Suunnilleen näin, paitsi että vain huonot LED valot on vapautettu pesuripakosta.
Käytännössä LED valoa voi asentaa niin paljon kuin huvittaa. Vain 2000 lm valovirran kohdalla on hintakynnys, koska sitä huonompiin ei pesureita tarvita, mutta tehokkaammissa ne on oltava. Valmistaja valitsee sopivan määrän moduleita ja ajaa niitä haluamallaan teholla ja hyväksyttää koko valaisimen.
Muut valaisimet seuraavat tyyppihyväksyttyjen vaihdettavien polttimoidensa hyväksyntöjä, jolloin halogeenivalon vaatimattomalla 1000 lm valovirralla ei pesureita kysellä. En muista, onko xenoneille ehdoton pesuripakko, mutta normaalitehoinen 35 W xenon tarjoaa värilämpötilasta riippuen yleensä noin 2800 - 3200 lm valovirran, joten pesurirajakin kyllä ylittyy lähes väkisin, ellei virtalähdettä rajoiteta tahallaan.
Sataako meillä pohjoisessa likaisempaa lunta/vettä vai miksi meillä on valot sotkeutuu enemmän kuin esimerkiksi saksassa? Soratiet on asia erikseen, mutta jos ei aja soratiellä, niin mistä se lika on peräisin?
Ja kaikki talvikunnossapito irrottaa ja rapautttaa tietä ja sieltä irtoaa sitten nastarenkaiden tuella hienoaineksia tien pintaan. Ja meidän asfaltit ovat erilaisia kuin vaikka Keski-Euroopan. Tällä hetkellä maanteiden runkojen pettämistä koetetaan kompensoida mahdollisimman karkeaa/ kookasta kiviainesta sisältävillä asfalttilaaduilla. Eikä täällä roudan hellimällä tundralla kovin bitumiset ja huonosti kantavat asfalttilaadut toimisikaan (vaikka välillä alhainen bitumipitoisuus epäilyttää, että onko säästöt jo ajaneet ykköseksi tässäkin). Tuntuu, että lauhojen talvien vallitessa ja kelien nimenomaan koko ajan vaihtuessa (0 ympärillä), rapautuu näistä karkeista asfalttilaaduista (jatkuvan) suolauksen myötävaikutuksella kaikki bitumi hyvin aikaisessa vaiheessa irti. Bitumin irrotessa on esillä paljon kiviainesta, josta irtoaa taas sitten paljon hienojakoisia kiviainesta/epäpuhtauksia.
No ei se kumma jos autovalmistajat eivät halua asentaa ajovalopesureita suomen ja venäjän markkinoita varten. Muualla ei taida juuri vastaavaa ongelmaa olla ainakaan meidän laajuudessa.
Saksassa viisi vuotta aikonaan asuneena toteaisin sen että kaikki tiet ovat päällystettyjä tavalla tai toisella, jopa piha-alueet. Kun mistään ei tule hiekkaa tielle ei sadekaan likaa autoa. Monasti sateessa 500 km ajettuna ei auto ollut juurikaan likainen. Talvi on eri asia, sikäläinen "suola" on nestemäistä vielä -17 pakkasasteessa, auto on ajon jälkeen vitivalkoinen ja se kakka istuu kuin tauti jos ei märkänä pääse heti pois pesemään.
"Pienen markkinan omituiset vaatimukset eivät oikeuta investointeja."
Miksi pitäisi yhtäkkiä olla kiinnostunut autonvalmistajien kuluista pesurien suhteen ? Tärkeintä kai suomalaisen kannalta on se että lika saataisiin ajovaloista pois haittaamasta näkyvyyttä.
Teoreettisesti paras on riittävän hyvän pahin vihollinen.
Pesurimoottorit ja lasiset lampunlasit ovat historiaa. Kun oman markkina-alueen painoarvo ei riitä muuttamaan valmistajien roadmappeja, kannattaa miettiä olisiko parempi ajaa huonoilla valoilla ilman pesureita vai hyvillä valoilla ilman pesureita.
600+ metriä lupaa useampi auton- ja lisävalon valmistaja, mutta pelkillä metreillä ilman valaistusvoimakkuutta siellä satojen metrien päässä ei ole informaatioarvoa. Ässän valoille ilmoitettu yksi luksi 650 metrissä tarkoittaa 5 luksia lähes 300 metrin päähän, eli siinä on aika tarkalleen kahdet hyvät nykyajan kaukovalot peräkkäin.
Myös muut valmistajat puuhastelevat ajovalojen kanssa, mutta esim BMW:n "jopa 600 metrin" kaukovalojen luksimääristä en ole nähnyt mitään mainintaa? Toivon lisää tällaisia yksittäisiä irtiottoja, koska niillä ehkä saadaan aikaan valmistajien kisa kuljettajien hyväksi - lopultakin!
Tuo jää oman autoni valotehosta enää niin vähän, että jos valokuvio on yhtään oikein suunniteltu, niin paljon paremmalla säädettävyydellään nuo suurteho LEDit ovat varmasti kaikissa käyttötilanteissa paremmat.
Odotan mielenkiinnolla sekä näiden että myös muiden valmistajien suurtehovalojen mittaustietoja, koska nyt alkaa olla mittakaava kohdallaan?
Jahas, nyt nuo pitkän kantaman ledit ovat siis markkinoilla. Itse olet nähnyt tuon lupaavimpana kehityssuuntana jo vuosia. Laserit ovat ajatuksen tasolla ihan kivoja, mutta niiden hinta on kova ja tuloksetkaan eivät ole olleet aina niin kovin hyviä. Ei ole helppo sovittaa hyvin erilaisia valoja toimimaan saumattomasti yhteen.
