VOLVO häntäpäässä uudessa JD laatututkimuksessa

282 kommenttia
1356710
  • NHB:"Millä tavalla Volvo on päästöissä edellä?

    TM Talvitestin mukaan ainakin NOx päästöissä Volvon ylivoima Mersuun nähden on lämpötilasta riippuen 2 - 31 -kertainen:

    https://tekniikanmaailma.fi/digilehti/042017/talviauto-2017-kylmapaastot

    NHB: "Saksalaisilla läytyy Volvoa pienempiä moottoreita ja myös dieseleitä, joiden päästöt menevät todellisessakin käytössä normein rajoihin. Volvoa sen sijaan ei näytä kiinnostavan dieselin päästöt."

    Mitäpä siihen panostamaan, kun pyyhe on heitetty kehään. Ja hyvä niin, kuten yllä nähdään.

    NHB: Viimeisessä TM:n vertailussa Volvo oli kymmenyksen Mersua janoisempi. Hybridejä ja sähköautoja tuovat markkinoille kaikki valmistajat Volvo mukaan lukien"

    On syytäkin tehdä hybridejä, koska kulutus on edelleen aitoa Volvoa. Uusi neloskone on nähty pienemmissä korimalleissa jopa talousajokisoissa sangen taloudelliseksi, mutta automaattina ajettavaa uutta S/V90 mallia tämä ei lämmitä, koska väärin päin asennetun koneen kylkeen ei pysty asentamaan alan parhaita automaatteja.

    En tiedä, onko kyse vain Aisin-Warnerin osaamattomuudesta, vai lähteekö väärin päin asennetun koneen kylkeen tehtävä moniakselinen mehulinkovaihteisto vaan tavoittamattoman suurelta takamatkalta suuremman tehohäviönsä vuoksi? Jotain kuitenkin menee pieleen, koska Volvon kulutuslukemat eivät tavoita niitä nykyajan nelosella alkavia numeroita, joilla BMW 500 ja Mercedes E-sarjalaisia ajetaan käytännön liikenteessä edullisissa olosuhteissa nelosella alkavalla keskikulutuksella.

    BMW 500 diesel, automaatti. Pohjat 4.3 on hienosti ajettu, mutta viitosen keskiavolla ajavia on useita ja BMW:n KESKIARVO on hyvin lähellä kaikkein taloudellisimman Volvokuskin vähän yli kuutosen pohjia:
    https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/6-BMW/38-5er.html?fueltype=1&constyear_s=2011&minkm=15000&gearing=1&powerunit=2

    Sitten Mersun E-sarja, diesel, automaatti. Pohjat hieman yli BMW:n, mutta silti alle viitosen nekin, ja yli 100.000 km matkan keskiarvona. Missähän "vim494" seikkailee työkomennuksella, kun auto näyttää olleen tallissa pian puolitoista vuotta? Tuo on selvästi erikoistapaus, mutta omakin autoni on jäänyt jokaisena kesänään alle 5 keskikulutukseen. Siitä tiedän itsekin, että vanhalla moottorilla ja vanhalla vaihteistollakin kahden vaihteen puuttuessa on täysin realismia ottaa keskimäärin toista litraa pois kaikkein tarkimman Volvokuskin pohjalukemista:
    https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/28-Mercedes-Benz/262-E-Klasse.html?fueltype=1&constyear_s=2011&minkm=15000&gearing=2&powerunit=2

    Ja sitten Volvo:
    https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/51-Volvo/1553-S90.html?fueltype=1&constyear_s=2016&gearing=2&powerunit=2

    Volvoja on listalla vielä varsin vähän, mutta pahalta näyttää, koska Volvo saa tällä haulla tasoitusta vain yhden tankillisen 1500 km ajomäärästä, kun muilta vaaditaan 10x määrä. Aika pahasti Volvo ottaa pataan ihan uudella mallilla vuosikymmenen alun muinasijäänteiltäkin.

    Elleivät ensimmäiset S90 kulutuslukemien kirjaajat ole poikkeuksellisen raskasjalkaisia, niin tämä näyttää siltä, että 2019 kevythybridin lisäävällä Volvolla on aivan realistiset mahdollisuudet saavuttaa BMW:n ja Mersun vuosikymmenen alkupuolen taso?

