En usko, että XC90 on tilastokakkonen kolareiden aiheuttajana enkä usko, että bemarit syyllistyisivät kaahaamiseen enemmän kuin muut. En usko, koska kuskit ovat avainasemassa eivätkä autot. Eikä minua jäänyt asia mitenkään vaivaamaan.
Minusta on ristiriitaista, että nopeus-keskusteluissa jouduin GLE:n ja muiden paheksumaksi, koska ilmoitin, että pidän joustavaa nopeuden valintaa hyvänä ja että minun mielestäni nopeusrajoitus kuvastaa parhaiten suuruusluokkaa, mitä ao. tiellä tulisi ajaa, jos turvallisuuden kannalta asiaa ajatellaan. Ja ettei tulisi väärinkäsitystä, miten nopeusrajoitus lain mukaan tulkitaan, totesin, että jos ajaa joustavasti nopeuden valiten, niin altistuu maksulapulle.
No.... Jos ajaa aina rajoitusten mukaan, niin wannabe-rallikuskin elkeet pitäisi jättää pois ja näin ollen ei luulisi huomaavan eroja nelivedon elektronisen ohjausten nyansseissa.
Näin talvikelilla voi tietysti leikisti ajaa kuin rallikuski, kun liukkaalla tiellä pienikin kaasun käyttö saa aikaan perän luistoa. Mutta vain, jos kuski niin valitsee. Ja ajaa takavetoisella. Sähköajolla saa XC90:kin perää luistatettua, jos haluaa. On tullut kokeiltua. se vaan ei taida olla suositeltava eikä aikuismainen ajotyyli liikenteessä.
En osaa kuvitella, miten kuski voisi huomata taka- ja etuvedon välisen voimanjaon suhteen ajaessaan liikennesääntöjen mukaan ja oikealla tilannenopeudella. Nyt olen tosin alkanut ihmetellä, että onko todella BMW:n ja/tai Audin nelivedon ohjelmisto suunnattu nopeaa ajoa tukemaan. Ralliautoissa varmaankin on. Voihan ainakin etu- tai takapyöriltä ottaa momenttia pois tilanteen mukaan ja saada auto helpommaksi ajaa suurella nopeudella. Mutta miksi niin tehtäisiin normiliikenteeseen tarkoitetuissa autoissa?
Vieraalta tuntuu myös ajatus, että nelivedon valitsisi siksi, että pystyisi ajamaan suuremmalla nopeudella liukkaalla kelillä kuin mitä vajaavetoisella pystyy.
Oikeastaan juuri tuo ristiriita GLE:n kirjoituksissa nopeusrajoitusten noudattamisen ja nelivedon ominaisuuksien hyödyntämisen välillä herätti ajatuksen, että onko kyseessä aistihavainnot vai speksien lukemisesta saatu tieto.
740 GLE, laittaisitko tarkemmat perustelut sille että onnistuit löytämään juuri Volvon tästä eniten kolaroivien autojen tilastosta. Viisi eniten kolaroivaa automallia ovat Toyota Land Cruiser, Volvo XC 90, Chrysler Grand Voyager, Kia Sorento ja Mercedes ML-sarja. Kaikki mahtuvat parin desimaalin sisään. Itse en löydä muuta yhteistä nimittäjää näille viidelle automallille kuin todella iso koko sekä korkeus. Suuri koko ehkäpä tekee autot vaikeasti hallittaviksi. Tai voiko olla kyse siitä että autojen omistajat törttöilevät autoillaan parkkipaikalla.
Ja kyseessähän ovat vuosien 2008 - 2010 automallit kultakin valmistajalta eli pahimmillaan 11 vuotta vanhat autot.
Paras neliveto-auto itselleni olisi Toyota Hilux, siihen voisi talveksi kiinnittää alue-auran jolla saisi aurattua paitsi oman pihan niin myös oman tiekunnan tien ainakin välttävästi. Oman pihan aurauksessa ei tarvitsisi enää pelleillä lumilingon kanssa.
@HybridRules kirjoitti:
Oikeastaan juuri tuo ristiriita GLE:n kirjoituksissa nopeusrajoitusten noudattamisen ja nelivedon ominaisuuksien hyödyntämisen välillä herätti ajatuksen, että onko kyseessä aistihavainnot vai speksien lukemisesta saatu tieto.
OK, nyt ymmärrän. Olen jo tottunut siihen, että arvoistani ja ajotavoistani kertoessani minulle tarjotaan asiayhteydestä riippuen joko kukkahattua tai vetomiehen sankariviittaa.
Rallikuskiksi joudumme värväämään jonkun joka osaa ajaa. Minun puolestani poliisisaattue saa seurata koko talven, en ota ajotapa- enkä ylinopeussakkoa, koska luistoni pysyvät pääsääntöisesti sen verran hyvin kurissa, että en ylitä poliisin puuttumiskynnystä ja pyrin välttämään myös autoni suojelusenkelin puuttumiskynnyksen. Mutta kulutusoptimointiin kuuluu myös tarpeettomien hidastusten välttäminen, joten moottorijarrutukset ja pitkät ennakoinnita kuuluvat asiaan, samoin kuin kaarteiden ajaminen himmaamatta yhtään enempää kuin on tarpeen.
@▫️ kirjoitti:
740 GLE, laittaisitko tarkemmat perustelut sille että onnistuit löytämään juuri Volvon tästä eniten kolaroivien autojen tilastosta.
Se oli vastapallo HybridRulesille, joka mielestäni heitteli kiviä (BMW:n suuntaan), vaikka asuu itsekin lasitalossa. Toyotan ja Mercedeksen monet muut mallit ovat keskimäärin turvallisten kuljettajien valintoja, mutta niidenkin pääsy tämän listan keulille mukaan osoittaa kuinka vähän merkkikohtaisest keskiarvot kertovat yhdestäkään kyseisen merkin mallista.
Suuri koko ehkäpä tekee autot vaikeasti hallittaviksi. Tai voiko olla kyse siitä että autojen omistajat törttöilevät autoillaan parkkipaikalla.
Kuulostaa uskottavalta arviolta.
Ja kyseessähän ovat vuosien 2008 - 2010 automallit kultakin valmistajalta eli pahimmillaan 11 vuotta vanhat autot.
En jaksanut kaivaa uudempaa materiaalia. Onko sinulla? Olettaisin ainakin Voygaerin poistuneen listakärjestä mallin suosion vähenemisen myötä?
19.7.2014 päivätyn jutun mukaan BMW:llä kolaroidaan kaikkein eniten. Sekä vanhojen että uusien autojen osalta. Vanhojen bemareiden kolaroinnin ymmärrän koska kuljettajat ovat nuoria ja riskialttiita. Tosin tämäkin juttu on jo 5 vuotta vanha.
"BMW on kaikista kolaroiduin auto sekä yli että alle kymmenen vuotta vanhojen autojen tilastoissa. Vanhat bemarit joutuvat onnettomuuksiin jopa 20 prosenttia useammin kuin muut saman ikäryhmän autot keskimäärin.
Myös uusi BMW on mukana noin 15 prosenttia keskimääräistä useammin. Korvattavia vahinkoja sattuu vanhoille bemareille vuodessa 3,7 sataa henkilöautoa kohden. Vuoden 2004 tai uudempien mallien keskuudessa luku on 3,3.
Yli 10-vuotias BMW on tilastojen mukaan kolaritilanteessa myös verrokkejaan vaarallisempi. Noin joka viidennessä onnettomuudessa joku vähintäänkin loukkaantuu.
Bemarin onnettomuusherkkyys tuskin johtuu siitä, että automerkissä olisi jotain vikaa. Esimerkiksi käyttäjäkunta selittää tilastoja jonkin verran: vanhan bemarin rattiin hakeutuu nuoria ja riskialttiisti ajavia henkilöitä.
Riskialtein kohta on aina siellä penkin ja ratin välissä, Liikennevakuutuskeskuksen tiedotuspäällikkö Veikko T. Valkonen toteaa Karjalaiselle.
Toinen tilastoja selittävä syy saattaa olla se, että BMW:n pienimmätkin automallit ovat kooltaan keskiluokkaa. Niillä ajetaan todennäköisesti keskimääräistä suurempia kilometrimääriä.
@▫️ kirjoitti:
740 GLE, laittaisitko tarkemmat perustelut sille että onnistuit löytämään juuri Volvon tästä eniten kolaroivien autojen tilastosta.
Se oli vastapallo HybridRulesille, joka mielestäni heitteli kiviä (BMW:n suuntaan), vaikka asuu itsekin lasitalossa. Toyotan ja Mercedeksen monet muut mallit ovat keskimäärin turvallisten kuljettajien valintoja, mutta niidenkin pääsy tämän listan keulille mukaan osoittaa kuinka vähän merkkikohtaisest keskiarvot kertovat yhdestäkään kyseisen merkin mallista.
Suuri koko ehkäpä tekee autot vaikeasti hallittaviksi. Tai voiko olla kyse siitä että autojen omistajat törttöilevät autoillaan parkkipaikalla.
Kuulostaa uskottavalta arviolta.
Ja kyseessähän ovat vuosien 2008 - 2010 automallit kultakin valmistajalta eli pahimmillaan 11 vuotta vanhat autot.
En jaksanut kaivaa uudempaa materiaalia. Onko sinulla? Olettaisin ainakin Voygaerin poistuneen listakärjestä mallin suosion vähenemisen myötä?
En minä heitellyt kiviä BMW:n suuntaan, satuinpa vaan siteeraamaan aika yleistä käsitystä bemarikuskien vauhtipitoisesta ajotavasta. Näyttää BMW pyrkivän itsekin luomaan käsitystä ns. urheilullista ajoa tukevasta autosta, kun tv-mainoksia katselee.
Ajatko GLE nyt nelivetoautolla? Mersullahan ajat, mutta onko se neliveto? Kun ajat rampissa himmaamatta, niin tarkoitatko, että nelivedolla menet vai että ilman nelivetoakaan ei tarvitse himmailla?
@HybridRules kirjoitti:
Ajatko GLE nyt nelivetoautolla? Mersullahan ajat, mutta onko se neliveto?
4Matic oli hintansa puolesta helpostikin budjettiin mahtuva, ja harkitsin sitä sen verran vahvasti, että yksi hyvin varusteltu yksilö oli jo bongattunakin. Mutta minun autoni korimalli on vielä vanhaa perinnettä, jonka ajettavuus nelivetoisena on minun mieleeni liian etuvetoinen kuten ajotunnelmia kuvatessani jo kerroinkin. Sen lisäksi käyttökustannukset pelottivat niin huollon kuin kulutuksenkin osalta.
Olen siitä erikoinen nelivetoisen ostaja, että en etsi lisää vetovoimaa. Minulle on yksi lysti vaikka koko maailman muut quattrot sutivat rullilla paikallaan ympäri nettiä, kunhan omani tuntuu mukavalta ajaa. Takavetoisellakin pärjää vetovoiman puolesta ihan hyvin metrin kinosten keskellä mökillä, koska maalla on tapana aurata tiet ja tarvittaessa takavetoinenkin kahlaa sen kinoksen mihin pitkäjoustoisen mukavuusalustan korotettu maavara riittää. Meno alkaa tahmaantua, kun vetopyörästön banjo vetää jatkuvaa raitaan kinokseen. Ensimmäinen kilometri mökkititietä on yksityistietä ja vielä ylämäkeen, mutta en ole toistaiseksi käyttänyt sitä tekosyynä nelivedon "tarvitsemiseen". Nelivedon saatan silti hyvinkin hommata jossain vaiheessa, mutta perustelu on, että "haluan" sellaisen. Lumiongelma on pahimmillaan kaupungeissa.
Jos merkki vaihtuu vaikkapa Audiin tai BMW:hen, on neliveto täysin mahdollinen vaihtoehto, samoin jos Mersun joissain uudemmissa malleissa näkynyt voimakkaammin takapainoisen voimanjaon trendi jatkuu myös hinnat-alkaen moottorien osalta?
@▫️ kirjoitti:
Riskialtein kohta on aina siellä penkin ja ratin välissä
Epäilemättä kuljettajien valikoituminen näkyy automallien kolaritilastoissa.
Joistain autoista voi sanoa niiden olevan niin hitaita, ettei niillä ehdi edes kolaripaikalle.
Jos datasi on kohdallaan, olen yllättynyt, että Audi ei olekaan pahisautojen kärjessä? Olin Top Gearin tapaan kuvitellut pahimpien hönöjen siirtyneen Audiin ja jäljelle jääneen BMW kuljettajien osaavan ajaa?
Ultimate driving machine 300-sarjalaisella tai A4 quattrolla törmäämisen pitäisi olla raskauttava asianhaara. Kun auto menee tasan sinne mihin käsketään, ei vika voi olla kuin käskijässä!
Muilta osin aika lailla leikkinelivedolta tuo X-Drive vaikuttaa esimerkiksi Subarun nelivetoon verrattuna. BMW ei etene mihinkään kun on lunta esteenä, Subarulla mennään aika kevyesti eteenpäin lumessa. Ei ole autojen maavarassakaan eroa liiemmälti, tuo videon Subaru on kai Impreza.
Täytynee käydä koeajamassa bemaria ja audia. Niistä ei ole kokemusta ainakaan sieltä ylärekisteristä. Vuokra-autona on joskus ollut pieni Audi, mutta en muista mikä malli mahtoi olla.
Olen joinakin vuosina melko paljonkin ajellut vuokra-autoilla keskisessä Euroopassa ja Englannissa ja on mukava, kun pääsee kokeilemaan erilaisia autoja, joskus jopa venyttämään kuminauhaa.
Varaan aina hintahaitarin alapään autoja, joten ei eri merkkien paremman pään malleista saatikka lippulaivoista saa kokemusta. Mutta on joukossa sattumiakin. Välillä vuokraamoissa on autot vähissä tai ehkä jostain muusta syystä tarjoavat varattua kalliimpaa hintaluokkaa.
Kerran olin varannut säästeliäänä Ford Focuksen, mutta vuokratiskillä kysyivät, että sopisiko millään Ford Mustang? En pannut hanttiin ja sitten kurvailin V8:lla joustavalla nopeudella Saksan moottoriteillä. Oli kesä ja autossa sähkökäyttöinen rättikatto, ei hassumpaa sitten, kun kaupungin kaduille pääsi. Autoa palauttaessa vuokraamon hemmo käynnisti eri tekosyillä koneen kolmeen kertaan ja kaasutteli, kun ihaili moottorin ääntä.
Kerran oli AMG Mersu, mallia en muista. Erityisen joustavasti saattoi valita nopeuden, koska jälleen oltiin Saksan motareilla. Rampilta ehti hyvin moottoritielle sekaan. Asiakkaan luona saksalainen kollega innostui, kun näki minun parkkeeraavan Mersun. Eikun konepelti auki ja signeerausta etsimään. Väitti, että kaikki AMG-virittäjät jättävät jonnekin konetilaan nimensä ja yhteystiedon. Varsinaista signeerausta ei kyllä muistaakseni löytynyt, mutta taisi siellä joku AMG-kilpi olla.
Sikäli muuten liittyy kojelaudan materiaaleihinkin, että ei se Mustang hirveän premiumilta tuntunut, mutta olihan se muuten hieno. Oli juuri vähän ennen myös Bullitt tullut katsottua, hassu sattuma oikeastaan.
@HybridRules kirjoitti:
Ajatko GLE nyt nelivetoautolla? Mersullahan ajat, mutta onko se neliveto?
4Matic oli hintansa puolesta helpostikin budjettiin mahtuva, ja harkitsin sitä sen verran vahvasti, että yksi hyvin varusteltu yksilö oli jo bongattunakin. Mutta minun autoni korimalli on vielä vanhaa perinnettä, jonka ajettavuus nelivetoisena on minun mieleeni liian etuvetoinen kuten ajotunnelmia kuvatessani jo kerroinkin. Sen lisäksi käyttökustannukset pelottivat niin huollon kuin kulutuksenkin osalta.
Olen siitä erikoinen nelivetoisen ostaja, että en etsi lisää vetovoimaa. Minulle on yksi lysti vaikka koko maailman muut quattrot sutivat rullilla paikallaan ympäri nettiä, kunhan omani tuntuu mukavalta ajaa. Takavetoisellakin pärjää vetovoiman puolesta ihan hyvin metrin kinosten keskellä mökillä, koska maalla on tapana aurata tiet ja tarvittaessa takavetoinenkin kahlaa sen kinoksen mihin pitkäjoustoisen mukavuusalustan korotettu maavara riittää. Meno alkaa tahmaantua, kun vetopyörästön banjo vetää jatkuvaa raitaan kinokseen. Ensimmäinen kilometri mökkititietä on yksityistietä ja vielä ylämäkeen, mutta en ole toistaiseksi käyttänyt sitä tekosyynä nelivedon "tarvitsemiseen". Nelivedon saatan silti hyvinkin hommata jossain vaiheessa, mutta perustelu on, että "haluan" sellaisen. Lumiongelma on pahimmillaan kaupungeissa.
Jos merkki vaihtuu vaikkapa Audiin tai BMW:hen, on neliveto täysin mahdollinen vaihtoehto, samoin jos Mersun joissain uudemmissa malleissa näkynyt voimakkaammin takapainoisen voimanjaon trendi jatkuu myös hinnat-alkaen moottorien osalta?
Minulle "viimeinen niitti" nelivedon hankkimiseen oli kevättalvinen mökkitie, joka menee korkean kallion kuvetta niin, että auto pyrkii luisumaan sivulle. Ja yhdessä kohtaa tielle aina ilmestyi pieni puron uoma halkaisemaan jääkerroksen. Tuli siihen aikaan oltua mökillä arkisinkin ja töihin lähtö muutaman kerran melkein jäi yritykseksi. Olin jo jonkin aikaa pohtinut piristystä tylsän farmarikavalkadin jatkoksi ja asia ratkesi lopullisesti yhtenä aamuna siinä etuvetoista autoa takaisin tielle suostutellessa.
Minulle nelivedossa on tärkeintä sen ylivoimainen etenemiskyky vajaavetoiseen verrattuna.
Sellainen tyhmä kysymys, että eikö takapainotteinen neliveto tarkoita, että eteen menevän vedon annetaan luistaa (etuperässä)?
@▫️ kirjoitti:
Muilta osin aika lailla leikkinelivedolta tuo X-Drive vaikuttaa esimerkiksi Subarun nelivetoon verrattuna. BMW ei etene mihinkään kun on lunta esteenä,
Jos kinoksessa kahlaaminen on kriteerinä, niin varmaan sitten niin.
Minulla ei ole käynyt mielessäkään vertailla nelivetoisia henkilöautoja etenemiskyvyn kannalta, joten sitä puolta en pysty arvioimaan ollenkaan.
@HybridRules kirjoitti:
Minulle nelivedossa on tärkeintä sen ylivoimainen etenemiskyky vajaavetoiseen verrattuna.
Näin varmaan useimmilla? Olen erilainen entinen nuori.
Sellainen tyhmä kysymys, että eikö takapainotteinen neliveto tarkoita, että eteen menevän vedon annetaan luistaa (etuperässä)?
Kyllä, jos se tehtäisiin kytkinpakoilla. Tästä syystä etuvetoisessa taakse lisävoimaa välittävä monilevykytkin kytkeytyy ylikuumenemisen vuoksi irti ennen kuin saa lämpöhalvauksen kovassa rasituksessa.
Niissä malleissa, missä Audi ja Mersu käyttävät mekaanisia nelivetoja, ne on mitoitettu pysyvästi takapainoiselle voimanjaolle. Hammasratasvedossa ei luista kuin korkeintaan renkaat tiellä. Jotkut uudet Audit osaavat lisäksi lepuuttaa kardaanin päätellessään etuvedon riittävän.
xDrive on sitten ihan omanlaisensa purkki, joka osaa säätää aktiivisesti muistaakseni 100% takavedon ja 85 % etuvedon välillä mekaanisesti. Subarun jotkut mallit osaavat myös säätää voimanjakoa dynaamisesti, mutta ahtaammissa rajoissa, koska Subarun filosofiaan kuuluu edetä aina vahvasti nelivetoisena.
@▫️ kirjoitti:
Muilta osin aika lailla leikkinelivedolta tuo X-Drive vaikuttaa esimerkiksi Subarun nelivetoon verrattuna. BMW ei etene mihinkään kun on lunta esteenä,
Jos kinoksessa kahlaaminen on kriteerinä, niin varmaan sitten niin.
Minulla ei ole käynyt mielessäkään vertailla nelivetoisia henkilöautoja etenemiskyvyn kannalta, joten sitä puolta en pysty arvioimaan ollenkaan.
Mun nähdäkseni tuossa trollipellen postaamassa videossa "vertailtiin" leveiden kesärenkaiden ja kapeiden talvirenkaiden pitoa lumisohjossa. Molemmat nelivedot pyörittivät renkaita ihan kiitettävästi. Aiheen otsikon osalta BMW voittaa ylivoimaisesti.
@FARwd kirjoitti:
Mun nähdäkseni tuossa trollipellen postaamassa videossa "vertailtiin" leveiden kesärenkaiden ja kapeiden talvirenkaiden pitoa lumisohjossa. Molemmat nelivedot pyörittivät renkaita ihan kiitettävästi. Aiheen otsikon osalta BMW voittaa ylivoimaisesti.
Joku tosiaan jaksaa kaivella läpi netin videot löytääkseen sieltä jonkin aivan totaalisen turhan videon, eikä edes ymmärrä, mitä siinä videossa näkyy, mutta eipä trolleilta nyt paljoa voi edes odottaa.
Kertokaahan sitten FARwd ja etenkin NHB, katsottuanne seuraavan videon kohtaan 50 sekuntia saakka (ensimmäinen mäki) että onko esimerkiksi Audi Quattro vakavasti otettava neliveto kun pitää edetä pahoissa paikoissa kuten tässä. Videon Subaru menee heittämällä mäestä ylös ja vieläpä hitaalla vauhdilla kun taas Audi Quattro joutuu ottamaan vauhtia kolme kertaa jotta pääsisi mäestä ylös.
Vääriä renkaita ei kannata tarjota selitykseksi.
Leikkinelivedolla kuten Quattrolla sananmukaisesti vain leikitellään liikenteessä taikka leikitään hurjaa rallikuskia jossakin Sipoon Premier Parkissa, mikä autoleikittely on täysin epäolennaista ajamista.
Itse olin muuten runsas viikko sitten Uudellamaalla työntämässä takavetoista Lexusta lumesta kun auto oli juuttunut auraamattomalle tielle kiinni pohjasta. Kuski tuli lainaamaan lumentyönnintä lumen luontiin. Auto oli niin tiukasti jumissa pohjasta että se ei liikkunut eteenpäin eikä taaksepäin, vaikka kaksi ihmistä oli työntämässä.
Lopulta päädyttiin siihen että kuski lapioi lunta pois takarenkaiden alta ja peruuttaa pois tilanteesta. Noin puolen tunnin lapioinnin ja peruuttamisen jälkeen autolla päästiin pois.
Edes vajaavetoinen katumaasturi ei olisi tuohon lumeen jumittunut koska maavaraa on riittävästi verrattuna johonkin Lexuksen sedaniin.
No tästä syystä juuri nyt monen kaupungin kaduilla riittävä maavara on tärkein varuste. Ei se paljoa lämmitä uraisilla/ upottavilla kaduilla ja auraamattomilla mökkiteillä nelivetokaan, jos on 10 cm maavaralla (sporttialustalla) auto.
Täysin huuhaa videoita kuluneet renkaat ja surkea kuljettaja Audin puikoissa. Taitava kuljettaja ajaa tuollaiset mäet ylös oli vetotapa mikä hyvänsä. Dissaus mielessä tehtyjä videoita löytyy vaikka kuinka paljon. Sohjoisessa mäessä missä on jäätä sohjon alla jää mikä tahansa neliveto huonoilla renkailla mäessä puoliväliin liiaalla kaasunkäytöllä ja kun jää tulee renkaiden alta näkyviin lähtee auto luistaan alas. Taitava kuljettaja ei tuossa mäessä ole ongelmissa. Täysin turhia videoita, jokainen normaalilla järjellä varustettu tietää näiden tarkoituksen. Aina jotain merkkiä dissataan syystä jota voi vain arvailla.
@▫️ kirjoitti:
sananmukaisesti vain leikitellään liikenteessä taikka leikitään hurjaa rallikuskia jossakin Sipoon Premier Parkissa, mikä autoleikittely on täysin epäolennaista ajamista
Tämä väittely alkaa aina väitteellä ettei eroja ole. Kun todelliset erot on osoitettu, sitten aletaan väittää ettei toteennäytettyjä eroja saa ottaa huomioon vertailussa.
Edes vajaavetoinen katumaasturi ei olisi tuohon lumeen jumittunut koska maavaraa on riittävästi verrattuna johonkin Lexuksen sedaniin.
Minuakin ihmetyttää joidenkin kuljettajien valmius jäädä kiinni mitä helpoimpiin paikkoihin. Luulisi olevan mukavampaa jatkaa ajamista, eikä jäädä paikalleen sutimaan, mutta kukin tyylillään.
Kokemuksesta tiedän tavallisten etuvetoisten lisäksi myös katumaasturien alkavan tarttua ennen takavetosedania, joten omaa valintaani ei ohjaa vetovoima, jota on kaikissa autoissa minulle riittävästi.
Koska sinä et näe kuin vetovoiman, on autovalintasi täysin selvä:
Ellei ylläoleva riitä, tässä on SINUN OMILLA KRITEEREILLÄSI vielä parempi:
Ette vain ymmärrä. Onhan se nyt selvä merkki nelivoden puutteista, kun kitka ei riitä, vaikka kaikki neljä ratasta sutivat. Jarrutkin näkyvät olevan Audissa surkeat, koska auto vain valuu alamäkeen kaikkien pyörien ollessa lukossa.
Se oli Teknavin koeajossa vitossarjasta jossa todettiin että Premier Parkin koeajokierros on luonteeltaan epäolennaista ajoa.
Tässä on koko teksti vitossarjan ajettavuudesta eli samoilla linjoilla ollaan kuin mitä Tuulilasi aikanaan kirjoitti.
"BMW:tä on perinteisesti pidetty ajajan autona. 5-sarja ei täysin vakuuta ajettavuudella talvisella kelillä kitkarenkain varustettuna. Ohjaustuntuma on keskialueella erittäin etäinen ja voimakkaasti tehostettu. Ajoasennon vaihtaminen Sportille hieman parantaa tilannetta, kun tehostus vähenee. Auto kuitenkin vaeltelee helposti omalla kaistallaan, jos kuljettaja herpantuu hetkeksikään valvomasta auton linjaa. Mahdollisuus pieneen leikittelyyn lumisella Premier Parkin radalla tuo kuitenkin Vitosesta toisen puolen esille. Auto tuntuu kapealla radalla huomattavasti kokoistaan pienemmältä, ja looginen toiminta tekee ajamisesta helppota. Voimalinja toimii tällaisessa täysin epäolennaisessa ajossa hienosti ja nelivedon ennakoitavuus helpottaa auton käsittelyä."
@▫️ kirjoitti:
"BMW:tä on perinteisesti pidetty ajajan autona. 5-sarja ei täysin vakuuta ajettavuudella talvisella kelillä kitkarenkain varustettuna.
Kitkarengas on parhaimmillaan silloin kun talvirengasta ei tarvita.
Ohjaustuntuma on keskialueella erittäin etäinen ja voimakkaasti tehostettu.
Kilpailijan syy. Jo edellistä 5-sarjaa kehuttiin parhaaksi E-sarjalaiseksi, jonka BMW on koskaan rakentanut.
Ajoasennon vaihtaminen Sportille hieman parantaa tilannetta, kun tehostus vähenee. Auto kuitenkin vaeltelee helposti omalla kaistallaan, jos kuljettaja herpantuu hetkeksikään valvomasta auton linjaa. Mahdollisuus pieneen leikittelyyn lumisella Premier Parkin radalla tuo kuitenkin Vitosesta toisen puolen esille. Auto tuntuu kapealla radalla huomattavasti kokoistaan pienemmältä, ja looginen toiminta tekee ajamisesta helppota. Voimalinja toimii tällaisessa täysin epäolennaisessa ajossa hienosti ja nelivedon ennakoitavuus helpottaa auton käsittelyä."
Sun ongelma on siinä, että sinulla on vahva tarve keksiä huonoja puolia vaihtoehdoista, joita et itse valinnut ja nettivideosi osoittavat argumenttien lisäksi asiantuntemuksen puuttuvan.
Olet ihan hukassa myymässä omaa hyvän ajettavuuden ideaaliasi muille. Osta itsellesi sellainen kuin huvittaa, mutta älä tyrkytä omia perversioitasi muille, kiitos.
Siltä varalta, että haluat osallistua keskusteluun etkä vain jankata, annan muutaman käytännön esimerkin siitä, miten ajettavuus tarkoittaa eri kuskeille ihan eri asioita. Ja nyt ei luista yhtään, vaan puhutaan kesäkelissä havaittavista eroista.
Citroen CX (voi olla myös C5, mutta en uskalla antaa sitä esimerkkinäni, koska en tunne autoa riittävästi): Ihana ajaa, pehmeästi eteenpäin kelluva, kevyt kääntää, menee itsestään suoraan kun kuski oppii olemaan käpäilemättä rattia ajon aikana auton loistavaa vakautta häiriten.
CX-kuskin arvio BMW:sta: hermostunut, epävakaa, kova
CX-kuskin arvio E-sarjasta: tunnoton, epävakaa, mutta hämmästyttävää kyllä, jouset on sentään asennettu
BMW 500: Ihana ajaa, isoksi autoksi yllättävänkin täsmällinen ja osaa oikeasti sopeutua kuljettajan pyytämiin erilaisiin toimintamoodeihin. Hyvä kaarretasapaino ja tarkka ohjaus ja tässä vertailuryhmässä paras ohjausvaste. Menee sinne, mihin ratilla näyttää.
BMW-kuskin arvio CX:sta: epärakka ja tunnottomaksi tehostettu ohjaus. Ei käänny mutkaan käytännössä lainkaan.
BMW-kuskin arvio E-sarjasta: epätarkka ja tunnoton ohjaus. Suuntavakaus marginaalisesti parempi, mutta ketteryyden kustannuksella.
E-sarja: Ihana ajaa, ison auton mukavuus ja koko alusta on suunniteltu filosofialla, jossa tekniikan tehtävänä on eristää kuljettaja ulkomaailmasta. Jos kuski haluaa istua muutaman tunnin rauhassa ratin takana, häntä ei saa häiritä triviaalilla informaatiolla, jolla ei ole mission critical merkitystä.
Mersukuskin arvio CX:sta: Maantiellä menee hienosti kunhan tottuu yliherkäksi tehostettuun ohjaukseen, mutta miten ihmeessä kaasunestejousitus voi olla tällainen täryjyrä noppakivikadulla? Miten tämä ympäriinsä levitoivan avaruusaluksen saa kääntymään?
Mersukuskin arvio BMW:sta: mukava auto on monin tavoin tuttu, mutta miksi ohjaus on näin hermostunut? Kääntyy kauniimmin kuin omani.
Kolme eri kuskia ovat ostaneet haluamansa auton varsin vapaalla budjetilla, kaikkien valintakriteeri on sama, eli valitaan mieluisin ajettava, joka kaupasta löytyy. Silti kaikilla on merkittävästi erilainen valinta, mutta jokainen on valinnut tarkasti itselleen mieleisensä.
Koppalakin on tietenkin vaikea hyväksyä tällaista liberalismia, koska se vain vertailee tarjolla olevien tuotteiden ominaisuuksia vailla mahdollisuutta ojentaa väärin valinneita.
En usko, että XC90 on tilastokakkonen kolareiden aiheuttajana enkä usko, että bemarit syyllistyisivät kaahaamiseen enemmän kuin muut. En usko, koska kuskit ovat avainasemassa eivätkä autot. Eikä minua jäänyt asia mitenkään vaivaamaan.
Minusta on ristiriitaista, että nopeus-keskusteluissa jouduin GLE:n ja muiden paheksumaksi, koska ilmoitin, että pidän joustavaa nopeuden valintaa hyvänä ja että minun mielestäni nopeusrajoitus kuvastaa parhaiten suuruusluokkaa, mitä ao. tiellä tulisi ajaa, jos turvallisuuden kannalta asiaa ajatellaan. Ja ettei tulisi väärinkäsitystä, miten nopeusrajoitus lain mukaan tulkitaan, totesin, että jos ajaa joustavasti nopeuden valiten, niin altistuu maksulapulle.
No.... Jos ajaa aina rajoitusten mukaan, niin wannabe-rallikuskin elkeet pitäisi jättää pois ja näin ollen ei luulisi huomaavan eroja nelivedon elektronisen ohjausten nyansseissa.
Näin talvikelilla voi tietysti leikisti ajaa kuin rallikuski, kun liukkaalla tiellä pienikin kaasun käyttö saa aikaan perän luistoa. Mutta vain, jos kuski niin valitsee. Ja ajaa takavetoisella. Sähköajolla saa XC90:kin perää luistatettua, jos haluaa. On tullut kokeiltua. se vaan ei taida olla suositeltava eikä aikuismainen ajotyyli liikenteessä.
En osaa kuvitella, miten kuski voisi huomata taka- ja etuvedon välisen voimanjaon suhteen ajaessaan liikennesääntöjen mukaan ja oikealla tilannenopeudella. Nyt olen tosin alkanut ihmetellä, että onko todella BMW:n ja/tai Audin nelivedon ohjelmisto suunnattu nopeaa ajoa tukemaan. Ralliautoissa varmaankin on. Voihan ainakin etu- tai takapyöriltä ottaa momenttia pois tilanteen mukaan ja saada auto helpommaksi ajaa suurella nopeudella. Mutta miksi niin tehtäisiin normiliikenteeseen tarkoitetuissa autoissa?
Vieraalta tuntuu myös ajatus, että nelivedon valitsisi siksi, että pystyisi ajamaan suuremmalla nopeudella liukkaalla kelillä kuin mitä vajaavetoisella pystyy.
Oikeastaan juuri tuo ristiriita GLE:n kirjoituksissa nopeusrajoitusten noudattamisen ja nelivedon ominaisuuksien hyödyntämisen välillä herätti ajatuksen, että onko kyseessä aistihavainnot vai speksien lukemisesta saatu tieto.
Rallilegenda Markku Alén testaa, miten 575-hevosvoimaisella BMW X6 M:llä selviää lumessa!
740 GLE, laittaisitko tarkemmat perustelut sille että onnistuit löytämään juuri Volvon tästä eniten kolaroivien autojen tilastosta. Viisi eniten kolaroivaa automallia ovat Toyota Land Cruiser, Volvo XC 90, Chrysler Grand Voyager, Kia Sorento ja Mercedes ML-sarja. Kaikki mahtuvat parin desimaalin sisään. Itse en löydä muuta yhteistä nimittäjää näille viidelle automallille kuin todella iso koko sekä korkeus. Suuri koko ehkäpä tekee autot vaikeasti hallittaviksi. Tai voiko olla kyse siitä että autojen omistajat törttöilevät autoillaan parkkipaikalla.
Ja kyseessähän ovat vuosien 2008 - 2010 automallit kultakin valmistajalta eli pahimmillaan 11 vuotta vanhat autot.
Toyota Land Cruiser (298) 4,8
Volvo XC90 (281) 4,6
Chrysler Grand Voyager (386) 4,5
Kia Sorento (252) 4,5
Mercedes-Benz ML-sarja (304) 4,5
Paras neliveto-auto itselleni olisi Toyota Hilux, siihen voisi talveksi kiinnittää alue-auran jolla saisi aurattua paitsi oman pihan niin myös oman tiekunnan tien ainakin välttävästi. Oman pihan aurauksessa ei tarvitsisi enää pelleillä lumilingon kanssa.
OK, nyt ymmärrän. Olen jo tottunut siihen, että arvoistani ja ajotavoistani kertoessani minulle tarjotaan asiayhteydestä riippuen joko kukkahattua tai vetomiehen sankariviittaa.
Rallikuskiksi joudumme värväämään jonkun joka osaa ajaa. Minun puolestani poliisisaattue saa seurata koko talven, en ota ajotapa- enkä ylinopeussakkoa, koska luistoni pysyvät pääsääntöisesti sen verran hyvin kurissa, että en ylitä poliisin puuttumiskynnystä ja pyrin välttämään myös autoni suojelusenkelin puuttumiskynnyksen. Mutta kulutusoptimointiin kuuluu myös tarpeettomien hidastusten välttäminen, joten moottorijarrutukset ja pitkät ennakoinnita kuuluvat asiaan, samoin kuin kaarteiden ajaminen himmaamatta yhtään enempää kuin on tarpeen.
Se oli vastapallo HybridRulesille, joka mielestäni heitteli kiviä (BMW:n suuntaan), vaikka asuu itsekin lasitalossa. Toyotan ja Mercedeksen monet muut mallit ovat keskimäärin turvallisten kuljettajien valintoja, mutta niidenkin pääsy tämän listan keulille mukaan osoittaa kuinka vähän merkkikohtaisest keskiarvot kertovat yhdestäkään kyseisen merkin mallista.
Kuulostaa uskottavalta arviolta.
En jaksanut kaivaa uudempaa materiaalia. Onko sinulla? Olettaisin ainakin Voygaerin poistuneen listakärjestä mallin suosion vähenemisen myötä?
19.7.2014 päivätyn jutun mukaan BMW:llä kolaroidaan kaikkein eniten. Sekä vanhojen että uusien autojen osalta. Vanhojen bemareiden kolaroinnin ymmärrän koska kuljettajat ovat nuoria ja riskialttiita. Tosin tämäkin juttu on jo 5 vuotta vanha.
"BMW on kaikista kolaroiduin auto sekä yli että alle kymmenen vuotta vanhojen autojen tilastoissa. Vanhat bemarit joutuvat onnettomuuksiin jopa 20 prosenttia useammin kuin muut saman ikäryhmän autot keskimäärin.
Myös uusi BMW on mukana noin 15 prosenttia keskimääräistä useammin. Korvattavia vahinkoja sattuu vanhoille bemareille vuodessa 3,7 sataa henkilöautoa kohden. Vuoden 2004 tai uudempien mallien keskuudessa luku on 3,3.
Yli 10-vuotias BMW on tilastojen mukaan kolaritilanteessa myös verrokkejaan vaarallisempi. Noin joka viidennessä onnettomuudessa joku vähintäänkin loukkaantuu.
Bemarin onnettomuusherkkyys tuskin johtuu siitä, että automerkissä olisi jotain vikaa. Esimerkiksi käyttäjäkunta selittää tilastoja jonkin verran: vanhan bemarin rattiin hakeutuu nuoria ja riskialttiisti ajavia henkilöitä.
Riskialtein kohta on aina siellä penkin ja ratin välissä, Liikennevakuutuskeskuksen tiedotuspäällikkö Veikko T. Valkonen toteaa Karjalaiselle.
Toinen tilastoja selittävä syy saattaa olla se, että BMW:n pienimmätkin automallit ovat kooltaan keskiluokkaa. Niillä ajetaan todennäköisesti keskimääräistä suurempia kilometrimääriä.
Lähde: Karjalainen"
En minä heitellyt kiviä BMW:n suuntaan, satuinpa vaan siteeraamaan aika yleistä käsitystä bemarikuskien vauhtipitoisesta ajotavasta. Näyttää BMW pyrkivän itsekin luomaan käsitystä ns. urheilullista ajoa tukevasta autosta, kun tv-mainoksia katselee.
Ajatko GLE nyt nelivetoautolla? Mersullahan ajat, mutta onko se neliveto? Kun ajat rampissa himmaamatta, niin tarkoitatko, että nelivedolla menet vai että ilman nelivetoakaan ei tarvitse himmailla?
4Matic oli hintansa puolesta helpostikin budjettiin mahtuva, ja harkitsin sitä sen verran vahvasti, että yksi hyvin varusteltu yksilö oli jo bongattunakin. Mutta minun autoni korimalli on vielä vanhaa perinnettä, jonka ajettavuus nelivetoisena on minun mieleeni liian etuvetoinen kuten ajotunnelmia kuvatessani jo kerroinkin. Sen lisäksi käyttökustannukset pelottivat niin huollon kuin kulutuksenkin osalta.
Olen siitä erikoinen nelivetoisen ostaja, että en etsi lisää vetovoimaa. Minulle on yksi lysti vaikka koko maailman muut quattrot sutivat rullilla paikallaan ympäri nettiä, kunhan omani tuntuu mukavalta ajaa. Takavetoisellakin pärjää vetovoiman puolesta ihan hyvin metrin kinosten keskellä mökillä, koska maalla on tapana aurata tiet ja tarvittaessa takavetoinenkin kahlaa sen kinoksen mihin pitkäjoustoisen mukavuusalustan korotettu maavara riittää. Meno alkaa tahmaantua, kun vetopyörästön banjo vetää jatkuvaa raitaan kinokseen. Ensimmäinen kilometri mökkititietä on yksityistietä ja vielä ylämäkeen, mutta en ole toistaiseksi käyttänyt sitä tekosyynä nelivedon "tarvitsemiseen". Nelivedon saatan silti hyvinkin hommata jossain vaiheessa, mutta perustelu on, että "haluan" sellaisen. Lumiongelma on pahimmillaan kaupungeissa.
Jos merkki vaihtuu vaikkapa Audiin tai BMW:hen, on neliveto täysin mahdollinen vaihtoehto, samoin jos Mersun joissain uudemmissa malleissa näkynyt voimakkaammin takapainoisen voimanjaon trendi jatkuu myös hinnat-alkaen moottorien osalta?
Epäilemättä kuljettajien valikoituminen näkyy automallien kolaritilastoissa.
Joistain autoista voi sanoa niiden olevan niin hitaita, ettei niillä ehdi edes kolaripaikalle.
Jos datasi on kohdallaan, olen yllättynyt, että Audi ei olekaan pahisautojen kärjessä? Olin Top Gearin tapaan kuvitellut pahimpien hönöjen siirtyneen Audiin ja jäljelle jääneen BMW kuljettajien osaavan ajaa?
Ultimate driving machine 300-sarjalaisella tai A4 quattrolla törmäämisen pitäisi olla raskauttava asianhaara. Kun auto menee tasan sinne mihin käsketään, ei vika voi olla kuin käskijässä!
Muilta osin aika lailla leikkinelivedolta tuo X-Drive vaikuttaa esimerkiksi Subarun nelivetoon verrattuna. BMW ei etene mihinkään kun on lunta esteenä, Subarulla mennään aika kevyesti eteenpäin lumessa. Ei ole autojen maavarassakaan eroa liiemmälti, tuo videon Subaru on kai Impreza.
Täytynee käydä koeajamassa bemaria ja audia. Niistä ei ole kokemusta ainakaan sieltä ylärekisteristä. Vuokra-autona on joskus ollut pieni Audi, mutta en muista mikä malli mahtoi olla.
Olen joinakin vuosina melko paljonkin ajellut vuokra-autoilla keskisessä Euroopassa ja Englannissa ja on mukava, kun pääsee kokeilemaan erilaisia autoja, joskus jopa venyttämään kuminauhaa.
Varaan aina hintahaitarin alapään autoja, joten ei eri merkkien paremman pään malleista saatikka lippulaivoista saa kokemusta. Mutta on joukossa sattumiakin. Välillä vuokraamoissa on autot vähissä tai ehkä jostain muusta syystä tarjoavat varattua kalliimpaa hintaluokkaa.
Kerran olin varannut säästeliäänä Ford Focuksen, mutta vuokratiskillä kysyivät, että sopisiko millään Ford Mustang? En pannut hanttiin ja sitten kurvailin V8:lla joustavalla nopeudella Saksan moottoriteillä. Oli kesä ja autossa sähkökäyttöinen rättikatto, ei hassumpaa sitten, kun kaupungin kaduille pääsi. Autoa palauttaessa vuokraamon hemmo käynnisti eri tekosyillä koneen kolmeen kertaan ja kaasutteli, kun ihaili moottorin ääntä.
Kerran oli AMG Mersu, mallia en muista. Erityisen joustavasti saattoi valita nopeuden, koska jälleen oltiin Saksan motareilla. Rampilta ehti hyvin moottoritielle sekaan. Asiakkaan luona saksalainen kollega innostui, kun näki minun parkkeeraavan Mersun. Eikun konepelti auki ja signeerausta etsimään. Väitti, että kaikki AMG-virittäjät jättävät jonnekin konetilaan nimensä ja yhteystiedon. Varsinaista signeerausta ei kyllä muistaakseni löytynyt, mutta taisi siellä joku AMG-kilpi olla.
Sikäli muuten liittyy kojelaudan materiaaleihinkin, että ei se Mustang hirveän premiumilta tuntunut, mutta olihan se muuten hieno. Oli juuri vähän ennen myös Bullitt tullut katsottua, hassu sattuma oikeastaan.
Minulle "viimeinen niitti" nelivedon hankkimiseen oli kevättalvinen mökkitie, joka menee korkean kallion kuvetta niin, että auto pyrkii luisumaan sivulle. Ja yhdessä kohtaa tielle aina ilmestyi pieni puron uoma halkaisemaan jääkerroksen. Tuli siihen aikaan oltua mökillä arkisinkin ja töihin lähtö muutaman kerran melkein jäi yritykseksi. Olin jo jonkin aikaa pohtinut piristystä tylsän farmarikavalkadin jatkoksi ja asia ratkesi lopullisesti yhtenä aamuna siinä etuvetoista autoa takaisin tielle suostutellessa.
Minulle nelivedossa on tärkeintä sen ylivoimainen etenemiskyky vajaavetoiseen verrattuna.
Sellainen tyhmä kysymys, että eikö takapainotteinen neliveto tarkoita, että eteen menevän vedon annetaan luistaa (etuperässä)?
Jos kinoksessa kahlaaminen on kriteerinä, niin varmaan sitten niin.
Minulla ei ole käynyt mielessäkään vertailla nelivetoisia henkilöautoja etenemiskyvyn kannalta, joten sitä puolta en pysty arvioimaan ollenkaan.
Näin varmaan useimmilla? Olen erilainen entinen nuori.
Kyllä, jos se tehtäisiin kytkinpakoilla. Tästä syystä etuvetoisessa taakse lisävoimaa välittävä monilevykytkin kytkeytyy ylikuumenemisen vuoksi irti ennen kuin saa lämpöhalvauksen kovassa rasituksessa.
Niissä malleissa, missä Audi ja Mersu käyttävät mekaanisia nelivetoja, ne on mitoitettu pysyvästi takapainoiselle voimanjaolle. Hammasratasvedossa ei luista kuin korkeintaan renkaat tiellä. Jotkut uudet Audit osaavat lisäksi lepuuttaa kardaanin päätellessään etuvedon riittävän.
xDrive on sitten ihan omanlaisensa purkki, joka osaa säätää aktiivisesti muistaakseni 100% takavedon ja 85 % etuvedon välillä mekaanisesti. Subarun jotkut mallit osaavat myös säätää voimanjakoa dynaamisesti, mutta ahtaammissa rajoissa, koska Subarun filosofiaan kuuluu edetä aina vahvasti nelivetoisena.
Mun nähdäkseni tuossa trollipellen postaamassa videossa "vertailtiin" leveiden kesärenkaiden ja kapeiden talvirenkaiden pitoa lumisohjossa. Molemmat nelivedot pyörittivät renkaita ihan kiitettävästi. Aiheen otsikon osalta BMW voittaa ylivoimaisesti.
Joku tosiaan jaksaa kaivella läpi netin videot löytääkseen sieltä jonkin aivan totaalisen turhan videon, eikä edes ymmärrä, mitä siinä videossa näkyy, mutta eipä trolleilta nyt paljoa voi edes odottaa.
Kertokaahan sitten FARwd ja etenkin NHB, katsottuanne seuraavan videon kohtaan 50 sekuntia saakka (ensimmäinen mäki) että onko esimerkiksi Audi Quattro vakavasti otettava neliveto kun pitää edetä pahoissa paikoissa kuten tässä. Videon Subaru menee heittämällä mäestä ylös ja vieläpä hitaalla vauhdilla kun taas Audi Quattro joutuu ottamaan vauhtia kolme kertaa jotta pääsisi mäestä ylös.
Vääriä renkaita ei kannata tarjota selitykseksi.
Leikkinelivedolla kuten Quattrolla sananmukaisesti vain leikitellään liikenteessä taikka leikitään hurjaa rallikuskia jossakin Sipoon Premier Parkissa, mikä autoleikittely on täysin epäolennaista ajamista.
Itse olin muuten runsas viikko sitten Uudellamaalla työntämässä takavetoista Lexusta lumesta kun auto oli juuttunut auraamattomalle tielle kiinni pohjasta. Kuski tuli lainaamaan lumentyönnintä lumen luontiin. Auto oli niin tiukasti jumissa pohjasta että se ei liikkunut eteenpäin eikä taaksepäin, vaikka kaksi ihmistä oli työntämässä.
Lopulta päädyttiin siihen että kuski lapioi lunta pois takarenkaiden alta ja peruuttaa pois tilanteesta. Noin puolen tunnin lapioinnin ja peruuttamisen jälkeen autolla päästiin pois.
Edes vajaavetoinen katumaasturi ei olisi tuohon lumeen jumittunut koska maavaraa on riittävästi verrattuna johonkin Lexuksen sedaniin.
No tästä syystä juuri nyt monen kaupungin kaduilla riittävä maavara on tärkein varuste. Ei se paljoa lämmitä uraisilla/ upottavilla kaduilla ja auraamattomilla mökkiteillä nelivetokaan, jos on 10 cm maavaralla (sporttialustalla) auto.
On nuo tosiaan totaalisen turhia videoita. Pelkillä ylileveillä kuluneilla renkailla muuttuu hyväkin neliveto aivan toivottomaksi sohjolumessa.
Täysin huuhaa videoita kuluneet renkaat ja surkea kuljettaja Audin puikoissa. Taitava kuljettaja ajaa tuollaiset mäet ylös oli vetotapa mikä hyvänsä. Dissaus mielessä tehtyjä videoita löytyy vaikka kuinka paljon. Sohjoisessa mäessä missä on jäätä sohjon alla jää mikä tahansa neliveto huonoilla renkailla mäessä puoliväliin liiaalla kaasunkäytöllä ja kun jää tulee renkaiden alta näkyviin lähtee auto luistaan alas. Taitava kuljettaja ei tuossa mäessä ole ongelmissa. Täysin turhia videoita, jokainen normaalilla järjellä varustettu tietää näiden tarkoituksen. Aina jotain merkkiä dissataan syystä jota voi vain arvailla.
Melkoinen salaliittoteoria taas. Onkohan Subarun omistaja (yksityishenkilö) peräti lahjonut Audin omistajan (toinen yksityishenkilö) alisuorittamaan ajamisen tuossa vaikeassa mäessä ?
Ja jos katsotaan sama video kohdasta 0.58 - 1.26, niin huomataan että kaikki kolme autoa selvittävät tämän toisen helpomman mäen.
Tämä väittely alkaa aina väitteellä ettei eroja ole. Kun todelliset erot on osoitettu, sitten aletaan väittää ettei toteennäytettyjä eroja saa ottaa huomioon vertailussa.
Minuakin ihmetyttää joidenkin kuljettajien valmius jäädä kiinni mitä helpoimpiin paikkoihin. Luulisi olevan mukavampaa jatkaa ajamista, eikä jäädä paikalleen sutimaan, mutta kukin tyylillään.
Kokemuksesta tiedän tavallisten etuvetoisten lisäksi myös katumaasturien alkavan tarttua ennen takavetosedania, joten omaa valintaani ei ohjaa vetovoima, jota on kaikissa autoissa minulle riittävästi.
Koska sinä et näe kuin vetovoiman, on autovalintasi täysin selvä:
Ellei ylläoleva riitä, tässä on SINUN OMILLA KRITEEREILLÄSI vielä parempi:
Valtra.
Belarus.
Zetor.
Ette vain ymmärrä. Onhan se nyt selvä merkki nelivoden puutteista, kun kitka ei riitä, vaikka kaikki neljä ratasta sutivat. Jarrutkin näkyvät olevan Audissa surkeat, koska auto vain valuu alamäkeen kaikkien pyörien ollessa lukossa.
Se oli Teknavin koeajossa vitossarjasta jossa todettiin että Premier Parkin koeajokierros on luonteeltaan epäolennaista ajoa.
Tässä on koko teksti vitossarjan ajettavuudesta eli samoilla linjoilla ollaan kuin mitä Tuulilasi aikanaan kirjoitti.
"BMW:tä on perinteisesti pidetty ajajan autona. 5-sarja ei täysin vakuuta ajettavuudella talvisella kelillä kitkarenkain varustettuna. Ohjaustuntuma on keskialueella erittäin etäinen ja voimakkaasti tehostettu. Ajoasennon vaihtaminen Sportille hieman parantaa tilannetta, kun tehostus vähenee. Auto kuitenkin vaeltelee helposti omalla kaistallaan, jos kuljettaja herpantuu hetkeksikään valvomasta auton linjaa. Mahdollisuus pieneen leikittelyyn lumisella Premier Parkin radalla tuo kuitenkin Vitosesta toisen puolen esille. Auto tuntuu kapealla radalla huomattavasti kokoistaan pienemmältä, ja looginen toiminta tekee ajamisesta helppota. Voimalinja toimii tällaisessa täysin epäolennaisessa ajossa hienosti ja nelivedon ennakoitavuus helpottaa auton käsittelyä."
https://teknavi.fi/autot/kotimaan-koeajossa-uusi-vitonen
Kummallista kun Audin renkaista aina puuttuu kitka tai kuski on huono.
Teknavin testikuskin Risto Virtasen käsittelyssä on BMW:n uudistunut 5-sarja.
Kitkarengas on parhaimmillaan silloin kun talvirengasta ei tarvita.
Kilpailijan syy. Jo edellistä 5-sarjaa kehuttiin parhaaksi E-sarjalaiseksi, jonka BMW on koskaan rakentanut.
Sun ongelma on siinä, että sinulla on vahva tarve keksiä huonoja puolia vaihtoehdoista, joita et itse valinnut ja nettivideosi osoittavat argumenttien lisäksi asiantuntemuksen puuttuvan.
Olet ihan hukassa myymässä omaa hyvän ajettavuuden ideaaliasi muille. Osta itsellesi sellainen kuin huvittaa, mutta älä tyrkytä omia perversioitasi muille, kiitos.
Siltä varalta, että haluat osallistua keskusteluun etkä vain jankata, annan muutaman käytännön esimerkin siitä, miten ajettavuus tarkoittaa eri kuskeille ihan eri asioita. Ja nyt ei luista yhtään, vaan puhutaan kesäkelissä havaittavista eroista.
Citroen CX (voi olla myös C5, mutta en uskalla antaa sitä esimerkkinäni, koska en tunne autoa riittävästi): Ihana ajaa, pehmeästi eteenpäin kelluva, kevyt kääntää, menee itsestään suoraan kun kuski oppii olemaan käpäilemättä rattia ajon aikana auton loistavaa vakautta häiriten.
CX-kuskin arvio BMW:sta: hermostunut, epävakaa, kova
CX-kuskin arvio E-sarjasta: tunnoton, epävakaa, mutta hämmästyttävää kyllä, jouset on sentään asennettu
BMW 500: Ihana ajaa, isoksi autoksi yllättävänkin täsmällinen ja osaa oikeasti sopeutua kuljettajan pyytämiin erilaisiin toimintamoodeihin. Hyvä kaarretasapaino ja tarkka ohjaus ja tässä vertailuryhmässä paras ohjausvaste. Menee sinne, mihin ratilla näyttää.
BMW-kuskin arvio CX:sta: epärakka ja tunnottomaksi tehostettu ohjaus. Ei käänny mutkaan käytännössä lainkaan.
BMW-kuskin arvio E-sarjasta: epätarkka ja tunnoton ohjaus. Suuntavakaus marginaalisesti parempi, mutta ketteryyden kustannuksella.
E-sarja: Ihana ajaa, ison auton mukavuus ja koko alusta on suunniteltu filosofialla, jossa tekniikan tehtävänä on eristää kuljettaja ulkomaailmasta. Jos kuski haluaa istua muutaman tunnin rauhassa ratin takana, häntä ei saa häiritä triviaalilla informaatiolla, jolla ei ole mission critical merkitystä.
Mersukuskin arvio CX:sta: Maantiellä menee hienosti kunhan tottuu yliherkäksi tehostettuun ohjaukseen, mutta miten ihmeessä kaasunestejousitus voi olla tällainen täryjyrä noppakivikadulla? Miten tämä ympäriinsä levitoivan avaruusaluksen saa kääntymään?
Mersukuskin arvio BMW:sta: mukava auto on monin tavoin tuttu, mutta miksi ohjaus on näin hermostunut? Kääntyy kauniimmin kuin omani.
Kolme eri kuskia ovat ostaneet haluamansa auton varsin vapaalla budjetilla, kaikkien valintakriteeri on sama, eli valitaan mieluisin ajettava, joka kaupasta löytyy. Silti kaikilla on merkittävästi erilainen valinta, mutta jokainen on valinnut tarkasti itselleen mieleisensä.
Koppalakin on tietenkin vaikea hyväksyä tällaista liberalismia, koska se vain vertailee tarjolla olevien tuotteiden ominaisuuksia vailla mahdollisuutta ojentaa väärin valinneita.