Uusimman TM:n koeajo tarjoaa fiilistelymateriaalia kaikille niin, jotka haikailevat halogeenien perään. Itseäni aina välillä yllättää se, kuinka moni kehuu halogeeneja. Koeajon Citikan 4-valohalogeenit yltävät kapeilla keiloilla 60/130 metriin. Aivan kuin palaisi viime vuosituhannelle.
Miksi ihmeessä kauhea vääntö pitkien tehosta kun käytännössä suurin osa ajaa ajosuoritteensa tilanteissa missä väkeä tulee tämän tästä vastaan.
Ainakin itse koen tärkeimpänä, kuinka hyvin saadaan valoa omalle kaistalle tien pintaan kun vastaan tulee autoja ja tien pinta on märkä.
Vaikka Audin matriisivalot eivät ole kaikkein tehokkaimmat valovirran suhteen niin näilläpä onkin pitkät päällä omalla kaistalla vaikka väkeä tulee vastaan tai jos ajan jonkun perässä ilman että vastaan tulajat tai edellä menevä häikäistyy.
Aika harvoin saa ajaa yksin tyhjällä tiellä.
Minusta valotesteissä pitäisikin mitata myös kuinka paljon matriisisysteemin kaltaiset adaptiiviset valot tarjoilee tehoa omalle kaistalle kun vastaan tulee toisia.
Aika turha olla huolissaan pätkien lyhyestä kantamasta kun kuitenkin kyse on pitkistä omalla kaistalla...
Miksi pitää nähdä yli 500 metrin päähän kun vaaratilateita tapahtuu paljon lähempänä autoa jotka voivat jäädä huomaamatta kun tuijotetaan horisonttiin?
Onko kirkas valo lakannut häikäisemästä kun niitä niin ihannoidaan.
Valot pitäisi testata myös vastaantulioiden näkökulmasta .
Häikäisevät lähivalot heikentävät myös jalankulkioiden havaitsemista taajamaalueilla.
Miksi ihmeessä kauhea vääntö pitkien tehosta kun käytännössä suurin osa ajaa ajosuoritteensa tilanteissa missä väkeä tulee tämän tästä vastaan.
Ainakin itse koen tärkeimpänä, kuinka hyvin saadaan valoa omalle kaistalle tien pintaan kun vastaan tulee autoja ja tien pinta on märkä.
Miksi pitää nähdä yli 500 metrin päähän kun vaaratilateita tapahtuu paljon lähempänä autoa jotka voivat jäädä huomaamatta kun tuijotetaan horisonttiin?
Hyvät lähivalot on nykyisin jo sääntö, jonka nuo koeajetun Citikan valot vahvistavat. Eniten kehitystä kaipaavat siis pitkät ja tilanteet, joissa valokentässä on muita liikkujia. Nämä Mersun adaptiiviset valot vastaavat juuri näihin kahteen suurimpaan ongelmaan.
Jos valot näyttävät pitkälle, niin ei se kyllä sitä tarkoita, että lähellä olevat asiat jäävät huomaamatta.
Kello68: Miksi ihmeessä kauhea vääntö pitkien tehosta kun käytännössä suurin osa ajaa ajosuoritteensa tilanteissa missä väkeä tulee tämän tästä vastaan.
Ainakin itse koen tärkeimpänä, kuinka hyvin saadaan valoa omalle kaistalle tien pintaan kun vastaan tulee autoja ja tien pinta on märkä.
Jos oma toiveesi toteutetaan, kaukovalot tulevat käytännössä kaupan päälle.
Pesurittomien LEDien valovirta on nelivalohalogeenien tasolla, eikä yleensä edes kovin hyvälaatuisissa valaisimissa. Jos tarvit märälle tielle kunnolla valoa, silloin vaadit niin tehokkaita valoja, että sillä valoteholla tekee saman tien myös kunnon kaukovalot, vaikka sinä et niitä haluaisikaan käyttää.
Huonomuistinen: Miksi pitää nähdä yli 500 metrin päähän
En minä vaan tiedä? Tuolla yli puoleen kilometriin saatavalla yhdellä luksilla ei näe käytännössä mitään muuta kuin heijastavat kohteet. Vaikkapa tienvarren heijastintolpat, jalankulkijan heijastimen tai tiellä töllistelevän poron silmät.
Huonomuistinen: vaaratilateita tapahtuu paljon lähempänä autoa jotka voivat jäädä huomaamatta kun tuijotetaan horisonttiin?
Kerro tuo EAK kouluttajille, jotka neuvovat katsomaan kauemmas myös päivänvalossa.
Huonomuistinen: Onko kirkas valo lakannut häikäisemästä kun niitä niin ihannoidaan
Riippuu valosta. Monien tehokkaiden LED-valojen laatu on sen verran kehnoa, että tehokkaan valaisimen hajavalo on tosiaan sekä häiritsevää, että myös niiden valojen käyttäjälle vähemmän rakentavaa.
Mutta valo häikäisee, jos totuttaa silmänsä hämärään. Kirkkaaseen valoon tottuneiden silmien ei tarvitse adaptoitua yhtä paljon, joten ne häikäistyvät merkittävästi vähemmän.
Itse tilasit häikäistymisesi ajamalla huonoilla valoilla. Täällä sarvipäiden maassa on vetäjien katolla aika asialliset valopatterit, eivätkä ne tosiaan häiritse, kun on henkilöauton nokalla samanlaiset.
Pikemminkin valinta on siinä, kuinka pitkä kaukovalo kannattaa valita. Valoja ostaessa kannattaa muistaa, että isot kaukovalot vanhanaikaisella tekniikalla merkitsevät aiempaa lähivaloille vaihtoa.