    Laittakaa nyt edes se kone oikein päin, heittäkää Aisin-Warner helvettiin ja ZF-8 tilalle, että tuo Volvon uusi neloskone saa edes mahdollisuuden siinä kisassa, mihin se on suunniteltu: kuljettamaan päältä isoa ja sisältä ahdasta koppia suhteellisen taloudellisesti. Veikkaan sen pystyvän siihen manuaalivaihtein kohtuullisen hyvin?

      
  • Kyllä täällä trollaus on aloitettu paljon aikaisemmin....
    Volvon strategiassa näkyy selkeä sähköinen irtiotto saksalaisista kilpailijoista. Audi, BMW tai Mercedes-Benz eivät kokoluokkaa isompina valmistajina voi luopua täysin perinteisestä moottoritekniikasta. Volvo on siihen sopivan pieni ja ketterä.

    http://s3-eu-west-1.amazonaws.com/purple2/www.se-makinen.fi/news/CO2-paastot_merkit_v_2013.jpg

      
  • Saksassa toimivan PA Consultingin tutkimuksen mukaan Volvo yltää päästöihin 83,1 grammaa/km vuoteen 2021 mennessä. Tämä on paras ennustelukema kaikista autonvalmistajista. Muita vähäpäästöisiä ovat Toyota (83,5 g/km) ja Renault-Nissan, mutta Volvo on näitäkin vähäpäästöisempi. Volvo siis yltää 83,1 grammaan, Daimler 102,1 grammaan ja BMW 104,7 grammaan. Nämä kaksi viimeksi mainittua Daimler ja BMW epäonnistuvat päästötavoitteen saavuttamisessa. Sen sijaan Volvon päästöstrategia on ilmeisen onnistunut.

    Teknikens Världin jutusta ote.

    "Endast tre biltillverkare anses enligt beräkningarna ligga bra till för att klara målet om 95 gram koldioxid per kilometer – Volvo, Toyota och Renault-Nissan. Volvo anses ligga absolut bäst till av samtliga biltillverkare och beräknas hamna på genomsnittet 83,1 gram per kilometer år 2021. Volvo låg på 119,2 gram under 2016."

    Linkki PA Consultingin juttuun.

    http://www.paconsulting.com/insights/the-co2-emissions-challenge/

      
  • BMWee häntäpäässä jälleen Saksan katsastustilastossa.

      
  • Kyllä täällä trollaus on aloitettu paljon aikaisemmin….
    Volvon strategiassa näkyy selkeä sähköinen irtiotto saksalaisista kilpailijoista. Audi, BMW tai Mercedes-Benz eivät kokoluokkaa isompina valmistajina voi luopua täysin perinteisestä moottoritekniikasta. Volvo on siihen sopivan pieni ja ketterä.

    Eli Volvon edelläkävijyys ja ketteryys näkyvät sinun odotuksina tulevaisuudesta. Jos Volvo olisi edellä, niin mielestäni Volvon voimalinjojen pitäisi olla nyt jotenkin erityisen taloudellisia. Jos Volvo olisi ketterä, niin Volvolla pitäisi olla jotain poikkeuksellisen kehittyneitä voimalinjoja. Nykyisellään Volvolla ei ole mitään muuta, kuin alalla tuiki tavallisia voimalinjoja, joissa on hyvin vähän mitään erikoista. Ehkä tulevaisuus tuo jotain muuta, mutta pahasti epäilen, että kilpailuasetelma ei tule olennaisesti muuttumaan.

    PA Consultingin tutkimuksen mukaan Volvo yltää päästöihin 83,1 grammaa/km vuoteen 2021 mennessä. Tämä on paras ennustelukema kaikista autonvalmistajista.

    Jaa. Paljonko arviot esimerkiksi Teslan keskipäästön olevan tuolloin?

      
  • Kumpikohan on luotettavampi tietolähde, PA Consultingin Thomas Göttle vaiko TM:n palstan NHB.

    "Volvo, från vår synvinkel, är den mest positiva (utvecklingen), säger Thomas Göttle vid PA Consulting i Tyskland.

    Han menar att Volvo inte kommer att ha några problem att nå sitt interna mål för 2021 om 103,5 gram per kilometer, speciellt inte nu när de har en uttalad strategi om att elektrifiera (elbilar, laddhybrider och 48-volts mildhybrider) samtliga nya bilmodeller med start 2019."

