Uusissa autoissa huonommat valot kuin vanhoissa

223 kommenttia
124678
  • Nyt kun vielä keksisi, mihin laseria tarvitaan? Yhden valolähteen Laser ei adaptoidu yhtä hyvin kuin monen valolähteen LED-matriisi, josta saadaan niin paljon valoa kuin tarvitaan.

    Audi kuitenkin puhuu nopeammasta ja tarkemmasta säädettävyydestä tuon laserinsa yhteydessä. Keilan suuntaamisen, pidentämisen ja leventämisen lisäksi laserin matriisin tarkkuus on kertaluokkia suurempi kuin tavallisten led-valojen. Tulevaisuuden visiota esittelevässä videossa esimerkiksi laserilla kirjoitellaan STOP-viesti jalankulkijan eteen ja piirrellään auton vaatima väylä kapenevalle tielle. Myös kohteiden valaisu tiellä pitäisi olla huomattavasti tarkempaa.

    http://www.audi.com/en/innovation/design/light_years_ahead.html

    Se ainakin on selvää, etteivät tuollaiset linkisi160 wattia ottavat lisäpitkät ole vaihtoehto monestakaan syystä.

    Niinpäs onkin. Kun (Velarin) LED-matriisi on noin hyvin hallinnassa, ihmetyttää vähän, miksi lähivalot piti katkaista 30 metriä liian aikaisin?

    Olisiko tuohon syynä se, että kalliimmille lisävarusteisille led-valoille pitää tehdä tilaa.

      
  • @NHB: suurtehoLEDit linkitin osoittamaan, että LEDien teho, jota epäilit aiemmin on jo tänään täysin riittävä kaikkiin järjellisiin ja suurimpaan osaan järjettömistäkin käyttötarkoituksista. Valotehon vuoksi laseria ei siis tarvita.

    Jos säädettävyys paranee, niin se on tietenkin riittävä perustelu.

    Eri valotekniikoiden mahdollisuudet ovat jo aikoja sitten ylittäneet kaikki järjelliset tarpeet, mutta silti valmistajat eivät saa valitsemansa tekniikan mahdollistamia kunnollisia valoja asennetuksi tuotteisiinsa. Siksi en enää usko mainostekstejä, vaan ainoastaan omien silmieni ja luksimittarin havaintoja siitä valaistuksesta, mitä valmistajat oikeasti asentavat.

    Minulle ei enää riitä se, että laservaloilla on mahdollista tehdä tehokkaat ja hyvin adaptoituvat valot. Laservalojen hienoista ominaisuuksista on hyötyä vasta sitten JOS joku autonvalmistaja alkaa asentaa sellaisia autoihinsa.

    Olen erittäin mielelläni positiivisesti yllättynyt, jos seuraava teknologiamurros auton valoissa tuo tielle ja tien sivuun lisää valoa eikä pelkkää kallista bling-blingiä jolla ei taaskaan näe kunnolla. Mutta nyt on huijattu jo niin monta kierrosta, että keisarin uudet entistä olemattomammat vaatteet eivät vaan riitä.

      
  • Suurteho-LED:it löytynevät suurtehourheilusedaneista aina keulilla?

      
  • Hyviä kommentteja. Mutta niin kauan kuin valoteho (määrä) rajataan 2000 lumeniin, koska autoon ei haluta laittaa valojen pesureita, on ihan turkaisen yhdentekevää millä teknologialla tämä liian pieni valomäärä tuotetaan. Samaa mieltä toki siitä, että lähi- ja kaukovalojen pitää toimia järkevästi yhdessä. Huonot lähivalot yhdistettynä hillitömiin apupitkiin aiheuttavat mielenkiintoisia tilanteita.

    Mistä en ole joidenkin kirjoittajien kanssa lainkaan samaa mieltä on, etteikö Etelä-Suomessa tarvitsisi kunnon pitkiä. Ehkä ei, jos tykkää ajaa moottoritiellä lähivaloilla hirven tömähdystä sokkona odotellen.

