En epäile etteikö moni ostaisi nastarenkaita jatkossakin. Olennaista on se moniko lopettaisi niiden käytön pelkän tottumuksen vuoksi.
Minä en ole huolissani lapsiperheistä. Ei nastat ole mikään erityinen turvavaruste, nytkin on 5-6 astetta lämmintä, eikä jäätä missään.
Hieman hitaampi ajonopeus ja asianmukaisempi turvaväli kompensoi pidon matalamman tason - silloin kun keli on sellainen kuin millä nastarenkaita markkinoidaan.
Minulle ei oikein uppoa että Suomessa autoilija ehdottaa autonkäyttöön lisää veroja. Jokaisessa nastassa on arvonlisävero.
Kuten sanottu kyllä se minulle käy vaikka paalutatte autoveron Suomen kommunistivallan tasolle, ja samalla nastarenkaisiin veroa niin paljon että se oikeasti vaikuttaa ostopäätöksiin, eikä vain ole tarkoitus paikata budjettia.
Kommunistivallanaikana hivutettiin lisää veroa autoihin alkoholiin ja tupakkaan, juuri sen verran vuosittain ettei se juurikaa vaikuttanut kulutukseen, mutta paikkasi budjetin sosiaalimenoja.
Nyt meni jo politiikkaan. ”Kommunistivallanaikana” suomesta tuli kadehdittu pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Nyt sitä nakerretaan (myös nastoilla, noilla tarpeettomilla entisajan jäänteillä).
Ilman noita menneitä menestyksen aikoja kävisimme kenties keskusteluja, että mitkä ovat testivoittaja nastarenkaat...polkupyörään.
En ole kommunisti tai sosialisti. Tuli vaan mieleen kun teitä ei ole tunnetusti varaa pitää kunnossa ja jostain pitäisi joskus säästääkin.
Autoveron osalta olemme näköjään samaa mieltä. Ruotsalaisetkin pärjäävät ilman, tosin heillä arvonlisävero on korkeampi 25 %. Mutta toisaalta ei sitten ole myöskään perintö- tai lahjaveroa.
Jos ongelma on tien kuluminen ja jos sitä ongelmaa halutaan hoitaa verottamalla tietä kuluttavia valintoja, silloin suolalle kuuluu yli puolet nastarenkaan verosta (pudotan tämän muistista, antakaa parempaa dataa kellä on?)
Nastoilla ajaessani en ole tarvinnut suolaa ainakaan tällä vuosituhannella tielle tasan yhtään. Suola on nastattomien renkaiden tuoma turha rasite nastarengaskuskeille ja päinvastoin.
Suurin vika on molempien sekakäyttö, mutta paras olisi tietenkin sekä nastojen että suolauksen kielto.
Urat tiessä ja pölyä ilmassa on pikku juttu myrkytettyjen pohjavesien tapaisen ympäristörikoksen rinnalla.
Nastoilla ajaessani en ole tarvinnut suolaa ainakaan tällä vuosituhannella tielle tasan yhtään.
Mietin tätä samaa silloin kun autossani oli vielä tyypilliseen tapaan nastat, eli sitä että vaikka hankkisin renkaat missä on "tuhat nastaa" ei suolaus tule loppumaan.
Valitsin mieluummin logiikan, eli suolaus ei lopu, mutta minä voin muuttaa omaa toimintaani. Se toimi. Vaikka luovuin nastoista ei tienpitäjä muuttanut suolaustapaansa miksikään, muu maailma jatkoi kulkuaan kuten aiemmin. En silti hävinnyt tässä muutoksessa mitään, vaan pelkästään hyödyin kun en lähtenyt taistelemaan suolausta vastaan.
Ymmärtäkää nyt edes yksi perusasia. Suolaa käytetään pääasiassa raskaan liikenteen vuoksi. Henkilöautoilla pärjää hyvillä talvirenkailla kelillä kuin kelillä ennakoimalla ja oikealla tilannenopeudella, eikä renkaisiin tarvita nastoja. Raskas liikenne jää jumiin mäkiin ja alamäissä voi tapahtua konginkaan kaltaisia onnettomuuksia. Raskaalla liikenteellä ei nykyisessä yhteiskunnassa ole aikaa ajaa tarpeeksi hiljaa jäisellä kelillä. Kuljettajien lepoajatkin tulee vastaan.
Tänään pesin auton kuukauden (n. 3000 km) ympäri suomen ajelun jälkeen, enkä muista ikinä nähneeni auton päällä niin paljon asfalttipölyä. Teiden ennätysmäisen nopean kulumisen näkee konkreettisesti auton pelleillä märillä keleillä ja kuivalla kelillä hienona pölynä.
Ympäristötietoinen autoilija ei valitse missään nimessä autoonsa nastarenkaita. Nastarenkailla autoilua voi verrata 80-luvun dieselillä autoiluun. Niin paljon ne aiheuttavat hiukkaspäästöjä. Niille ei ole edes kehdattu laittaa eu-rengasmerkintää, kun merkinnät olisivat niin nolot kitkarenkaiden rinnalla. Varmaan Nokian Renkaat saaneet tämän brysselissä läpi rahalla. En vaan voi käsittää, miten tähän on voitu suostua. Merkintäjärjestelmän tarkoitus kun olisi ohjata kuluttajia valitsemaan ympäristölle ystävällisiä ja hiljaisia renkaita ja sitten rajataan kaikista haitallisimmat renkaat järjestelmän ulkopuolelle!
Liikenneturvallisuuteen panostava autoilija valitsee ehdottomasti nastarenkaan, nuo päästöjutut on huu haata.
Ja tuskin se suolattu märäntien autojen nostava vesisumu terveellistä on kalustolle ja jalanlukijoille. Hiekoituspölystä puhumattakaan.
Yksi syy tähän on tietenkin typerä laki, jonka mukaan talvirenkaita ei tarvitse käyttää kuin joulu-helmikuu. Lakihan on näin typerä juuri nastarenkaiden vuoksi, koska lailla yritetään epätoivoisesti säästää meidän ennestäänkln kurjia teitä. Ilman nastarenkaita talvirenkaiden käyttöpakko voisi olla kitkarenkailla esim. marraskuu-maaliskuu ja pohjoisessa lokakuu-huhtikuu. Liikenneturvalisuus paranisi varmasti kokonaisuutena.
Ei laissa sinänsä ole vikaa. Ei tänään marraskuun 11. päivänä ollut mitään syytä käyttää talvirenkaita, koska kaikki eivät aja päivittäin - he voivat ensilumien aikana käyttää bussia tai olla kotonaan.
Minulla talvirenkaat ovat olleet laillisesti jo kuukauden verran alla, mutta ne ovat nastattomat (ns. kitkarenkaat). Lokakuun puolessavälissä huomasin että oli jo nastaversioitakin käytössä, eli siinä mielessä en ollut ensimmäinen joka varautui kylmiin öihin. Kesällä ajan kesärenkailla, vaikka laki sallisi kyllä ajaa lumeen ja pakkaseen suunnitelluilla renkailla kesähelteilläkin.
Mielestäni laissa on todella paljon vikaa liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Yleensä tähän aikaan vuodesta on ainakin jossain päin suomea täydet talvikelit, mutta lain mukaan saa ajaa kesärenkailla, kunhan niissä on 1,6 mm pintaa. Niin moni tekeekin ja kesärenkailla sattuu todella paljon vakavia onnettomuuksia ensiliukkailla.
Rengaslait säädetään yleensä huonoimman kelin mukaan. Sliksit ovat parhaat kuivalla asfaltilla, mutta kesärenkaissa pitää olla 1,6 mm pintaa sadekelejä varten.
No niin, nyt on eka matka lumisella mutkatiellä tehty kitkoilla. Hyvä oli pito, myös auraamattomalla mökkitiellä. Oli kyllä pikkupakkanen, eikä siis erityisen liukasta. Mutta tähän asti kesti ennen kuin marraskuun alkupuolella vaihdetut talvirenkaat näki lunta. Saas nyt nähdä, miten sitten jäisellä tiellä pärjätään.
Mitä pidemmälle talvi etenee, sitä enemmän hämmästelen, kuinka paljon on kitkarenkaalle huonoja kelejä. Olen huomannut selvästi nastojen puutteen myös keleissä, joissa en niitä aiemmin edes tajunnut tarvitsevani.
Sen lisäksi luiston raja on hyvässäkin kitkarenkaasaa vaikea erottaa pehmeän renkaan lamellien joustosta.
Ei vakuuta.
Märkä tie kuluu moninkertaisella nopeudella kuivaan verrattuna ja koska raskas liikenne ei nastoja käytä, se merkitsee, että suolaeroosio on kokonaan nastattomien syytä.
740: "suolaeroosio on kokonaan nastattomien syytä."
Mistä tuollainen logiikka on lähtöisin? Että jos vaihdat takaisin nastoihin loppuu suolaus? Ei, tienpitäjä ei kysele rengaskauppojen ulkopuolella valitseeko kitkat vaiko nastat.
740: "Mitä pidemmälle talvi etenee.."
Etelässä on omalle kohdalle sattunut yksi liukas liikenneympyrä, mutta se oli vain liukas, ei sen enempää. Autot sen sijaan ovat yltäpäältä kurassa, ja kuivien kelien aikaan tiet ovat pölyiset. Suolaa tai hiekkaa ei ole tarvinnut levittää, eli lika on nastojen irrottamaa asfalttia.
740: "luiston raja"
Tuo koskee testien mukaan jäätä, ei lunta.Hieman kevyempi kaasunkäyttö ja pehmeä ajotapa pahimpien kelien aikaan antaa ympäristöystävällisen matkanateon useiden kymmenien tai jopa 150 päivän ajaksi talvirenkaiden käyttöaikana.
Noin joka kuudes ajaa nastattomilla, eikä kaikilla nastojen käyttäjilläkään välttämättä ole kovin hyväkuntoiset renkaat.
740: "suolaeroosio on kokonaan nastattomien syytä."
Mistä tuollainen logiikka on lähtöisin?
Siitä, että suolauksen syyksi kerrotaan nastaton (raskas) liikenne. Nastallisethan eivät suolaa tarvitse missään kelissä.
Että jos vaihdat takaisin nastoihin loppuu suolaus?
Enhän minä toki niin sanonut, vaan että minun valinnastani riippumatta suolaus jatkuu nastattomien vuoksi.
Etelässä on omalle kohdalle sattunut yksi liukas liikenneympyrä
Ja sillä perusteella ihmettelet samaan aikaan nättien talvisten aurausvallien välissä ajavan talvirenkaiden tarvetta?
Eilinen lumituisku oli minulle ensimmäinen talvikeli, jolloin en kokenut talvirenkaitani tarpeettoman huonoksi puuttuvien nastojen vuoksi.
Autot sen sijaan ovat yltäpäältä kurassa, ja kuivien kelien aikaan tiet ovat pölyiset. Suolaa tai hiekkaa ei ole tarvinnut levittää, eli lika on nastojen irrottamaa asfalttia.
...jota kitkarenkaat levittävät nastarengasta tehokkaammin. Kadehdin suolatonta liikenbeympäristöäsi. Täällä päin talvinen ajokeli pilataan kemiallisesti heti kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.
740: "luiston raja"
Tuo koskee testien mukaan jäätä, ei lunta.
Ei vain jäätä, vaan myös sulaa tietä. Kitkarenkaan pehmeä kulutuspinta sortaa kaarteissa ihan selvästi, joten nollan vaiheilla on vaikea erottaa myötäävätkö pehmeän renkaan lamellit pitävällä sulalla pinnalla, vai luistaako rengas jo jäätyneellä pinnalla.
Jään lisäksi ohut kuura tiellä on hankalampi ajaa uusilla testivoittajakitkoilla kuin kuluneilla saman valmistajan nastoilla.
Mutta tuoreella pakkaslumella ja märässä soseessa kitkarengas on ihan oikean talvirenkaan veroinen.
Hieman kevyempi kaasunkäyttö ja pehmeä ajotapa pahimpien kelien aikaan antaa ympäristöystävällisen matkanateon useiden kymmenien tai jopa 150 päivän ajaksi talvirenkaiden käyttöaikana.
Opetat pehmeää kaasum käyttöä ja ennakointia usean EAK:n veteraanille, joka ajaa ympärivuotisen keskikulutuksensa NEDC normilukemille.
Kyse ei ole siitä, etteikö ilman ilmastointia, lisävaloja, Webastoa tai nastarenkaita pärjäisi. Pärjää toki, mutta miksi kiusata itseään tarpeettoman huonoilla vehkeillä, kun ei ole pakko?
Jos sinun mielestäsi rengasmelu on tärkeää, aja toki kitkoilla. Minulla talvirenkaan valintakriteerini on TALVI ja siksi en edes vilkaise rengastestin sulan kelin mittauksia. Paljas asfaltti on helpoin talvikeli, jonka minun talvirenkaani näkevät.
Noin joka kuudes ajaa nastattomilla, eikä kaikilla nastojen käyttäjilläkään välttämättä ole kovin hyväkuntoiset renkaat.
Kotimainen tutkimus havaitsi, että juuri kitkarenkaat ajetaan loppuun, mutta nastat vaihtuvat paremmin ajoissa. Mittausajankohta oli talvirengaskaudella, joten kesällä loppuun poltettavat kitkat eivät päässeet sekoittamaan laskentaa. Tämä ei ole renkasn vaan kuljettajan ominaisuus, kuten sekin, että vaikka kitkarengas ei sinänsä nostakaan merkittävästi onnettomuustiheyttä, se ei myöskään vähennä sitä.
Jos kitkarengas on kokeneiden kuskien rengas, se merkitsee siyä, että kitkarengas nollaa kokemuksen tuoman lisäturvan pudottaen kokeneenkin kuskin kolaritilastojen keskinkertaisuudeksi.
Mennään nyt tämä talvi näillä, mutta merkkikerhossa on sen verran kitkarengasfaneja, että uskon löytäväni loppusijoituspaikan yhden talven ajetuille kitkoille vaihtaakseni niiden tilalle Conti Ice Kakkoset.
Kun vaihdoin yhden talven ajetut nastat kitkoihin ja zoomailin niitä nastoja, niin aika lailla tyssääntyneitä olivat. En ole vielä kitkojen kanssa jääkelillä joutunut ajamaan, mutta kun niitä nastoja katsoin, niin kyllä niillä oli ajettu pääasiassa asfaltilla. Olen järkeillyt, että ne muutamat talven jäiset kelit täytyy mennä erityisen hissun kissun ja että se on hinta, minkä joudun maksamaan rengasmelun alhaisena pitämisestä. Olen huomaavinani, että kitkat ovat jopa hiljaisemmat kuin kesärenkaat.
Onko jollakulla tiedossa joku sivusto, josta voisi katsoa, minkä näköiseksi nastojen kuuluisi kulua vaikkapa suhteessa ajettuihin kilometreihin. Oletan, että pidon kannalta nastakaan ei saisi levitä kattonaulan kantaa muistuttavaan muotoon?
Niin. Nastat irrottavat pölyä, ja kitkarenkaassa on enemmän lamelleja.
Ikävää että et huomannut syy-seuraus -asiassa että kitkarenkaan pölynlevitykseen tarvitaan ensin nastarenkaan käyttäjiä.
740 GLE "Jos sinun mielestäsi rengasmelu on tärkeää, aja toki kitkoilla. "
On se minulle myös ekovalinta. Kun käyn kävelyllä asuinalueellani olen todennut että toisten nastarenkaat tuottavat todella ikävää melua, ja kitkarenkaan käyttäjän auto kulkee sähköautomaisen hiljaisesti ohitse (pl. jotkut dieselit joidenka moottorin kuulee).
Autot ovat todella likaisia, joten nastojen tarpeettoman suuri osuus on ikävä juttu. Kuivalla kelillä ilma on harmaan pölyistä. Kulumisurat ovat selkeästi havaittavissa, ja joissakin risteyksissä auto keinuu selvästi kun ajaa nastojen kuluttamien urien yli.
740 GLE "Opetat pehmeää kaasun käyttöä ja ennakointia usean EAK:n veteraanille"
En oikeastaan. Satut olemaan keskusteluun osallistuja, ja tarkoitan kommenttini ihan kenelle tahansa joka sattuu olemaan aiheesta kiinnostunut.
Rengasvalinta on hyvä tehdä sen mukaan missä enimmät ajonsa ajaa. Suolatut tai muutoin kelien puolesta sulat tiet kuluvat nastojen tarpeettoman käytön vuoksi. Turvavyö tai kypärä on myös turvaväline, mutta sen käytöstä ei aiheudu haittavaikutuksia - vaikka käyttäisi sitä turhaan istuessaan pysäköidyssä ajoneuvossa.
@HybridRules kirjoitti:
Kun vaihdoin yhden talven ajetut nastat kitkoihin ja zoomailin niitä nastoja, niin aika lailla tyssääntyneitä olivat.
Samanlaisia olen nähnyt parinkin rengasvalmistajan renkaissa 2 - 3 talven jälkeen. Missä rengasmerkissä sinulla nastat tylsyivät tai upposivat kumin sisään?
En epäile etteikö moni ostaisi nastarenkaita jatkossakin. Olennaista on se moniko lopettaisi niiden käytön pelkän tottumuksen vuoksi.
Minä en ole huolissani lapsiperheistä. Ei nastat ole mikään erityinen turvavaruste, nytkin on 5-6 astetta lämmintä, eikä jäätä missään.
Hieman hitaampi ajonopeus ja asianmukaisempi turvaväli kompensoi pidon matalamman tason - silloin kun keli on sellainen kuin millä nastarenkaita markkinoidaan.
Niin ei se vaadi kuin yhden kohtalokkaan kelin virhearvioinnin.
Niin, se kuulostaa tosi pahalta ja ennen kaikkea yllättävältä olosuhteelta. Ohessa kuvaamasi tilanne parin vuoden takaa:
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/2981508/Liukastelu+alkoi+Turunkin+teilla+kesarenkailla+ei+mitaan+asiaa+liikenteeseen
Liukastelu alkoi Turunkin teillä: "kesärenkailla ei mitään asiaa liikenteeseen"
Minulle ei oikein uppoa että Suomessa autoilija ehdottaa autonkäyttöön lisää veroja. Jokaisessa nastassa on arvonlisävero.
Kuten sanottu kyllä se minulle käy vaikka paalutatte autoveron Suomen kommunistivallan tasolle, ja samalla nastarenkaisiin veroa niin paljon että se oikeasti vaikuttaa ostopäätöksiin, eikä vain ole tarkoitus paikata budjettia.
Kyllä nastavero olisi tarpeellinen ohjausmaksu siinä missä tupakka- tai alkoholiverot.
Jollei nastattomia talvirenkaita (ns. kitkarenkaita) olisi vaihtoehtona haitallisille nastoille ei lisämaksulle olisi perustetta tai kysyntää.
Kommunistivallanaikana hivutettiin lisää veroa autoihin alkoholiin ja tupakkaan, juuri sen verran vuosittain ettei se juurikaa vaikuttanut kulutukseen, mutta paikkasi budjetin sosiaalimenoja.
Valtio ottaa velkaa myös vuonna 2019. Nastavero olisi tarpeellinen myös silloinkin kun velkaa joskus maksetaan takaisin.
No tulihan se oikea syy verojen mouruamiseen, autoilija laitetaan taas maksumieheksi sote sotkuun.
Nyt meni jo politiikkaan. ”Kommunistivallanaikana” suomesta tuli kadehdittu pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Nyt sitä nakerretaan (myös nastoilla, noilla tarpeettomilla entisajan jäänteillä).
Ilman noita menneitä menestyksen aikoja kävisimme kenties keskusteluja, että mitkä ovat testivoittaja nastarenkaat...polkupyörään.
En ole kommunisti tai sosialisti. Tuli vaan mieleen kun teitä ei ole tunnetusti varaa pitää kunnossa ja jostain pitäisi joskus säästääkin.
Oikeissa hyvinvointiyhteiskunnissa autoveroksi riittää arvonlisävero.
Autoveron osalta olemme näköjään samaa mieltä. Ruotsalaisetkin pärjäävät ilman, tosin heillä arvonlisävero on korkeampi 25 %. Mutta toisaalta ei sitten ole myöskään perintö- tai lahjaveroa.
Jos ongelma on tien kuluminen ja jos sitä ongelmaa halutaan hoitaa verottamalla tietä kuluttavia valintoja, silloin suolalle kuuluu yli puolet nastarenkaan verosta (pudotan tämän muistista, antakaa parempaa dataa kellä on?)
Nastoilla ajaessani en ole tarvinnut suolaa ainakaan tällä vuosituhannella tielle tasan yhtään. Suola on nastattomien renkaiden tuoma turha rasite nastarengaskuskeille ja päinvastoin.
Suurin vika on molempien sekakäyttö, mutta paras olisi tietenkin sekä nastojen että suolauksen kielto.
Urat tiessä ja pölyä ilmassa on pikku juttu myrkytettyjen pohjavesien tapaisen ympäristörikoksen rinnalla.
Nastoilla ajaessani en ole tarvinnut suolaa ainakaan tällä vuosituhannella tielle tasan yhtään.
Mietin tätä samaa silloin kun autossani oli vielä tyypilliseen tapaan nastat, eli sitä että vaikka hankkisin renkaat missä on "tuhat nastaa" ei suolaus tule loppumaan.
Valitsin mieluummin logiikan, eli suolaus ei lopu, mutta minä voin muuttaa omaa toimintaani. Se toimi. Vaikka luovuin nastoista ei tienpitäjä muuttanut suolaustapaansa miksikään, muu maailma jatkoi kulkuaan kuten aiemmin. En silti hävinnyt tässä muutoksessa mitään, vaan pelkästään hyödyin kun en lähtenyt taistelemaan suolausta vastaan.
Ymmärtäkää nyt edes yksi perusasia. Suolaa käytetään pääasiassa raskaan liikenteen vuoksi. Henkilöautoilla pärjää hyvillä talvirenkailla kelillä kuin kelillä ennakoimalla ja oikealla tilannenopeudella, eikä renkaisiin tarvita nastoja. Raskas liikenne jää jumiin mäkiin ja alamäissä voi tapahtua konginkaan kaltaisia onnettomuuksia. Raskaalla liikenteellä ei nykyisessä yhteiskunnassa ole aikaa ajaa tarpeeksi hiljaa jäisellä kelillä. Kuljettajien lepoajatkin tulee vastaan.
Tänään pesin auton kuukauden (n. 3000 km) ympäri suomen ajelun jälkeen, enkä muista ikinä nähneeni auton päällä niin paljon asfalttipölyä. Teiden ennätysmäisen nopean kulumisen näkee konkreettisesti auton pelleillä märillä keleillä ja kuivalla kelillä hienona pölynä.
https://yle.fi/uutiset/3-9503668
Ympäristötietoinen autoilija ei valitse missään nimessä autoonsa nastarenkaita. Nastarenkailla autoilua voi verrata 80-luvun dieselillä autoiluun. Niin paljon ne aiheuttavat hiukkaspäästöjä. Niille ei ole edes kehdattu laittaa eu-rengasmerkintää, kun merkinnät olisivat niin nolot kitkarenkaiden rinnalla. Varmaan Nokian Renkaat saaneet tämän brysselissä läpi rahalla. En vaan voi käsittää, miten tähän on voitu suostua. Merkintäjärjestelmän tarkoitus kun olisi ohjata kuluttajia valitsemaan ympäristölle ystävällisiä ja hiljaisia renkaita ja sitten rajataan kaikista haitallisimmat renkaat järjestelmän ulkopuolelle!
http://www.autonrengasliitto.fi/fi/merkintajarjestelma/
Liikenneturvallisuuteen panostava autoilija valitsee ehdottomasti nastarenkaan, nuo päästöjutut on huu haata.
Ja tuskin se suolattu märäntien autojen nostava vesisumu terveellistä on kalustolle ja jalanlukijoille. Hiekoituspölystä puhumattakaan.
Ei tänäänkään nastarenkaasta ollut mitään merkitystä liikenneturvallisuudelle, mutta kovaäänistä rapinaa ohikulkeneet autot pitivät.
Kuljettajan asenne on se olennaisin juttu;
"Muualla kuin pysäköintialueilla tapahtuneissa vahingoissa yleisin vahinkotyyppi on peräänajot."
"Henkilövahinkojen osuus on selvästi suurempi kuivan ja märän kelin vahingoissa kuin lumisen tai jäisen kelin vahingoissa"
"Nopeusrajoituksittain katsottuna eniten vahinkoja on tapahtunut 40 km/h nopeusrajoituksen alueella"
"Mieskuljettajat ovat aiheuttaneet keskimäärin 71 % kaikista vahingoista (2012–2016)"
"Vuonna 2016 korvauksia maksettiin yhteensä 99 573 liikennevahingosta, joista henkilövahinkoja oli 18 216"
"Alle 22-vuotiaat kuljettajat aiheuttivat 16,9 prosenttia kaikista vahingoista. Näissä vahingoissa tuli 26,3 prosenttia
kaikista uhreista."
"Tyypillisesti eniten uhreja päivässä tulee kesäkelin liikenneonnettomuuksissa, esimerkiksi aurinkoisena perjantaina
menoliikenteessä."
(lainaukset OTIn liikennevahinkotilasto)
Nastakuskien viivytellessä talvirenkaiden vaihtoa ärsyttävän rapinan takia tapahtuu paljon liukkaan kelin onnettomuuksia kesärenkailla autoileville.
https://yle.fi/uutiset/3-7648456
Yksi syy tähän on tietenkin typerä laki, jonka mukaan talvirenkaita ei tarvitse käyttää kuin joulu-helmikuu. Lakihan on näin typerä juuri nastarenkaiden vuoksi, koska lailla yritetään epätoivoisesti säästää meidän ennestäänkln kurjia teitä. Ilman nastarenkaita talvirenkaiden käyttöpakko voisi olla kitkarenkailla esim. marraskuu-maaliskuu ja pohjoisessa lokakuu-huhtikuu. Liikenneturvalisuus paranisi varmasti kokonaisuutena.
Ei laissa sinänsä ole vikaa. Ei tänään marraskuun 11. päivänä ollut mitään syytä käyttää talvirenkaita, koska kaikki eivät aja päivittäin - he voivat ensilumien aikana käyttää bussia tai olla kotonaan.
Minulla talvirenkaat ovat olleet laillisesti jo kuukauden verran alla, mutta ne ovat nastattomat (ns. kitkarenkaat). Lokakuun puolessavälissä huomasin että oli jo nastaversioitakin käytössä, eli siinä mielessä en ollut ensimmäinen joka varautui kylmiin öihin. Kesällä ajan kesärenkailla, vaikka laki sallisi kyllä ajaa lumeen ja pakkaseen suunnitelluilla renkailla kesähelteilläkin.
Se on hyvä neuvo, kun lunta tulee mekään kitkarengaskuskit julkisella ruuhkauttamasta aamujen työmatkaliikennettä.
Mielestäni laissa on todella paljon vikaa liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Yleensä tähän aikaan vuodesta on ainakin jossain päin suomea täydet talvikelit, mutta lain mukaan saa ajaa kesärenkailla, kunhan niissä on 1,6 mm pintaa. Niin moni tekeekin ja kesärenkailla sattuu todella paljon vakavia onnettomuuksia ensiliukkailla.
Rengaslait säädetään yleensä huonoimman kelin mukaan. Sliksit ovat parhaat kuivalla asfaltilla, mutta kesärenkaissa pitää olla 1,6 mm pintaa sadekelejä varten.
No niin, nyt on eka matka lumisella mutkatiellä tehty kitkoilla. Hyvä oli pito, myös auraamattomalla mökkitiellä. Oli kyllä pikkupakkanen, eikä siis erityisen liukasta. Mutta tähän asti kesti ennen kuin marraskuun alkupuolella vaihdetut talvirenkaat näki lunta. Saas nyt nähdä, miten sitten jäisellä tiellä pärjätään.
Mitä pidemmälle talvi etenee, sitä enemmän hämmästelen, kuinka paljon on kitkarenkaalle huonoja kelejä. Olen huomannut selvästi nastojen puutteen myös keleissä, joissa en niitä aiemmin edes tajunnut tarvitsevani.
Sen lisäksi luiston raja on hyvässäkin kitkarenkaasaa vaikea erottaa pehmeän renkaan lamellien joustosta.
Ei vakuuta.
Märkä tie kuluu moninkertaisella nopeudella kuivaan verrattuna ja koska raskas liikenne ei nastoja käytä, se merkitsee, että suolaeroosio on kokonaan nastattomien syytä.
740: "suolaeroosio on kokonaan nastattomien syytä."
Mistä tuollainen logiikka on lähtöisin? Että jos vaihdat takaisin nastoihin loppuu suolaus? Ei, tienpitäjä ei kysele rengaskauppojen ulkopuolella valitseeko kitkat vaiko nastat.
740: "Mitä pidemmälle talvi etenee.."
Etelässä on omalle kohdalle sattunut yksi liukas liikenneympyrä, mutta se oli vain liukas, ei sen enempää. Autot sen sijaan ovat yltäpäältä kurassa, ja kuivien kelien aikaan tiet ovat pölyiset. Suolaa tai hiekkaa ei ole tarvinnut levittää, eli lika on nastojen irrottamaa asfalttia.
740: "luiston raja"
Tuo koskee testien mukaan jäätä, ei lunta.Hieman kevyempi kaasunkäyttö ja pehmeä ajotapa pahimpien kelien aikaan antaa ympäristöystävällisen matkanateon useiden kymmenien tai jopa 150 päivän ajaksi talvirenkaiden käyttöaikana.
Noin joka kuudes ajaa nastattomilla, eikä kaikilla nastojen käyttäjilläkään välttämättä ole kovin hyväkuntoiset renkaat.
Karettella on todella suppea putkinäkökäsitys etenkin talviliikenteen kokonaisuudesta.
Siitä, että suolauksen syyksi kerrotaan nastaton (raskas) liikenne. Nastallisethan eivät suolaa tarvitse missään kelissä.
Enhän minä toki niin sanonut, vaan että minun valinnastani riippumatta suolaus jatkuu nastattomien vuoksi.
Ja sillä perusteella ihmettelet samaan aikaan nättien talvisten aurausvallien välissä ajavan talvirenkaiden tarvetta?
Eilinen lumituisku oli minulle ensimmäinen talvikeli, jolloin en kokenut talvirenkaitani tarpeettoman huonoksi puuttuvien nastojen vuoksi.
...jota kitkarenkaat levittävät nastarengasta tehokkaammin. Kadehdin suolatonta liikenbeympäristöäsi. Täällä päin talvinen ajokeli pilataan kemiallisesti heti kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.
Ei vain jäätä, vaan myös sulaa tietä. Kitkarenkaan pehmeä kulutuspinta sortaa kaarteissa ihan selvästi, joten nollan vaiheilla on vaikea erottaa myötäävätkö pehmeän renkaan lamellit pitävällä sulalla pinnalla, vai luistaako rengas jo jäätyneellä pinnalla.
Jään lisäksi ohut kuura tiellä on hankalampi ajaa uusilla testivoittajakitkoilla kuin kuluneilla saman valmistajan nastoilla.
Mutta tuoreella pakkaslumella ja märässä soseessa kitkarengas on ihan oikean talvirenkaan veroinen.
Opetat pehmeää kaasum käyttöä ja ennakointia usean EAK:n veteraanille, joka ajaa ympärivuotisen keskikulutuksensa NEDC normilukemille.
Kyse ei ole siitä, etteikö ilman ilmastointia, lisävaloja, Webastoa tai nastarenkaita pärjäisi. Pärjää toki, mutta miksi kiusata itseään tarpeettoman huonoilla vehkeillä, kun ei ole pakko?
Jos sinun mielestäsi rengasmelu on tärkeää, aja toki kitkoilla. Minulla talvirenkaan valintakriteerini on TALVI ja siksi en edes vilkaise rengastestin sulan kelin mittauksia. Paljas asfaltti on helpoin talvikeli, jonka minun talvirenkaani näkevät.
Kotimainen tutkimus havaitsi, että juuri kitkarenkaat ajetaan loppuun, mutta nastat vaihtuvat paremmin ajoissa. Mittausajankohta oli talvirengaskaudella, joten kesällä loppuun poltettavat kitkat eivät päässeet sekoittamaan laskentaa. Tämä ei ole renkasn vaan kuljettajan ominaisuus, kuten sekin, että vaikka kitkarengas ei sinänsä nostakaan merkittävästi onnettomuustiheyttä, se ei myöskään vähennä sitä.
Jos kitkarengas on kokeneiden kuskien rengas, se merkitsee siyä, että kitkarengas nollaa kokemuksen tuoman lisäturvan pudottaen kokeneenkin kuskin kolaritilastojen keskinkertaisuudeksi.
Mennään nyt tämä talvi näillä, mutta merkkikerhossa on sen verran kitkarengasfaneja, että uskon löytäväni loppusijoituspaikan yhden talven ajetuille kitkoille vaihtaakseni niiden tilalle Conti Ice Kakkoset.
Kun vaihdoin yhden talven ajetut nastat kitkoihin ja zoomailin niitä nastoja, niin aika lailla tyssääntyneitä olivat. En ole vielä kitkojen kanssa jääkelillä joutunut ajamaan, mutta kun niitä nastoja katsoin, niin kyllä niillä oli ajettu pääasiassa asfaltilla. Olen järkeillyt, että ne muutamat talven jäiset kelit täytyy mennä erityisen hissun kissun ja että se on hinta, minkä joudun maksamaan rengasmelun alhaisena pitämisestä. Olen huomaavinani, että kitkat ovat jopa hiljaisemmat kuin kesärenkaat.
Onko jollakulla tiedossa joku sivusto, josta voisi katsoa, minkä näköiseksi nastojen kuuluisi kulua vaikkapa suhteessa ajettuihin kilometreihin. Oletan, että pidon kannalta nastakaan ei saisi levitä kattonaulan kantaa muistuttavaan muotoon?
740 GLE "...jota kitkarenkaat levittävät nastarengasta tehokkaammin."
Niin. Nastat irrottavat pölyä, ja kitkarenkaassa on enemmän lamelleja.
Ikävää että et huomannut syy-seuraus -asiassa että kitkarenkaan pölynlevitykseen tarvitaan ensin nastarenkaan käyttäjiä.
740 GLE "Jos sinun mielestäsi rengasmelu on tärkeää, aja toki kitkoilla. "
On se minulle myös ekovalinta. Kun käyn kävelyllä asuinalueellani olen todennut että toisten nastarenkaat tuottavat todella ikävää melua, ja kitkarenkaan käyttäjän auto kulkee sähköautomaisen hiljaisesti ohitse (pl. jotkut dieselit joidenka moottorin kuulee).
Autot ovat todella likaisia, joten nastojen tarpeettoman suuri osuus on ikävä juttu. Kuivalla kelillä ilma on harmaan pölyistä. Kulumisurat ovat selkeästi havaittavissa, ja joissakin risteyksissä auto keinuu selvästi kun ajaa nastojen kuluttamien urien yli.
740 GLE "Opetat pehmeää kaasun käyttöä ja ennakointia usean EAK:n veteraanille"
En oikeastaan. Satut olemaan keskusteluun osallistuja, ja tarkoitan kommenttini ihan kenelle tahansa joka sattuu olemaan aiheesta kiinnostunut.
Rengasvalinta on hyvä tehdä sen mukaan missä enimmät ajonsa ajaa. Suolatut tai muutoin kelien puolesta sulat tiet kuluvat nastojen tarpeettoman käytön vuoksi. Turvavyö tai kypärä on myös turvaväline, mutta sen käytöstä ei aiheudu haittavaikutuksia - vaikka käyttäisi sitä turhaan istuessaan pysäköidyssä ajoneuvossa.
Suhtaudun suolaan kuten sinä nastarenkaan ääneen. Turhaa luonnon pilaamista.
Samanlaisia olen nähnyt parinkin rengasvalmistajan renkaissa 2 - 3 talven jälkeen. Missä rengasmerkissä sinulla nastat tylsyivät tai upposivat kumin sisään?