Ikuinen valitus nopeuksista.

221 kommenttia
123578
  • Nopeuksia voidaan kasvattaa pääteillä ja etenkin moottoriteillä, myönnän. Turvallisuus laskee vain mitättömiä prosentteja.

    Vauhdin kuitenkin pitää olla ennustettavissa. Eli, kun lähdet kolmion takaa, pitää luottaa oletettuun etenemisnopeuteen. Silloin poikkeuksellinen ylinopeus tuottaa virhe arvionteja.

    Liukkaalla kelillä auto ei lähde ”käsistä” ilman kuljettajan virhettä.

    Moni onnettomuus talvella on tapahtunut keskivallin ylityksestä ohitustilanteessa.
    Auto ”haluaa” mennä suoraan, noissa tapauksissa myös. Suoraan kulku vallin vuoksi muuttuu määrättyyn suuntaan ja sen voi kompensoida hitailla ja harkituilla liikkeillä.
    Siis, jos takarenkaat eivät aluksi seuraakaan perässä, tulee helposti hallinnan menetys niiden saadessa otteen taas tienpinnasta.

      
  • HybridRules: Nostamalla rajoitusta osuttaisiin paremmin tien ”ominaisnopeuteen” ja kissa-hiirileikki tavallisten autoilijoiden ja poliisin tai peltisellaisen välillä jäisi pois.
    Täältä katsottuna ne hiiret ovat silmänpalvojia, joiden pitää jostain syystä hidastaa kunnioittamaan liikennevalvontaa. Nopeusrajoitusten säätämisen yksi pointti on siinä, että ihmisen jatkuva tarkkaavaisuus on toiveajattelua. Siksi on hyvä merkitä vaaralliset paikat liikennemerkillä, vaikkapa automaattivalvotulla nopeusrajoituksella.

    Kun oma ajaminen on automatisoitu siten, että poliisin tai kameran näkyvyys tai näkymättömyys ei aiheuta edes vilkaisua nopeusmittariin, jossa tiedän jo valmiiksi olevan hyväksyttävä lukema, kohdistuu suurin toive silmänpalvojiin. Kun nyt edes saataisiin kameran tai poliisiauton kohdalle silmät kiinni 10 km/h alle rajoituksen saapuvat ymmärtämään, että ei poliisin läsnäolon vuoksi tarvitse hypätä jarrulle seisomaan, tai vaikka olisikin, jarrun polkeminen kameratolpan kohdalla on myöhäistä.

    Jos arvelette ajavanne ihmisiksi, niin antaa mennä samaan tahtiin myös poliisin kohdalla. Ellei pingismaila ole pystyssä, se tarkoittaa, että ajotapanne on hyväksytty jo, eikä jo kelvannutta etenemistapaa ole tarpeen muuttaa.

      
  • Pitääkö Tervon sanoma paikkansa?

    "Tervon mukaan Suomessa liikenteen automaattivalvonnassa keskitytään sakkojen keräämiseen eikä turvallisuuden parantamiseen.

    –Meille Suomeen on tullut nopeususkonto, joka ylittää kaikki muut Pohjoismaat."


    Ruotsissa on huomattavasti enemmän nopeusvalvontakameroita, sakotusraja on 6 km/h ylinopeutta. Norjassa kameroita on paljon-myös keskinopeuskameroita - ja sakkoa tulee 4 km/h:n ylinopeudesta.
    Suomessa sakkoa voi saada 10 km/h:n ylinopeudesta alkaen.

    Entä sakot? Otetaan esimerkiksi 11-15 km/h:n ylinopeus 80 km/h:n tiellä.

    Suomi 140 €
    Ruotsi 215 €
    Norja 380€

    Fact Check: Tervo puhuu pötyä

    ... muuten: Ruotsissa ja Norjassa liikenneturvallisuus on paremmalla tolalla kuin Suomessa. Suomessa liikennekuolemia on yli 40% enemmän kuin Ruotsissa ja yli 70% enemmän kuin Norjassa ajettuihin kilometreihin suhteutettuna. Näissä maissa on vallalla "nopeususkonto".

      
  • En minä pidä hitaasti ajavia syyllisinä, mutta ohitustarve syntyy siitä, että ajetaan alle tien luontaisen nopeuden, vaikka se olisikin rajoituksen mukaan oikein. Myönnän, että tuossa on ristiriita ns. ylinopeusmaksujen suhteen eli periaate on siis: jos ajat, niin maksat (huonolla tuurilla).

    Joskus tulee ajettua sellaisia mutkia & mäkiä sisältäviä teitä, joissa luontainen nopeus tuntuu olevan alle rajoituksen. Useimmiten on kuitenkin vahdittava nopeusmittaria, jos aikoo olla yhtään ylittämättä nopeusrajoitusta. Silloin tielle määrätty tikkarinopeus ei vastaa tien ominaisnopeutta.

    Itselläni on mökkitiellä n. 20km jakso mäkiä ja mutkia ja asfalttipinnoite. Koko sillä matkalla rajoitus on 60km/h. Joskus on tullut ajettua n. 80km/h nopeudella ihan vaan huvikseen.

