Polttoainevero 2011

51 kommenttia
2»
  • Kumppani:

    Ilmapumppu siihen päälle tuo vain osittain hyvän mielen, "olen vastuullinen ekoihminen"




    Sitä minä vaan että ilmapumpun hinta asennettuna oli halvempi kuin kakkosauton vuotuinen arvonalennus. Säästyy siis samalla voimalaitoksesta ostettuja sähkökilowatteja ja rahaa.



    Eli kyse on rahasta enemmän kuin "ekoilusta" kuitenkin?




    Molemmista. Kun säästää rahaa niin säästää ympäristöä, bensassa on kulutusta ohjaavaa veroa samalla perusteella kuin sähkössäkin, tupakassa tai viinassakin. Ekoilusta sen verran että minulle tulee kotiin Vihreiden lehti jäsenetuna, TM kestotilattuna.

      
  • Ei polttoaineverotuksen uudistamisella ole mitään tekemistä ympäristön kanssa. Kyse on valtion tuloista ja tiettyjen intressiryhmien edun ajamisesta, lue: metsäteollisuus.



    On ihan sama mikä on biodieselin verokohtelu, se maksaa joka tapauksessa pumpulla saman verran kuin korvaava polttoaine eli perinteinen diesel. Niin kauan kuin biodieselin kysyntä ylittää tuotantokapasiteetin, biodiesel on todennäköisesti jopa kalliimpaa kuin fossiilinen serkkunsa, koska niukan tarjonnan takia biodieselillä tullaan rahastamaan ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan puhtaammasta ekologisesta omatunnosta. Lopputulos: biopolttoaineiden veroale menee puhtaaasti tuottajien katteeseen eli biodieselin kohdalla Suomessa kuolemaa tekevän metsäteollisuuden viimeiselle tulosriville.



    Biokaasulle käy maakasun rinnalla samalla tavalla. Hiukkaspäästöt ja metaanin moninkertainen kasvihuonevaikutus co2:een verratuna on sivuutettu kokonaan, eikä kaasun hiukkasvapaus tai metaanin kasvihuonevaikutukset paina pätkääkään. Dieseliä subventoidaan vain ja ainoastaan metsäteollisuuden ja kotimaisen biodieseltuotannon subventoimikseksi.



    LPG-kaasuautojen syrjiminen suomalaisessa verotuksessa on samanlaista protektionismia, jolla estetään Keski-Euroopassa yleisen vaihtoautokannan valuminen tänne ja varmistetaan, ettei biodieseltuotannolle tule olemaan varteenotettavaa kilpailua. Lopputulos: suomalaiset ajavat jatkossakin kalliilla autoilla kalliita kilometrejä.



    Olen erittäin vahvasti harkinnut maa(bio)kaasuauton ostamista Saksasta. Nyt pistää taas miettimään, ei taida uskaltaa.



    Jos todellisuudessa haluttaisiin edistää ympäristöystävällistä autoilua valtion linja olisi täysin eri kuin nyt.



    Tämä on käsittämätön maa... :frowning:

      
  • Kalle Jokinen esitti 11.3.2010. tällaisen kysymyksen eduskunnassa:



    Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,

    että ympäristövero peritään osana polttoaineen

    hintaa, jolloin kuluttaja maksaa

    autonkäytöstään kulkuneuvon todellisen

    käyttömäärän ja ympäristökuormituksen

    mukaan?




    Näin Katainen 6.4.2010. mm. vastasi:



    Liikenteen verotus on kokonaisuus, jossa ohjausvaikutus

    kohdistuu sekä ajoneuvon hankintaan, hallintaan

    että käyttöön, ja luopumalla ajoneuvoverosta menetettäisiin

    keskeinen liikenteen ohjauselementti.

    Jos ajoneuvovero siirrettäisiin polttoaineveroon,

    ajoneuvoveron ohjausvaikutuksen säilyminen

    olisi epätodennäköistä, koska liikennesuoritteiden

    kasvu ei ole vähentynyt. Hyöty on saatu

    nimenomaisesti liikennevälineiden energiatehokkuuden

    parantumisesta, mihin vaikuttaa

    omalta osaltaan myös energiatehokkaita ajoneuvoja

    suosiva ajoneuvoveron perusvero. Myös

    ajoneuvoveroon kuuluvaa käyttövoimaveroa on

    tarkoitus kehittää vähäpäästöisyyttä tukevaksi

    porrastamalla vero eri käyttövoimatekniikoille,

    jolloin esimerkiksi diesel- ja sähköautoille olisi

    omat käyttövoimaverotasonsa.




