt ansiokkaan tutkimuksen. On saatu selville, että huono sää vähentää merkittävästi ihmisten pyöräilyhalukkuutta. Samoin autoliikenteen määrä pyöräilyreiteillä ohjaa valintoja. Kypäräpakkokin vähentäisi yli viidesosan ajamista. Siihen tutkimus (tai ainakaan artikkelissa ei mainittu) ei ota kantaa, moniko nykyään vain autolla kulkevista saataisiin pyöräilyn pariin, jos siihen kypäräpakko tulisi. Ja vaikka kypärän käyttö ei yksitysiasia onnettomuuskustannuksia tuijottamalla olekaan, ollenkaan niin yksinkertainen ei asia ole kuin palstan pääjutussa väitetään. Tämä on nykyisen lain perusteluissa todettu, mutta sitkeästi pyöräilyn vastustajat sen yrittävät vaieta kuoliaaksi. Autoilun etujärjestöltä ennemmin odottaisi näkemyksiä siihen, miten autoilijoiden toimesta tapahtuvia yliajoja saataisiin vähennettyä. Nyt ollaan yhteiskunnan tavoitteiden vastaisella linjalla tavoittelemassa pyöräilyn vähentämistä.
MITÄ SE MUILLE KUULUU!
Käytänkä pyöräillessä kypärää vai en? Nämä kaikki Trafin tekemät laskelmat onnettomuuksien kustannuksista pitänevät paikkaansa.
Suomessa olemme ajaneet itseme siihen, että lähes kaiken - koulutuksen ja terveyden/sairaanhoihon - saamme yhteikunnalta ja siten olemme yhteistä omasuutta. Siksi, valitettavasti kellään ei enää ole periaatteessa mahdollisuutta kieltäytyä mistään, minkä yhteiskunta eli poliitikot yksilölle määrää. Eli pyöräilykypärät, turvavyöt, pelastusliivit ja mitä pakkokapistuksia tulevaisuus mahtaakaan tuoda tullessaan, ettei vaan yhteiskunnan kalliisti kustantamalle työmuurahaiselle sattuisi mitään. Tietotekniikka laukkaa sillä vauhdilla, että sieltä tulee varmasti lisää laitteita ja tekniikkaa pakotteiden lisäämiseen ja vanhojen käytön varmistamiseen.
Suomi on pakkojen ja sääntöjen yhteiskunta, ja sen olemme ansainneet!
Niin, miehillä esim. vyötärön ympärysmitan ollessa yli 100 cm, aiheuttaa keskivartalon alueelle kertynyt rasva huomattavaa terveyshaittaa. Sekään ei liene yksityisasia, kuten yhteiskuntamme suurin terveysriski liikkumattomuus yleensäkään.