Mutta kannattaa muistaa myös se, että koska valot vaihtuvat valokeilojen kohdatessa, huonot valot ovat pyyntö nähdä vastaantulevan kaukovalot lähempää.
Huonomuistinen: Valot pitäisi testata myös vastaantulioiden näkökulmasta.
Sitähän normi yrittää referenssiluvuilla tehdä, mutta ei onnistu kovin hyvin, koska normit on kirjoitettu huonosti.
Huonomuistinen: Häikäisevät lähivalot heikentävät myös jalankulkioiden havaitsemista taajamaalueilla.
Tätä en ymmärrä? Mikä on tämä tilanne, jossa kunnossa olevat lähivalot voivat häikäistä taajaman alueella, olivatpa ne lähivalot ihan mitä tahansa?
"Jos valot näyttäväöt pitkälle niin ne häikäisevät myös pitkälle"
Vähän huono muistisääntö tuo esittämäsi. Itse kehittelisin muistisääntöä hajavalon määrän ja häikäsemisen ympärille.
Omista lisäpitkistäni ruotsalaiset ovat mitanneet seuraavat arvot:
3 luksin keilanpituus 277 m
3 luksin keilanleveys 150 metrissä 46 m
7 luksin keilanpituus n. 175 m
Nuo arvot eivät sinänsä ole vastaantulijoiden kannalta kovin ihmeellisiä, vaan se, että nuo valot valaisevat "kaiken" maan ja taivaan väliltä (ts. puunlatvat hohtavat valkoisina, joten tarpeettoman hajavalon määrä on aivan liian suuri).
Siis kirkkaisiin häikäiseviin valoihin vastataan vielä kirkkaimmilla.
Kun normit sallivat reippaasti hajavaloa niin häikäisy on siis sallittu.
Tästä syystä myös jalankulkiat jäävät huomaamatta.
Minkähänlainen instanssi testaa hajavalon? Kaarteissa ja mäenharjanteilla,"heitoissa"?
Jos häikäisy vaivaa sinua, kannatta totuttaa silmäsi kirkkaampaan valaistukseen. Sitä saa tosin monenlaisesta purkista. Juuri ihmisten ja eläinten havaitsemiseksi minä ne valot asennan, ja se kyllä todella paranee hyvillä valoilla paljon. Valotehossa en lähde kisaamaan, neljän xenonin valovirta riittää minulle. Lain sallimasta referenssiluvun maksimista on vielä 20% käyttämättä, joten olisi varaa lisätä kolmas samanlainen lisävalo, mutta en oikeasti keksi mihin sitä tarvitsisin, kun nykyisilläkin näkee ja valokuvio on niin hyvä, ettei lähi- ja kaukovalojen kirkkausero häiritse.
Valotehoa on saatavana nykyään riittävästi, mutta ongelmana on yhä se, että edullisilla valaisimilla ja hallituilla vähän hajavaloa tuottavilla valokuvioilla toteutettuja maltillisen tehoisia xenonvaloja ei voi säätää kuin hyvin karkeasti. Valokuvio on hyvä, hajavaloa vähän, mutta se ei adaptoidu muuhun liikenteeseen.
LED valoja voidaan säätää paljon nopeammin ja tehokkaammin, eikä hyvistä LED-Matrix valoista tule valituksia, vaikka niitä ajetaan jatkuvasti kaukovalot päällä vain havaitut kohteet varjostaen. Mutta etenkin halvoista LED-tekniikalla toteutetuista lisävaloista lähtee ihan tolkuton määrä hajavaloa. Ja näitä halpoja lisävaloja ei säädetä muuten kuin kaikki modulit päälle tai kaikki pois.
Referenssiluvun mittausdirektiivi on niin karkea, että sitä voi huijata (kuten oman autoni valoissa on tehty), ja lisäksi runsas hajavalo jopa mahdollistaa valotehon lisäämisen hajavalon vähentäessä suoraan eteenpäin tielle kohdistuvan valon määrää. Näin paheesta tulee halpisvalaisinten valmistajille mahdollisuus, jota jotkut LED-lisävalojen valmistajat hyödyntävät surutta.
Kun ennennäkemättömän suuri valovirta kyetään nyt yhdistämään ennennäkemättömän pieneen referenssilukuun suuren hajavalon turvin, saadaan myyviä datalehtiä valokauppaan.
Ennen halogeenivalojen normitus piti valotehot kurissa, jopa liiankin ahtaalla kun neljän halogeenivalon 4000 lm valovirta laadukkaissa vähän hajavaloa säteilevissä kattiloissa meni helposti laittoman puolelle. Nykyään referenssilukujen rajoissa saa kymmenkertaisen valotehon laillisesti LED-lisävaloilla. Xenonit rajataan vakiovirtalähteen ja vakiopolttimon kautta näiden välimaastoon.
Havaintosi on siinä mielessä oikea, että laillisilla LED valoilla saa yli 10-kertaisen valomäärän laittoman tehokkaisiin halogeenivaloihin verrattuna. Lisävalot eivät myöskään vaadi pesureita, joten käytännössä eniten valoa saa heikoimmin säätyvillä ja halvimmin toteutetuilla vehkeillä. Lopputuloksen näet itse. Normitus ei ole ihan täysin onnistunut, vai mitä?
Nosta X-Vision xenon lisäkaukovalopari nokalle ensiavuksi. Niissä on yleiskäyttöisempi valokuvio kuin omassa valinnassani, joka on useimmille kömpelön pitkä.
En usko että löydän sellaista purkkia joka estää häikäistymiseni jos minua "tuikataan"kirkkaalla valolla silmiin.