    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=utppdf&${BASE}=utppdf&${THWIDS}=0.11/1273052411_336578&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

      
  • Hyöty on saatu nimenomaisesti liikennevälineiden energiatehokkuuden parantumisesta, mihin vaikuttaa omalta osaltaan myös energiatehokkaita ajoneuvoja suosiva ajoneuvoveron perusvero.




    Nimenomaan näinhän se menee.



    Kuljettajien taloudelliseen ajotapaan ei ole pakkoa, ei ole lohkolämmitinpakkoa, eikä myöskään pakkoa siihen että alle kilomterin matkat pitäisi kävellä. Nykykäytäntö verouudistusten jälkeen on suht. kivuton kaikille muille paitsi niille jotka haluavat kokea autollaan liikenteen sijaan elämyksiä.



    Tällä tarkoitan sitä että perustason "kuluttaja maksaa

    autonkäytöstään kulkuneuvon todellisen käyttömäärän ja ympäristökuormituksen mukaan"
    ja perustason ylittävästä kulutuksesta maksetaan sitten extraa, eli veromätkyjä. Raskaalla ajotavalla kulutetaan enemmän, eli silloin myös maksetaan samasta matkasta bensalaskussaan enemmän.



    En siis haluaisi maksaa nykyistä kalliimpaa polttoainetta siksi että peruskulutukseltaan korkean RangeRoverin tai MersuML:n tms. tehoversion saisi ostettua nykyistä halvemmalla.



      
  • En ole asiasta yhtään perillä mutta kommentoin silti, että joku biokaasun raskas verottaminen on kyllä aika perseestä. Vaikka sieltähän se biokaasukin taitaa tulla. Katainen alkaa varmaan verottamaan kohta aurinkoenergiaakin käyttäviä tahoja. Eipä sen puoleen, minkään polttoaineen veroja ei mielestäni pitäisi koskaan enää korottaa. Alkaa olla autoilu kohta rikkaiden huvia. Kun sinulla on rahaa niin saat tehdä mitä huvittaa. Saat saastuttaa ja savuttaa kunhan lompakko vaan kestää, vaikkei sille toiminnalle mitään tarvetta olisikaan. Sitten joku köyhä ei pääse maalle omalla autollaan edes mummoaan morjestamaan, kun se käy liikaa lompakon päälle. Samaan aikaan äveriäs henkilö kuljettaa mummonsa Miamiin kesämökillensä omalla suihkarillaan ja tuhoaa napajäätikköä miljoona kertaa enemmän kuin köyhä koko elämänsä aikana kykenee tekemään.

      
  • Toivottavasti polttoaineverouudistuksessa huomioidaan myös moottorihuviveneiden päästöt ja määrätään sen mukainen polttoainevero.



    Jo aikaisemmin olisi pitänyt kaikista 5hv suuremmista moottorihuviveneistä periä ajoneuvovero. Nythän sen voi hoitaa polttoaineverossa.

    Varsinkin huviveneet voisivat hyvinkin olla sähkökäyttöisiä tai hybridejä.

      
  • Verottamalla maailma pelastuu!



    Penteles:

    Toivottavasti polttoaineverouudistuksessa huomioidaan myös moottorihuviveneiden päästöt ja määrätään sen mukainen polttoainevero.




    Juu, ehdottomasti! Ja tietysti myös huvi-ilmailukaluston polttoaineet verolle, jos ei vielä ole. Nestekaasuun ainakin kuumailmapalloveroa kunnolla, sitä kun ei tahdo kovin paljoa saada kulumaan. No tietysti mönkijöille ja moottorikelkoille erillinen haittavero bensaveron lisäksi. Ruohonleikkureille ympäristöveron lisäksi myös äänisaastevero, kuten tietysti myös 2-tahtimopoille. Mitäs muita polttoaineen tuhlaajia ja ilmanpilaajia niitä olikaan? No ylipäätään kaikki harrastukset, joihin joutuu kulkemaan jollain moottorikulkuneuvolla. Ja eduskuntaan tarpeettoman paskanjauhamisen vero heti!

      
  • FARwd:

    Ruohonleikkureille ympäristöveron lisäksi myös äänisaastevero, kuten tietysti myös 2-tahtimopoille.




    Hiljaisempia ruohonleikkureita myydään Joutsen-ympäristömerkillä (esim. Stigan valikoimassa ), mutta ne ovat vähän kalliimpia kuin ne leikkurit jotka tehdään halvalla.



    2-tahtimopot öljypakokaasuineen ovat muuten todella harmittavia silloin kun on juoksulenkillä ja sellainen ajaa ohi.



    Nastarenkaat olisivat hyvä verotuskohde. Ohjausta tarvittaisiin koska vaikuttaa siltä että ainakaan Opel-autokaupassa ei kitkarenkaita haluta myydä uuden auton mukana. Kerran minulle on tarjottu kitkojen osalta eioota ja kahdesti äitini on tullut nastojen kanssa kaupasta vaikka halusi kitkat.

      
  • lawnmover:

    Kerran minulle on tarjottu kitkojen osalta eioota ja kahdesti äitini on tullut nastojen kanssa kaupasta vaikka halusi kitkat.




    Onneksi kaupassa oli asiantuntemusta enemmän kuin asiakkaalla.

      
  • FARwd:

    lawnmover:
    Kerran minulle on tarjottu kitkojen osalta eioota ja kahdesti äitini on tullut nastojen kanssa kaupasta vaikka halusi kitkat.


    Onneksi kaupassa oli asiantuntemusta enemmän kuin asiakkaalla.




    Kerrottakoon että 80-lätkäläisenä opettelin ajamaan, siis autoiluni pari ensimmäistä talvea, autolla jossa oli nastoittamattomat nastarenkaat, ei siis kitkat. Autona oli 2-litrainen takaveto.



    Äitini osalta päätelmäsi oli kyllä oikea koska hän on ajotavoiltaan pelottava kuljettaja. Toisaalta ajotapa yleensä sovitetaan jollakin aikavälillä auton ominaisuuksien mukaisiksi.



    Itse en kuitenkaan tarvitse nastoja vaikka autossani sellaiset on. Kehtaan sovittaa ajonopeuteni olosuhteiden mukaisiksi vaikka se tarkoittaisi että silloin joku ajaisi nelivetoisella nastarengasautolla ohi.

      
  • Käyttövoimavero muuttuu, bensan hinta pysyy samana, diesel kallistuu hieman (0,08 €/l ?).



    "Uudistus alentaisi sähköautojen käyttövoimaveroa keskimäärin 77 prosenttia, dieselhybridin 27 prosenttia ja bensiinihybridin yli 90 prosenttia."



    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010074123



    Onkohan käyttövoimavero sama hybridille ja plug-in hybridille? Plug-in hybridillä kun voi ajaa lyhyitä matkoja pelkällä sähköllä.

      
  • Missä dieselhybridi?

    image

      
  • Hallituksen esityksessä eduskunnalle sanotaan henkilöautojen käyttövoimaverosta mm. näin:



    "Käyttövoimaveroon ehdotettavat muutokset alentaisivat dieselkäyttöisten henkilöautojen käyttövoimaveroa keskimäärin 18 prosenttia. Sähkökäyttöisten henkilöautojen käyttövoimavero alenisi keskimäärin 77 prosenttia, ladattavan dieselhybridin vero 27 prosenttia ja ladattavan bensiinihybridin vero yli 90 prosenttia. Kokonaismassalta 2 100 kilogrammaa olevan henkilöauton käyttövoimavero on nykyisin 514 euroa. Ehdotetun muutoksen mukaan käyttövoimavero alenisi dieselkäyttöisellä autolla 422 euroon, dieselkäyttöisellä ladattavalla hybridiautolla 377 euroon ja bensiinikäyttöisellä ladattavalla hybridiautolla 40 euroon. Vastaavasti kokonaismassaltaan 1 400 kilogrammaa painavan täyssähköauton käyttövoimavero laskisi nykyisestä 342 eurosta 79 euroon".



    Ladattavan bensiinihybridin käyttövoimavero laskisi hurjasti.

      
  • Kun uusi polttoaineverotus (hallituksen ehdotus) nostaa dieselin hintaa noin 8 senttiä/l ja bensiinin hinta pysyy ehdotuksessa samana ja samalla käyttövoimavero kokonaismassaltaan 1400 kg painavalle ladattavalle diesel-hybridille tulee olemaan 377 euroa/a ja vastaavasti ladattavalle bensiini-hybridille 40 euroa/a, niin voisi kuvitella että ladattavien hybridien markkinat tulevaisuuden Suomessa on ladattavissa bensiinihybrideissä.



    Onhan niin että jos päivän ajot (esim. ajo työpaikalle ja kotiin) pystyy ajamaan pelkästään sähköllä, niin molempien kohdalla polttoaine kustannus on 0 euroa. Dieselin omistaja maksaa 377 euroa/a ja bensiini-hybridin omistaja 40 euroa/a. Viikonloppumatkoilla esim. mökille joutuu useimmat turvautumaan polttomoottorin apuun.



    Polttoaineen halvimmat hinnat 20.8.2010. olivat polttoaine.netin mukaan:



    Bensiini 95: 1,350 euroa/l.

    Diesel: 1,354 euroa/l.



    Tämä siis ennen 8 sentin dieselin hinnankorotusta. :smile:





    MB kehittää sekä diesel- että bensiini-hybridejä.



    VW on jo kertonut että panostavat bensiini-hybrideihin, koska bensiinimoottori on halvempi tehdä kuin päästöiltään puhdas dieselmoottori.



    Sen sijaan PSA on kertonut panostavansa diesel-hybrideihin, koska taajamissa ajetaan pääasiassa sähköllä ja maanteillä polttomoottorilla, jolloin diesel on energiatehokkaampi.



    Tulevaisuus hybridien osalta on mielenkiintoinen. Jo parin-kolmen vuoden kuluttua varmaan tiedämme paremmin mihin suuntaan tulemme menemään näiden hybridien kanssa.



    Sen jälkeen alkaakin tulla jo varteenotettavampia sähköautoja markkinoille.

      
  • Taisi edellä tulla painovirhe dieselin hintaan, epäilen että hinta pitäisi olla 30c alempi.



    No, edullisuuden ratkaisee toki sekin, onko hybridi ladattava vai ei ja paljonko pienempi kulutus diesel-hybridillä on (käytännön ajossa, ei mikään eu-mittaus).



    Nykyisillä hybrideillä harvat pääsee töihin pelkällä sähköllä ja talvella on sitten lämmityskysymys.

      
  • Noissa veroissa on kyse ladattavista hybrideistä.



    Dieselin hintaan tuli näppäilyvirhe, piti olla 1,054 euroa/l.

      
  • Tässä ote hallituksen esityksestä Eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi:



    Käyttövoimaveron perusongelmana on keskimääräisyys eli se, että vero toimii oikein vain tietyllä vuosittaisella ajosuoritteella ja tietyllä keskimääräisellä polttoaineen kulutuksella. Lopullisia käyttövoimaveron tasoja määriteltäessä olisi kohtuullista käyttää erilaisia ajosuoritteita eri ajoneuvotyypeille. Akkusähköautojen toimintamatka on rajoitettu, ja tämä rajoittaa käytännössä ajokilometrien karttumista. Dieselautoilla taas ajetaan keskimäärin enemmän kuin muilla autotyypeillä.

    Henkilöautojen käyttövoimaveroa ehdotetaan alennettavaksi keskimäärin noin 18 prosenttia dieselöljyn polttoaineveron kahdeksan sentin suuruisesta korotuksesta aiheutuvan käyttökustannusten nousun tasaamiseksi. Lisäksi täyssähköautoille ja ulkoisesta lähteestä ladattaville hybridiautoille ehdotetaan säädettäväksi yksilölliset käyttövoimaveron tasot. Käyttövoimaveron tasot määritettäisiin objektiivisella ja tekniikkaneutraalilla laskentamallilla, jossa otettaisiin huomioon kullakin käyttövoimalla käytettävien ajoneuvojen keskimääräinen vuotuinen ajosuorite, ajoneuvojen keskimääräinen polttoaineen tai energian kulutus, polttoaineen käytöstä syntyvät hiilidioksidi- ja lähipäästöt sekä polttoaineista ja sähköstä kannettava laskennallinen liikennepolttoaineen vero. Koska dieselöljyn, kaasujen ja sähkön energiaverot jäisivät laskennallista tasoa alemmiksi, käyttövoimaverona kannettaisiin laskennallisen ja tosiasiallisen energiaveron erotus.

    Keskimääräisenä vuotuisena ajosuoritteena käytettäisiin dieselautolla ja ladattavalla dieselkäyttöisellä hybridiautolla 25 000 kilometriä. Täyssähköautoilla voidaan nykytekniikalla ajaa yhdellä latauksella enintään noin 100—200 kilometriä ja akun lataaminen kestää useita tunteja. Ajoneuvojen käyttösäde on rajattu ja sähköautot soveltuvatkin nykyisin parhaiten kaupunkikäyttöön tai muuhun lyhyehköjen matkojen ajoon. Tämän vuoksi täyssähköautojen keskimääräisessä vuotuisessa ajosuoritteessa otettaisiin huomioon ajoneuvon käyttöä koskevat tekniset rajoitukset ja keskimääräisenä ajosuoritteena käytettäisiin tässä vaiheessa 10 000 kilometriä vuodessa. Muiden käyttövoimavaihtoehtojen ajosuoritteena käytettäisiin 17 000 kilometriä vuodessa. Ladattavien hybridiautojen käyttö- voimaveron laskennassa käytettäisiin sähköllä ajettavana keskimääräisenä vuosisuoritteena 5 000 kilometriä, koska niiden akkukapasiteetti mahdollistaa yhdellä latauskerralla vain muutaman kymmenen kilometrin ajon.

    Keskimääräisenä polttoaineen kulutuksena käytettäisiin dieselautoilla 6,5 litraa sadalla kilometrillä, mikä vastaa hiilidioksidipäästöä 173 grammaa kilometrillä. Täyssähköautoilla ja ladattavilla hybridiautoilla keskimääräisenä energiankulutuksena käytettäisiin laskennassa 0,2 kilowattituntia kilometrillä. Keskimääräisenä kokonaismassana käytettäisiin laskelmissa 2 100 kilogrammaa lukuun ottamatta täyssähköautoja, joiden keskimääräisenä kokonaismassana käytettäisiin tässä vaiheessa 1 400 kilogrammaa, koska alkuvaiheessa tarjonnan arvellaan kohdistuvan pienempiin ja kevyempiin sähköautoihin.



    Käyttövoimaveroon ehdotettavat muutokset alentaisivat dieselkäyttöisten henkilöautojen käyttövoimaveroa keskimäärin 18 prosenttia. Sähkökäyttöisten henkilöautojen käyttövoimavero alenisi keskimäärin 77 prosenttia, ladattavan dieselhybridin vero 27 prosenttia ja ladattavan bensiinihybridin vero yli 90 prosenttia. Kokonaismassalta 2 100 kilogrammaa olevan henkilöauton käyttövoimavero on nykyisin 514 euroa. Ehdotetun muutoksen mukaan käyttövoimavero alenisi dieselkäyttöisellä autolla 422 euroon, dieselkäyttöisellä ladattavalla hybridiautolla 377 euroon ja bensiinikäyttöisellä ladattavalla hybridiautolla 40 euroon. Vastaavasti kokonaismassaltaan 1 400 kilogrammaa painavan täyssähköauton käyttövoimavero laskisi nykyisestä 342 eurosta 79 euroon.



    Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

    Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2011 alusta edellyttäen, että komissio myöntää ehdotetuille muutoksille tarvittavat

    valtiontukiluvat. Fossiilisen dieselöljyn veronkorotusta sovellettaisiin kuitenkin vasta vuoden 2012 alusta. Henkilö- ja kuormaautojen käyttövoimaveron alennus toteutuisi vastaavasti täysimääräisenä vasta vuonna 2012. Kaasu- ja sähkökäyttöisten henkilöautojen käyttövoimaveron muutokset toteutuisivat vasta vuonna 2013.

      
  • Dieselautojen käyttö kallistuu paljon ajaville.



    http://www.autoliitto.fi/?x20043=4288972

      
  • Samasta asiasta kirjoittaa Talouselämä. Polttoaineiden hintasuhteetkaan eivät taas oikein dieseleitä suosi.www.talouselama.fi/uutiset/article563334.ece

      
  • Kävin viime viikolla Espanjassa. Moottoritien varressa Barcelonasta etelään oli useita tankkauspaikkoja joissa dieseli ja 95e oli samanhintaista, noin 1,27 - 1.30e/L.

    Jostain syystä minulla on ollut sellainen käsitys, että EU:ssa ollaan päätetty polttoaineiden verot ja tästä syystä Suomi ei voi sooloilla veroilla.

    Miten Espanjassa bensiinin hinta voi olla EU veroilla 20c halvempaa kuin Suomessa?

    Mikä selittää sen, että Suomessa dieselin hinta ampuisi reilusti bensiinin hinnan yläpuolelle, jos verokohtelu olisi samanlaista? Etelä-Euroopan maissa dieselin kulutus on varmasti bensiiniä suurempaa joten alhainen hinta ei voine selittyä vähäisellä kysynnällä.

      
  • Penteles:

    Polttoainevero porrastetaan hiilipäästöjen mukaan ensi vuoden alusta alkaen.

    Ajatus on, että mitä puhtaampaa polttoaine on, sitä huokeampaa on verotus.

    Bensiinivero jää ennalleen ja muut polttoaineet on suhteutettu bensiiniveroon.
    Nykytasosta etenkin maa- ja biokaasun mutta myös dieselin hinta nousisi. Etanolin ja autoissa käytettävän sähkön verotus kevenisi.




    Hypoteettinen kysymys polttoaineverotuksesta: Siirtyisikö polttoainevero veteen, jos sitä voisi käyttää autoissa polttoaineena. Oletuksen mukaan yhteiskunnan verotulot eivät saisi laskea.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit