Ei riitä muutama desi. Jos katsoo www.spritmonitor.de kulutuslukemia farmari vs. katumaasturi, on ero yli litran. Esim. Seat Ateca 1.0 TSI pienin kulutus on 5,3 l/100 km. Vastaavasti pari Leon ST vain 4,2 litraa. Prosenteissa eroa on yli 25%.
"Ei riitä muutama desi. Jos katsoo http://www.spritmonitor.de kulutuslukemia farmari vs. katumaasturi, on ero yli litran. Esim. Seat Ateca 1.0 TSI pienin kulutus on 5,3 l/100 km. Vastaavasti pari Leon ST vain 4,2 litraa. Prosenteissa eroa on yli 25%."
Mä ymmärrän Suv:n ostamisen jos asuu maalla ja tarvitsee korkea maavaraista nelivetoa, tai mikäli kärsii fyysisistä ongelmista, eli autoon pitää olla helppo istua sisään. Sopii selkärikkoisille eläkeläisille.
Sen sijaan en ymmärrä miksi kaupunkilaiset ostavat näitä. Tiloiltaan samaa luokkaa kuin farmari, kuluttaa enemmän ja kiihtyy laiskemmin kuin samalla moottorilla varustettu farmari, kalliimpi ostaa uutena ja esimerkiksi rengassetti maksaa enemmän kuin tavalliseen autoon. eniten ihmeettelene, kun joku ostaa näitä vielä etuvetoisena.
Eli tavallainen farkku on mielestäni paljon järkevämpi ostos, mutta tunteellahan autoja ostellaan. Ala-asteella pikkupojillakin pitää aina olla täysjousitetut maastopyörät, koska ne ovat räyhäkkään näköisiä, vaikka kaupungissa pyöräillessä ihan tavallainen pyörä on paljon parempi.
Terveselkäisenkin on helpompi mennä maasturiin istumaan. Maasturista on parempi näkyvyys, joka tekee ajamisesta miellyttävää. Siinä pari järkisyytä maasturiin. Minusta farmari näyttää yleensä paremmalta kuin maastu, ostin silti maasturin.
Miksi mahtaa joitakin vaivata, että ihmiset enenevässä määrin ostavat SUV-tyyppisiä autoja? Rauhoittuisi heidän mielensä, kun itsekin tekisivät järkivalinnan ja ostaisivat joko maasturin tai SUVin.
SUV-tyyppisen auton hankkiminen pelkästään etuvetoisena on ihan järkeenkäypää, jos sillä tavoin vaikkapa säästää rahaa eikä katso tarvitsevansa nelivetoa.
SUV-autoa ei ole suunniteltu maastoajoa varten vaikka nelivedolla varustettuna niillä pääseekin normaalia autoa paremmin huonon tieyhteyden päähän.
Hyvä furesis, sitten sinun ei kannata ostaa maasturia.
Itse koen näkyvyyden huomattavasti paremmaksi useissa paikoissa, joista ajan päivittäin. Myös autoon istuminen ja sieltä nouseminen on helpompaa, vaikka mitään ongelmaa minulla ei sinänsä olekaan tavallisen auton kanssa. Myös huonolla tiellä ja mökkitiellä on parempi ajaa. Minulle nämä ovat järkisyitä ja siksi maasturi. Onneksi meillä on vaihtoehtoja ja kukaan ei pakota sinua ostamaan maasturia.
Valitsemalleni linjalle uskollisena minua ei muiden ajopelit vaivaa. Omatkin valintani ovat muiden mielestä sen verran omituisia (=historiallisia muinaisjäänteitä), että oman valinnanvapauteni oikeutuksena myönnän ilomielin saman muillekin.
Toivon itsekin pysyväni niin hyvässä kunnossa, että saan pitää ajokorttini silloinkin, kun autoon nousemisen helppous on valintakriteereissäni mukana. On hyvä nähdä, että tulevaisuudessa varmaan itsekin tarvitsemia automalleja on tarjolla.
Myös nelivetoa harkitsin lumisessa ympäristössä sijaitsevan mökkinini vuoksi, mutta koska hiekoitussäkki on liiterissä lähinnä naapurin etuvetoista katumaasturia ja tila-autoa varten, ei tämäkään koske minua. Nelivedon saatan silti hyvinkin ostaa vielä joskus, koska HALUAN sellaisen.
Tänään ovat silti muut asiat tärkeämpiä.
Näkemää en pidä täysin yksikäsitteisenä argumenttina, koska parhaan näkymän tarjoavilla korkeilla autoilla kolaroidaan eniten. Törmääjien listan kärjesdä on kuusi korkeaa autoa ennen pahoina pidettyjä Bemareita ja Audeja:
Eihän vaan käynyt niin, että korkeasta autosta ei näekään parkkipaikalla lähelle yhtä hyvin kuin matalasta ja kattojen yli näkevä ei tarvitse turvaväliä?
Huomasitko 740, että maasturit olivat myös vähiten kolaroivien listalla kärjessä. Tuosta ei siis voida paljoa johtopäätöksiä vetää. Parkkipaikkakolaroinnit ja niihin liittyvä näkyvyys voitaneen unohtaa kun uusista autoista puhutaan, kamerat ja tutkat pitävät siitä huolen.
Onneksi itse olen niin nuori ja fyysisesti hyvässä kunnossa, että voin hyvin sanoa korkeampaan ajoneuvoon nousemiseen olevan helpompaa, eikä tämä itsestään selvä tosiasia syö miehisyyttäni. En myöskään kaipaa veivattavia ikkunoita, vaikka fyysisen kuntoni puolesta niitä jaksaisinkin helposti veivata.
"On siis nähtävissä, että vahinkotilastojen negatiivista päätä hallitsevat citymaasturit eli tavallista henkilöautoa suurikokoisemmat automallit."
Tästä siis pitäisi vetää johtopäätös jonka mukaan isojen katumaasturien omistajat eivät pidä riittävää turvaväliä sekä kolaroivat parkkipaikalla, ja juuri näistä seikoista johtuu se että isot katumaasturit aiheuttavat eniten korvattavia liikennevahinkoja (esine- ja henkilövahinkoja).
"Parkkipaikkakolaroinnit ja niihin liittyvä näkyvyys voitaneen unohtaa kun uusista autoista puhutaan, kamerat ja tutkat pitävät siitä huolen."
Näitä kameroita ja tutkia ei varmaankaan ollut liiemmin tarjolla vuonna 2012, kun tuo artikkelissa mainittu tutkimus tehtiin. Itselläni tosin on vain peruutustutka, se kuitenkin ilmoittaa törmättävän kohteen ääriviivat piippauksen kera.
Jospa ne katumaasturit vain ovat niin töykeitä, että tönivät toisia. Onhan parkkipaikkoilla toinen toistaan suurempia pakujakin, mutta ne eivät kolaroi eivätkä hyökkää jalankulkijoiden päälle. Ja niiden kulutus on oikein minimaalista ja se vähäkin ympäristöystävällistä. Puhumattakaan kuorma-autoista. Nehän vasta ympäristöystävällisiä ovatkin. Mutta katumaasturit ovat suunnilleen kaiken pahan alku ja juuri. Ne kun saataisiin kiellettyä, niin johan maailma pelastuisi.
Tämän aamun hesarin jutun mukaan lähes 30% uusista autoista alkuvuonna Suomessa oli katumaastureita ja toinen kasvava autoryhmä on pienet autot.
Ihan järkeenkäypä tilasto, Jos tosiaan kansalainen on aidosti huolissaan autonsa päästöistä, hän ostaa pikkuauton ja kenties käyttää hankintaansa hyödyksi romutuspalkkion vanhasta autostaan.
Tai sitten hän ostaa vähäpäästöisen SUVin. Ken haluaa auton, jolla pärjää huonommissakin olosuhteissa, jossa ei tarvitse istua maanrajassa ja olla wannabee urheiluaton kuski ja jossa kulkee mukana myös tavaraa, hän hankkii maasturin tai SUVin. Ja kun sen hankkii plug-in hybridinä niin varpusetkin tienvarrella taputtavat siipiään.
Joku taisi sanoa, että maasturi kiihtyy hitaasti. Minulla on ollut kolme maasturia ja nyt on SUV. Kaikilla niillä on ehtinyt oikein hyvin.
Sitä paitsi viherpiipertäjien nimenomaan kannattaa olla tyytyvisiä maastureiden suosiosta. Niiden päästöissä on eniten vähennysvaraa ja päästöjä vähennetään tehokkaimmin plug-in hybriditekniikalla. Eli maasturien valmistaminen edistää vähäpäästöisen voimalinjatekniikan yleistymistä.
Nyt vaan kaikki joukolla maasturikauppaa tekemään, kun on niin hieno kelikin.
@Mikko: olet oikeassa, näköjään selvää korrelaatiota korkeuden ja kolaritilaston välillä voi olla vaikea löytää tällä tarkkuudella.
Pitäisi tarkastella löytyykö eri mallien kolaroinneista selkeitä trendejä ja johtuvatko ne ajoneuvoista vai kuljettajista.
@HybeidRules: mitä jos vaan pidetään omat arvomme ja verrataan tekniikoita. Muistaakseni kerroin huomanneeni katumaasturiin nousemisen itsellenikin helpommaksi.
GLE:lle: nimenomaan olen sillä kannalla, että pidetään omat arvomme. Olen aina hommannut auton katsomalla asiaa omalta kantiltani, eikä minua häiritse yhtään, että monet (valtaosa) ihmisistä päätyy toisenlaiseen menopeliin kuin minä. Minua vain joskus ärsyttää muiden ihmisten asenne, että tietävät paremmin, millainen auto pitäisi hankkia. Enkä tarkoita, että GLE kuuluisi niihin. Jopa TM:n toimittaja maasturi/farmari -parivertailussa ei malttanut olla osoittamatta moraalinvartijan sormella, että maasturi kulutti hiukan enemmän kuin vertailun farmari.
HybridRules:"Jopa TM:n toimittaja maasturi/farmari -parivertailussa ei malttanut olla osoittamatta moraalinvartijan sormella, että maasturi kulutti hiukan enemmän kuin vertailun farmari."
Eikös tuo kulutusero ollut juuri yhtenä tärkeänä vertailuosiona TM:n testissä? Olisiko se mielestäsi pitänyt jättää julkaisematta vertailun tuloksissa vai eikö sitä vain olisi saanut mainita?
Kulutus ja kulutuserot olivat tietysti ihan asiaankuuluvia ja tottai ne pitää mainita. Sen moralisoinnin vain olisi voinut jättää pois. En nyt muista sanatarkasti, mutta toimittajan mielestä kulutusero ja siis kustannusero saattaa tuntua itselle pieneltä, mutta pitää miettiä, mitä se tarkoittaa esmes 500 auton määrällä. Tai jotenkin noin. Kuitenkin siinä yritettiin syyllistää katumaasturin ostajia päästöistä.
"Yleensä kyseisillä autoilla ajetaan paljon, jolloin kolareita tulee väistämättä lukumääräisesti enemmän kuin muilla automalleilla, sanoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.
Toisaalta tilaston taustalla voivat vaikuttaa myös vakuutukselliset asiat.
Kun tavallista raskaampi ajoneuvo kolaroi pienemmän henkilöauton kanssa, on todennäköistä, että pienemmälle henkilöautolle koituu tilanteesta enemmän vahinkoa. Tässä tapauksessa korvattavaa tulee nimenomaan maasturin omistajalle, Valtonen selvittää."
Ei kai pitäisi olla kovin vaikeata ymmärtää sitä että kun 2,5 tonnin iso Land Cruiser törmää pienempään autoon, niin autolle ja sen kuskille sekä matkustajille voi aiheutua paljon vahinkoja.
SUV/maasturikuskit ei selvästikään osaa hyödyntää (oikealla tavalla) ajokkiensa turvallisuutta parantavia ominaisuuksia. Korkeammasta ajokista näkyy liikenne eteenpäin (lisäksi talvella sivulle yli penkkojen) paremmin, joten ennakointi ja varmuusvarojen pitäminen on helpompaa- jos osaa asian ja asenne on kohdallaan.
Pakujen korkeuden hyödyntämisessä sama juttu, mutta liian usein valitettavat käytännön havainnot liikenteessä on, että erityisesti ja nimenomaan pakettiautot ajaa perässä kiinni alle reaktiokykyjen- vai otetaanko/ ulosmitataanko tällä tavoin kaueammas näkeminen? Ja joillakin SUV kuskeilla on vähän samaa vikaa...
Parkkipaikoilla taas tuommoisilla isoilla ja "keski-arvo" henkilöautoja leveämmillä (LC ja XC90 ym...) on vakio 2.5m ruuduissa "helppo" kolhia muita. No tämäkin on kuljettajasta pitkälti kiinni ja uusimmissa autoissa alkaa olemaan jo avustimet auttamassa meitä kiireellisiä peilittömiä ja kädettömiä...
Niin kuin siinä artikkelissakin tuumataan, on ajokilometreillä tietenkin iso merkitys. Mitä enemmän olet liikenteessä, sitä suuremmaksi todennäköisyys haaveriin kasvaa.
Iso auto ahtaissa tiloissa nostaa tietysti riskiä kolhia auto, mutta itse auto lienee kolhuihin syytön osapuoli.
Tuo tilasto on vähän yksioikoinen johtopäätöksien tekoon. Voi olla, että se kertoo vain paljon ajaville sattuvan keskimäärin enemmän haavereita kuin vähän ajaville. Ison auton hankkii sellainen, joka ajaa paljon. Tai pitkiä matkoja.
Pakko ihmetellä sitä mihin tämä katumaasturien korkeus-hysteria oikein perustuu. Esimerkiksi Audi Q5 on sentilleen yhtä korkea kuin tila-auto Ford S-Max, molemmat 165 senttiä. Mercedes GLC on 163,90 cm korkea.
Kaikki pienet katumaasturit tai ainakin suurin osa näistä jäävät korkeudessa reilusti tuon 165 sentin alle.
Ehkä missasin jotain, mutta koin TM jutun heijastavan tyypillisiä ympäristön asenteita katumaastureihin, eikä niinkään tyrkyttävän omiaan? Juttu pienistä katumaastureista vai mitä crossovereita nuo nyt ovatkaan kertoo muiden ihmisten suhtautumisesta heidän testiautoihinsa.
Lisään katumaasturin hyviin puoliin korkeat sisätilat. Kellä on hieman minua enemmän korkeutta takapuolen ja päälaen välissä, ei sedaneita ja farkkuja tarvi enää harkitakaan.
Katumaasturilla on selkeät hyvät puolensa maavaran, nelivetoisena vetovoimansa ja korkean sisätilansa vuoksi, mutta näitä etuja ei saa ainakaan täysin matalan auton etujen lisäksi, vaan osin niiden sijasta. Korkeuden hinta näkyy ostettaessa, tankatessa ja rengaspajalla. Jos edut tuntuvat hintansa arvoisilta, katumaasturi on hyvä ostos.
Jos GLE tarkoitat minun mainintaa moralisoinnista, niin se oli Skoda-vertailun lopussa, jossa toimittaja miettii kulutuseron kenties olevan yksilölle pieni kompromissi, mutta kysyy retorisesti, mitä se tarkoittaisi puolen miljoonan auton joukolle.
Minä tulkitsin toimittajan opettavan oikeaa asennetta, että älä osta maasturia, niin osallistut maailman pelastamiseen.
Hybridimaasturithan eivät toisekseen kuluta erityisen paljon. Minä ajan suhteellisen paljon maantieajoja ja niistä käytännössä koostuu minun auton bensan kulutus, koska lähimatkat kesämökkikäyntiä myöten pääsen sähköllä. Tai no, kun peräkärry on mukana, niin mökkimatka vie rapiat yhden litran per suunta.
Voikohan lehtitoimittaja yleensäkään heijastaa ympäristön asenteita sen sijaan, että heijastaisi omiaan? Ja onko yleensä totta, että olisi maasturityyppisiä autoja vastaan selkeä "ympäristön asenne", kun ottaa huomioon sen autotyypin suosion kasvun? Onko enemmänkin niin, että on kellokkaita, jotka kohkaavat maastureita vastaan. Mikäköhän heillä on pointti siinä, että ovat maastureita vastaan eli miksi kellekkään syntyy mielipiteitä toisen tekemästä autovalinnasta.
"...miksi kellekkään syntyy mielipiteitä toisen tekemästä autovalinnasta."
Ehkä tuo on väärä lähestymistapa. Että jonkun tietyn yksilön valinnalla olisi laajempaa merkitystä.
Toisaalta, yksilön valintaa pidetään meillä niin merkittävänä että Suomen autoverojärjestelmällä yritetään pelastaa maailman ilmasto -vaikka väkimäärä koko Suomen maassa on vain puolet Moskovan kaupungin väkimäärästä.
Itse en ole (katu-)maasturia kokenut tarpeelliseksi vaikka sellainen näyttää olevan suosittu, koska farmari on minun tarpeisiini paras vaihtoehto. Oli moottorina sitten diesel, turbo tai hybridi, niin ilmanvastus ja massan kiihdyttäminen vaatii niiltä kaikilta enemmän tehoa.
En ole viitsinyt tuohon TM:n vertailuun perehtyä, koska todennäköisesti siihen sisältyy tätä kulutushurskastelua. 15.000 kilometrin ajomäärällä vuodessa ja 6 litran kulutuksella (suv) maksaisi polttoaine 1.440 euroa vuodessa ja 5 litran kulutuksella (sedan, farmari) samalla ajomäärällä polttoaine maksaisi 1.200 euroa vuodessa. Litran "bensapihistely" säästäisi siis 240 euroa vuodessa, mikä on ihan mitätön summa.
@HybridRules: kiitos täsmennyksestä, katsoimme selvästikin eri juttua tuon moralisoinnin osalta. Myös minä pelastan ensin itseni ja oman perheeni ja mietin muita vasta sitten kun tärkeimmät on ensin turvattu. Moni sanoo toimivansa toisin, mutta vaikka etiikkani ylevyydessä saatan hävitäkin, rehellisyydessä olen vahvoilla.
Katumaasturi ei kuluta välttämättä absoluuttisesti paljon, mutta otsapinnan alaa ja painoa lisäten ilmansatuskerrointa heikentäen ei kulutus laske. Siksi saman tekniikan matalampi ja kevyempi versio pienemmällä rengaskoolla kuluttaa vähemmän.
Katumaasturin hyvistä puolista joutuu maksamaan lisähinnan niin ostaessa kuin ajaessa. Preemio kannattaa maksaa, jos kokee saavansa sille vastinetta. Muut sitten valitsevat omista näkökohdistaan kuten heille sopii.
Sama lisähinnan maksaminen koskee myös ikäisekseen taloudellisen ison ja kevyesti tuuleen reikää puhkovan sedanin ostajaa. Saman tekniikan olisi saanut halvemmalla ostohinnalla myös pienempään ja kevyempään koriin, jonka kulutusseurantasivustot osoittavat vieläkin taloudellisemmaksi. Mutta minä vaihdoin sellaisen pienemmän tähän isompaan, koska sillä hetkellä tuntui hyvältä idealta maksaa preemiota lisätilasta.
Tuossa aiemmin kerran tuumasin, että tekemieni empiiristen tutkimusten mukaan ilmanvastuskertoimen vaikutus kustannuksiin on olematon, ellei sitten päästele pääasiassa moottoritienopeuksia.
Tutkimusvälineenä oli vuosien varrella useampi auto bensa- tai dieselmoottorilla. Tutkimuksissani havaitsin, että auto keskikulutti aina reilusti enemmän hitaassa kaupunkiliikenteessä kuin pitkillä maantietaipaleilla. Ja koska ilmanvastuksen vaikutus kasvaa peräti exsponentiaalisesti nopeuden noustessa ja silti auto kulutti hitaalla nopeudella enemmän, niin selkeä johtopäätös on, että kuskin kukkarolle ilmanvastus on käytännösä merkityksetön.
Sittemmin jatkoin tutkimuksiani hybriditekniikalla varustetulla autolla ja empiiristen havaintojen perusteella kokonaiskeski-kulutus sen kuin aleni edellisiin autoihin verrattuna vaikka nykyinenkään auto ei edelleenkään ole optimaalisesti muotoiltu eli ei ole pisaranmuotoinen ja otsapintaa on ja painoa.
Tutkimusten johtopäätös on, että auton massan kiihdytteleminen ja vierintävastus yhdessä kuljettajan ajotavan kanssa vaikuttavat reiiiiluuusti enemmän kuin ilmanvastus. Paitsi ehkä silloin, kun innostuu ajamaan yli satasen nopeuksia.
Ilman muuta, SUV on järkivalinta
Siis 34 % autonostajista vain ökyilee?
Ei riitä muutama desi. Jos katsoo www.spritmonitor.de kulutuslukemia farmari vs. katumaasturi, on ero yli litran. Esim. Seat Ateca 1.0 TSI pienin kulutus on 5,3 l/100 km. Vastaavasti pari Leon ST vain 4,2 litraa. Prosenteissa eroa on yli 25%.