Siis valomääräyksissä ja valvonnassa olisi paljon toivomisen varaa.
Ajaessani laina tai vuokraautolla en voi valotehoihin paljon vaikuttaa.
Sumuvalot voisi kieltää koska niitä käytetään usein väärin.
Huonomuistinen: En usko että löydän sellaista purkkia joka estää häikäistymiseni
Sinunkin silmäsi reagoivat vallitsevaan valoon, vaikka et sitä uskokaan. Mitä suuremmalle pupillisi venytät pimeässä, sitä suurempaan valoeroon ne joutuvat sopeutumaan vastaantulijan valoissa.
Iän myötä tuo sopeutuminen vielä hidastuu, minkä myös oma kokemus vahvistaa.
Pahennat vielä asiaa pyynnölläsi nähdä vastaantulijan tehokkaat kaukovalot tarpeettoman läheltä.
Huonomuistinen: Vanhempien ja vielä yleisien H4 valojen kanssa pärjää kyllä.
Lakkaa sitten valittamasta, kun kerran hyvin pärjäät.
Huonomuistinen: Kun mäenharjanteelta ilmestyy rekan valopatteri,eikä kuski vielä näe vastaantuliaa,niin kyllä häikäisee katsoi valoihin tai ei
Tästä näkee ongelmasi itse aiheutetuksi. Sinä näit vetäjän kattovalot jo ennen kuin se saavutti mäen harjanteen, mutta rahtari ei voinut nähdä sinua, koska olet sinulle riittävien H4 valojen takana piilossa.
Vetäjien kattovalot ovat yleensä oikein suunnattuja vähän hajavaloa antavia laatuvalaisimia. Täältä hyvien valojen takaa katsottuna ne myös poikkeuksetta sammuvat ajoissa ennen kohtaamista, myös mäen harjanteella. Siksi isoistakaan valoista ei tule häiriötä, ellei sitä ole itse hakemassa. Minua häiritsevät valot ovat henkilöautoihin asennettuja halpoja LED-paneleita, joiden värinästä näkee puuttuvat ylätuet puolen kilometrin päästä. Ammattilaisten vehkeistä tai valojen käytöstä ei ole mitään moittimista.
Koska selvästi ajat kaukovaloja vaativissa tilanteissa, niin lakkaa kiusaamasta itseäsi ja laita nyt vaan ne kunnolliset valot autoosi.
Ammattilaisten ajotavoista tai valojen käytöstä ei ole täälläkään mitään moitittavaa, oikeastaan päinvastoin esimerkillistä toimintaa kaikin puolin.
Katse kannattaa suunnata aina vastaantulevan valoista sivuun, eikä missään nimessä kannata edes vilkaista rahtarin valopatteria vaikka se siellä kaukana loistaa. Paljon pimeässä ajaville voi hyvällä syyllä antaa neuvon, laittakaa jo oman turvallisuutenne takia valonne kuntoon hyvissä ajoin ennen syksyn pimeitä.
Valojen värisävyistä (Värilämpötila-Kelvin) noin yleisemmin saattaa tulla halogeenin käyttäjille ongelmia siitä syystä, että kun omiin valoihin tottuneet saavat vastaansa xenonit ja ledein varustetut ajoneuvot. Keltaiseen värisävyyn silmänsä totuttaneet halogeenivalon käyttäjät saattavat kummastella valkoista valoa ajavia autoja, joissa on valoeroa huomattavasti enemmän kuin vanhoissa halogeeneissa.
Omiin xenon valoihin tottuneena pidän itse muutamia vastaantulleita "hitsausvaloa" muistuttavia valoja häiritsevinä koska valo on sinistä ja selvästi valtavirrasta poikkkeavaa. Taitaa olla joukossa laittomia tieliikennekäyttöön soveltumattomia ja kiellettyjä polttimoita joissain autoissa. Tämän havainnon olen tehnyt, kun tien päällä olen tänä talvena pimeällä ajellut. Tätähän ei valvo tuolla tien päällä oikein kukaan mitä kukin tekee nähdäkseen paremmin. Poliisi tietenkin puuttuu räikeimpiin tapauksiin jos vastaan tulee poikkeavia toteutuksia, kuten väärin suunnattuja lähivaloja tai todella kehnoin valoin ajavia ja puoliksi pimeitä ajoneuvoja.
"Ammattilaisten" eli näiden raskaan liikenteen pikkupoikien ajotavoista on paljonkin moitittavaa, mutta moite ei juurikaan kohdistu valojen käyttöön.
Jos ei nyt huomioida kummastustani siitä, miksi raskaan liikenteen ajoneuvoissa sallitaan suurempi määrä ajo- ja kaukovaloja kuin henkilöautoissa. Ilmeisesti kompensoimaan jatkuvan ylinopeuden, edessäajavan hiillostamisen ja tolkuttomien ohitusten aiheuttamia riskejä.
Rekkojen valojen korkea asennuskorkeus on verraton etu häikäisyä vastaan. Rekat näkyvätkin vieläpä niin pitkään matkaan, etten ole kyllä koskaan kokenut niitä tässä suhteessa haastavaksi. Pikkuauto tulee paljon yllättävämmin sieltä mäen takaa.
Suunnilleen näin, paitsi että vain huonot LED valot on vapautettu pesuripakosta.
Käytännössä LED valoa voi asentaa niin paljon kuin huvittaa. Vain 2000 lm valovirran kohdalla on hintakynnys, koska sitä huonompiin ei pesureita tarvita, mutta tehokkaammissa ne on oltava. Valmistaja valitsee sopivan määrän moduleita ja ajaa niitä haluamallaan teholla ja hyväksyttää koko valaisimen.
