Suomessa onkin alhainen tuloverotus. Jos 48 000 € palkkatuloista menee vain 21% veroa (Espoo, ei kuulu kirkkoon), 48 000 € pääomatuloista meneekin 31,5% veroa.
Jos 12 000 € palkkatuloista menee veroa 0%, samasta määrästä pääomatuloja 30%.
Vihervasemmisto kehtaa vielä puhua kevyesti verotetuista pääomatuloista.
Millä tavalla tuo esimerkin FiksuDiili poikkeaa normaalista osamaksukaupasta? Todellinen korko 4% on tietysti ylisuuri, mutta onko se siis se poikkeama vai mikä?
Autoetukeskustelu onkin ollut mielenkiintoista luettavaa. En ole tiennyt, että on ollut olemassa etu, jossa leasingvuokra vähennetään bruttopalkasta ja sitten alennettuun palkkaan lisätään edun verotusarvo. Maalaisjärjellä tuli ensin mieleen, että jos edun saaja maksaa leasingvuokran, niin palkan verotus olisi jotenkin erilainen. Toisaalta silloin olisi mahdollista vekslailla edun kanssa, joten on kyllä ymmärrettävää, että autoedun verotusarvo pitää sitten lisätä alennetun bruttopalkan päälle.
Täällä on todisteltu exceleihin vedoten, että sellainenkin autoetu on kannattava. Voi varmaan ollakin riippuen näkökulmasta. Jos haluaa aina vaihtaa auton uuteen, kannattaa vaihto tehdä n. 3 vuoden välein, joten rahaa palaa auton pääoman rahoittamiseen joka tapauksessa koko ajan.
Jos auton ostaa osamaksurahoituksella, autoa ei välttämättä ehdi ostaa "omaksi" ennen kuin se on jo vaihdettava uuteen. Tietysti riippuen siitä, kuinka suuri rahoitettava pääoma on.
Quun teoria siitä, että mieluummin kannattaa ottaa autoetu ja vaikka sijoittaa rahapääoma osakkeisiin, ontuu siinä suhteessa, että eihän autoetukaan ole saajalleen ilmainen.
Itse luovuin vapaasta autoedusta, koska laskeskelin, ettei siitä ollut merkittävää kustannushyötyä. Tosin sen vaihtoehtona oli mahdollisuus saada jonkin verran kilometrikorvauksia työajoista. Autoetuautossa ärsytti myös sen pakollinen määräaikaisuus, milloin piti vaihtaa seuraavaan, ja se, että ei voinut itse kokonaan päättää, mikä auto otetaan. Olen joskus ottanut auton pankkilainalla, mutta jo pidemmän aikaa autorahoitusyhtiön kautta, koska niiden korko on ollut alhainen ja niillä on ikäänkuin yhteinen intressi autokauppiaiden kanssa, jolloin auton vaihtokuviot sun muut ovat joustavammat kuin pankkilainen kanssa.
Pankkilainan kanssa auton hankinnassa on tietty illuusio siitä, että auton on oma, kun rekisteriotteessa on oma nimi. Tai onhan se tietysti oma, mutta velaksi ostettu. Sitä vaan ei naapuri tiedä, että pankista rahat on haettu vaan ei omista säästöistä pelkästään.
Auton omistamisesta sinänsä ei ole mitään hyötyä paitsi, jos ajaa sellaisen ikäluokan autoja, joissa käyttöarvo jo selvästi ylittää markina-arvon.
Osamaksuhankinnassa on sellainen etu, että maksaessaan riittävän suurta kuukausimaksua tulee ikäänkuin säästäneeksi seuraavaa vaihtoa varten, koska auton arvo alenee hitaammin kuin velka pienenee. Näin voi käyttää "vipuvaikutusta" ja voi samalla kuukausimenolla vaihtaa joka kerta vähän kalliimpaan menopeliin. Ajatus toimii uusien ja uudehkojen autojen kanssa, kun pääomarahan menoa ei millään voi kuitenkaan välttää. Auton elinkaaren loppupään autoja käyttäessä tämä näkökulma ei tietysti toimi ollenkaan. Pienimmät kustannukset autosta on tietysti silloin, kun ostaa ja käyttää suunnilleen 5v ja sitä vanhempia autoja ja ostaa auton oikeasti käteisellä tai vain pientä velkapääomaa käyttäen.
Vaihtoehtona omistusautolle ei vapaa työsuhde autoetu ole ilmainen, esimerkki c Mersun vaikutus on 3-500 euroa kk (tulovero % ratkaisee jokaisen kohdalla) sisältäen kaikki autosta muodostuvat kulut polttoaineita myöten.
Sain vapaan autoedun palkan lisänä, myin oman auton ja sijoitin pääoma osakkeissa arvo on nyt moninkertaistunut.
Revi siitä kumpi on edullisempi vaihtoehto.
"Millä tavalla tuo esimerkin FiksuDiili poikkeaa normaalista osamaksukaupasta? Todellinen korko 4% on tietysti ylisuuri, mutta onko se siis se poikkeama vai mikä?"
Tuossa Laakkosen kuvaelmaa FiksuDiilistä.
"FiksuDiili on kiinteään kuukausimaksuun perustuva osamaksurahoitusmalli, jolla saat ilman käsirahaa uuden auton käyttöön 2-4 vuodeksi pienellä kuukausierällä. FiksuDiili on fiksu myös sopimuksen päättyessä: voit lunastaa auton itsellesi maksamalla suuremman viimeisen erän tai palauttaa auton liikkeeseen ja halutessasi ottaa jälleen uuden auton FiksuDiilillä."
Viimeisellä isommalla maksuerällä - joka vastaa auton jäljellä olevaa arvoa kait - auton voi lunastaa itselleen, muussa tapauksessa maksetaan viimeisenä eränä vain se pienempi 176 euroa ja auto palautetaan kauppaan.
Tällä systeemillä käytössä on koko ajan auto (vaikkapa SKoda Citigo) summalla 176 e/kk. Kauden päätyttyä voit ottaa taas uuden Skoda Citigon käyttöösi samalla summalla 176 e/kk.
Jos puhutaan noin 40.000 euron autosta (3 kertaa Skodan arvo), niin tällöin kai tuo maksu olisi vastaavasti 3 kertaa suurempi eli 528 e/kk.
Quun olisi kannattanut sijoittaa osakkeisiin jo alunperin ja jättää oma auto ostamatta. Nyt kun Quu myi oman auton pois vasta saatuaan autoedun, niin aikaisemmin ostamansa auton (autojen) takia oli pääomaa menetetty ties kuinka paljon auton arvon alenemana.
Yleispätevästi ei voi sanoa, että kannattaisi sijoittaa osakkeisiin raha, mikä säästyy autoedun ansiosta, koska autoedun ansiosta ei säästy rahaa ainakaan siinä määrin, että taitotuunaseksi heti voisi heittäytyä.
FiksuDiili on siis kuin mikä tahansa osamaksukauppa, hienompi nimi vain ja korkea korko. Jos ovat sitoutuneet auton jäännösarvoon vuokrakauden loputtua, niin sitten se on vähän sama kuin Santanderin all in one mainoksissa sanottu. Mutta normaali osamaksukauppa siinä mielessä, että ainahan auton voi joko pitää maksamalla viimeisen suuremman erän tai myydä pois tai tehdä jatkosopimuksen. "Tavallisessa" osamaksukaupassa on ostajan riskinä, jos jotain häiriötekijöitä ilmaantuu automarkkinoille juuri, kun pitäisi päästä eroon autosta. Esim. lama tai autoveron poisto. Mutta ainahan kaikessa on jotain riskiä. Ja omaksi ostettua autoa ei tarvitse välttämättä vaihtaa pois.
Arvakaa harmittaako minua, menin ostamaan ahneuttani uuden autonkin ja pelkkä arvonalennus on vuodessa ainakin yli tonnin, ei kai sentään kaksi, gulp.
Tyttärelleni ostamani 500 euron auto toimii (jo vuoden) aivan hyvin, pitääkin vielä tuosta vikaherkästä ranskiksesta, Twingosta. Vikoja kun tulee, minä ne kuitenkin korjaan (lupasin ikuisen, ”jos itse pystyn” takuun).
Mitä ihmettä, olen idiootti nyt aivan todistetusti?
Näköjään Ruotsista haetaan paljon tuontiautoja. Paitsi kruunun heikkouden takia niin myös siksi että siellä on viime vuosina myyty paljon uusia autoja.
"Länsinaapurin autojen suosiolle on valuuttakurssien ohella muitakin syitä: Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa on vastikään korostanut myös sitä, että Ruotsissa uusien autojen kauppa on käynyt viime vuosina ennätyksellisen hyvin, raportoi Kauppalehti."
Auton voi ostaa vaikkapa Ruotsin Veholta tai Ruotsin Bilialta.
Kumppani: Mitenkäs sitten viisastelet, jos pitäisi kirjoittaa sellaiselle, joka ei ole sijoitusguru.
Kirjoitin jo, hieman kysymystäsi ylempänä. Kolme ensin mainittua pätevät vaikkei olisi ikinä kuullutkaan maailman kahdeksannesta ihmeestä:
"Liisari ja lainakorko sekä omalta nollakorkotililtä nostettava raha on helppo arvioida kustannuksiltaan. Vaikeimmin laskettava, mutta pitkän ajan keskiarvoilla todennäköisesti kallein auto nostetaan tuottavista sijoituksista."
En pidä itseäni guruna, koska saavutan pitkän ajan keskiarvoilla suunnilleen indeksituoton. Gurut vetävät vielä paljon hienommin, mutta koska minä en osaa, tähtään vain yritysten keskituottoon. Realistina minusta on parempi osua kohtuullisen hyvällä todennäköisyydellä kestävään kohtuulliseen tuottoon kuin tavoitella mahdollisesti paljon suurempaa mutta paljon pienemmällä todennäköisyydellä saavutettavaa.
Kumppani: Miksi marginaaliveroprosentin kautta?
Koska auton verotusarvo lisätään todellisen palkan päälle verotettavaksi tuloksi. Juuri siitä laskennallisesta LISÄTULOSTA maksetaan marginaaliveroprosenttia. Voit siis vähentää tuloasi lomapäivällä tai autoedulla marginaaliveroprosentilla vähennetyn nettovaikutuksen hinnalla. Jos tienaat lisää tai saat autoedun, senkin saat marginaaliveroprosentilla vähennettynä.
Tällaisen autoedun mielekkyyden suhteen olen itsekin epäileväinen, vaikka (vanhojen) laskelmieni mukaan erot eivät olekaan ratkaisevia.
Kumppani: Mitä tarkoitat? Veholta saa aika montaa automerkkiä
Tarkoitan esimerkkinä käytettyä Ceetä, josta kysyttyyn kysymykseen vastasin. Sama periaate sopii toki myös Pörhöltä tai Laakkoselta ostettaviin autoihin.
Kumppani: Mitä tarkoitat?
