Kaikki, mitä ikinä päätetäänkin, pitäisi kohdistua uusiin autoihin. Ja toisaalta: en ole milloinkaan nähnytlaskelmia, onko ekologisesti oikeampi hylätä käytöstä vanha, muta saastuttavampi vaihtoehto kuin valmistaa uusi ja - mahdollisesti- kierrättää vanhasta se, mikä mierrätettävissä on?
Laskelmia löytyy mm. www.dontfly.org, josta selailemalla löytyy kaikkien viime vuoden mallisten autojen energiatase (ml. valmistus, huollot, kulutus, kierrätys) niiden oletetulla elinkaarella.
Liikenteestä maksetaan tällä hetkellä noin 6 mrd euroa vuodessa "ympäristömaksuja". Liikenne tuottaa kuitenkin vain noin 10% maamme kasvihuonekaasupäästöistä.
Sovelletaanpa asiaa muualle, eli laitetaan hiilidioksidi- ja metaani ym. päästöt samalle hintalapulle liikenteen kanssa. Käytännössä siis tarvitaan noin 55 mrd euroa ympäristöveroja lisää, jotta ollaan samassa hintaluokassa ja "ohjausvaikutuksessa". Mihinkä aletaan maksuja laittamaan?
Lihasta voisi aloittaa, onhan lihansyönti nykytasolla YK:n uusien tutkimusten mukaan ilmastolle kuormittavampaa kuin liikenne. Taitaa kilohinta hypätä ihan mukavasti, jos siitä pitää kerätä noin 10 mrd euroa vuodessa todellisen ympäristökuorman mukaisesti
Otsikkoon istuu kyllä, mutta ei ehkä käytyyn keskusteluun, mutta tulipahan mieleen:
Nyt vaalien jälkeenkin puhutaan milloin auton käytön verotuksen muutostarpeista ja jotkut muistuttavat, että se on eri kuin hankinta-, saati kokonaisverotukseen puuttuminen (joka kyllä olisi syytä tehdä), niin kertaisiko joku paremmin asioita tunteva tämän:
Onko niin, että uuteen autoon tehtaalla laitettavat, oletuksena tulevat lisävarusteet hinnoitellaan erikseen ja verotetaankin vielä erikseen. Tarkoitan, että maksavatko ESP:t, ABS:t, turvatyynyt jne turvavarusteet auton kokonaishinnassa verotuksellisesti hintaa lisäten?
Vähemmän tarpeellisista, jopa jälkiasennettavista varusteista esimerkiksi vakionopeudensäädin maksaisi jälkeenpäin ostettuna ja asennettuna vähemmän, kuin tehtaalta tilattuna, koska verottaja napsii välistä?
Muistanko oikein? Eikö olisi hyvä poistaa "extra" verotus etenkin autoilijan turvallisuuteen vaikuttavista varusteista! Se toivottavasti tiputtaisi auton hankintahintaa jo sellaisenaan, mikä myös auttaisi uudistamaan autokantaa.
[Kumppani muokkasi tätä viestiä 26.06.2007 klo 12:30]
Saasteveroa polttoaineelle runsaasti ja muut tuonti- ja käyttöverot pois.
Ihan hyvä malli, mutta polttoaineessa on tuota saasteveroa jo nytkin aika runsaasti. Miksi liikenne on aina se, josta tuota rahaa pitää kerätä? Aika moni muukin asia saastuttaa paljon, miksi ei aleta kerralla puhumaan kokonaisvaltaisesta co2-verosta?
Niinpä. Autoilijat maksavat jo nyt aika paljon erilaisia veroja valtiolle vuodessa. Puhutaan kymmenistä tuhansista euroista vuosien mittaan per autoilija.
Liikenne tuottaa kuitenkin vain n. 15% kasvihuonepäästöistä. Kuinka paljon maksat A4-arkista "haittaveroa"? Paperitehtaat syövät puolen Suomen sähkön kulutuksesta ja osa tästä on tuotettu hiilivoimalla ym. Lisäksi tekniikka paperittomaan käyttöön on ollut jo pitkään ja aina vain halpenee (lcd ym. näytöt, internet ym.). Pitäisikö paperin käytölle laittaa haittavero autojen sijasta jos kokonaisvaltaisesti ajatellaan. Ai niin, paperi on vientituote. Autoja vain tuodaan ja ostetaan. Valtiota ei ehkä kiinnosta paperin kulutuksen vähentäminen maailmassa. Keskiluokan symbolia, autoa, saa kyllä verottaa raskaalla kädellä.
Ai niin, paperi on vientituote. Autoja vain tuodaan ja ostetaan. Valtiota ei ehkä kiinnosta paperin kulutuksen vähentäminen maailmassa. Keskiluokan symbolia, autoa, saa kyllä verottaa raskaalla kädellä.
Paperiteollisuus on yksi iso tekijä, mutta ei näytä kiinnostavan energiansäästö yleensäkään, paitsi silloin jos sen avulla saadaan käärittyä lisää verotuloja.
Autojen kulutus on tällä hetkellä keskimäärin jotain 8 litraa. Pikkudieselit ym. toisivat mukanaan sen karmaisevan tosiasian, että autot veisivät 10 vuoden sisällä enää keskimäärin 5-6 litraa. Täysi katastrofihan siitä tulisi jos vielä autot ja kokonaisajokilometrit vähenisivät samalla. Siksi pitää pian etupainotteisesti korottaa hintoja ja keksiä käyttömaksuja.
Johan se on laskettu, että ilmastonsuojelu ei sinänsä olisi merkittävä kuluerä pohjoismaille. Verotulojen rakennetta tuossa laskelmassa ei kait mietitty. Mitään ratkaisuja asian suhteen ei tapahdu, mikä ei kyllä yhtään yllätä kun katsoo mistä ne verotulot kerätään.
Suomen paperiteollisuus ja koko metsäteollisuus on muuten harvinaisen vähän syylllinen ilmastonmuutokseen, tai oikeastaan ei ole syyllinen ollenkaan.
Tehokkaan käytön ansiosta Suomen metsät sitovat vuosittain hiilidioksidia paljon enemmän kuin metsästä korjataan hiiltä puussa pois. Metsät ovat nettona merkittävä hiilinielu, joka ahmaisee ilmasta pois noin viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Jos metsiä ei käytettäisi laudan ja paperin tekoon, metsien hiilitase olisi suunnilleen neutraali, ellei metsäalaa jatkuvasti kasvatettaisi.
Paperiteollisuus itsessään toimii pääasiassa päästöttömällä vesi- ja ydinvoimalla ja koko ajan enemmän biovoimalla, siis puunjalostuksen raaka-aineen sivuvirrosta tehtävällä sähköllä ja lämmöllä (jossa tuotannon hyötysuhde on muuten jossain 90 prosentin paremmalla puolella). Fossiilisten polttoaineiden rooli metsäteollisuudden energiahuollossa alkaa olla marginaalinen.
(Hiiltä Suomessa palaa käytännössä enää vain sen vuoksi, että suoran sähkölämmityksen valinneiden omakotiasujien sähkökiukaat pitää saada lämpenemään ja plasmatelevisiot kirkkaiksi myös 30 asteen talvipakkasella, maksoi mitä maksoi. Ja jos se maksaa jotain näille sähkölämmittäjille itselleenkin, niin johan nousee kauhia poru ja melkein kapina.)
Lankkuun sidottu hiili pysyy pois hiilikierrosta kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Paperiin sidottu hiili lyhyemmän aikaa, mutta käytön jälkeen molemmista saa polttamalla hiilitaseeltaan neutraalia energiaa.
Metsäteollisuus on siis ilmastonmuutoksen kannalta luultavasti maailman ekologisin teollisuudenala, jota ainakaan suomalaisten ei kyllä kannattaisi kovasti morkata. Koko teollisuuden ainoa "vika" on se, että se tuo hirmuisen määrän tuloja ja elintasoa tänne pohjan perukoille. Niitä tuloja ihmiset sitten käyttävät äärimmäisen kuormittavasti tuotettujen teräskapineiden ostoon ja sitten vielä polttavat niiden moottoreissa fossiilisia polttoaineita.
Onhan se toki niin, että Nokian ja metsäteollisuuden Suomesta poistamalla suomalaisten ympäristökuormitus vähenisi köyhtymisen vuoksi dramaattisesti.
Harvoin kuulee naurettavampaa väitettä kuin se, että teollisuus haaskaa energiaa tahallaan. Energia on olut raskaalle teollisuudelle aina niin iso kustannuserä, että kaikki teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoiset keinot energian säästöön tulevat ihan takuuvarmasti käyttöön sitä mukaa, kun kalusto uusiutuu.
Vitsikkäitä ovat esimerkiksi pipertäjien laskelmat siitä, kuinka hirmuisia säästöjä teollisuudessa syntyisi "ottamalla käyttöön taajuusmuuttajat". Voisivat vaikka lähteä kierrokselle Suomen tehtaisiin katsomaan, moniko iso sähkömoottori niissä toimii ilman sähköä säästävän taajuusmuuttajan ohjausta. Tuskin löytäisivät ensimmäistäkään. Tehtaiden kyljessä toimivista tehdasmuseoista semmoisia voisivat löytää.
Suomen paperiteollisuus ja koko metsäteollisuus on muuten harvinaisen vähän syylllinen ilmastonmuutokseen, tai oikeastaan ei ole syyllinen ollenkaan.
Ei minulla mitään metsäteollisuutta vastaan ole, mutta ihan noin kritiikitön en osaa olla.
Metsäteollisuus käyttää ehkä 20-30% Suomessa olemassa olevasta energiantuotantokapasiteetista ja aika ison osan käytössä olevasta biomassasta. Jos oletetaan, että tuota osuutta ei olisi ja ko. energiantuotanto + bio-energia käytettäisiin muuhun, niin eikö se kokonaisenergiankulutus silloin laskisi ihan samaisen määrän ja oikeastaan kaikki hiilivoimalat ym. voitaisiin sulkea?
Lisäksi aika merkittävä osa puumassan vuosikasvusta jäisi muuhun käyttöön ja muutaman kymmenen vuoden päästä meillä olisi ehkä taas oikeita metsiäkin näiden risukoiden sijaan.
Metsätalouden ilmastovaikutuksien arviointi on sekin vielä aika vaikeaa. Asiaan vaikuttavat aika isolta osin maaperän muutokset talousmetsissä. Joitakin tuloksia on siitä, etteivät yksipuoliset talousmetsät ja niiden maaperä kokonaisuutena kovin hyvin sitoisi hiiltä itseensä.
kirjoitusvirheewt pökerryttävät
Uskoisin kuitenkin, että asiasta kiinnostuneet saavat juonen päästä kiinni
Kaikki, mitä ikinä päätetäänkin, pitäisi kohdistua uusiin autoihin.
Ja toisaalta: en ole milloinkaan nähnytlaskelmia, onko ekologisesti oikeampi hylätä käytöstä vanha, muta saastuttavampi vaihtoehto kuin valmistaa uusi ja - mahdollisesti- kierrättää vanhasta se, mikä mierrätettävissä on?
Laskelmia löytyy mm. www.dontfly.org, josta selailemalla löytyy kaikkien viime vuoden mallisten autojen energiatase (ml. valmistus, huollot, kulutus, kierrätys) niiden oletetulla elinkaarella.
Vähän lisänäkökulmaa tähän autoverokeskusteluun.
Liikenteestä maksetaan tällä hetkellä noin 6 mrd euroa vuodessa "ympäristömaksuja". Liikenne tuottaa kuitenkin vain noin 10% maamme kasvihuonekaasupäästöistä.
Sovelletaanpa asiaa muualle, eli laitetaan hiilidioksidi- ja metaani ym. päästöt samalle hintalapulle liikenteen kanssa. Käytännössä siis tarvitaan noin 55 mrd euroa ympäristöveroja lisää, jotta ollaan samassa hintaluokassa ja "ohjausvaikutuksessa". Mihinkä aletaan maksuja laittamaan?
Lihasta voisi aloittaa, onhan lihansyönti nykytasolla YK:n uusien tutkimusten mukaan ilmastolle kuormittavampaa kuin liikenne. Taitaa kilohinta hypätä ihan mukavasti, jos siitä pitää kerätä noin 10 mrd euroa vuodessa todellisen ympäristökuorman mukaisesti
Otsikkoon istuu kyllä, mutta ei ehkä käytyyn keskusteluun, mutta tulipahan mieleen:
Nyt vaalien jälkeenkin puhutaan milloin auton käytön verotuksen muutostarpeista ja jotkut muistuttavat, että se on eri kuin hankinta-, saati kokonaisverotukseen puuttuminen (joka kyllä olisi syytä tehdä), niin kertaisiko joku paremmin asioita tunteva tämän:
Onko niin, että uuteen autoon tehtaalla laitettavat, oletuksena tulevat lisävarusteet hinnoitellaan erikseen ja verotetaankin vielä erikseen. Tarkoitan, että maksavatko ESP:t, ABS:t, turvatyynyt jne turvavarusteet auton kokonaishinnassa verotuksellisesti hintaa lisäten?
Vähemmän tarpeellisista, jopa jälkiasennettavista varusteista esimerkiksi vakionopeudensäädin maksaisi jälkeenpäin ostettuna ja asennettuna vähemmän, kuin tehtaalta tilattuna, koska verottaja napsii välistä?
Muistanko oikein? Eikö olisi hyvä poistaa "extra" verotus etenkin autoilijan turvallisuuteen vaikuttavista varusteista! Se toivottavasti tiputtaisi auton hankintahintaa jo sellaisenaan, mikä myös auttaisi uudistamaan autokantaa.
Saasteveroa polttoaineelle runsaasti ja muut tuonti- ja käyttöverot pois.
Ihan hyvä malli, mutta polttoaineessa on tuota saasteveroa jo nytkin aika runsaasti. Miksi liikenne on aina se, josta tuota rahaa pitää kerätä? Aika moni muukin asia saastuttaa paljon, miksi ei aleta kerralla puhumaan kokonaisvaltaisesta co2-verosta?
Niinpä. Autoilijat maksavat jo nyt aika paljon erilaisia veroja valtiolle vuodessa. Puhutaan kymmenistä tuhansista euroista vuosien mittaan per autoilija.
Liikenne tuottaa kuitenkin vain n. 15% kasvihuonepäästöistä. Kuinka paljon maksat A4-arkista "haittaveroa"? Paperitehtaat syövät puolen Suomen sähkön kulutuksesta ja osa tästä on tuotettu hiilivoimalla ym. Lisäksi tekniikka paperittomaan käyttöön on ollut jo pitkään ja aina vain halpenee (lcd ym. näytöt, internet ym.). Pitäisikö paperin käytölle laittaa haittavero autojen sijasta jos kokonaisvaltaisesti ajatellaan. Ai niin, paperi on vientituote. Autoja vain tuodaan ja ostetaan. Valtiota ei ehkä kiinnosta paperin kulutuksen vähentäminen maailmassa. Keskiluokan symbolia, autoa, saa kyllä verottaa raskaalla kädellä.
Paperiteollisuus on yksi iso tekijä, mutta ei näytä kiinnostavan energiansäästö yleensäkään, paitsi silloin jos sen avulla saadaan käärittyä lisää verotuloja.
Autojen kulutus on tällä hetkellä keskimäärin jotain 8 litraa. Pikkudieselit ym. toisivat mukanaan sen karmaisevan tosiasian, että autot veisivät 10 vuoden sisällä enää keskimäärin 5-6 litraa. Täysi katastrofihan siitä tulisi jos vielä autot ja kokonaisajokilometrit vähenisivät samalla. Siksi pitää pian etupainotteisesti korottaa hintoja ja keksiä käyttömaksuja.
Johan se on laskettu, että ilmastonsuojelu ei sinänsä olisi merkittävä kuluerä pohjoismaille. Verotulojen rakennetta tuossa laskelmassa ei kait mietitty. Mitään ratkaisuja asian suhteen ei tapahdu, mikä ei kyllä yhtään yllätä kun katsoo mistä ne verotulot kerätään.
Suomen paperiteollisuus ja koko metsäteollisuus on muuten harvinaisen vähän syylllinen ilmastonmuutokseen, tai oikeastaan ei ole syyllinen ollenkaan.
Tehokkaan käytön ansiosta Suomen metsät sitovat vuosittain hiilidioksidia paljon enemmän kuin metsästä korjataan hiiltä puussa pois. Metsät ovat nettona merkittävä hiilinielu, joka ahmaisee ilmasta pois noin viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Jos metsiä ei käytettäisi laudan ja paperin tekoon, metsien hiilitase olisi suunnilleen neutraali, ellei metsäalaa jatkuvasti kasvatettaisi.
Paperiteollisuus itsessään toimii pääasiassa päästöttömällä vesi- ja ydinvoimalla ja koko ajan enemmän biovoimalla, siis puunjalostuksen raaka-aineen sivuvirrosta tehtävällä sähköllä ja lämmöllä (jossa tuotannon hyötysuhde on muuten jossain 90 prosentin paremmalla puolella). Fossiilisten polttoaineiden rooli metsäteollisuudden energiahuollossa alkaa olla marginaalinen.
(Hiiltä Suomessa palaa käytännössä enää vain sen vuoksi, että suoran sähkölämmityksen valinneiden omakotiasujien sähkökiukaat pitää saada lämpenemään ja plasmatelevisiot kirkkaiksi myös 30 asteen talvipakkasella, maksoi mitä maksoi. Ja jos se maksaa jotain näille sähkölämmittäjille itselleenkin, niin johan nousee kauhia poru ja melkein kapina.)
Lankkuun sidottu hiili pysyy pois hiilikierrosta kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Paperiin sidottu hiili lyhyemmän aikaa, mutta käytön jälkeen molemmista saa polttamalla hiilitaseeltaan neutraalia energiaa.
Metsäteollisuus on siis ilmastonmuutoksen kannalta luultavasti maailman ekologisin teollisuudenala, jota ainakaan suomalaisten ei kyllä kannattaisi kovasti morkata. Koko teollisuuden ainoa "vika" on se, että se tuo hirmuisen määrän tuloja ja elintasoa tänne pohjan perukoille. Niitä tuloja ihmiset sitten käyttävät äärimmäisen kuormittavasti tuotettujen teräskapineiden ostoon ja sitten vielä polttavat niiden moottoreissa fossiilisia polttoaineita.
Onhan se toki niin, että Nokian ja metsäteollisuuden Suomesta poistamalla suomalaisten ympäristökuormitus vähenisi köyhtymisen vuoksi dramaattisesti.
Harvoin kuulee naurettavampaa väitettä kuin se, että teollisuus haaskaa energiaa tahallaan. Energia on olut raskaalle teollisuudelle aina niin iso kustannuserä, että kaikki teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoiset keinot energian säästöön tulevat ihan takuuvarmasti käyttöön sitä mukaa, kun kalusto uusiutuu.
Vitsikkäitä ovat esimerkiksi pipertäjien laskelmat siitä, kuinka hirmuisia säästöjä teollisuudessa syntyisi "ottamalla käyttöön taajuusmuuttajat". Voisivat vaikka lähteä kierrokselle Suomen tehtaisiin katsomaan, moniko iso sähkömoottori niissä toimii ilman sähköä säästävän taajuusmuuttajan ohjausta. Tuskin löytäisivät ensimmäistäkään. Tehtaiden kyljessä toimivista tehdasmuseoista semmoisia voisivat löytää.
Ei minulla mitään metsäteollisuutta vastaan ole, mutta ihan noin kritiikitön en osaa olla.
Metsäteollisuus käyttää ehkä 20-30% Suomessa olemassa olevasta energiantuotantokapasiteetista ja aika ison osan käytössä olevasta biomassasta. Jos oletetaan, että tuota osuutta ei olisi ja ko. energiantuotanto + bio-energia käytettäisiin muuhun, niin eikö se kokonaisenergiankulutus silloin laskisi ihan samaisen määrän ja oikeastaan kaikki hiilivoimalat ym. voitaisiin sulkea?
Lisäksi aika merkittävä osa puumassan vuosikasvusta jäisi muuhun käyttöön ja muutaman kymmenen vuoden päästä meillä olisi ehkä taas oikeita metsiäkin näiden risukoiden sijaan.
Metsätalouden ilmastovaikutuksien arviointi on sekin vielä aika vaikeaa. Asiaan vaikuttavat aika isolta osin maaperän muutokset talousmetsissä. Joitakin tuloksia on siitä, etteivät yksipuoliset talousmetsät ja niiden maaperä kokonaisuutena kovin hyvin sitoisi hiiltä itseensä.