    Thomas Göttlen mukaan Volvolla ei tule olemaan ongelmia sisäisen päästötavoitteensa saavuttamisessa ottaen erityisesti huomioon että vuodesta 2019 lukien Volvo ei enää lanseeraa pelkällä polttomoottorilla varustettuja autoja. Merkkikohtainen päästötavoite 103,5 g/km alittuu reippaasti (83,1 g/km).

    Daimlerin yksilöllinen päästötavoite on 100,7 g/km ja BMW:n 100,3 g/km.

      
  • Osaatko kaikki ällinesi ottaa kantaa pointteihini sen sijaan, että piiloudut jonkin auktoriteetin taakse, vaikka kyseinen auktoriteetti ei edes ota kantaa pointteihini.

      
  • "Jaa. Paljonko arviot esimerkiksi Teslan keskipäästön olevan tuolloin?"

    Suomessa tuotetun sähkön keskipäästöt ovat noin sata grammaa per kilowattitunti.
    Mitkä onkaan kaivos & akkutuotannon päästöt?

      
  • "Osaatko kaikki ällinesi ottaa kantaa pointteihini sen sijaan, että piiloudut jonkin auktoriteetin taakse, vaikka kyseinen auktoriteetti ei edes ota kantaa pointteihini."

    Miksi käänsit keskustelun Teslaan vaikka kyse oli päästövertailusta Volvo vastaan saksalaismerkit ?

    Vaikka Tesla on Volvoa pienipäästöisempi, niin eihän tämä poista sitä tosiasiaa että Volvo on onnistunut päästöstrategiassaan paremmin kuin saksalaismerkit.

    Näköjään totuus kirpaisee NHB:tä niin kovasti, että hän rupeaa kääntämään keskustelun kulkua toisaalle.

      
  • "Derppa:”Jostakin syystä bemaristit eivät kirjoita omista autoistaan mitään, liekö syynä se että autot ovat ikäluokkaa BMW E39 ?”

    Onhan esimerkiksi BMW:tä ihailevan, valtakunnan virallisen Volvo-provokaattorin WhatCarin kirjoituksissa selkeä ristiriita. Kyseinen kirjoittaja ei kerro mitään omasta autostaan, mutta pitää kuitenkin omasta mielestään liian halpoja premium-autoja niin sanotusti "pirkka-hintaisina". Tekojen ja sanojen välillä on selkeä ristiriita, eli jalat ovat tukevasti irti maasta.

      
  • Miksi käänsit keskustelun Teslaan vaikka kyse oli päästövertailusta Volvo vastaan saksalaismerkit ?

    Miksi valehtelet? Et ainoastaan kirjoittanut kaikista autonvalmsitajista, vaan myös listasit yhden japanilaisen ja yhden japanilais-ranskalaisen valmistajan.

    Vaikka Tesla on Volvoa pienipäästöisempi, niin eihän tämä poista sitä tosiasiaa että Volvo on onnistunut päästöstrategiassaan paremmin kuin saksalaismerkit.

    Eihän PA-konsulenointi ole tutkinut yhdenkään strategian onnistumista, vaan he vain pyrkivät ennustamaan tulevaa.

    Näköjään totuus kirpaisee NHB:tä niin kovasti, että hän rupeaa kääntämään keskustelun kulkua toisaalle.

    Katso nyt kuitenkin ensin mitä olet kirjoitellut, ennen kuin alat sekoilemaan jotain noin typerää. Tässä toistuu nyt taas se tuttu kaava, jota ulostulosi ovat toistaneet jo ikuisuuksia. Kun kykysi eivät riitä keskustelemaan asioista, niin yrität viedä keskustelut henkilökohtaisuuksiin, muttet kykene edes siihen.

      
  • "Miksi valehtelet? Et ainoastaan kirjoittanut kaikista autonvalmsitajista, vaan myös listasit yhden japanilaisen ja yhden japanilais-ranskalaisen valmistajan."

    Miksi et itse selvitä oliko Tesla tuossa vertailussa mukana ?

    "Eihän PA-konsulenointi ole tutkinut yhdenkään strategian onnistumista, vaan he vain pyrkivät ennutamaan tulevaa."