Hyvä kun otit kiinni tästä, ajattelin asian väärin päin. Diskonttaus on nyt tai tulevaisuudessa saatavan / kulutettavan rahan suhteuttamista saannon / kulun ajankohtaan periaatteella että nyt kädessä oleva raha on arvokkaampaa kuin vuosien päästä saatava:
Sijoituksesta kulutukseen purettavan rahan rahoituskuluhan menee päinvastoin. Sen arvo ei vähene sijoitusperiodin pidetessä, vaan päinvastoin korkoa korolle tekee 25.000 € Corollasta 40 vuodessa todennäköisesti noin 350 - 400 tuhannen osakesalkun. Siis jos sijoittaja on minun tapainen amatööri. Guru tekee Corollan hinnalla tietenkin paljon paremman tilin.
Sen Corollan nuorena ostanut ei välttämättä hoksaa, mistä samoilla palkoilla elänyt kaveri tempaisi joka vuosi lähes Corollan hinnan pelkkinä osinkoina (ilman arvon nousun odotusta) maksavan eläkesalkkunsa?
Pihistelijä: 48 000 € pääomatuloista meneekin 31,5% veroa. Jos 12 000 € palkkatuloista menee veroa 0%, samasta määrästä pääomatuloja 30%.
Hieman vähemmän sentään, koska 15% vähennysoikeudella pääomatulojen teholliset veroprosentit ovat 25.5% ja 28.9%.
Mutta ettei menisi liian halvalla, pörssiyhtiön tuloksesta peritään ensin 20% yhteisövero. Kun sen jälkeen omistaja siirtää omia varojaan taskusta toiseen, omistajalta peritään hänen osinkoeurostaan vielä lisäksi joko 30% tai 34% (-15% vähennys). Tuo päällekkäisverotus tekee alemmankin pääomatulon veroluokan kanssa yhteensä hieman yli 40%.
Yli sadan tuhannen euron vuosipalkalla siis voi rehellisesti puhua kevyestä osinkoverotuksesta. Muille palkkaverotus on kevyempää.
Ai niin, se guru versus tavis. Martin Paasi laski Nordnetin blogissa teoreettista tilannetta, jossa vanhemmat sijoittavat vastasyntyneelle lapselleen hänen syntymävuonnaan ennakoiden lapsen koko odotetun lapsilisäsumman 13.800 € kerralla.
Martin arvioi tuon tekevän kaikista eläkeläismiljonäärejä. Arvio herätti alaa seuraavien keskuudessa kovan väittelyn toissa vuonna, joten Martin kävi historian läpi tarkasti ja laski vuodesta 1802 lähtien toteutuneen pörssihistorian valossa, kuinka siinä oikeasti olisi käynyt. Nämä lukemat ovat siis 149 peräkkäisenä vuonna syntyneen lapsen lapsilisien tuotto 67 vuotispäivään saakka. Ensimmäinen lapsi syntyi 1802, viimeinen 1968. Tämä nuorin täytti 67 vuonna 2015, jonka data oli laskelmaa tehtäessä jo käytettävissä:
Materiaalista näkyy pari mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin vaihtelu on niin hurjaa, ettei keskiarvo tai mediaani kerro paljon mitään, kun eri vuonna syntyneiden poteissa on yli dekadin ero. Mutta kyllä siitä mediaanilapsestakin miljonääri tuli alle 14.000 euron sijoituksella, joka vuosi osingot pääomaan lisäten.
Toinen mielenkiintoinen havainto on, että kun aikaa on riittävästi, korkoa korolle vetää nokan pinnalle väkisin vaikka maailmansodan, öljykriisin, dot.com kriisin, IT-kuplan tai sub-prime romahduksen jälkeen. Nimittäin yksikään vuoden 1802 jälkeen syntynyt ja 67 vuotta viimeistään 2015 täyttänyt ei olisi jäänyt tappiolle. Heikoimmin menestyneelle jäi parhaiten pärjänneen yli 4 miljoonan sijasta käteen vain 25-kertainen tuotto, eli vajaat 400.000€. Ja nyt ei siis puhuta mistään gurujen valinnoista, vaan koko markkinan indeksituotosta.
Homman koukku on siinä, että aiemmin etenkään suomalainen palkansaaja ei voinut tuohon amerikkalaiseen indeksisijoittamiseen osallistua. Vuosituhannen vaihteen tienoilta lähtien on voinut, joten nyt ainoa este näkyy peilissä. Vähintään 10 € kuukaudessa pääsee osallistumaan, joten useimmilla auton ostajilla valinnan mahdollisuus on varsin realistinen.
Ja siksi se nuoren ostama uusi Corolla saattaa vaihtoehtoiskustannuksen pidemmän juoksuajan vuoksi olla suurempi taloudellinen uhraus kuin eläkeläisen Maybach.
Sijoituksesta kulutukseen purettavan rahan rahoituskuluhan menee päinvastoin. Sen arvo ei vähene sijoitusperiodin pidetessä, vaan päinvastoin korkoa korolle tekee 25.000 € Corollasta 40 vuodessa todennäköisesti noin 350 – 400 tuhannen osakesalkun. Siis jos sijoittaja on minun tapainen amatööri. Guru tekee Corollan hinnalla tietenkin paljon paremman tilin.
25000 € ansaittuna + 40 vuotta on vain niin paljon, että en usko omaavani aikaa tai voimia nautiskella tuosta osakesalkusta, joten parempia ideoita kaivataan.
Ideassa ei ole mitään vikaa. Se pitää vain ymmärtää riittävän aikaisin, koska sijoittaminen vaatii joko paljon aikaa tai paljon rahaa. Ellei ole paljon rahaa, silloin pitää olla lehmän hermot.
Jos auto tuntuu paremmalta sijoitukselta, niin ostaa sitten vaikka sen auton. Se on diskonttaajan valinta, joka antaa nyt käytettävissä olevalle rahalle suuremman arvon kuin todennäköisesti suuremman kulutusmahdollisuuden tulevaisuudessa antava säästö.
Jos uusi Corolla tuntuu kalliilta, voi harkita tupakkalakkoa. Nimittäin suunnilleen yhden päivittäisen savukeaskin hinnalla jatkuvina kuukausisijoituksina odotusarvo 40 vuoden työuralla on jossain 300.000 - 400.000 tienoilla, eikä tarvi tinkiä mistään tarpeellisesta. Päinvastoin, tupakoimaton ehtii suuremmalla todennäköisyydellä myös nauttia ennakointinsa tuloksista.
Päivittäisen tupakkiaskin hinta löytyy varmaan useimmilta autoilijoilta, poltti tai ei, ja uuden ostajilta ihan kaikilta. Suurin ongelma useimmille onkin siinä, että sitten kun tämän tajuaa, ei ole enää niitä 40 vuotta jäljellä. Suomessa tätä asiaa ei opeteta silloin kun se pitäisi, eli koulussa yhteiskuntaopin, historian ja matematiikan opintojen yhteydessä. Tuntuu kuin kyse olisi salaseurasta, johon pääsee mukaan vain löytämällä sen itse.
740GLE: Koska auton verotusarvo lisätään todellisen palkan päälle verotettavaksi tuloksi. Juuri siitä laskennallisesta lisätulosta maksetaan marginaaliveroprosenttia.
Eikös normituloveroprosentti tule nostaa vastaamaan lisääntyvää tuloa (ei enää "lisä" ja on sitä progressiota), joten edelleen: miksi tarvittaisiin marginaaliveroprosenttia?
Kaikilla autoetu ei ole palkan lisä. Kuten kirjoitin, ei ole ollut niissä firmoissa joissa olen ollut töissä, tai olen. Siksi puhummekin autohaitasta leikillisesti.
Sen Golfin nuorena ostanut ei välttämättä hoksaa, mistä samoilla palkoilla elänyt kaveri tempaisi joka vuosi lähes vastaavan hinnan pelkkinä osinkoina (ilman arvon nousun odotusta) maksavan eläkesalkkunsa?
Joka vuosi? Kuka saa edes jossakin vaiheessa sijoitusuraansa?? Karkasikohan sinulta mittakaava vähän isommasti pieleen?
Minkäs auton se samoilla palkoilla elänyt kaveri osti? Molemmillahan oli auton tarve silloin "nuorena"? Vai päättikö kaveri olla ostamatta ollenkaan? Ostiko ns. halvan?
Ja siksi se nuoren ostama uusi (joku) auto saattaa vaihtoehtoiskustannuksen pidemmän juoksuajan vuoksi olla suurempi taloudellinen uhraus kuin eläkeläisen Maybach.
Kuinkas moni nuori ostaa uuden auton (merkistä viis, eikö vain) noin ylipäätään? Sekö, joka säästää omistusasunnon ostaakseen ja makselee opintovelkojaan?
Ja päälle vielä: kuka heistä voisi vielä miettiä sijoitusasioita, joiden tuotoilla saisi vuosittain hehkuttamiasi osinkotuottoja?
Martin Paasi laski Nordnetin blogissa teoreettista tilannetta, jossa vanhemmat sijoittavat vastasyntyneelle lapselleen hänen syntymävuonnaan ennakoiden lapsen koko odotetun lapsilisäsumman 13.800 € kerralla.
Paasi käytti tuossa teoreettista esimerkkiä, joka lienee keskiverto lapsiperheen arjessa vain juuri sitä: teoriaa.
Mahdollisesti olet ollut varakas koko ikäsi, tai sitten olet totaalisti unohtanut millaista perhearkenne oli aikojen alussa, kun olitte nuoria ja lapset aivan pieniä. Työurakin vasta alussa kummallakin vanhemmalla.
Jos asetelmanne ei ollut ihan tuo, niin miten suhteuttaisit tämän teeman sellaiselle tavalliselle tasolle, eli pienituloiselle, nuorelle lapsiperheelle, jolla on asuntonvelkaa, tai nykyhinnoilla vain korkea vuokrakin. Toisella vanhemmista on opintovelkaakin ja pitäisi vain yksinkertaisesti hankkia auto asioiden hoitamiseksi? Työt eivät ole sellaisia kummallakaan, jossa tyrkytettäisiin autoetua, tai -haittakaan (aika harvassa hommassa itse asiassa realismia muutenkin)
Tälläkö: Vuosituhannen vaihteen tienoilta lähtien on voinut, joten nyt ainoa este näkyy peilissä. Vähintään 10 € kuukaudessa pääsee osallistumaan, joten useimmilla auton ostajilla valinnan mahdollisuus on varsin realistinen.
OK. Kauanko menee kympin panoksella, että saa hommattua edes jonkun auton?
Näinkö: Jos uusi (joku auto) tuntuu kalliilta, voi harkita tupakkalakkoa. Nimittäin suunnilleen yhden päivittäisen savukeaskin hinnalla jatkuvina kuukausisijoituksina odotusarvo 40 vuoden työuralla on jossain 300.000 – 400.000 tienoilla, eikä tarvi tinkiä mistään tarpeellisesta.
No, se auto nyt olisi ollut tarpeen jo 40 vuotta aiemmin. Ei olisi tarvinnut olla edes uusi....
Lähtökohtaisesi pitää tietysti olla työpaikka missä tarjotaan vapaata autoetua palkan lisäksi, että pääsee sijoittamaan omaan autoon kiinnitetyt varat.
Jos taas oma auto on pienellä käsirahalla hommattu velka auto ja tarjotaan työsuhdeautoa, niin työsuhdeauto tulee edullisemmaksi vaikka vähän palkkaa leikattaisiin, edellyttäen että palkka on alun perin yli alan sopimuspalkan mitä ei voida alittaa.
Teoria (versio Quu): Lähtökohtaisesi pitää tietysti olla työpaikka missä tarjotaan vapaata autoetua palkan lisäksi, että pääsee sijoittamaan omaan autoon kiinnitetyt varat.
Monellekohan nuorelle tuollaisia valintoja tarjotaan? Tai ylipäätään. Miten tuo laskelmasi muuttuu, jos se vapaa autoetu ei ole palkan päälle? Se on hyvin yleistä, koski sitten käyttö, tai vapaata etua. Ei olla siis vielä lähelläkään dirikkatasoa työssä!
Jos taas oma auto on pienellä käsirahalla hommattu velka-auto ja tarjotaan työsuhdeautoa, niin työsuhdeauto tulee edullisemmaksi vaikka vähän palkkaa leikattaisiin, edellyttäen että palkka on alun perin yli alan sopimuspalkan mitä ei voida alittaa.
Mihin laskelmasi perustuu? Tuollainen ympäripyöreä esitys ei ota kantaa edes siihen, millaisista summista velka-autossa on kyse suhteessa liksaan, joten en osta esitystäsi mitenkään vielä.
Elävässä elämässä autoetuja ei tarjota työntekijöille, joiden palkat ovat sopimuspalkan minimissä. Aivan liian käsitteellisesti esitetty tuo kommenttisi siis. Voisin kuvitella esimerkiksi, että jossakin kohtaa on joku leikkauspiste, että oma auto kannattaa tai vaihtoehtoisesti autoetu/-haitta kannattaa. Miten sen nyt sitten esität?
Voihan sanonko, tietysti täytyy olla työpaikka, missä on mahdollista valita oman tai työsuhdeauto välillä.
Kumppani voi vertailla ooppelinsa kustannuksia varoitusarvoihin.
Leikkauspiste on hyvin lähellä jo vakuutus ja polttoaineet vuodessa, puhumattakaan auton arvo.
Menee jo pitkälle auton rahoituksen puolelle, mutta menköön, kun asia kerran kiinnostaa.
Kumppani: Joka vuosi? Kuka saa edes jossakin vaiheessa sijoitusuraansa?? Karkasikohan sinulta mittakaava vähän isommasti pieleen?
Ei karannut. Arvioin kehityksen pitkän ajan keskiarvoilla, jonka saavuttaminen ei vaadi mitään erityisosaamista. Omilla valinnoilla ei siis tarvitse pystyä voittamaan ketään, eikä pelaamaan kenenkään muun rahoja itselleen ovelilla kaupoilla.
Kumppani: Minkäs auton se samoilla palkoilla elänyt kaveri osti? Molemmillahan oli auton tarve silloin ”nuorena”? Vai päättikö kaveri olla ostamatta ollenkaan? Ostiko ns. halvan?
Tämä on se hyvä kysymys. Jokaisella hankinnalla on tietenkin minun laskelmassani vaihtoehtoiskustannuksensa, mutta halvalla autolla, bussilipulla tai polkupyörällä se on merkittävästi alempi.
Mutta olet oikeassa, todellinen sijoituspotentiaali onkin itselle realistisesti mahdollisen kalliimman vaihtoehdon ja todellisuudessa valitun halvemman vaihtoehdon erotus.
Kumppani: Paasi käytti tuossa teoreettista esimerkkiä, joka lienee keskiverto lapsiperheen arjessa vain juuri sitä: teoriaa.
Esimerkki ei ollut teoreettinen, vaan se laski todellisen pörssihistorian toteutumat vuodesta 1802 vuoteen 2015 saakka. Esimerkki ei tietenkään voi perustua henkilön omiin valintoihin, koska se vaatii vanhempien vetoavun vastasyntyneelle. Tavoite taisi ollakin mallintaa korkoa korolle arkinumeroin?
Pers'aukinen elämä on muistissa, palkkani oli niin pieni, ettei se edes alentanut morsiameni (nyk. vaimoni) opintorahaa. Olisinpa tiennyt tämän silloin, niin olisin jo miljonääri.
Quu: Voihan sanonko, tietysti täytyy olla työpaikka, missä on mahdollista valita oman tai työsuhdeauto välillä.
Moniko nuori on sellaisessa työssä, pohtiessaan ohessa laittaako lapsilisät sijoituksiin ja valkkaa uutta autoa jommalla kummalla vaihtoehdolla. Siitä minä kirjoitan, enkä itseensä tyytyväisistä papparaisista, jotka ovat päässeet urakehityksessään tilanteeseen, jossa "vaan valitaan", kaikki on vain "lisää" ja jotka ovat jo tehneet sen kymmenien vuosien sijoitussalkkunsa hyvällä tuotolla.
Kumppani voi vertailla ooppelinsa kustannuksia varoitusarvoihin.
Tuosta voisi päätellä, että sinulla on jotakin Opelia vastaan, tai ainakin sen omistuksen tuoman minkälie laisen lisäarvon suhteen. No omapa on ongelmasi.
740GLE: Menee jo pitkälle auton rahoituksen puolelle, mutta menköön, kun asia kerran kiinnostaa.
No siitähän se keskustelu on käyty: ostatko oman vai liisarin. Mitäs muuta jos ei rahoitusta.
Arvioin kehityksen pitkän ajan keskiarvoilla, jonka saavuttaminen ei vaadi mitään erityisosaamista. Omilla valinnoilla ei siis tarvitse pystyä voittamaan ketään, eikä pelaamaan kenenkään muun rahoja itselleen ovelilla kaupoilla.
Pitkän ajan keskiarvo edellyttää, että aikaa on tosiaan mennyt. Miten sinä voit siis kirjoittaa niistä kahdesta nuoresta, joista toinen osti auton ja toinen sijoitti ja alkoi repiä osinkoja vuosittain sen, minkä ensimmäinen hassasi heti kättelyssä? Niin sen tulkitsin, koska niin kirjoitit. Jos sellainen sijoittaja ei olisi gurujen guru, niin kuka sitten?
Mutta olet oikeassa, todellinen sijoituspotentiaali onkin itselle realistisesti mahdollisen kalliimman vaihtoehdon ja todellisuudessa valitun halvemman vaihtoehdon erotus.
Pitkästä aikaa selvän kuuloinen lausahdus. Tuollaisia sinun pitäisi kirjoitella enemmänkin, niin voisi jokainen miettiä omassa mittakaavassaan asioita. Nyt sinä valitettavasti liikut omissa sfääreissäsi, joista saa vaikutelman, että harva palkansaaja voisi pysyä perässä. Silloin ei vain kykene arjen realistisessa taloudessa pähkimään, mihin laittaisi ylimääräistä rahaa. Sitä kun ei aina ole.
Laita vaikka 10 euroa kk sijoituksiin? Kuulostaa lähinnä näennäisjärkevältä ja saa olla enemmän tuuria, jos pääsee joskus 5- saati 6-numeroisiin tuottoihin ja vuosittaisiin auton hintaisiin osinkoihin - omana elinaikanaan.
Esimerkki ei ollut teoreettinen, vaan se laski todellisen pörssihistorian toteutumat vuodesta 1802 vuoteen 2015 saakka. Esimerkki ei tietenkään voi perustua henkilön omiin valintoihin, koska se vaatii vanhempien vetoavun vastasyntyneelle. Tavoite taisi ollakin mallintaa korkoa korolle arkinumeroin?
Teoreettinen se kyllä todellakin oli sikäli, että se käytti summana oletettua lapsilisän kokonaissummaa, jota ei maksettaisi kuukausittain 17-vuotiaaksi asti, vaan yhdessä erässä, kerralla.
Koska näin ei tehdä, niin nuorilla perheillä ei ole summaa sijoitettavaksi. Ehkä silloin jos isovanhemmat voivat antaa vetoapua. Lapsilisä on tarkoitettu nimenomaan perheen talouden tueksi, ei sijoittamiseen. Se vain näköjään parempiosaisilla tuppaa unohtumaan, onpahan vaan sellainen kiva kk-bonari, jonka valtio nyt sattuu maksamaan.... hmmmm, mihin sen nyt laittais?
Kumppani: Jos asetelmanne ei ollut ihan tuo, niin miten suhteuttaisit tämän teeman sellaiselle tavalliselle tasolle, eli pienituloiselle, nuorelle lapsiperheelle, jolla on asuntonvelkaa, tai nykyhinnoilla vain korkea vuokrakin. Toisella vanhemmista on opintovelkaakin ja pitäisi vain yksinkertaisesti hankkia auto asioiden hoitamiseksi?
Hyvä kysymys, ja olen itsekin sitä mieltä, että ilman vanhempien apua tai posketonta tuuria yksilön omilla valinnoilla ei tulla lanteilla miljonääriksi. Aika ei riitä, tai säästämisestä tulee vaihtoehto elämiselle.
Mutta yllä mainitsemasi ovat sen nuoren perheen omia valintoja. Meidän valintamme oli halpa vuokraluukku ja minun syystäni tietenkin paljon hienompi auto, kuin mihin olisi oikeasti ollut varaa. Koska se oli paljon maailmaa nähnyt seurasi teknisiä ongelmia. Tappio realisoitiin yhden vuoden jälkeen vaihtamalla taikamattokyytiä tarjonnut suuri ja mukava ranskatar karuun mutta ja pomminvarmaan käytettyyn Opel Kadett C-malliin. Opintolainaa oli vain minulla, koska Rouva ehti olla töissä jonkin aikaa ennen opintojaan ja säästi sen verran ihan rahana tilille, että pystyi minun avullani opiskelemaan velatta. Rouvan valmistuttua alkoi kahdesta palkasta säästyä, mutta sitten tuli ulkomaan komennus ja piti saada ihan uusi 740 GLE.
Ensimmäinen realistinen sijoitushistorian alkukohta on valmistuneen opiskelijan työllistyessä. Ei edes kaduta, vaikka mekin lähes missasimme ensimmäisen tilaisuutemme varovaisella alulla. Se oli eeppinen ajanjakso, jota voi muistella Rouvan kanssa 740 GLE:n takapenkillä nuorten miesten ajaessa vanhaa autoa, jolla heidät ajettiin aikanaan sairaalasta kotiin heidän muuttaessaan meille.
Lapsille on annettu ennakkoperintöä sen verran, että he ovat ensin tehneet tupakkalakkolaskelman itse selvittämistään lähtötiedoista ja sen jälkeen nähneet teorian vahvistavan salkkuraportin. Tilanteen ymmärrettyään laskutaitoisten nuorten eläkesalkku lähti rakentumaan suunnilleen ensimmäisestä palkasta heidän omalla rahallaan, joten uskon tuntevani minun sukuni tulevat ensimmäiset miljonäärit? Kun ei hankkeeseen laita kovin paljon enempää kuin polttamattomat tupakat, se ei ole pois elämisestä.
Mutta eipä luovuteta me vanhemmatkaan, vaikka paras (ja halvin kk-erä!) tilaisuus meni jo. Seuraava tilaisuus koittaa asuntolainan loppuessa. Siitä kun ottaa kiinni, ja ellei ihan kaikkea, niin ainakin suurin osa aiemmasta lainanlyhennyssummasta osakeindeksiin, niin alkaa tapahtua. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on niin että hirvittää. Aikaa on edessä päin vähemmän, romahduksia tulee ihan varmasti ja tässä kohdassa pitää panostaa jo enemmän kuin tupakat, joten tappiovuodet ovat konkreettisia. Eikä ole enää varmaa, että takaisin sijoitetut osingot ehtivät ajan kanssa korjasta romahdusten menetyksiä.