    Sillä tiellä näkee muuten usein moottoripyöriä varmaankin huviajelulla. Joskus tulevat mutkassa vastaan niin keskellä tietä, että tuntuu epämukavalta. Joidenkin autojen kuskitkin taitavat pelätä tieltä tippumista, kun ajavat niin keskellä. Kun tien tuntee (n. 15 vuoden ajalta), voi aivan vaivatta ajaa omalla kaistalla pysytellen, mutta ehkä tietä tuntematon tulee ylivarovaiseksi,

    Sen tien pystyy ajamaan 80km/h nopeudella, jos sattuu "urheilulliselle" tuulelle, mutta silloin on paras, kun ei ole koira tavaratilassa heilahtelemassa laidalta toiselle eikä irtotavaraa takapenkillä.

    Sille tielle 60km/h:kin on paikoitellen yli ominaisnopeuden, mutta jokaisellahan on autossa nopeudensäädinpoljin ja pikapysäytyslaitteet, joten voipi mennä hitaamminkin, kun siltä tuntuu.

    Itsekin ajan normaalisti kuudenkympin tietämillä ja jos on "pisaralla pisimmälle" -tuulella niin ylämäessä putoaa jo alle kuudenkympin ainakin, jos on kärry perässä. Tai oikeastaan silloin olen "ampeeritunnilla pisimmälle"-tuulella.

    Karrette taisi kirjoittaa juuri tuota liian suuren nopeuden tuomasta epämukavuudesta. Se on totta. Jos ei penkillä pysty rennosti istumaan mutkissa, mennään liian lujaa olipa nopeus alle tai yli sallitun.

    GLE mainitsi, että tolpan kohdalla on myöhäistä hidastaa. No, ihan tolpan kohdalla se on, mutta Suomessahan käytetään tiehen upotettuja induktiosilmukoita vaikka saatetaan puhua tutkasta peltipoliisienkin kohdalla. Siksi nopeuden lukeminen tapahtuu vasta ihan juuri ennen tolppaa. Viime hetken jarrutuskin saattaa auttaa, jos ei ole huomannut tolppaan ajoissa varautua.

    Onkin omituista, että tieosuuksilla, joissa on tolppia, ne toimivat jonogeneraattoreina ilmeisesti siksi, että monet ihmiset eivät uskalla ohittaa rekka-autojakaan välähdyksen pelossa. Jos huonolla tuurilla ohitus sattuu tolpan kohdalle, niin eihän se haittaa, koska tolppa ei reagoi vastaantulevien kaistalla. Tuntuu kuin jotkut kuvittelisivat tolppien salakavalasti mittaavan nopeuksia koko sen matkan, jolle kameravalvonta on ilmoitettu.

      
  • Jos maantiellä, juuri tuollaisella mutkikkaalla tiellä jarruttaa vähän väliä, on kuljettajat taidot äärirajoilla.
    Itse koetan auton rajoja, etenkin talvella, tietääkseni miten tuo uusi nelivetoinen käyttäytyy. Olen siihen hieman pettynyt, en saa sitä sutimaan millään. Kuljettajan tunto on poissa. Kuitenkin kaarteissa pito loppuukin, painanko kaasua automatiikan vuoksi, vai jarrutanko automatiikan avustuksella.
    Maastoautoksi tuo haluaa, sillä ojat kutsuvat kurveissa.

    Oletteko muuten joutuneet koskaan ”omena liiroon”? Kuullostaa naurettavalta, mutta päällystetyllä tiellä oli tosiaan omenoita ja auto lähti hanskasta saaden pitoa vasta pientareelta.

    (Ajettavalla leikkurilla omalla pihalla, törmään siihen lähes jokavuosi. Ehkä tilanne nopeuteni on riittävä)

      
  • Vital:"Nopeuksia voidaan kasvattaa pääteillä ja etenkin moottoriteillä, myönnän. Turvallisuus laskee vain mitättömiä prosentteja."

    Pääteilllä oleva 80 km/h voidaan toki nostaa sataseen, jos tehdään olennaisia parannuksia kuten keskikaiteen laittaminen. Jos tien tasoa ei näin paranneta merkitseen rajoituksen nosto vakavien onnettomuuksien selvää lisääntymistä. Tätä ei tiellä ajava kuski voi oikein kunnolla edes tietää ellei ole asiaa itselleen selvittänyt tutkimustietoon perehtyen.

    Jos rajoitus nostetaan tiellä (ilman , että tietä parannetaan olennaisesti) esim. 80 km/h:sta 100 km/h:iin nousee autojen keskinopeus selvästi vähemmän kuin tuo rajoituksen nosto. Kuitenkin henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet lisääntyvät tutkimusten mukaan yli 15%. Minusta tuo ei ole pieni prosentti.

    Tässä tutkittua: https://www.liikenneturva.fi/fi/liikennevilkku/tutkittua/vauhti-lisaa-turmariskia-myos-paateilla

      
  • Luin tuon linkin päässä olevan tekstin. Ensilukemalta se vaikutti kootuilta väittämiltä.

    Turmiolan Tommikin oli todistavinaan jotain aikoinaan.

    Tarkoitushakuinen ja asennekasvatukseen pyrkivä muka-tutkimus se vaikutti olevan. Tilastojippoilua ja perustelemattomia väitteitä.

      
  • Onko Ekillä tietoa, paljonko keskikaiteiden kanssa tapahtuu onnettomuuksia? Minusta keskikaide on ihan ok ja ainakin se estää tahalliset nokkaan ajot, mutta luulisi, että niistä aiheutuu myös turvallisuusriski, kun ne ovat ohituskaistojen yhteydessä. Vai eikö aiheudu?