    Näin varmaan on asianlaita.

    "Katso nyt kuitenkin ensin mitä olet kirjoitellut, ennen kuin alat sekoilemaan jotain noin typerää."

    Otit Teslan puheeksi ilmeisesti siksi että haluat selviytyä väittelyn voittajana tässäkin keskustelussa.

      
  • "Tässä toistuu nyt taas se tuttu kaava, jota ulostulosi ovat toistaneet jo ikuisuuksia. Kun kykysi eivät riitä keskustelemaan asioista, niin yrität viedä keskustelut henkilökohtaisuuksiin, muttet kykene edes siihen."

    Ilmeisesti käänsit keskusteluun Teslaan koska olet patologinen narsisti joka ei kestä totuutta. Tämä ei ole henkilökohtaisuuksiin menemistä vaan tämä on fakta.

      
  • Miksi et itse selvitä oliko Tesla tuossa vertailussa mukana ?

    En selvittänyt tuollaista, koska sinä et rajannut väitettäsi vertaluun, vaan kirjoitit kaikista autonvalmistajista. Sitten muutit väitteesi saksalaisiin valmistajiin ja nyt puhutkin vertailussa mukana olossa. Siirtelet maalia joka viestissä.

    Otit Teslan puheeksi ilmeisesti siksi että haluat selviytyä väittelyn voittajana tässäkin keskustelussa.
    Ilmeisesti käänsit keskusteluun Teslaan koska olet patologinen narsisti joka ei kestä totuutta. Tämä ei ole henkilökohtaisuuksiin menemistä vaan tämä on fakta.

    Otin Teslan esille, koska tuo esimerkki osoitti alkuperäisen väitteesi vääräksi. Sinä et näköjään pysty sulattamaan tuota faktaa ja ulostat tuollaisia lapsellisuuksia koko ajan. Onko tosiaan liian vaikeaa pysyä asiassa?

      
  • Eli tässä on tämä minun suuri virheeni. Kirjoitin näin:

    "Tämä on paras ennustelukema kaikista autonvalmistajista."

    Minun olisi pitänyt kirjoittaa näin (olisi siis pitänyt tajuta se että NHB ajattelee kaikkia maailman autonvalmistajia):

    "Tämä on paras ennustelukema kaikista niistä autonvalmistajista jotka olivat tutkimuksessa mukana."

    Erittäin mielenkiintoista on myös miettiä sitä syyllistyinkö valehteluun, kuten NHB väitti. Eli oliko tarkoituksenani antaa tahallisesti väärä kuva, jonka mukaan Volvo voittaa päästöissä jopa sähköautojen valmistajan Teslan. NHB:n mielestä teko oli tahallista valehtelua. Omasta mielestäni en ole valehdellut tässä asiassa, vaan nimimerkki NHB saivartelee ja yrittää irroittaa kirjoittamani lauseen asiayhteydestään.

      
  • 740 GLE: "Laittakaa nyt edes se kone oikein päin, heittäkää Aisin-Warner helvettiin ja ZF-8 tilalle, että tuo Volvon uusi neloskone saa edes mahdollisuuden siinä kisassa, mihin se on suunniteltu: kuljettamaan päältä isoa ja sisältä ahdasta koppia suhteellisen taloudellisesti. Veikkaan sen pystyvän siihen manuaalivaihtein kohtuullisen hyvin?"

    Asiaa, Volvo pärjäisi pitkittäiskoneilla ja kunnon automaatilla. Halpaan on Geely pakottanut. Nyt nämä S/V90 mallit ovat vähän kuin aikanaan poikittaiskoneella ollut Datsun 100A. Etuvedon vetoakselitkin olivat eri pituisia.

      
  • "Suomessa tuotetun sähkön keskipäästöt ovat noin sata grammaa per kilowattitunti.
    Mitkä onkaan kaivos & akkutuotannon päästöt?"

    Vähän karkaa aiheesta, mutta kyllä bensiinin/dieselin tuotannollekin päästöjä kertyy - yleensä muistetaan kyllä mainita nämä sähköntuotannon päästöt ja ynnätä ne sähköautojen kokonaispäästöihin, mutta harvemmin näkee vastaavaa laskelmaa polttomoottoriauton kokonaispäästöissä. Varmaan tähänkin oppineet pystyvät tarkat luvut antamaan.