Muut valaisimet seuraavat tyyppihyväksyttyjen vaihdettavien polttimoidensa hyväksyntöjä, jolloin halogeenivalon vaatimattomalla 1000 lm valovirralla ei pesureita kysellä. En muista, onko xenoneille ehdoton pesuripakko, mutta normaalitehoinen 35 W xenon tarjoaa värilämpötilasta riippuen yleensä noin 2800 - 3200 lm valovirran, joten pesurirajakin kyllä ylittyy lähes väkisin, ellei virtalähdettä rajoiteta tahallaan.
Saisko tuon neppailuvapaana kommenttina, kiitos
Sataako meillä pohjoisessa likaisempaa lunta/vettä vai miksi meillä on valot sotkeutuu enemmän kuin esimerkiksi saksassa? Soratiet on asia erikseen, mutta jos ei aja soratiellä, niin mistä se lika on peräisin?
Vesi sataa varmasti kohtuullisen puhtaana, mutta Suomessa nastarenkaat yhdistettynä liukkaudentorjuntaan sotkevat kyllä kaiken teillä liikkuvan.
Ja kaikki talvikunnossapito irrottaa ja rapautttaa tietä ja sieltä irtoaa sitten nastarenkaiden tuella hienoaineksia tien pintaan. Ja meidän asfaltit ovat erilaisia kuin vaikka Keski-Euroopan. Tällä hetkellä maanteiden runkojen pettämistä koetetaan kompensoida mahdollisimman karkeaa/ kookasta kiviainesta sisältävillä asfalttilaaduilla. Eikä täällä roudan hellimällä tundralla kovin bitumiset ja huonosti kantavat asfalttilaadut toimisikaan (vaikka välillä alhainen bitumipitoisuus epäilyttää, että onko säästöt jo ajaneet ykköseksi tässäkin). Tuntuu, että lauhojen talvien vallitessa ja kelien nimenomaan koko ajan vaihtuessa (0 ympärillä), rapautuu näistä karkeista asfalttilaaduista (jatkuvan) suolauksen myötävaikutuksella kaikki bitumi hyvin aikaisessa vaiheessa irti. Bitumin irrotessa on esillä paljon kiviainesta, josta irtoaa taas sitten paljon hienojakoisia kiviainesta/epäpuhtauksia.
No ei se kumma jos autovalmistajat eivät halua asentaa ajovalopesureita suomen ja venäjän markkinoita varten. Muualla ei taida juuri vastaavaa ongelmaa olla ainakaan meidän laajuudessa.
Saksassa viisi vuotta aikonaan asuneena toteaisin sen että kaikki tiet ovat päällystettyjä tavalla tai toisella, jopa piha-alueet. Kun mistään ei tule hiekkaa tielle ei sadekaan likaa autoa. Monasti sateessa 500 km ajettuna ei auto ollut juurikaan likainen. Talvi on eri asia, sikäläinen "suola" on nestemäistä vielä -17 pakkasasteessa, auto on ajon jälkeen vitivalkoinen ja se kakka istuu kuin tauti jos ei märkänä pääse heti pois pesemään.
@Hank: juuri näin. Pienen markkinan omituiset vaatimukset eivät oikeuta investointeja.
Juuri siksi tuo pesurivaatimus pitää joko poistaa kokonaan tai ainakin kääntää toisin päin, eli pesuripakko vakkapa ALLE 4000 lm valoille.
"Pienen markkinan omituiset vaatimukset eivät oikeuta investointeja."
Miksi pitäisi yhtäkkiä olla kiinnostunut autonvalmistajien kuluista pesurien suhteen ? Tärkeintä kai suomalaisen kannalta on se että lika saataisiin ajovaloista pois haittaamasta näkyvyyttä.
Teoreettisesti paras on riittävän hyvän pahin vihollinen.
Pesurimoottorit ja lasiset lampunlasit ovat historiaa. Kun oman markkina-alueen painoarvo ei riitä muuttamaan valmistajien roadmappeja, kannattaa miettiä olisiko parempi ajaa huonoilla valoilla ilman pesureita vai hyvillä valoilla ilman pesureita.
Pidätän oikeuden kokeilla ainakin yhden talven ilman lisävaloja, jos tuo Ultra Range High Beam pitää minkä lupaa:
https://autovouhotus.fi/kehittiko-mercedes-benz-markkinoiden-parhaat-ajovalot-nain-ne-toimivat/
600+ metriä lupaa useampi auton- ja lisävalon valmistaja, mutta pelkillä metreillä ilman valaistusvoimakkuutta siellä satojen metrien päässä ei ole informaatioarvoa. Ässän valoille ilmoitettu yksi luksi 650 metrissä tarkoittaa 5 luksia lähes 300 metrin päähän, eli siinä on aika tarkalleen kahdet hyvät nykyajan kaukovalot peräkkäin.
Myös muut valmistajat puuhastelevat ajovalojen kanssa, mutta esim BMW:n "jopa 600 metrin" kaukovalojen luksimääristä en ole nähnyt mitään mainintaa? Toivon lisää tällaisia yksittäisiä irtiottoja, koska niillä ehkä saadaan aikaan valmistajien kisa kuljettajien hyväksi - lopultakin!
Tuo jää oman autoni valotehosta enää niin vähän, että jos valokuvio on yhtään oikein suunniteltu, niin paljon paremmalla säädettävyydellään nuo suurteho LEDit ovat varmasti kaikissa käyttötilanteissa paremmat.
Odotan mielenkiinnolla sekä näiden että myös muiden valmistajien suurtehovalojen mittaustietoja, koska nyt alkaa olla mittakaava kohdallaan?