      
  • @Eki: en tiedä, mitä Tervo ajaa takaa "ylinopeususkonnolla", mutta minä en näe sitä niinkään maksullisen lisänopeuden hintana, vaan ihan kaiken muun ajotapavalvonnan täydellisenä puuttumisena. Tällä viestitään, että ylinopeus on ainoa vältettävä riski, mikä ei tietenkään ole totta.

    @HybridRules: jossain päin Keski-Eurooppaa, muistaakseni Hollannissa (?), ainakin vaijerikaiteina toteutettuja keskikaiteita on purettu pois niiden ilmiselvien turvariskien vuoksi. Motoristin kannalta on kyse lähinnä munaleikkurin konseptista isommassa skaalassa. Jos kaide halutaan, se pitää tehdä kaksijohteisena, ja alempi ihan asfaltin pinnassa eliminoimassa tolppaan törmäämisen mahdollisuutta.

      
  • HybridRules: ohitustarve syntyy siitä, että ajetaan alle tien luontaisen nopeuden
    Jooei.

    Sinun logiikkaasi seuraten, eri härvelien ja eri kuskien luontainen nopeus on eri. Siitä seuraa automaattisesti, että nopeampi tavoottaa hitaamman.

    Vapaalla tiellä hieman yli tikkarin etenevä tavoittaa jossain vaiheessa rajoitusta noudattavan. Silloin tie ei olekaan enää vapaa, ja uusi tilanne pitää arvioida uudelleen, eikä jatkaa autopilotilla jo vanhentuneella tilanneanalyysillä.

    Jos näyttää, että edellä ajava jättää riittävästi tilaa itselle vielä hyväksyttävään nopeuteen (olipa se oma sopivaksi katsottu nopeus laillinen tai ei), siitä EI AIHEUDU ohittamisvelvollisuutta, vaan ainoastaan valinnan mahdollisuus.

    Teetpä kuinka tahansa, itse tekemäsi valinta on omasi, eikä edelläsi ajavan painostusta.

      
  • 740GLE:" en tiedä, mitä Tervo ajaa takaa ”ylinopeususkonnolla”, mutta minä en näe sitä niinkään maksullisen lisänopeuden hintana, vaan ihan kaiken muun ajotapavalvonnan täydellisenä puuttumisena."

    Eikö tuo Tervo yritä sanoa, että Suomessa kiinnitetään ylinopeuksiin turhan paljon huomiota - on ihan "uskontoa". Tosiasia on, että ainakin Ruotsissa ja Norjassa ylinopeuksiin suhtaudutaan selvästi tiukemmin - "uskontoa" - ja kas näissä maissa liikenneturvallisuus on selvästi parempi. Tietenkään turvallisuus ei ole pelkästään tästä kiinni.

    Ja väitteesi siitä, että muu ajotapavalvonta puuttuisi kokonaan on potaskaa. Suomessa rattijuoppouspuhallutuksia tehdään tietääkseni enemmän kuin missään muussa maassa. Raskasta liikennettä valvotaan ym.

    Jos liikennekäyttäyymistä ei saada muulla keinoin paremmaksi tarvitaan
    valvontaakin. Sitä varmasti tarvittaisiin enemmän esim. suojateiden kunnioitusta, kännykän räpläämistä ... Kuitenkaan ei ole mitään syytä asettaa vastakkain sitä, että nopeuksiakin valvotaan.

      
  • GLE: "Jos näyttää, että edellä ajava jättää riittävästi tilaa itselle vielä hyväksyttävään nopeuteen (olipa se oma sopivaksi katsottu nopeus laillinen tai ei), siitä EI AIHEUDU ohittamisvelvollisuutta, vaan ainoastaan valinnan mahdollisuus.

    Teetpä kuinka tahansa, itse tekemäsi valinta on omasi, eikä edelläsi ajavan painostusta."

    Näin on, olen täysin samaa mieltä. Siksi sanoinkin tuossa aiemmin, että en tietenkään pidä hitaasti ajavia syyllisinä ohituksiin. Saa ajaa pilkuntarkasti tikkarin mukaan tai vaikka sen alle. Eikä minun tarvitse välttämättä ohittaa ketään, mutta esim. rekka-autojen perässä ei mielellään roiku. Nopeuspedanttien ei puolestaan tarvitsisi kiinnittää ohittaviin huomioita muuten kuin helpottamalla ohitusta.

    Kaikkien pitäisi jättää riittävästi turvaväliä edellä ajavaan, se helpottaisi ohittajaakin.

    Itsekin mietiskelin tuossa, että kyllähän kuskin tuntuma tien "ominaisnopeuteen" riippuu siitä millaisella autolla tai menopelillä (moottoripyörä, traktori, etc) on liikkeellä. Että ei sekään ihan yksiselitteinen asia ole.

    Ei liikenne, kuten elämässä muutkaan asiat, ole mustavalkoinen. Siksipä nopeusrajoituksienkin pitäisi olla suuruusluokkia, mutta se on käytännössä mahdoton ajatus, koska sen suuruusluokan ylärajasta muodostuisi sitten se nopeusraja. Nykyinen periaate on ok, mutta teiden nopeusrajoituksia pitäisi nostaa moottotiteillä ja monilla maanteillä myös. Talvirajoitukset tietysti pitäisi myös lakkauttaa.

      
  • 740GLE HybridRulesille: Teetpä kuinka tahansa, itse tekemäsi valinta on omasi, eikä edelläsi ajavan painostusta.