    Esim. Suomi ostaa n.90% raakaöljystä Venäjältä. Olettaisin että öljy ostetaan lähimmistä tuotantolaitoksista länsi- ja pohjoissiperiasta kuljetuskustannusten minimoimiseksi. Yleisin reitti raakaöljyn kuljettamiseen näiltä mainituilta siperian öljykentiltä on joko rautatieyhteys tai kiinteä öljyputkiyhteys joko Vienanmeren tai Barentsinmeren öljysatamiin, josta sitten öljytankkerilla (juuri niillä "pienipäästöisillä" valtamerialuksilla joista oli taannoin juttua YLEn dokumentissa) Pohjanmeren kautta itämerelle ja sieltä esim. Porvoon/Naantalin öljynjalostamolle (näillä paikkakunnilla mm. Nesteen öljynjalostamot). Tämän raakaöljyn kuljetuksen lisäksi on mukaan laskettava myös raakaöljyn tuotannon/jalostuksen tuottamat päästöt sekä valmiin ajoneuvoihin soveltuvan polttoaineen "kuljetuksen pumpuille" aiheuttamat päästöt, eli ei se ihan päästöittä tuo bensiini/diisselikään valmistu edes Suomessa.

    Kaivos/akkutuotannon päästöt toki kiistämättä kasvattavat sähköautojen kokonaiselikaaripäästöjä - Essonbaarin arvioita kokonaisvaikutuksista löytyy eri keskustelupalstoilta ihan riittävästi, joten tuossapas linkki tuulilasin viimeviikolla referoimaan MIT:n tekemään tutkimukseen (jos on joltakulta jäänyt huomaamatta).
    http://www.tuulilasi.fi/uutiset/tutkimus-iso-sahko-tesla-tuottaa-vahemman-paastoja-kuin-pieni-bensa-fiesta

      
  • Erittäin mielenkiintoista on myös miettiä sitä syyllistyinkö valehteluun...

    Se on selvää, että maalisi siirtyi kaikista autoista saksalaisten kautta vertailussa olleisiin. Oliko, se sitten tahallista vai tahatonta on kysymys, johon vain sinä tiedät vastauksen, jota en tosiaankaan halua kuulla. Tuo on itse asiassa erittäin mielenkiinnontonta jauhamista, johon tehokkaasti ohjaat keskustelut aivan liian usein. Ensimmäinen epämieluisa fakta ja muuta ei tarvita.

      
  • Tässä on tämä alkuperäinen tekstini. Josta seurasi lähihistorian suurin saivartelu Tekniikan Maailman keskustelupalstalla. Tällaisen saivartelun kohteeksi joutuneena voin vain todeta että todellisuus on tarua ihmeellisempää.

    "Saksassa toimivan PA Consultingin tutkimuksen mukaan Volvo yltää päästöihin 83,1 grammaa/km vuoteen 2021 mennessä. Tämä on paras ennustelukema kaikista autonvalmistajista. Muita vähäpäästöisiä ovat Toyota (83,5 g/km) ja Renault-Nissan, mutta Volvo on näitäkin vähäpäästöisempi. Volvo siis yltää 83,1 grammaan, Daimler 102,1 grammaan ja BMW 104,7 grammaan. Nämä kaksi viimeksi mainittua Daimler ja BMW epäonnistuvat päästötavoitteen saavuttamisessa. Sen sijaan Volvon päästöstrategia on ilmeisen onnistunut."

      
  • Derppa:"PA Consultingin tutkimuksen mukaan Volvo yltää päästöihin 83,1 grammaa/km vuoteen 2021 mennessä"

    Toivottavasti onnistuu, koska tuo olisi hieno parannus nykyisin Volvomaisen rumiin päästöihin, niin CO2 kuin muidenkin päästöjen suhteen. Muutosta tarvitaankin, koska nykytilanne on pari sukupolvea saksalaisia jäljessä, eikä kevythybridi riitä kuin vasta saavuttamaan kuluvan vuosikymmenen alun tason.

    Saksalaisvalmistajien haasteena on kuinka siirtyä polttomoottorista ainakin osin sähköiseen voimalinjaan taloudellisesti kannattavalla tavalla EPSin ja osingon kärsimättä.

