TM pohtii numerossaan 21/2017, mikä muuttuu mittausnormin muuttuessa. Monikin asia, ja sinänsä juttu oli kiihkottomasti ja hyvin asiapitoisesti kirjoitettu.
Mutta jälleen kerran toistuu yritys standardoida oma ajoympäristö ja ajotapa "todelliseksi", ja siten välillisesti muita ympäristöjä epätodellisiksi vihjaillen: "kulutuslukemien odotetaan vastaavan paremmin todellisuutta".
Vaikka valmistajat vedättävät NEDC normimittauksia häpeämättä, siitä huolimatta normilukemat ovat yleensä kohtuullinen arvio autojen parhaasta mahdollisesta kulutuksesta. Se paras mahdollinen ei tosin toteudu juuri koskaan arkiliikenteessä, jossa harva ajaa edes tankillista tasaisella 68 km/h nopeudella ilman ilmastointia ja valoja pitkin Pohjanmaata. Aika harva tosin ajaa autonsa huippunopeudellakaan, silti huippunopeus katsotaan aiheelliseksi ilmoittaa ja lukijat sen myös sellaiseksi ymmärtävät.
WLTP on hyvä parannus, etenkin, jos ajovastukset joudutaan hakemaan mittaamalla eikä optimistin mielikuvituksesta. Mutta voitaisiinko silti eri todellisuuksien vertailun sijaan keskustella vaikkapa koko liikenteen päästöjä paremmin kuvaavasta "tyypillisestä kulutuksesta", joka ottaa huomioon auton lisäksi myös kuljettajan ja ympäristön vaikutuksen?
Pakkaskelit ovat autoilevassa maailmassa harvinaista "todellisuutta", mutta niin on NEDC testin ikuisessa helteessä testaaminen ilman ilmastointiakin. Euroopasta löytyy pari autonvalmistajamaata (Italia ja Espanja), joiden pääkaupunkien kesän kuumimpien kuukausien keskilämpötila yltää edes NEDC mittauksen lämpötilaskaalan alarajalle. Berliini tai Pariisi saavat paistatella NEDC normin kelissä vain keskimääräistä "todellisuutta" lämpimämpänä kesänä. Käytännössä mittaukset tehdään lämpötilaskaalan ylärajoilla, jota ei saavuteta Saharan pohjoispuolella kuin hetkittäin.
Pakkaskäynnistystä olisi vaikea perustella muuten kuin ehkä dieselien urealaitteistojen kannalta, mutta edes viileästä nollan läheltä lähtö antaisi todellisemman kuvan automaattivaihteistojen ja nelivetojen vaikutuksesta niissä lämpötiloissa, missä autoilla "todellisuudessa" ajetaan.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaisten-suosikkiluokan-autossa-autovero-voisi-nousta-500600-euroa/nVj6aetc
Minulla NEDC-lukemat ovat aina vastanneet todellisuutta. Ihmettelen kaikkien hinkua saada uusi normi, joka antaa isommat CO2-lukemat, kun tiedetään, että ne vaikuttavat veroon. Vaikka nyt vakuutetaan, että vero ei nouse, tulee se satavarmasti nousemaan. Parin vuoden päästä, kun siirtymäaika loppuu, Suomi on jo laskusuhdanteessa. Vielä kun näin nousukauden lopussa menoja kasvatetaan, on silloin paha budjettivaje. Mikä onkaan helpompaa poliitikoille, kuin siirtää NEDC-lukemiin perustuva verotus sellaisenaan WLTP-lukemiin. Voidaan sitten puolustella, ettei verotusta ole kiristetty, autojen lukemat ovat vain nousseet.
Kansa haluaa että yli kolmannes kansan työtulosta kiertää virkamiesten ja poliitikkojen ohjauksessa.
Mitä sitä itkemään. Ei ole ilmaista lounasta. jotenkin se raha on kerättävä.
Minulla NEDC-lukemat ovat aina vastanneet todellisuutta. Ihmettelen kaikkien hinkua saada uusi normi, joka antaa isommat CO2-lukemat, kun tiedetään, että ne vaikuttavat veroon. Vaikka nyt vakuutetaan, että vero ei nouse, tulee se satavarmasti nousemaan.
NEDC-lukemathan ovat muuttuneet tässä vuosien varrella merkittävästi sitä mukaa, kun valmistajat ovat paremmin oppineet hyödyntämään normin harmaan alueen sallimia optimointeja. Ilmeisesti sinä olet muuttanut ajotyyliäsi sitten samaa tahtia autojaan normitestiin muokkaavien valmistajien kanssa, kun aina on osunut hienosti kohdilleen.
Se ainkin on täysin selvää, että käyttöprofiilillasi ei ole mitään yhteistä sen kanssa, mitä normi pyrkii kuvaamaan. Se, että jollakin erikoisen keveällä ajoprofiililla sattuu osumaan normimittauksen tuloksen kanssa yhteen, on todella surkea peruste sallia valmistajien tekevän normimittaukseen kaikenlaisia optimointeja ja muokkauksia, joilla ei ole mitään käyttöä mittauslaboratorion ulkopuolella olevan todellisuuden kanssa. Itse en näin auton ostajana oikein viitsi liputtaa tuon testioptimoinnin puolesta. Olisiko sekin hyvä, jos moottorin tehoa kuvaisi jotkin kuvitteelliset kilowatit ja takakontin tilavuuttaa kuvaavaan litraan sopisikin vain puoli litraa vettä laboratorion ulkopuolella?
Tuon verotuksen jankuttaminen on älyllistä epärehellisyyttä. Veron määrä on täysin puhtaasti poliittinen päätös, joka muuttuu ihan vain kulloisenkin hallituksen mielihalujen mukaisesti. Lähivuosina nopeasti tippuvien normimittauslukemien vuoksi verotus tulee muuttumaan joka tapauksessa riippumatta siitä, millä normilla kulutuksia mitataan. Velkaantumiskierteessä oleva Suomi tulee pitämään huolta siitä, että autoilija ei pääse vapautumaan verotaakan alta. Mitä tulee NEDC:n ja WLTP:n lukemiin, niin nehän sovitetaan yhteen jollakin kertoimella. Autokauppa tietenkin luo parhaansa mukaan paniikkia ja yrittää saada kaikki ostamaan autoja "varastoon".
Kansa haluaa että yli kolmannes kansan työtulosta kiertää virkamiesten ja poliitikkojen ohjauksessa.
Kiertäisikin vain kolmannes, mutta Suomessa kun huomioidaan tuloveron ja piiloverojen lisäksi kulutusverot, niin osuus on hemmetisti suurempi.
Yhtäkaikki näin me Suomalaiset asian haluamme olevan. Ei siihen mitään muuta syytä ole.
Haaveet yhdestä muunnoskertoimesta eri mittausnormien välille eivät kuulosta teknisesti uskottavilta. Nopeuden nosto rankaisee matalaa virtaviivasukkulaa ja korkeaa kanttista liiteriä ja bensa-, diesel- ja hybridivoimalinjaa eri tavoin. Toisaalta oikein tehdyt kotiläksyt eivät ole ennenkään olleet menestyksen tae Suomen poliittisella kentällä, joten ei pidä hämmästyä, vaikka poliittisesti voittoisa kanta sisältää laskuvirheitä.
Oma kokemus normilukemien korrelaatiosta on sama kuin NHB:n. Vuoden 2000 autolla ajoin pitkän ajan keskiarvona selvästi alle normin, 2008 mallinen meni desin alle normin, ja tämän vuosikymmenen autolla pääsen hädin tuskin normilukemaan (alaspäin) pyöristyvään kulutukseen. Mittausnormi on sama, silti normia tavoittelevan kuljettajan kannalta vaatimustaso nousee koko ajan. Valmistajat ovat siis oppineet vedättämään huonosti speksattua mittaussykliä entistä röyhkeämmin.
Ajosyklistä väittely on turhaa, samoin kuin yritykset normalisoida oma ajosykli osumalla normimittauslukemaan sattumalta ihan erilaisella ajosyklillä. Ainakin minun autoni lähtee vain muutamana päivänä vuodessa noin 30 asteesta, eikä minun käsitykseeni maantieajosta kuulu typerä kaasun pumppaaminen ja pysähtyminen 7 km välein. Mittausolosuhteiden on tarkoitus olla kaikille autoille samat, eikä kaikkien kuljettajien ajotilannetta matkiva. Jälkimmäinen ei ole edes mahdollista, koska kaikki ajavat vähän eri tavoin.
Olennaista on normittaa mittaustilanne aiempaa tiukemmin siten, että ajovastuksien keksiminen optimistin taikahatusta estetään.
Ajosyklille on yksi lysti, koska "väärin" ne ajavat sen kuitenkin, eivätkä kuitenkaan juuri minun työmatkallani vallitsevissa liikenne- ja sääoloissa. Ei sen ajosyklin ole tarkoituskaan kuvata kenenkään todellista ajamista.
Uusin AMS vertaa A4 Avant BMW F31 ja Mercedes S205 2-litraisia dieseleitä. Näistä Mersulle ja Bemarille on jo saatavana sekä NEDC että WLTP lukemat.
BMW 320d:
NEDC 133 g/km, normikukutus 5.3 l/100 km.
WLTP 160 g/km, normikulutus 6.1 l/100 km
Mersulle (uudella OM654 DE 20 LA moottorilla)
NEDC 123 g/km, normikulutus 4.7 l/100 km
WLTP 149 g/km, normikukutus 5.6 l/100 km
Korjauskerroin näille hyvin samanlaisen konseptin autoille on suunnilleen sama 20 %, mutta odotan mielenkiinnolla bensamoottorisen katumaasturin ja itselataavan hybridin lukemien eroa? Plug-in hybridin mittaustapa muuttuu niin paljon, että korjauskertoimien etsiminen niille on aika monimutkaista.
Tällaista kirjoittaa TM.
"Tosin laki kompensoi mittaustapamuutoksen vaikutuksen vain alle 137 g/km päästäviltä autoilta. Siitä ylöspäin kompensaatio vähenee ja häipyy kokonaan päästön 250 g/km kohdalla."
Eli autoveron määrä voi nousta yli 137 g/km tupruttavien osalta. Paljon on ollut myös puhetta siitä että nelivetomalleihin tulee kovat hinnankorotukset 1.9.2018.
MTV3.
"WLTP:n myötä autoon valittavien varusteiden merkitys korostuu: vanhassa NEDC-mittauksessa varusteet eivät vaikuttaneet päästötasoon, vaan pelkästään hankintakustannuksiin. Uudessa WLTP-mittausjärjestelmässä ajovastukseen, massaan tai vierintävastukseen vaikuttavat lisävarusteet huomioidaan, jolloin ne vaikuttavat auton hankintakustannusten lisäksi myös päästötason nousun kautta sekä autoveroon että ajoneuvoveron perusveroon. Verotus määräytyy siis jatkossa entistä tarkemmin juuri kyseisen autoyksilön mukaan. Ajoneuvoveron perusveron osalta vaikutus ei liene vuositasolla kovin suuri – sen sijaan autoveron osalta se suurien ja enemmän kuluttavien autojen kohdalla on."
Käytännössä kai tämä tarkoittaa sitä että isot nelivetoautot kannattaa hakea ulkomailta.
"vanhassa NEDC-mittauksessa varusteet eivät vaikuttaneet päästötasoon, vaan pelkästään hankintakustannuksiin"
Hankintakustannuksissa Suomi on poikkeus. Suomi verottaa vielä EU:n veron lisäksi.
"Liikapäästömaksu lasketaan kertomalla se grammamäärä hiilidioksidia kilometriä kohden, jolla valmistaja ylitti tavoitteensa, ensirekisteröityjen autojen lukumäärällä ja asianomaista vuotta koskevalla liikapäästömaksulla. Liikapäästömaksu on 20 euroa päästöiltä vuonna 2012, 35 euroa päästöiltä vuonna 2013, 60 euroa päästöiltä vuonna 2014 ja 95 euroa päästöiltä vuonna 2015 ja sitä seuraavina vuosina."
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52007PC0856&from=FI
”vanhassa NEDC-mittauksessa varusteet eivät vaikuttaneet päästötasoon, vaan pelkästään hankintakustannuksiin”
Testissä varusteita ei käytetä, radiokin on poissa päältä. Arkiliikenteessä varusteita käytetään, esimerkiksi automaatti-ilmastointi taitaa olla kaikilla käytössä, vaikka voi olla että A/C (jäähdytys) on joskus poiskytkettynä.
Ajovaloja on Suomessa ja Ruotsissa käytetty jo kolme vuosikymmentä, ja koska muu Eurooppakin on huomannut että lähestyvän auton edessä olevat valot on ihan hyvä, niin energiansäästön vuoksi tuli taloudelliset huomiovalot (led tai 42 W) pakollisiksi (ettei tarvitse käyttää ajovaloja (120 W -130 W + mittarivalot yms.).
Kukahan rupeaa vapaaehtoisesti maksamaan esimerkiksi Volvo XC 60:n nelivedosta 7.000 euroa ? Varmaan sama homma muillakin merkeillä. Ilman muuta kannattaa tuoda neliveto-auto vaikka Ruotsista ainakin niin kauan kuin tuollainen vähän ennen 1.9.2018 käyttöön otettu auto on uutta vastaavan veroinen eli siis vaihtoehto uudelle autolle.
https://www.is.fi/autot/art-2000005792277.html
Olen tässä mielessäni pohtinut että minkä takia uusia hintoja ei vielä ole julkistettu oikein minkään merkin osalta, mitä nyt vähän sirpaletietoa sieltä täältä. Tieto hintojen noususta vauhdittaisi varmasti kauppaa, joten olisikohan kuitenkin niin että ainakin volyymimallien hinnat tippuvat?
Itseen osuu nyt kivuliaasti tuo neliveto-Volvojen hinnannousu. Toivottavasti hybridien hinnat eivät hilaudu perässä... Tarkoitus oli tehdä valinta V60 hybridin ja V90 D4 AWD:n välillä (preferenssinä se hybridi, mutta jos V60 tuntuu pieneltä niin sitten V90). Kaupoille ei vielä pääse kun nykyistä liisaria on vielä pitkälle kevääseen asti jäljellä.
Mainio tilaisuus yhdistää WLTP ja litrat kWh kulutukseen, sillä niinhän asian kuuluu asian olla.
Bensiinilitran ekvivalentti on 1 litra on 8,9 kWh
Dieselillä tämä muistuu helpommin: 1 litra on 10 kWh ( nolla ja 3 desimaalin jälkee)
Kulutuserot fossiiliautojen ja täyssähköautojen välillä on vertailtava oikein.
Sen vuoksi aikanaan siirryttiin hevosvoimista kilowatteihin, kW.
Näin 6 litraa sadalle on dieselautolla 60 kWh
Vastaavasti 8 litraa sadalle kuluttava bensa-auto vie 71,2 kWh
Nissan 200 e-van ilmoitti kulutukseksi 16.9 kWh
VW e-Golf ilmoitti 12,7 kWh
Nissan , Zoe, Kia ja Sonomotors.co Sion jäävät kaikki alle 15 kWh per 100 km !
Loviisan ent. teslataksi ilmoitti verottajalle vuosikulutkseks(kesä/talvi) 23,1 kWh
Tämän perusteella kW-tehon yhteydessä tulisi ilmoittaa vain kWh kulutus, muussa tapauksessa puurot ja vellit hämäävät. Nyt on aika kaikkien vaatia WLTP+ kWh
Lähteekö Tekniikan maailma totuuden tielle omissa julkaisuissaan ja osoittaa esimerkkiä koko Euroopalle. Tehdään kiloWatista ILOWATTI ! Action, please.
KiloWatti mikä ladataan autoon tuotetaan voimalaitoksessa, kuten sähkölämmityksenkin sähkö.
Tuleeko 1 kWh sellaisenaan kivihiiltä poltettaessa, vai syntyykö hukkatehoa (kesällä ei kaikelle kaukolämmölle ole tarvetta) mikä tulisi huomioida? Tämä mietintä lähinnä siksi että virallinen 0 g /km olettaa että kaikki tuotettu sähkö olisi vesivoimaa.
ihan samaan tyyliin bensalitra joka tankataan autoon, pumpataan jossain siperiassa öljykentiltä ja kuljetetaan siinä muodossa raiteita pitkin satamaan josta se laivataan tankkereilla jatkojalostamoon jossa se kemiallisten prosessien jälkeen jatkojalostetaan lopulliseen muotoonsa bensiiniksi. Tähän tuotantoprosessiin kulunee myös energiaa joka tuottaa co2 päästöjä joita ei kuitenkaan oteta huomioon lopullisessa polttomoottorin palamisreaktion tuottamassa co2 määrässä.
Näyttää siltä, että maahantuojat koittaa piilotella veromuutoksen vaikutusta. Mazdalla tuli sopivasti facelift tähän saumaan. Volkkari on julkaissut ensimmäiset uuden normin mukaiset hinnat. Manuaalivaihteiset bensamallit näyttää aavistuksen halpenevan, automaatit kallistuu. Litran bensakone sai sopivasti 5 hv lisää tehoa. 1,6 litran dsg:n vero nousee 500 €.
Aika pieniksi taisi vaikutukset jäädä. Seuraan itse vapaan autoedun taulukkoa enkä niinkään myyntihintaa. Volvosta kohkattiin paljon, mutta esim. V90 D4 AWD inscription business oli heinäkuussa 1065€, ja elokuussa kampanjahintaan 1035€. Nyt palasi 1.9 hinnastossa takaisin 1065 euroon. V60 T8 pysyi samassa 1065 eurossa.
Sähköautofanaatikon tajunnanvirtaa:
On fossiiliautoja, mutta fossiilisähköllä ladattu sähköauto ei olekkaan fossiiliauto vaan myyttinen "täyssähköauto".
On noi fiksuja kyllä on..
Persu:
fossiilisähköllä ladattu sähköauto ei olekkaan fossiiliauto vaan myyttinen ”täyssähköauto”
Tarkoititko sitä, että sähkö, jolla auto ladataan seinästä, on tuotettu alunperin fossiilisilla energialähteillä? Eli ei vaikkapa vesivoimalla tms?
Muuten en ymmärrä mistä kirjoitat, tai mitä vihjaat.
Katsoin pikaisesti MB GLC/Volvo XC 60 kokoluokan suvit. Co2 arvot ovat kyllä nousseet roimasti ja autoveromuutoksen jälkeen lataushybridit ovat entistä kilpailukykyisempiä hinnaltaan, niiden Co2 arvotkin ovat vain noin 50 - 60 grammaa, muissa suveissa arvot lähentelee kahtasataa.
No kyllä tämä uusi normi vie erityisesti näiden edellä mainittujen SUV tapausten kilpailijoineen kulutukset todellisuutta lähemmäs. Moni varmasti on kuvitellut ilmoitettuhin kulutuksiin nojaten(toivottavasti ei ole budjetoinut) liki 2 tn nelivetoisen ja huomattavasti henkilöautoa korkeamman kulkineen liikkuvan 6-7 litralla (dieseliä) ajoista ja vuodenajoista riippumatta. Bensakäyttöisten osalta on ollut vielä karumpaa lappia todellisten ja ilmoitettujen osalta.
Autojen käyttöön liittyvää verotusta tullaan aivan varmasti lähivuosina muuttamaan (nostamaan) ja nyt on valtiolla/ VM:n virkamiehillä hieno tilaisuus varmistaa verokertymän säilyminen jos ei jopa kasvu, kun saatiin grammat nousuun. Ehkä tämä sitten näkyisi uusien autojen hintojen laskuna... ?
"Bensakäyttöisten osalta on ollut vielä karumpaa lappia todellisten ja ilmoitettujen osalta."
Ajotietokoneen lukemat eivät välttämättä nekään ole luotettavia. Vaan se mikä tulisi muistaa on ajotavan vaikutus kulutukseen. Omassa ajossani olen huomannut että 80 km/h rajoituksella ei kulutus ole kovin kaukana luvatusta, etenkin kun huomioidaan että ilmoitettu lukema on yllättäen sama hatchbackissa ja farmarissa, ja autoni varustetasoon valittu rengas on huono vierintävastukseltaan (energiamerkintä E, rullaa huonosti).
Moottoritieajossa kulutus nousee siitä mikä lukema on ilmoitettu maantiekulutukselle, sitä tavallinen autoilija ei ehkä tiedä. Sen jälkeen tulee taajama-ajoa, ja se lukema ylittää yhdistelmäkulutuksen, jolloin taso jää korkeaksi.
Mutta hyvä että virallinen lukema tulee realistisemmaksi. Se on toinen juttu että Suomi on poikkeama EU:ssa autoverotuksen osalta (arvonlisävero + suomalainen auton ostamisen vero), joten täällä sillä on myös verotuksellista merkitystä.
Jos entistä helpompi normilukeman alittaminen on realismia, niin olkoon sitten niin.
"normilukeman alittaminen"
Verottajan käyttämä normilukema on enemmänkin maantieajon ja kaupunkiajon keskiarvo kuin tavoitelukema minkä alittaja olisi taloudellinen ajotavaltaan.
Virallisen maantielukeman pystyy ehkä alittamaan kun ajaa pitkää matkaa kiireettömästi yksin 70 km/h, mutta sellainen ei ole kaikille mahdollista.
Ovat asiat silti muuttuneet, kun ajoin vuosimallin 2005 autoa oli sen maantiekulutuksen alittaminen 10% helppo juttu, riitti että ajoi reissunsa ja tankatessa jakoi litrat kilometreillä.
Jos kyseessä on keskiarvo, miksi sitten kovin monet puhuvat "realistisesta" "todellisen elämän" kulutuksesta?
"The combined fuel economy is calculated by a total consumption of urban and extra-urban cycles over the total distance (theoretical 10932 meters). The total test time amounts to 1180 s with an average speed of 33.35 km/h. Sometimes the NEDC is also quoted at 1220 s, which includes the initial 40 s with the vehicle at standstill and combustion engine off."
https://en.wikipedia.org/wiki/New_European_Driving_Cycle
Todellisen elämän kulutus on varmaankin se minkä kuluttaja tankkaa, eikä hän välttämättä silloin osaa ottaa kantaa siihen mihin hän ajosuoritustaan vertaa. Verottaja ilmoittaa yhden lukeman, joten se on useimmille tuttu numero.
Maantie, kaupunki ja niiden keskiarvo. Joku ajaa enimmäkseen maantietä (alittaa), joku kaupunkia (ylittää), joku sopivasti niiden sekoitusta (luultavasti ylittää).
Ennen NEDCiä ilmoitettiin ECE-kulutukset 90 km/h, 120 km/h ja kaupunki. Se oli mielestäni jotenkin helppotajuisempi, vaan nyt tuli WLTP.
https://en.wikipedia.org/wiki/Worldwide_harmonized_Light_vehicles_Test_Procedure
Ehkä olen vain herkkänahkainen, kun koen että itse normaaliksi näkemääni kulutusta ja siten myös välillisesti minua itseäni pidetään jatkuvasti epänormaalina?
Nykyinen keskiarvo on yli sadantuhannen kilometrin matkalta, enkä minä ainakaan jaksa teeskennellä mitään poikkeuksellusta säästöajoa niin pitkään.
"Nykyinen keskiarvo on yli sadantuhannen kilometrin matkalta"
NEDC mittaa 11 kilometrin matkaa. Tuo keskiarvo riippuu siitä minne ajot painottuvat, eli hitaassa maantieajossa se jää matalaksi. Omassakin autossani on nyt ajotietokoneessa alle tuon verottajan virallisen lukeman.
Ja kuten kerroin aiemmin niin vm. 2005 autossa ajoin usein 1,5 litran verran alle verottajan lukeman. Tosin se oli tankillisen tasolla laskettuna, ei useamman vuoden keskiarvo.