    HybridRules
    Näin on, olen täysin samaa mieltä. Siksi sanoinkin tuossa aiemmin, että en tietenkään pidä hitaasti ajavia syyllisinä ohituksiin. Saa ajaa pilkuntarkasti tikkarin mukaan tai vaikka sen alle.

    Hmmmmm.... Hitaasti ajavia. Sinun pitää tarkentaa, että kaikki sinua ylipäätään hitaammin ajavat, jotka sinä vain niputat. Tuollaista myönnyttelyä 740GLE:lle on enää hyvin vaikea uskoa todeksi, kun olet aiemmin kirjoitellut tyyliin kyllä pitäisi päissään olla tuntuma mitä tekee, eikä sokeasti uskoa ylhäältä annettuihin totuuksiin, paitsi armeijassa....

    Eikä minun tarvitse välttämättä ohittaa ketään, mutta esim. rekka-autojen perässä ei mielellään roiku.

    Oletko olevinasi poikkeus?

    Nopeuspedanttien ei puolestaan tarvitsisi kiinnittää ohittaviin huomioita muuten kuin helpottamalla ohitusta.

    Nopeuspedantti on sinusta siis termi kuljettajalle, joka on päättänyt ajaa rajoituksen mukaisella nopeudella. Toisaalla saat sellaisen kuskin kuulostamaan aivottomalta, joka ajaa millä lie oikeutetulla ajolinjalla, eikä ymmärrä väistää pientareella liikkuvia yms. Pitäkää muut lukijat tämä HybridRulesin asenne mielessä näissä hänen kommenteissaan.

    Kaikkien pitäisi jättää riittävästi turvaväliä edellä ajavaan, se helpottaisi ohittajaakin.

    ...joka voi olla useinkin HybridRules itse. Menetkö sinä itse edellä ajavan takapaksiin kiinni antaaksesi vihjettä ohittamisesi helpottamiseksi, vai miten toimit?

    Itsekin mietiskelin tuossa, että kyllähän kuskin tuntuma tien ”ominaisnopeuteen” riippuu siitä millaisella autolla tai menopelillä on liikkeellä. Että ei sekään ihan yksiselitteinen asia ole. Ei liikenne, kuten elämässä muutkaan asiat, ole mustavalkoinen.

    Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...

    Siksipä nopeusrajoituksienkin pitäisi olla suuruusluokkia, mutta se on käytännössä mahdoton ajatus, koska sen suuruusluokan ylärajasta muodostuisi sitten se nopeusraja.

    Nythän sinullakin taitaa mennä niin, että se tikkarinopeus on "suuruusluokan" alaraja useinkin, joten mikä se sinun perimmäinen oma ongelmasi on?

      
  • "Nopeuspedanttien ei puolestaan tarvitsisi kiinnittää ohittaviin huomioita muuten kuin helpottamalla ohitusta."

    Jos se on vaikeaa ilman että nopeusrajoitusta noudattava osallistuu tapahtumaan, ei se ole turvallista. Silloin voi olla fiksua ajaa hetki nopeusrajoitusta noudattaen - matka etenee koko ajan kellosta katsottuna reipasta vauhtia (verrattuna oletettuun ajansäästöön).

    "Talvirajoitukset tietysti pitäisi myös lakkauttaa."

    Enemmistö tarvitsee jo nykyisillä nopeuksilla nastarenkaat autoonsa, ensimmäiset vaihtavat jo syyskuun lopulla ne autoonsa. Toukokuussa ovat useimmat vaihtaneet ne pois.

      
  • Eki: Ja väitteesi siitä, että muu ajotapavalvonta puuttuisi kokonaan on potaskaa. Suomessa rattijuoppouspuhallutuksia tehdään tietääkseni enemmän kuin missään muussa maassa. Raskasta liikennettä valvotaan
    Sinulle ajotapojen valvonta on juoppojen puhallutuksia ja akselipainojen mittaamista.

    Hyviä ja tärkeitä asioita nämäkin ovat, ylinopeusvalvonnan ohella, mutta tavallisen selväpäisen kuskin kykyä nähdä väistettävästä suunnasta lähestyvä tai ajaa riittävällä etäisyydellä edelläajavasta mikään näistä sinun ajotapavalvonnaksi kategorisoimistasi toimista ei vaikuta yhtään mitään. Siksi minä tarkoitin ihan oikeasti muutakin ajotapojen valvontaa kuin nopeuden mittaamista.

    Minulle ihan sama kuinka paljon mittaavat nopeuksia ja puhalluksia, koska kumpikana ei millään tavoin vaikuta minun ajamiseeni. Mutta näiden hyödyllisten toimien lisäksi kaipaisin myös muiden vaarallisten ajotaparikkeiden valvontaa, jota, kuten jo sanoin, ei käytännössä ole.

      
  • Karrette: Enemmistö tarvitsee jo nykyisillä nopeuksilla nastarenkaat autoonsa, ensimmäiset vaihtavat jo syyskuun lopulla ne autoonsa. Toukokuussa ovat useimmat vaihtaneet ne pois
    Julkisesti irtisanoudun täten enemmistöstä :-)

    Minä olen käyttänyt tähän saakka nastarenkaita, koska en ole löytänyt kitkarenkaita, jotka luistavat oikein. Vaatimus ei siis ole riittävä luisto, vaan täsmälleen oikeanlainen kontrolloitu luisto nelipyöräohjauksen käyttämiseksi normaalissa arkiajossa ilman ulkopuolisen havaitsemia heilureita.