      
  • ZeiMZei:"Vähän karkaa aiheesta, mutta kyllä bensiinin/dieselin tuotannollekin päästöjä kertyy"

    Well-to-wheel ja pump-to-wheel menevät keskusteluissa sekaisin niin usein, että pelottaa etteivät kaikki keskustelijat oikeasti hahmota käsitteiden eroa?

    Eikä sitä, että yhteiskuntaa ja luontoa kiinnostaa ensimmäinen ja yksittäistä ostajaa jälkimmäinen.

    Logistiikkaan liittyen ennen Suomen raakaöljyn tuonnin volyymin määräsi dieselin ja kevyen polttoöljyn kulutuksemme. Siksi muutenkin ylijäämäisen bensan jatkaminen pontikalla on alkoholin väärinkäyttöä. Sen sijaan Nesteen ja UPM:n biodieselprosessit osuvsat juuri oikeaan kohtaan. Ne vähentävät omalla nyt jo merkittävällä osuudellaan sekä raakaöljyn tuontia että hukkabensan vientiä.

    Myös auton ja autoja valmistavan yrityksen arviointi kannattaa erottaa toisistaan. Tesla Model S on saapumassa hintaluokkaan, jossa minun argumenttini "puolet Teslan hinnasta maksaa osinkoina koko vuoden polttoainelaskun" ei enää kestä. Auto on muutamine puutteineenkin (ei, rangessa ja latauksessa EN näe ongelmaa) houkutteleva. Mutta onko yhden kvartaalin kirjanpitokikkailua lukuunottamatta koko historiansa ajan tappiollista firmaa olemassa minun autoni aikajänteellä?

      
  • "Toivottavasti onnistuu, koska tuo olisi hieno parannus nykyisin Volvomaisen rumiin päästöihin, niin CO2 kuin muidenkin päästöjen suhteen. Muutosta tarvitaankin, koska nykytilanne on pari sukupolvea saksalaisia jäljessä, eikä kevythybridi riitä kuin vasta saavuttamaan kuluvan vuosikymmenen alun tason."

    Volvon malliston Co2-lukema vuodelle 2016 oli 119,2 g/km. Esimerkiksi Mercedeksen vastaava lukema oli 128,3 g/km. Myös Audilla ja BMW:llä oli korkeampi päästötaso kuin Volvolla vuonna 2016.

      
  • En ole seurannut valmistajien koko malliston keskikulutusta, koska se ei kerro yhdestäkään mallista mitään. Silti arvaan, että myös Fiat lienee tässä vertailussa vahvoilla. Riittääkö sinulla äLLiä ymmärtämään miksi?

    2019 tähtäävä Press release oli taitava veto ja Volvo sai sillä paljon positiivista julkisuutta. Nyt tarvitsee enää lunastaa annettu lupaus.

      
  • 740 GLE juuri näin kuten edellä kerrot ja peräät muutamilta äLyllä kehuskelleelta ymmärrystä mistä tämä Volvolle edullinen ennuste johtuu. Volvon julistuksesta tulevaisuuden polttomoottorien alasajosta siitähän se. Toinen juttu on sitten tosiaan saako tuon tuolla aikavälillä toteutettua, nyt ovat kuten osuvasti toteat tilanteessa jossa ei ole kehumista "nykytilanne on pari sukupolvea saksalaisia jäljessä, eikä kevythybridi riitä kuin vasta saavuttamaan kuluvan vuosikymmenen alun tason."

    Ennusteet ovat tosiaan vain ennusteita. BMW ja MB toimivat tavalla jolla ovat ennenkin toimineet edelläkävijöinä ollen Volvon tavoitteita edellä kaiken aikaa. Tulevaisuudessa vasta näemme miten Volvo onnistuu BMW:n ja MB:n onnistumista tuskin kukaan epäilee. Raha ratkaisee ja sen käyttö eritoten. 740 GLE:n järjen käyttö on kyllä ihailtavaa ilman kerskumista kokonaisvaltainen ajattelu ja siitä päätelmien tekeminen olisi suotavaa myös niille jotka äLLillä kehuskelevat.

    Hyvää itsenäisyyspäivää 100 vuotiaan Suomen kunnioitettavaa kulkua eteenpäin juhliessa, ympäri hienoa vapaata maatamme.