    Autotehtailla menee näissä markkinointi ja tuotekehitys niin pahasti sekaisin, että TM:n tapaiset julkaisut ovat ainoa tapa saada asiallista tietoa todellisesta suorituskyvystä. Valitettavasti kaikkien valmistajien kaikkia variaatioita ei saada testattua. Vaikkapa ne Velarin laserit kiinnostaisivat kovasti, mutta jonkun pitäisi sellaiset ostaa, jotta TM pääsisi lamput mittaamaan.

    Käytännön esimerkkinä omassa Eemelissäni on tuoreimmat ja kalleimmat ILS-tuikut mitä Daimler haluaa tähän autoon asentaa. Näillä merkkivaloilla ei suomalaisessa talvisäässä tee yhtään mitään. Valaisimet ovat kirjaimellisesti täyttä kuraa, monessakin mielessä. Kura muuten ei ole mikään erityisen suomalainen ilmiö pelkästään. Tunnen lähinnä pyhää raivoa maahantuojan edustajan kehuessa näitä himmentimimiä blogissaan: http://blogi.veho.fi/valoa-pimeyteen/
    Autoon saa kyllä 600+ hevosvoimaa helpottamaan etenemistä 4-tiellä, mutta ajovaloja siihen ei ole mahdollista ostaa. Täysin järjetön tilanne.

    Asiaan liittyen: kuinka autotehtaat keräävät palautetta ja ideoita asiakkailtaan? Siis oikeasti. Myyjät nyt ainakaan eivät ole oikea kanava. En muista missään nähneeni tällaista kanavaa tai keskustelua.

      
  • Sadasta uudella tavalla testatusta autosta vain neljä sai ajovaloluokituksen ”hyvä”. 40 luokiteltiin ”huonoiksi”.

    Keskikokoisista autoista vain yksi, Toyota Prius V, sai hyvä-luokituksen.

    Sen sijaan esimerkiksi BMW:n kolmossarjan autojen lähivalojen kantamaa IIHS moitti huonoksi.

    Katumaastureissa yli puolessa valot luokiteltiin huonoiksi. Vain Hyundai Santa Fe ja Volvo XC60 olivat hyviä, surkeisiin taas kuului Kia Sorento.

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tormaystestijatti-haukkuu-autojen-valot-eivat-valaise--mutta-haikaisevat/WtYPP4kH?ref=iltalehti:15eb&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal

      
  • Kauppalehti veti sitten 40:nen muun huonon joukosta häpeäpaaluun vain BMW:n 3-sarjan.

      
  • Onhan se bmweelle hyvä suoritus kun pääsee neljänkymmenen huonoimman listalle.

      
  • Mistä näitä trolleja aina vaan riittää? Kovasti näyttää kiinnostavan jenkkimallien valot Suomen teillä, vaikkei niitä autoja saa edes rekisteriin täällä noilla valolaitteilla.

      
  • Juuri niin, monia malleja myydään amerikoissa vielä jopa perus-hehkulampuilla, mainitsemillasi trolleilla ei ole käsitystä markkina-alueiden eroista.

    Jos huippuvaloja halutaan, ainoa vaihtoehto on Audi/BMW -laservalot!

      
  • Kauppalehden jutussa siis todettiin että uusien autojen valot häikäisevät, tämä ilmeisesti koskee erityisesti näitä adaptatiivisia valoja.

    Luin Vi Bilägaren koeajon BMW X3:sta. Vi Bilägaren jutun mukaan BMW X3:n valot häikäisivät vastaantulijoita kaikkein eniten tähän mennessä testatuista autoista. Testaaja joutui valosotaan vastaantulevien autojen kanssa, koska nämä luulivat että BMW:ssä oli pitkät päällä.

    Tästä asiasta on seikkaperäinen selostus lehdessä.

    "Min första tanke var att polisen hade ställt upp en kontroll någonstans lite längre fram längs vägen. Var och varannan bilist blinkade med helljuset åt mig när vi möttes. Så småningom insåg jag att mina medtrafikanter inte blinkade av missriktad hjälpsamhet utan av brinnande irritation över att bli bländad av X3:ans adaptiva strålkastare.