    Mitään renkaita ei asenneta kalenterin, vaan tarpeen mukaan. Rouvan autoon syksyllä ensin hänen tarvitessa sääennusteen mukaan pitävät renkaat yövuorooon. Omaani sitten kun tulee lunta taivaalta tai tie on jäätymässä seuraavaksi aamuksi. Vaihtoehtoisesti ennen työhön lähtöä aamulla, jos keli sitä vaatii.

    Paluu kesärenkaille heti kun lumivallit ovat vajonneet tien pinnan alapuolelle, eli sulamisvedet eivät valu illan paannejääksi tielle. Tästä poikkeuksena minun autoni, joka tarvitsee talvirenkaat pääsiäisen hiihtokauden lopettajaisiin saakka.

    Jatketaan tätä offtopikiin suistunutta talvirengaskeskustelua myöhemmin syksyllä kun minäkin ymmärrän vähän paremmin, mistä sinä puhut.

      
  • "Omaani sitten kun tulee lunta taivaalta tai tie on jäätymässä seuraavaksi aamuksi."

    Nuorempana minäkin otin turhia riskejä lykkäämällä vaihtoa syksyllä ja kiirehtimällä keväällä. Nykyisin vaihdan renkaat aikaisemmin, ja pidän niitä kauemmin.

    Kesärenkaiden kumiseos ei ole parhaimmillaan pakkasella, vaikka kylmyys ei itsessään ole liukasta. Sama pätee käänteisesti talvirenkaisiin, eikä niiden kuviokaan ole kesätarpeisiin hyvä.

    Mutta jotta ei olisi off-topic, niin talvirengastesteissä on hyvä katsoa jarrutusmatkojen metrimääriä varsinkin märällä asfaltilla (huomioitava myös onko aloitusnopeus sama kuin kesärengastestissä). Talvirenkailla ei pitäisi ajaa yhtä nopeasti kuin kesärenkailla.

      
  • Hybridrules: ”ajetaan alle tien luontaisen nopeuden”
    Mikä se sellainen on?
    Tarkoitatko erään nuoren miehen näkemystä, jonka mielestä hän pysyy tiellä kovemmissakin nopeuksissa? Hänellä on muita nopeammat refleksit?

    Jospa se kuitenkin on niin, että valtiovalta on päättänyt nopeusrajoitukset keskimääräisen turvallisuuden takaamiseksi. Kun tällainen on päätetty, niin sooloilulle ei jää tilaa.

    Vielä meillä on käytössä tuo kummajainen, pieni ylinopeus sallitaan ja siitä vähennetään onnettomuuden sattuessa tavalla, mitä pitkän matikan mies ei ymmärrä. Mikä siis on se raja? Matikassa se on nolla.

    ”Nolla kuolemien raja” on keskikaiteettomilla kaksikaistaisilla kaiteetomilla teillä 70km/h. Se ainakin oli visio. Ei siis 80km/h. Sekä kaupungeissa 30 ja 40km/h.
    Muutamissa kaupungeissa tuo on jo toteutettu.

    (Onneksi ”taitavimmilla” on nuo nastarenkaat, joista he pitävät kiinni kynsin ja hampain. Ei väliä vaikka yhdessä kaudessa uudelle tielle on syntyneet urat. Heillä on kiire ohittaa...ja oikeus)

      
  • Minulla on puolituttu kolmekymppinen tyttö, jolla on iso moottoripyörä. Hänen jalkansa tuskin ylettyvät maahan. Hän pystyy sitä tuskin taluttamaan, eikä saa sitä nostettua sen kaaduttua.
    Hänen ajotaitonsa on autollakin kyseenalainen.

    Näitä siis on maanteillä.

    Jos joku mies motoristi tekee itsestään ”tytön” se ei ole keskikaiteen-tai vaijerin vika.

    Oli hyvä tuuri eräälle porukalle mutkaisella tiellä. Ensimmäinen oikaisi mutkan tosi raa-asti. Onneksi minulla oli pieni auto ja ajoin kurvissa aivan pientaretta hipoen.

    Tiedän toki miten moto pysähtyy oikein jarrutettuna (takana istuva lentää selän yli), mutta en pysty tekemään sitä ainakaan itse, kurvissa.

      
  • Vastauksia/tarkennuksia tekstejäni kommentoineille:

    Ihan ensin Kumppanille, että voisit kirjoittaa omat mielipiteesi asioista ja jättää ihmettelemättä ja kyselemättä toisten kirjoituksista. Tai voithan kysyäkin, mutta ei ole kivaa, kun pelkästään kyselet ja veivaat, mitä olen kirjoittanut sanomatta itse mitään varsinaisesta asiasta.

    Muuten:

    "Ominaisnopeus" oli kirjoitettu sitaatteihin juuri siksi, että sellaista ei tietenkään yksiselitteisesti ole olemassa tiekohtaisesti ja muutenkaan en tarkoita sillä suurimman mahdollisen vauhdin mukaan määräytyvää nopeutta. Kaipa jokainen on joskus ajanut tiellä, jonka nopeusrajoitus on selvästi määrätty alemmaksi kuin tuntuu loogiselta ja "luonnolliselta". Jos iso määrä kuljettajia ajaa vähän suuremmalla nopeudella kuin nopeusrajoitus on, niin voi olla, että sillä tiellä nopeusrajoitusta kannattaisi nostaa, jotta nopeusrajoituksiin suhtautuisi muutenkin sitten paremmin.

