Karrette: Olennaista asiassa on se esiintyykö jäätä omilla ajoreiteillä merkittävää määrää, vaiko ainoastaan satunnaisesti
Kuljettajalle olennaista on se, että nastarenkaan heikko kohta on talven helpoin ajokeli. Kitkarenkaan heikko kohta on talven vaikein ajokeli.
Karrette: En osaa sanoa miten se oikeasti on, mutta aika heikkoja nastarenkaitakin on näkynyt autoissa kauppojen parkkiruuduissa
Ei sinun tarvitsekaan, kun VTT sanoi jo:
"Tutkimustulosten mukaan kitkarenkaat ovat keskimäärin huonokuntoisempia kuin nastarenkaat. Niissä on vähemmän urasyvyyttä ja rengaspaineet ovat enemmän pielessä"
[automaattinen_mainos] Karrette: Jotkut voivat siis tarvita nastoja ihan heidän ajotaitopuutteidensa vuoksi
Älä viitsi. Ei ajotaitoa voi ostaa autokaupasta eikä rengaskaupasta.
Quu: Jarrutusmatkaan vaikuttava olennainen osuus on renkailla etenkin talvella.
Totta kai jarrutusmatka on tärkeä, mutta se on vain osatotuus. Jarrutusmatka (samassa kelissä) alkaa pidentyä heti kun uudet renkaat alkavat kulua. Jos absoluuttinen pito vaikkapa jarrutusmatkalla mitattuna olisi nastarenkaan perustelu, silloin nastarengas pitäisi vaihtaa uuteen viimeistään sen kuluttua uuden kitkarenkaan tasoiseksi.
Vaihtelevissa talvikeleissä kuljettaja joutuu joka tapauksessa tottumaan muuttuvaan jarrutusmatkaan ja kaarrepitoon. Siksi absoluuttista jarrutusmatkan pituutta ja pujottelun luiston rajanopeutta olennaisempaa on tapa, jolla rengas nuo rajansa kommunikoi ja kuinka se käyttäytyy luiston rajalla ja sen ylittämisen jälkeen.
En minä ainakaan osaisi laskea aamulla töihin lähtiessä ilmoitetun kitkakertoimen perusteella sopivia turvavälejä ja kaarrenopeuksia? Siksi joudun tekemään oman kokeellisen arvioni jokaiselle talvipäivälle ja myös uusimaan sen arvioni ainakin nähdessäni kelin selvästi muuttuvan kesken ajomatkan.
[automaattinen_mainos]
Hieman vähäisempikin loogisesti samanlaisena säilyvä pito on amatöörikuskille helpompi hallita kuin maksimaalinen pito, joka vaihtelee voimakkaasti, jonka raja on äkkinäinen ja jonka ylittämisen jälkeen renkaan ohjautuvuus muuttuu olennaisesti.
Tämä arvaamattomuus on ollut minun syyni ajaa nastoilla. En ole löytänyt kitkarengasta, joka luistaa oikein. Argumenttiini on saattanut tulla ContiViking 7:n kokoinen aukko löydettyäni jo kaksi uutena varsin hyvää nastarengasmallia, jotka kahden talven jälkeen luistavat väärin?
Ajakaa millä haluatte, minä vaihda koko rengaspaletin 2-3 v välein vaihtaessani auton uuteen ja talvirenkaissa on ehdottomasti nastat.
Mitään verolisiä en autoilijana tule kannattamaan.
Liikenteessä ja myynnissä näkyy oleva paljon autoja joiden arvo alittaa jo kunnollisen rengassarjan hinnan.
Nyt kun oma rengastus on kunnossa, minulle suurin riski on mahdolliset kitkarenkailla päälle suistuvat viherpeipot.
VTT sanoi myös:
"Onnettomuuksiin joutuvat kitkarengaskuskit syyllistyvät tutkimuksen mukaan myös useammin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h:n ylinopeuksiin kuin nastarenkaita käyttävät."
740: "Ei ajotaitoa voi ostaa autokaupasta eikä rengaskaupasta."
[automaattinen_mainos]
Taloudellisen ajon kursseja mainostetaan sillä että lyhyellä ajo-opetuksella polttoaineen kulutuksesta saa 10 % pois -pelkällä kuljettajakoulutuksella! Kyllä ajotaitoa voi ostaa kaupasta.
Minulle joka tapauksessa nastarengas ½ vuodesta on ikävä ajatus, eli ajan tilannenopeutta (TLL 23§) jos tie on jäinen.
Keskustelu vie minulta turhan paljon aikaa, ja uskon että lähes kaikki on tullut sanottua. Ohiajomelunmittaus -artikkelia (se mikä EU-tarrassa ilmoitetaan) odotan TM:ltä, saa nähdä tuleeko sellaista.
Ei ole vielä niin huonoa keliä ollut, että olisi tarvinnut ottaa rohkaisuryyppy ennen liikenteeseen lähtöä kitkarenkailla.
Tuosta IS:n jutusta ei käy ilmi koska kitkarenkaiden kuluneisuutta on tarkasteltu. On eri asia onko ne katsottu vaihtokuntoisiksi juhannuksena vai pääsiäisenä. Itse ainakin jätän ne keväällä pyörimään alle kun pintaa on noin 4-5mm ja on selvää ettei niitä kannata seuraavaksi sesonkiksi säästää.
Loppukesästä hetkeksi alle kesärenkaat ja pakkasten koittaessa uudet kitkat.
Samoilla linjoilla ollaan, normaalisti kolmannen talven jälkeen kitkat yleensä jää alle juhannukseen saakka ja sitten varsinaiset kesärenkaat alle (kun tietkin ovat sopivasti siloittuneet talven jäljiltä).
Itse ole ajanut tämän vuosituhannen suurimmaksi osaksi kitkoilla täällä Oulun korvilla ja Kainuussa (kakkosautossa on yleensä ollut nastat, koska kestävät vähäisillä kilometreillä pidempään ts. kitkat kovettuvat oman kokemuksen jälkeen kolmen talven jälkeen niin että vaikka pintaa olisi niin pitoa ei).
Nyt kun auto vaihtui lataushybridistä tuontidieseliin ja mukana tuli 2 rengassarjaa (huonot kesäkumit joista yksi räjähti jo heinäkuussa jonka jälkeen alla ovat pyörineet keskieuroopan kitkat...), niin noiden loppuunajettujen kesäkumien tilalle tulee Conti VC7, ja keväällä alle ensin nuo keskieuroopankitkat kun niissä vielä pintaa on ja kunhan tiet ovat siloittuneet niin sitten varsinaiset kesägummit. Toki tämä vaatii hieman viitseliäisyyttä mutta kun sattuu olemaan 3 vannesarjaa niin voi pelata kelien mukaan.
740 GLE: "Jos absoluuttinen pito vaikkapa jarrutusmatkalla mitattuna olisi nastarenkaan perustelu, silloin nastarengas pitäisi vaihtaa uuteen viimeistään sen kuluttua uuden kitkarenkaan tasoiseksi."
Säilyttääkö kitkarengas saman jarrutusmatkan koko elinkaarensa.
Minulla on ollut sellainen käsitys että kitkarenkaista jarrutuspito haihtuu nopeammin kuin nastarenkaissa.
Taisin olla hiukan hakoteillä
[automaattinen_mainos]
Ruotsin VTI:n vuoden 2015 testeissä aivan uusilla kitkarenkailla jarrutusmatka oli jäisellä pinnalla keskimäärin 31 prosenttia pidempi kuin aivan uusilla nastarenkailla.
Kun nastarenkaat kuluivat, kasvoi niiden jarrutusmatka jäisellä pinnalla 38 prosenttia uusiin nastarenkaisiin verrattuna. Kuluneisiin kitkarenkaisiin verrattuna jarrutusmatkassa oli enää kahdeksan prosentin ero.
Karrette hyvä, mielestäni vastaan kysymykseesi, mutta näyttää siltä, että kysymyksesi muuttuu koko ajan? Avaatko vähän tätä logiikkaasi, joka on sitaatteja yllä käymästämme keskustelusta:
Karrette: Koomista siinä oli mielikuva siitä että nastattomat ”pohjoismaiset talvirenkaat” olisivat lähempänä kesärenkaita kuin nastarenkaita, tai voisi luulla että ovat huonompia kun 4-5 mm asti kuluneet 7 vuotta vanhat nastarenkaat
740 GLE vastaa: Vaarallinen on sen sijaan se tutkimusten osoittama todellisuus, että nimenomaan kitkarenkaat ajetaan pinnaltaan loppuun. Nastoilla ajavalle kuluneen talvirenkaan heikkous näyttää jostain syystä paljastuvan aiemmin kuin kitkailijalle
Karrette: En osaa sanoa miten se oikeasti on, mutta aika heikkoja nastarenkaitakin on näkynyt autoissa kauppojen parkkiruuduissa
[automaattinen_mainos]
740 GLE täydentää linkin: Ei sinun tarvitsekaan, kun VTT sanoi jo:
Karrette ei vaan näytä löytävän kysymäänsä renkaiden käyttötavan pihviä vieläkään:
"kitkarengaskuskit syyllistyvät tutkimuksen mukaan myös useammin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h:n ylinopeuksiin kuin nastarenkaita käyttävä"
[automaattinen_mainos]
Minusta näyttää siltä, että sinä yritit vedota loppuun ajettujen nastarenkaiden aiheuttamaan valheelliseen turvallisuudentunteeseen, mutta VTT:n tutkimus osoittikin asian olevan käytännössä juuri toisin päin, eli juurikin kitkat näyttäisi olevan tapana ajaa aivan loppuun saakka, ja vieläpä rengaspaineita tarkistamatta. Nyt sitten et pysty myöntämään aiempaa arviotasi virheelliseksi, vaan vaihdat puheenaihetta.
P.S. voit myös lakata syyttämästä ensimmäisillä ja viimeisillä liukkailla kesärenkailla ajamisesta. Syynkin olen sinulle jo kertonut.
P.P.S. mistä rengaskaupasta ostit taloudellisen ajon kurssin?
Vital: Olen todellakin sitä mieltä, että nastarenkaat on kiellettävä tänään. Eli yhtään kilometriä enää.
Olen tulossa samalle kannalle. Asiassa on niin paljon mutua ja väärin tulkittua tutkimustietoa, että olisi syytä selvittää asia kokeellisesti.
Vielä parempi tietenkin olisi, jos myös suolaaminen kiellettäisiin samalla.
Vital: Katsoin vatupassilla uuden tien pintaa kahden kuukauden nastarenkaiden ajon jälkeen. Lähes kaksi senttiä oli ura syvyys.
[automaattinen_mainos]Kuinka suuri osa vajoamasta oli
En ole varsinaisesti kysymässä mitään. Vastaukset löysin omiin arveluihini jo kauan sitten. Se jäi silloin harmittamaan ettei ollut ketään jolta olisi voinut kysyä kokemuksia, mutta Teknikens Värld on mm. ollut objektiivinen tiedontarjoaja. Kesällä kitkarenkailla ajavat ovat huonoja vastaajia koska sen tietää vähäisemmälläkin etsinnällä että kitkarenkaat ovat talvirenkaita jne. Kaikkea kun voi tehdä ilman että välttämättä tietää mikä on oikein ja mikä amatöörimäistä.
Voit myös lakata syyttämästä ensimmäisillä ja viimeisillä liukkailla kesärenkailla ajamisesta.
En tullut ajatelleeksi että syyllistin ketään. En siis enää itse ole ottanut riskiä ajamalla kesärenkailla talviolosuhteissa, ja se on kitkarenkaiden yksi hyvistä ominaisuuksista. Jos se niin sanotusti "kalahti", niin ehkä sitä kannattaa pohtia enemmän. Jos ei kalahtanut, niin toisen tekemä asia ei ole sinulta pois.
[automaattinen_mainos]
Vaan enää en viitsi tulla katsomaan jäiköhän jokin asia kesken. Tämänkaltaiset keskustelut kun voivat kestää vuosia ihan vain toisen kaipaaman ajanvietteen vuoksi, enkä tarkoita että se koskisi vain keskustelupalstoja.
Jokeri: Tuosta IS:n jutusta ei käy ilmi koska kitkarenkaiden kuluneisuutta on tarkasteltu. On eri asia onko ne katsottu vaihtokuntoisiksi juhannuksena vai pääsiäisenä.
Alkuperäinen lehtien referoima tutkimus löytyy tuolta:
Tutkimus perustuu todellisen liikenteen onnettomuustilastoihin, joka rajattiin marraskuusta maaliskuuhun tapahtuneisiin kolareihin ja henkilö- ja pakettiautoihin, joissa nasta- ja kitkarenkaan välinen valintatilanne on realistinen (kappale 2. tutkimusmenetelmä).
[automaattinen_mainos] Jokeri: Itse ainakin jätän ne keväällä pyörimään alle kun pintaa on noin 4-5mm ja on selvää ettei niitä kannata seuraavaksi sesonkiksi säästää.
Täysin ymmärrettävää, mutta kannattaa olla varovainen. Kitkarengas(kin) kuluu kesän ensimmäisinä karkeimpian viikkoina nopeasti, joten lähtiessä 4-millinen rengas alkaa hyvin pian vaatia nopeuden alentamista sateessa vesiliirtoriskin vuoksi.
Quu: Säilyttääkö kitkarengas saman jarrutusmatkan koko elinkaarensa.
Ei tietenkään, ja oman kolmen merkin nastakokemukseni perusteella oletan, ettei edes ole olemassa mitään yhtä ainoaa kulumistrendiä, joka pätee kummallekin rengastyypille. Kokemuksesta tiedän, että Hankookin ja Nokian 9:n pito romahtaa nastojen painuessa renkaaseen kulumisen myötä. Conti IceContact näyttää pysyvän piikkirenkaana silloin kun puolet laillisesta kulumasta on käytetty, ja saattaahan kitkarenkaassakin olla vastaavia epäjatkuvuuksia?
[automaattinen_mainos]
Pointtini on kuitenkin siinä, että jos jarrutusmatka on rengasvalinnan perustelu, niin silloin talvirenkaat pitää vaihtaa erittäin usein.
740 oma päätelmä:
Näissä rengaskeskusteluissa tulee niin paljon omaa mielipidettä ("riittävän hyvä minulle pitää olla riittävän hyvä myös muille") objektiivisten havaintojen (havaitsin renkaassa A ongelman B ja edun C), että ainoa tapa ymmärtää mistä on kyse näyttää olevan kokeilla kumpaakin.
Kitkarenkaiden testivoittaja ContiViking 7 on nyt tilattu ja asennetaan vanteille kunhan ehdin kiikuttaa vanhat kiekot pajalle.
[automaattinen_mainos]
Olen silti hieman pettynyt, koska jostain syystä en tunne itseäni paremmaksi kuskiksi kuin viime perjantaina, eikä sädekehäni valitettavasti kiillä yhtään vastuuntuntoisempana kuin ennenkään. Alkaakohan se vaikutus vasta sitten, kun ne renkaat on vaihdettu alle?
Kun lähdin ympärivuoden viidenjälkeen ajamaa 130 km raskaanliikenteen sekaan nelostielle, keliä ei pystynyt valitsemaan, mutta renkaiden ja valojen arvon tajusi äkkiä. Pöllyävä pakkaslumi on etenkin pimeällä on se pahin matkakumppani.
Se opin heti kitkarenkaista ettei ne ole turvallinen yhdistelmä mustanjään ja lumimyräkän kanssa.
Kesällä kitkarenkailla ajavat ovat huonoja vastaajia koska sen tietää vähäisemmälläkin etsinnällä että kitkarenkaat ovat talvirenkaita
Viittaamani VTT:n tutkimus pohjautuu todelliseen kolaritilastoon, josta suodatettiin talvella sattuneet tapaukset.
Tämänkaltaiset keskustelut kun voivat kestää vuosia ihan vain toisen kaipaaman ajanvietteen vuoksi
Saman olen huomannut itsekin. Autoistakin näkee paljon oman mielipiteen kauppaamista universaalina totuutena, mutta niistä sentään löytyy myös todellisia kokemuksia, joiden merkityksen omassa käytössään voi lukija arvioida itse.
[automaattinen_mainos]
Renkaista ei vastaavalla tavalla voi näköjään keskustella, joten ei tästä saa selvää kuin kokeilemalla itse.
Voikohan päätellä, että ContiVikingContact 7 olisi ominaisuuksiltaan samanlainen myös 235/55 R19 kokoisena?
Tässähän alkaa ihan tosissaan mietityttämään, josko tulevana talvena ottaisi kitkat alle.
Avittaakohan auton suurempi paino kitkarenkaiden jääpitoa vai eikö kitkoilla saa suurempaa massaa pysähtymään jäisellä tiellä lähellekään samalla erolla nastoihin nähden kuin testissä?
Teoriassa massa ei vaikuta hidastuvuuteen, käytännöstä ei tiedä?
Nastarenkaissa tunnetaan erilaisia rakenteita ja eri nastamääriä eri koko- ja kantavuusluokissa. Kitkarenkaassa ainakin nastamäärä on sama eri kokoisena, mutta muita erojahan siellä tietenkin voi olla?
Sitä vain mietin, että missä määrin yhdellä rengaskoolla saadut testitulokset kuvastavat saman rengasmallin eri kokojen ominaisuuksia. Eipä näytä viikinki 7 olevan saatavanakaan 235/55 R19 kokoisena. Continentalin nettisivut valikoivat viikinki 6 suositelluksi renkaaksi. Se on viime vuonna menestynyt TM:n testissä.
Samat renkaat erikokoisella autolla antaa eri tuloksen. Minulla oli alla uudet kotimaiset kitkat Swiftissäni ja yritin työpaikan kaarteessa karistaa perässä tulevan kaverini Corolla Verson, hänellä oli hieman kuluneemmat kitkat.
Swift oli äärirajoilla ja jatkuvassa pienessä sivuliussa, rakoa en saanut syntymään. Hän taas ei ollut liukkautta huomannutkaan.
Nyt katselen noita Kumhon kitkarenkaitani. Kiviä löytyy enemmän kuin testivoittajassa nastoja, enkä totisesti jaksa koukkia niitä pois.
Mitenkähän tuollainen mahtaa vaikuttaa teiden kulumiseen ja pitoon?
Trafi painottaa, että varman päälle pelaavan tai ajotaidoistaan hieman epävarman kuljettajan kannattaa liikenneturvallisuusnäkökulmasta katsottuna aina valita nastarenkaat.
Tuossa hyvä ohje selvästi keskustelun vähän kokemusta omaaville nimimerkeille.
Minulla on kyllä jo muutama vuosi ajokokemusta kertynyt, mutta olen aina ottanut nastat itsestään selvänä valintana.
Kun hain nykyisen autoni liikkeestä, oli jo talvirenkaiden aika, mutta ei vielä pakko. Olin tilannut nastat ja vanteet paikasta, josta olen hankkinut vaihtorenkaat jo pitkästi yli 10v ajan ja toin auton motaria pitkin kotiin kesärenkailla. Ja kun kävin vaihdattamassa nastat (Nokian hakka-SUV), niin oli pettymys lähteä ajamaan nastat rohisten, kun kesärenkailla oli tultu kuin sukkasillaan.
Todella tekisi mieli kokeilla kitkoja vaihteeksi, koska lähes 100% talvirengasajasta ajellaan paljaita asfaltteja.
Mutta aina kaihertaa ajatus, että kitkat eivät missään oloissa ole turvallisemmat kuin nastat, mutta joissain oloissa saattavat olla yhtä turvalliset.
"mutta olen aina ottanut nastat itsestään selvänä valintana."
Samoin minä, kunnes käyttööni tuli 10-vuotiailla, mutta ei loppuunkuluneilla Nokian kitkoilla varustettu auto. Ensimmäinen ajatus tietenkin oli että nuo kyllä lähtevät vaihtoon välittömästi, mutta talven tultua ne osoittautuivat aivan kelpo renkaiksi ja ikäisikseen aivan loistaviksi. Niistä innostuneena vaihdoin toiseenkin autooni alle kitkat, kun entiset nastarenkaat olivat vaihtoiässä. Välittömästi kaupasta pois ajaessani sain pettyä: Renkaat lipsahtelivat jäällä selvästi enemmän kuin uudet nastarenkaat olisivat tehneet.
Ajan kuluessa olen kuitenkin huomannut, että ainakin Nokialaisissa kitkarenkaissa pito säilyy vuosien kuluessa huomattavasti paremmin kuin Nokialaisissa nastarenkaissa. Kolme talvea ajetut nastarenkaat eivät käytännössä voita yhtään saman ikäisiä kitkarenkaita. Kitkarenkaiden pito itse asiassa vain paranee, kun ne hieman kuluvat. (Ehkä kumin ylin pintakerros on säilytyksessä kovettunut ja hioutuu pois?)
Huonoimmillaan (Nokian) kitkakumit, verrattuna nastarenkaisiin, ovatkin yllättäen olleet silloin, kun on 10 astetta lämmintä ja sataa vettä ja koivun oksia vaakasuoraan. Ne ovat siis ehdottomasti vain talvirenkaita ja sopivat kesäkeliin nastarenkaitakin huonommin.
Tuosta äskeisestä jäi tietenkin pois kitkarenkaiden "itsestäänselvät" hyvät ominaisuudet: Eli ne ovat hiljaisempia kuin nastarenkaat eivätkä hakkaa asfalttia jauhoksi, joka kuraa talvella kaikki paikat. (Hakatessaan asfalttia nastat kuluttavat tiet karkeiksi, äänekkäiksi ja uraisiksi, jolloin myös vesiliirron vaara kasvaa.)
740 GLE: Jokeri: Itse ainakin jätän ne keväällä pyörimään alle kun pintaa on noin 4-5mm ja on selvää ettei niitä kannata seuraavaksi sesonkiksi säästää. Täysin ymmärrettävää, mutta kannattaa olla varovainen. Kitkarengas(kin) kuluu kesän ensimmäisinä karkeimpian viikkoina nopeasti, joten lähtiessä 4-millinen rengas alkaa hyvin pian vaatia nopeuden alentamista sateessa vesiliirtoriskin vuoksi.
Kitkarenkaan vesiliirtoriski tulee ilmi jo länsirannikon talvessa.
Tuo VTT: tutkimus antaa tietenkin huonon kuvan nastattomista renkaista, mutta onko kuljettajan pöhlöily renkaan vika?
Paljon ajavat kolaroivat huonoilla renkailla, väärillä paineilla ja kännissä. Paljon ajavilla tietenkin riski kasvaa , mutta useimmiten kalusto on uudenpuoleista ja huolloissakin olisi kaiken järjen mukaan pitänyt poiketa. Outo yhtälö.
Quu2018 Kun nastarenkaat kuluivat, kasvoi niiden jarrutusmatka jäisellä pinnalla 38 prosenttia uusiin nastarenkaisiin verrattuna. Kuluneisiin kitkarenkaisiin verrattuna jarrutusmatkassa oli enää kahdeksan prosentin ero.
[automaattinen_mainos]
Tämänlaisia tuloksia muistan ennenkin kuulleeni. Nastaton säilyttää ominaisuutensa paremmin.
Lukija31722: Huonoimmillaan (Nokian) kitkakumit, verrattuna nastarenkaisiin, ovatkin yllättäen olleet silloin, kun on 10 astetta lämmintä ja sataa vettä ja koivun oksia vaakasuoraan. Ne ovat siis ehdottomasti vain talvirenkaita ja sopivat kesäkeliin nastarenkaitakin huonommin.
Uudessa rengastestissä Continentalin renkaat pysähtyivät märällä asfaltilla 80-0km/h samalle viivalle 39.1 metriin. Nastaversio oli testin toinen ja kitka voitti oman sarjansa. Mittauslämpötilasta en tiedä.
Quu2018: Tärkein jäi pois, karhentaa tienpinnan misä Kitkarengas pidon nappaa
Tuolle karhennukselle annetaan enemmän arvoa kuin mitä todellisuus on.
Yksi täyspitkä yhdistelmä hiertää telien kanssa risteyksistä nastojen "karhennukset" hetkessä pois. Ajoradalla parempi pito löytyy normaalissa lumipolanteisessa talvikelissä ajourien ulkopuolelta.
[automaattinen_mainos]
Juu lumimyräkässä niitä ajourien reunoja onkin helppo ajella, no ei ole ja juuri niissä tilanteissa niitä renkaita tarvitapa.
Kyllä märällä tiellä pärjää kesärenkaillakin, on muuten eletty sekin aika että ajettiin kesärenkailla koko talvi.
Jokeri: "Tuolle karhennukselle annetaan enemmän arvoa kuin mitä todellisuus on.
Yksi täyspitkä yhdistelmä hiertää telien kanssa risteyksistä nastojen ”karhennukset” hetkessä pois."
Sitten, kun niitä kiillottajia on enemmän, kuin karhentajia, saattaa syntyä ongelmia.
Mulla on tällä hetkellä varastossa odottamassa pari Keski-Euroopan talvea nähneet saksankitkat (pintaa 5-7 mm) talvivanteilla ja mietin kuumeisesti, uskaltaisiko niitä testata Suomen talvessa vai pitäisikö vaihtaa suosiolla oikeat talvirenkaat tilalle. Suurin osa mun talvikilometreistä tulee kuivalla tai kostealla asfaltilla ja tähän asti paras kompromissi on aina ollut nastarengas. Contin CVC7 antaa tasoitusta kunnon nastarenkaille enää vain jäällä, joten nyt voisi olla aika taas kokeilla kitkarenkaita. Keski-Euroopan kitkat olisivat asfaltilla ylivoimaiset, mutta edes niiden lumipitoon en oikein luota, jäästä puhumattakaan.
Omien kokemuksien perusteella nuo keskieuroopan kitkat toimivat ihan ok n. -5 asteeseen saakka, jonka jälkeen ne "kovettuvat" ja pysähtyvät lumella/jäällä ihan yhtähyvin kuin kesärengas, eli pulkkana mennään pitkälle...
Itse olen käyttänyt noita keskieuroopan kitkoja lähinnä keväällä "välikelin" renkaina, tai sitten kesärenkaina koska nopeusluokka noissa on yleensä yli 200kmh, eli siinä vaiheessa kun ei tarvitse enää perinteistä pohjoismaiden kitkarengasta (jota haluaa säästää seuraavalle talvelle), niin alle keskieuroopan kitkat ja ajelen niin kauan kunnes tiet ovat siloittuneet talven jäljiltä ja sitten vasta varsinaiset kesärenkaat alle.
Nuo keskieuroopan kitkat eivät ole mitenkään verrattavissa pohjoismaisiin kitkoihin, eli käytännössä ovat kesärenkaat joissa hieman pehmeämpi kumiseos ja eri kuvio (joka poistaa loskan paremmin kuin kesärengas).
Quu: Juu lumimyräkässä niitä ajourien reunoja onkin helppo ajella, no ei ole
No on, kunhan ei aja lyhytakselivälistä etuvetoista kiikkulautaa. Eihän polanneuria edes näe lumimyrskyssä. Ei tosin ole tarpeenkaan, koska ei niillä ole ajamisen kannalta käytännön merkitystä.
Quu: juuri niissä tilanteissa niitä renkaita tarvitapa
Hyviä renkaita kyllä, mutta lumimyräkkä ei ole nastarenkaan hankinnan perustelu.
Karrette: Olennaista asiassa on se esiintyykö jäätä omilla ajoreiteillä merkittävää määrää, vaiko ainoastaan satunnaisesti
Kuljettajalle olennaista on se, että nastarenkaan heikko kohta on talven helpoin ajokeli. Kitkarenkaan heikko kohta on talven vaikein ajokeli.
Karrette: En osaa sanoa miten se oikeasti on, mutta aika heikkoja nastarenkaitakin on näkynyt autoissa kauppojen parkkiruuduissa
Ei sinun tarvitsekaan, kun VTT sanoi jo:
https://www.is.fi/autot/art-2000000892235.html
"Tutkimustulosten mukaan kitkarenkaat ovat keskimäärin huonokuntoisempia kuin nastarenkaat. Niissä on vähemmän urasyvyyttä ja rengaspaineet ovat enemmän pielessä"
[automaattinen_mainos]
Karrette: Jotkut voivat siis tarvita nastoja ihan heidän ajotaitopuutteidensa vuoksi
Älä viitsi. Ei ajotaitoa voi ostaa autokaupasta eikä rengaskaupasta.
Quu: Jarrutusmatkaan vaikuttava olennainen osuus on renkailla etenkin talvella.
Totta kai jarrutusmatka on tärkeä, mutta se on vain osatotuus. Jarrutusmatka (samassa kelissä) alkaa pidentyä heti kun uudet renkaat alkavat kulua. Jos absoluuttinen pito vaikkapa jarrutusmatkalla mitattuna olisi nastarenkaan perustelu, silloin nastarengas pitäisi vaihtaa uuteen viimeistään sen kuluttua uuden kitkarenkaan tasoiseksi.
Vaihtelevissa talvikeleissä kuljettaja joutuu joka tapauksessa tottumaan muuttuvaan jarrutusmatkaan ja kaarrepitoon. Siksi absoluuttista jarrutusmatkan pituutta ja pujottelun luiston rajanopeutta olennaisempaa on tapa, jolla rengas nuo rajansa kommunikoi ja kuinka se käyttäytyy luiston rajalla ja sen ylittämisen jälkeen.
En minä ainakaan osaisi laskea aamulla töihin lähtiessä ilmoitetun kitkakertoimen perusteella sopivia turvavälejä ja kaarrenopeuksia? Siksi joudun tekemään oman kokeellisen arvioni jokaiselle talvipäivälle ja myös uusimaan sen arvioni ainakin nähdessäni kelin selvästi muuttuvan kesken ajomatkan.
[automaattinen_mainos]
Hieman vähäisempikin loogisesti samanlaisena säilyvä pito on amatöörikuskille helpompi hallita kuin maksimaalinen pito, joka vaihtelee voimakkaasti, jonka raja on äkkinäinen ja jonka ylittämisen jälkeen renkaan ohjautuvuus muuttuu olennaisesti.
Tämä arvaamattomuus on ollut minun syyni ajaa nastoilla. En ole löytänyt kitkarengasta, joka luistaa oikein. Argumenttiini on saattanut tulla ContiViking 7:n kokoinen aukko löydettyäni jo kaksi uutena varsin hyvää nastarengasmallia, jotka kahden talven jälkeen luistavat väärin?
Ajakaa millä haluatte, minä vaihda koko rengaspaletin 2-3 v välein vaihtaessani auton uuteen ja talvirenkaissa on ehdottomasti nastat.
Mitään verolisiä en autoilijana tule kannattamaan.
Liikenteessä ja myynnissä näkyy oleva paljon autoja joiden arvo alittaa jo kunnollisen rengassarjan hinnan.
Nyt kun oma rengastus on kunnossa, minulle suurin riski on mahdolliset kitkarenkailla päälle suistuvat viherpeipot.
740: "Ei sinun tarvitsekaan, kun VTT sanoi jo:"
VTT sanoi myös:
"Onnettomuuksiin joutuvat kitkarengaskuskit syyllistyvät tutkimuksen mukaan myös useammin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h:n ylinopeuksiin kuin nastarenkaita käyttävät."
740: "Ei ajotaitoa voi ostaa autokaupasta eikä rengaskaupasta."
[automaattinen_mainos]
Taloudellisen ajon kursseja mainostetaan sillä että lyhyellä ajo-opetuksella polttoaineen kulutuksesta saa 10 % pois -pelkällä kuljettajakoulutuksella! Kyllä ajotaitoa voi ostaa kaupasta.
Minulle joka tapauksessa nastarengas ½ vuodesta on ikävä ajatus, eli ajan tilannenopeutta (TLL 23§) jos tie on jäinen.
Ei ole vielä niin huonoa keliä ollut, että olisi tarvinnut ottaa rohkaisuryyppy ennen liikenteeseen lähtöä kitkarenkailla.
Tuosta IS:n jutusta ei käy ilmi koska kitkarenkaiden kuluneisuutta on tarkasteltu. On eri asia onko ne katsottu vaihtokuntoisiksi juhannuksena vai pääsiäisenä. Itse ainakin jätän ne keväällä pyörimään alle kun pintaa on noin 4-5mm ja on selvää ettei niitä kannata seuraavaksi sesonkiksi säästää.
Loppukesästä hetkeksi alle kesärenkaat ja pakkasten koittaessa uudet kitkat.
Samoilla linjoilla ollaan, normaalisti kolmannen talven jälkeen kitkat yleensä jää alle juhannukseen saakka ja sitten varsinaiset kesärenkaat alle (kun tietkin ovat sopivasti siloittuneet talven jäljiltä).
Itse ole ajanut tämän vuosituhannen suurimmaksi osaksi kitkoilla täällä Oulun korvilla ja Kainuussa (kakkosautossa on yleensä ollut nastat, koska kestävät vähäisillä kilometreillä pidempään ts. kitkat kovettuvat oman kokemuksen jälkeen kolmen talven jälkeen niin että vaikka pintaa olisi niin pitoa ei).
Nyt kun auto vaihtui lataushybridistä tuontidieseliin ja mukana tuli 2 rengassarjaa (huonot kesäkumit joista yksi räjähti jo heinäkuussa jonka jälkeen alla ovat pyörineet keskieuroopan kitkat...), niin noiden loppuunajettujen kesäkumien tilalle tulee Conti VC7, ja keväällä alle ensin nuo keskieuroopankitkat kun niissä vielä pintaa on ja kunhan tiet ovat siloittuneet niin sitten varsinaiset kesägummit. Toki tämä vaatii hieman viitseliäisyyttä mutta kun sattuu olemaan 3 vannesarjaa niin voi pelata kelien mukaan.
740 GLE: "Jos absoluuttinen pito vaikkapa jarrutusmatkalla mitattuna olisi nastarenkaan perustelu, silloin nastarengas pitäisi vaihtaa uuteen viimeistään sen kuluttua uuden kitkarenkaan tasoiseksi."
Säilyttääkö kitkarengas saman jarrutusmatkan koko elinkaarensa.
Minulla on ollut sellainen käsitys että kitkarenkaista jarrutuspito haihtuu nopeammin kuin nastarenkaissa.
Taisin olla hiukan hakoteillä
[automaattinen_mainos]
Ruotsin VTI:n vuoden 2015 testeissä aivan uusilla kitkarenkailla jarrutusmatka oli jäisellä pinnalla keskimäärin 31 prosenttia pidempi kuin aivan uusilla nastarenkailla.
Kun nastarenkaat kuluivat, kasvoi niiden jarrutusmatka jäisellä pinnalla 38 prosenttia uusiin nastarenkaisiin verrattuna. Kuluneisiin kitkarenkaisiin verrattuna jarrutusmatkassa oli enää kahdeksan prosentin ero.
Karrette hyvä, mielestäni vastaan kysymykseesi, mutta näyttää siltä, että kysymyksesi muuttuu koko ajan? Avaatko vähän tätä logiikkaasi, joka on sitaatteja yllä käymästämme keskustelusta:
Karrette: Koomista siinä oli mielikuva siitä että nastattomat ”pohjoismaiset talvirenkaat” olisivat lähempänä kesärenkaita kuin nastarenkaita, tai voisi luulla että ovat huonompia kun 4-5 mm asti kuluneet 7 vuotta vanhat nastarenkaat
740 GLE vastaa: Vaarallinen on sen sijaan se tutkimusten osoittama todellisuus, että nimenomaan kitkarenkaat ajetaan pinnaltaan loppuun. Nastoilla ajavalle kuluneen talvirenkaan heikkous näyttää jostain syystä paljastuvan aiemmin kuin kitkailijalle
Karrette: En osaa sanoa miten se oikeasti on, mutta aika heikkoja nastarenkaitakin on näkynyt autoissa kauppojen parkkiruuduissa
[automaattinen_mainos]
740 GLE täydentää linkin: Ei sinun tarvitsekaan, kun VTT sanoi jo:
https://www.is.fi/autot/art-2000000892235.html
Karrette ei vaan näytä löytävän kysymäänsä renkaiden käyttötavan pihviä vieläkään:
"kitkarengaskuskit syyllistyvät tutkimuksen mukaan myös useammin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h:n ylinopeuksiin kuin nastarenkaita käyttävä"
[automaattinen_mainos]
Minusta näyttää siltä, että sinä yritit vedota loppuun ajettujen nastarenkaiden aiheuttamaan valheelliseen turvallisuudentunteeseen, mutta VTT:n tutkimus osoittikin asian olevan käytännössä juuri toisin päin, eli juurikin kitkat näyttäisi olevan tapana ajaa aivan loppuun saakka, ja vieläpä rengaspaineita tarkistamatta. Nyt sitten et pysty myöntämään aiempaa arviotasi virheelliseksi, vaan vaihdat puheenaihetta.
P.S. voit myös lakata syyttämästä ensimmäisillä ja viimeisillä liukkailla kesärenkailla ajamisesta. Syynkin olen sinulle jo kertonut.
P.P.S. mistä rengaskaupasta ostit taloudellisen ajon kurssin?
Vital: Olen todellakin sitä mieltä, että nastarenkaat on kiellettävä tänään. Eli yhtään kilometriä enää.
Olen tulossa samalle kannalle. Asiassa on niin paljon mutua ja väärin tulkittua tutkimustietoa, että olisi syytä selvittää asia kokeellisesti.
Vielä parempi tietenkin olisi, jos myös suolaaminen kiellettäisiin samalla.
Vital: Katsoin vatupassilla uuden tien pintaa kahden kuukauden nastarenkaiden ajon jälkeen. Lähes kaksi senttiä oli ura syvyys.
[automaattinen_mainos]Kuinka suuri osa vajoamasta oli
"Karrette hyvä, mielestäni vastaan kysymykseesi,"
En ole varsinaisesti kysymässä mitään. Vastaukset löysin omiin arveluihini jo kauan sitten. Se jäi silloin harmittamaan ettei ollut ketään jolta olisi voinut kysyä kokemuksia, mutta Teknikens Värld on mm. ollut objektiivinen tiedontarjoaja. Kesällä kitkarenkailla ajavat ovat huonoja vastaajia koska sen tietää vähäisemmälläkin etsinnällä että kitkarenkaat ovat talvirenkaita jne. Kaikkea kun voi tehdä ilman että välttämättä tietää mikä on oikein ja mikä amatöörimäistä.
Voit myös lakata syyttämästä ensimmäisillä ja viimeisillä liukkailla kesärenkailla ajamisesta.
En tullut ajatelleeksi että syyllistin ketään. En siis enää itse ole ottanut riskiä ajamalla kesärenkailla talviolosuhteissa, ja se on kitkarenkaiden yksi hyvistä ominaisuuksista. Jos se niin sanotusti "kalahti", niin ehkä sitä kannattaa pohtia enemmän. Jos ei kalahtanut, niin toisen tekemä asia ei ole sinulta pois.
[automaattinen_mainos]
Vaan enää en viitsi tulla katsomaan jäiköhän jokin asia kesken. Tämänkaltaiset keskustelut kun voivat kestää vuosia ihan vain toisen kaipaaman ajanvietteen vuoksi, enkä tarkoita että se koskisi vain keskustelupalstoja.
Jokeri: Tuosta IS:n jutusta ei käy ilmi koska kitkarenkaiden kuluneisuutta on tarkasteltu. On eri asia onko ne katsottu vaihtokuntoisiksi juhannuksena vai pääsiäisenä.
Alkuperäinen lehtien referoima tutkimus löytyy tuolta:
https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf
Tutkimus perustuu todellisen liikenteen onnettomuustilastoihin, joka rajattiin marraskuusta maaliskuuhun tapahtuneisiin kolareihin ja henkilö- ja pakettiautoihin, joissa nasta- ja kitkarenkaan välinen valintatilanne on realistinen (kappale 2. tutkimusmenetelmä).
[automaattinen_mainos]
Jokeri: Itse ainakin jätän ne keväällä pyörimään alle kun pintaa on noin 4-5mm ja on selvää ettei niitä kannata seuraavaksi sesonkiksi säästää.
Täysin ymmärrettävää, mutta kannattaa olla varovainen. Kitkarengas(kin) kuluu kesän ensimmäisinä karkeimpian viikkoina nopeasti, joten lähtiessä 4-millinen rengas alkaa hyvin pian vaatia nopeuden alentamista sateessa vesiliirtoriskin vuoksi.
Quu: Säilyttääkö kitkarengas saman jarrutusmatkan koko elinkaarensa.
Ei tietenkään, ja oman kolmen merkin nastakokemukseni perusteella oletan, ettei edes ole olemassa mitään yhtä ainoaa kulumistrendiä, joka pätee kummallekin rengastyypille. Kokemuksesta tiedän, että Hankookin ja Nokian 9:n pito romahtaa nastojen painuessa renkaaseen kulumisen myötä. Conti IceContact näyttää pysyvän piikkirenkaana silloin kun puolet laillisesta kulumasta on käytetty, ja saattaahan kitkarenkaassakin olla vastaavia epäjatkuvuuksia?
[automaattinen_mainos]
Pointtini on kuitenkin siinä, että jos jarrutusmatka on rengasvalinnan perustelu, niin silloin talvirenkaat pitää vaihtaa erittäin usein.
740 oma päätelmä:
Näissä rengaskeskusteluissa tulee niin paljon omaa mielipidettä ("riittävän hyvä minulle pitää olla riittävän hyvä myös muille") objektiivisten havaintojen (havaitsin renkaassa A ongelman B ja edun C), että ainoa tapa ymmärtää mistä on kyse näyttää olevan kokeilla kumpaakin.
Kitkarenkaiden testivoittaja ContiViking 7 on nyt tilattu ja asennetaan vanteille kunhan ehdin kiikuttaa vanhat kiekot pajalle.
[automaattinen_mainos]
Olen silti hieman pettynyt, koska jostain syystä en tunne itseäni paremmaksi kuskiksi kuin viime perjantaina, eikä sädekehäni valitettavasti kiillä yhtään vastuuntuntoisempana kuin ennenkään. Alkaakohan se vaikutus vasta sitten, kun ne renkaat on vaihdettu alle?
Kun lähdin ympärivuoden viidenjälkeen ajamaa 130 km raskaanliikenteen sekaan nelostielle, keliä ei pystynyt valitsemaan, mutta renkaiden ja valojen arvon tajusi äkkiä. Pöllyävä pakkaslumi on etenkin pimeällä on se pahin matkakumppani.
Se opin heti kitkarenkaista ettei ne ole turvallinen yhdistelmä mustanjään ja lumimyräkän kanssa.
Kesällä kitkarenkailla ajavat ovat huonoja vastaajia koska sen tietää vähäisemmälläkin etsinnällä että kitkarenkaat ovat talvirenkaita
Viittaamani VTT:n tutkimus pohjautuu todelliseen kolaritilastoon, josta suodatettiin talvella sattuneet tapaukset.
Tämänkaltaiset keskustelut kun voivat kestää vuosia ihan vain toisen kaipaaman ajanvietteen vuoksi
Saman olen huomannut itsekin. Autoistakin näkee paljon oman mielipiteen kauppaamista universaalina totuutena, mutta niistä sentään löytyy myös todellisia kokemuksia, joiden merkityksen omassa käytössään voi lukija arvioida itse.
[automaattinen_mainos]
Renkaista ei vastaavalla tavalla voi näköjään keskustella, joten ei tästä saa selvää kuin kokeilemalla itse.
TM:n testaamat renkaat olivat kokoa 205/55 R16.
Voikohan päätellä, että ContiVikingContact 7 olisi ominaisuuksiltaan samanlainen myös 235/55 R19 kokoisena?
Tässähän alkaa ihan tosissaan mietityttämään, josko tulevana talvena ottaisi kitkat alle.
Avittaakohan auton suurempi paino kitkarenkaiden jääpitoa vai eikö kitkoilla saa suurempaa massaa pysähtymään jäisellä tiellä lähellekään samalla erolla nastoihin nähden kuin testissä?
Teoriassa massa ei vaikuta hidastuvuuteen, käytännöstä ei tiedä?
Nastarenkaissa tunnetaan erilaisia rakenteita ja eri nastamääriä eri koko- ja kantavuusluokissa. Kitkarenkaassa ainakin nastamäärä on sama eri kokoisena, mutta muita erojahan siellä tietenkin voi olla?
Sitä vain mietin, että missä määrin yhdellä rengaskoolla saadut testitulokset kuvastavat saman rengasmallin eri kokojen ominaisuuksia. Eipä näytä viikinki 7 olevan saatavanakaan 235/55 R19 kokoisena. Continentalin nettisivut valikoivat viikinki 6 suositelluksi renkaaksi. Se on viime vuonna menestynyt TM:n testissä.
Samat renkaat erikokoisella autolla antaa eri tuloksen. Minulla oli alla uudet kotimaiset kitkat Swiftissäni ja yritin työpaikan kaarteessa karistaa perässä tulevan kaverini Corolla Verson, hänellä oli hieman kuluneemmat kitkat.
Swift oli äärirajoilla ja jatkuvassa pienessä sivuliussa, rakoa en saanut syntymään. Hän taas ei ollut liukkautta huomannutkaan.
Nyt katselen noita Kumhon kitkarenkaitani. Kiviä löytyy enemmän kuin testivoittajassa nastoja, enkä totisesti jaksa koukkia niitä pois.
Mitenkähän tuollainen mahtaa vaikuttaa teiden kulumiseen ja pitoon?
Trafi painottaa, että varman päälle pelaavan tai ajotaidoistaan hieman epävarman kuljettajan kannattaa liikenneturvallisuusnäkökulmasta katsottuna aina valita nastarenkaat.
Tuossa hyvä ohje selvästi keskustelun vähän kokemusta omaaville nimimerkeille.
Minulla on kyllä jo muutama vuosi ajokokemusta kertynyt, mutta olen aina ottanut nastat itsestään selvänä valintana.
Kun hain nykyisen autoni liikkeestä, oli jo talvirenkaiden aika, mutta ei vielä pakko. Olin tilannut nastat ja vanteet paikasta, josta olen hankkinut vaihtorenkaat jo pitkästi yli 10v ajan ja toin auton motaria pitkin kotiin kesärenkailla. Ja kun kävin vaihdattamassa nastat (Nokian hakka-SUV), niin oli pettymys lähteä ajamaan nastat rohisten, kun kesärenkailla oli tultu kuin sukkasillaan.
Todella tekisi mieli kokeilla kitkoja vaihteeksi, koska lähes 100% talvirengasajasta ajellaan paljaita asfaltteja.
Mutta aina kaihertaa ajatus, että kitkat eivät missään oloissa ole turvallisemmat kuin nastat, mutta joissain oloissa saattavat olla yhtä turvalliset.
Vital: "Nyt katselen noita Kumhon kitkarenkaitani."
TM-testissä 2014 Kumhon kitkarenkaat jäivät ilman tähtiä -yleisarvosana 6,6. Moitittiin pitoa jäällä, ja ajokäytöstä lumella, jäällä ja asfaltilla.
Katsoin että osallistuin tähän keskusteluun jo v. 2013, joten yleensä suunnittelun jälkeen on kenttäkokeet se seuraava vaihe.
"mutta olen aina ottanut nastat itsestään selvänä valintana."
Samoin minä, kunnes käyttööni tuli 10-vuotiailla, mutta ei loppuunkuluneilla Nokian kitkoilla varustettu auto. Ensimmäinen ajatus tietenkin oli että nuo kyllä lähtevät vaihtoon välittömästi, mutta talven tultua ne osoittautuivat aivan kelpo renkaiksi ja ikäisikseen aivan loistaviksi. Niistä innostuneena vaihdoin toiseenkin autooni alle kitkat, kun entiset nastarenkaat olivat vaihtoiässä. Välittömästi kaupasta pois ajaessani sain pettyä: Renkaat lipsahtelivat jäällä selvästi enemmän kuin uudet nastarenkaat olisivat tehneet.
Ajan kuluessa olen kuitenkin huomannut, että ainakin Nokialaisissa kitkarenkaissa pito säilyy vuosien kuluessa huomattavasti paremmin kuin Nokialaisissa nastarenkaissa. Kolme talvea ajetut nastarenkaat eivät käytännössä voita yhtään saman ikäisiä kitkarenkaita. Kitkarenkaiden pito itse asiassa vain paranee, kun ne hieman kuluvat. (Ehkä kumin ylin pintakerros on säilytyksessä kovettunut ja hioutuu pois?)
Huonoimmillaan (Nokian) kitkakumit, verrattuna nastarenkaisiin, ovatkin yllättäen olleet silloin, kun on 10 astetta lämmintä ja sataa vettä ja koivun oksia vaakasuoraan. Ne ovat siis ehdottomasti vain talvirenkaita ja sopivat kesäkeliin nastarenkaitakin huonommin.
Tuosta äskeisestä jäi tietenkin pois kitkarenkaiden "itsestäänselvät" hyvät ominaisuudet: Eli ne ovat hiljaisempia kuin nastarenkaat eivätkä hakkaa asfalttia jauhoksi, joka kuraa talvella kaikki paikat. (Hakatessaan asfalttia nastat kuluttavat tiet karkeiksi, äänekkäiksi ja uraisiksi, jolloin myös vesiliirron vaara kasvaa.)
Karrette, minulla taitaa olla juuri nuo kitkat. Mutta entäpä nuo 300 sepeliä per/rengas urissa kiinni hmm....ilmankos pito oli niin hyvä?
Kenties osa lähtee ajamalla motarilla sakkovauhtia, perässä ajavatkin olisivat riemuissaan lentävistä ”kovakuoriaisista” keskellä talvea.
Tärkein jäi pois, karhentaa tienpinnan misä Kitkarengas pidon nappaa
740 GLE:
Jokeri: Itse ainakin jätän ne keväällä pyörimään alle kun pintaa on noin 4-5mm ja on selvää ettei niitä kannata seuraavaksi sesonkiksi säästää.
Täysin ymmärrettävää, mutta kannattaa olla varovainen. Kitkarengas(kin) kuluu kesän ensimmäisinä karkeimpian viikkoina nopeasti, joten lähtiessä 4-millinen rengas alkaa hyvin pian vaatia nopeuden alentamista sateessa vesiliirtoriskin vuoksi.
Kitkarenkaan vesiliirtoriski tulee ilmi jo länsirannikon talvessa.
Tuo VTT: tutkimus antaa tietenkin huonon kuvan nastattomista renkaista, mutta onko kuljettajan pöhlöily renkaan vika?
Paljon ajavat kolaroivat huonoilla renkailla, väärillä paineilla ja kännissä. Paljon ajavilla tietenkin riski kasvaa , mutta useimmiten kalusto on uudenpuoleista ja huolloissakin olisi kaiken järjen mukaan pitänyt poiketa. Outo yhtälö.
Quu2018
Kun nastarenkaat kuluivat, kasvoi niiden jarrutusmatka jäisellä pinnalla 38 prosenttia uusiin nastarenkaisiin verrattuna. Kuluneisiin kitkarenkaisiin verrattuna jarrutusmatkassa oli enää kahdeksan prosentin ero.
[automaattinen_mainos]
Tämänlaisia tuloksia muistan ennenkin kuulleeni. Nastaton säilyttää ominaisuutensa paremmin.
Lukija31722:
Huonoimmillaan (Nokian) kitkakumit, verrattuna nastarenkaisiin, ovatkin yllättäen olleet silloin, kun on 10 astetta lämmintä ja sataa vettä ja koivun oksia vaakasuoraan. Ne ovat siis ehdottomasti vain talvirenkaita ja sopivat kesäkeliin nastarenkaitakin huonommin.
Uudessa rengastestissä Continentalin renkaat pysähtyivät märällä asfaltilla 80-0km/h samalle viivalle 39.1 metriin. Nastaversio oli testin toinen ja kitka voitti oman sarjansa. Mittauslämpötilasta en tiedä.
Quu2018:
Tärkein jäi pois, karhentaa tienpinnan misä Kitkarengas pidon nappaa
Tuolle karhennukselle annetaan enemmän arvoa kuin mitä todellisuus on.
Yksi täyspitkä yhdistelmä hiertää telien kanssa risteyksistä nastojen "karhennukset" hetkessä pois. Ajoradalla parempi pito löytyy normaalissa lumipolanteisessa talvikelissä ajourien ulkopuolelta.
[automaattinen_mainos]
Juu lumimyräkässä niitä ajourien reunoja onkin helppo ajella, no ei ole ja juuri niissä tilanteissa niitä renkaita tarvitapa.
Kyllä märällä tiellä pärjää kesärenkaillakin, on muuten eletty sekin aika että ajettiin kesärenkailla koko talvi.
Jokeri: "Tuolle karhennukselle annetaan enemmän arvoa kuin mitä todellisuus on.
Yksi täyspitkä yhdistelmä hiertää telien kanssa risteyksistä nastojen ”karhennukset” hetkessä pois."
Sitten, kun niitä kiillottajia on enemmän, kuin karhentajia, saattaa syntyä ongelmia.
Mulla on tällä hetkellä varastossa odottamassa pari Keski-Euroopan talvea nähneet saksankitkat (pintaa 5-7 mm) talvivanteilla ja mietin kuumeisesti, uskaltaisiko niitä testata Suomen talvessa vai pitäisikö vaihtaa suosiolla oikeat talvirenkaat tilalle. Suurin osa mun talvikilometreistä tulee kuivalla tai kostealla asfaltilla ja tähän asti paras kompromissi on aina ollut nastarengas. Contin CVC7 antaa tasoitusta kunnon nastarenkaille enää vain jäällä, joten nyt voisi olla aika taas kokeilla kitkarenkaita. Keski-Euroopan kitkat olisivat asfaltilla ylivoimaiset, mutta edes niiden lumipitoon en oikein luota, jäästä puhumattakaan.
Omien kokemuksien perusteella nuo keskieuroopan kitkat toimivat ihan ok n. -5 asteeseen saakka, jonka jälkeen ne "kovettuvat" ja pysähtyvät lumella/jäällä ihan yhtähyvin kuin kesärengas, eli pulkkana mennään pitkälle...
Itse olen käyttänyt noita keskieuroopan kitkoja lähinnä keväällä "välikelin" renkaina, tai sitten kesärenkaina koska nopeusluokka noissa on yleensä yli 200kmh, eli siinä vaiheessa kun ei tarvitse enää perinteistä pohjoismaiden kitkarengasta (jota haluaa säästää seuraavalle talvelle), niin alle keskieuroopan kitkat ja ajelen niin kauan kunnes tiet ovat siloittuneet talven jäljiltä ja sitten vasta varsinaiset kesärenkaat alle.
Nuo keskieuroopan kitkat eivät ole mitenkään verrattavissa pohjoismaisiin kitkoihin, eli käytännössä ovat kesärenkaat joissa hieman pehmeämpi kumiseos ja eri kuvio (joka poistaa loskan paremmin kuin kesärengas).
Quu: Juu lumimyräkässä niitä ajourien reunoja onkin helppo ajella, no ei ole
No on, kunhan ei aja lyhytakselivälistä etuvetoista kiikkulautaa. Eihän polanneuria edes näe lumimyrskyssä. Ei tosin ole tarpeenkaan, koska ei niillä ole ajamisen kannalta käytännön merkitystä.
Quu: juuri niissä tilanteissa niitä renkaita tarvitapa
Hyviä renkaita kyllä, mutta lumimyräkkä ei ole nastarenkaan hankinnan perustelu.