Jahas, nyt nuo pitkän kantaman ledit ovat siis markkinoilla. Itse olet nähnyt tuon lupaavimpana kehityssuuntana jo vuosia. Laserit ovat ajatuksen tasolla ihan kivoja, mutta niiden hinta on kova ja tuloksetkaan eivät ole olleet aina niin kovin hyviä. Ei ole helppo sovittaa hyvin erilaisia valoja toimimaan saumattomasti yhteen.
Uusimman TM:n koeajo tarjoaa fiilistelymateriaalia kaikille niin, jotka haikailevat halogeenien perään. Itseäni aina välillä yllättää se, kuinka moni kehuu halogeeneja. Koeajon Citikan 4-valohalogeenit yltävät kapeilla keiloilla 60/130 metriin. Aivan kuin palaisi viime vuosituhannelle.
Miksi ihmeessä kauhea vääntö pitkien tehosta kun käytännössä suurin osa ajaa ajosuoritteensa tilanteissa missä väkeä tulee tämän tästä vastaan.
Ainakin itse koen tärkeimpänä, kuinka hyvin saadaan valoa omalle kaistalle tien pintaan kun vastaan tulee autoja ja tien pinta on märkä.
Vaikka Audin matriisivalot eivät ole kaikkein tehokkaimmat valovirran suhteen niin näilläpä onkin pitkät päällä omalla kaistalla vaikka väkeä tulee vastaan tai jos ajan jonkun perässä ilman että vastaan tulajat tai edellä menevä häikäistyy.
Aika harvoin saa ajaa yksin tyhjällä tiellä.
Minusta valotesteissä pitäisikin mitata myös kuinka paljon matriisisysteemin kaltaiset adaptiiviset valot tarjoilee tehoa omalle kaistalle kun vastaan tulee toisia.
Aika turha olla huolissaan pätkien lyhyestä kantamasta kun kuitenkin kyse on pitkistä omalla kaistalla...
Miksi pitää nähdä yli 500 metrin päähän kun vaaratilateita tapahtuu paljon lähempänä autoa jotka voivat jäädä huomaamatta kun tuijotetaan horisonttiin?
Onko kirkas valo lakannut häikäisemästä kun niitä niin ihannoidaan.
Valot pitäisi testata myös vastaantulioiden näkökulmasta .
Häikäisevät lähivalot heikentävät myös jalankulkioiden havaitsemista taajamaalueilla.
Hyvät lähivalot on nykyisin jo sääntö, jonka nuo koeajetun Citikan valot vahvistavat. Eniten kehitystä kaipaavat siis pitkät ja tilanteet, joissa valokentässä on muita liikkujia. Nämä Mersun adaptiiviset valot vastaavat juuri näihin kahteen suurimpaan ongelmaan.
Jos valot näyttävät pitkälle, niin ei se kyllä sitä tarkoita, että lähellä olevat asiat jäävät huomaamatta.
Jos valot näyttäväöt pitkälle niin ne häikäisevät myös pitkälle
Kello68: Miksi ihmeessä kauhea vääntö pitkien tehosta kun käytännössä suurin osa ajaa ajosuoritteensa tilanteissa missä väkeä tulee tämän tästä vastaan.
Ainakin itse koen tärkeimpänä, kuinka hyvin saadaan valoa omalle kaistalle tien pintaan kun vastaan tulee autoja ja tien pinta on märkä.
Jos oma toiveesi toteutetaan, kaukovalot tulevat käytännössä kaupan päälle.
Pesurittomien LEDien valovirta on nelivalohalogeenien tasolla, eikä yleensä edes kovin hyvälaatuisissa valaisimissa. Jos tarvit märälle tielle kunnolla valoa, silloin vaadit niin tehokkaita valoja, että sillä valoteholla tekee saman tien myös kunnon kaukovalot, vaikka sinä et niitä haluaisikaan käyttää.
Huonomuistinen: Miksi pitää nähdä yli 500 metrin päähän
En minä vaan tiedä? Tuolla yli puoleen kilometriin saatavalla yhdellä luksilla ei näe käytännössä mitään muuta kuin heijastavat kohteet. Vaikkapa tienvarren heijastintolpat, jalankulkijan heijastimen tai tiellä töllistelevän poron silmät.
Huonomuistinen: vaaratilateita tapahtuu paljon lähempänä autoa jotka voivat jäädä huomaamatta kun tuijotetaan horisonttiin?
Kerro tuo EAK kouluttajille, jotka neuvovat katsomaan kauemmas myös päivänvalossa.
Huonomuistinen: Onko kirkas valo lakannut häikäisemästä kun niitä niin ihannoidaan
Riippuu valosta. Monien tehokkaiden LED-valojen laatu on sen verran kehnoa, että tehokkaan valaisimen hajavalo on tosiaan sekä häiritsevää, että myös niiden valojen käyttäjälle vähemmän rakentavaa.
Mutta valo häikäisee, jos totuttaa silmänsä hämärään. Kirkkaaseen valoon tottuneiden silmien ei tarvitse adaptoitua yhtä paljon, joten ne häikäistyvät merkittävästi vähemmän.
Itse tilasit häikäistymisesi ajamalla huonoilla valoilla. Täällä sarvipäiden maassa on vetäjien katolla aika asialliset valopatterit, eivätkä ne tosiaan häiritse, kun on henkilöauton nokalla samanlaiset.
Pikemminkin valinta on siinä, kuinka pitkä kaukovalo kannattaa valita. Valoja ostaessa kannattaa muistaa, että isot kaukovalot vanhanaikaisella tekniikalla merkitsevät aiempaa lähivaloille vaihtoa.
Mutta kannattaa muistaa myös se, että koska valot vaihtuvat valokeilojen kohdatessa, huonot valot ovat pyyntö nähdä vastaantulevan kaukovalot lähempää.