Tähän saakka toteutunut pörssihistoria tuo 8 - 10% keskituoton vuodessa, joka keskimäärin tuplaa sijoituksen vuosikymmenessä osingot takaisin sijoitettuna. Eli 10 vuoden asuntolainan jälkeen samaa kk-erää omiin sijoituksiin siirtäen on seuraavien 10 vuoden jälkeen suunnilleen samanlainen talo myös salkussa. Siis keskimäärin. Todellisuudessa on joko enemmän tai vähemmän, mutta keskimäärin jo kk-erien tuoton verran enemmän, vaikka vaihtelu lyhyellä periodilla onkin suurta. Mutta tästä eteenpäin se säästetty pääoma tuottaa jo yhtä paljon kuin mitä itse ehtii toisella vuosikymmenellä maksaa lisää, joten 20 vuoden kuluttua niitä taloja onkin keskimäärin neljä. Yhdessä asutaan ja salkussa on kolme muuta. Sen kokoinen salkku ainakin meidän talon hinnoilla ostaa suunnilleen uuden Corollan joka vuosi pääomaa syömättä, jos omistaja niin haluaa, eikä sitä viimevuotista Corollaa tarvi edes antaa vaihdossa.
Olkaa silti varovaisia aikajänteen suhteen. Näissä viimeisissä arvioissa puhutaan jo lyhyestä ajasta ja nyt on menty yli keskimääräisten arvostustasojen jo monta vuotta. Vaikka ei olekaan näkyvissä syytä, miksi sama periaate ei jatkuisi tulevia 50 vuotta, kun autopalstoillakin puhutaan sijoittamisesta, pitää lähivuosiin suhtautua varauksella. Tulee vielä vuosia, jolloin uuden Mersun osto olisi lyhyellä tähtäimellä parempi sijoitus kuin saman rahan pitäminen osakkeissa.
Kumppani: Laita vaikka 10 euroa kk sijoituksiin? Kuulostaa lähinnä näennäisjärkevältä ja saa olla enemmän tuuria, jos pääsee joskus 5- saati 6-numeroisiin tuottoihin ja vuosittaisiin auton hintaisiin osinkoihin – omana elinaikanaan.
Kyse ei ole lotosta, vaan sijoitetun panoksen prosenttilaskusta. Kymppi on suomalaisen Seligsonin pankkiiriliikkeen automaattisesti markkinoita seuraavian kustannustehokkaiden indeksirahastojen minimimerkintä ja se kertoo, että jokainen voi osallistua.
Jos 10 € on kaikki mitä kuukaudessa saa raavituksi säästöön, sille ei tarvitse edes laskea tuotto-odotusta saadakseen ensimmäisten 10 vuoden aikana kasaan 1200 €. Jos kympin kuukaudessa säästöohjelma jatkuu ja seuraava vuosikymmen tuo aiemman kaltaisen tuoton, silloin vaikkapa isänmaallisesti ajattelevan 1998 Suomi-rahastosijoituksen aloittaneen rahaston nykyarvo on tuhansia euroja. Jos 10 € on kaikki vapaa raha kuukaudessa, vuosikymmenien kaiken irtorahan suuruinen valinnavapaus. Mieti, mitä sinä saisit jos voisit lyödä kerralla tiskiin kaiken joutilaan rahasi 30 - 40 vuoden ajalta edes lainaa kysymättä?
Jos kymppi kuukaudessa on tuottanut viimeiset 20 vuotta tällä tavoin, arvaat varmaan, mitä saisin valita Mersun hinnastosta jo vuosia sitten hukkaamani käytettynä ostamani C-Mersun edelleen tallessa olevalla puolikkaalla:
740GLE: Mieti, mitä sinä saisit jos voisit lyödä kerralla tiskiin kaiken joutilaan rahasi 30 – 40 vuoden ajalta lainaa kysymättä?
Jos olen antanut ymmärtää, etten olisi sijoitussäästäjä, niin korjataanpas se nyt sitten kohdalleen: olen kyllä.
Siitä ei ollut kyse kommentissani, vaan skaalauksistasi: on aika hurskastelua ensin repostella "auton hintaisista vuosittaisista osingoista" ja sitten tarjota 10€/kk pakettia kymmeniksi vuosiksi. Ihan laskutoimitus sen tosiaan osoittaa. Ja lotossa voi saada enemmän myös.
Jos kymppi kuukaudessa on tuottanut viimeiset 20 vuotta tällä tavoin, arvaat varmaan, mitä saisin valita Mersun hinnastosta jo vuosia sitten hukkaamani käytettynä ostamani C-Mersun edelleen tallessa olevalla puolikkaalla
Tuossa ovat siis olleet vastakkain nämä:
ostanko uuden auton, vai otanko liisarina
ostanko käytetyn auton ja sijoitan erotuksen
Vai? No se olisi monelle onnellinen tilanne. Useimmille tilanne on vain se, että auto pitäisi ostaa. Milläköhän sen käytettynä ostettaessa rahoittaisi.
Mutta sovitaanko, että ymmärrämme, että rahaa voi sijoittaa tai kuluttaa, tai sekä että. Se miten kukin summat suhteuttaa on, kuten kerroit, oma valinta. Tosin sekin vain osittain, koska tulo/meno-tasot vaihtelevat eri talouksissa eri vaiheissa elämää. Jos tuo kuulosti simppeliltä, niin se on yhtä totta kuin sinun hehkuttelusi tuottoisassa sijoitusmaailmassa pyörimisessä.
Kumppani: on aika hurskastelua ensin repostella ”auton hintaisista vuosittaisista osingoista” ja sitten tarjota 10€/kk pakettia kymmeniksi vuosiksi.
Juuri siksi en sitä tarjonnutkaan, vaan
"suomalainen palkansaaja ei voinut tuohon amerikkalaiseen indeksisijoittamiseen osallistua. Vuosituhannen vaihteen tienoilta lähtien on voinut, joten nyt ainoa este näkyy peilissä. Vähintään 10 € kuukaudessa pääsee osallistumaan, joten useimmilla auton ostajilla valinnan mahdollisuus on varsin realistinen.
Ei tätä ole niin vaikea ymmärtää kuin yrität uskotella. Jos tavoiteauton hinta on satasia, silloin kymppien sijoitus riittää hyvin. Kymppitonnin hintaisen auton haluava joutuu säästämään tonneja.
Kumppani: Tuossa ovat siis olleet vastakkain nämä: – ostanko uuden auton, vai otanko liisarina – ostanko käytetyn auton ja sijoitan erotuksen
Ihan jokaisessa valinnassa vastakkain ovat kaikki valitsijalle realistiset vaihtoehdot. Ellei liisaria saa, sitten valitaan jäljellä olevista vaihtoehdoista. Valintaa ei ole pakko tehdä rahalla, mutta sen vaikutus on hyvä ymmärtää rahaa autoon kuluttaessaan.
Vai? No se olisi monelle onnellinen tilanne.
Nyt kun tiedät tavoitteesi, niin lakkaa valittamasta ja ala tehdä toimenpiteitä, joilla pääset onnellisena pitämääsi asemaan.
Ideassa ei ole mitään vikaa. Se pitää vain ymmärtää riittävän aikaisin, koska sijoittaminen vaatii joko paljon aikaa tai paljon rahaa. Ellei ole paljon rahaa, silloin pitää olla lehmän hermot.
Jos auto tuntuu paremmalta sijoitukselta, niin ostaa sitten vaikka sen auton. Se on diskonttaajan valinta, joka antaa nyt käytettävissä olevalle rahalle suuremman arvon kuin todennäköisesti suuremman kulutusmahdollisuuden tulevaisuudessa antava säästö.
Jos uusi Corolla tuntuu kalliilta, voi harkita tupakkalakkoa. Nimittäin suunnilleen yhden päivittäisen savukeaskin hinnalla jatkuvina kuukausisijoituksina odotusarvo 40 vuoden työuralla on jossain 300.000 – 400.000 tienoilla, eikä tarvi tinkiä mistään tarpeellisesta. Päinvastoin, tupakoimaton ehtii suuremmalla todennäköisyydellä myös nauttia ennakointinsa tuloksista.
Päivittäisen tupakkiaskin hinta löytyy varmaan useimmilta autoilijoilta, poltti tai ei, ja uuden ostajilta ihan kaikilta. Suurin ongelma useimmille onkin siinä, että sitten kun tämän tajuaa, ei ole enää niitä 40 vuotta jäljellä.
Joo eihän siinä mitään, jos vaikka 5 vuotiaana on viikkorahoistaan ehtinyt pistämään 25 k€ syrjään ja uhraa elämänsä vireimmät vuodet kitsastelulle, niin sitten "jo" 45 vuotiaana voikin nauttia sijoituksestaan. Jotenkin tämäkään idea ei kuulosta toimivalta.
Tupakkaan tai Corollaan sijoittamista en ole edes pohtinut. Suomalaiselle tuottavinta on sijoittaa itseensä, harmaaseen talouteen ja varsinkin menolippuun jonnekin, jossa työtä tekemällä pääsee kiinni sellaiseen ostovoimaan, ettei tarvitse arvuutella ehtiikö nautiskelemaan elintasosta ennen kuin pää tai kroppa pehmenee vai pääseekö perikunta tappelemaan suoraan työsi tuloksista.
Keskustelu laajenee lapsilisiin ja tupakkalakkoon ja ties mihin sosiaaliseen toimeentuloon.
Minä otin kantaa kumpi on edullisempi pidemmän päälle c Mersuun sijoittaminen vaiko vastaavasumma osakkeisiin ja tyytyminen vapaaseen autoetuun.
Kumppaninkin matikkapää pitäisi riittää arviomaan paljonko siitä ostetusta c Mersun arvosta on jäljellä kymmenvuoden kuluttua ja kuinka paljon mennyt omistusauton ylläpitokuluihin, vakuutukset, polttoaineet, korjaukset, jne. Ne kaikki sisältyy työsuhdeauton muutaman satasen lisäveroon nettopalkasta.
Quu: Minä otin kantaa kumpi on edullisempi pidemmän päälle C-Mersuun sijoittaminen vaiko vastaava summa osakkeisiin ja tyytyminen vapaaseen autoetuun.
Ja se vapaa autoetu oli siis nimenomaan vain palkan päälle tapahtuvaa. Lähtökohta on siis kuitenkin: auto tarvitaan, eikö vain?
Minun matematiikallani sinä otit oikeasti kantaa siihen, onko jollakulla henkilöllä laittaa rahaa vain autoon, vai sekä autoon että osakkeisiin. Sinulle jälkimmäinen voi olla taloudellisesti realistista. Normi palkansaajalle valinta on: ostanko auton uutena vai käytettynä. Sitten ihmetellään, paljonko voisi olla käsirahaa ja paljonko jää velkarahoitusta kk-erineen.
Autoetu ei ole läheskään kaikille "etu" eli palkan lisä, vaan "haitta", joka on verrattavissa kuluun palkasta. Laskelmasi "satasista" ei siis päde kaikkeen.
Jos vielä jäisi vastaavat summat yli jotenkin erikseen sijoitettavaksi, se olisi pienoinen ihme ja sellaisista tuloista voi moni vain haaveilla. Saati, että osingot olisivat auton hinnan veroisia, jos hiluja haluaisi sijoittaa. Pitäisi Quun matikkapäänkin riittää tuon hahmottamiseen!
Lakatkaa Quu ja 740GLE valittamasta sitä, ettette ymmärrä tuollaisen spekuloinnin koskevan tällä palstalla ehkä vain teitä kahta!
Suomessa onkin alhainen tuloverotus. Jos 48 000 € palkkatuloista menee vain 21% veroa (Espoo, ei kuulu kirkkoon), 48 000 € pääomatuloista meneekin 31,5% veroa.
Jos 12 000 € palkkatuloista menee veroa 0%, samasta määrästä pääomatuloja 30%.
Vihervasemmisto kehtaa vielä puhua kevyesti verotetuista pääomatuloista.
Millä tavalla tuo esimerkin FiksuDiili poikkeaa normaalista osamaksukaupasta? Todellinen korko 4% on tietysti ylisuuri, mutta onko se siis se poikkeama vai mikä?
Autoetukeskustelu onkin ollut mielenkiintoista luettavaa. En ole tiennyt, että on ollut olemassa etu, jossa leasingvuokra vähennetään bruttopalkasta ja sitten alennettuun palkkaan lisätään edun verotusarvo. Maalaisjärjellä tuli ensin mieleen, että jos edun saaja maksaa leasingvuokran, niin palkan verotus olisi jotenkin erilainen. Toisaalta silloin olisi mahdollista vekslailla edun kanssa, joten on kyllä ymmärrettävää, että autoedun verotusarvo pitää sitten lisätä alennetun bruttopalkan päälle.
Täällä on todisteltu exceleihin vedoten, että sellainenkin autoetu on kannattava. Voi varmaan ollakin riippuen näkökulmasta. Jos haluaa aina vaihtaa auton uuteen, kannattaa vaihto tehdä n. 3 vuoden välein, joten rahaa palaa auton pääoman rahoittamiseen joka tapauksessa koko ajan.
Jos auton ostaa osamaksurahoituksella, autoa ei välttämättä ehdi ostaa "omaksi" ennen kuin se on jo vaihdettava uuteen. Tietysti riippuen siitä, kuinka suuri rahoitettava pääoma on.
Quun teoria siitä, että mieluummin kannattaa ottaa autoetu ja vaikka sijoittaa rahapääoma osakkeisiin, ontuu siinä suhteessa, että eihän autoetukaan ole saajalleen ilmainen.
Itse luovuin vapaasta autoedusta, koska laskeskelin, ettei siitä ollut merkittävää kustannushyötyä. Tosin sen vaihtoehtona oli mahdollisuus saada jonkin verran kilometrikorvauksia työajoista. Autoetuautossa ärsytti myös sen pakollinen määräaikaisuus, milloin piti vaihtaa seuraavaan, ja se, että ei voinut itse kokonaan päättää, mikä auto otetaan. Olen joskus ottanut auton pankkilainalla, mutta jo pidemmän aikaa autorahoitusyhtiön kautta, koska niiden korko on ollut alhainen ja niillä on ikäänkuin yhteinen intressi autokauppiaiden kanssa, jolloin auton vaihtokuviot sun muut ovat joustavammat kuin pankkilainen kanssa.
Pankkilainan kanssa auton hankinnassa on tietty illuusio siitä, että auton on oma, kun rekisteriotteessa on oma nimi. Tai onhan se tietysti oma, mutta velaksi ostettu. Sitä vaan ei naapuri tiedä, että pankista rahat on haettu vaan ei omista säästöistä pelkästään.
Auton omistamisesta sinänsä ei ole mitään hyötyä paitsi, jos ajaa sellaisen ikäluokan autoja, joissa käyttöarvo jo selvästi ylittää markina-arvon.
Osamaksuhankinnassa on sellainen etu, että maksaessaan riittävän suurta kuukausimaksua tulee ikäänkuin säästäneeksi seuraavaa vaihtoa varten, koska auton arvo alenee hitaammin kuin velka pienenee. Näin voi käyttää "vipuvaikutusta" ja voi samalla kuukausimenolla vaihtaa joka kerta vähän kalliimpaan menopeliin. Ajatus toimii uusien ja uudehkojen autojen kanssa, kun pääomarahan menoa ei millään voi kuitenkaan välttää. Auton elinkaaren loppupään autoja käyttäessä tämä näkökulma ei tietysti toimi ollenkaan. Pienimmät kustannukset autosta on tietysti silloin, kun ostaa ja käyttää suunnilleen 5v ja sitä vanhempia autoja ja ostaa auton oikeasti käteisellä tai vain pientä velkapääomaa käyttäen.
Vaihtoehtona omistusautolle ei vapaa työsuhde autoetu ole ilmainen, esimerkki c Mersun vaikutus on 3-500 euroa kk (tulovero % ratkaisee jokaisen kohdalla) sisältäen kaikki autosta muodostuvat kulut polttoaineita myöten.
Sain vapaan autoedun palkan lisänä, myin oman auton ja sijoitin pääoma osakkeissa arvo on nyt moninkertaistunut.
Revi siitä kumpi on edullisempi vaihtoehto.
"Millä tavalla tuo esimerkin FiksuDiili poikkeaa normaalista osamaksukaupasta? Todellinen korko 4% on tietysti ylisuuri, mutta onko se siis se poikkeama vai mikä?"
Tuossa Laakkosen kuvaelmaa FiksuDiilistä.
"FiksuDiili on kiinteään kuukausimaksuun perustuva osamaksurahoitusmalli, jolla saat ilman käsirahaa uuden auton käyttöön 2-4 vuodeksi pienellä kuukausierällä. FiksuDiili on fiksu myös sopimuksen päättyessä: voit lunastaa auton itsellesi maksamalla suuremman viimeisen erän tai palauttaa auton liikkeeseen ja halutessasi ottaa jälleen uuden auton FiksuDiilillä."
Viimeisellä isommalla maksuerällä - joka vastaa auton jäljellä olevaa arvoa kait - auton voi lunastaa itselleen, muussa tapauksessa maksetaan viimeisenä eränä vain se pienempi 176 euroa ja auto palautetaan kauppaan.
Tällä systeemillä käytössä on koko ajan auto (vaikkapa SKoda Citigo) summalla 176 e/kk. Kauden päätyttyä voit ottaa taas uuden Skoda Citigon käyttöösi samalla summalla 176 e/kk.
Jos puhutaan noin 40.000 euron autosta (3 kertaa Skodan arvo), niin tällöin kai tuo maksu olisi vastaavasti 3 kertaa suurempi eli 528 e/kk.
Quun olisi kannattanut sijoittaa osakkeisiin jo alunperin ja jättää oma auto ostamatta. Nyt kun Quu myi oman auton pois vasta saatuaan autoedun, niin aikaisemmin ostamansa auton (autojen) takia oli pääomaa menetetty ties kuinka paljon auton arvon alenemana.
Yleispätevästi ei voi sanoa, että kannattaisi sijoittaa osakkeisiin raha, mikä säästyy autoedun ansiosta, koska autoedun ansiosta ei säästy rahaa ainakaan siinä määrin, että taitotuunaseksi heti voisi heittäytyä.
FiksuDiili on siis kuin mikä tahansa osamaksukauppa, hienompi nimi vain ja korkea korko. Jos ovat sitoutuneet auton jäännösarvoon vuokrakauden loputtua, niin sitten se on vähän sama kuin Santanderin all in one mainoksissa sanottu. Mutta normaali osamaksukauppa siinä mielessä, että ainahan auton voi joko pitää maksamalla viimeisen suuremman erän tai myydä pois tai tehdä jatkosopimuksen. "Tavallisessa" osamaksukaupassa on ostajan riskinä, jos jotain häiriötekijöitä ilmaantuu automarkkinoille juuri, kun pitäisi päästä eroon autosta. Esim. lama tai autoveron poisto. Mutta ainahan kaikessa on jotain riskiä. Ja omaksi ostettua autoa ei tarvitse välttämättä vaihtaa pois.
"Quun olisi kannattanut sijoittaa osakkeisiin jo alunperin ja jättää oma auto ostamatta."
Älä muuta viserrä, työnantajat ei heti tajunneet kuinka hyvä minä olin alallani että olisivat tarjonneet työsuhdeauton palkanlisänä.
Arvakaa harmittaako minua, menin ostamaan ahneuttani uuden autonkin ja pelkkä arvonalennus on vuodessa ainakin yli tonnin, ei kai sentään kaksi, gulp.
Tyttärelleni ostamani 500 euron auto toimii (jo vuoden) aivan hyvin, pitääkin vielä tuosta vikaherkästä ranskiksesta, Twingosta. Vikoja kun tulee, minä ne kuitenkin korjaan (lupasin ikuisen, ”jos itse pystyn” takuun).
Mitä ihmettä, olen idiootti nyt aivan todistetusti?
Näköjään Ruotsista haetaan paljon tuontiautoja. Paitsi kruunun heikkouden takia niin myös siksi että siellä on viime vuosina myyty paljon uusia autoja.
"Länsinaapurin autojen suosiolle on valuuttakurssien ohella muitakin syitä: Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa on vastikään korostanut myös sitä, että Ruotsissa uusien autojen kauppa on käynyt viime vuosina ennätyksellisen hyvin, raportoi Kauppalehti."
Auton voi ostaa vaikkapa Ruotsin Veholta tai Ruotsin Bilialta.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005676660.html
Kumppani: Mitenkäs sitten viisastelet, jos pitäisi kirjoittaa sellaiselle, joka ei ole sijoitusguru.
Kirjoitin jo, hieman kysymystäsi ylempänä. Kolme ensin mainittua pätevät vaikkei olisi ikinä kuullutkaan maailman kahdeksannesta ihmeestä:
"Liisari ja lainakorko sekä omalta nollakorkotililtä nostettava raha on helppo arvioida kustannuksiltaan. Vaikeimmin laskettava, mutta pitkän ajan keskiarvoilla todennäköisesti kallein auto nostetaan tuottavista sijoituksista."
En pidä itseäni guruna, koska saavutan pitkän ajan keskiarvoilla suunnilleen indeksituoton. Gurut vetävät vielä paljon hienommin, mutta koska minä en osaa, tähtään vain yritysten keskituottoon. Realistina minusta on parempi osua kohtuullisen hyvällä todennäköisyydellä kestävään kohtuulliseen tuottoon kuin tavoitella mahdollisesti paljon suurempaa mutta paljon pienemmällä todennäköisyydellä saavutettavaa.
Kumppani: Miksi marginaaliveroprosentin kautta?
Koska auton verotusarvo lisätään todellisen palkan päälle verotettavaksi tuloksi. Juuri siitä laskennallisesta LISÄTULOSTA maksetaan marginaaliveroprosenttia. Voit siis vähentää tuloasi lomapäivällä tai autoedulla marginaaliveroprosentilla vähennetyn nettovaikutuksen hinnalla. Jos tienaat lisää tai saat autoedun, senkin saat marginaaliveroprosentilla vähennettynä.
Tällaisen autoedun mielekkyyden suhteen olen itsekin epäileväinen, vaikka (vanhojen) laskelmieni mukaan erot eivät olekaan ratkaisevia.
Kumppani: Mitä tarkoitat? Veholta saa aika montaa automerkkiä
Tarkoitan esimerkkinä käytettyä Ceetä, josta kysyttyyn kysymykseen vastasin. Sama periaate sopii toki myös Pörhöltä tai Laakkoselta ostettaviin autoihin.
Kumppani: Mitä tarkoitat?
Hyvä kun otit kiinni tästä, ajattelin asian väärin päin. Diskonttaus on nyt tai tulevaisuudessa saatavan / kulutettavan rahan suhteuttamista saannon / kulun ajankohtaan periaatteella että nyt kädessä oleva raha on arvokkaampaa kuin vuosien päästä saatava:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diskonttaus
Sijoituksesta kulutukseen purettavan rahan rahoituskuluhan menee päinvastoin. Sen arvo ei vähene sijoitusperiodin pidetessä, vaan päinvastoin korkoa korolle tekee 25.000 € Corollasta 40 vuodessa todennäköisesti noin 350 - 400 tuhannen osakesalkun. Siis jos sijoittaja on minun tapainen amatööri. Guru tekee Corollan hinnalla tietenkin paljon paremman tilin.
Sen Corollan nuorena ostanut ei välttämättä hoksaa, mistä samoilla palkoilla elänyt kaveri tempaisi joka vuosi lähes Corollan hinnan pelkkinä osinkoina (ilman arvon nousun odotusta) maksavan eläkesalkkunsa?
Pihistelijä: 48 000 € pääomatuloista meneekin 31,5% veroa. Jos 12 000 € palkkatuloista menee veroa 0%, samasta määrästä pääomatuloja 30%.
Hieman vähemmän sentään, koska 15% vähennysoikeudella pääomatulojen teholliset veroprosentit ovat 25.5% ja 28.9%.
Mutta ettei menisi liian halvalla, pörssiyhtiön tuloksesta peritään ensin 20% yhteisövero. Kun sen jälkeen omistaja siirtää omia varojaan taskusta toiseen, omistajalta peritään hänen osinkoeurostaan vielä lisäksi joko 30% tai 34% (-15% vähennys). Tuo päällekkäisverotus tekee alemmankin pääomatulon veroluokan kanssa yhteensä hieman yli 40%.
Yli sadan tuhannen euron vuosipalkalla siis voi rehellisesti puhua kevyestä osinkoverotuksesta. Muille palkkaverotus on kevyempää.
Ai niin, se guru versus tavis. Martin Paasi laski Nordnetin blogissa teoreettista tilannetta, jossa vanhemmat sijoittavat vastasyntyneelle lapselleen hänen syntymävuonnaan ennakoiden lapsen koko odotetun lapsilisäsumman 13.800 € kerralla.
Martin arvioi tuon tekevän kaikista eläkeläismiljonäärejä. Arvio herätti alaa seuraavien keskuudessa kovan väittelyn toissa vuonna, joten Martin kävi historian läpi tarkasti ja laski vuodesta 1802 lähtien toteutuneen pörssihistorian valossa, kuinka siinä oikeasti olisi käynyt. Nämä lukemat ovat siis 149 peräkkäisenä vuonna syntyneen lapsen lapsilisien tuotto 67 vuotispäivään saakka. Ensimmäinen lapsi syntyi 1802, viimeinen 1968. Tämä nuorin täytti 67 vuonna 2015, jonka data oli laskelmaa tehtäessä jo käytettävissä:
https://blogi.nordnet.fi/lapsilisia-sijoittamalla-sittenkin-miljonaariksi/
Materiaalista näkyy pari mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin vaihtelu on niin hurjaa, ettei keskiarvo tai mediaani kerro paljon mitään, kun eri vuonna syntyneiden poteissa on yli dekadin ero. Mutta kyllä siitä mediaanilapsestakin miljonääri tuli alle 14.000 euron sijoituksella, joka vuosi osingot pääomaan lisäten.
Toinen mielenkiintoinen havainto on, että kun aikaa on riittävästi, korkoa korolle vetää nokan pinnalle väkisin vaikka maailmansodan, öljykriisin, dot.com kriisin, IT-kuplan tai sub-prime romahduksen jälkeen. Nimittäin yksikään vuoden 1802 jälkeen syntynyt ja 67 vuotta viimeistään 2015 täyttänyt ei olisi jäänyt tappiolle. Heikoimmin menestyneelle jäi parhaiten pärjänneen yli 4 miljoonan sijasta käteen vain 25-kertainen tuotto, eli vajaat 400.000€. Ja nyt ei siis puhuta mistään gurujen valinnoista, vaan koko markkinan indeksituotosta.
Homman koukku on siinä, että aiemmin etenkään suomalainen palkansaaja ei voinut tuohon amerikkalaiseen indeksisijoittamiseen osallistua. Vuosituhannen vaihteen tienoilta lähtien on voinut, joten nyt ainoa este näkyy peilissä. Vähintään 10 € kuukaudessa pääsee osallistumaan, joten useimmilla auton ostajilla valinnan mahdollisuus on varsin realistinen.
Ja siksi se nuoren ostama uusi Corolla saattaa vaihtoehtoiskustannuksen pidemmän juoksuajan vuoksi olla suurempi taloudellinen uhraus kuin eläkeläisen Maybach.
25000 € ansaittuna + 40 vuotta on vain niin paljon, että en usko omaavani aikaa tai voimia nautiskella tuosta osakesalkusta, joten parempia ideoita kaivataan.
Ideassa ei ole mitään vikaa. Se pitää vain ymmärtää riittävän aikaisin, koska sijoittaminen vaatii joko paljon aikaa tai paljon rahaa. Ellei ole paljon rahaa, silloin pitää olla lehmän hermot.
Jos auto tuntuu paremmalta sijoitukselta, niin ostaa sitten vaikka sen auton. Se on diskonttaajan valinta, joka antaa nyt käytettävissä olevalle rahalle suuremman arvon kuin todennäköisesti suuremman kulutusmahdollisuuden tulevaisuudessa antava säästö.
Jos uusi Corolla tuntuu kalliilta, voi harkita tupakkalakkoa. Nimittäin suunnilleen yhden päivittäisen savukeaskin hinnalla jatkuvina kuukausisijoituksina odotusarvo 40 vuoden työuralla on jossain 300.000 - 400.000 tienoilla, eikä tarvi tinkiä mistään tarpeellisesta. Päinvastoin, tupakoimaton ehtii suuremmalla todennäköisyydellä myös nauttia ennakointinsa tuloksista.
Päivittäisen tupakkiaskin hinta löytyy varmaan useimmilta autoilijoilta, poltti tai ei, ja uuden ostajilta ihan kaikilta. Suurin ongelma useimmille onkin siinä, että sitten kun tämän tajuaa, ei ole enää niitä 40 vuotta jäljellä. Suomessa tätä asiaa ei opeteta silloin kun se pitäisi, eli koulussa yhteiskuntaopin, historian ja matematiikan opintojen yhteydessä. Tuntuu kuin kyse olisi salaseurasta, johon pääsee mukaan vain löytämällä sen itse.
740GLE:
Koska auton verotusarvo lisätään todellisen palkan päälle verotettavaksi tuloksi. Juuri siitä laskennallisesta lisätulosta maksetaan marginaaliveroprosenttia.
Eikös normituloveroprosentti tule nostaa vastaamaan lisääntyvää tuloa (ei enää "lisä" ja on sitä progressiota), joten edelleen: miksi tarvittaisiin marginaaliveroprosenttia?
Kaikilla autoetu ei ole palkan lisä. Kuten kirjoitin, ei ole ollut niissä firmoissa joissa olen ollut töissä, tai olen. Siksi puhummekin autohaitasta leikillisesti.
Sen Golfin nuorena ostanut ei välttämättä hoksaa, mistä samoilla palkoilla elänyt kaveri tempaisi joka vuosi lähes vastaavan hinnan pelkkinä osinkoina (ilman arvon nousun odotusta) maksavan eläkesalkkunsa?
Joka vuosi? Kuka saa edes jossakin vaiheessa sijoitusuraansa?? Karkasikohan sinulta mittakaava vähän isommasti pieleen?
Minkäs auton se samoilla palkoilla elänyt kaveri osti? Molemmillahan oli auton tarve silloin "nuorena"? Vai päättikö kaveri olla ostamatta ollenkaan? Ostiko ns. halvan?
Ja siksi se nuoren ostama uusi (joku) auto saattaa vaihtoehtoiskustannuksen pidemmän juoksuajan vuoksi olla suurempi taloudellinen uhraus kuin eläkeläisen Maybach.
Kuinkas moni nuori ostaa uuden auton (merkistä viis, eikö vain) noin ylipäätään? Sekö, joka säästää omistusasunnon ostaakseen ja makselee opintovelkojaan?
Ja päälle vielä: kuka heistä voisi vielä miettiä sijoitusasioita, joiden tuotoilla saisi vuosittain hehkuttamiasi osinkotuottoja?
Martin Paasi laski Nordnetin blogissa teoreettista tilannetta, jossa vanhemmat sijoittavat vastasyntyneelle lapselleen hänen syntymävuonnaan ennakoiden lapsen koko odotetun lapsilisäsumman 13.800 € kerralla.
Paasi käytti tuossa teoreettista esimerkkiä, joka lienee keskiverto lapsiperheen arjessa vain juuri sitä: teoriaa.
Mahdollisesti olet ollut varakas koko ikäsi, tai sitten olet totaalisti unohtanut millaista perhearkenne oli aikojen alussa, kun olitte nuoria ja lapset aivan pieniä. Työurakin vasta alussa kummallakin vanhemmalla.
Jos asetelmanne ei ollut ihan tuo, niin miten suhteuttaisit tämän teeman sellaiselle tavalliselle tasolle, eli pienituloiselle, nuorelle lapsiperheelle, jolla on asuntonvelkaa, tai nykyhinnoilla vain korkea vuokrakin. Toisella vanhemmista on opintovelkaakin ja pitäisi vain yksinkertaisesti hankkia auto asioiden hoitamiseksi? Työt eivät ole sellaisia kummallakaan, jossa tyrkytettäisiin autoetua, tai -haittakaan (aika harvassa hommassa itse asiassa realismia muutenkin)
Tälläkö:
Vuosituhannen vaihteen tienoilta lähtien on voinut, joten nyt ainoa este näkyy peilissä. Vähintään 10 € kuukaudessa pääsee osallistumaan, joten useimmilla auton ostajilla valinnan mahdollisuus on varsin realistinen.
OK. Kauanko menee kympin panoksella, että saa hommattua edes jonkun auton?
Näinkö:
Jos uusi (joku auto) tuntuu kalliilta, voi harkita tupakkalakkoa. Nimittäin suunnilleen yhden päivittäisen savukeaskin hinnalla jatkuvina kuukausisijoituksina odotusarvo 40 vuoden työuralla on jossain 300.000 – 400.000 tienoilla, eikä tarvi tinkiä mistään tarpeellisesta.
No, se auto nyt olisi ollut tarpeen jo 40 vuotta aiemmin. Ei olisi tarvinnut olla edes uusi....
Lähtökohtaisesi pitää tietysti olla työpaikka missä tarjotaan vapaata autoetua palkan lisäksi, että pääsee sijoittamaan omaan autoon kiinnitetyt varat.
Jos taas oma auto on pienellä käsirahalla hommattu velka auto ja tarjotaan työsuhdeautoa, niin työsuhdeauto tulee edullisemmaksi vaikka vähän palkkaa leikattaisiin, edellyttäen että palkka on alun perin yli alan sopimuspalkan mitä ei voida alittaa.
Teoria (versio Quu):
Lähtökohtaisesi pitää tietysti olla työpaikka missä tarjotaan vapaata autoetua palkan lisäksi, että pääsee sijoittamaan omaan autoon kiinnitetyt varat.
Monellekohan nuorelle tuollaisia valintoja tarjotaan? Tai ylipäätään. Miten tuo laskelmasi muuttuu, jos se vapaa autoetu ei ole palkan päälle? Se on hyvin yleistä, koski sitten käyttö, tai vapaata etua. Ei olla siis vielä lähelläkään dirikkatasoa työssä!
Jos taas oma auto on pienellä käsirahalla hommattu velka-auto ja tarjotaan työsuhdeautoa, niin työsuhdeauto tulee edullisemmaksi vaikka vähän palkkaa leikattaisiin, edellyttäen että palkka on alun perin yli alan sopimuspalkan mitä ei voida alittaa.
Mihin laskelmasi perustuu? Tuollainen ympäripyöreä esitys ei ota kantaa edes siihen, millaisista summista velka-autossa on kyse suhteessa liksaan, joten en osta esitystäsi mitenkään vielä.
Elävässä elämässä autoetuja ei tarjota työntekijöille, joiden palkat ovat sopimuspalkan minimissä. Aivan liian käsitteellisesti esitetty tuo kommenttisi siis. Voisin kuvitella esimerkiksi, että jossakin kohtaa on joku leikkauspiste, että oma auto kannattaa tai vaihtoehtoisesti autoetu/-haitta kannattaa. Miten sen nyt sitten esität?
Voihan sanonko, tietysti täytyy olla työpaikka, missä on mahdollista valita oman tai työsuhdeauto välillä.
Kumppani voi vertailla ooppelinsa kustannuksia varoitusarvoihin.
Leikkauspiste on hyvin lähellä jo vakuutus ja polttoaineet vuodessa, puhumattakaan auton arvo.
http://palvelut.aldautomotive.fi/frmFiscCalculator.asp?Section=1&lang=FI&gclid=EAIaIQobChMI7Zz16Y2H2wIVWy0ZCh2k_gY7EAAYASAAEgLzHvD_BwE
Menee jo pitkälle auton rahoituksen puolelle, mutta menköön, kun asia kerran kiinnostaa.
Kumppani: Joka vuosi? Kuka saa edes jossakin vaiheessa sijoitusuraansa?? Karkasikohan sinulta mittakaava vähän isommasti pieleen?
Ei karannut. Arvioin kehityksen pitkän ajan keskiarvoilla, jonka saavuttaminen ei vaadi mitään erityisosaamista. Omilla valinnoilla ei siis tarvitse pystyä voittamaan ketään, eikä pelaamaan kenenkään muun rahoja itselleen ovelilla kaupoilla.
Kumppani: Minkäs auton se samoilla palkoilla elänyt kaveri osti? Molemmillahan oli auton tarve silloin ”nuorena”? Vai päättikö kaveri olla ostamatta ollenkaan? Ostiko ns. halvan?
Tämä on se hyvä kysymys. Jokaisella hankinnalla on tietenkin minun laskelmassani vaihtoehtoiskustannuksensa, mutta halvalla autolla, bussilipulla tai polkupyörällä se on merkittävästi alempi.
Mutta olet oikeassa, todellinen sijoituspotentiaali onkin itselle realistisesti mahdollisen kalliimman vaihtoehdon ja todellisuudessa valitun halvemman vaihtoehdon erotus.
Kumppani: Paasi käytti tuossa teoreettista esimerkkiä, joka lienee keskiverto lapsiperheen arjessa vain juuri sitä: teoriaa.
Esimerkki ei ollut teoreettinen, vaan se laski todellisen pörssihistorian toteutumat vuodesta 1802 vuoteen 2015 saakka. Esimerkki ei tietenkään voi perustua henkilön omiin valintoihin, koska se vaatii vanhempien vetoavun vastasyntyneelle. Tavoite taisi ollakin mallintaa korkoa korolle arkinumeroin?
Pers'aukinen elämä on muistissa, palkkani oli niin pieni, ettei se edes alentanut morsiameni (nyk. vaimoni) opintorahaa. Olisinpa tiennyt tämän silloin, niin olisin jo miljonääri.
Quu:
Voihan sanonko, tietysti täytyy olla työpaikka, missä on mahdollista valita oman tai työsuhdeauto välillä.
Moniko nuori on sellaisessa työssä, pohtiessaan ohessa laittaako lapsilisät sijoituksiin ja valkkaa uutta autoa jommalla kummalla vaihtoehdolla. Siitä minä kirjoitan, enkä itseensä tyytyväisistä papparaisista, jotka ovat päässeet urakehityksessään tilanteeseen, jossa "vaan valitaan", kaikki on vain "lisää" ja jotka ovat jo tehneet sen kymmenien vuosien sijoitussalkkunsa hyvällä tuotolla.
Kumppani voi vertailla ooppelinsa kustannuksia varoitusarvoihin.
Tuosta voisi päätellä, että sinulla on jotakin Opelia vastaan, tai ainakin sen omistuksen tuoman minkälie laisen lisäarvon suhteen. No omapa on ongelmasi.
740GLE:
Menee jo pitkälle auton rahoituksen puolelle, mutta menköön, kun asia kerran kiinnostaa.
No siitähän se keskustelu on käyty: ostatko oman vai liisarin. Mitäs muuta jos ei rahoitusta.
Arvioin kehityksen pitkän ajan keskiarvoilla, jonka saavuttaminen ei vaadi mitään erityisosaamista. Omilla valinnoilla ei siis tarvitse pystyä voittamaan ketään, eikä pelaamaan kenenkään muun rahoja itselleen ovelilla kaupoilla.
Pitkän ajan keskiarvo edellyttää, että aikaa on tosiaan mennyt. Miten sinä voit siis kirjoittaa niistä kahdesta nuoresta, joista toinen osti auton ja toinen sijoitti ja alkoi repiä osinkoja vuosittain sen, minkä ensimmäinen hassasi heti kättelyssä? Niin sen tulkitsin, koska niin kirjoitit. Jos sellainen sijoittaja ei olisi gurujen guru, niin kuka sitten?
Mutta olet oikeassa, todellinen sijoituspotentiaali onkin itselle realistisesti mahdollisen kalliimman vaihtoehdon ja todellisuudessa valitun halvemman vaihtoehdon erotus.
Pitkästä aikaa selvän kuuloinen lausahdus. Tuollaisia sinun pitäisi kirjoitella enemmänkin, niin voisi jokainen miettiä omassa mittakaavassaan asioita. Nyt sinä valitettavasti liikut omissa sfääreissäsi, joista saa vaikutelman, että harva palkansaaja voisi pysyä perässä. Silloin ei vain kykene arjen realistisessa taloudessa pähkimään, mihin laittaisi ylimääräistä rahaa. Sitä kun ei aina ole.
Laita vaikka 10 euroa kk sijoituksiin? Kuulostaa lähinnä näennäisjärkevältä ja saa olla enemmän tuuria, jos pääsee joskus 5- saati 6-numeroisiin tuottoihin ja vuosittaisiin auton hintaisiin osinkoihin - omana elinaikanaan.
Esimerkki ei ollut teoreettinen, vaan se laski todellisen pörssihistorian toteutumat vuodesta 1802 vuoteen 2015 saakka. Esimerkki ei tietenkään voi perustua henkilön omiin valintoihin, koska se vaatii vanhempien vetoavun vastasyntyneelle. Tavoite taisi ollakin mallintaa korkoa korolle arkinumeroin?
Teoreettinen se kyllä todellakin oli sikäli, että se käytti summana oletettua lapsilisän kokonaissummaa, jota ei maksettaisi kuukausittain 17-vuotiaaksi asti, vaan yhdessä erässä, kerralla.
Koska näin ei tehdä, niin nuorilla perheillä ei ole summaa sijoitettavaksi. Ehkä silloin jos isovanhemmat voivat antaa vetoapua. Lapsilisä on tarkoitettu nimenomaan perheen talouden tueksi, ei sijoittamiseen. Se vain näköjään parempiosaisilla tuppaa unohtumaan, onpahan vaan sellainen kiva kk-bonari, jonka valtio nyt sattuu maksamaan.... hmmmm, mihin sen nyt laittais?
Kumppani: Jos asetelmanne ei ollut ihan tuo, niin miten suhteuttaisit tämän teeman sellaiselle tavalliselle tasolle, eli pienituloiselle, nuorelle lapsiperheelle, jolla on asuntonvelkaa, tai nykyhinnoilla vain korkea vuokrakin. Toisella vanhemmista on opintovelkaakin ja pitäisi vain yksinkertaisesti hankkia auto asioiden hoitamiseksi?
Hyvä kysymys, ja olen itsekin sitä mieltä, että ilman vanhempien apua tai posketonta tuuria yksilön omilla valinnoilla ei tulla lanteilla miljonääriksi. Aika ei riitä, tai säästämisestä tulee vaihtoehto elämiselle.
Mutta yllä mainitsemasi ovat sen nuoren perheen omia valintoja. Meidän valintamme oli halpa vuokraluukku ja minun syystäni tietenkin paljon hienompi auto, kuin mihin olisi oikeasti ollut varaa. Koska se oli paljon maailmaa nähnyt seurasi teknisiä ongelmia. Tappio realisoitiin yhden vuoden jälkeen vaihtamalla taikamattokyytiä tarjonnut suuri ja mukava ranskatar karuun mutta ja pomminvarmaan käytettyyn Opel Kadett C-malliin. Opintolainaa oli vain minulla, koska Rouva ehti olla töissä jonkin aikaa ennen opintojaan ja säästi sen verran ihan rahana tilille, että pystyi minun avullani opiskelemaan velatta. Rouvan valmistuttua alkoi kahdesta palkasta säästyä, mutta sitten tuli ulkomaan komennus ja piti saada ihan uusi 740 GLE.
Ensimmäinen realistinen sijoitushistorian alkukohta on valmistuneen opiskelijan työllistyessä. Ei edes kaduta, vaikka mekin lähes missasimme ensimmäisen tilaisuutemme varovaisella alulla. Se oli eeppinen ajanjakso, jota voi muistella Rouvan kanssa 740 GLE:n takapenkillä nuorten miesten ajaessa vanhaa autoa, jolla heidät ajettiin aikanaan sairaalasta kotiin heidän muuttaessaan meille.
Lapsille on annettu ennakkoperintöä sen verran, että he ovat ensin tehneet tupakkalakkolaskelman itse selvittämistään lähtötiedoista ja sen jälkeen nähneet teorian vahvistavan salkkuraportin. Tilanteen ymmärrettyään laskutaitoisten nuorten eläkesalkku lähti rakentumaan suunnilleen ensimmäisestä palkasta heidän omalla rahallaan, joten uskon tuntevani minun sukuni tulevat ensimmäiset miljonäärit? Kun ei hankkeeseen laita kovin paljon enempää kuin polttamattomat tupakat, se ei ole pois elämisestä.
Mutta eipä luovuteta me vanhemmatkaan, vaikka paras (ja halvin kk-erä!) tilaisuus meni jo. Seuraava tilaisuus koittaa asuntolainan loppuessa. Siitä kun ottaa kiinni, ja ellei ihan kaikkea, niin ainakin suurin osa aiemmasta lainanlyhennyssummasta osakeindeksiin, niin alkaa tapahtua. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on niin että hirvittää. Aikaa on edessä päin vähemmän, romahduksia tulee ihan varmasti ja tässä kohdassa pitää panostaa jo enemmän kuin tupakat, joten tappiovuodet ovat konkreettisia. Eikä ole enää varmaa, että takaisin sijoitetut osingot ehtivät ajan kanssa korjasta romahdusten menetyksiä.
Tähän saakka toteutunut pörssihistoria tuo 8 - 10% keskituoton vuodessa, joka keskimäärin tuplaa sijoituksen vuosikymmenessä osingot takaisin sijoitettuna. Eli 10 vuoden asuntolainan jälkeen samaa kk-erää omiin sijoituksiin siirtäen on seuraavien 10 vuoden jälkeen suunnilleen samanlainen talo myös salkussa. Siis keskimäärin. Todellisuudessa on joko enemmän tai vähemmän, mutta keskimäärin jo kk-erien tuoton verran enemmän, vaikka vaihtelu lyhyellä periodilla onkin suurta. Mutta tästä eteenpäin se säästetty pääoma tuottaa jo yhtä paljon kuin mitä itse ehtii toisella vuosikymmenellä maksaa lisää, joten 20 vuoden kuluttua niitä taloja onkin keskimäärin neljä. Yhdessä asutaan ja salkussa on kolme muuta. Sen kokoinen salkku ainakin meidän talon hinnoilla ostaa suunnilleen uuden Corollan joka vuosi pääomaa syömättä, jos omistaja niin haluaa, eikä sitä viimevuotista Corollaa tarvi edes antaa vaihdossa.
Olkaa silti varovaisia aikajänteen suhteen. Näissä viimeisissä arvioissa puhutaan jo lyhyestä ajasta ja nyt on menty yli keskimääräisten arvostustasojen jo monta vuotta. Vaikka ei olekaan näkyvissä syytä, miksi sama periaate ei jatkuisi tulevia 50 vuotta, kun autopalstoillakin puhutaan sijoittamisesta, pitää lähivuosiin suhtautua varauksella. Tulee vielä vuosia, jolloin uuden Mersun osto olisi lyhyellä tähtäimellä parempi sijoitus kuin saman rahan pitäminen osakkeissa.
Kumppani: Laita vaikka 10 euroa kk sijoituksiin? Kuulostaa lähinnä näennäisjärkevältä ja saa olla enemmän tuuria, jos pääsee joskus 5- saati 6-numeroisiin tuottoihin ja vuosittaisiin auton hintaisiin osinkoihin – omana elinaikanaan.
Kyse ei ole lotosta, vaan sijoitetun panoksen prosenttilaskusta. Kymppi on suomalaisen Seligsonin pankkiiriliikkeen automaattisesti markkinoita seuraavian kustannustehokkaiden indeksirahastojen minimimerkintä ja se kertoo, että jokainen voi osallistua.
Jos 10 € on kaikki mitä kuukaudessa saa raavituksi säästöön, sille ei tarvitse edes laskea tuotto-odotusta saadakseen ensimmäisten 10 vuoden aikana kasaan 1200 €. Jos kympin kuukaudessa säästöohjelma jatkuu ja seuraava vuosikymmen tuo aiemman kaltaisen tuoton, silloin vaikkapa isänmaallisesti ajattelevan 1998 Suomi-rahastosijoituksen aloittaneen rahaston nykyarvo on tuhansia euroja. Jos 10 € on kaikki vapaa raha kuukaudessa, vuosikymmenien kaiken irtorahan suuruinen valinnavapaus. Mieti, mitä sinä saisit jos voisit lyödä kerralla tiskiin kaiken joutilaan rahasi 30 - 40 vuoden ajalta edes lainaa kysymättä?
Jos kymppi kuukaudessa on tuottanut viimeiset 20 vuotta tällä tavoin, arvaat varmaan, mitä saisin valita Mersun hinnastosta jo vuosia sitten hukkaamani käytettynä ostamani C-Mersun edelleen tallessa olevalla puolikkaalla:
https://seligson.fi/suomi/rahastot/rahes_suomi.htm
740GLE:
Mieti, mitä sinä saisit jos voisit lyödä kerralla tiskiin kaiken joutilaan rahasi 30 – 40 vuoden ajalta lainaa kysymättä?
Jos olen antanut ymmärtää, etten olisi sijoitussäästäjä, niin korjataanpas se nyt sitten kohdalleen: olen kyllä.
Siitä ei ollut kyse kommentissani, vaan skaalauksistasi: on aika hurskastelua ensin repostella "auton hintaisista vuosittaisista osingoista" ja sitten tarjota 10€/kk pakettia kymmeniksi vuosiksi. Ihan laskutoimitus sen tosiaan osoittaa. Ja lotossa voi saada enemmän myös.
Jos kymppi kuukaudessa on tuottanut viimeiset 20 vuotta tällä tavoin, arvaat varmaan, mitä saisin valita Mersun hinnastosta jo vuosia sitten hukkaamani käytettynä ostamani C-Mersun edelleen tallessa olevalla puolikkaalla
Tuossa ovat siis olleet vastakkain nämä:
Vai? No se olisi monelle onnellinen tilanne. Useimmille tilanne on vain se, että auto pitäisi ostaa. Milläköhän sen käytettynä ostettaessa rahoittaisi.
Mutta sovitaanko, että ymmärrämme, että rahaa voi sijoittaa tai kuluttaa, tai sekä että. Se miten kukin summat suhteuttaa on, kuten kerroit, oma valinta. Tosin sekin vain osittain, koska tulo/meno-tasot vaihtelevat eri talouksissa eri vaiheissa elämää. Jos tuo kuulosti simppeliltä, niin se on yhtä totta kuin sinun hehkuttelusi tuottoisassa sijoitusmaailmassa pyörimisessä.
Kumppani: on aika hurskastelua ensin repostella ”auton hintaisista vuosittaisista osingoista” ja sitten tarjota 10€/kk pakettia kymmeniksi vuosiksi.
Juuri siksi en sitä tarjonnutkaan, vaan
"suomalainen palkansaaja ei voinut tuohon amerikkalaiseen indeksisijoittamiseen osallistua. Vuosituhannen vaihteen tienoilta lähtien on voinut, joten nyt ainoa este näkyy peilissä. Vähintään 10 € kuukaudessa pääsee osallistumaan, joten useimmilla auton ostajilla valinnan mahdollisuus on varsin realistinen.
Ei tätä ole niin vaikea ymmärtää kuin yrität uskotella. Jos tavoiteauton hinta on satasia, silloin kymppien sijoitus riittää hyvin. Kymppitonnin hintaisen auton haluava joutuu säästämään tonneja.
Kumppani: Tuossa ovat siis olleet vastakkain nämä:
– ostanko uuden auton, vai otanko liisarina
– ostanko käytetyn auton ja sijoitan erotuksen
Ihan jokaisessa valinnassa vastakkain ovat kaikki valitsijalle realistiset vaihtoehdot. Ellei liisaria saa, sitten valitaan jäljellä olevista vaihtoehdoista. Valintaa ei ole pakko tehdä rahalla, mutta sen vaikutus on hyvä ymmärtää rahaa autoon kuluttaessaan.
Vai? No se olisi monelle onnellinen tilanne.
Nyt kun tiedät tavoitteesi, niin lakkaa valittamasta ja ala tehdä toimenpiteitä, joilla pääset onnellisena pitämääsi asemaan.
Joo eihän siinä mitään, jos vaikka 5 vuotiaana on viikkorahoistaan ehtinyt pistämään 25 k€ syrjään ja uhraa elämänsä vireimmät vuodet kitsastelulle, niin sitten "jo" 45 vuotiaana voikin nauttia sijoituksestaan. Jotenkin tämäkään idea ei kuulosta toimivalta.
Tupakkaan tai Corollaan sijoittamista en ole edes pohtinut. Suomalaiselle tuottavinta on sijoittaa itseensä, harmaaseen talouteen ja varsinkin menolippuun jonnekin, jossa työtä tekemällä pääsee kiinni sellaiseen ostovoimaan, ettei tarvitse arvuutella ehtiikö nautiskelemaan elintasosta ennen kuin pää tai kroppa pehmenee vai pääseekö perikunta tappelemaan suoraan työsi tuloksista.
Keskustelu laajenee lapsilisiin ja tupakkalakkoon ja ties mihin sosiaaliseen toimeentuloon.
Minä otin kantaa kumpi on edullisempi pidemmän päälle c Mersuun sijoittaminen vaiko vastaavasumma osakkeisiin ja tyytyminen vapaaseen autoetuun.
Kumppaninkin matikkapää pitäisi riittää arviomaan paljonko siitä ostetusta c Mersun arvosta on jäljellä kymmenvuoden kuluttua ja kuinka paljon mennyt omistusauton ylläpitokuluihin, vakuutukset, polttoaineet, korjaukset, jne. Ne kaikki sisältyy työsuhdeauton muutaman satasen lisäveroon nettopalkasta.
Alan ymmärtää, miksi tämä kansa sijoittaa mieluummin lottoon.
Lotto on monelle aivan hyvä vaihtoehto.
Quu:
Minä otin kantaa kumpi on edullisempi pidemmän päälle C-Mersuun sijoittaminen vaiko vastaava summa osakkeisiin ja tyytyminen vapaaseen autoetuun.
Ja se vapaa autoetu oli siis nimenomaan vain palkan päälle tapahtuvaa. Lähtökohta on siis kuitenkin: auto tarvitaan, eikö vain?
Minun matematiikallani sinä otit oikeasti kantaa siihen, onko jollakulla henkilöllä laittaa rahaa vain autoon, vai sekä autoon että osakkeisiin. Sinulle jälkimmäinen voi olla taloudellisesti realistista. Normi palkansaajalle valinta on: ostanko auton uutena vai käytettynä. Sitten ihmetellään, paljonko voisi olla käsirahaa ja paljonko jää velkarahoitusta kk-erineen.
Autoetu ei ole läheskään kaikille "etu" eli palkan lisä, vaan "haitta", joka on verrattavissa kuluun palkasta. Laskelmasi "satasista" ei siis päde kaikkeen.
Jos vielä jäisi vastaavat summat yli jotenkin erikseen sijoitettavaksi, se olisi pienoinen ihme ja sellaisista tuloista voi moni vain haaveilla. Saati, että osingot olisivat auton hinnan veroisia, jos hiluja haluaisi sijoittaa. Pitäisi Quun matikkapäänkin riittää tuon hahmottamiseen!
Lakatkaa Quu ja 740GLE valittamasta sitä, ettette ymmärrä tuollaisen spekuloinnin koskevan tällä palstalla ehkä vain teitä kahta!
Justiinsa juu, on ilmoja pitänyt, persaukiselle duunarille työsuhdeauto olisi lottovoitto.
Oman velka auton lyhennystenpäälle tulee arvonalenema kuukausittain ja kaikki käyttökulut.