Taitaa olla paras tae ostoksen laadulle kun jättää kaupan hyllyyn kaikki tuotteet joissa lukee: "TM:n testivoittaja". Ostin -07 Kaon-merkkisen digiboxin, "viiden tähden testivoittajan" joka oli minulla 11 kk ja siitä ajasta 6 kk korjattavana. Kun laite sekosi kolmannen kerran palautin sen viimeisen kerran myyjäliikkeeseen ja sain tilalle Topfieldin joka toimii edelleen kuin ajatus.
Sain vuoden alussa Saunalahden kytkyliittymän mukana Nokian 3120 Classicin. Keväällä kuulin kaveriltani että malli on voittanut TM:n testin enkä enää ihmetele asiaa ollenkaan. Puhelin sähisee ja pätkii jatkuvasti vaikka siihen vaihdettiin takuuhuollossa akkua ja kuoria lukuun ottamatta kaikki muu. Samasta asiasta valittavat muutkin tuntemani kyseisen mallin ostaneet asuinpaikkakunnasta riippumatta. Jo 70-luvulla kuulin väitteen että TM:n ja Tuulilasin testeissä pärjäävät parhaiten ne jotka maksavat eniten. Alan pikkuhiljaa kallistua samalle kannalle.
Minä en ollenkaan tiedä, hankkivatko TM toimittajat testilaitteensa tuntemattomina Gigantin kassalta vai soittavat Veijo Nokialle ja saavat sen jälkeen testattavakseen jo valmiiksi testatun huippuyksilön.
Tuossa vain näkyy se ikävä pointti, että laatua ei voi testata luotettavasti missään vertailussa. Sama pätee autoihin yms. kautta linjan.
Jossain päin näitä ketjuja pilkattiin jo Vuoden autoja. Sillekin listalle on eksynyt ajoittain varsinaisia pommeja.
Esimerkiksi Toyota Hiace lienee pakettiautovertailuissa tuoteominaisuuksiensa takia melko hännillä, mutta sitä myytiin ainakin takavuosina kuin häkää. Tuskinpa sitä muulla pystytään myymään kuin luotettavuudella.
Kännyköistä ei tietysti taida olla moista luotettavuustietoa saatavilla, koska niiden mallit vanhenevat niin nopeasti.
En ole perillä omien elektroniikkatuotteideni pärjäämisestä, mutta muistaisin, että kännykkä pärjäsi melko hyvin. Sen näppäimistöstä lohkesi paloja / irtosi monitoiminäppäin, kun se oli taskussa. Digiboksista häipyivät kanatiedot hiljalleen.
Taitaapi tuo peruselektroniikka on helpolla melko huttua...
Vanhenpani olivat 80 luvulla vaihtamassa autoa uuteen ja minun, TM:n testeihin perustuvalla, lobbauksella he päätyivät sitten upouuteen useita vertailuja eri lehdissä voittaneeseen Ooppeliin.
Tulos:
Saatiin täysin romu auto, johon tuli niiden parin vuoden aikana jota sitä jaksettiin pitää, kaikki mahdolliset viat mitä kuvitella saattaa. Mutta auto oli hyvä niiltä ominaisuuksiltaan, joita voidaan parin päivän aikana mitata.
Ooppeli on siitä lähtien ollut minun "mustalla listalla" eli automerkki, johon ei kosketa pitkällä tikullakaan. Tänä vuonna se on päässyt kuitenkin siltä listalta pois, koska laatu näyttää parantuneen.