Jotain muutakin huonoa kuin polttoaineen kulutus.
https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/katumaasturien-suosiolla-jarkyttava-vaikutus-jalankulkijoiden-kuolemat-nousussa/6974342#gs.IyavEwk
Euroncapissa esimerkiksi Hyundai Konan jalankulkijaturvallisuus 62 % ja Hyundai i30:n 64 %. Ei suurta eroa. Kona tosin on suvina pienemmästä päästä.
Panin myös merkille että niinkin ison auton kuin Toyota Hiluxin jalankulkijaturvallisuus on 73 ℅ eli melko hyvä (Euro NCAP).
"Ei riitä muutama desi. Jos katsoo http://www.spritmonitor.de kulutuslukemia farmari vs. katumaasturi, on ero yli litran. Esim. Seat Ateca 1.0 TSI pienin kulutus on 5,3 l/100 km. Vastaavasti pari Leon ST vain 4,2 litraa. Prosenteissa eroa on yli 25%."
Leonin päästöt 102 g/km, Atecan 119 g/km (jos siis tarkistin oikein).
Mä ymmärrän Suv:n ostamisen jos asuu maalla ja tarvitsee korkea maavaraista nelivetoa, tai mikäli kärsii fyysisistä ongelmista, eli autoon pitää olla helppo istua sisään. Sopii selkärikkoisille eläkeläisille.
Sen sijaan en ymmärrä miksi kaupunkilaiset ostavat näitä. Tiloiltaan samaa luokkaa kuin farmari, kuluttaa enemmän ja kiihtyy laiskemmin kuin samalla moottorilla varustettu farmari, kalliimpi ostaa uutena ja esimerkiksi rengassetti maksaa enemmän kuin tavalliseen autoon. eniten ihmeettelene, kun joku ostaa näitä vielä etuvetoisena.
Eli tavallainen farkku on mielestäni paljon järkevämpi ostos, mutta tunteellahan autoja ostellaan. Ala-asteella pikkupojillakin pitää aina olla täysjousitetut maastopyörät, koska ne ovat räyhäkkään näköisiä, vaikka kaupungissa pyöräillessä ihan tavallainen pyörä on paljon parempi.
Terveselkäisenkin on helpompi mennä maasturiin istumaan. Maasturista on parempi näkyvyys, joka tekee ajamisesta miellyttävää. Siinä pari järkisyytä maasturiin. Minusta farmari näyttää yleensä paremmalta kuin maastu, ostin silti maasturin.
En ole kokenut mitään näkyvyysongelmaa tai ylimääräistä istumisen vaivaa yhdessäkään ei-maasturissa. Melko teennäisiä järkisyitä.
Miksi mahtaa joitakin vaivata, että ihmiset enenevässä määrin ostavat SUV-tyyppisiä autoja? Rauhoittuisi heidän mielensä, kun itsekin tekisivät järkivalinnan ja ostaisivat joko maasturin tai SUVin.
SUV-tyyppisen auton hankkiminen pelkästään etuvetoisena on ihan järkeenkäypää, jos sillä tavoin vaikkapa säästää rahaa eikä katso tarvitsevansa nelivetoa.
SUV-autoa ei ole suunniteltu maastoajoa varten vaikka nelivedolla varustettuna niillä pääseekin normaalia autoa paremmin huonon tieyhteyden päähän.
SUV ei ole off-road autoksi tarkoitettu.
Hyvä furesis, sitten sinun ei kannata ostaa maasturia.
Itse koen näkyvyyden huomattavasti paremmaksi useissa paikoissa, joista ajan päivittäin. Myös autoon istuminen ja sieltä nouseminen on helpompaa, vaikka mitään ongelmaa minulla ei sinänsä olekaan tavallisen auton kanssa. Myös huonolla tiellä ja mökkitiellä on parempi ajaa. Minulle nämä ovat järkisyitä ja siksi maasturi. Onneksi meillä on vaihtoehtoja ja kukaan ei pakota sinua ostamaan maasturia.
Valitsemalleni linjalle uskollisena minua ei muiden ajopelit vaivaa. Omatkin valintani ovat muiden mielestä sen verran omituisia (=historiallisia muinaisjäänteitä), että oman valinnanvapauteni oikeutuksena myönnän ilomielin saman muillekin.
Toivon itsekin pysyväni niin hyvässä kunnossa, että saan pitää ajokorttini silloinkin, kun autoon nousemisen helppous on valintakriteereissäni mukana. On hyvä nähdä, että tulevaisuudessa varmaan itsekin tarvitsemia automalleja on tarjolla.
Myös nelivetoa harkitsin lumisessa ympäristössä sijaitsevan mökkinini vuoksi, mutta koska hiekoitussäkki on liiterissä lähinnä naapurin etuvetoista katumaasturia ja tila-autoa varten, ei tämäkään koske minua. Nelivedon saatan silti hyvinkin ostaa vielä joskus, koska HALUAN sellaisen.
Tänään ovat silti muut asiat tärkeämpiä.
Näkemää en pidä täysin yksikäsitteisenä argumenttina, koska parhaan näkymän tarjoavilla korkeilla autoilla kolaroidaan eniten. Törmääjien listan kärjesdä on kuusi korkeaa autoa ennen pahoina pidettyjä Bemareita ja Audeja:
https://www.is.fi/autot/art-2000000776022.html
Eihän vaan käynyt niin, että korkeasta autosta ei näekään parkkipaikalla lähelle yhtä hyvin kuin matalasta ja kattojen yli näkevä ei tarvitse turvaväliä?
Huomasitko 740, että maasturit olivat myös vähiten kolaroivien listalla kärjessä. Tuosta ei siis voida paljoa johtopäätöksiä vetää. Parkkipaikkakolaroinnit ja niihin liittyvä näkyvyys voitaneen unohtaa kun uusista autoista puhutaan, kamerat ja tutkat pitävät siitä huolen.
Onneksi itse olen niin nuori ja fyysisesti hyvässä kunnossa, että voin hyvin sanoa korkeampaan ajoneuvoon nousemiseen olevan helpompaa, eikä tämä itsestään selvä tosiasia syö miehisyyttäni. En myöskään kaipaa veivattavia ikkunoita, vaikka fyysisen kuntoni puolesta niitä jaksaisinkin helposti veivata.
"On siis nähtävissä, että vahinkotilastojen negatiivista päätä hallitsevat citymaasturit eli tavallista henkilöautoa suurikokoisemmat automallit."
Tästä siis pitäisi vetää johtopäätös jonka mukaan isojen katumaasturien omistajat eivät pidä riittävää turvaväliä sekä kolaroivat parkkipaikalla, ja juuri näistä seikoista johtuu se että isot katumaasturit aiheuttavat eniten korvattavia liikennevahinkoja (esine- ja henkilövahinkoja).
"Parkkipaikkakolaroinnit ja niihin liittyvä näkyvyys voitaneen unohtaa kun uusista autoista puhutaan, kamerat ja tutkat pitävät siitä huolen."
Näitä kameroita ja tutkia ei varmaankaan ollut liiemmin tarjolla vuonna 2012, kun tuo artikkelissa mainittu tutkimus tehtiin. Itselläni tosin on vain peruutustutka, se kuitenkin ilmoittaa törmättävän kohteen ääriviivat piippauksen kera.
Jospa ne katumaasturit vain ovat niin töykeitä, että tönivät toisia. Onhan parkkipaikkoilla toinen toistaan suurempia pakujakin, mutta ne eivät kolaroi eivätkä hyökkää jalankulkijoiden päälle. Ja niiden kulutus on oikein minimaalista ja se vähäkin ympäristöystävällistä. Puhumattakaan kuorma-autoista. Nehän vasta ympäristöystävällisiä ovatkin. Mutta katumaasturit ovat suunnilleen kaiken pahan alku ja juuri. Ne kun saataisiin kiellettyä, niin johan maailma pelastuisi.
Tämän aamun hesarin jutun mukaan lähes 30% uusista autoista alkuvuonna Suomessa oli katumaastureita ja toinen kasvava autoryhmä on pienet autot.
Ihan järkeenkäypä tilasto, Jos tosiaan kansalainen on aidosti huolissaan autonsa päästöistä, hän ostaa pikkuauton ja kenties käyttää hankintaansa hyödyksi romutuspalkkion vanhasta autostaan.
Tai sitten hän ostaa vähäpäästöisen SUVin. Ken haluaa auton, jolla pärjää huonommissakin olosuhteissa, jossa ei tarvitse istua maanrajassa ja olla wannabee urheiluaton kuski ja jossa kulkee mukana myös tavaraa, hän hankkii maasturin tai SUVin. Ja kun sen hankkii plug-in hybridinä niin varpusetkin tienvarrella taputtavat siipiään.
Joku taisi sanoa, että maasturi kiihtyy hitaasti. Minulla on ollut kolme maasturia ja nyt on SUV. Kaikilla niillä on ehtinyt oikein hyvin.
Sitä paitsi viherpiipertäjien nimenomaan kannattaa olla tyytyvisiä maastureiden suosiosta. Niiden päästöissä on eniten vähennysvaraa ja päästöjä vähennetään tehokkaimmin plug-in hybriditekniikalla. Eli maasturien valmistaminen edistää vähäpäästöisen voimalinjatekniikan yleistymistä.
Nyt vaan kaikki joukolla maasturikauppaa tekemään, kun on niin hieno kelikin.
@Mikko: olet oikeassa, näköjään selvää korrelaatiota korkeuden ja kolaritilaston välillä voi olla vaikea löytää tällä tarkkuudella.
Pitäisi tarkastella löytyykö eri mallien kolaroinneista selkeitä trendejä ja johtuvatko ne ajoneuvoista vai kuljettajista.
@HybeidRules: mitä jos vaan pidetään omat arvomme ja verrataan tekniikoita. Muistaakseni kerroin huomanneeni katumaasturiin nousemisen itsellenikin helpommaksi.
GLE:lle: nimenomaan olen sillä kannalla, että pidetään omat arvomme. Olen aina hommannut auton katsomalla asiaa omalta kantiltani, eikä minua häiritse yhtään, että monet (valtaosa) ihmisistä päätyy toisenlaiseen menopeliin kuin minä. Minua vain joskus ärsyttää muiden ihmisten asenne, että tietävät paremmin, millainen auto pitäisi hankkia. Enkä tarkoita, että GLE kuuluisi niihin. Jopa TM:n toimittaja maasturi/farmari -parivertailussa ei malttanut olla osoittamatta moraalinvartijan sormella, että maasturi kulutti hiukan enemmän kuin vertailun farmari.
HybridRules:"Jopa TM:n toimittaja maasturi/farmari -parivertailussa ei malttanut olla osoittamatta moraalinvartijan sormella, että maasturi kulutti hiukan enemmän kuin vertailun farmari."
Eikös tuo kulutusero ollut juuri yhtenä tärkeänä vertailuosiona TM:n testissä? Olisiko se mielestäsi pitänyt jättää julkaisematta vertailun tuloksissa vai eikö sitä vain olisi saanut mainita?
Kulutus ja kulutuserot olivat tietysti ihan asiaankuuluvia ja tottai ne pitää mainita. Sen moralisoinnin vain olisi voinut jättää pois. En nyt muista sanatarkasti, mutta toimittajan mielestä kulutusero ja siis kustannusero saattaa tuntua itselle pieneltä, mutta pitää miettiä, mitä se tarkoittaa esmes 500 auton määrällä. Tai jotenkin noin. Kuitenkin siinä yritettiin syyllistää katumaasturin ostajia päästöistä.
"Yleensä kyseisillä autoilla ajetaan paljon, jolloin kolareita tulee väistämättä lukumääräisesti enemmän kuin muilla automalleilla, sanoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.
Toisaalta tilaston taustalla voivat vaikuttaa myös vakuutukselliset asiat.
Kun tavallista raskaampi ajoneuvo kolaroi pienemmän henkilöauton kanssa, on todennäköistä, että pienemmälle henkilöautolle koituu tilanteesta enemmän vahinkoa. Tässä tapauksessa korvattavaa tulee nimenomaan maasturin omistajalle, Valtonen selvittää."
Ei kai pitäisi olla kovin vaikeata ymmärtää sitä että kun 2,5 tonnin iso Land Cruiser törmää pienempään autoon, niin autolle ja sen kuskille sekä matkustajille voi aiheutua paljon vahinkoja.
SUV/maasturikuskit ei selvästikään osaa hyödyntää (oikealla tavalla) ajokkiensa turvallisuutta parantavia ominaisuuksia. Korkeammasta ajokista näkyy liikenne eteenpäin (lisäksi talvella sivulle yli penkkojen) paremmin, joten ennakointi ja varmuusvarojen pitäminen on helpompaa- jos osaa asian ja asenne on kohdallaan.
Pakujen korkeuden hyödyntämisessä sama juttu, mutta liian usein valitettavat käytännön havainnot liikenteessä on, että erityisesti ja nimenomaan pakettiautot ajaa perässä kiinni alle reaktiokykyjen- vai otetaanko/ ulosmitataanko tällä tavoin kaueammas näkeminen? Ja joillakin SUV kuskeilla on vähän samaa vikaa...
Parkkipaikoilla taas tuommoisilla isoilla ja "keski-arvo" henkilöautoja leveämmillä (LC ja XC90 ym...) on vakio 2.5m ruuduissa "helppo" kolhia muita. No tämäkin on kuljettajasta pitkälti kiinni ja uusimmissa autoissa alkaa olemaan jo avustimet auttamassa meitä kiireellisiä peilittömiä ja kädettömiä...
Niin kuin siinä artikkelissakin tuumataan, on ajokilometreillä tietenkin iso merkitys. Mitä enemmän olet liikenteessä, sitä suuremmaksi todennäköisyys haaveriin kasvaa.
Iso auto ahtaissa tiloissa nostaa tietysti riskiä kolhia auto, mutta itse auto lienee kolhuihin syytön osapuoli.
Tuo tilasto on vähän yksioikoinen johtopäätöksien tekoon. Voi olla, että se kertoo vain paljon ajaville sattuvan keskimäärin enemmän haavereita kuin vähän ajaville. Ison auton hankkii sellainen, joka ajaa paljon. Tai pitkiä matkoja.
Pakko ihmetellä sitä mihin tämä katumaasturien korkeus-hysteria oikein perustuu. Esimerkiksi Audi Q5 on sentilleen yhtä korkea kuin tila-auto Ford S-Max, molemmat 165 senttiä. Mercedes GLC on 163,90 cm korkea.
Kaikki pienet katumaasturit tai ainakin suurin osa näistä jäävät korkeudessa reilusti tuon 165 sentin alle.
Ehkä missasin jotain, mutta koin TM jutun heijastavan tyypillisiä ympäristön asenteita katumaastureihin, eikä niinkään tyrkyttävän omiaan? Juttu pienistä katumaastureista vai mitä crossovereita nuo nyt ovatkaan kertoo muiden ihmisten suhtautumisesta heidän testiautoihinsa.
Lisään katumaasturin hyviin puoliin korkeat sisätilat. Kellä on hieman minua enemmän korkeutta takapuolen ja päälaen välissä, ei sedaneita ja farkkuja tarvi enää harkitakaan.
Katumaasturilla on selkeät hyvät puolensa maavaran, nelivetoisena vetovoimansa ja korkean sisätilansa vuoksi, mutta näitä etuja ei saa ainakaan täysin matalan auton etujen lisäksi, vaan osin niiden sijasta. Korkeuden hinta näkyy ostettaessa, tankatessa ja rengaspajalla. Jos edut tuntuvat hintansa arvoisilta, katumaasturi on hyvä ostos.
Jos GLE tarkoitat minun mainintaa moralisoinnista, niin se oli Skoda-vertailun lopussa, jossa toimittaja miettii kulutuseron kenties olevan yksilölle pieni kompromissi, mutta kysyy retorisesti, mitä se tarkoittaisi puolen miljoonan auton joukolle.
Minä tulkitsin toimittajan opettavan oikeaa asennetta, että älä osta maasturia, niin osallistut maailman pelastamiseen.
Hybridimaasturithan eivät toisekseen kuluta erityisen paljon. Minä ajan suhteellisen paljon maantieajoja ja niistä käytännössä koostuu minun auton bensan kulutus, koska lähimatkat kesämökkikäyntiä myöten pääsen sähköllä. Tai no, kun peräkärry on mukana, niin mökkimatka vie rapiat yhden litran per suunta.
Voikohan lehtitoimittaja yleensäkään heijastaa ympäristön asenteita sen sijaan, että heijastaisi omiaan? Ja onko yleensä totta, että olisi maasturityyppisiä autoja vastaan selkeä "ympäristön asenne", kun ottaa huomioon sen autotyypin suosion kasvun? Onko enemmänkin niin, että on kellokkaita, jotka kohkaavat maastureita vastaan. Mikäköhän heillä on pointti siinä, että ovat maastureita vastaan eli miksi kellekkään syntyy mielipiteitä toisen tekemästä autovalinnasta.
"...miksi kellekkään syntyy mielipiteitä toisen tekemästä autovalinnasta."
Ehkä tuo on väärä lähestymistapa. Että jonkun tietyn yksilön valinnalla olisi laajempaa merkitystä.
Toisaalta, yksilön valintaa pidetään meillä niin merkittävänä että Suomen autoverojärjestelmällä yritetään pelastaa maailman ilmasto -vaikka väkimäärä koko Suomen maassa on vain puolet Moskovan kaupungin väkimäärästä.
Itse en ole (katu-)maasturia kokenut tarpeelliseksi vaikka sellainen näyttää olevan suosittu, koska farmari on minun tarpeisiini paras vaihtoehto. Oli moottorina sitten diesel, turbo tai hybridi, niin ilmanvastus ja massan kiihdyttäminen vaatii niiltä kaikilta enemmän tehoa.
En ole viitsinyt tuohon TM:n vertailuun perehtyä, koska todennäköisesti siihen sisältyy tätä kulutushurskastelua. 15.000 kilometrin ajomäärällä vuodessa ja 6 litran kulutuksella (suv) maksaisi polttoaine 1.440 euroa vuodessa ja 5 litran kulutuksella (sedan, farmari) samalla ajomäärällä polttoaine maksaisi 1.200 euroa vuodessa. Litran "bensapihistely" säästäisi siis 240 euroa vuodessa, mikä on ihan mitätön summa.
@HybridRules: kiitos täsmennyksestä, katsoimme selvästikin eri juttua tuon moralisoinnin osalta. Myös minä pelastan ensin itseni ja oman perheeni ja mietin muita vasta sitten kun tärkeimmät on ensin turvattu. Moni sanoo toimivansa toisin, mutta vaikka etiikkani ylevyydessä saatan hävitäkin, rehellisyydessä olen vahvoilla.
Katumaasturi ei kuluta välttämättä absoluuttisesti paljon, mutta otsapinnan alaa ja painoa lisäten ilmansatuskerrointa heikentäen ei kulutus laske. Siksi saman tekniikan matalampi ja kevyempi versio pienemmällä rengaskoolla kuluttaa vähemmän.
Katumaasturin hyvistä puolista joutuu maksamaan lisähinnan niin ostaessa kuin ajaessa. Preemio kannattaa maksaa, jos kokee saavansa sille vastinetta. Muut sitten valitsevat omista näkökohdistaan kuten heille sopii.
Sama lisähinnan maksaminen koskee myös ikäisekseen taloudellisen ison ja kevyesti tuuleen reikää puhkovan sedanin ostajaa. Saman tekniikan olisi saanut halvemmalla ostohinnalla myös pienempään ja kevyempään koriin, jonka kulutusseurantasivustot osoittavat vieläkin taloudellisemmaksi. Mutta minä vaihdoin sellaisen pienemmän tähän isompaan, koska sillä hetkellä tuntui hyvältä idealta maksaa preemiota lisätilasta.
Tuossa aiemmin kerran tuumasin, että tekemieni empiiristen tutkimusten mukaan ilmanvastuskertoimen vaikutus kustannuksiin on olematon, ellei sitten päästele pääasiassa moottoritienopeuksia.
Tutkimusvälineenä oli vuosien varrella useampi auto bensa- tai dieselmoottorilla. Tutkimuksissani havaitsin, että auto keskikulutti aina reilusti enemmän hitaassa kaupunkiliikenteessä kuin pitkillä maantietaipaleilla. Ja koska ilmanvastuksen vaikutus kasvaa peräti exsponentiaalisesti nopeuden noustessa ja silti auto kulutti hitaalla nopeudella enemmän, niin selkeä johtopäätös on, että kuskin kukkarolle ilmanvastus on käytännösä merkityksetön.
Sittemmin jatkoin tutkimuksiani hybriditekniikalla varustetulla autolla ja empiiristen havaintojen perusteella kokonaiskeski-kulutus sen kuin aleni edellisiin autoihin verrattuna vaikka nykyinenkään auto ei edelleenkään ole optimaalisesti muotoiltu eli ei ole pisaranmuotoinen ja otsapintaa on ja painoa.
Tutkimusten johtopäätös on, että auton massan kiihdytteleminen ja vierintävastus yhdessä kuljettajan ajotavan kanssa vaikuttavat reiiiiluuusti enemmän kuin ilmanvastus. Paitsi ehkä silloin, kun innostuu ajamaan yli satasen nopeuksia.