Nastoja ei valmisteta muovista ja kulumattomia kitkarenkaita ei tietääkseni ole saatavilla. Turha meidän on itseämme tappaa niin pienien määrien takia mitä Suomessa talvirenkaista pintaa mereen joutuu.
Rekat ja aikataulunmukainen linjaliikenne ei nastarenkaita käytä, siksi on pidettävä pääverkosto sulana kemiallisesti ja se syö pintaa.
Autoilla on paljon haittavaikutuksia, eikä valtava kasvu akkuteollisuudessa ole luonnon kannata hyvä asia, mutta hyödyt voittaa haitat.
Hank: Ensinnäkin nastarenkaat ovat käytettynä erittäin arvaamattomat
Tasaisen liukkaat ne oman kokemukseni mukaan ovat joka suuntaan.
Hank: Etuvetoisessa nastaulkonema eturenkaissa antaa tuntuman hyvästä pidosta, mutta kun takarenkaissa nastat eivät pidäkään yhtä hyvin
Etuvetoisissa tapahtuu paljon asioita, joita en ymmärrä, mutta jos syksyllä laitettiin taakse vähintään yhtä hyvät renkaat kuin eteen, niin kuinka etuvetoinen sai talven aikana revityksi takarenkaansa etusia huonompaan kuntoon?
Sen olen toki huomannut itsekin, että etuvetoisen sivuluisu osaa olla hirveän äkäinen ja vaikeasti hallittava. Silloin kun taas pitäisi luistaa, niin alas vaihto ja kytkin ylös tyhjäkäynnillä puskee vain etupyörät suttina suoraan. Ihme vehkeitä.
Hank: Nastarenkaskielto voisi teoriassa aiheuttaa muutamia spekulatiivisia onnettomuuksia jäisillä teillä, mutta isossa mittakaavassa näillä ei pitäisi olla juuri mitään merkitystä päätösten tekoon, kun huomioidaan kokonaisuus.
Jos nastarenkaiden väitetyt haitat ovat totta, silloin tilastojen pitäisi vahvistaa asia hyvin nopeasti nastakiellon jälkeen paranevina terveystilastoina. Minusta olisi kiinnostavaa kokeilla käykö tosiaan näin? Onhan näitä nopeusrajoitus, ym. kokeiluja tehty ennenkin.
Renkaiden ominaisuuksista on niin vaikeaa saada kokemusperäistä tietoa, että olen päättänyt kokeilla omilla rahoillani. Nykyiset nastat ainakin luistavat jo niin väärin, ettei tuosta voi enää paljon huonontua.
Quu: Tarkoittaako 740 GLE ettei jakelu ja joukkoliikenteen aikataulujen noudattaminen ole perusteltu syy suolaamiselle.
Useimmiten ei ole, eikä se sitä näytä olevan edes raskaan liikenteen kuskeille, joiden vauhti alkaa hidastua vasta sitten kun tie on alijäähtyneen veden kiillottamaa luistinrataa. Kuten edellä jo keskusteltiin, kaikille tämäkään ei riitä perusteeksi hidastaa, ei vaikka aikataulu olisi muista riippumaton. Suurimman osan talvikeleistä isot autot jatkavat samaa vauhtia suolauksen päättyessä. Suolaus ei tällöin vaikuta aikatauluihin mitenkään.
Omalta osaltani olisin valmis nokittamaan kitkaukkojen panoksia kieltämällä nastojen lisäksi myös suolan, joka on ympäristömyrkky. Syy tähän on siinä, että jos tahdomme Hankin ja muiden kertomia tien kulumisen sivuvaikutuksia vähentää, silloin suola on lähes yhtä suuri ongelma kuin nastatkin. Pahin yhdistelmä on tietenkin suola ja nastat, jotka tehostavat toistensa vaikutusta tien rapautumiseen. Näin ollen on täysin loogista, että jos nastat ovat vakavasti otettava ongelma, silloim sitä on myös suola.
Raskaalle liikenteelle voisin silti antaa sen verran myönnytystä, että ainoan käytännössä aikatauluihin vaikuttavan liukkauden eli kiiltävän jään saisi suolata, mutta muuta ei.
740 GLE on niin pihalla oikeasta pääteiden talviliikenteestä, että on aivan turha jatkaa.
Olen aivan sokissa tuollaisista lausunnoista "suolataan vain jäiset kohdat" vai miten se menikään ei pokka riitä uudestaan lukemaan.
Silloin ollaan jo pahasti myöhässä jos tie pääsee jäätymään.
Kai kaikki muistavat TM: n testin, kuinka paljon asfaltin pintaa lähteekään kilometrillä nastoilla? Kai kaikki muistavat montako kuolee liikenneonnettomuuksissa ja paljonko nastojen aiheuttamaan pölyyn, tämäkin löytyy samasta lehdestä.
Vielä 70- luvulla talojen viemärit ohjattiin, vaikkapa Aurajokeen puhdistamatta, joen ylitys onnistui vain kovanokkaisilta, eikä tosiaan baareja ollut rannoilla.
Hyvin voi perustella tuotakin quun näkemystä, sehän oli totuttua. Joku aivon väläytys sitten kumminkin tuli ja huomattiin että sen puhdistaminen on sittenkin edullisempaa, samaa vääntöä siitäkin tehtiin.
Verratkaa nyt vielä minun nastarenkaiden aiheuttavaa tuhoa Pietarin viidenmiljoonan asukkaan mereen meneviin paskavesiin.
Ihan sama minä en nastarenkaista luovu.
"Nastarengas tasaa muuttuvia keliolosuhteita, joten pito säilyy ajettaessa niin jäisellä kuin märällä tiellä."
—
Varman päälle pelaava valitseekin nastarenkaat, sillä jarrutusmatka etenkin jäisillä teillä on merkittävästi kitkarenkaita lyhyempi. Mitä liukkaampi keli, sitä todennäköisemmin onnettomuusautossa on kitka- kuin nastarenkaat. (VTT, 2014).
Myös Liikenneturva ja vertailutestejä tekevät autolehdet suosittelevat kerta toisensa jälkeen nastarenkaiden käyttöä juuri niiden liikenneonnettomuusriskiä vähentävän vaikutuksen vuoksi.
Hyvä nastarengas välittää kuljettajalle selkeän tuntuman alkavasta sivuttaispidon menetyksestä. Lisäksi nastarenkain varustettu ajoneuvo on yleensä helpompaa oikaista sivuttaisluistosta kuin kitkarenkain varustettu auto
Quu: 740 GLE on niin pihalla oikeasta pääteiden talviliikenteestä, että on aivan turha jatkaa
ABCE-korttiani vaatineista ajotehtävistä on vain parin vuoden työtodistukset ja nekin vuosikymmenien takaa keveillä vehkeillä, joten en todellakaan ole ammattilainen. Sen sijaan seuraan, kuinka he ajavat.
Mutta jos oletetaan, että suola on turvallisuuden kannalta välttämätön muulloinkin kuin liukkaalla kelillä, niin miksi ihmeessä:
suolattomuus ei vaikuta lumisella tiellä rekan vauhtiin vähääkään?
miksi rajaat turvallisuuden vain pääteille?
Quu: Olen aivan sokissa tuollaisista lausunnoista ”suolataan vain jäiset kohdat” vai miten se menikään
Se meni siten, että kirkas jää saattaisi olla suolaamisen arvoinen, ja sekin vain raskaan liikenteen vuoksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että suolattaisiin vain jäiset kohdat, vaan että suolattaisiin silloin kun jäätävä keli on luvassa.
Quu: Silloin ollaan jo pahasti myöhässä jos tie pääsee jäätymään.
Ja mitäpä merkitystä sillä on, jos tie on jäätynyt -15 asteessa? Ei ongelma kenellekään, ml. raskas liikenne, joka painuu sen mitä vehkeet kulkee.
Jos teoriasi raskaan liikenteen suolan tarpeesta on totta, niin miksi se ei näy millään tavoin raskaan liikenteen ajotavoissa muulloin kuin jo mainitsemallani jäisellä kelillä?
Tyttäreni toi vaimoni ja minut kotiin laivareissulta vanhalla Swiftillään. Meillä on noin 70 metrin mäki ennen kotia, joka silloin oli jäinen. Molemmilla meillä oli autoissamme eläkeikäiset kitkarenkaat ja hän kun ei päässyt ylös asti, pitihän sitä hieman näyttää miten, pääsinhän viimeksi omallakin.
Aivan ylös en kuitenkaan päässyt vaan tuo auto päätti valua takaisin ja peräti vauhdilla. Jarrua ei juurikaan voinut painaa kun nuo ojat kutsuivat. Aikakin tuo taisi pysähtyä ja päätin taistella viimeiseen asti, mäkihän päättyi t risteykseen, ohjaan sinne sitten.
Myöhemmin kävi ilmi että parikymppinen tyttäreni vaihtoi kesäksi kitkat ja talveksi kesät, olipa tehnyt sitä jo jonkin aikaa, melkein samannäköisiähän nuo ovat! Valittelikin tuo joskus huonoa pitoa?
Quu: Hyvä nastarengas välittää kuljettajalle selkeän tuntuman alkavasta sivuttaispidon menetyksestä
Ja kulunut myös. Ja pitkittäispidon myös.
Quu: Lisäksi nastarenkain varustettu ajoneuvo on yleensä helpompaa oikaista sivuttaisluistosta kuin kitkarenkain varustettu auto
Aivan, koska nastarengas luistaa oikein. Mutta sitä, luistaako kitkarengas oikein ei saa selville kuin ostamalla kitkarenkaat. Sittenhän sen tietää?
Moottori-Lehti havaitsi mielenkiintoisen sivuvaikutuksen tutkiessaan vanhaa aihetta "paremmat talvirenkaat eteen vai taakse?". Kas näin, minulle tuttu auto Mercedes C W204, tässä ratin takana kokenut kilpa-ajaja:
Huonommat takana: Moottori: "Olen vähällä menettää hallinnan jo ensimmäisessä jyrkemmässä kaarteessa. Perä irtoaa luisuun ja ehdin tehdä korjausliikkeiden sarjan ennen kuin ajonvakautus havahtuu. Auto käväisee lähes 90 asteen kulmassa, ennen kuin ajonvakautus tarttuu tilanteeseen...maantiellä auto ei olisi mahtunut omalle kaistalle"
740 GLE:n kommentti: Kuluneemmat takana etenkin takavetoisessa on ongelmien hakemista, mutta pointti ei olekaan siinä. Vaan että samanlaista W204 Cee sarjalaista ajoin kolme talvea näkemättä kertaakaan tilannetta, jossa ajonhallinta ei havaitse luistoa. Tappisladi, 90 asteesta puhumattakaan ei tuolla autolla ole mahdollinen nastarenkain Suojelusenkeliä herättämättä. Ei uusin, ei vanhoin ei kulunein nastarenkain. ESP havahtuu PALJON ennen tappisladia. Se on sitten eri asia, riittääkö tila. Mutta luistossa nukkuva ESP on täysin tuntematon ilmiö huolimatta 7 talvesta melko lailla testiauton kaltaisella autolla.
Moottori: "(suoraan jarrutettaessa) Huimin on heti ensijarrutus, kun auto lähtee täysin yllättäen pyörähtämään. Nopeilla ohjausliikkeillä tilanne on pelastettavissa. Mutta kun uusin jarrutuksen ohjaamatta lainkaan, auto tekee lähes tyylipuhtaan 360 asteen käännöksen. Sama toistuu kolme kertaa ja aina eri kohdissa leveää rataa, joten kyseessä ei ole sattuma"
740 GLE kommentti: jooei. Vaikka silmät kiinni märällä jäällä jarrulle seisomaan, niin tähti edellä se pysähtyy piikkirenkailla. Olkapoikkeama on niin lähellä nollaa, että kohtuunopeuksilla Cee pysähtyy omalle kaistalle vaikka hyppää jarrulle kädet irti ratista toinen puoli sulalla ja toinen puoli polanteella. Ei arvaus, vaan kokeilin luettuani TM talvitestin samasta autosta.
”Verratkaa nyt vielä minun nastarenkaiden aiheuttavaa tuhoa Pietarin viidenmiljoonan asukkaan mereen meneviin paskavesiin.
Ihan sama minä en nastarenkaista luovu.”
”Nastoja ei valmisteta muovista ja kulumattomia kitkarenkaita ei tietääkseni ole saatavilla. Turha meidän on itseämme tappaa niin pienien määrien takia mitä Suomessa talvirenkaista pintaa mereen joutuu.”
Näissä kommenteissa hyvä selitys, miksi meillä tuskin saadaan mitään järkeviä päätöksiä asian suhteen tehtyä. Eduskunta on kansa pienoiskoossa ja tämä ajattelutapa ja älyn määrä taitaa olla aika yleinen. Tiedoksesi kuitenkin, että pietarin kaikki jätevedet menee puhdistamon kautta nykyään suomenlahteen. Vaikka eivät menisikään, niin meidänkö pitää ottaa esimerkkiä Venäläisistä? Tässä maassa on kaiken lisäksi aika paljon muutakin vesistöä ja ympäristöä kuin Suomenlahti!
Brittiläinen artikkeli autonrenkaiden kestävyydestä kertoo, että autonrenkaiden pitäisi kestää ainakin 50000 mailia (80000 km). Meillä suomen teillä puolet tuosta kesärenkaalla on jo todella hyvin.
Quun nastarengasvalinta ei ole ainoa asia, jossa muualla oleva suuremmaksi koettu haitta estää omien valintojen kriittisen tarkastelun. Samaa kuulee kaiken päästöjen hallinnan osalta, johon ei kuulemma ole tarvetta, koska Kiina.
Jos talvirenkaan valitsee jarrutusmatkojen perusteella, silloin ne joutuu vaihtamaan joka talvi ollakseen itselleen rehellinen. Minä ajan talvirenkaillani useamman talven, suunnilleen puolet pinnasta pois. Sen seurauksena uutena testivoittajana matkansa aloittaneet renkaani ovat viimeisenä talvenaan varmaan hiipuneet rengastestin viimeiselle sijalle, joten en voi nastarengasvalinnassani vedota pelkkiin jarrutusmatkoihin jäällä. Minulle kyse ei ole niinkään luiston rajanopeudesta, joka renkaan kuluessa laskee väistämättää, vaan hallinnan helppoudesta sitten kun luistaa.
Nastarengas pysyy kuluessaankin loogisena. Kokeilemalla selviää, pystyykö nykyaikainen kitkarengas samaan?
Hank: Brittiläinen artikkeli autonrenkaiden kestävyydestä kertoo, että autonrenkaiden pitäisi kestää ainakin 50000 mailia (80000 km).
Sekä Good Year GPS että Michelin MXT kestivät aika tarkkaan tuon verran nimimerkkini auton alla sumujen saarella.
Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo otetaan käyttöön syyskuussa. Pietari on Suomenlahden suurin yksittäinen kuormittaja, ja puhdistamo on suuri edistysaskel. Suomenlahtea rehevöittävää fosforia puhdistamo ei kuitenkaan jätevedetä poista.
luonto19.7.2005 klo 10:47päivitetty 29.10.2008 klo 04:12
Lounainen jätevedenpuhdistamo on biologinen puhdistamo ja biologisessa puhdistuksessa jäteveden fosforista poistuu noin 20 - 25 prosenttia, kertoo Itämeren suojelukomission suomalaisvaltuuskunnan johtaja Tapani Kohonen. Suomessa fosforista puhdistetaan noin 95 - 98 prosenttia
"Tässä maassa on kaiken lisäksi aika paljon muutakin vesistöä ja ympäristöä kuin Suomenlahti!"
Laitetaan nyt vielä sisävesien rehevöityminen suomalaisten rengasvalintojen piikkiin.
Neuvostoliitoon ja Suomen välisen vientikaupan maksuna tuli Neuvostoliitosta suolaa junalasteittain, ja sille piti kehittää käyttöä.
Helpoin tapa oli kylvää suola tielle, seurauksena tienvarsien kaivovedet alkoivat suolaantumaan.
Käytetään myös kesällä soratien pölynsitomiseen.
Pahin katastrofi uhkaa jos pohjavedet pilaantuu.
Jos ja kun nastarenkaat kielletään suolausta on lisättävä ja laajennettava kantateillä.
Juurikin ympäristösyistä pidän suolaan pahempana kuin nastoja, jos ihan pakko on valita kahdesta pahasta.
Nastojen aiheuttamasta tien kulutuksesta on puhuttu niin kauan kuin minä olen ajanut, eli 1970-luvulta lähtien. Siihen verrattuna liikennettä eli siis maksajia on moninkertainen määrä, silti nastojen kulutus autoa kohden on vähentynyt rankasti. Kataista siteeraten "me tienataan tällä" entistä enemmän tien kulumisesta huolimatta.
Jos nastojen aiheuttamat ongelmat ylittävät sietorajan, niistä päästään eroon hetkessä kieltämällä nastat.
Jos suolaamme puhtaat vetemme, paska vain leviää propellista eikä sitä ihan helposti puhdista mikään. Silloin ei enää suolaamisen lopettaminen korjaa tilannetta.
Juuri nyt on ongelmana se, ettei riittävän kattavaa tutkimustietoa ole käytettävissä, eli emme pysty asettamaan vastakkain renkaista ja suolasta aiheutuvia kuolemia ja ympäristöongelmia vertailuun, koska emme tarkalleen tiedä, mitä mikäkin komponentti loppupeleissä vaikuttaa. Suolalla on myös liikenneturvallisuutta haittaavia ominaisuuksia, jotka tulee myös ottaa mukaan ainakin myrkynlevittäjien ohjeistuksessa.
Kitkoihin vaihto ensi talvena on eri juttu, ja se on omalta kohdaltani puhtaasti uteliaisuutta. Haluan ymmärtää tarkemmin, mitä se merkitsee ajamiselle?
Ette taida nyt ymmärtää mitä siitä seuraa jos pohjavedet suolaantuu.
Salpausselänharjulla oli jo katastrofi lähellä.
Tienpinnan pystyy uusimaan, mutta pohjavesi on meille elintärkeä.
”Ette taida nyt ymmärtää mitä siitä seuraa jos pohjavedet suolaantuu.
Salpausselänharjulla oli jo katastrofi lähellä.
Tienpinnan pystyy uusimaan, mutta pohjavesi on meille elintärkeä.”
Mihin perustuu oletus, että teitä pitäisi suolata enemmän, mikäli nastarenkaat kielletään? Musta jää lähellä 0-astetta on varmaankin vaarallisin keli, koska sitä on vaikea ennakoida. Nykyäänkin päätiet suolataan tällaisella kelillä lähinnä raskaan liikenteen vuoksi. Oman kokemuksen mukaan (ei ole välttämättä ole fakta) kitkarengas pitää mustalla jäällä paremmin suhteessa nastarenkaaseen kuin sileällä jäällä, jolla rengastestit tehdään. Kitkan lamellit ”purevat” jään epätasaisuuksiin. Eli pakkasjäällä kitkat toimivat vähintäänkin nastarenkaiden veroisesti ja ennakoimalla (mm. nopeus) voi turvallisuusmarginaalia lisätä kaikilla renkailla. Jään karhentaminen on nastojen yksi etu, mutta sama voidaan hoitaa koneellakin.
Nastarenkaiden huono puoli on juuri niiden nastat, joihin jääpito perustuu. Niiden kunto ja toimivuus jäällä voi olla uutenakin paljon huonompi kuin rengastestit antavat olettaa ja käytettynä todella eritasoinen pito vetävällä akselilla kuin toisella akselilla tai iso osa nastoista kadonneet ja pito on todennäköisesti kitkarenkaita huonompi, Uusimmassa tm:ssä oli postilaatikossa kysymyskin tätä koskien, kun testeissä hyviksi todetut nastarenkaat eivät toimineetkaan asiakkaalla. Tästä löytyi yksi onnettomuusesimerkkikin. https://yle.fi/uutiset/3-8798204
On erilaisia keinoja jopa lisätä turvallisuutta nastakiellolla. Kun renkaiden kuluminen vähentyisi, voitaisiin sallittua minimiurasyvyyttä nostaa, eikä autoilijoiden rengaskulut nousisi yhtään. Teiden korjauksesta säästyneitä rahoja voisi käyttää renkaiden alv:n laskemiseen. Kyse on vain tahdosta.
TM voisi testata yhdellä autolla ja molemmilla testivoittajilla, kitkoilla ja nastoilla. Rata olisi erilaisia pintoja ja mutkia sisältävä ja tietenkin ”liikennevaloja” mukaan. Sitten täysillä.
Yhdellä autolla saisi tietenkin vain suuntaa antavaa näyttöä ja osoittaisi vain yhdelle automallille paremman rengastuksen. Ratakin voisi suosia jompaakumpaa rengastusta, eli tuloksessa pitää hyväksyä toleranssia, mutta olisi ainakin edes suuntaa antavaa.
Tiedän kyllä piikkirenkaiden olevan parhaat, ei tarvitse testata. Seuraavana tullee kierrosajoissa nastarengas, mutta paljonko eroa kitkoihin?
Paljonkohan äiti säästää aikaa viedessään lapsensa lähikouluun parhailla renkailla?
"Tietä oli edellisenä iltana suolattu, jotta autojen renkaat purisivat sen peilipintaan. Suola oli kuitenkin tehnyt tien pinnasta entistä arvaamattomamman."
Tuttu juttu myös lumisateen suolaamisessa pakastuvaa yötä vasten, jolloin helposta lumipinnasta valmistetaan kemiallisilla aseilla kiiltävää mustaa jäätä. Suolan turvallisuushyöty ei ole yksikäsitteinen asia, vaan collateral damagea tulee heikentyvän näkyvyyden, ajoittaisen entistä pahemman liukkauden, urautuvan tien ja jumittuvien jarrujen vuoksi muuallekin kuin vesistöön.
Quu:"Ette taida nyt ymmärtää mitä siitä seuraa jos pohjavedet suolaantuu."
Quu:"suola, sora eikä mikään muukaan liukkaudentorjunta kesäkeliä tee."
Aletaan olla niiden perustelujen äärellä, joiden nojalla olen suolauksen suhteen lähes totaalikieltäytyjä.
Hankin kommenttia nastarenkaan yllättävyydestä kuluneena en ymmärrä, kun en ole sitä ilmiötä ainakaan Nokian, Hankookin, Continentalin enkä Michelinin nastarenkaassa havainnut. Paremmat aina taakse, ja seuraavaksi talveksi taas edestä taakse vähemmän kuluneet. Pito vähenee kulumisen myötä, mutta mitään ylläreitä en ole havainnut.
”Hankin kommenttia nastarenkaan yllättävyydestä kuluneena en ymmärrä, kun en ole sitä ilmiötä ainakaan Nokian, Hankookin, Continentalin enkä Michelinin nastarenkaassa havainnut. Paremmat aina taakse, ja seuraavaksi talveksi taas edestä taakse vähemmän kuluneet. Pito vähenee kulumisen myötä, mutta mitään ylläreitä en ole havainnut”
Kyseessä on kyllä täysin tutkittu fakta. Tämän ilmiön havainnointi johtaa helposti vakavaan onnettomuuteen, kun perä lähtee irti jääkelillä, koska nastat ovat takarenkailla etuvetoisessa painuneet liian syvään. Liukkaudesta johtuen ajonvakautusjärjestelmä ei välttämättä pysty tilannetta korjaamaan. Kuljettajan on vaikea huomata liukkautta, koska eturenkaissa nastat ovat liiankin ulkona ja pito hyvä kiihdytettäessä ja jarrutettaessa.
Olen 740 GLE:n kannalla. Totaalikieltäytyjä ja vahvasti perustelluin syin.
Autoni (no tuota, fiattini) ruostui 7 vuodessa kelvottomaksi, lisäksi jatkuvasti jarruissa suolan aiheuttamaa ”epäkuntoisuutta”. Suolahapon vaikutuksesta ajoneuvoihin kävi hesalainen insinööri oikeuttakin, jos muistatte. No, tappio tuli, perusteena ”yhteinen hyvä”.
Ihmettelen tätä uusavuttomuutta. Jos on talvi, olkoot, menkää bussilla tai opetelkaa edes hieman ajoneuvojen käyttäytymisesta tai menkää ”kurssille” pitsinyplääjien jonoon.
Metsien kulkureititkin pitää hiekoittaa ja suolata, että varmasti kaikki sinne pääsisivät, myös nyhvöt ja vammaiset.
Hank_80: Kyseessä on kyllä täysin tutkittu fakta. Tämän ilmiön havainnointi johtaa helposti vakavaan onnettomuuteen, kun perä lähtee irti jääkelillä, koska nastat ovat takarenkailla etuvetoisessa painuneet liian syvään. Liukkaudesta johtuen ajonvakautusjärjestelmä ei välttämättä pysty tilannetta korjaamaan. Kuljettajan on vaikea huomata liukkautta koska eturenkaissa nastat ovat liiankin ulkona ja pito hyvä kiihdytettäessä ja jarrutettaessa.
Kiitos tästä. Linkkisi perusteella asiasta ensi kertaa lukiessani huomaan ehkä sittenkin myös itse havainneeni saman ilmiön?
Ymmärtämättömyyttäni laitoin yleensä tasaisesti aliohjaavan etuvetoisen joissain tilanteissa arpoman äkäisen sivuluisuin sen piikkiin, etten osaa ajaa etuvetoista, enkä ymmärrä sen käytöstä. Tämä väärä ja vaarallinen tapa kuluttaa renkaita on etuvetoisen synti eikä minun osaamattomuuttani.
sitaatti: "Taka-akselilla kun ei juurikaan jarruteta ja kiihdytetä, niin nasta ikään kuin hakkautuu sinne sisään. Se johtaa etuvetoisissa pahaan balanssiin"
Kardaanivetoista kiihdytetään takapyörillä, jarrutetaan etupyörillä ja ohjataan kaikilla neljällä. Se on omaa tottumistani, että takavetoisen ajokäytös on ollut minulle aina helppo (Huom! ei nopea vaan aina samanlainen, siksi helppo). En ole vanhoissa Volvoissa, Opeleissa, Fordeissa, Pösössä enkä Mersuissa enkä myöskään uudemmissa Mersuissa havainnut mitään ongelmaa renkaiden kulumisen suhteen. Mutta olen kuvitellut ajavani nastarenkaitani hieman kovakouraisesti koko ajan pidon rajoja tunnustellen, mutta tuon jutun valossa sehän näyttääkin olevan juuri oikea tapa?
sitaatti:"Löysin esimerkiksi yhden ohitusonnettomuuden, jossa paluutilanteessa omalle kaistalle kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan ja kuoli"
Juuri tämä arvaamattomuus oli yksi niitä ilmiöitä, joka johti minun ja V70:n pysyvään ja korjaamattomaan välirikkoon.
740 GLE kirjoitti viisi vuotta sitten 3.3.2013 kello 14:54:
Juuri samalla tavoin yritin kääriä Volvoni valotolpan ympärille. Nostin kaasua ohituksen jälkeen omalle kaistalle palatessa, jolloin aina muulloin raskaasti aliohjaava V70 arpoi suoralla tiellä veret seisauttavan sivuluisun tilanteessa, jonka voi 740 GLE:llä ajaa eväitä syöden, CD:tä vaihtaen ja vasemmalla jalalla ohjaten ihan rauhassa.
Laitoin silloin tuon oman osaamattomuuteni piikkiin, mutta näyttää siltä, että vika ei ole yksinomaan minussa? Tämä ei silti koske minua enää, koska V70:sta eroon päästyäni minä olen rangaistukseni kärsinyt enkä ihan vähällä enää etuvetoon palaa. Lisäsit päätökseeni yhden lisäargumentin, jota en edes tiennyt ennen tätä.
Minulle normaalin takavetoisen osalta pidän edelleen aiemman kantani, että takapyörien nastaulkonema ja nastojen kato näyttävät pysyvät kohtuudessa, ja toisekseen edes tämäntalvisten pian 50.000 km ajettujen takarenkaiden huono kunto ei tule missään kelissä yllätyksenä, vaan tunnen koko ajan kiihdytyksissä ja moottorijarrutuksella yliohjatessani mikä on tilanne.
Quu: Aivan menkää bussilla kuolemaan kun liukkaudentorjunta (suolaus) on ajoitettu väärin.
En tosiaankaan mene bussilla. Silti tiedän bussin olevan kohtuullisen turvallinen matkustajilleen. Sen sijaan kevyt liikenne varokoon, kun taajamassa yritetään ajaa taajamaan huonosti sopivaa liian isoa autoa.
Liukkaudentorjunnan seurauksena tiet urautuvat enemmän, näkyvyys heikkenee ja jarrut jumittuvat, joten näissä suhteissa kaikki suolaus on väärin ajoitettua.
Ja sitten vielä maaston myrkyttäminen, jota ei voi perua. Suolaa tarvitaan kalasoppaan, ja sinnekin vain kohtuudella.
Nastoja ei valmisteta muovista ja kulumattomia kitkarenkaita ei tietääkseni ole saatavilla. Turha meidän on itseämme tappaa niin pienien määrien takia mitä Suomessa talvirenkaista pintaa mereen joutuu.
Rekat ja aikataulunmukainen linjaliikenne ei nastarenkaita käytä, siksi on pidettävä pääverkosto sulana kemiallisesti ja se syö pintaa.
Autoilla on paljon haittavaikutuksia, eikä valtava kasvu akkuteollisuudessa ole luonnon kannata hyvä asia, mutta hyödyt voittaa haitat.