    I takt med att mörkret föll över gästrikeskogarna blev helljusblinkningarna allt mer irriterande. När ens mottrafikanter dessutom hade feta extraljus monterade så sved det rejält i näthinnorna innan jag hann blända tillbaka och därmed visa att jag inte körde på helljus. Vi har tidigare upplevt liknande symptom från andra bilar med adaptiva LED-ljus men lika illa som i BMW X3 har det nog aldrig varit. Vi har bett BMW undersöka om testbilens ljus varit feljusterade men ännu inte fått något besked.

    Ljuskriget solkade tyvärr en del av trivseln på min resa i den tredje generationen av BMW:s mellanklassuv. Synd, för annars är nya X3 en riktigt trevlig bil! Bullret är väl dämpat, fjädringen för det mesta komfortabel och förarmiljön tillhör marknadens bästa. Motorn morrar käckt vid acceleration men blir aldrig påträngande. Jag provkörde på dubbfria vinterdäck som möjligen hjälpte till för inte ens den grövsta asfalt gjorde däcken särskilt högljudda."

    (Toivottavasti en kirjoittanut mitään väärin BMW:stä.)

      
  • Kauppalehden jutussa siis todettiin että uusien autojen valot häikäisevät, tämä ilmeisesti koskee erityisesti näitä adaptatiivisia valoja.

    Ei tuo toiminto ole edes sallittu siellä... Liittovaltiotion laki tuntee vain pitkät ja lyhyet valot, eikä mitään siltä väliltä.

      
  • whatcar:Jos huippuvaloja halutaan, ainoa vaihtoehto on Audi/BMW -laservalot!"

    ROTFLMAO!!!

    Tätä on nyt yritetty eri tekniikoilla jo sen verran monesti, että nyt eivät suuret lupaukset ja markkinointivideot ilman mittaustietoja enää riitä. Minä uskon vasta kun näen.

    Kunpa nyt saataisiin 5 luksin käyrä työnnetyksi EDES vaatimattomasti 285 metriin, joka Trafin simulaation mukaan mahdollistaisi 100 km/h ajonopeuden myös talvitiellä, missä sallittua:

    http://extrat.liikenneturva.fi/pysahtymismatka-auto/fi/

      
  • "Ei tuo toiminto ole edes sallittu siellä… Liittovaltiotion laki tuntee vain pitkät ja lyhyet valot, eikä mitään siltä väliltä."

    Oli miten oli, mutta Vi Bilägare kirjoitti että adaptatiivisillä valoilla on taipumus häikäistä vastaantulijaa, Amerikassa kai on muut perusteet sille että valot häikäisevät.

    Adaptatiivisten valojen tarkoitus kai ei ole että ne aiheuttavat Star Wars - tyylisen valosodan maanteillä ?

      
  • Intelligenstest: Min första tanke var att polisen hade ställt upp en kontroll någonstans lite längre fram längs vägen. Var och varannan bilist blinkade med helljuset åt mig när vi möttes.

    Om det är verkligen sant, då menar det att man behöver Ray Bans när man kör en sådan bil i Norrbotten där varandra bilist har det normala helljusbatteriet med 3 NBB Alpha xenon. Två breda och en pencilmodell i mitten som når circa elvahundra meter. Tack och hej!

      
  • Intelligenstest: Amerikassa kai on muut perusteet sille että valot häikäisevät.

    En tiedä millä perusteella tuota on mitattu, mutta se ei ole mikään uutinen, että LED valomatriiseissa on usein enemmän hajavaloa kuin yhdestä valolähteestä heijastettavissa perinteisissä umpioissa valolähteestä riippumatta.

    Lisävaloja tehdään selvästi autonvalmistajien vakiovaloja paremmin valokuviota optimoiden. Siitä huolimatta LED valaisinten valokuvion hallinta tuottaa selviä vaikeuksia. En ole noita kovin monia vielä mitannut, mutta selvästi suuremmasta valovirrastaan huolimatta ne tuhlaavat tehoylivoimansa pitkin puiden latvoja, ja tielle auton eteen 200 metrin mittauspisteeseen tulee valoa selvästi vähemmän kuin paljon vaatimattomamman tehoisista perinteisistä xenonvalaisimista.

    LEDin vahvuus on säädettävyys, jolla tuo haittapuoli pitäisi saada hallintaan.

      
  • PiiJei: Mutta niin kauan kuin valoteho (määrä) rajataan 2000 lumeniin, koska autoon ei haluta laittaa valojen pesureita, on ihan turkaisen yhdentekevää millä teknologialla tämä liian pieni valomäärä tuotetaan.
    Aivan. Kun valoteho rajataan pariin halogeenilamppuun, on peli menetetty luovutusvoitolla ennen alkuvihellystä.

    PiiJei:Käytännön esimerkkinä omassa Eemelissäni on tuoreimmat ja kalleimmat ILS-tuikut mitä Daimler haluaa tähän autoon asentaa. Näillä merkkivaloilla ei suomalaisessa talvisäässä tee yhtään mitään.
    Sattumoisin ajoin eilen uutta W205 ILS LEDein ja tykkäsin kyllä niiden toiminnasta. Noissa valoissa on paljon hyvää, jopa ylivoimaista omankin autoni xenon ILS valoihin verrattuna. LEDin säädettävyys on vaan ylivoimainen yhteen xenonmollukkaan verrattuna. LED ILS kiertelee hienosti edellä ajavan tai vastaantulevan auton ympärillä havaitun kohteen silti varjostaen niin ettei kukaan protestoi, vaikka kaukovalot painuvat edellä ajavan varjossa olevan auton ohitse molemmilta puolilta.

    Mutta kun se 2000 lumenia on vaan aika pimeää ja sitäkin on aika lyhyesti. Nyt kun LEDejä on opittu säätämään, voisiko niihin lopultakin laittaa myös valot päälle?

    Hyvä tavoite vapaassa tilassa olisi tuossa Vehon mainosblogin kansikuvan SL 500:n keulassa oleva neljän viuhka Cibie Oscareita. Jos ei LEDeillä saa samaa kaukovaloa kuin 40 vuotta vanhoista halogeenilampuista, niin MIEHET VAIHTOON!

      
  • "Om det är verkligen sant, då menar det att man behöver Ray Bans när man kör en sådan bil i Norrbotten där varandra bilist har det normala helljusbatteriet med 3 NBB Alpha xenon. Två breda och en pencilmodell i mitten som når circa elvahundra meter. Tack och hej!"

    Polisen borde bestraffa de trafikanter som bländar andra bilister med extrastarka ljus . . . .

    Ja MTV kertoo että monissa autoissa on valojen suuntaus pielessä jo tehtaan jäljiltä.

    https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/uusien-autojen-led-valoille-taystyrmays-valaisevat-huonosti-haikaisevat-muita/6718454#gs.aEdpGz4

      
  • Pitkästä aikaa on tullut ajettua pimeän aikaan kaupungin ulkopuolella. Täytyy todeta että jossain uusissa autoissa on lähivalot jotka häikäisevät todella pahoin vastaantulevaa. Näitä on harvassa mutta on kuin valot olisi väärin säädetty. Autossani on uudet Philips White Vision xenon-polttimot ja ovat todella hyvät.

      
  • Tässä nyt vaihteeksi ajellut näillä Eemelin ILS:eillä Lapin teillä. Sen verran pitää ottaa aikaisempaa pärräämistäni takaisin, että valkoisten hankien reunustamilla teillä näillä kyllä pärjää. Erityisesti oikean reunan valokeila on toimiva. Muuhun liikenteeseen valo sovitetaan aika hienosti.

    Mutta silti valon määrä on liian pieni, ja allekirjoittaneen murina alkaa taas lisääntyä sunnuntaina jossain Oulun eteläpuolella.

      
  • 740GLE:

    "Lisävaloja tehdään selvästi autonvalmistajien vakiovaloja paremmin valokuviota optimoiden. Siitä huolimatta LED valaisinten valokuvion hallinta tuottaa selviä vaikeuksia. En ole noita kovin monia vielä mitannut, mutta selvästi suuremmasta valovirrastaan huolimatta ne tuhlaavat tehoylivoimansa pitkin puiden latvoja..."

    Vastaantulijoiden lisävaloja seuraamalla tehnyt saman havainnon, led-lisävalot ovat kyllä silmiinpistävän kirkkaita, mutta valokuvio taitanee olla jopa heijastinumpiolla toteutettua xenon-lisävaloa heikompi.

    Kun olet 740GLE selvästikin lisävaloihinkin vihkiytynyt, niin onko tullut kaupan hyllyllä vastaan yhtään sellaista linssiumpiolla toteutettuna? Linssiumpiohin näyttävät pystyvän rakentamaan tarkan takarajauksen ilman liikkuvia osia ja oletettavasti halvalla.

      
  • Tuijottaako jengi vastaantulevien autojen valoja vai onko silmien sopeutumisessa valtavia eroja? Itse juuri koskaan häikäisty autojen valoista. Joskus oli keskustelua jopa uusien autojen takavalojen häikäisevyydestä, joka kuulostaa kokemusteni pohjalta haltijakeijun kaltaiselta olennolta.

      
  • Sokea-Reetta: Kun olet 740GLE selvästikin lisävaloihinkin vihkiytynyt, niin onko tullut kaupan hyllyllä vastaan yhtään sellaista linssiumpiolla toteutettuna?
    Ensin vertailukohtana tuo halpisxenon SAE 210. Nämä jo aiemmin linkittämäni törkeän tehokkaat asennettiin aiemmin läpi puolen Suomen kulkeneen opiskelija-auton nokalle ja iltayössä läpi pimeän Pohjanmaan on lähes ainoa käyttötilanne, jonka löydän tälle valaisimelle:
    https://www.erikoistekniikka.fi/ajoneuvovalaistus/tuote/led-lisavalo-sae-80w-ref10-ref10/3010120080/?gclid=EAIaIQobChMIqZCDmq3A2AIV18myCh17qQlwEAAYAiAAEgIu7_D_BwE

    Katsokaas tuon SAE 210:n mittoja datalehdeltä. Painoa alun kolmatta kiloa kappaleelta on lähes kokonaan metallista jäähdytyslevyä 80 W tehon vuoksi. Valovirtaa lähes kahden ja puolen xenonpolttion edestä, silti referenssiluku vain 10! Jokin ei tunnu täsmäävän?

    Luksimittaus kertoo, että selitys on hurjan valovirran kohdistuksessa. Lumettoman soratien suoralla oman autoni bi-xenonit yhdessä NBB Alpha xenon lisävalojen kanssa nostavat luksimittarin 200 metrin mittauspisteessä 15 luksiin. Tehoylivoimasta huolimatta näillä LED valoilla "vain" 10 - 11 luksia.

    Neljän xenonvalon 12.000 lumenista siis saadaan 200 metriin auton eteen 30% enemmän valoa kuin näennäisen ylivoimaisen 14.400 lumenin LED valoista.

    Referenssiluku mitataan suoraan edestä, joten puiden latvoihin ja muiden haitaksi suuntautuva hajavalo pienentää valokuvion keskeltä mitattavaa referenssilukua.

    Xenonvaloautolle takaisin päin kävellessä näkee tehokkaat kaukovalot, mutta LED-valoja kohti tallustaessa silmiin koskee katsoipa minne tahansa. Referenssiluvun mittaustavan vuoksi ref 10 sallisi näitä jopa neljäkin samaan autoon. Mittausdirektiivi ei siis toimi LED-valoille ihan oikealla tavalla.

    Seuraavaksi valitsin juuri tuolla keskimääräistä LED valoa paremman valokuvion hallinnan perusteella:
    https://www.jussinmaki.net/ajoneuvovalaisimet/tuote/lazer-triple-r-750-std-black-lazer-triple-r-750-std-musta/00R4-STD-B/

    Näitä on sovitettu kahteenkin autoon. Lazerin LED valolähde ei ole näkyvissä linssin takana, vaan valaisin on heijastimen ja linssin rakenteella toteutettu. Valovirtaa vain puolet SAE 210:sta, silti 200 metrissä tasan samat luksit. Ja koska tämä valaisin tähtää valotehonsa tielle, on myös referenssiluku paljon suurempi, eli 27.5.

    Tähän valaisimeen saa lisävarusteisen ns. "reeded" linssin. Se on rihlattu lasi, joka kiinnittyy klipseillä valaisimen eteen hajottaen hieman pistemäisen pitkän valokuvion leveämmäksi. Leveä ja matala valokuvio tuntuu hyvin sopivalta, koska se ei tavoittele mahdottomia mittoja pakottaen aikaiseen vaihtoon lähivaloille. Tämä on kallis, mutta hyvä. SAE Seeker 20 olisi varmaan myös, mutta ei vaan mahtunut mitoiltaan valittuun asennuspaikkaan.

    Päätelmä: Koska suoraan valaiseva 7200 lm (Ref. 10) antaa samat luksit auton eteen kuin heijastintekniikalla toteutettu 3600 lm (Ref 27.5), ainakin tässä vertailussa suoraan valaiseva LED tuhlaa ainakin puolet valovirrastaan hajavaloksi ympäriinsä.

    LED valojen ostajan kannattaa katsoa Jussinmäen valovertailu heidän jalkauduttuaan valoarsenaalin ja kameran kanssa pimeälle suoralle. Näiden kuvien perusteella voi arvioida valokuvioita omaan käyttöönsä:

    http://jussinmaki.tri.haus/blogi/lisavalovertailu-2016-2017/

    (itsellä ei muuta suhdetta kyseiseen liikkeeseen kuin asiakassuhde. On miellyttävää asioida liikkeessä, jossa oikesti tiedetään mitä ollaan tekemässä).

      
  • En ota vastaan kunniaa tuosta kysymyksestä, mutta voisin esittää lisäkysymyksen: kuinka luotettavia ovat nuo kiinalaisten LED-valojen valmistajien ilmoituksen valotehosta?

      
  • Minun virherni, sitaatti korjattu yllä.

    Valovirran suhteen ollaan valmistajan ilmoitusten varassa. Sähkötehon voisi tarkistaakin uteliaisuudesta, kun saa pitkin maakuntaa rientävät autot tontille.

      
  • "Tuijottaako jengi vastaantulevien autojen valoja"

    En tuijottele vastaantulevien autojen valoja ja tuskin kukaan muukaan tervejärkinen näin tekee, mutta tunne on kuin tultaisiin pitkillä päin. Tiedät varmasti miltä tuntuu kun tullaan pitkillä päin, ei kovin mukavaa ole. Ja kyllä autokoulussa jo opetettiin miten katse pitää sijoittaa kun pimeällä vastaan tulee auto. Valoihin tuijottavat häikäistyvät aivan varmasti. Uusissa autoissa on lähivalot suunnattu siten, että ne näyttää pitkälle ja näin tunne on kuin tultaisiin pitkillä päin. Näitä lähivaloja kutsutaan sitten testeissä hyviksi kun kantama on reilut 100 m. Häikiihän ne se on selvä. Ja onhan niitäkin autoja aina silloin tällöin liiikenteessä jossa lähivalot on suunnattu väärin. Ei kai tämä mitenkään uusi asia ole.

      
  • Vi Bilägare piti puutteena sitä ettei halogeenivaloille ollut korkeapainepesuria. Auto oli VW Polo. Valoja piti pestä käsin.
    Testaajan mielestä autonvalmistajat ovat unohtaneet sen että täällä Pohjolassa joudutaan ajamaan sotkuisessa tieolosuhteissa. Lamppujen lika siis voi olla ongelmallista.

    "Men nu känns det som om det går bakåt igen. Det verkar som om allt fler nya bilar inte har högtrycksspolning av lamporna. Det som vi i Sverige och Skandinavien anser vara nödvändigt ses förmodligen som en onödig lyx i övriga Europa."

    http://www.vibilagare.se/blogg/biltestarbloggen/smuts-ett-riktigt-morker

      
  • Onneksi Xenoneissa/Xenonledeissä korkeapainepesurit ovat pakollinen varuste.

      
  • 2016 BMW 5-series LCI - Adaptive LED (60FPS).

      
  • Halogenivalot kai sinänsä sulattavat jään ja lumen pois valoista, mutta likaa tuskin valojen lämpökään poistaa.

      
  • tracktest:
    Onneksi Xenoneissa/Xenonledeissä korkeapainepesurit ovat pakollinen varuste.

    Ai ovat vai? Ja halogeeneissa ja led-valoissa ei ole?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit