Kävelyllä käydessäni huomasin että nastarenkaita oli jo melko yleisesti alla, jopa kaupungin kotihoidon käyttämässä autossa. Kaupungin kodinhoito tuskin on lähdössä "viikonlopuksi Lappiin".
Koivut ovat syyskeltaiset, mutta lehti on vielä puussa. Nastat on tarkoitettu luisteluratatyyppiselle pinnalle koviin nopeuksiin, ei kaupunkiajoon syksyiselle kuivalle tai märälle asfaltille.
Venäjällä ajellessa pari vuotta sitten ihmettelin joidenkin sikäläisessä rekisterissä olevien autojen peräpeilissä olevaa varoituskolmiota, jossa oli kuin hiilihangon pää ilman vartta kolme piikkiä ylös osoittaen. Selvisipä merkin tarkoitus, kun netistä etsin tietoa, milloin talvirengaspakko on otettu Suomessa käyttöön. Venäjällä pitää olla varoitus auton peräpeilissä, jos autossa on nastarenkaat, jotta perässä ajavat tietävät varoa edellä menevän pysähtyvän jarrutuksessa lyhyemmmällä matkalla.
Karrette on kirjoittanut muutaman kerran huolestaan erityisesti peräänajokolareiden suhteen. Liekö kitkarenkaiden käytöllä osansa asiassa? Mutta niin päin, että ei joudu peräänajetuksi vaan itse posauttaa nastoilla jarruttavan perään?
En usko. Peräänajo on suosituin tapa kolaroida vuodenajasta riippumatta, eli myös kuivalla valoisalla kelillä kesärenkailla.
Nastoilla on etua vain silloin kun olosuhteet ovat jäiset, ja korostetusti lähinnä sillon kun ne nastarenkaat ovat tietyn merkkiset ja uudet. Sopivalla keliin ja tilanteeseen valitulla tilannenopeudella ja turvavälillä kitkarengas pysähtyy ennen kuin törmäystä tapahtuu, eli vastuu jää useimmiten kuljettajalle - ei täysin yllättäen esiintyneille olosuhteille.
En pitäisi minään ihmeenä tässä markkinatalouden sekoittamassa maassa, vaikka valtio haluaisi pitää kiinni väkisin kaikista työpaikoista, joita nastarenkaiden käyttö tuo. Se lisää mm. rengasliikkeiden, asfalttifirmojen, tuulilasifirmojen (suomessakin valmistusta), nokian renkaiden, autopesuloiden ja jopa uusien autojen myyntiä. Suomessa jo pari vuotta vanhoissa autoissa kivipöly on syönyt maalipinnan rikki alustan osista ja keulassa on kiven iskemiä.
Rengasteollisuuden (Nokian Renkaat) tahdosta nastamäärille ei saatu mitään rajoituksia viime kerralla, kun asiasta tehtiin päätöksiä. Tuli epämääräinen tien kulutustesti, jossa käytetään kurun graniittia mukamas tienä. Riippumattomien asiantuntijoiden mukaan testi ei vastaa yhtään todellisuutta. Moniko on nähnyt kurun graniittia tiemateriaalina..?
Vuoden 2010 tm testivoittajarenkaassa Hakkapeliitta 7:ssa oli n. 120 nastaa. Uudessa tämän vuoden testivoittaja michelinissä on 250 nastaa!. Mikäli nastamäärä olisi rajattu aikoinaan esimerkiksi hakkapeliitta 7:n 120 nastaan, niin kitkarenkaat olisivat nykyään lähes tasoissa nastarenkaiden kanssa jääpidossakin. Sen voi todeta uuden tm-vertailun tuloksista, jossa pirellin ja gislavedin 130 nastan nastarenkaiden jarrutusmatka jäällä on enää alle 10 % lyhyempi kuin parhaiden kitkarenkaiden.Tämä kehitys olisi johtanut Nokian renkaiden rengasmyynnin vähenemiseen koko pohjoismaissa, koska kitkarenkaita olisi myyty enemmän ja nastarenkaita vähemmän ja nokian renkaat ei ole ikinä ollut paras kitkarenkaissa. Esimerkiksi Continentalilla on paljon enemmän kokemusta kitkarenkaista Saksan kotimarkkinoilta ja sen näkee testituloksistakin.
Kannattaa katsoa ylen tekemä hyvä dokumentti nastapäätöksistä:
Kiitos Hank_80, kannatti katsoa. Toivon myös Quun katsovan.
Norjassa nastoilla olisi vuoristossa todellista käyttöä (pohjolan valtien pelastajat), silti me käytämme niitä enemmän tässä tasaisessa suolatussa maassamme.
Meillä täällä rannikkoseudulla saa hakemalla hakea. Suolaus alkaa +5 asteessa, vaikka on luvattu säätiedotuksissa vielä lämpimämpää tulossa.
Pakkasta oli 8 astetta ja tiellä vesikeli, silloin jo kysyi Raision kaupungilta miten tämä on mahdollista. Vastaus: ”meillä on uusimmat hienot kemikaaliseokset, joilla saadaan suola vaikuttamaan vähintään miinus kuuteen”.
Miksi vaihtaisin muutamiksi viikoiksi talvirenkaat?
Tuossa ylen dokumentissa ei ole mainittu yhtä tärkeää syytä, miksi rengasteollisuus haluaisi myydä kaikkien autojen alle nastat. Renkaat kuluvat nastarenkaiden karhentamilla teillä paljon nopeammin kuin nykyajan hiljaisella asfaltilla. Nyt ei puhuta todellakaan mistään pienestä markkinoihin vaikuttavasta tekijästä, kun otetaan huomioon myös raskas kalusto. Nokian renkaat tekevät myös raskaan kaluston renkaita.
Olen odottanut että milloin uudistunut Tekniikan maailma uskaltaisi tehdä artikkelin nastarenkaiden aiheuttamista ympäristö- ja terveyshaitoista. Asia alkaisi olla ajankohtainen, kun on julkaistu tutkimuksia, että renkaat ja tien päällysteet ovat suurimpia mikromuovipäästöjen aiheuttajia vesistöihin. En ole myöskään nähnyt yhtään puolueetonta tutkimusta rengastyyppien onnettomuustilastoista. Siis sellaista josta olisi siivottu humalassa ja laittomilla urasyvyyksillä ajetut onnettomuudet.
Itse epäilen tutkijan arvelua että viiden vuoden päästä nastojen käyttäjien määrä Suomessa vähenisi.
Esimerkiksi vuoden 2008 talvirengastestissä kirjoitettiin "nastarenkaat kuluttavat teitä ja pahentavat keväistä katupölyongelmaa", eli asia ei ole millään tavoin uusi.
Nasta-tutkimusohjelma tehtiin vuosina 2011-2013, eikä esimerkiksi se ole näkynyt kuluttajien tai yritysten rengasvalinnoissa.
Norjassa onnettomuudet vähenivät nastarenkaiden osuuden pienentyessä koska kuljettajat kehittyivät paremmiksi.
"Den rimligaste förklaringen till att antalet olyckor sjunker med minskat dubbdäcksanvändande är enligt företrädare för Vegvesendet att förare med friktionsdäck generellt framför sina fordon långsammare och med större avstånd till framförvarande fordon än förare av fordon utrustade med dubbdäck.
Man kan alltså konstatera att även om det inte går att bestrida att dubbdäck under vissa förhållanden (bl.a. våt is) ger kortare bromssträcka än dubbfria däck så överkompenserar förare av fordon utrustade med friktionsdäck för denna risk genom sänkt hastighet. På så sätt resulterar en minskning av dubbdäcksanvändandet i en säkrare trafikmiljö där risken för personskada minskar. " (lainaus Brax, Joel (Finnmap Infra Oy/COWI Sweden): Kokemuksia Oslon nastarengasmaksuista)
"överkompenserar förare av fordon utrustade med friktionsdäck för denna risk genom sänkt hastighet."
Ei voi olla totta, alentunut nopeusko muka vaikuttaisi turvallisuuteen? Jopa niin paljon että se enemmän kuin kompensoi nastojen puutteen aiheuttaman heikomman kitkan?
Ja silti emme liikenteessä huomaa kitkarengastettujen matelua tai muutenkaan silmiinpistävää käytöstä. Voisikohan sittenkin olla niin että rajoitusten mukaan ja tarvittaessa alle niiden ajamisesta ei olekaan haittaa.
Kierrosajat jääradalla ovat sikäli mielenkiintoisia että ne ovat maksiminopeudella ajettuja. Niistä puuttuu vertailukohde, eli mikä olisi mielekäs ajonopeus. Eli ovatko kaikki riittävän hyviä, vai joutuuko ajamaan hitaammin kuin haluaisi (tai olla jonkun kyydissä "pelkääjän" paikalla pitämässä "kauhukahvasta" kiinni). Ja kuinka usein ajaa jäisellä (ei lumisella) tiellä, ja kuinka paljon suolatulla asfaltilla (nyt kuivalla asfaltilla)?
Jarrutus jäällä on hauska lopputuloksen osalta. 1000 (yksituhatta) nastaa jarruttaa jäällä alle auton mitan verran lyhyemmällä matkalla kuin täysin nastattomat.
Rengastesteillä osoitetaan kuluttajalle erirenkaiden ominaisuudet vertailukelpoisissa olosuhteissa, jos renkaiden pienilläkin pitoeroilla ei kerran ole kuluttajalle merkitystä, niin miksi tehdään koko testiä.
Toisaalta joka pitää esim. muutaman metrin jarrutusmatkaeroja tai kaarrepitoa tai että auto saa muljahdella polanteisella tiellä, niin menköön kauppaan ja nappaa pinkasta hiljaisimman pidosta viis.
Talvirenkaissa voi ajatella niin että hankkii "testivoittajan" luottaen testin painotuksiin, tai sitten valitsee ominaisuuksia joita arvostaa. Minun osaltani nastat putoavat heti pois vertailusta, koska nastoilla on ominaisuutensa / haittansa enkä ole nastojen ominaisuuksia tarvinnut niillä teillä millä olen ajanut.
Testeillä on myös viihdearvoa, siinä missä millä tahansa vertailulla.
Yksi mielenkiintoinen tulos oli se että Goodride jarrutti vuoden 2008 talvitestissä 190 metriä, ja vaikka siinä oli talvirenkaan M+S-merkintä näki siitä että siinä on kesärenkaan pintakuvio.
Toinen se että esimerkiksi Michelinin nastarengas oli vuoden 2015 testissä jääradalla hitaampi kuin kolme eri kitkarengasta. Jääjarrutuksessa nasta-Michelin oli vain 90 cm parempi kuin nastaton Michelin (55,6 metrin matkalla).
Se pinkan halvin on testeissä osoittautunut usein sellaiseksi että sellaista ei kannata ostaa ellei erikseen halua huonolaatuista tuotetta.
Kyllä nykyiset nastarenkaat on nastajuttu, ja on nasta ajaa turvallisesti jos vaikka jokin aamu talvi yllättää.
Tänään kuulin ensimmäisen kerran kun täysperävaunurekassa ropisi nastat.
Karrette: Talvirenkaissa voi ajatella niin että hankkii testivoittajan luottaen testin painotuksiin, tai sitten valitsee ominaisuuksia joita arvostaa.
Kyllä, valitsi sitten nasta- tai kitkarenkaat.
Jarrutus jäällä on hauska lopputuloksen osalta. 1000 nastaa jarruttaa jäällä alle auton mitan verran lyhyemmällä matkalla kuin täysin nastattomat.
Tuo kuulostaa kirjoittamanasi vakiotulokselta (=lue: saahan sitä yrittää yleistää). Sitä et toivottavasti tarkoittanut, joten kerrothan vähän tarkemmin, mitä ajattelit.
Quu2018:Kyllä nykyiset nastarenkaat on nastajuttu, ja on nasta ajaa turvallisesti jos vaikka jokin aamu talvi yllättää. Muutamat metri voiolla arvokkaita oman ja kassa autoilijoiden terveydelle.
Kyllä. Talven yllätystä odottava, etelässä nastoilla ajava Q varmaan muistaa että kesärengas hidastui märällä asfaltilla 80-5km/h viime TM-vertailussa huonoimmillaankin alle 30m kun taas nyt nastarengas 80-0km/h tarvitsee matkaa reilusti yli 30m.
Märällä jarrutettaessa parhaat nastat olivat niitä jotka jäällä jarrutettaessa jatkoivat matkaa huonoimman kitkankin jälkeen.
Sitten kun se talvi (loskakeli) etelään tulee, ei siinä nuoskassa nasta paljon auta.
No ei auta nasta loskassa eikä lumellakaan, mutta kun se lumi on kovaksi ja jäiseksi kiillotettu polanteinen suolausta vähennetty kakkoskunnossapidon 60 km parikertaa kk ajettava osuus, niin nasta on ollut siitä asti nastajuttu kun se lailliseksi tuli.
Nykyisissä autoissa ei ole edes tunkki, saati että renkaat olisi saatavilla vaihtoon kelien mukaan. kyllä vaihdot määrää kalenteri ei keli.
Pääkaupunkiseudulla nastarenkaat tulivat käyttöön, ja auto on nyt sateesta huolimatta harmaan likainen. Pelkkä talvirenkaan kuvion muutoksen ei luulisi tuovan likaa tielle, vaan lika lienee tiestä irrotettua asfalttia. Suolaa ei ole levitetty koska lämpötila on ollut niin korkea ettei jäätymisriskiä ole esiintynyt.
Jalkaisin kulkiessa huomasi miten kova ohiajomelu joissakin autoissa taas on.
Marraskuu on käytännön esimerkki siitä miten pitkä talvirengaskausi Suomessa on.
Kiitos Quu kommentistasi. Musiikkisoitin vaimentaa nastarengasmelua, se on melko hyvin toimiva keino. Etäisyys toiseen kulkijaan on huomioitava jo siltä osin että liian lähelle toisen "reviiriä" tuleva tuntuu ahdistavalta tai uhkaavalta. Kaupunkiruuhkassa tosin tilanne on toinen, väkeä on niin paljon.
Tosiaan aloittaja on oikeassa siinä että nastarengasmaksu norjalaiseen tapaan olisi paras keino saada ihmiset tahtomaan asioita muuttumaan paremmaksi.
Päivämaksu Oslossa nastojen käytölle on NOK 35 (3,68 €), kuukausimaksu 450 (47,33 €)ja kausimaksu 1400 NOK (147,25 €).
Kyllä se minulle käy, olen kyllä huolissani nuorista lapsiperheistä kun talous on tiukka niin joutuu tinkimään tärkeimmistä auton turvavarusteista kontaktista tienpintaan.
Tarttis varmaan panostaa katujen pesuun.
Kävelyllä käydessäni huomasin että nastarenkaita oli jo melko yleisesti alla, jopa kaupungin kotihoidon käyttämässä autossa. Kaupungin kodinhoito tuskin on lähdössä "viikonlopuksi Lappiin".
Koivut ovat syyskeltaiset, mutta lehti on vielä puussa. Nastat on tarkoitettu luisteluratatyyppiselle pinnalle koviin nopeuksiin, ei kaupunkiajoon syksyiselle kuivalle tai märälle asfaltille.
Minä laitan jo huomenna nastat alle ettei tarvitse räntäsateessa laittaa.
Venäjällä ajellessa pari vuotta sitten ihmettelin joidenkin sikäläisessä rekisterissä olevien autojen peräpeilissä olevaa varoituskolmiota, jossa oli kuin hiilihangon pää ilman vartta kolme piikkiä ylös osoittaen. Selvisipä merkin tarkoitus, kun netistä etsin tietoa, milloin talvirengaspakko on otettu Suomessa käyttöön. Venäjällä pitää olla varoitus auton peräpeilissä, jos autossa on nastarenkaat, jotta perässä ajavat tietävät varoa edellä menevän pysähtyvän jarrutuksessa lyhyemmmällä matkalla.
Karrette on kirjoittanut muutaman kerran huolestaan erityisesti peräänajokolareiden suhteen. Liekö kitkarenkaiden käytöllä osansa asiassa? Mutta niin päin, että ei joudu peräänajetuksi vaan itse posauttaa nastoilla jarruttavan perään?
"Liekö kitkarenkaiden käytöllä osansa asiassa?"
En usko. Peräänajo on suosituin tapa kolaroida vuodenajasta riippumatta, eli myös kuivalla valoisalla kelillä kesärenkailla.
Nastoilla on etua vain silloin kun olosuhteet ovat jäiset, ja korostetusti lähinnä sillon kun ne nastarenkaat ovat tietyn merkkiset ja uudet. Sopivalla keliin ja tilanteeseen valitulla tilannenopeudella ja turvavälillä kitkarengas pysähtyy ennen kuin törmäystä tapahtuu, eli vastuu jää useimmiten kuljettajalle - ei täysin yllättäen esiintyneille olosuhteille.
Tai mistä minä tiedän kun en ole kolaroinut...
Se vero olis tosi hyvä.
Saatais tää lottoava nastarengas kansa ehkä oppimaan
tavoille.
Mitä nastarenkaita verottomana saa?
Onko veroministeri tullut järkiinsä, turvavallisuuta edistävien varusteiden verotuksessa.
En pitäisi minään ihmeenä tässä markkinatalouden sekoittamassa maassa, vaikka valtio haluaisi pitää kiinni väkisin kaikista työpaikoista, joita nastarenkaiden käyttö tuo. Se lisää mm. rengasliikkeiden, asfalttifirmojen, tuulilasifirmojen (suomessakin valmistusta), nokian renkaiden, autopesuloiden ja jopa uusien autojen myyntiä. Suomessa jo pari vuotta vanhoissa autoissa kivipöly on syönyt maalipinnan rikki alustan osista ja keulassa on kiven iskemiä.
Rengasteollisuuden (Nokian Renkaat) tahdosta nastamäärille ei saatu mitään rajoituksia viime kerralla, kun asiasta tehtiin päätöksiä. Tuli epämääräinen tien kulutustesti, jossa käytetään kurun graniittia mukamas tienä. Riippumattomien asiantuntijoiden mukaan testi ei vastaa yhtään todellisuutta. Moniko on nähnyt kurun graniittia tiemateriaalina..?
https://yle.fi/uutiset/3-8806710
Vuoden 2010 tm testivoittajarenkaassa Hakkapeliitta 7:ssa oli n. 120 nastaa. Uudessa tämän vuoden testivoittaja michelinissä on 250 nastaa!. Mikäli nastamäärä olisi rajattu aikoinaan esimerkiksi hakkapeliitta 7:n 120 nastaan, niin kitkarenkaat olisivat nykyään lähes tasoissa nastarenkaiden kanssa jääpidossakin. Sen voi todeta uuden tm-vertailun tuloksista, jossa pirellin ja gislavedin 130 nastan nastarenkaiden jarrutusmatka jäällä on enää alle 10 % lyhyempi kuin parhaiden kitkarenkaiden.Tämä kehitys olisi johtanut Nokian renkaiden rengasmyynnin vähenemiseen koko pohjoismaissa, koska kitkarenkaita olisi myyty enemmän ja nastarenkaita vähemmän ja nokian renkaat ei ole ikinä ollut paras kitkarenkaissa. Esimerkiksi Continentalilla on paljon enemmän kokemusta kitkarenkaista Saksan kotimarkkinoilta ja sen näkee testituloksistakin.
Kannattaa katsoa ylen tekemä hyvä dokumentti nastapäätöksistä:
https://areena.yle.fi/1-3179052
Kiitos Hank_80, kannatti katsoa. Toivon myös Quun katsovan.
Norjassa nastoilla olisi vuoristossa todellista käyttöä (pohjolan valtien pelastajat), silti me käytämme niitä enemmän tässä tasaisessa suolatussa maassamme.
Meillä täällä rannikkoseudulla saa hakemalla hakea. Suolaus alkaa +5 asteessa, vaikka on luvattu säätiedotuksissa vielä lämpimämpää tulossa.
Pakkasta oli 8 astetta ja tiellä vesikeli, silloin jo kysyi Raision kaupungilta miten tämä on mahdollista. Vastaus: ”meillä on uusimmat hienot kemikaaliseokset, joilla saadaan suola vaikuttamaan vähintään miinus kuuteen”.
Miksi vaihtaisin muutamiksi viikoiksi talvirenkaat?
Tuossa ylen dokumentissa ei ole mainittu yhtä tärkeää syytä, miksi rengasteollisuus haluaisi myydä kaikkien autojen alle nastat. Renkaat kuluvat nastarenkaiden karhentamilla teillä paljon nopeammin kuin nykyajan hiljaisella asfaltilla. Nyt ei puhuta todellakaan mistään pienestä markkinoihin vaikuttavasta tekijästä, kun otetaan huomioon myös raskas kalusto. Nokian renkaat tekevät myös raskaan kaluston renkaita.
Olen odottanut että milloin uudistunut Tekniikan maailma uskaltaisi tehdä artikkelin nastarenkaiden aiheuttamista ympäristö- ja terveyshaitoista. Asia alkaisi olla ajankohtainen, kun on julkaistu tutkimuksia, että renkaat ja tien päällysteet ovat suurimpia mikromuovipäästöjen aiheuttajia vesistöihin. En ole myöskään nähnyt yhtään puolueetonta tutkimusta rengastyyppien onnettomuustilastoista. Siis sellaista josta olisi siivottu humalassa ja laittomilla urasyvyyksillä ajetut onnettomuudet.
https://yle.fi/uutiset/3-9223396
Kiitos Hank, oli mielenkiintoinen ohjelma.
Itse epäilen tutkijan arvelua että viiden vuoden päästä nastojen käyttäjien määrä Suomessa vähenisi.
Esimerkiksi vuoden 2008 talvirengastestissä kirjoitettiin "nastarenkaat kuluttavat teitä ja pahentavat keväistä katupölyongelmaa", eli asia ei ole millään tavoin uusi.
Nasta-tutkimusohjelma tehtiin vuosina 2011-2013, eikä esimerkiksi se ole näkynyt kuluttajien tai yritysten rengasvalinnoissa.
Norjassa onnettomuudet vähenivät nastarenkaiden osuuden pienentyessä koska kuljettajat kehittyivät paremmiksi.
"Den rimligaste förklaringen till att antalet olyckor sjunker med minskat dubbdäcksanvändande är enligt företrädare för Vegvesendet att förare med friktionsdäck generellt framför sina fordon långsammare och med större avstånd till framförvarande fordon än förare av fordon utrustade med dubbdäck.
Man kan alltså konstatera att även om det inte går att bestrida att dubbdäck under vissa förhållanden (bl.a. våt is) ger kortare bromssträcka än dubbfria däck så överkompenserar förare av fordon utrustade med friktionsdäck för denna risk genom sänkt hastighet. På så sätt resulterar en minskning av dubbdäcksanvändandet i en säkrare trafikmiljö där risken för personskada minskar. " (lainaus Brax, Joel (Finnmap Infra Oy/COWI Sweden): Kokemuksia Oslon nastarengasmaksuista)
Nasta juttu to 1.6.2017, vanha juttu, ei vaikutusta minun rengasvalintoihin.
"överkompenserar förare av fordon utrustade med friktionsdäck för denna risk genom sänkt hastighet."
Ei voi olla totta, alentunut nopeusko muka vaikuttaisi turvallisuuteen? Jopa niin paljon että se enemmän kuin kompensoi nastojen puutteen aiheuttaman heikomman kitkan?
Ja silti emme liikenteessä huomaa kitkarengastettujen matelua tai muutenkaan silmiinpistävää käytöstä. Voisikohan sittenkin olla niin että rajoitusten mukaan ja tarvittaessa alle niiden ajamisesta ei olekaan haittaa.
Onneksi meillä on sentään yksi puolueeton media tässä maassa, joka uskaltaa haastaa Nokian renkaita ja lahjottuja valtion virkamiehiä.
https://yle.fi/uutiset/3-10449782
https://screenshotscdn.firefoxusercontent.com/images/beddd1a0-0b03-47eb-96de-3d31c21300a2.png
Quu: rengasmittauksia.
Kierrosajat jääradalla ovat sikäli mielenkiintoisia että ne ovat maksiminopeudella ajettuja. Niistä puuttuu vertailukohde, eli mikä olisi mielekäs ajonopeus. Eli ovatko kaikki riittävän hyviä, vai joutuuko ajamaan hitaammin kuin haluaisi (tai olla jonkun kyydissä "pelkääjän" paikalla pitämässä "kauhukahvasta" kiinni). Ja kuinka usein ajaa jäisellä (ei lumisella) tiellä, ja kuinka paljon suolatulla asfaltilla (nyt kuivalla asfaltilla)?
Jarrutus jäällä on hauska lopputuloksen osalta. 1000 (yksituhatta) nastaa jarruttaa jäällä alle auton mitan verran lyhyemmällä matkalla kuin täysin nastattomat.
Muutamat metri voiolla arvokkaita oman ja kassa autoilijoiden terveydelle.
Rengastesteillä osoitetaan kuluttajalle erirenkaiden ominaisuudet vertailukelpoisissa olosuhteissa, jos renkaiden pienilläkin pitoeroilla ei kerran ole kuluttajalle merkitystä, niin miksi tehdään koko testiä.
Toisaalta joka pitää esim. muutaman metrin jarrutusmatkaeroja tai kaarrepitoa tai että auto saa muljahdella polanteisella tiellä, niin menköön kauppaan ja nappaa pinkasta hiljaisimman pidosta viis.
miksi tehdään koko testiä.
Talvirenkaissa voi ajatella niin että hankkii "testivoittajan" luottaen testin painotuksiin, tai sitten valitsee ominaisuuksia joita arvostaa. Minun osaltani nastat putoavat heti pois vertailusta, koska nastoilla on ominaisuutensa / haittansa enkä ole nastojen ominaisuuksia tarvinnut niillä teillä millä olen ajanut.
Testeillä on myös viihdearvoa, siinä missä millä tahansa vertailulla.
Yksi mielenkiintoinen tulos oli se että Goodride jarrutti vuoden 2008 talvitestissä 190 metriä, ja vaikka siinä oli talvirenkaan M+S-merkintä näki siitä että siinä on kesärenkaan pintakuvio.
Toinen se että esimerkiksi Michelinin nastarengas oli vuoden 2015 testissä jääradalla hitaampi kuin kolme eri kitkarengasta. Jääjarrutuksessa nasta-Michelin oli vain 90 cm parempi kuin nastaton Michelin (55,6 metrin matkalla).
Kyllä nykyiset nastarenkaat on nastajuttu, ja on nasta ajaa turvallisesti jos vaikka jokin aamu talvi yllättää.
Tänään kuulin ensimmäisen kerran kun täysperävaunurekassa ropisi nastat.
Karrette:
Talvirenkaissa voi ajatella niin että hankkii testivoittajan luottaen testin painotuksiin, tai sitten valitsee ominaisuuksia joita arvostaa.
Kyllä, valitsi sitten nasta- tai kitkarenkaat.
Jarrutus jäällä on hauska lopputuloksen osalta. 1000 nastaa jarruttaa jäällä alle auton mitan verran lyhyemmällä matkalla kuin täysin nastattomat.
Tuo kuulostaa kirjoittamanasi vakiotulokselta (=lue: saahan sitä yrittää yleistää). Sitä et toivottavasti tarkoittanut, joten kerrothan vähän tarkemmin, mitä ajattelit.
Kumppani, katso Quun linkittämää kuvaa. 1000 nastaa jarruttaa 10 metriä, nastaton 14 metriä.
Tarkoitat varmaan tätä sitten?
https://screenshotscdn.firefoxusercontent.com/images/beddd1a0-0b03-47eb-96de-3d31c21300a2.png
Millä nopeudella tuossa mielestäsi ajetaan, ennen kuin jarrutetaan?
Quu2018: Kyllä nykyiset nastarenkaat on nastajuttu, ja on nasta ajaa turvallisesti jos vaikka jokin aamu talvi yllättää.
Muutamat metri voiolla arvokkaita oman ja kassa autoilijoiden terveydelle.
Kyllä. Talven yllätystä odottava, etelässä nastoilla ajava Q varmaan muistaa että kesärengas hidastui märällä asfaltilla 80-5km/h viime TM-vertailussa huonoimmillaankin alle 30m kun taas nyt nastarengas 80-0km/h tarvitsee matkaa reilusti yli 30m.
Märällä jarrutettaessa parhaat nastat olivat niitä jotka jäällä jarrutettaessa jatkoivat matkaa huonoimman kitkankin jälkeen.
Sitten kun se talvi (loskakeli) etelään tulee, ei siinä nuoskassa nasta paljon auta.
No ei auta nasta loskassa eikä lumellakaan, mutta kun se lumi on kovaksi ja jäiseksi kiillotettu polanteinen suolausta vähennetty kakkoskunnossapidon 60 km parikertaa kk ajettava osuus, niin nasta on ollut siitä asti nastajuttu kun se lailliseksi tuli.
Nykyisissä autoissa ei ole edes tunkki, saati että renkaat olisi saatavilla vaihtoon kelien mukaan. kyllä vaihdot määrää kalenteri ei keli.
Pääkaupunkiseudulla nastarenkaat tulivat käyttöön, ja auto on nyt sateesta huolimatta harmaan likainen. Pelkkä talvirenkaan kuvion muutoksen ei luulisi tuovan likaa tielle, vaan lika lienee tiestä irrotettua asfalttia. Suolaa ei ole levitetty koska lämpötila on ollut niin korkea ettei jäätymisriskiä ole esiintynyt.
Jalkaisin kulkiessa huomasi miten kova ohiajomelu joissakin autoissa taas on.
Marraskuu on käytännön esimerkki siitä miten pitkä talvirengaskausi Suomessa on.
Käytä kuulosuojaimia, ja pidä turvaväli ettet astu edellä kulkijan kantapäille.
Kiitos Quu kommentistasi. Musiikkisoitin vaimentaa nastarengasmelua, se on melko hyvin toimiva keino. Etäisyys toiseen kulkijaan on huomioitava jo siltä osin että liian lähelle toisen "reviiriä" tuleva tuntuu ahdistavalta tai uhkaavalta. Kaupunkiruuhkassa tosin tilanne on toinen, väkeä on niin paljon.
Tosiaan aloittaja on oikeassa siinä että nastarengasmaksu norjalaiseen tapaan olisi paras keino saada ihmiset tahtomaan asioita muuttumaan paremmaksi.
Päivämaksu Oslossa nastojen käytölle on NOK 35 (3,68 €), kuukausimaksu 450 (47,33 €)ja kausimaksu 1400 NOK (147,25 €).
https://www.oslo.kommune.no/english/street-transport-and-parking/studded-tyre-fee/
Kyllä se minulle käy, olen kyllä huolissani nuorista lapsiperheistä kun talous on tiukka niin joutuu tinkimään tärkeimmistä auton turvavarusteista kontaktista tienpintaan.