Suomen autoverotus todella iskee rankasti tällaisiin autoihin. En kuitenkaan usko että BMW 8 myy montaa kappaletta suomessa oli vero 0 tai 100%. Noin 5 kpl/vuosi on minun arvio.
Totta. Aivan yhtä paljon maasturi kuin urheiluautokin. Kakkosella alkaviin 0-100 lukemiin tuo tarvitsee paljon enemmän kuin aktiivisesti brändätyn m-kirjaimen.
No niin, TM testasi "GT-kolmikkoa". Voittaja on VW Arteon selvällä erolla Stingeriin ja BMW:hen. VW on kyllä laittanut paljon peliin sitten diesel-skandaalien jälkeen. Onhan tuo Arteon upea peli eikä häviä mersulle tai bemarille. BMW uusiutuu ensi kuussa, joten aika vanhalla mallilla oltiin testissä. Miksi ihmeessä Audi A5 ei ollut testissä?? Kaikilla noista Suomen teille 19-20" pyörillä on huono vaikutus meluun. Täytyy vielä perehtyä tarkemmin testiin.
Ja BMW hävisi vain noiden RunFlat renkaiden takia.
Yllättävän pienet erot joka tapauksessa loppupisteissä siitäkin huolimatta.
Olisi ollut varma voitto BMW:lle muuten.
Sanoisin RunFlatien aiheuttavan Suomen huonoilla/karkeillla teillä ongelmaa, mutta testi ei ratkennut niihin. Katso taulukkoa niin huomaat, että BMW on joka alueella (paitsi ajoasento ja kulutus) Arteon perässä.
Tämä 4-sarja (=3-sarja) on jo iäkäs malli ja Arteon melko tuore. Runsaan kk päästä esitellään uusi 3-sarja ja pian perään siihen perustuva 4-sarja, sitten tilanne todennäköisesti kääntyy BMW:een eduksi.
Koska desibeliasteikko on logaritminen, 3 db on melko paljon äänenpainetasossa. Korva kuulee äänenvoimakkuuden kaksinkertaistuvan, kun äänenpainetaso kasvaa 10 db.
Oliko rengastus oikeasti vertailukelpoinen? Jos oli, Kian puolella on osattu (lue opittu) suunnittelemaan auton akustiikkaa aika paljon. Tämä ihan heitä mollaamatta, mutta olen usein kuvitellut, että juuri näissä asioissa Eurooppalaiset valmistajat olisi saman hintaisissa autoissa vielä ison askeleen edellä.
Ei ollut. Volkkarissa oli 245/35 R20 Pirellin P Zero Seal Inside "muusirenkaat", muissa sekarengastus 225/40, 255/35 R19; Bemarissa kovat RFT Potenzat ja Kiassa Contin SportContact 5 normaalirenkaat.
"Jos oli, Kian puolella on osattu (lue opittu) suunnittelemaan auton akustiikkaa aika paljon."
Melko paljon on vielä matkaa esim. otsikon autojen - siis luokkaa suurempien, mutta suunnilleen saman hintaluokan - BMW 530e:n ja Mersun E 350 e:n parivertailussa mitattuihin lukemiin:
Nopeus 60 km/h 80 km/h 100 km/h 120 km/h
B M W: 56/55 59/59 61/62 65/66 dB(A)
Mersu: 56/57 59/59 61/62 64/65 dB(A)
Joo Kiassa on löysin alusta ja korvalle armelian rengastus. Yhtä kireillä alustoissa ja samoilla renkailla järjestys melupisteissä olisi todennäköisesti toinen.
VW Arteonin osalta todetaan että "rengasmelua saa hillittyä konservatiivisemmalla rengastuksella. Tällä muutoksella myös kaupunkiajo on mukavampaa, joskin ajoittaiset vaihteiston tekemät nykäykset silti jäävät jäljelle."
En osaa arvioida tämän tyylilajin autoja, mutta kun kerran TM erikseen mainostaa Arteonin tavaratilan "saavan monen farmarin kalpenemaan"ja "tavaratilan vetoisuus pistää kampoihin suurimmillekin farmareille", niin pistää miettimään, että mitähän ne vertailukohteena olleet kalpenevat lähes 5-metriset farkut ovat?
Arteonin tavaratila on varsin hyvä, 500 litraa, ja hyvän muotoinen. Enkä tosiaan edes osaa arvioida tämän mitan merkitystä näissä autoissa? Mutta lähtikö tavaratilavertailussa mopo keulimaan, kun ei tuo 500 litraa minusta mitenkään poikkeukselliselta kuulosta suurimmille farmareille, etenkin kun Arteonin tavaratila kattoa (tai takalasia) myöden lastattuna on edelleen suunnilleen samat 500 litraa.
Ovatkohän nämä GT:t melutasoltaan parempia vai huonompia kuin nykyinen E-sarja? 17 tuumaisilla vanteilla Eemelin karvalakkimallissa on järjetön rengasmelu takapenkillä.
Onko sillä jotain merkitystä, että kyseessä on karvalakkimalli? En usko, että melutaso automaattisesti pienenee kalliimmissa versioissa. Usein niiden matalammat renkaat vain koventavat melua. Mersuun saa kyllä ilmajousituksen, joka ehkä vaikuttaa asiaan. Oman kokemukseni mukaan autoon kannattaa ottaa laminoidut lasit jos mahdollista. Vaikuttaa ainakin oman kokemukseni mukaan yllättävän paljon rengasmeluun, eikä varuste yleensä maksa paljoa.
Minusta tuntuu, että Suomen teillä ei oikein todella hiljaista autoa olekaan, ainakaan jos puhutaan vähänkään tavallisista eli noin 100 tonnin autoista.
"Minusta tuntuu, että Suomen teillä ei oikein todella hiljaista autoa olekaan"
Alkaa olla pimeitä iltoja ja viileitä aamuja, joten parin viikon kuluttua saadaan taas ensimmäiset tienpintojen karkeuttajat liikenteeseen. Vuonna 2013 Poliisi kehotti 26. syyskuuta vaihtamaan nastat alle.
Ulkomailla ajaessa huomaa eron melutasossa, Suomen tiet ovat meluisia. Ei tietty tuoreet asfaltit, mutta yleinen melutaso tulee kovaksi.
Auton koeajossa melutaso on yksi ominaisuus mihin kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka silloin voi päätyä tylsempään autoon kuin mitä alun perin ajatteli.
Nykyautojen melutasoon vaikuttavat merkittävästi renkaat, koska nopeudet ovat niin alhaisia, ettei säästövälityksillä pyörivää tekniikkaa kuule matkustamoon.
Välillä ulkomaillakin ajavana pitäisin nastakieltoa harkitsemisen arvoisena, jos sillä todella saavutettaisiin sileämmät tiet kesäksi. Tehokkaan vaikutuksen aikaansaamiseksi pitäisi vaan tehdä samalla jotain tietä rapauttavalle kosteuseroosiollekin.
Täällä käytetään kovempaa ja karkeampaa kiveä siksi että se kestäisi nastoja paremmin. Niitä kun käytetään usein lokakuusta huhtikuun loppuun, eli 7/12 kuukautta vuodesta, eli yli puolet vuodesta.
Hiljainen asfaltti on kalliimpaa ja se kuluu nopeammin, mutta siihen ei oteta kantaa mikä sitä kuluttaa. Todetaan lähinnä että se kuluu.
Jos nastojen käyttö lopetettaisiin, niin tiet tehtäisiin edelleen halvimmasta kivisestä paskasta ja mahdollisesti vähemmän kuluvat tiet vain uudistettaisiin vielä harvemmin. Näin siis oikeassa maailmassa. Unelmat ovat asia erikseet.
Jos nastojen käyttö lopetettaisiin, niin tiet tehtäisiin edelleen halvimmasta kivisestä paskasta ja mahdollisesti vähemmän kuluvat tiet vain uudistettaisiin vielä harvemmin. Näin siis oikeassa maailmassa. Unelmat ovat asia erikseet.
Joo tämän faktanhan voi tarkastaa niistä maista, missä nastoja ei käytetä. Samaa meluasfalttia sielläkin ihan jokaisessa maassa käytetään. Näin siis oikeassa maailmassa. Mikään ei voi muuttua on aina toimivin vastaus kaikkeen.
Sinun logiikalla Suomessa ei sitten ole äärimmäisen korkeaa autoilun verotusta, eikä Suomessa voi saada 100 tonnin sakkoa pienehköstä ylinopeudesta, koska ei muuallakaan tällaista ole. NHB:n faktatoimiston kannattaisi ehkä herätä mielikuvitusmaailmoista.
Ei kai kukaan kuvittele, että teitä uusittaisiin nykyiseen tahtiin, jos tiet eivät kuluisi nykyiseen tahtiin? Tai että tiet tehtäisiin kalliimmalla, jos nastat eivät niitä kuluttaisi. Oikeasti teissä on pään mentäviä reikiä, eikä nastat niitä reikiä tee. Korjauksia tehdään sitten joskus, jos tehdään. Turha siis haaveilla, että nastoista luopuminen parantaisi teiden kuntoa. Aivan yhtä loppuun ne joka tapauksessa ajettaisiin.
Autoilijoilta kerätään nyt monta kertaa niin paljon rahaa kuin tiestöön laitetaan. Jos muutama roponen säästetään nastakiellolla, niin sitä summaa ei takuulla autoilun hyväksi laiteta.
No oli miten oli, mutta niin kauan kuin nastoilla saa ajaa, niin itse niillä ajan. Sen verran usein autoa vaihdan uuteen, että olen kyllä tarpeeksi ajeluistani maksanut.
Sinun logiikalla Suomessa ei sitten ole äärimmäisen korkeaa autoilun verotusta, eikä Suomessa voi saada 100 tonnin sakkoa pienehköstä ylinopeudesta, koska ei muuallakaan tällaista ole. NHB:n faktatoimiston kannattaisi ehkä herätä mielikuvitusmaailmoista.
Nyt yritit olla näppärämpi, kuin mihin lahjasi riittävät. Unohdit logiikasta kaikkein olennaisimman eli ehdon, joka tässä tapauksessa oli nastattomuus. Jos nyt on pakko tehdä kömpelö rinnastus sakkoihin, niin voisit kai väittää, että niissä maissa, joissa ei ole tuloihin sidottuja sakkoja, ei saa isoja sakkoja pienehköstä ylinopeudesta.
Hienojakoinen pinnoite on kuluneenakin hiljaisempaa kuin karkea suomiasfaltti.
Ei kai kukaan kuvittele, että teitä uusittaisiin nykyiseen tahtiin, jos tiet eivät kuluisi nykyiseen tahtiin? Tai että tiet tehtäisiin kalliimmalla, jos nastat eivät niitä kuluttaisi. Oikeasti teissä on pään mentäviä reikiä, eikä nastat niitä reikiä tee.
Tuossa on niin monta avointa muuttujaa, että on turha maalailla piruja seinille. Jos tiet eivät kuluisi nykyiseen tahtiin, niin tarve pinnan uusimiselle olisi vähäisempi, mutta tuon hienojakoisen asfaltin kanssa ohuen kerroksen uusiminen olisi taas taloudellista. Nastat ovat hyvin olennainen rekien synnyssä. Nastat piikkaavat tien täyteen pieniä kolojo, joihin suolaliuos menee. Liouksen kiteytyessä ja sulaessa koloista lähtee kasvamaan pieniä säröjä, jotka kasvaessaan irroittavat paloja pinnoitteesta. Nastojen kuluttamat urat myös keräävät tuota suolaliousta eroosiolle kaikkein eniten alttiille kohdille, joka omalta osaltaan nopeuttaa sen pään kokoisen reiän syntymistä.
Suomen autoverotus todella iskee rankasti tällaisiin autoihin. En kuitenkaan usko että BMW 8 myy montaa kappaletta suomessa oli vero 0 tai 100%. Noin 5 kpl/vuosi on minun arvio.
Urheiluautoko?
Tuskin mikään maasturikaan?
Totta. Aivan yhtä paljon maasturi kuin urheiluautokin. Kakkosella alkaviin 0-100 lukemiin tuo tarvitsee paljon enemmän kuin aktiivisesti brändätyn m-kirjaimen.
No niin, TM testasi "GT-kolmikkoa". Voittaja on VW Arteon selvällä erolla Stingeriin ja BMW:hen. VW on kyllä laittanut paljon peliin sitten diesel-skandaalien jälkeen. Onhan tuo Arteon upea peli eikä häviä mersulle tai bemarille. BMW uusiutuu ensi kuussa, joten aika vanhalla mallilla oltiin testissä. Miksi ihmeessä Audi A5 ei ollut testissä?? Kaikilla noista Suomen teille 19-20" pyörillä on huono vaikutus meluun. Täytyy vielä perehtyä tarkemmin testiin.
Ja BMW hävisi vain noiden RunFlat renkaiden takia.
Yllättävän pienet erot joka tapauksessa loppupisteissä siitäkin huolimatta.
Olisi ollut varma voitto BMW:lle muuten.
Sanoisin RunFlatien aiheuttavan Suomen huonoilla/karkeillla teillä ongelmaa, mutta testi ei ratkennut niihin. Katso taulukkoa niin huomaat, että BMW on joka alueella (paitsi ajoasento ja kulutus) Arteon perässä.
Tämä 4-sarja (=3-sarja) on jo iäkäs malli ja Arteon melko tuore. Runsaan kk päästä esitellään uusi 3-sarja ja pian perään siihen perustuva 4-sarja, sitten tilanne todennäköisesti kääntyy BMW:een eduksi.
Noista autoista näkee VW Arteonia paljon taksina, koska se on tähän tarkoitukseen nähden riittävän iso auto.
Kia Stinger oli selvästi hiljaisin testikolmikosta.
KIA: arvosana 9 melusta
VW: arvosana 8 melusta
BMW: arvosana 7 melusta
Niinpä. Mittaustulokset 100 ja 120 km/h nopeudessa:
BMW 66/67 , 69/70 dB(A)
Kia 67/67 , 69/69 dB(A)
VW 66/67 , 69/70 dB(A)
Karkea tienpinta 100 km/h
BMW: 70/71 desibeliä
Kia: 69/69 desibeliä
VW: 69/70 desibeliä
60 km/h
BMW: 62/63 desibeliä
Kia: 61/61 desibeliä
VW: 62/63 desibeliä
80 km/h
BMW: 64/65 desibeliä
Kia: 64/64 desibeliä
VW: 64/65 desibeliä
Kyllä kai Kia oli hiljaisin kaikkien viiden eri mittauksen nojalla.
Ehkä kannattaa muistaa sen verran, että 3dB on juuri korvin havaittava ero äänitasossa, 1-2dB ero on hankala erottaa...
Koko testin loppuarvosana. Kia on muuten selvästi tyylikkäin näistä kolmesta autosta.
VW 9,0 pistettä
Kia 8,5 pistettä
BMW 8,4 pistettä
Koska desibeliasteikko on logaritminen, 3 db on melko paljon äänenpainetasossa. Korva kuulee äänenvoimakkuuden kaksinkertaistuvan, kun äänenpainetaso kasvaa 10 db.
Oliko rengastus oikeasti vertailukelpoinen? Jos oli, Kian puolella on osattu (lue opittu) suunnittelemaan auton akustiikkaa aika paljon. Tämä ihan heitä mollaamatta, mutta olen usein kuvitellut, että juuri näissä asioissa Eurooppalaiset valmistajat olisi saman hintaisissa autoissa vielä ison askeleen edellä.
"Oliko rengastus oikeasti vertailukelpoinen?"
Ei ollut. Volkkarissa oli 245/35 R20 Pirellin P Zero Seal Inside "muusirenkaat", muissa sekarengastus 225/40, 255/35 R19; Bemarissa kovat RFT Potenzat ja Kiassa Contin SportContact 5 normaalirenkaat.
"Jos oli, Kian puolella on osattu (lue opittu) suunnittelemaan auton akustiikkaa aika paljon."
Melko paljon on vielä matkaa esim. otsikon autojen - siis luokkaa suurempien, mutta suunnilleen saman hintaluokan - BMW 530e:n ja Mersun E 350 e:n parivertailussa mitattuihin lukemiin:
Nopeus 60 km/h 80 km/h 100 km/h 120 km/h
B M W: 56/55 59/59 61/62 65/66 dB(A)
Mersu: 56/57 59/59 61/62 64/65 dB(A)
Joo Kiassa on löysin alusta ja korvalle armelian rengastus. Yhtä kireillä alustoissa ja samoilla renkailla järjestys melupisteissä olisi todennäköisesti toinen.
VW Arteonin osalta todetaan että "rengasmelua saa hillittyä konservatiivisemmalla rengastuksella. Tällä muutoksella myös kaupunkiajo on mukavampaa, joskin ajoittaiset vaihteiston tekemät nykäykset silti jäävät jäljelle."
En osaa arvioida tämän tyylilajin autoja, mutta kun kerran TM erikseen mainostaa Arteonin tavaratilan "saavan monen farmarin kalpenemaan"ja "tavaratilan vetoisuus pistää kampoihin suurimmillekin farmareille", niin pistää miettimään, että mitähän ne vertailukohteena olleet kalpenevat lähes 5-metriset farkut ovat?
Arteonin tavaratila on varsin hyvä, 500 litraa, ja hyvän muotoinen. Enkä tosiaan edes osaa arvioida tämän mitan merkitystä näissä autoissa? Mutta lähtikö tavaratilavertailussa mopo keulimaan, kun ei tuo 500 litraa minusta mitenkään poikkeukselliselta kuulosta suurimmille farmareille, etenkin kun Arteonin tavaratila kattoa (tai takalasia) myöden lastattuna on edelleen suunnilleen samat 500 litraa.
Ovatkohän nämä GT:t melutasoltaan parempia vai huonompia kuin nykyinen E-sarja? 17 tuumaisilla vanteilla Eemelin karvalakkimallissa on järjetön rengasmelu takapenkillä.
Onko sillä jotain merkitystä, että kyseessä on karvalakkimalli? En usko, että melutaso automaattisesti pienenee kalliimmissa versioissa. Usein niiden matalammat renkaat vain koventavat melua. Mersuun saa kyllä ilmajousituksen, joka ehkä vaikuttaa asiaan. Oman kokemukseni mukaan autoon kannattaa ottaa laminoidut lasit jos mahdollista. Vaikuttaa ainakin oman kokemukseni mukaan yllättävän paljon rengasmeluun, eikä varuste yleensä maksa paljoa.
Minusta tuntuu, että Suomen teillä ei oikein todella hiljaista autoa olekaan, ainakaan jos puhutaan vähänkään tavallisista eli noin 100 tonnin autoista.
"Minusta tuntuu, että Suomen teillä ei oikein todella hiljaista autoa olekaan"
Alkaa olla pimeitä iltoja ja viileitä aamuja, joten parin viikon kuluttua saadaan taas ensimmäiset tienpintojen karkeuttajat liikenteeseen. Vuonna 2013 Poliisi kehotti 26. syyskuuta vaihtamaan nastat alle.
https://yle.fi/uutiset/3-6850830
Ulkomailla ajaessa huomaa eron melutasossa, Suomen tiet ovat meluisia. Ei tietty tuoreet asfaltit, mutta yleinen melutaso tulee kovaksi.
Auton koeajossa melutaso on yksi ominaisuus mihin kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka silloin voi päätyä tylsempään autoon kuin mitä alun perin ajatteli.
Nykyautojen melutasoon vaikuttavat merkittävästi renkaat, koska nopeudet ovat niin alhaisia, ettei säästövälityksillä pyörivää tekniikkaa kuule matkustamoon.
Välillä ulkomaillakin ajavana pitäisin nastakieltoa harkitsemisen arvoisena, jos sillä todella saavutettaisiin sileämmät tiet kesäksi. Tehokkaan vaikutuksen aikaansaamiseksi pitäisi vaan tehdä samalla jotain tietä rapauttavalle kosteuseroosiollekin.
Ei Suomen teistä tule koskaan yhtä hiljaisia kuin elelämmässä, täällä käytetääm kovempaa ja karkeampaa kiveä tienrakennuksessa.
Jos nastojen käyttö lopetettaisiin, niin Suomessakin voitaisiin käyttää hienojakeisempaa asfalttilaatua.
Täällä käytetään kovempaa ja karkeampaa kiveä siksi että se kestäisi nastoja paremmin. Niitä kun käytetään usein lokakuusta huhtikuun loppuun, eli 7/12 kuukautta vuodesta, eli yli puolet vuodesta.
Hiljainen asfaltti on kalliimpaa ja se kuluu nopeammin, mutta siihen ei oteta kantaa mikä sitä kuluttaa. Todetaan lähinnä että se kuluu.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/2004-04-08/Hiljainen-asfaltti-sopii-taajamiin-3282603.html
Jos nastojen käyttö lopetettaisiin, niin tiet tehtäisiin edelleen halvimmasta kivisestä paskasta ja mahdollisesti vähemmän kuluvat tiet vain uudistettaisiin vielä harvemmin. Näin siis oikeassa maailmassa. Unelmat ovat asia erikseet.
Terveisin,
Nastakuski
Joo tämän faktanhan voi tarkastaa niistä maista, missä nastoja ei käytetä. Samaa meluasfalttia sielläkin ihan jokaisessa maassa käytetään. Näin siis oikeassa maailmassa. Mikään ei voi muuttua on aina toimivin vastaus kaikkeen.
Lukekaa (vanhojakin) TM lehteä niin tiedätte.
Tienpinnoitteemme on äänekäs juuri nastojen käyttöjen vuoksi.
Sinun logiikalla Suomessa ei sitten ole äärimmäisen korkeaa autoilun verotusta, eikä Suomessa voi saada 100 tonnin sakkoa pienehköstä ylinopeudesta, koska ei muuallakaan tällaista ole. NHB:n faktatoimiston kannattaisi ehkä herätä mielikuvitusmaailmoista.
Ei kai kukaan kuvittele, että teitä uusittaisiin nykyiseen tahtiin, jos tiet eivät kuluisi nykyiseen tahtiin? Tai että tiet tehtäisiin kalliimmalla, jos nastat eivät niitä kuluttaisi. Oikeasti teissä on pään mentäviä reikiä, eikä nastat niitä reikiä tee. Korjauksia tehdään sitten joskus, jos tehdään. Turha siis haaveilla, että nastoista luopuminen parantaisi teiden kuntoa. Aivan yhtä loppuun ne joka tapauksessa ajettaisiin.
Autoilijoilta kerätään nyt monta kertaa niin paljon rahaa kuin tiestöön laitetaan. Jos muutama roponen säästetään nastakiellolla, niin sitä summaa ei takuulla autoilun hyväksi laiteta.
No oli miten oli, mutta niin kauan kuin nastoilla saa ajaa, niin itse niillä ajan. Sen verran usein autoa vaihdan uuteen, että olen kyllä tarpeeksi ajeluistani maksanut.
Nyt yritit olla näppärämpi, kuin mihin lahjasi riittävät. Unohdit logiikasta kaikkein olennaisimman eli ehdon, joka tässä tapauksessa oli nastattomuus. Jos nyt on pakko tehdä kömpelö rinnastus sakkoihin, niin voisit kai väittää, että niissä maissa, joissa ei ole tuloihin sidottuja sakkoja, ei saa isoja sakkoja pienehköstä ylinopeudesta.
Hienojakoinen pinnoite on kuluneenakin hiljaisempaa kuin karkea suomiasfaltti.
Tuossa on niin monta avointa muuttujaa, että on turha maalailla piruja seinille. Jos tiet eivät kuluisi nykyiseen tahtiin, niin tarve pinnan uusimiselle olisi vähäisempi, mutta tuon hienojakoisen asfaltin kanssa ohuen kerroksen uusiminen olisi taas taloudellista. Nastat ovat hyvin olennainen rekien synnyssä. Nastat piikkaavat tien täyteen pieniä kolojo, joihin suolaliuos menee. Liouksen kiteytyessä ja sulaessa koloista lähtee kasvamaan pieniä säröjä, jotka kasvaessaan irroittavat paloja pinnoitteesta. Nastojen kuluttamat urat myös keräävät tuota suolaliousta eroosiolle kaikkein eniten alttiille kohdille, joka omalta osaltaan nopeuttaa sen pään kokoisen reiän syntymistä.