    Muistetaan, että maanteillä on joko 80 tai 100. Ei siinä mitään tiedettä ole onnettomuusriskien suhteen, on vain päätetty paremmalle tielle 100 ja vähän huonommalle tai lähempänä taajamaa olevalle 80.

    Talvella on ainakin eteläisessä Suomessa pääsääntöisesti sulat maantiet paitsi joitain yksittäisiä lyhyitä jaksoja, kun on lunta tullut tai on yön jäljiltä tiet hetken aikaa jäässä. Ei ole mitään oikeaa syytä pakottaa ajamaan hitaammin 24/7 monta kuukautta kalenterin mukaan.

    Helppojakin ohituksia voi helpottaa pitämällä edellä ajavaan reilu väli, jotta ohittajalla on hyvin tilaa palata omalle kaistalle. Varsinkaan ei pitäisi vaikeuttaa ohituksia. Välillä tuntuu, että sellaista tapahtuu, mutta enhän voi tietää. Joskus vain ohitettavan nopeus siinä nousee ja ajolinja siirtyy keskemmälle. Ohituskaistoilla ei meinaa ehtiä ohi vaikka sitä ennen mentiin alinopeudella. Rekkojen perässä mennään jonossa kuin ne köyhän talon porsaat ja sitten tod.näk. noidutaan, kun ohittavat autot puikkelehtivat välistä toiseen. Jos on päättänyt ajaa jonossa, niin ok, mutta silloin voisi pitää reilun välin edellä ajaviin eikä yrittää pakottaa takana tulevaa pysymään takana eli noudattamaan edellä ajavan valintaa, että jonossa mennään ja alinopeutta.

    Minä en mitenkään kannusta suuriin ylinopeuksiin ja itse ajelen suunnilleen rajoitusten mukaan eli siinä rikesakkoalueella korkeintaan silloin, kun menee yli tikkarin. Paitsi ohitustilanteessa tuppaa menemään päiväsakon puolelle, kun pyrin mahdollisimman lyhyeen rinnakkain ajoon.

    Näyttää olevan niin, että bensan kulutus säilyy n. 7L/100km "tyhjällä akulla", kun mittari näyttää max 90. Sitä vauhtia tulee usein mentyä, jos ei ole kiirus minnekään, olipa rajoitus 80 tai 100. Olen siis osa-aikaisesti sellainen viheliänen tasanopeuskuski, mutta ei voi mitään.

      
  • Ekin ilmoittama linkki: Tässä tutkittua: https://www.liikenneturva.fi/fi/liikennevilkku/tutkittua/vauhti-lisaa-turmariskia-myos-paateilla

    Jos tuossa linkissä oleva on totta, niin muuttamalla riittävän usein nopeusrajoitus 80 -> 100, takaisin 100 -> 80 ja taas 80 -> 100 jne. saadaan henkilövahinko-onnettomuuksien määrää pudotettua niin, että se on nopeudella 100km/h sama kuin oli lähtötilanteessa 80km/h nopeudella. Onnettomuusmäärä nimittäin muuttuu 5,6% aina, kun nopeusrajoitus muuttuu 80 ja 100 välillä, siis joko +5,6% tai -5,6%.

    Jos otetaan laskemisen helpottamaksi onnettomuusmääräksi 100kpl/v, kun rajoitus on 80km/h ja muutetaan nopeus 100km/h, niin onnettomuusmäärä kasvaa 105,6 kappaleeseen eli 5,6%. Kun nopeusrajoitus pudotetaan takaisin 80, niin onnettomuudet vähenee 99,7:ään eli 5,6% ja sitten taas 100km/h, jolloin onnettomuudet lisääntyy 105,3 kappaleeseen jne.

    On se hyvä, että onnettomuudet noudattavat tuolla lailla matematiikkaa. Varsinaisesti ei edes varmaankaan tarvitse käydä tikkareita vaihtamassa tien varteen, vaan koko homma voidaan tehdä konttorilla ja kun tarpeeksi monta kertaa on nopeusrajoitus vaihdettu eestaas, ollaan saavutettu 100km/h rajoituksella sama onnettomuusmäärä kuin aiemmin 80-rajoituksella ja rajoitus voidaan tienvarrella käydä vaihtamassa 100km/h. Kätevää:)

      
  • HybridRules, kunnioitan sinua pyöräilijänä. Tiedän siinä olevien tilanne nopeuksien olevan kaikista kovimmat. Autoilussa niitä ei huomaa, motolla metsässä ei niihin helposti pysty, mönkijästä puhumattakaan.

    Sinä ilmeisesti ajat paljon pitkiä matkoja päämaanteillä ja ymmärrän näkemyksesi, mutta valitettavasti ne ovat väärät. Ajat muuttuvat ja tuota kutsutaan nykyisin asennevammaisuudeksi.

    Siis toistan itseäni, nopeusrajoitus on mitä se on. Pitää nöyrtyä, vaikka joskus kyrsii.

    Terveisin, järkyttävä kaahari 80- luvulla..

      
  • 740 GLE: "Minulle ihan sama kuinka paljon mittaavat nopeuksia ja puhalluksia, koska kumpikana ei millään tavoin vaikuta minun ajamiseeni. Mutta näiden hyödyllisten toimien lisäksi kaipaisin myös muiden vaarallisten ajotaparikkeiden valvontaa, jota, kuten jo sanoin, ei käytännössä ole."

    Pikkusen lievensit väitettäsi. Alunperin väitit , ettei muuta ajotapavalvontaa kuin nopeusvalvonta ole lainkaan. Toki muutakin on. Valvotaan suojatiekäyttäytymistä, punaista päin ajamista, turvalaitteiden käyttöä, kännykänkäyttöä, turvavälejä ja ohituksia. Toinen asia on, että näitäkin tehdään aika vähän ja monesti kampanjaluonteisesti.

      
  • HybridRules: Kaipa jokainen on joskus ajanut tiellä, jonka nopeusrajoitus on selvästi määrätty alemmaksi kuin tuntuu loogiselta ja ”luonnolliselta”. Jos iso määrä kuljettajia ajaa vähän suuremmalla nopeudella kuin nopeusrajoitus on, niin voi olla, että sillä tiellä nopeusrajoitusta kannattaisi nostaa, jotta nopeusrajoituksiin suhtautuisi muutenkin sitten paremmin.

    Muistetaan, että maanteillä on joko 80 tai 100. Ei siinä mitään tiedettä ole onnettomuusriskien suhteen, on vain päätetty paremmalle tielle 100 ja vähän huonommalle tai lähempänä taajamaa olevalle 80."

    Nopeusrajoitus voi tuntua osasta kuljettajia liian alhaiselta. Kuitenkin sille on vahvat perustelut. Esimerkiksi useiden liittymien takia maantielle on laitettu alhaisempi rajoitus, jotta niistä tulevat pääsevät kohtuullisen turvallisesti päätielle. Päätietä ajavan näkökulma on eri kuin sen, joka tulee sivutieltä.

    Nuo mainitsemasi kriteerit ovat ihan oikeita rajoituksen suhteen. Toki niitä on muitakin. Myös onnettomuusriskit (sattuneiden onnettomuuksien määrä) voi vaikuttaa rajoituksiin.

    Parasta olisi, että tien tasosta näkisi paremmin nopeusrajoituksen. Ruotsissa tätä on kovasti painotettu. Yksi kriteeri vilkkailla teillä on keskikaiteet. Jos niitä ei ole on rajoitus korkeintaan 80 km/h ja korkeampi, jos sellainen löytyy. Mikäli Suomessa noudatettaisiin paremmin samaa linjaa jäisi suuri osa sinun kritisoimista talvirajoituksista pois, sillä ympäri vuoden rajoitus olisi 80 km/h.

      
  • HybridRules:
    Voisit kirjoittaa omat mielipiteesi asioista ja jättää ihmettelemättä ja kyselemättä toisten kirjoituksista. Tai voithan kysyäkin, mutta ei ole kivaa, kun pelkästään kyselet ja veivaat, mitä olen kirjoittanut sanomatta itse mitään varsinaisesta asiasta.

    Katsos vaan, papukaija N.H.Bula-aho siinä alkoi kirjoittamaan.

    Minä kirjoitan aiheesta ikuinen valitus ylinopeudesta, en tehoputkista tai talvirenkaista. Se mitä kirjoitan vaan sattuu liippaamaan sinun liikennekäsityksiäsi ja mielipiteitäsi.

    Voit kyllä hyvin arvata, että minulla eri käsitys kuin sinulla aiheesta, mutta ei ole kivaa kun sinä pelkästään veivaat ohi ja jätät vastaamatta mielipiteesi kannalta olennaisiin tekijöihin, joka on edellytys ajatustenvaihdolle. Oletko eri mieltä? Ja varsinkin kun kuitenkin vihjailet mielestäni aivan asiattomuuksia ja/tai omituisen kuuloisia päätelmiäsi. Osunko liian oikeaan?

    Muistetaan, että maanteillä on joko 80 tai 100. Ei siinä mitään tiedettä ole onnettomuusriskien suhteen, on vain päätetty paremmalle tielle 100 ja vähän huonommalle tai lähempänä taajamaa olevalle 80.

    Onhan se yhteinen päätös, ikäänkuin. Tilanne on muuten aivan sama kaikissa maissa, sanoisin. Jos sitten Ruotsissa on eri rajoitukset, niin onko se parempi vain huonompi? Miettivätkö kuskit siellä tieteen vinkkelistä, vai ajavatko perstuntumalla, niin kuin sinä (luonnollisesti se oikea vaihtoehto, vai pitikö jotakin muuta tulkita)?

      
  • Vital, en ymmärrä tuota pyöräilijäjuttua? Joko sekoitat minut johonkin toiseen tai sitten en ymmärrä vitsiä. Jälkimmäinen on ihan mahdollinen kyllä, en ymmärrä aina Fingerporiakaan. Polkupyörällä olen ajanut viimeksi....en edes muista, milloin. Mutta on minulla sellainen pässinsarvinen.

    Asennevamma minkä suhteen?

    Eki, on nelisen vuotta, kun viimeksi ajoin Ruotsissa maanteitä. Silloin ei osunut kohdalle keskikaiteita kuin pätkittäin ohituskaistojen kohdalla, jos oikein muistan. Minusta liikenne on Ruotsissa samanlaista menoa kuin Suomessakin, rajoitukset ehkä vähän alemmat, turhaan todennäköisesti. Samalla tavalla ajelin suunnilleen rajoitusten mukaan kuin Suomessakin, tietysti sikäläisten rajoitusten mukaan. Tyylikkäämmän näköisiä olivat tienvarsien vaiteliaat lainvartijat, mutta yhtä hyvin niiden kanssa tuli toimeen kuin suomalaisten pönttöjenkin kanssa.