Hank: Ensinnäkin nastarenkaat ovat käytettynä erittäin arvaamattomat
Tasaisen liukkaat ne oman kokemukseni mukaan ovat joka suuntaan.
Hank: Etuvetoisessa nastaulkonema eturenkaissa antaa tuntuman hyvästä pidosta, mutta kun takarenkaissa nastat eivät pidäkään yhtä hyvin
Etuvetoisissa tapahtuu paljon asioita, joita en ymmärrä, mutta jos syksyllä laitettiin taakse vähintään yhtä hyvät renkaat kuin eteen, niin kuinka etuvetoinen sai talven aikana revityksi takarenkaansa etusia huonompaan kuntoon?
Sen olen toki huomannut itsekin, että etuvetoisen sivuluisu osaa olla hirveän äkäinen ja vaikeasti hallittava. Silloin kun taas pitäisi luistaa, niin alas vaihto ja kytkin ylös tyhjäkäynnillä puskee vain etupyörät suttina suoraan. Ihme vehkeitä.
Hank: Nastarenkaskielto voisi teoriassa aiheuttaa muutamia spekulatiivisia onnettomuuksia jäisillä teillä, mutta isossa mittakaavassa näillä ei pitäisi olla juuri mitään merkitystä päätösten tekoon, kun huomioidaan kokonaisuus.
Jos nastarenkaiden väitetyt haitat ovat totta, silloin tilastojen pitäisi vahvistaa asia hyvin nopeasti nastakiellon jälkeen paranevina terveystilastoina. Minusta olisi kiinnostavaa kokeilla käykö tosiaan näin? Onhan näitä nopeusrajoitus, ym. kokeiluja tehty ennenkin.
Renkaiden ominaisuuksista on niin vaikeaa saada kokemusperäistä tietoa, että olen päättänyt kokeilla omilla rahoillani. Nykyiset nastat ainakin luistavat jo niin väärin, ettei tuosta voi enää paljon huonontua.
Quu: Tarkoittaako 740 GLE ettei jakelu ja joukkoliikenteen aikataulujen noudattaminen ole perusteltu syy suolaamiselle.
Useimmiten ei ole, eikä se sitä näytä olevan edes raskaan liikenteen kuskeille, joiden vauhti alkaa hidastua vasta sitten kun tie on alijäähtyneen veden kiillottamaa luistinrataa. Kuten edellä jo keskusteltiin, kaikille tämäkään ei riitä perusteeksi hidastaa, ei vaikka aikataulu olisi muista riippumaton. Suurimman osan talvikeleistä isot autot jatkavat samaa vauhtia suolauksen päättyessä. Suolaus ei tällöin vaikuta aikatauluihin mitenkään.
Omalta osaltani olisin valmis nokittamaan kitkaukkojen panoksia kieltämällä nastojen lisäksi myös suolan, joka on ympäristömyrkky. Syy tähän on siinä, että jos tahdomme Hankin ja muiden kertomia tien kulumisen sivuvaikutuksia vähentää, silloin suola on lähes yhtä suuri ongelma kuin nastatkin. Pahin yhdistelmä on tietenkin suola ja nastat, jotka tehostavat toistensa vaikutusta tien rapautumiseen. Näin ollen on täysin loogista, että jos nastat ovat vakavasti otettava ongelma, silloim sitä on myös suola.
Raskaalle liikenteelle voisin silti antaa sen verran myönnytystä, että ainoan käytännössä aikatauluihin vaikuttavan liukkauden eli kiiltävän jään saisi suolata, mutta muuta ei.
740 GLE on niin pihalla oikeasta pääteiden talviliikenteestä, että on aivan turha jatkaa.
Olen aivan sokissa tuollaisista lausunnoista "suolataan vain jäiset kohdat" vai miten se menikään ei pokka riitä uudestaan lukemaan.
Silloin ollaan jo pahasti myöhässä jos tie pääsee jäätymään.
Kai kaikki muistavat TM: n testin, kuinka paljon asfaltin pintaa lähteekään kilometrillä nastoilla? Kai kaikki muistavat montako kuolee liikenneonnettomuuksissa ja paljonko nastojen aiheuttamaan pölyyn, tämäkin löytyy samasta lehdestä.
Vielä 70- luvulla talojen viemärit ohjattiin, vaikkapa Aurajokeen puhdistamatta, joen ylitys onnistui vain kovanokkaisilta, eikä tosiaan baareja ollut rannoilla.
Hyvin voi perustella tuotakin quun näkemystä, sehän oli totuttua. Joku aivon väläytys sitten kumminkin tuli ja huomattiin että sen puhdistaminen on sittenkin edullisempaa, samaa vääntöä siitäkin tehtiin.
Suomalainen keksintö, Nastarengas, hehhee.
Verratkaa nyt vielä minun nastarenkaiden aiheuttavaa tuhoa Pietarin viidenmiljoonan asukkaan mereen meneviin paskavesiin.
Ihan sama minä en nastarenkaista luovu.
"Nastarengas tasaa muuttuvia keliolosuhteita, joten pito säilyy ajettaessa niin jäisellä kuin märällä tiellä."
—
Varman päälle pelaava valitseekin nastarenkaat, sillä jarrutusmatka etenkin jäisillä teillä on merkittävästi kitkarenkaita lyhyempi. Mitä liukkaampi keli, sitä todennäköisemmin onnettomuusautossa on kitka- kuin nastarenkaat. (VTT, 2014).
Myös Liikenneturva ja vertailutestejä tekevät autolehdet suosittelevat kerta toisensa jälkeen nastarenkaiden käyttöä juuri niiden liikenneonnettomuusriskiä vähentävän vaikutuksen vuoksi.
Hyvä nastarengas välittää kuljettajalle selkeän tuntuman alkavasta sivuttaispidon menetyksestä. Lisäksi nastarenkain varustettu ajoneuvo on yleensä helpompaa oikaista sivuttaisluistosta kuin kitkarenkain varustettu auto
Quu: 740 GLE on niin pihalla oikeasta pääteiden talviliikenteestä, että on aivan turha jatkaa
ABCE-korttiani vaatineista ajotehtävistä on vain parin vuoden työtodistukset ja nekin vuosikymmenien takaa keveillä vehkeillä, joten en todellakaan ole ammattilainen. Sen sijaan seuraan, kuinka he ajavat.
Mutta jos oletetaan, että suola on turvallisuuden kannalta välttämätön muulloinkin kuin liukkaalla kelillä, niin miksi ihmeessä:
Quu: Olen aivan sokissa tuollaisista lausunnoista ”suolataan vain jäiset kohdat” vai miten se menikään
Se meni siten, että kirkas jää saattaisi olla suolaamisen arvoinen, ja sekin vain raskaan liikenteen vuoksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että suolattaisiin vain jäiset kohdat, vaan että suolattaisiin silloin kun jäätävä keli on luvassa.
Quu: Silloin ollaan jo pahasti myöhässä jos tie pääsee jäätymään.
Ja mitäpä merkitystä sillä on, jos tie on jäätynyt -15 asteessa? Ei ongelma kenellekään, ml. raskas liikenne, joka painuu sen mitä vehkeet kulkee.
Jos teoriasi raskaan liikenteen suolan tarpeesta on totta, niin miksi se ei näy millään tavoin raskaan liikenteen ajotavoissa muulloin kuin jo mainitsemallani jäisellä kelillä?
Kevennykseksi.
Tyttäreni toi vaimoni ja minut kotiin laivareissulta vanhalla Swiftillään. Meillä on noin 70 metrin mäki ennen kotia, joka silloin oli jäinen. Molemmilla meillä oli autoissamme eläkeikäiset kitkarenkaat ja hän kun ei päässyt ylös asti, pitihän sitä hieman näyttää miten, pääsinhän viimeksi omallakin.
Aivan ylös en kuitenkaan päässyt vaan tuo auto päätti valua takaisin ja peräti vauhdilla. Jarrua ei juurikaan voinut painaa kun nuo ojat kutsuivat. Aikakin tuo taisi pysähtyä ja päätin taistella viimeiseen asti, mäkihän päättyi t risteykseen, ohjaan sinne sitten.
Myöhemmin kävi ilmi että parikymppinen tyttäreni vaihtoi kesäksi kitkat ja talveksi kesät, olipa tehnyt sitä jo jonkin aikaa, melkein samannäköisiähän nuo ovat! Valittelikin tuo joskus huonoa pitoa?
Quu: Hyvä nastarengas välittää kuljettajalle selkeän tuntuman alkavasta sivuttaispidon menetyksestä
Ja kulunut myös. Ja pitkittäispidon myös.
Quu: Lisäksi nastarenkain varustettu ajoneuvo on yleensä helpompaa oikaista sivuttaisluistosta kuin kitkarenkain varustettu auto
Aivan, koska nastarengas luistaa oikein. Mutta sitä, luistaako kitkarengas oikein ei saa selville kuin ostamalla kitkarenkaat. Sittenhän sen tietää?
Autoliiton Moottori-Lehti asiaan perehtyikin kokeellisesti numerossaan 10/2014, jonka saa vaikkapa täältä:
http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=59750
Moottori-Lehti havaitsi mielenkiintoisen sivuvaikutuksen tutkiessaan vanhaa aihetta "paremmat talvirenkaat eteen vai taakse?". Kas näin, minulle tuttu auto Mercedes C W204, tässä ratin takana kokenut kilpa-ajaja:
Huonommat takana:
Moottori: "Olen vähällä menettää hallinnan jo ensimmäisessä jyrkemmässä kaarteessa. Perä irtoaa luisuun ja ehdin tehdä korjausliikkeiden sarjan ennen kuin ajonvakautus havahtuu. Auto käväisee lähes 90 asteen kulmassa, ennen kuin ajonvakautus tarttuu tilanteeseen...maantiellä auto ei olisi mahtunut omalle kaistalle"
740 GLE:n kommentti: Kuluneemmat takana etenkin takavetoisessa on ongelmien hakemista, mutta pointti ei olekaan siinä. Vaan että samanlaista W204 Cee sarjalaista ajoin kolme talvea näkemättä kertaakaan tilannetta, jossa ajonhallinta ei havaitse luistoa. Tappisladi, 90 asteesta puhumattakaan ei tuolla autolla ole mahdollinen nastarenkain Suojelusenkeliä herättämättä. Ei uusin, ei vanhoin ei kulunein nastarenkain. ESP havahtuu PALJON ennen tappisladia. Se on sitten eri asia, riittääkö tila. Mutta luistossa nukkuva ESP on täysin tuntematon ilmiö huolimatta 7 talvesta melko lailla testiauton kaltaisella autolla.
Moottori: "(suoraan jarrutettaessa) Huimin on heti ensijarrutus, kun auto lähtee täysin yllättäen pyörähtämään. Nopeilla ohjausliikkeillä tilanne on pelastettavissa. Mutta kun uusin jarrutuksen ohjaamatta lainkaan, auto tekee lähes tyylipuhtaan 360 asteen käännöksen. Sama toistuu kolme kertaa ja aina eri kohdissa leveää rataa, joten kyseessä ei ole sattuma"
740 GLE kommentti: jooei. Vaikka silmät kiinni märällä jäällä jarrulle seisomaan, niin tähti edellä se pysähtyy piikkirenkailla. Olkapoikkeama on niin lähellä nollaa, että kohtuunopeuksilla Cee pysähtyy omalle kaistalle vaikka hyppää jarrulle kädet irti ratista toinen puoli sulalla ja toinen puoli polanteella. Ei arvaus, vaan kokeilin luettuani TM talvitestin samasta autosta.
Kiitän nastarenkaiden kehittäjää että olen selvinnyt vähällä moista tiukoista tilanteista
”Verratkaa nyt vielä minun nastarenkaiden aiheuttavaa tuhoa Pietarin viidenmiljoonan asukkaan mereen meneviin paskavesiin.
Ihan sama minä en nastarenkaista luovu.”
”Nastoja ei valmisteta muovista ja kulumattomia kitkarenkaita ei tietääkseni ole saatavilla. Turha meidän on itseämme tappaa niin pienien määrien takia mitä Suomessa talvirenkaista pintaa mereen joutuu.”
Näissä kommenteissa hyvä selitys, miksi meillä tuskin saadaan mitään järkeviä päätöksiä asian suhteen tehtyä. Eduskunta on kansa pienoiskoossa ja tämä ajattelutapa ja älyn määrä taitaa olla aika yleinen. Tiedoksesi kuitenkin, että pietarin kaikki jätevedet menee puhdistamon kautta nykyään suomenlahteen. Vaikka eivät menisikään, niin meidänkö pitää ottaa esimerkkiä Venäläisistä? Tässä maassa on kaiken lisäksi aika paljon muutakin vesistöä ja ympäristöä kuin Suomenlahti!
Brittiläinen artikkeli autonrenkaiden kestävyydestä kertoo, että autonrenkaiden pitäisi kestää ainakin 50000 mailia (80000 km). Meillä suomen teillä puolet tuosta kesärenkaalla on jo todella hyvin.
https://www.cars.com/articles/2013/05/how-long-do-tires-last/
Quun nastarengasvalinta ei ole ainoa asia, jossa muualla oleva suuremmaksi koettu haitta estää omien valintojen kriittisen tarkastelun. Samaa kuulee kaiken päästöjen hallinnan osalta, johon ei kuulemma ole tarvetta, koska Kiina.
Jos talvirenkaan valitsee jarrutusmatkojen perusteella, silloin ne joutuu vaihtamaan joka talvi ollakseen itselleen rehellinen. Minä ajan talvirenkaillani useamman talven, suunnilleen puolet pinnasta pois. Sen seurauksena uutena testivoittajana matkansa aloittaneet renkaani ovat viimeisenä talvenaan varmaan hiipuneet rengastestin viimeiselle sijalle, joten en voi nastarengasvalinnassani vedota pelkkiin jarrutusmatkoihin jäällä. Minulle kyse ei ole niinkään luiston rajanopeudesta, joka renkaan kuluessa laskee väistämättää, vaan hallinnan helppoudesta sitten kun luistaa.
Nastarengas pysyy kuluessaankin loogisena. Kokeilemalla selviää, pystyykö nykyaikainen kitkarengas samaan?
Hank: Brittiläinen artikkeli autonrenkaiden kestävyydestä kertoo, että autonrenkaiden pitäisi kestää ainakin 50000 mailia (80000 km).
Sekä Good Year GPS että Michelin MXT kestivät aika tarkkaan tuon verran nimimerkkini auton alla sumujen saarella.
Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo otetaan käyttöön syyskuussa. Pietari on Suomenlahden suurin yksittäinen kuormittaja, ja puhdistamo on suuri edistysaskel. Suomenlahtea rehevöittävää fosforia puhdistamo ei kuitenkaan jätevedetä poista.
luonto19.7.2005 klo 10:47päivitetty 29.10.2008 klo 04:12
Lounainen jätevedenpuhdistamo on biologinen puhdistamo ja biologisessa puhdistuksessa jäteveden fosforista poistuu noin 20 - 25 prosenttia, kertoo Itämeren suojelukomission suomalaisvaltuuskunnan johtaja Tapani Kohonen. Suomessa fosforista puhdistetaan noin 95 - 98 prosenttia
"Tässä maassa on kaiken lisäksi aika paljon muutakin vesistöä ja ympäristöä kuin Suomenlahti!"
Laitetaan nyt vielä sisävesien rehevöityminen suomalaisten rengasvalintojen piikkiin.
Neuvostoliitoon ja Suomen välisen vientikaupan maksuna tuli Neuvostoliitosta suolaa junalasteittain, ja sille piti kehittää käyttöä.
Helpoin tapa oli kylvää suola tielle, seurauksena tienvarsien kaivovedet alkoivat suolaantumaan.
Käytetään myös kesällä soratien pölynsitomiseen.
Pahin katastrofi uhkaa jos pohjavedet pilaantuu.
Jos ja kun nastarenkaat kielletään suolausta on lisättävä ja laajennettava kantateillä.
Juurikin ympäristösyistä pidän suolaan pahempana kuin nastoja, jos ihan pakko on valita kahdesta pahasta.
Nastojen aiheuttamasta tien kulutuksesta on puhuttu niin kauan kuin minä olen ajanut, eli 1970-luvulta lähtien. Siihen verrattuna liikennettä eli siis maksajia on moninkertainen määrä, silti nastojen kulutus autoa kohden on vähentynyt rankasti. Kataista siteeraten "me tienataan tällä" entistä enemmän tien kulumisesta huolimatta.
Jos nastojen aiheuttamat ongelmat ylittävät sietorajan, niistä päästään eroon hetkessä kieltämällä nastat.
Jos suolaamme puhtaat vetemme, paska vain leviää propellista eikä sitä ihan helposti puhdista mikään. Silloin ei enää suolaamisen lopettaminen korjaa tilannetta.
Juuri nyt on ongelmana se, ettei riittävän kattavaa tutkimustietoa ole käytettävissä, eli emme pysty asettamaan vastakkain renkaista ja suolasta aiheutuvia kuolemia ja ympäristöongelmia vertailuun, koska emme tarkalleen tiedä, mitä mikäkin komponentti loppupeleissä vaikuttaa. Suolalla on myös liikenneturvallisuutta haittaavia ominaisuuksia, jotka tulee myös ottaa mukaan ainakin myrkynlevittäjien ohjeistuksessa.
Kitkoihin vaihto ensi talvena on eri juttu, ja se on omalta kohdaltani puhtaasti uteliaisuutta. Haluan ymmärtää tarkemmin, mitä se merkitsee ajamiselle?
Ette taida nyt ymmärtää mitä siitä seuraa jos pohjavedet suolaantuu.
Salpausselänharjulla oli jo katastrofi lähellä.
Tienpinnan pystyy uusimaan, mutta pohjavesi on meille elintärkeä.
”Ette taida nyt ymmärtää mitä siitä seuraa jos pohjavedet suolaantuu.
Salpausselänharjulla oli jo katastrofi lähellä.
Tienpinnan pystyy uusimaan, mutta pohjavesi on meille elintärkeä.”
Mihin perustuu oletus, että teitä pitäisi suolata enemmän, mikäli nastarenkaat kielletään? Musta jää lähellä 0-astetta on varmaankin vaarallisin keli, koska sitä on vaikea ennakoida. Nykyäänkin päätiet suolataan tällaisella kelillä lähinnä raskaan liikenteen vuoksi. Oman kokemuksen mukaan (ei ole välttämättä ole fakta) kitkarengas pitää mustalla jäällä paremmin suhteessa nastarenkaaseen kuin sileällä jäällä, jolla rengastestit tehdään. Kitkan lamellit ”purevat” jään epätasaisuuksiin. Eli pakkasjäällä kitkat toimivat vähintäänkin nastarenkaiden veroisesti ja ennakoimalla (mm. nopeus) voi turvallisuusmarginaalia lisätä kaikilla renkailla. Jään karhentaminen on nastojen yksi etu, mutta sama voidaan hoitaa koneellakin.
Nastarenkaiden huono puoli on juuri niiden nastat, joihin jääpito perustuu. Niiden kunto ja toimivuus jäällä voi olla uutenakin paljon huonompi kuin rengastestit antavat olettaa ja käytettynä todella eritasoinen pito vetävällä akselilla kuin toisella akselilla tai iso osa nastoista kadonneet ja pito on todennäköisesti kitkarenkaita huonompi, Uusimmassa tm:ssä oli postilaatikossa kysymyskin tätä koskien, kun testeissä hyviksi todetut nastarenkaat eivät toimineetkaan asiakkaalla. Tästä löytyi yksi onnettomuusesimerkkikin.
https://yle.fi/uutiset/3-8798204
On erilaisia keinoja jopa lisätä turvallisuutta nastakiellolla. Kun renkaiden kuluminen vähentyisi, voitaisiin sallittua minimiurasyvyyttä nostaa, eikä autoilijoiden rengaskulut nousisi yhtään. Teiden korjauksesta säästyneitä rahoja voisi käyttää renkaiden alv:n laskemiseen. Kyse on vain tahdosta.
TM voisi testata yhdellä autolla ja molemmilla testivoittajilla, kitkoilla ja nastoilla. Rata olisi erilaisia pintoja ja mutkia sisältävä ja tietenkin ”liikennevaloja” mukaan. Sitten täysillä.
Yhdellä autolla saisi tietenkin vain suuntaa antavaa näyttöä ja osoittaisi vain yhdelle automallille paremman rengastuksen. Ratakin voisi suosia jompaakumpaa rengastusta, eli tuloksessa pitää hyväksyä toleranssia, mutta olisi ainakin edes suuntaa antavaa.
Tiedän kyllä piikkirenkaiden olevan parhaat, ei tarvitse testata. Seuraavana tullee kierrosajoissa nastarengas, mutta paljonko eroa kitkoihin?
Paljonkohan äiti säästää aikaa viedessään lapsensa lähikouluun parhailla renkailla?
Vielä yksi näkökulma suolaukseen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Konginkankaan_linja-autoturma
"Tietä oli edellisenä iltana suolattu, jotta autojen renkaat purisivat sen peilipintaan. Suola oli kuitenkin tehnyt tien pinnasta entistä arvaamattomamman."
Tuttu juttu myös lumisateen suolaamisessa pakastuvaa yötä vasten, jolloin helposta lumipinnasta valmistetaan kemiallisilla aseilla kiiltävää mustaa jäätä. Suolan turvallisuushyöty ei ole yksikäsitteinen asia, vaan collateral damagea tulee heikentyvän näkyvyyden, ajoittaisen entistä pahemman liukkauden, urautuvan tien ja jumittuvien jarrujen vuoksi muuallekin kuin vesistöön.
Suomessa on talvikuukausia eikä suola, sora eikä mikään muukaan liukkaudentorjunta kesäkeliä tee.
Quu:"Ette taida nyt ymmärtää mitä siitä seuraa jos pohjavedet suolaantuu."
Quu:"suola, sora eikä mikään muukaan liukkaudentorjunta kesäkeliä tee."
Aletaan olla niiden perustelujen äärellä, joiden nojalla olen suolauksen suhteen lähes totaalikieltäytyjä.
Hankin kommenttia nastarenkaan yllättävyydestä kuluneena en ymmärrä, kun en ole sitä ilmiötä ainakaan Nokian, Hankookin, Continentalin enkä Michelinin nastarenkaassa havainnut. Paremmat aina taakse, ja seuraavaksi talveksi taas edestä taakse vähemmän kuluneet. Pito vähenee kulumisen myötä, mutta mitään ylläreitä en ole havainnut.
Nastarenkaiden edut tuleen hyvin esiin talvirengasvertailussa.
Nastarenkaiden tarkeimpiä etuja on jonoutuvassa liikenteessä lyhempi jarrutusmatka.
”Hankin kommenttia nastarenkaan yllättävyydestä kuluneena en ymmärrä, kun en ole sitä ilmiötä ainakaan Nokian, Hankookin, Continentalin enkä Michelinin nastarenkaassa havainnut. Paremmat aina taakse, ja seuraavaksi talveksi taas edestä taakse vähemmän kuluneet. Pito vähenee kulumisen myötä, mutta mitään ylläreitä en ole havainnut”
Kyseessä on kyllä täysin tutkittu fakta. Tämän ilmiön havainnointi johtaa helposti vakavaan onnettomuuteen, kun perä lähtee irti jääkelillä, koska nastat ovat takarenkailla etuvetoisessa painuneet liian syvään. Liukkaudesta johtuen ajonvakautusjärjestelmä ei välttämättä pysty tilannetta korjaamaan. Kuljettajan on vaikea huomata liukkautta, koska eturenkaissa nastat ovat liiankin ulkona ja pito hyvä kiihdytettäessä ja jarrutettaessa.
Kannattaa lukea tuolta lisää asiasta:
https://yle.fi/uutiset/3-9234552
Olen 740 GLE:n kannalla. Totaalikieltäytyjä ja vahvasti perustelluin syin.
Autoni (no tuota, fiattini) ruostui 7 vuodessa kelvottomaksi, lisäksi jatkuvasti jarruissa suolan aiheuttamaa ”epäkuntoisuutta”. Suolahapon vaikutuksesta ajoneuvoihin kävi hesalainen insinööri oikeuttakin, jos muistatte. No, tappio tuli, perusteena ”yhteinen hyvä”.
Ihmettelen tätä uusavuttomuutta. Jos on talvi, olkoot, menkää bussilla tai opetelkaa edes hieman ajoneuvojen käyttäytymisesta tai menkää ”kurssille” pitsinyplääjien jonoon.
Metsien kulkureititkin pitää hiekoittaa ja suolata, että varmasti kaikki sinne pääsisivät, myös nyhvöt ja vammaiset.
Aivan menkää bussilla kuolemaan kun liukkaudentorjunta (suolaus) on ajoitettu väärin.
Hank_80: Kyseessä on kyllä täysin tutkittu fakta. Tämän ilmiön havainnointi johtaa helposti vakavaan onnettomuuteen, kun perä lähtee irti jääkelillä, koska nastat ovat takarenkailla etuvetoisessa painuneet liian syvään. Liukkaudesta johtuen ajonvakautusjärjestelmä ei välttämättä pysty tilannetta korjaamaan. Kuljettajan on vaikea huomata liukkautta koska eturenkaissa nastat ovat liiankin ulkona ja pito hyvä kiihdytettäessä ja jarrutettaessa.
Kiitos tästä. Linkkisi perusteella asiasta ensi kertaa lukiessani huomaan ehkä sittenkin myös itse havainneeni saman ilmiön?
Ymmärtämättömyyttäni laitoin yleensä tasaisesti aliohjaavan etuvetoisen joissain tilanteissa arpoman äkäisen sivuluisuin sen piikkiin, etten osaa ajaa etuvetoista, enkä ymmärrä sen käytöstä. Tämä väärä ja vaarallinen tapa kuluttaa renkaita on etuvetoisen synti eikä minun osaamattomuuttani.
Hank_80: Kannattaa lukea tuolta lisää asiasta:
https://yle.fi/uutiset/3-9234552
sitaatti: "Taka-akselilla kun ei juurikaan jarruteta ja kiihdytetä, niin nasta ikään kuin hakkautuu sinne sisään. Se johtaa etuvetoisissa pahaan balanssiin"
Kardaanivetoista kiihdytetään takapyörillä, jarrutetaan etupyörillä ja ohjataan kaikilla neljällä. Se on omaa tottumistani, että takavetoisen ajokäytös on ollut minulle aina helppo (Huom! ei nopea vaan aina samanlainen, siksi helppo). En ole vanhoissa Volvoissa, Opeleissa, Fordeissa, Pösössä enkä Mersuissa enkä myöskään uudemmissa Mersuissa havainnut mitään ongelmaa renkaiden kulumisen suhteen. Mutta olen kuvitellut ajavani nastarenkaitani hieman kovakouraisesti koko ajan pidon rajoja tunnustellen, mutta tuon jutun valossa sehän näyttääkin olevan juuri oikea tapa?
sitaatti:"Löysin esimerkiksi yhden ohitusonnettomuuden, jossa paluutilanteessa omalle kaistalle kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan ja kuoli"
Juuri tämä arvaamattomuus oli yksi niitä ilmiöitä, joka johti minun ja V70:n pysyvään ja korjaamattomaan välirikkoon.
Kirjoitin jo aiemmin TM keskusteluthreadissa: https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/t6918/page/3/
740 GLE kirjoitti viisi vuotta sitten 3.3.2013 kello 14:54:
Juuri samalla tavoin yritin kääriä Volvoni valotolpan ympärille. Nostin kaasua ohituksen jälkeen omalle kaistalle palatessa, jolloin aina muulloin raskaasti aliohjaava V70 arpoi suoralla tiellä veret seisauttavan sivuluisun tilanteessa, jonka voi 740 GLE:llä ajaa eväitä syöden, CD:tä vaihtaen ja vasemmalla jalalla ohjaten ihan rauhassa.
Laitoin silloin tuon oman osaamattomuuteni piikkiin, mutta näyttää siltä, että vika ei ole yksinomaan minussa? Tämä ei silti koske minua enää, koska V70:sta eroon päästyäni minä olen rangaistukseni kärsinyt enkä ihan vähällä enää etuvetoon palaa. Lisäsit päätökseeni yhden lisäargumentin, jota en edes tiennyt ennen tätä.
Minulle normaalin takavetoisen osalta pidän edelleen aiemman kantani, että takapyörien nastaulkonema ja nastojen kato näyttävät pysyvät kohtuudessa, ja toisekseen edes tämäntalvisten pian 50.000 km ajettujen takarenkaiden huono kunto ei tule missään kelissä yllätyksenä, vaan tunnen koko ajan kiihdytyksissä ja moottorijarrutuksella yliohjatessani mikä on tilanne.
Quu: Aivan menkää bussilla kuolemaan kun liukkaudentorjunta (suolaus) on ajoitettu väärin.
En tosiaankaan mene bussilla. Silti tiedän bussin olevan kohtuullisen turvallinen matkustajilleen. Sen sijaan kevyt liikenne varokoon, kun taajamassa yritetään ajaa taajamaan huonosti sopivaa liian isoa autoa.
Liukkaudentorjunnan seurauksena tiet urautuvat enemmän, näkyvyys heikkenee ja jarrut jumittuvat, joten näissä suhteissa kaikki suolaus on väärin ajoitettua.
Ja sitten vielä maaston myrkyttäminen, jota ei voi perua. Suolaa tarvitaan kalasoppaan, ja sinnekin vain kohtuudella.