Huonomuistinen: Valot pitäisi testata myös vastaantulioiden näkökulmasta.
Sitähän normi yrittää referenssiluvuilla tehdä, mutta ei onnistu kovin hyvin, koska normit on kirjoitettu huonosti.
Huonomuistinen: Häikäisevät lähivalot heikentävät myös jalankulkioiden havaitsemista taajamaalueilla.
Tätä en ymmärrä? Mikä on tämä tilanne, jossa kunnossa olevat lähivalot voivat häikäistä taajaman alueella, olivatpa ne lähivalot ihan mitä tahansa?
huonomuistinen:
"Jos valot näyttäväöt pitkälle niin ne häikäisevät myös pitkälle"
Vähän huono muistisääntö tuo esittämäsi. Itse kehittelisin muistisääntöä hajavalon määrän ja häikäsemisen ympärille.
Omista lisäpitkistäni ruotsalaiset ovat mitanneet seuraavat arvot:
3 luksin keilanpituus 277 m
3 luksin keilanleveys 150 metrissä 46 m
7 luksin keilanpituus n. 175 m
Nuo arvot eivät sinänsä ole vastaantulijoiden kannalta kovin ihmeellisiä, vaan se, että nuo valot valaisevat "kaiken" maan ja taivaan väliltä (ts. puunlatvat hohtavat valkoisina, joten tarpeettoman hajavalon määrä on aivan liian suuri).
Siis kirkkaisiin häikäiseviin valoihin vastataan vielä kirkkaimmilla.
Kun normit sallivat reippaasti hajavaloa niin häikäisy on siis sallittu.
Tästä syystä myös jalankulkiat jäävät huomaamatta.
Minkähänlainen instanssi testaa hajavalon? Kaarteissa ja mäenharjanteilla,"heitoissa"?
Jos häikäisy vaivaa sinua, kannatta totuttaa silmäsi kirkkaampaan valaistukseen. Sitä saa tosin monenlaisesta purkista. Juuri ihmisten ja eläinten havaitsemiseksi minä ne valot asennan, ja se kyllä todella paranee hyvillä valoilla paljon. Valotehossa en lähde kisaamaan, neljän xenonin valovirta riittää minulle. Lain sallimasta referenssiluvun maksimista on vielä 20% käyttämättä, joten olisi varaa lisätä kolmas samanlainen lisävalo, mutta en oikeasti keksi mihin sitä tarvitsisin, kun nykyisilläkin näkee ja valokuvio on niin hyvä, ettei lähi- ja kaukovalojen kirkkausero häiritse.
Valotehoa on saatavana nykyään riittävästi, mutta ongelmana on yhä se, että edullisilla valaisimilla ja hallituilla vähän hajavaloa tuottavilla valokuvioilla toteutettuja maltillisen tehoisia xenonvaloja ei voi säätää kuin hyvin karkeasti. Valokuvio on hyvä, hajavaloa vähän, mutta se ei adaptoidu muuhun liikenteeseen.
LED valoja voidaan säätää paljon nopeammin ja tehokkaammin, eikä hyvistä LED-Matrix valoista tule valituksia, vaikka niitä ajetaan jatkuvasti kaukovalot päällä vain havaitut kohteet varjostaen. Mutta etenkin halvoista LED-tekniikalla toteutetuista lisävaloista lähtee ihan tolkuton määrä hajavaloa. Ja näitä halpoja lisävaloja ei säädetä muuten kuin kaikki modulit päälle tai kaikki pois.
Referenssiluvun mittausdirektiivi on niin karkea, että sitä voi huijata (kuten oman autoni valoissa on tehty), ja lisäksi runsas hajavalo jopa mahdollistaa valotehon lisäämisen hajavalon vähentäessä suoraan eteenpäin tielle kohdistuvan valon määrää. Näin paheesta tulee halpisvalaisinten valmistajille mahdollisuus, jota jotkut LED-lisävalojen valmistajat hyödyntävät surutta.
Kun ennennäkemättömän suuri valovirta kyetään nyt yhdistämään ennennäkemättömän pieneen referenssilukuun suuren hajavalon turvin, saadaan myyviä datalehtiä valokauppaan.
Ennen halogeenivalojen normitus piti valotehot kurissa, jopa liiankin ahtaalla kun neljän halogeenivalon 4000 lm valovirta laadukkaissa vähän hajavaloa säteilevissä kattiloissa meni helposti laittoman puolelle. Nykyään referenssilukujen rajoissa saa kymmenkertaisen valotehon laillisesti LED-lisävaloilla. Xenonit rajataan vakiovirtalähteen ja vakiopolttimon kautta näiden välimaastoon.
Havaintosi on siinä mielessä oikea, että laillisilla LED valoilla saa yli 10-kertaisen valomäärän laittoman tehokkaisiin halogeenivaloihin verrattuna. Lisävalot eivät myöskään vaadi pesureita, joten käytännössä eniten valoa saa heikoimmin säätyvillä ja halvimmin toteutetuilla vehkeillä. Lopputuloksen näet itse. Normitus ei ole ihan täysin onnistunut, vai mitä?
Nosta X-Vision xenon lisäkaukovalopari nokalle ensiavuksi. Niissä on yleiskäyttöisempi valokuvio kuin omassa valinnassani, joka on useimmille kömpelön pitkä.
En usko että löydän sellaista purkkia joka estää häikäistymiseni jos minua "tuikataan"kirkkaalla valolla silmiin.
Siis valomääräyksissä ja valvonnassa olisi paljon toivomisen varaa.
Ajaessani laina tai vuokraautolla en voi valotehoihin paljon vaikuttaa.
Sumuvalot voisi kieltää koska niitä käytetään usein väärin.
Ei tuohon tarvita mitään purkkia. Riittää kun vain ei tuijottele vastaantulijan valoihin.
Neuvo on yhtä hyvä kuin että sulje silmäsi.
Vanhempien ja vielä yleisien H4 valojen kanssa pärjää kyllä.
Nyt ymmärsit kyllä jotain väärin. Kyllä silmät auki saa ja pitääkin olla, mutta niihin vastaantulijan valoihin ei pidä katsoa.
Kun mäenharjanteelta ilmestyy rekan valopatteri,eikä kuski vielä näe vastaantuliaa,niin kyllä häikäisee katsoi valoihin tai ei
Huonomuistinen: En usko että löydän sellaista purkkia joka estää häikäistymiseni
Sinunkin silmäsi reagoivat vallitsevaan valoon, vaikka et sitä uskokaan. Mitä suuremmalle pupillisi venytät pimeässä, sitä suurempaan valoeroon ne joutuvat sopeutumaan vastaantulijan valoissa.
Iän myötä tuo sopeutuminen vielä hidastuu, minkä myös oma kokemus vahvistaa.
Pahennat vielä asiaa pyynnölläsi nähdä vastaantulijan tehokkaat kaukovalot tarpeettoman läheltä.
Huonomuistinen: Vanhempien ja vielä yleisien H4 valojen kanssa pärjää kyllä.
Lakkaa sitten valittamasta, kun kerran hyvin pärjäät.
Huonomuistinen: Kun mäenharjanteelta ilmestyy rekan valopatteri,eikä kuski vielä näe vastaantuliaa,niin kyllä häikäisee katsoi valoihin tai ei
Tästä näkee ongelmasi itse aiheutetuksi. Sinä näit vetäjän kattovalot jo ennen kuin se saavutti mäen harjanteen, mutta rahtari ei voinut nähdä sinua, koska olet sinulle riittävien H4 valojen takana piilossa.
Vetäjien kattovalot ovat yleensä oikein suunnattuja vähän hajavaloa antavia laatuvalaisimia. Täältä hyvien valojen takaa katsottuna ne myös poikkeuksetta sammuvat ajoissa ennen kohtaamista, myös mäen harjanteella. Siksi isoistakaan valoista ei tule häiriötä, ellei sitä ole itse hakemassa. Minua häiritsevät valot ovat henkilöautoihin asennettuja halpoja LED-paneleita, joiden värinästä näkee puuttuvat ylätuet puolen kilometrin päästä. Ammattilaisten vehkeistä tai valojen käytöstä ei ole mitään moittimista.
Koska selvästi ajat kaukovaloja vaativissa tilanteissa, niin lakkaa kiusaamasta itseäsi ja laita nyt vaan ne kunnolliset valot autoosi.
Ammattilaisten ajotavoista tai valojen käytöstä ei ole täälläkään mitään moitittavaa, oikeastaan päinvastoin esimerkillistä toimintaa kaikin puolin.
Katse kannattaa suunnata aina vastaantulevan valoista sivuun, eikä missään nimessä kannata edes vilkaista rahtarin valopatteria vaikka se siellä kaukana loistaa. Paljon pimeässä ajaville voi hyvällä syyllä antaa neuvon, laittakaa jo oman turvallisuutenne takia valonne kuntoon hyvissä ajoin ennen syksyn pimeitä.
Valojen värisävyistä (Värilämpötila-Kelvin) noin yleisemmin saattaa tulla halogeenin käyttäjille ongelmia siitä syystä, että kun omiin valoihin tottuneet saavat vastaansa xenonit ja ledein varustetut ajoneuvot. Keltaiseen värisävyyn silmänsä totuttaneet halogeenivalon käyttäjät saattavat kummastella valkoista valoa ajavia autoja, joissa on valoeroa huomattavasti enemmän kuin vanhoissa halogeeneissa.
Omiin xenon valoihin tottuneena pidän itse muutamia vastaantulleita "hitsausvaloa" muistuttavia valoja häiritsevinä koska valo on sinistä ja selvästi valtavirrasta poikkkeavaa. Taitaa olla joukossa laittomia tieliikennekäyttöön soveltumattomia ja kiellettyjä polttimoita joissain autoissa. Tämän havainnon olen tehnyt, kun tien päällä olen tänä talvena pimeällä ajellut. Tätähän ei valvo tuolla tien päällä oikein kukaan mitä kukin tekee nähdäkseen paremmin. Poliisi tietenkin puuttuu räikeimpiin tapauksiin jos vastaan tulee poikkeavia toteutuksia, kuten väärin suunnattuja lähivaloja tai todella kehnoin valoin ajavia ja puoliksi pimeitä ajoneuvoja.
"Ammattilaisten" eli näiden raskaan liikenteen pikkupoikien ajotavoista on paljonkin moitittavaa, mutta moite ei juurikaan kohdistu valojen käyttöön.
Jos ei nyt huomioida kummastustani siitä, miksi raskaan liikenteen ajoneuvoissa sallitaan suurempi määrä ajo- ja kaukovaloja kuin henkilöautoissa. Ilmeisesti kompensoimaan jatkuvan ylinopeuden, edessäajavan hiillostamisen ja tolkuttomien ohitusten aiheuttamia riskejä.
Rekkojen valojen korkea asennuskorkeus on verraton etu häikäisyä vastaan. Rekat näkyvätkin vieläpä niin pitkään matkaan, etten ole kyllä koskaan kokenut niitä tässä suhteessa haastavaksi. Pikkuauto tulee paljon yllättävämmin sieltä mäen takaa.