      
  • Fiatin vuoden 2016 päästötaso on 116,4 g/km. Näköjään erityisen hyvin pärjää esimerkiksi Toyota, jonka vuoden 2016 päästötaso on niinkin alhainen kuin 105,50 g/km. Renaultin päästöarvo on myös alhainen, 104 g/km. Lähteenä "The International Council on Clean Transportation 2017."

    http://www.theicct.org/publications/co2-emissions-new-passenger-cars-eu-car-manufacturers-performance-2016

    Oppineisuus ja sivistyneisyys keskustelupalstalla tarkoittanee lähinnä sitä, ettei kirjoittaja keksi juttuja omasta päästään eli ei kirjoittele mitä sylki tuo suuhun.

    Mitä Volvoon tulee, niin Volvon nykyiset päästöt ovat 119,2 g/km. Volvon vuoden 2021 päästötavoite on 103,50 g/km. Kyllä saa melkoinen peruspessimisti olla, jos kuvittelee etteivät Volvon päästöt alenisi viidessä vuodessa (2017 - 2021) edes tuota 15,7 g/km.

    Saksassa toimivan PA Consultingin tutkimuksen mukaan Volvo yltää päästöihin 83,1 grammaa/km vuoteen 2021 mennessä. Eli tutkimuslaitos ennustaa että Volvo alittaa jopa 20 grammalla/km tuon yksilöllisen päästötavoitteensa.

      
  • Hyvää itsenäisyyspäivää! Olettepas saaneet melkoisen keskustelun aikaiseksi! Ainekset on selkeästi myös "väitöskirja" puolelle. Kaikkien edellä mainittujen merkkien osalta voi todeta, että sitä pitää pyrkiä valmistamaan normien puitteissa, mitä ihmiset ostaa. Paremmuudesta en ota mitään suoraa kantaa, kun kaikilla on mielestäni aivan oikeasti hyvät ja huonot puolensa- eri mallien puitteissa.

    Ruotsalaisille nostan edelleen hattua- vuosikymmenestä toiseen joko omilla tai muiden rahoilla he osaavat kehittää ja valmistaa hyviä ja turvallisia sekä ergonomialtaan erinomaisia kumipyörillä kulkevia ajoneuvoja, joita sitten isommat ostaa pois (mukana erityisesti myös raskas liikenne). Tuohon vetotapojen voiman välittymiseen löytyy vuorostaan erilaisia mielipiteitä. Kaikki ei perustu voimansiirron "suoruuteen". Takavedolla on pitkä "siirtymä" ja kaiken lopuksi perä (kulmavaihde) se on sielläkin vastassa. Kyse on enemmän voimansiirron kokonaistoteutuksen onnistumisesta ja siinä on Volvolla ollut vähän vaihtoehtoja tarjolla- AW ei ole pitkittäisten tomaattien kanssa aivan samalla viivalla.

    Edellä mainittu voi olla vetotavan ja kulutuksen (kenen ajoissa ne desit merkitsee) yhteydessä se ratkaiseva tekijä auton valinnassa. Toisaalta samaan hintaan saatavat pohjolassa toimivat turvavarusteet ja talvimukavuutta lisäävät varusteet edullisemmin ovat kääntäneet aika monen kelkan. Näin ainakin ammattiajoissa. Kaikilta merkeiltä toivoisi vain jo oikeasti markkinoille vähän kuluttavia lataushybridejä eri koriversioihin, joissa olisi huomioitu myös talvi. Kokemukset erään aasialaisen merkin 0-asteessa polttomoottorin pakkokäynnistymisestä 5 km matkalle, jotta kabiiniin saisi lämpöä, ei oikein vakuuttanut. Tämä ei toivottavasti ole käytäntö kaikilla.

      
  • Nelipyttyisten dieselmaastureiden kulutukset menivät näin Autobildin testissä. Audissa ja Volvossa olivat samat tehot 190 hp, ja Audi kiihtyi 0,4 sekuntia Volvoa nopeammin 0 - 100 km/h. Mersun tehot olivat 204 hp. Mersu kiihtyy hyvin nollasta sataan eli 7,8 sekunnissa.