    Nopeusrajoitusten pitäisi olla samat talvella ja kesällä ainakin eteläisessä Suomessa. En tiedä, miksei pohjoisessakin voitaisi luottaa kuljettajien kykyyn säätää ajonopeus kelin mukaan. Onko muissa pohjoismaissa eri rajoitukset kesällä ja talvella? Minä en tiedä.

    Ekiköhän se oli, joka sanoi, että Ely-keskuksissa säädetään rajoitukset. Mutta millä porukalla se siellä tehdään ja miten valinnat perustellaan?

    Eki, kun olet wannabe liikenteen turvallisuusasiantuntija, vai oletko ihan virallisesti pätevöitynyt sellainen, niin miten perustelet kaipaamiesi keskikaiteiden tarpeellisuuden ja missä määrin ne ovat myös turvallisuusriski? Onko sinulla mielipidettä tai tietoa niistä?

    Nykyään ohituskaistaa voi tietysti käyttää laittomaan suuntaan, on vain sulkuviiva tiessä. Sekö keskikaiteen on tarkoitus estää vai onko joku muukin näkökulma. Minulle ei ole muistaakseni koskaan tullut ohituskaistalla vastaan autoa, kun olen Äänekosken ja Oulun väliä ajanut.

      
  • Kumppani, ainakin minun esittämät mielipiteet ovat aiheeseen jostain näkökulmasta katsottuja, enkä pyri esittämään mitään lopullista tyhjentävää totuutta asiasta.

    Koska kyseessä on vain tällainen keskustelupalsta, niin asioihin tulee kommentoitua vähän siitä näkökulmasta, mistä joku toinen on ensin kirjoittanut. Siispä samasta asiasta voi toisessa tekstissä olla vähän eri puolelta katsottu mielipide.

    Koen sinun esittämät kysymykset usein enemmän retorisiksi ja vähän niin kuin itse pohtisit ääneen, että mitähän minä tarkoitin. Ei siihen oikein osaa vastata mitään.

    Saatat kokea minun teksteissä olevan merkityksiä, joita en ollenkaan ole tarkoittanut. Enhän minä sille voi mitään.

    Itseänikin on välillä hämmentänyt jonkun (en tarkoita sinua, enkä edes muista ketkä) kommentoineen tekstiäni ihan eri näkökulmasta kuin itse olin asiaa ajatellut kirjoittaessani. Tietysti sellaista tehdään tahallaankin väittelyssä, mutta minusta joskus on ihan aidosti tulkittu jotain kirjottamaani aivan eri tavalla kuin olisin olettanut.

    Mutta en silti halua jumiutua kahdenvälisesti setvimään, mitä milloinkin tarkoitin ja millä perusteella.

      
  • HybridRules: "Eki, kun olet wannabe liikenteen turvallisuusasiantuntija, vai oletko ihan virallisesti pätevöitynyt sellainen, niin miten perustelet kaipaamiesi keskikaiteiden tarpeellisuuden ja missä määrin ne ovat myös turvallisuusriski? Onko sinulla mielipidettä tai tietoa niistä?"

    En ole kouluttautunut liikenteen turvalisuusasiantuntija. Siksi luotankin paljon enemmän heihin kuin näihin "musta tuntuu" maallikoihin.

    Keskikaiteiden tarpeellisuus vilkkailla maanteillä lähtee mielestäni siitä, että ne estävät vakaavat yhteentörmäykset. Ruotsin kokemuksista varmastikin löytyy tietoa, kunhan sitä etsii. Se mitä itse olen lukenut on ollut positiivista tässä suhteessa. Muistaakseni jossakin jutussa oli siitä, että ne voivat olla erityistilanteissa vaarallisia motoristeille.

    Suomen kokemuksista VTT on tekemässä tutkimusta:

    "Keskikaiteiden toteutuneet turvallisuusvaikutukset Suomessa

    Turvallisuuden kannalta keskeiseksi toimenpiteeksi arvioitujen keskikaiteiden rakentaminen on ollut Suomessa hidasta, vaikka Ruotsin kokemukset turvallisuusvaikutuksista ovat olleet erittäin myönteisiä.

    Tavoitteena on selvittää Suomessa jo toteutettujen keskikaidekohteiden turvallisuusvaikutukset ja turvallisuuden nykytila." https://www.vtt.fi/sites/tl2025/tutkimus

      
  • Edelliseen liittyen. Ruotsissa teiden turvallisuusluokituksen perusteena on mm. vastakkaisten ajosuuntien erottaminen. Näin tästä kertovassa julkaisussa keskikaiteesta (keskivaijerista):
    "Mittseparation. Analyserna visar entydigt på nyttan av mittseparation med mitträcke på vägar med tillåtna hastigheter över 80 km/tim. Nästan alla mötesolyckor kan då elimineras, och även avkörningar åt vänster i körriktningen."

    Det innebär att om säkerhetsklassningen ska återspegla den individuella risken att råka ut för en allvarlig olycka, så bör man beakta
    mittseparation vid klassningen."

      
  • Karrette: Nuorempana minäkin otin turhia riskejä lykkäämällä vaihtoa syksyllä
    Kuten jo sanoin, renkaat vaihtuvat kelin mukaan, joten missä se turha riski on?

    En osta talvirenkaita jarrutusmatkan perusteella.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit