TM:n sivuilla on usein matemaattisesti tai fysikaalisesti epämääräisiä ilmauksia ja käsitteiden "vapaamielistä" käyttöä. Numerossa 18/2018 sivulla 87 arvosteltiin ikkunapesureita. Kärcheriä kehuttiin, että "laitteen painopiste on tasaisesti jakautunut". Mitä TM tarkoittaa "jakautuneella painopisteellä"? Miten piste jaetaan tasaisesti, ja kuinka laajalle tämä "jakautunut piste" ulottuu?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Jatkan aloittamaani keskustelua matemaattisten ja luonnontieteellisten käsitteiden epätarkasta käytöstä TM:n sivuilla. Numerossa 9/2018 sivun 70 kuvatekstissä väitettiin että kaasukromatografissa höyrystettyä näytettä pommitetaan neutroneilla. Näytettä ei pommiteta neutroneilla vaan elektronisuihkulla, joka ionisoi kaasumaisessa olomuodossa kromatografigrafissa erotellut molekyylit, jotka ohjataan sähkö- ja magneettikentän avulla detektorille. Detektori erottaa molekyylit niiden havaintokohdan perusteella. Havaintokohta määräytyy molekyylimassan ja ionisaatioasteen suhteen perusteella.
Voisinpa minäkin jatkaa kommentilla esimerkkien tarkkuuteen, vaikkei niin vakava asia olekaan. Eli lehden 12/2018 artikkelissa Kysyimme asiantuntijalta kerrottiin autossa olevan jopa 200 miljoonaa riviä koodia. Jutun mukaan ”A4-paperille tulostettuna tämä muodostasi pinon, joka olisi maailman korkeimman pilvenpiirtäjän, Dubain tornin korkuinen”.
No jopas. Lasketaanpa hieman. A4-arkkeja mahtuu vaikkapa Clas Ohlsonin 500 arkin paketissa metrin pinoon 10 000 arkkia. Yleisesti käytetyn standardin mukaan A4-arkille mahtuu 70 riviä (tai 82 ilman marginaaleja). 200 000 000 miljoonaa riviä vaatii siis n. 244 - 286 metriä korkean pinon paperin käyttöasteesta riippuen.
Dubain tornin korkeus on 828 metriä. On tuossa vielä matkaa...
Vaikka tämä on toki pikku juttu, eikä tarkoitus ole pilkkua viilata, niin mielestäni varsinkin Tekniikan Maailmassa, joka jatkuvasti korostaa omaa rooliaan tekniikan ja tieteen asiantuntijana ja haluaa olla alansa ykkösedustaja, olisi näiden vertausten hyvä olla edes sinne päin.
Hankalasti käsitettävän asian havainnollistaminen tällaisilla käytännön vertailuilla on kyllä ihan paikallaan, mutta pohja menee pois, jos vertailussa ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tässä esimerkissä havainnollistamiseen käytetty mitta on yli kolme kertaa suurempi kuin havainnollistettava kohde, joten aika pahasti pieleen meni...
...hmmm... mites ne marginaalit vaikuttaa paperiarkille mahtuvien rivien määrään...?
Vai ovatko ylä- ja alareunatkin nykyään marginaaleja? Joskus ennenmuinoin vain sivuja kutsuttiin marginaaleiksi. Toki joku mainitsi erikseen ylä- tai ala-marginaalinkin, mutt vain jotkut...
Mutt anti olla — ’vino pino’ kuiteski
Lainaus Tieteen termipankista:
”marginaali (Tekstuaalitieteet) Reunus, joka ympäröi käsikirjoituksen tai painotuotteen varsinaista teksti- ja kuvapintaa. Sivun marginaalit jaetaan yleensä ylä- ja alamarginaaliin sekä vasempaan ja oikeaan sivumarginaaliin”
renkiertoperäinen syy on ehdottomasti yleisin elimellisen erektiohäiriön aiheuttaja. Yli 50-vuotiailla noin 75 %:lla erektiohäiriön syy on verenkiertoperäinen. Vikaa voi olla valtimoissa, jolloin siittimeen ei tule tarpeeksi verta tai laskimoissa, jolloin veri ei pysy siittimessä ja näin erektio on huono tai häviää nopeasti (ns. venttiilivika). Siittimen verenkiertohäiriön voi aiheuttaa mm. valtimoverisuonten kovettuminen (ateroskleroosi), verenpainetauti, diabetes, korkea kolesteroli tai tupakointi. Syynä voi olla myös synnynnäinen verenkiertovika tai lääkkeiden sivuvaikutus verkkosivusto.