    Audi Q5:

    Sportverbrauch 9,9 l/100 km
    Testrunde 7,2 l/100 km
    Sparverbrauch 5,6 l/100 km

    Mercedes GLC:

    Sportverbrauch 10,6 l/100 km
    Testrunde 7,4 l/100 km
    Sparverbrauch 5,5 l/100 km

    Volvo XC 60:

    Sportverbrauch 8,8 l/100 km
    Testrunde 6,5 l/100 km
    Sparverbrauch 5,2 l/100 km

      
  • Tuo testi ei kerro mitään! Muutama desi sinne tänne on aivan sama jos auto on semmoinen joka häviää muissa kohdissa joka osa-alueella! Epäilen tuota kulutustestiä, että Volvo on tunnetusti manipuloinut tuloksia! WhatCarilla on näkemystä oikeista autoista. Samoilla linjoilla olen.

      
  • Vaihdelaatikoista kun oli puhe niin Ruotsin Automotorsportin mukaan Mercedes GLC 350e - hybridin vaihdelaatikon kalibrointi on epäonnistunut. Siirtyminen sähkövedosta bensavetoon (ja vice versa) on nykivää, kun taas Volvon hybridissä siirtyminen sähkövedosta bensavetoon on erittäin sujuvaa. Yhden ajopäivän aikana tällaista siirtymisiä sähkövedosta bensavetoon (ja vice versa) on lukuisia.

    Ja kun vekslataan parkkipaikalla, eli vuoroin pakitetaan ja vuoroin ajetaan eteenpäin, niin Mercedeksen vaihdelaatikko pysähtyy miettimään vaihtoja useiksi sekunneiksi. Tämä on erittäin häiritsevää tilanteessa jossa autoa joudutaan siirtämään edestakaisin ahtaalla parkkipaikalla (flerpunktssvängar). Volvossa ei tällaisia ongelmia ole. Automotorsport kirjoittaakin näin: "Detaljen som gör Volvo XC 60 till en överlägsen laddhybrid jämfört med Mercedes GLC."

    "En detalj som är viktig att få till rätt i en hybridbil är övergången mellan el- och bensindrift. För några år sedan var det ganska vanligt att det kunde uppstå ett litet hopp eller ryck i den övergången. Det börjar bli mindre vanligt, men det förekommer fortfarande.

    Och för dig som tycker det är en liten och oviktig detalj att klaga på – det är det inte. Övergången mellan el- och bensindrift görs ofta flera gånger på varje resa, varje dag, och en bil som kostar så mycket som en laddhybrid gör idag ska inte dras med sådana problem. Det tyder på att ingenjörerna tvingats ta genvägar i utvecklingen.

    Ett exempel på det är Mercedes GLC 350 e. I auto motor & sports senaste test klagar testlaget på att växellådan inte kalibrerats bra nog och på att övergången mellen bensin- och eldrift är ryckig.

    Det kan ta flera sekunder för växellådan att gå över mellan att köra framåt och att backa. Det blir jobbigt i flerpunktssvängar. Men viktigare är att konkurrenten Volvo fått till själva övergången mellan el- och bensinläget betydligt bättre.

    "Vi imponeras återigen av hur otroligt väl Volvo har lyckats med XC60 T8. Den är ett under av lättanvänd smidighet. el- och bensindrift blandas omärkbart och kraftleveransen är jämn utan ryck eller tveksamheter i hela registret", står det i testet."

    http://www.mestmotor.se/recharge/artiklar/nyheter/20171205/detaljen-som-gor-volvo-xc60-till-en-overlagsen-laddhybrid-jamfort-med-mercedes-glc/

      
  • Mitä jos hakisit vertailisit Volvon ja Mersun saman aikakauden moottoreita? Joskushan ylpeänä esittelit vertailua jostakin kaukaisesta maasta, jossa oli vielä myynnissä vanha korimallikin Mersusta. Taitaa olla epätoivo aika suurta, kun joudut turvautumaan toistuvasti tuollaiseen.

    Mitä tulee hybrideihin, niin onhan se kiva, että Volvon hybridiä on nopeaa pyritellä parkkipaikalla, mutta itseäni kyllä tympisi aika tavalla se, ettei Volvon sähköteho paljon muuhun riitä. Paljon halvemmallakin saa hybridejä, joissa sähkötehoa riittää aivan eri malliin.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit