Kirjoitanpa Mercedekseni vaihteistoviasta tännekin foorumille - sen verran erikoinen tapaus tämä kokonaisuutena oli ja olisi kiinnostavaa tietää, onko muilla vastaavia kokemuksia.
Veho Oy:stä 7/2012 uutena ostamani MB C 180 CDI BE A -mallin autosta hajosi vaihteisto kun autolla oli ajettu 122 tkm - arviolta noin 90 prosenttia ajosta on ollut taajaman ulkopuolista maantieajoa. Autoa on myös uudesta asti huollettu täysin Mercedeksen huolto-ohjelman mukaisesti.
Auton vaihteisto tutkittiin Vehossa ja todettiin, että jostakin vaihteiston osasta on irronnut todella paljon metallisilppua, joka on puolestaan vaurioittanut vaihteistoa kokonaisuutena niin pahoin, ettei sitä kannata korjata vaan koko vaihteisto tulee vaihtaa. Koska kyseessä oli selkeä vaihteiston osaan liittyvä valmistevika, Veho lupasi suhtautua vaihteiston korjaamiseen "asiakaslähtöisesti".
Huomionarvoista tapauksessa on, että ennen vaihteiston hajoamista siinä ei ollut havaittavissa minkäänlaisia oireita - ei nykimistä, ei luistamista tai mitään, mistä olisi voinut epäillä vaihteistossa olevan jotain vialla. Hajoamistilanteessa vaihteistosta yksinkertaisesti vain hävisi veto ja matkanteko päättyi kerrasta siihen.
Noin kolmen viikon odottelun jälkeen sain Vehosta korjaustarjouksen, jossa he ehdottivat, että autoon asennetaan tehdaskorjattu vaihtovaihteisto - hinta asennuksineen 10 245 euroa, josta asiakkaan maksettavaksi jäisi 6 150 euroa!
Vehon tarjouksen jälkeen selvittelin vaihteistojen hintoja myös muualta ja sain eräästä liikkeestä tarjouksen vastavasta tehdaskorjatusta vaihtovaihteistosta - hinta asennuksineen 3070 euroa. Täysin identtisten tehdaskorjattujen vaihtovaihteistojen tarjouksissa oli liikkeiden välillä siis 7 175 euron hinnanero!
Tämän jälkeen kysyin Vehosta, suostuisivatko he asentamaan autoon muualta ostetun vaihteiston. Veho ilmoitti, että kyllä se käy - asennuskustannukset Vehossa ovat tällöin 4 280 euroa.
Koska Vehon tekemät korjaustarjoukset olivat mielestäni täysin ylihinnoiteltuja, mutta toisaalta myös auton siirtäminen korjattavaksi muualle tuntui hankalalta, ennen korjauspäätöksen tekemistä pyysin Vehosta myös vaihtotarjousta autostani uuteen A-sarjan Mercedekseen. Tarjouspyynnössäni ehdotin, että Veho korjauttaisi viallisen vaihteiston omaan lukuunsa ja huomioisi tämän luonnollisesti auton vaihtohyvityshinnassa.
Veho Oy vastasi vaihtotarjouspyyntööni ja ilmoitti hyvittävänsä autostani 11 000 euroa vaihdossa uuteen Mercedekseen eli tuolla edullisemmalla korjaushinnalla auton laskennallinen vaihtohyvitysarvo olisi siis noin 14 000 euroa. Vastaavan ikäisten ja -mallisten Mercedeksien yleinen suoramyyntihinta liikkuu noin 20 000 euron tuntumassa.
Veho Oy:n tekemä vaihteiston korjaustarjous oli siis noin 330 prosenttia kalliimpi kuin toisesta liikkeestä saamani vastaava korjaustarjous. Vehon tarjouksessa minun maksettavakseni
jäänyt osuus olisi ollut 6150 euroa, minkä vuoksi siirrätin autoni lopulta korjattavaksi tuohon toiseen liikkeeseen. Auton siirron yhteydessä ilmeisesti osoituksena Veho Oy:n mainitsemasta asiakaslähtöisyydestä Veho laskutti minulta autoni vaihteiston irrottamisesta ja "vian etsinnästä" yhteensä 840 euroa.
Auton vaihteisto on nyt vaihdettu ja auto kunnossa. Veho Oy:n toiminnan lopputulemana oli se, että auto korjattiin siis muualla eivätkä he toisaalta saaneet myöskään myytyä yhtä uutta Mercedestä - ei nyt eikä myöhemmin, sillä seuraava autoni ei Vehon toiminnan vuoksi taatusti tule olemaan Mercedes.
Kaikesta huolimatta olisi kiinnostavaa tietää, kuinka yleisiä vastaavantyyppiset vaihteiston valmistusvirheet tai muut vaihteistoviat Mercedeksissä ovat sekä toisaalta, kuinka Veho Oy on muiden tapausten kohdalla tilanteeseen suhtautunut. Vehon toiminnasta Mercedeksen maahantuojana ei itselleni jäänyt mitään hyvää sanottavaa ja tietyllä tavalla ironista on myös se, etteivät he ole vaivautuneet edes vastaamaan heille tapauksen jälkeen lähettämääni asialliseen ja asiatyyliseen asiakaspalautteeseen. 
Nim. merk. Tuleva ex-mercedeskuski
Tarina ei varsinaisesti yllätä muuten kuin auton vuosimallin ja kilometrien osalta. Vastaan olettaen autosi automaatin olevan 7G-Tronic Plus.
Se tyypillinen asia on, että uutena kalliiden autojen isot korjaukset osaavat merkkiliikkeessä maksaa ihan kipeästi, jos osuu huono arpa kohdalle. Tämä ei taida edes riippua merkistä, vaan kallista romua osaa tulla myös Lexuksen D4-D:stä kansipulttien kierteiden pettäessä tai vaikkapa BMW:n tai bensa-Mersun jakopäästä.
Toisekseen, autossasi lienee 7G-Tronic Plus, joka kuulostaa tehneen saman tempun kuin useampikin 7G ilman plussaa sitä ennen. Mutta tuo 7-vaihteinen tuli markkinoille melko rouheiden moottorien perään ja niilläkin meni satojatuhansia kilometrejä runnoa automaatin sisäkalut remonttikuntoon.
Tämän seurauksena valmistaja 6 vuoden tuotantoerän jälkeen toi markkinoille tuon plus version, jonka kytkentäyksikkö on suunniteltu niin järeäksi kuin noihin kuoriin mahtuu. Minun tiedodssani ei ole tämän parannetun version ennenaikaista hajoamista, eikä edes sen vanhan version noin vähillä kilometreilla, eli tilastotappiolta tuo tosiaan vaikuttaa, vaikkei se sinua enää autakaan. Parannettu versio tuli ainakin E-sarjaan nelosmoottorien pariksi kesäkuussa 2011, joten oletan kesällä 2012 valmistuneessa Ceessäkin olevan tuo uudempi ja kestävämpi versio?
Omassani kävi minulle kallis huti Oulun Veholla, kun moottorin ja vaihteiston vikatilaa tulkattiin väärin ja aloitettiin voimalinjan vikatilan selvittely kalleimmasta ja kaikkein isotöisimmästä vaihdettavasta osasta, joka oli momentinmuuntimen turbiini. Arvaus ei osunut ja seuraavana aamuna oli sama tiltti päällä taas, ja kohtuullisen kuumana ajamaan taas Veholle. Sitten vaihdettiin se todellinen vian aiheuttaja, eli satasen hintainen ahtopaineensäädin. Tehdas oli sitä mieltä, ettei sinun autoasi enemmän ajetusta 7Geestä saa turbiini hajota noin vain ja maksoi puolet laskusta, mutta mielestäni kyllä minä maksoin sen toisen puolen asentajan virheestä.
Uuden A-sarjalaisen kyllä uskaltaisin ostaa automastin puolesta. Sen on nimittäin suunnitellut Getrag, eikä siinä firmassa ole tapana tehdä huonoja voimansiirtoja.
Minulla alkoi tuo seitsemänvaihteinen (2010/250 cdi) satunnaisesti nykiä lähdöissä jossain 60 tuhannen tienoilla. Merkkihuollossa neuvoivat käyttämään S-moodia, että varmasti lähtee ykkösellä liikkeelle. Varsinainen vika se ei kai ollut, vaan ominaisuus.
Sitten kun seitsemänkympin jälkeen alkoivat kuskin penkin ompeleet ratkeilla olikin aika vaihtaa merkkiä...
Avantgarden Artico-keinonahkasisustus on kyllä säälittävä esitys. Sen ei edes tarvitse ratketa saumoista kun tuo puolikumipenkki osaa hiostavuutensa lisäksi ratketa ihan mistä sitä sattuu huvittamaan.
Oletko ihan varma, että oli 2010 vuosimallin 250 CDI:ssä 7G-Tronic? Minä olisin väittänyt tuon automaatin olleen tuohon aikaan tarjolla vain isompien moottorien kanssa ja tulleen nelosdieseleihin vasta vuotta myöhemmin 2011 kesällä?
"Oletko ihan varma, että oli 2010 vuosimallin 250 CDI:ssä 7G-Tronic?"
Kyllä meidän pikkugeessä oli. Ensirekisteröinti joskus syyspuolella. Olisiko sitten ollut mallivuodeltaan 2011?
Näppärä peli. Erityisesti vaunun vedossa. Mutta se repeilevä tekonahkapenkki ja ne H7-saunalyhdyt. Muutama 300 kilometrin veto syyspimeällä kutosella lopullisesti kypsytti vaihtoon.
Jos PikkuGee tarkoittaa GLK:ta, niin asia selvä. Minä puhuin W212 E-sarjan voimansiirtovalinnoista.
Ymmärrtänet hyvin, miksi pohjoisessa asuvana oman W212:n nokalla on ruotsalaisen tukkirekan vetäjän kattovalot. GLK:ssa oli ainakin joinakin vuosina sellainenkin älynväläys, että nelivalojärjestelmän sisempi lisäkaukovalo ei ollut käytössä ollenkaan, vaan koristeena. Äly hoi!
Omassani on bi-xenon ILS älyvalot, mutta vaikka lähivalo kohtuullinen onkin, ei edes xenoneista ole otettu kaikkea irti, koska halogeeniversion sisempien salmiakkien kaukovalo on korvattu kaiken maailman tunnistimilla, joita ei voi järjellisin ponnistuksin vaihtaa pieniin ja siisteihin mini-xenon lisävaloihin, koska auto hermostuu kaivatessaan noiden sisempien salmiakkien sensoreita. Siksi kaukovalon 5 luksin kantama on vakiona se normaali 150 metriä, joka riittää hyvin kaupunkiajoon.
Edelliseen Artico-verhoiltuun ompelutin kuskin penkin korjaussarjan aidosta nahasta ja siitä tuli paitsi kestävä ja ehjä, myös selvästi alkuperäistä mukavampi. Elegancea olin hakemassa, mutta kun tämä nykyinen Avantgarde sattui osumaan haaviin verhoilua lukuunottamatta oikeilla valinnoilla, niin otin sen sitten kiinni, kun istuinten korjaustapa oli jo tiedossa.
Väistämättömässä verhoilun korjauksessa vaan lähti mopo keulimaan, kun ompelutin penkit kokonaan uudestaan itse valitsemistani nahoista ja keveille kuskeille mukavammin pienellä lisäpehmustuksella verhoiltuna ja kuljettajan istuin itselleni muotoiltuna. Lopputulos on mukava, koska on juuri meille tehty, ja jäi silti kuitillisenakin työnä halvemmaksi kuin autoverollinen nahkaverhoilu Veholla.
Ok 740GLE, GLK:han se.
Minulla oli aikoinaan W211, mutta E-sarja on kasvanut ja nykyisin autoni pituutta rajoittaa kaupunkiasunnon 70-luvulle jämähtänyt autotallipaikkojen arkkitehtimitoitus.
Pohjoisessa on tosiaan pitkien kantaman merkitys suurempi. Täällä kun joutuu suuren osan matkasta ajamaan lyhyillä, on ne oltava tehokkaat. Kerran ainakin olen Subarun hyvien valojen ansiosta välttänyt hirvikolarin. Toisen perässä ajaessa alkoi yhtäkkiä tien oikealla puolella olevassa koivikossa vilistä vauhdilla vaaleita "runkoja" tien suuntaan. Täysjarrutuksella sain vauhtia pois riittävästi ja hirvi ehti keulan edestä. Siinä hirvipiikki haukkui hintansa.
MB:n maahantuojan sivuilla viimeiksi seikkaillessani ihmetytti, ettei johonkin malliin ollut saatavissa kuin artico tai melkoiseen lisähintaan nahka. Nykyistä tilannetta en tiedä.
Tuon penkin olisi tosiaan GLK:hon saanut verhoiltua uusiksi, mutta hooseiskojen laillinen muuttaminen xenoneiksi olisi maksanut todella paljon, jos olisi onnistunutkaan. Pelkistä lisäpitkistä olisi vain pelkkä haittaa, kun lyhyille vaihtaessa tipahtaa lähes nollanäkyvyyteen.
Mutta niikuin Kekkonen aikoinaan sanoi: Eiköhän lähdetä saunaan!