Kyllä minäkin oletan, että sähköauto on niistä tekniikoista, mitä tällä hetkellä tiedetään, todennäköisin menopeli muutaman vuosikymmenen aikajänteellä.
Tätä nykyäkään niissä ei taida olla oikeastaan muuta ongelma kuin akkujen lataamisen joko hitaus tai suuren tehon vaatimus.
Mallivalikoima on vielä suppea, mutta sehän ilman muuta monipuolistuu.
Itselläni oleva hybridi vetää ihan sujuvasti sähköllä venetraileria ja peräkärryä ja autossa on reilu tavaratila. Sähkö vain hupenee turhan nopeasti ja bensakonetta tarvitaan hätiin vetohommassa jo n. 25-30km jälkeen, vaikka täydellä akulla on lähdetty liikkeelle.
Osalle auton käyttäjiä sähköauto on jo nyt ihan ok.
Lyhyellä aikavälillä ja siirtymävaiheena täyssähköautoihin luulen ja varsinkin toivön, että ladattavien hybridien sähköajosäde kasvaa reilusti nykyisestä. Polttoainesäteeksi riittää esim. 300km, jos sähkösäde olisi edes luokkaa 150km. Akkujen lataaminen nykyisillä taloihin tulevilla sähköliitännöillä on halpaa ja vaivatonta. Kerrostalossa asuville voi olla hankala järjestää latausmahdollisuutta, mutta pitkällä aikavälillä sekin järjestyy. Olisihan kadunvarsipysäköintiinkin teknisesti ihan helppo järjestää latauspistoke. Ei tuosta noin, mutta ajan kanssa varmasti toteutuu.
Eikös metsäteollisuuteen, erityisesti selluntuotantoon ole viime vuosina pikemminkin investoitu kuin ajettu alas?
Juu pitkäkuituinen sellu käy kaupaksi ja Äänekosken tehdas mitä todennäköisimmin tulee saamaan seurakseen tuntuvasti lisää uutta sellukapasiteettia Suomeen. Sähkön riittävyyden kannaltahan tuo on vain hyvä asia, koska sellutehtaat tuottavat reilusti yli oman tarpeensa verran uusiutuvaa sähköä. Äänekosken tehdas nosti Suomessa uusiutuvien osuutta tuotannosta kahdella prosentilla.
Euroopassa sijoittuu 10 euroon sadalla kilometrillä. Täyteen ladattu ix35 Fuel Cell -tankki vetää 5,6 kiloa vetyä, jolloin 588 kilometrin kokonaisajomatkalla polttoainekustannus on 56 euroa.
Vetyauto oli (vanhaa hintatietoa) jo noilla hinnoilla kilpailukykyinen polttomoottorin kanssa.
10 €/100 km ei ole kilpailukykyinen polttomoottorin kanssa. Minun Seat Leon ST 1.0 TSI (85 kW) bensakulut ovat olleet 5,79 €/100 km. Eli lähes puolet tuosta. Auto maksaa vain 20 000 €. Paljon tuo Hyundai vety-auto tulee maksamaan? Luultavasti tuplaten eli 40 000 €. Ensin selvästi kalliimmat polttoainekulut, sitten tuplaten kalliimmat pääomakulut ja päälle vielä käyttövoimavero Suomessa.
En usko olleenkaan polttokennoautoihin. Tekniikkaa on liian monimutkaista, kallista ja ennenkaikkia tilaa vievää. Tehoakin saadaan polttoknnoista aika niukasti. Vedyn tuottamisen, paineistamisen ja polttamisen hyötysuhde on äärimmäisen heikko. Uskon ladattiin sähköautoihin. Kunnes ne täyttävät ehdot (<30 000 €, >500 km, farmari) ajan pienillä ahdetuilla bensamoottoreilla.
Kyse ole sinun polttoainekulutuksesta, vaan siitä mikä tulee aikanaan korvaamaan sinunkin Seatin polttomoottorin.
Vety on energiatehokkuudessaan mainio bensaan ja dieseliin verrattuna. Sitä tuotetaan Euroopassa, eli polttokenno vähentää EU:n riippuvuutta epävakaan Venäjän tai Lähi-Idän raakaöljystä. Ja toisin kuin sähköä, vetyä voidaan varastoida.
Mutta jos vetyä tuotetaan sähköllä, elektrolyysillä vedestä, sen energiatehokkuus on heikko sähköautoon verrattuna. Moderni sähköauto kuluttaa sähköä noin 15-25 kWh / 100 km, mutta vetyautolla lukema on ehkä 35-60 kWh/ 100 km kun huomioidaan veden elektrolyysi ja paineistuksen ottama energia.
Suomessa Woikoski laskee, että nykyisen teollisuuden sivuvirroista voidaan kerätä vetyä noin 7000 auton tarpeisiin. Tällä hetkellä tämä vety päästetään taivaan tuuliin vain siksi että se on jätekaasua. Niinpä hyvään alkuun päästään käytännössä nollapäästöillä.
Quu: Moderni sähköauto kuluttaa sähköä noin 15-25 kWh / 100 km, mutta vetyautolla lukema on ehkä 35-60 kWh/ 100 km kun huomioidaan veden elektrolyysi ja paineistuksen ottama energia.
Juuri näin. Siksi polttokenno ei pysty hyötysuhteessa haastamaan patterivetoa, jos vety erotetaan sähköllä.
Nimimerkki Pihistelijä ajaa jo nyt bensa-autoaan yllä arvioimasi vetyauton kulutuksen alarajoilla, ja minäkin tarvitsen isolla, vanhalla, painavalla automaattivaihteisella tonnikeijullani ylärajan 60 kWh / 100 km saavuttamiseen joko ison perävaunun vetokuulaan tai pätkäajoa kovassa talvikelissä.
Vedyn säilyttäminen purkissa on silti selvä etu, eli jos sähköä on edes hetkittäin saatavissa kulutusta enemmän, niin miksipä ei?
Muiden kaasujen talteen ottaminen tarjoaa vielä lisäedun, jos se estää kasvihuonekaasun vapautumisen ilmakehään.
Ei taida löytyä yhtä ainoaa universaalia totuutta tässäkään kysymyksessä?
Tässä muutamia kommetteja miksi vety-auto on huono.
Vety-auto on hidas tankata. Ensin pitää ajaa vety-asemalla ja sitten itse tankkaus kestää 5-10 min. Sähköautolla se tapahtuu paljon nopeammin. Tulet illalla kotiin ja laitat johdon kiinni autoon. Se kestää vain 10 s. Aamulla lähdet täydellä tankilla.
Vety on kallista. Km-kustannukset on kalliimmat kuin bensa- ja diesel-autoissa.
Katoitko tuon Björn Nylandin videon? Hähän vertasi siinä vety-autoa ladattavaan sähköautoon. Koko videon ajan mietittiin, kumpi on parempi polttomoottorin jälkeen? Ladattava sähköauton on vain paljon etevämpi! Vetyautot hukkasivat etsikkoaikansa. Nyt niiden on aivan liian myöhäistä kilpailla ladattavien sähköautojen kanssa.
Jos sinulla on nyt polttomoottoriauto, sitä ei kannata vaihtaa vety-autoon, vaan hypätä suoraan ladattavaan sähköautoon.
Mitä tulee pollttomoottorin kuluhin, katsotaan oman 1.0 TSI Leonin kuluja. Reilun vuoden ja 32 tkm keskikulutus on 4,1 l/100 km. Tekee 5,79 €/100 km. Huoltoväli on 30 tkm. 30 tkm huolto maksoi merkkiliikkeessa 179 €. Tekee 0,60 €/100 km. Yhteensä polttoaine ja huollot 6,40 €/100 km. Ei mitään 15-20 €/100 km. Vetyautossa jo pelkkä vety maksaisi 10 €/100 km.
EN katsonut.
Nyt on vähän laajemmista asioista kysymys kuin leonen kulutus millä ei ole mitään merkitystä kun polttomoottori on kaput.
Minäkin olen vertaillut Suomen kustannuksia esimerkkinä mitä nykyinen polttomoottori maksaa, autoja on muistinimukaan liikenteessä miljardi, mille on löydyttävä korvaaja JOS polttomoottori tapetaan.
Ennusteiden mukaan vuonna 2050 autoja voisi olla jopa 2,5 miljardia.
Vety-auto muodostaa 8 litraa vettä per 100 km. Sen se sitten laskee allensa. 100 000 vetyautoa Suomen talvessa liukastaisi tiet luistinradoiksi.
Olen istunut Toyota Miraissa pari kertaa ja aina ihmetellyt kuinka niin suuriin ulkokuoriin saadaan niin pienet sisätilat. Tutkin muutama vuosi sitten Tokion autonäyttelyssä auki leikattua Miraita ja siellä oli härpäkettä härpäkkeen päälle. Polttokennotekniikka vie huomattavasti enemmän tilaa kuin ladatta sähköauto. Tesla on täysin toista maata tilankäytön suhteen.
Tokiossa asuntoni lähellä oli yksi harvoista vety-tankkauspaikoista. Näin asemalla parin vuoden aikana vain muutaman Mirain. Niiden myynti on ollut suuri pettymys Japanissa. Ei ihme, sillä auton tilankäyttö on heikkoa, se on kallis ja laiska. Ihmiset ostavat Teslan mielummin. Tai Nissan Leafin.
Sitten kun ne on kaikki paalissa, luulisi pistorasioitakin löytyvän jo riittävästi sähköauton lataamiseen. Ja saattaahan sitä vetyäkin olla tarjolla jossain, jos sille löytyy vielä riittävästi maksavia asiakkaita.
Jos jollain ei ole vielä pistorasiaa, niin onhan sen vetäminen hyödyllisempää kuin rakentaa vetyasema. Sähköä käyttävät monet muutkin kohteet kuin autot. Tulevaisuudessa sähköä käyttävien laitteiden kirjo vain kasvaa. Maanlaajuinen sähköverkko on jo olemassa ja toimiva. Suomen sähkönkulutuksin on laskenut muutaman vuoden takaisista lukemista, joten sen puolesta verkko kestää vaikka kaikki autot vaihtuisivat ladattaviksi. Sähköauton voit ladata kätevästi kotona. Kytket vain auton seinään ja aamulla on aina täysi tankki. Ei tarvi ajella millekkään asemalle jonottamaan tankkausta. Vetyasemat olisivat vain pysymistä vanhassa kankeassa tankkaustavassa.
Juu onhan meillä sähkövalo, eikä puukaasuautojakaan ole enään kuin museorekisterissä.
Autotehtaille ei Suomen sähköverkko merkkaa pilkkuakaan, mitkä polttokennolla sähköä tuottavia autoja kehittää ja valmistaa.
Tulevaisuuden tiedostavat valtiot panostaa suuria investointeja vedyn jakeluverkon kehitykseen.
Quu, mitkä ovat ne argumentit jotka mielestäsi puhuvat vedyn puolesta, suhteessa akkuautoon?
Taas on muuten tehty akkuteknologian läpimurto, tällä kertaa Skotlannissa. Siinä varaus on akkunesteessä ja tyhjä neste vaihdetaan ladattuun huoltoasemalla.
www.bbc.co.uk/news/amp/uk-scotland-45179722
Samaan aikaan toisaalla, Toyota uskoo solid state akkujen tulevan teolliseen tuotantoon "vasta" 2030, mihin on aikaa vain hieman yli kymmenen vuotta.
Akkujen kehityksessä on siis odotettavissa paljon uutta lähivuosina ja -vuosikymmeninä.
Argumentteja voit kysellä vaikka Kiinasta.
Kiinalainen kymmenen miljoonan asukkaan Wuhan haluaa tulla vetykaupungiksi. Vuodelle 2025 asetettu tavoite on, että kaupungissa on vähintään sata polttokennoautojen valmistajaa ja niiden alihankkijoita.
Jo kahden vuoden sisällä kaupunkiin rakennetaan 20 vetyä jakelevaa huoltoasemaa, ja vuonna 2020 Wuhanissa pitäisi olla 3000 polttokennoautoa.
Wuhanin hankkeista kertoi kiinalaislehti China Daily.
Tekniikkatalous:
Polttokennoauto on teknisesti yhdenlainen sähköauto. Se vain tuottaa sähkövoimansa ajon aikana itse polttokennolla vedystä ja ilmasta erotetusta hapesta. Toki siinäkin on energian välivarastona akku, sillä polttokennon reagointinopeus ei riitä reaaliaikaiseen sähköntuotantoon.
Kumpikaan "lehtileike" ei tuonut yhtään argumenttia. Ja kysyin ihan mielenkiinnosta että mitkä ovat ne argumentit jotka sinun mielestäsi puhuvat vedyn puolesta.
Itselle tulee mieleen yksi, joka on se että kehittyvien maiden syrjäseuduille voi olla järkevämpi/halvempi/helpompi rakentaa vety-infraa kuin riittävää sähkötehoa. Lisäksi vety voisi olla hyvä välivarasto sähkölle jos sitä tehdään silloin kun tuuli- ja aurinkosähköstä on ylituotantoa.
Minähän kirjoitin:
Argumentteja voit kysellä vaikka Kiinasta.
Tai Saksalaisilta, Japanilaisilta, Korealaisita jne. he panostaa polttokennoon ja vedynjakeluun.
Tällä palstalla kirjoitat sinä, eikä nuo luettelemasi maat. Koko ajatuksesi siitä, että tuo olisi argumentti vetyautojen puolesta vertailussa sähköautoihin, on täysin vailla logiiikkaa. Nuo maat kun ovat panostaneet kertaluokkia ennemmän sähköön kuin vetyyn. Jos verrataan kourallista vetyasemia ja muutamaa tuhatta vetyautoa Kiinan miljooniin sähköautoihin ja maan kattavaan sähköverkkoon, niin mikä oikein on pointtisi?
Pointtini on se että vetyauto tulee osaksi maailman ennustettuun 2,5 miljardin autokantaan.
Sähköautot tulee kovalla rynnäköllä erimuodoissa valtaamaan automarkkinat.
Eikä siihen Suomipojan argumentit puolesta tai sitä vastaan merkkaa mitään.
Minä olen jo moneen kertaan perustellut miksi seinästä ladattava ei kaikille sovi.
Jos sillä vastaanottopuolella on jo lähtökohtana off asento, niin ei sinne mitään uppoa.
Mercedes-Benz GLC F-CELL-lataushybridi: Voimanlähteinä vetypolttokenno ja litiumioniakku
10.10.2017 Juha Peltonen
Mercedes-Benz GLC F-CELL -autot ovat maailman ensimmäiset polttokennokäyttöiset ajoneuvot, jotka saavat lisäenergiaa ulkoisesta virtalähteestä ladattavasta litiumioniakusta. Kahden energialähteen älykäs yhteiskäyttö takaa aidon sähköisen ajokokemuksen nollatason paikallispäästöillä. Malli on matkalla sarjatuotantoon
Kyllä minäkin oletan, että sähköauto on niistä tekniikoista, mitä tällä hetkellä tiedetään, todennäköisin menopeli muutaman vuosikymmenen aikajänteellä.
Tätä nykyäkään niissä ei taida olla oikeastaan muuta ongelma kuin akkujen lataamisen joko hitaus tai suuren tehon vaatimus.
Mallivalikoima on vielä suppea, mutta sehän ilman muuta monipuolistuu.
Itselläni oleva hybridi vetää ihan sujuvasti sähköllä venetraileria ja peräkärryä ja autossa on reilu tavaratila. Sähkö vain hupenee turhan nopeasti ja bensakonetta tarvitaan hätiin vetohommassa jo n. 25-30km jälkeen, vaikka täydellä akulla on lähdetty liikkeelle.
Osalle auton käyttäjiä sähköauto on jo nyt ihan ok.
Lyhyellä aikavälillä ja siirtymävaiheena täyssähköautoihin luulen ja varsinkin toivön, että ladattavien hybridien sähköajosäde kasvaa reilusti nykyisestä. Polttoainesäteeksi riittää esim. 300km, jos sähkösäde olisi edes luokkaa 150km. Akkujen lataaminen nykyisillä taloihin tulevilla sähköliitännöillä on halpaa ja vaivatonta. Kerrostalossa asuville voi olla hankala järjestää latausmahdollisuutta, mutta pitkällä aikavälillä sekin järjestyy. Olisihan kadunvarsipysäköintiinkin teknisesti ihan helppo järjestää latauspistoke. Ei tuosta noin, mutta ajan kanssa varmasti toteutuu.
Juu pitkäkuituinen sellu käy kaupaksi ja Äänekosken tehdas mitä todennäköisimmin tulee saamaan seurakseen tuntuvasti lisää uutta sellukapasiteettia Suomeen. Sähkön riittävyyden kannaltahan tuo on vain hyvä asia, koska sellutehtaat tuottavat reilusti yli oman tarpeensa verran uusiutuvaa sähköä. Äänekosken tehdas nosti Suomessa uusiutuvien osuutta tuotannosta kahdella prosentilla.
Sähköautoilun ongelma ei ole sähkön tuotanto, vaan jakelu ja akkutekniikka.
Hyundai ix35 Fuel Cell -vetyauto
Euroopassa sijoittuu 10 euroon sadalla kilometrillä. Täyteen ladattu ix35 Fuel Cell -tankki vetää 5,6 kiloa vetyä, jolloin 588 kilometrin kokonaisajomatkalla polttoainekustannus on 56 euroa.
Vetyauto oli (vanhaa hintatietoa) jo noilla hinnoilla kilpailukykyinen polttomoottorin kanssa.
10 €/100 km ei ole kilpailukykyinen polttomoottorin kanssa. Minun Seat Leon ST 1.0 TSI (85 kW) bensakulut ovat olleet 5,79 €/100 km. Eli lähes puolet tuosta. Auto maksaa vain 20 000 €. Paljon tuo Hyundai vety-auto tulee maksamaan? Luultavasti tuplaten eli 40 000 €. Ensin selvästi kalliimmat polttoainekulut, sitten tuplaten kalliimmat pääomakulut ja päälle vielä käyttövoimavero Suomessa.
En usko olleenkaan polttokennoautoihin. Tekniikkaa on liian monimutkaista, kallista ja ennenkaikkia tilaa vievää. Tehoakin saadaan polttoknnoista aika niukasti. Vedyn tuottamisen, paineistamisen ja polttamisen hyötysuhde on äärimmäisen heikko. Uskon ladattiin sähköautoihin. Kunnes ne täyttävät ehdot (<30 000 €, >500 km, farmari) ajan pienillä ahdetuilla bensamoottoreilla.
Kyse ole sinun polttoainekulutuksesta, vaan siitä mikä tulee aikanaan korvaamaan sinunkin Seatin polttomoottorin.
Vety on energiatehokkuudessaan mainio bensaan ja dieseliin verrattuna. Sitä tuotetaan Euroopassa, eli polttokenno vähentää EU:n riippuvuutta epävakaan Venäjän tai Lähi-Idän raakaöljystä. Ja toisin kuin sähköä, vetyä voidaan varastoida.
Mutta jos vetyä tuotetaan sähköllä, elektrolyysillä vedestä, sen energiatehokkuus on heikko sähköautoon verrattuna. Moderni sähköauto kuluttaa sähköä noin 15-25 kWh / 100 km, mutta vetyautolla lukema on ehkä 35-60 kWh/ 100 km kun huomioidaan veden elektrolyysi ja paineistuksen ottama energia.
Suomessa Woikoski laskee, että nykyisen teollisuuden sivuvirroista voidaan kerätä vetyä noin 7000 auton tarpeisiin. Tällä hetkellä tämä vety päästetään taivaan tuuliin vain siksi että se on jätekaasua. Niinpä hyvään alkuun päästään käytännössä nollapäästöillä.
Vety on vain tulevaisuuden sekoiteaine metaaniin, polttokennoautotkin tulevat menemään metaanilla joten vety on tarpeeton.
Keskivertopieru on monen kaasun seos: typpeä 59 %, vetyä 21 %, hiilidioksidia 9 %, happea 4 % ja metaania 7 %. Yksilölliset erot ovat suuria.
Quu: Moderni sähköauto kuluttaa sähköä noin 15-25 kWh / 100 km, mutta vetyautolla lukema on ehkä 35-60 kWh/ 100 km kun huomioidaan veden elektrolyysi ja paineistuksen ottama energia.
Juuri näin. Siksi polttokenno ei pysty hyötysuhteessa haastamaan patterivetoa, jos vety erotetaan sähköllä.
Nimimerkki Pihistelijä ajaa jo nyt bensa-autoaan yllä arvioimasi vetyauton kulutuksen alarajoilla, ja minäkin tarvitsen isolla, vanhalla, painavalla automaattivaihteisella tonnikeijullani ylärajan 60 kWh / 100 km saavuttamiseen joko ison perävaunun vetokuulaan tai pätkäajoa kovassa talvikelissä.
Vedyn säilyttäminen purkissa on silti selvä etu, eli jos sähköä on edes hetkittäin saatavissa kulutusta enemmän, niin miksipä ei?
Muiden kaasujen talteen ottaminen tarjoaa vielä lisäedun, jos se estää kasvihuonekaasun vapautumisen ilmakehään.
Ei taida löytyä yhtä ainoaa universaalia totuutta tässäkään kysymyksessä?
Ei me olla kiinnostuneitta nykyisenkään bensiinin valmistuksen energiakulutuksesta.
Kuluttajan kuvetta raapaisee vain millä esim. vetyä myydään.
Tässä muutamia kommetteja miksi vety-auto on huono.
Vety-auto on hidas tankata. Ensin pitää ajaa vety-asemalla ja sitten itse tankkaus kestää 5-10 min. Sähköautolla se tapahtuu paljon nopeammin. Tulet illalla kotiin ja laitat johdon kiinni autoon. Se kestää vain 10 s. Aamulla lähdet täydellä tankilla.
Vety on kallista. Km-kustannukset on kalliimmat kuin bensa- ja diesel-autoissa.
Polttomoottori 60000 km käyttötesteissä kulutukset on ollut 6 l / 100 km ylöspäin, ja käyttö kulut huoltoineen 15-20 euroa / 100 km
Hyundain vetyauton kulutus oli nykyhinnoilla 10 euroa / 100 km
Vertaa sitä bensanhintaan.
Oikeasti onkin kyse siitä mitä polttomoottorin jälkeen, kuinka monta kertaa siitä pitää huomauttaa että se uppoaa.
Auton kokonaiskustannukset voi olla tulevaisuudessa huomattavasti korkeammat kuin nyt, tai sitten ei.
Katoitko tuon Björn Nylandin videon? Hähän vertasi siinä vety-autoa ladattavaan sähköautoon. Koko videon ajan mietittiin, kumpi on parempi polttomoottorin jälkeen? Ladattava sähköauton on vain paljon etevämpi! Vetyautot hukkasivat etsikkoaikansa. Nyt niiden on aivan liian myöhäistä kilpailla ladattavien sähköautojen kanssa.
Jos sinulla on nyt polttomoottoriauto, sitä ei kannata vaihtaa vety-autoon, vaan hypätä suoraan ladattavaan sähköautoon.
Mitä tulee pollttomoottorin kuluhin, katsotaan oman 1.0 TSI Leonin kuluja. Reilun vuoden ja 32 tkm keskikulutus on 4,1 l/100 km. Tekee 5,79 €/100 km. Huoltoväli on 30 tkm. 30 tkm huolto maksoi merkkiliikkeessa 179 €. Tekee 0,60 €/100 km. Yhteensä polttoaine ja huollot 6,40 €/100 km. Ei mitään 15-20 €/100 km. Vetyautossa jo pelkkä vety maksaisi 10 €/100 km.
EN katsonut.
Nyt on vähän laajemmista asioista kysymys kuin leonen kulutus millä ei ole mitään merkitystä kun polttomoottori on kaput.
Minäkin olen vertaillut Suomen kustannuksia esimerkkinä mitä nykyinen polttomoottori maksaa, autoja on muistinimukaan liikenteessä miljardi, mille on löydyttävä korvaaja JOS polttomoottori tapetaan.
Ennusteiden mukaan vuonna 2050 autoja voisi olla jopa 2,5 miljardia.
Vety-auto muodostaa 8 litraa vettä per 100 km. Sen se sitten laskee allensa. 100 000 vetyautoa Suomen talvessa liukastaisi tiet luistinradoiksi.
Olen istunut Toyota Miraissa pari kertaa ja aina ihmetellyt kuinka niin suuriin ulkokuoriin saadaan niin pienet sisätilat. Tutkin muutama vuosi sitten Tokion autonäyttelyssä auki leikattua Miraita ja siellä oli härpäkettä härpäkkeen päälle. Polttokennotekniikka vie huomattavasti enemmän tilaa kuin ladatta sähköauto. Tesla on täysin toista maata tilankäytön suhteen.
Tokiossa asuntoni lähellä oli yksi harvoista vety-tankkauspaikoista. Näin asemalla parin vuoden aikana vain muutaman Mirain. Niiden myynti on ollut suuri pettymys Japanissa. Ei ihme, sillä auton tilankäyttö on heikkoa, se on kallis ja laiska. Ihmiset ostavat Teslan mielummin. Tai Nissan Leafin.
Polttokennoauton hyötysuhde on erittäin huono verrattuna ladattavaan sähköautoon.
Ladattaa sähköautoa voit ladata kotona omilla aurinkokennoilla. Vety-autolla olet aina öljy-/vety-yhtiöiden talutusnuorassa.
Niinpä niin, meillä kaikillahan on pistorasia.
Ja lähes kaikilla on polttomoottoriauto.
Sitten kun ne on kaikki paalissa, luulisi pistorasioitakin löytyvän jo riittävästi sähköauton lataamiseen. Ja saattaahan sitä vetyäkin olla tarjolla jossain, jos sille löytyy vielä riittävästi maksavia asiakkaita.
Jos jollain ei ole vielä pistorasiaa, niin onhan sen vetäminen hyödyllisempää kuin rakentaa vetyasema. Sähköä käyttävät monet muutkin kohteet kuin autot. Tulevaisuudessa sähköä käyttävien laitteiden kirjo vain kasvaa. Maanlaajuinen sähköverkko on jo olemassa ja toimiva. Suomen sähkönkulutuksin on laskenut muutaman vuoden takaisista lukemista, joten sen puolesta verkko kestää vaikka kaikki autot vaihtuisivat ladattaviksi. Sähköauton voit ladata kätevästi kotona. Kytket vain auton seinään ja aamulla on aina täysi tankki. Ei tarvi ajella millekkään asemalle jonottamaan tankkausta. Vetyasemat olisivat vain pysymistä vanhassa kankeassa tankkaustavassa.
Juu onhan meillä sähkövalo, eikä puukaasuautojakaan ole enään kuin museorekisterissä.
Autotehtaille ei Suomen sähköverkko merkkaa pilkkuakaan, mitkä polttokennolla sähköä tuottavia autoja kehittää ja valmistaa.
Tulevaisuuden tiedostavat valtiot panostaa suuria investointeja vedyn jakeluverkon kehitykseen.
Quu, mitkä ovat ne argumentit jotka mielestäsi puhuvat vedyn puolesta, suhteessa akkuautoon?
Taas on muuten tehty akkuteknologian läpimurto, tällä kertaa Skotlannissa. Siinä varaus on akkunesteessä ja tyhjä neste vaihdetaan ladattuun huoltoasemalla.
www.bbc.co.uk/news/amp/uk-scotland-45179722
Samaan aikaan toisaalla, Toyota uskoo solid state akkujen tulevan teolliseen tuotantoon "vasta" 2030, mihin on aikaa vain hieman yli kymmenen vuotta.
Akkujen kehityksessä on siis odotettavissa paljon uutta lähivuosina ja -vuosikymmeninä.
Argumentteja voit kysellä vaikka Kiinasta.
Kiinalainen kymmenen miljoonan asukkaan Wuhan haluaa tulla vetykaupungiksi. Vuodelle 2025 asetettu tavoite on, että kaupungissa on vähintään sata polttokennoautojen valmistajaa ja niiden alihankkijoita.
Jo kahden vuoden sisällä kaupunkiin rakennetaan 20 vetyä jakelevaa huoltoasemaa, ja vuonna 2020 Wuhanissa pitäisi olla 3000 polttokennoautoa.
Wuhanin hankkeista kertoi kiinalaislehti China Daily.
Tekniikkatalous:
Polttokennoauto on teknisesti yhdenlainen sähköauto. Se vain tuottaa sähkövoimansa ajon aikana itse polttokennolla vedystä ja ilmasta erotetusta hapesta. Toki siinäkin on energian välivarastona akku, sillä polttokennon reagointinopeus ei riitä reaaliaikaiseen sähköntuotantoon.
Kumpikaan "lehtileike" ei tuonut yhtään argumenttia. Ja kysyin ihan mielenkiinnosta että mitkä ovat ne argumentit jotka sinun mielestäsi puhuvat vedyn puolesta.
Itselle tulee mieleen yksi, joka on se että kehittyvien maiden syrjäseuduille voi olla järkevämpi/halvempi/helpompi rakentaa vety-infraa kuin riittävää sähkötehoa. Lisäksi vety voisi olla hyvä välivarasto sähkölle jos sitä tehdään silloin kun tuuli- ja aurinkosähköstä on ylituotantoa.
Minähän kirjoitin:
Argumentteja voit kysellä vaikka Kiinasta.
Tai Saksalaisilta, Japanilaisilta, Korealaisita jne. he panostaa polttokennoon ja vedynjakeluun.
Tällä palstalla kirjoitat sinä, eikä nuo luettelemasi maat. Koko ajatuksesi siitä, että tuo olisi argumentti vetyautojen puolesta vertailussa sähköautoihin, on täysin vailla logiiikkaa. Nuo maat kun ovat panostaneet kertaluokkia ennemmän sähköön kuin vetyyn. Jos verrataan kourallista vetyasemia ja muutamaa tuhatta vetyautoa Kiinan miljooniin sähköautoihin ja maan kattavaan sähköverkkoon, niin mikä oikein on pointtisi?
Pointtini on se että vetyauto tulee osaksi maailman ennustettuun 2,5 miljardin autokantaan.
Sähköautot tulee kovalla rynnäköllä erimuodoissa valtaamaan automarkkinat.
Eikä siihen Suomipojan argumentit puolesta tai sitä vastaan merkkaa mitään.
Minä olen jo moneen kertaan perustellut miksi seinästä ladattava ei kaikille sovi.
Jos sillä vastaanottopuolella on jo lähtökohtana off asento, niin ei sinne mitään uppoa.
Tuo ei vain vastaa siihen kysymykseen, johon yrität vastata.
Vuodelle 2025 asetettu tavoite on, että kaupungissa on vähintään sata polttokennoautojen valmistajaa ja niiden alihankkijoita.
Enpä lähti ihan äkkiä aliarvioimaan Kiinalaisten tavoitteita, huom. yhden kaupungin.
Mikä olikaan se kysymys?
Mercedes-Benz GLC F-CELL-lataushybridi: Voimanlähteinä vetypolttokenno ja litiumioniakku
10.10.2017 Juha Peltonen
Mercedes-Benz GLC F-CELL -autot ovat maailman ensimmäiset polttokennokäyttöiset ajoneuvot, jotka saavat lisäenergiaa ulkoisesta virtalähteestä ladattavasta litiumioniakusta. Kahden energialähteen älykäs yhteiskäyttö takaa aidon sähköisen ajokokemuksen nollatason paikallispäästöillä. Malli on matkalla sarjatuotantoon