Sähköautoissako tulevaisuus-oikeesti?

58 kommenttia
2»
  • Se mitä en lakkaa ihmettelemästä on miksi sähköautojen latauksesta ei enempää puhuta. Latausinfra Suomessa kehittyy etanan vauhtia ja sen aikaansaaminen esim. taloyhtiöissä on tätänykyä hyvin usein lähes mahdotonta. Kerrostaloissa se on käytännössä mahdotonta koska niissä ei juuri koskaan kaikille löydy edes parkkipaikkaa. Omakotitaloissa asuvat, puolet Suomalaisista, voivat latauksen toki itselleen järjestää. Mutta kaikille pitkän matkan teko puhtaalla sähköautolla ei Suomessa vielä tule luontevasti (että varmuudella löytää latauspisteen) onnistumaan pitkään aikaan. Kun se alkaa onnistumaan samalla varmuudella ja samalla nopeudella kun polttomoottoriautoon saa polttoainetta, alan uskomaan sähköautojen suosioon.

      
  • ":Kun se alkaa onnistumaan samalla varmuudella ja samalla nopeudella kun polttomoottoriautoon saa polttoainetta, alan uskomaan sähköautojen suosioon."

    Sellainen sähköauto on jo tuotannossa

      
  • @Lukija2712 kirjoitti:
    Se mitä en lakkaa ihmettelemästä on miksi sähköautojen latauksesta ei enempää puhuta. Latausinfra Suomessa kehittyy etanan vauhtia ja sen aikaansaaminen esim. taloyhtiöissä on tätänykyä hyvin usein lähes mahdotonta. Kerrostaloissa se on käytännössä mahdotonta koska niissä ei juuri koskaan kaikille löydy edes parkkipaikkaa. Kun se alkaa onnistumaan samalla varmuudella ja samalla nopeudella kun polttomoottoriautoon saa polttoainetta, alan uskomaan sähköautojen suosioon.

    Tervetuloa katsomaan, kuinka mahdottomasta on täällä tehty arkipäiväistä. Asun kerrostalossa ja autoni on tälläkin hetkellä laturin nokassa odottamassa sitä, että ajastin aloittaa latauksen ja sisätilojen lämmityksen optimaaliseen aikaan lähtöni ja sähköverkon kuorman tasauksen kannalta. Päivän toinen tilaisuus ladata on työpaikan pihalla.

    Jo nykypäivän tekniikka mahdollistaa latausnopeudeksi parhaimmillaan noin 400 kilometriä 10 minuutissa. Jos ei aja tosi usein useiden satojen kilometrien matkoja, niin tuo tarkoittaa sitä, että sähköautoilijan tarvitsee käyttää fossiilia vähemmän aikaa huoltsikalla hengailuun. Pidemmällä matkalla lataaminen menee huomaamatta siinä kahvittelun sivussa.

      
  • @NHB kirjoitti:

    @Lukija2712 kirjoitti:
    Se mitä en lakkaa ihmettelemästä on miksi sähköautojen latauksesta ei enempää puhuta. Latausinfra Suomessa kehittyy etanan vauhtia ja sen aikaansaaminen esim. taloyhtiöissä on tätänykyä hyvin usein lähes mahdotonta. Kerrostaloissa se on käytännössä mahdotonta koska niissä ei juuri koskaan kaikille löydy edes parkkipaikkaa. Kun se alkaa onnistumaan samalla varmuudella ja samalla nopeudella kun polttomoottoriautoon saa polttoainetta, alan uskomaan sähköautojen suosioon.

    Tervetuloa katsomaan, kuinka mahdottomasta on täällä tehty arkipäiväistä. Asun kerrostalossa ja autoni on tälläkin hetkellä laturin nokassa odottamassa sitä, että ajastin aloittaa latauksen ja sisätilojen lämmityksen optimaaliseen aikaan lähtöni ja sähköverkon kuorman tasauksen kannalta. Päivän toinen tilaisuus ladata on työpaikan pihalla.

    Jo nykypäivän tekniikka mahdollistaa latausnopeudeksi parhaimmillaan noin 400 kilometriä 10 minuutissa. Jos ei aja tosi usein useiden satojen kilometrien matkoja, niin tuo tarkoittaa sitä, että sähköautoilijan tarvitsee käyttää fossiilia vähemmän aikaa huoltsikalla hengailuun. Pidemmällä matkalla lataaminen menee huomaamatta siinä kahvittelun sivussa.

    https://op-kulku.fi/sahkoauton-lataus-viisi-erilaista-lataustapaa

      
  • @Wille kirjoitti:
    Vuotuisten keskimääräisten ajokilometrien vähentyminen on ollut jo vuosien trendi.

    Tätä en kiistänytkään, vaan arvailin syitä havainnolle?

    Jo nyt näkyy omistusautoilun muuttuminen yrityksissä ja yksityisesti leasing suuntaiseksi. Siinäkin hintaan vaikuttavat mm. ajokilometrit, joka pistää tarkemmin ajattelemaan asiallista ja tarpeellista ajamista.

    Tätäkään havaintoa en kiistä, mutta syitä en lukitsisi ihan suoraan ajomäärän vähenemiseen. Työsuhdeautoilevien perustelut kuulostavat olevan ennakoitavissa kustannuksissa, joita ei tarvitse maksaa suurelta osin etukäteen, kuten auton ostaja tekee.

      
  • @NHB kirjoitti:
    Lakeuksilla suoria teitä jarrulevyt ruosteessa ajelevat

    Ei enää viitsitä tästä. Levyt pysyvät kiiltävänä myös takana jonkun mielestä kuulemma reipasotteisen ajotapani vuoksi.

    Kadehtimasi Pohjanmaa on talvella niin kylmä paikka, ettei ikuisessa kesässä ajava normikuljettaja osaa sitä edes kuvitella. Keskikulutuksessani ovat mukana myös kaikki mahdolliset kauppareissut ja 2 km / suunta treenimatkat ja tietenkin Webastolla auto lämpimäksi molemmissa päissä. Kesäisin sitten tilanteen mukaan maastopyörät vetokuulassa tai kanootti katolla.

    Kokemukseni mukaan Pohjanmaan talvi ja Lontoon ja lähiympäristön ruuhkainen liikenne ikuisessa kesässä nostavat keskikulutusta jokseenkin saman verran. Tämä kokemus perustuu havaintoon noin desilitran keskikulutuserosta 100.000 km matkalla kummastakin ympäristöstä. Pohjanmaalla ajettu desin pudotus Lontooseen verrattuna on tosin ajettu uudemmilla renkailla ja voiteluaineilla, joten en pysty varmasti eliminoimaan muiden tekijöiden vaikutusta. Öljylaadun vaihtumisen ja Pohjanmaalla käytettyjen talvirenkaiden vuoksi saattaa hyvinkin olla, että ympäristötekijät olivat jopa Pohjanmaan tappioksi?

    Jos ajaisin tasaista maantieajoa Pohjanmaalla vain kesäisin, olisi keskiarvoni toista litraa alempana, jossain nelosen tienoilla. Maaniteajon normilukeman 4 - 4.2 yläraja on aika normaalia kesäistä menoa valtateiden ulkopuolella, jos kattoteline ja vetokuula pysyvät peräkontissa. Toteutunut kesärengaskauden 4.6 - 4.9 välillä oleva lukema kertoo täysin selkeästi pätkäajosta ja rahtaamisesta myös kesällä. Ympärivuotinen NEDC normiin osuva 5.3 keskiarvo kertoo talven rasituksista (koska tilava suksiluukullinen auto ei kattolaatikkoa tarvitse).

    Suomen pääkaupunkiseudulla ilmeisesti tosiaan on Euroopan pahimmat ruuhkat, kun siellä kuluu polttoainetta enemmän kuin Lontoossa. Ainakin automaattivaihteisten autojen kiihkeä suosio kertoo selvästi, että Etelä-Suomen ruuhkat ovat paljon pahemmat kuin Saksassa, missä samoja autoja pystytään ajamaan myös manuaalivaihtein.

      
  • muokattu 22.02.2019 14:17

    @Lukija1422 kirjoitti:
    WLTP testin kulutukset ovat nyt noin 13...20% alemmat kuin oikeassa ajossa

    Mikä on oikeaa ajamista?

    mutta vain silloin kun katsotaan tyypillisiä keskieuroopan lämpötiloja.

    Tässä on hyvä pointti. Dieselien ureajärjestelmien, polttoaineesta riippumatta suoraruiskumoottorien hiukkaspäästöjen sekä automaattien ja nelivetojen kylmäkulutuksen vuoksi olisi hyvä aloittaa testi selkeästi pakkasen puolelta.

    Suomen ilmastossa - siis kylmässä - WLTP testituloksissa on suurempi virhe.

    Testilämpötilat ovat nyt aiempaa alemmat, kun WLTP tulee Afrikasta sentään Euroopassa vallitseviin lämpötiloihin. Jää nähtäväksi, miten hyvin automaattien ja nelivetojen normimittaus onnistuu mallintamaan niiden käytöstä kylmässä?

    Lisäksi on esitetty huoli että tälle testille käy kuten NEDC testille muutamassa vuodessa eli autovalmistajat optimoi moottorinohjauksen

    Tämä on yksi loistavimmista jutuista, mitä voimalinjojen kehityksessä on tapahtunut. Itkun ja märinän siitä, että valmistajat ohjelmoivat moottoreihinsa Dr. Jekyll ja Mr. Hyde moodit voi lopettaa saman tien, koska niin kumin polttoon kuin taloudellisuuteen tähtäävä kuljettaja voi haltuunsa asetetuilla hallintalaitteilla valita kumpaa moodia käyttää. Mikä mainiointa, valintaansa ei tarvitse lukita autoa ostaessaan, vaan sen voi tehdä vaikka useita kertoja saman päivän aikana, jos haluaa.

    Ei oikeasti voi olla näin vaikeaa selvittää oman autonsa toimintatapaa ja ajaa sen mukaisesti. Eikä voi olla näin vaikeaa tajuta, millaisen maksimikulutuksen kasvaneen painon ja kasvaneen suorituskyvyn yhdistelmä tarjoaa sitä tavoittelevalle. Jos ajaa kuin Mr. Hyde, ei voi kuvitella selviävänsä sivistyneen Dr. Jekyllin kulutuslukemilla.

      
  • muokattu 22.02.2019 14:28

    @Lukija2712 kirjoitti:
    Se mitä en lakkaa ihmettelemästä on miksi sähköautojen latauksesta ei enempää puhuta. Latausinfra Suomessa kehittyy etanan vauhtia ja sen aikaansaaminen esim. taloyhtiöissä on tätänykyä hyvin usein lähes mahdotonta.

    Autoteollisuus ei ole yli sadan vuoden yrittämisellä saanut aikaan yhtään kaikille sopivaa automallia.Eiväthän kaikki pysty tai halua ajaa bensalla, dieselillä, kaasulla tai vedyllä, etuvetoisesta puhumattakaan, joten miksi sähköllä pitäisi ajaa kaikkien?

    Sähköautoa voivat aivan hyvin harkita he, joilla on sähköä tarjolla kotona. Sähköttömässä periferiassa kannattaa kulkea mieluummin jollain muulla tavoin. Pitkällä matkalla taas sähköauton lataus on epärelevantti kysymys, koska turbodieselin tankkiin valuu kerrallaan 800 kWh energiaa parissa minuutissa ja sillä ajaa kyllä kaikki vuorokauden lailliset ajotunnit. Meiltä löytyy joka aamu yksi lähtijä, joka pysyy 100 km säteellä kotoa, joten sähkövispilän käytölle ei ole muuta estettä kuin hinta.

    Ei kai kukaan oikeasti yritä pärjätä yhden auton taloudessa?

      
  • @NHB kirjoitti:
    Jos ei aja tosi usein useiden satojen kilometrien matkoja, niin tuo tarkoittaa sitä, että sähköautoilijan tarvitsee käyttää fossiilia vähemmän aikaa huoltsikalla hengailuun.

    Ja kaiken lisäksi se fossiilikin on puolet vuodesta lähes joka pysäkillä narun jatkona, joten töpselin kytkeminenkin on tuttua puuhaa.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    Kadehtimasi Pohjanmaa on talvella niin kylmä paikka, ettei ikuisessa kesässä ajava normikuljettaja osaa sitä edes kuvitella.

    Suomen pääkaupunkiseudulla ilmeisesti tosiaan on Euroopan pahimmat ruuhkat, kun siellä kuluu polttoainetta enemmän kuin Lontoossa. Ainakin automaattivaihteisten autojen kiihkeä suosio kertoo selvästi, että Etelä-Suomen ruuhkat ovat paljon pahemmat kuin Saksassa, missä samoja autoja pystytään ajamaan myös manuaalivaihtein.

    En löydä viestistäni kadehdintaa.

    Tarkoitatko automaattivaihteisten kiihkeällä suosiolla sitä, että tiettyjen Suomessa vähän myytyjen mallien vähemmän suosittu vaihteistovaihtoehto on karsittu pois tuontiohjelmasta?

      
  • Henkilöautokanta lisääntyy n. 25 000 kpl vuosivauhdilla, ja kun keskimääräinen ajokilometrimäärä on 16 000 km/v niin repikää siitä kuinka paljon suomessa ajetut kilometrit vähenee.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Henkilöautokanta lisääntyy n. 25 000 kpl vuosivauhdilla, ja kun keskimääräinen ajokilometrimäärä on 16 000 km/v niin repikää siitä kuinka paljon suomessa ajetut kilometrit vähenee.

    Okei. 25000 auton lisäys vastaa 1% autokannasta. 16tkmsta prosentti on 160km. Ei se nyt kovin mahdottomalta tunnu että keskimääräinen ajosuorite laskee enemmän kuin autojen nettolisäys. Ei se väheneminen toki loputtomiin jatku.

      
  • @NHB kirjoitti:
    En löydä viestistäni kadehdintaa.

    Jos tuohon ilmaisuuni puuttumisesi tarkoittaa sitä, että olemme asiasisällöstä yhtä mieltä, niin hyvä juttu.

    Tarkoitatko automaattivaihteisten kiihkeällä suosiolla sitä, että tiettyjen Suomessa vähän myytyjen mallien vähemmän suosittu vaihteistovaihtoehto on karsittu pois tuontiohjelmasta?

    Osin sitäkin, mutta lähinnä syitä, jotka tähän johtivat. Joissain malleissa olen huomannut, että vaikka manuaali olisi tarjollakin, se tuntuu kelpaavan meillä huonommin kuin vaikkapa Saksassa, jossa lienee siis vähemmän tarvetta automaatille?

      
  • muokattu 23.02.2019 11:21

    Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä, ja keskimääräinen vuosittain ajetut km.
    2017 16000 km x 2 668 930 =
    2018 16000 km x 2 696 334 =
    Okei nyt pitäisi saada laskemaan ajokilometrimäärä / v, siitäkin laskentatavasta on monta viritystä.

      
  • muokattu 23.02.2019 14:13

    @NHB kirjoitti:

    @perussuomalainen kirjoitti:

    Höpö höpö taas NHB. Sähköautoissa energiankulutuslukemat nousivat kaikkein eniten siirryttäessä NEDC:stä WLTP:hen. Vain metaaniautoilla pysyi samana.

    Pointti näköjään men sinulta kokonaan ohi ja kirjoitat siten eri asiasta, mutta silti olisi kielenkiintoista kuulla, että onko sinulla mitään lukuja tällä kertaa sanojesi tueksi vai höpisetkö tapasi mukaan pehmoisia. Metaani ei ole yhtään bensaa immuunimpi syklin muutokselle, joten oletettavasti sekoitat tässä polttoaineen ja noottorin vaihtumisen. Millä perusteella muuten sähköautot nostivat eniten kulutustaan? Keskustelun voisi avata vaikka Kia Soul EV 14,3 kWh/100km NEDC ja Hyundai Kona electric 15,2 kWh/100km WLTP.

    Eläpä kuule valehtele. Ei minulta sinun "pointtisi" mennyt ohi. Sinä se taas höpiset pehmoisia, kuten aina ennenkin. Minä en ole kertaakaan höpissyt pehmoisia, sinulla vain tuo älykkyyosamäärä on niin alhainen ja vihaat maailmaa ja autoja niin katselet niitä vihalasien läpi eri ihmisiä - kuuluisit ammattiauttajalle tuolla vihanmäärälläsi, vai onko se normaalia kielenkäyttöä tuollanen "puhelet taas tapasi mukaan pehmosia" kun ei ole ensimmäistkään esimerkkiä aiheesta? Ihme ettet ole päässy jo päiviltäsi jonkun toimesta, miten uskallat liikkua tuolla pihalla enää?

    Jos ymmärtäisit NEDC vs. WLTP jotain katsomalla sitä testisykliä ja vertaisit sähköautojen NEDC vs. WLTP ajomatkoja, huomaisit että sähköautilla ne on järestään huonontuneet 20%-30%, jos siis tietäisit sähköautoista jotain. Taidat ola vähän pölkympää ihmistyyppiä kun vertaat eri autoja keskenään eri mittaussykleillä? Eikö kukaan koskaan ole sanonu että pitäisi vertailla vertailukelposesti? =)

    Metaani oli lähestulkoon täysin immuuni testisyklin muutokselle ja kärsi siitä kaikkein vähiten jos lainkaan. Huonommat käyttövoimat kuten bensa, fossiilidiesel nestemäisenä ja sähkö varsinkin siitä kärsi koska välillä siinä mennään jopa 130kmh, mikä on sähköautoille myrkkyä.

      
  • Kun tuolla aikaisemmin käytin laskelmissa ajosuoritteen tietona vuodelle 2050 lukemaa 15 000 km/vuosi, ennustus taisi mennä jonkin verran yläkanttiin. "Suomessa rekisteröidyillä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 14 000 kilometriä vuonna 2017. Bensiini­käyttöisillä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 11 300 kilometriä ja diesel­käyttöisillä 20 800 kilometriä." http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/henkiloautoilla-ajettiin-edellisvuosien-lailla-maanteiden-tavarankuljetukset-tehostuivat/

      
  • @Wille kirjoitti:
    Kun tuolla aikaisemmin käytin laskelmissa ajosuoritteen tietona vuodelle 2050 lukemaa 15 000 km/vuosi, ennustus taisi mennä jonkin verran yläkanttiin. "Suomessa rekisteröidyillä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 14 000 kilometriä vuonna 2017. Bensiini­käyttöisillä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 11 300 kilometriä ja diesel­käyttöisillä 20 800 kilometriä." http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/henkiloautoilla-ajettiin-edellisvuosien-lailla-maanteiden-tavarankuljetukset-tehostuivat/

    http://naytadata.com/2017/09/07/ajokilometrit-vuodessa/

      
  • Aloitin tämän keskustelun 30.1. ja toivoin keskustelua siitä "Onko kaikki keinot polttomoottoreiden päästöjen pienentämiseksi jo keksitty". No kuten näkyy; tekstiä riittää aiheen vierestä, mutta hyvin vähän tuli vastauksia kysymykseeni. Aloittaessani totesin, että kysyn tätä, kun en itse tiedä. No eipä näytä muutkaan tietävän. Voidaan lopettaa sähkön tuhlaaminen tähän aiheeseen. Terveisin JP

      
  • @Lukija69307 kirjoitti:
    Aloitin tämän keskustelun 30.1. ja toivoin keskustelua siitä "Onko kaikki keinot polttomoottoreiden päästöjen pienentämiseksi jo keksitty".

    Vastaus kysymykseesi on itsestään selvä ei. Millaista keskustelua oikein haluaksit kuulla aiheesta?

      
  • muokattu 25.02.2019 21:12

    Neste valmistaa jo puhdasta dieseliä

      
  • Tuosta oli jo keskustelua jonkin otsikon alla.

      
  • muokattu 10.03.2019 10:16

    Sähköauto on nimenomaan tulevaisuuden asia. Tällä hetkellä kehitys on vielä lastekengissä erityisesti akkujen ja latauksen osalta. Juuri tällä hetkellä biokaasuauto on valovuoden edellä mitä tulee käytettävyyteen, toimintamatkaan, hintaan jne. Auton saa perusauton hinnalla, käytettyjä vielä halvemmalla, toimintamatka puhtaalla kaasulla satoja kilometrejä, tankkaus kestää saman kuin bensalla, jolla toimintamatka saadaan helposti yli 1000 kilometriksi yhdellä tankkauksella. Ainakaan itse en ole valmis maksamaan sähköauton kehittämiskustannuksia näillä ominaisuuksilla.

    Autoilua pitäisi muutenkin järkeistää ja tämänkin lehden (TM) ruveta kiinnittämään huomiota koko ajan luonnonvaroja kuluttavampaan suuntaan muuttuviin autoihin: autojen koko ja muoto kehittyy energiankulutuksen kannalta huonompaan suuntaa. Uudet mallit ovat järkiään isompia, katu(muka)maasturien tarjonta kasvaa ja niitä hehkutetaan autolehtien sivuilla. Ympäristöystävällisyys on viimeinen mitä tässä hypetyksessä ajatellaan. Kuitenkin sama tavoite - liikkuminen pisteestä A pisteeseen B - saavutetaan kohtuullisen kokoisilla tavallisilla autoillakin.

    Nastoilla ajavia taas pitäisi ruveta verottamaan kunnolla. Teiden kuntoa ei muuten koskaan saada paremmaksi. Ja jos joku väittää, ettei henkilöautolla - puhumattakaan 4-vetoisista mukamaastureista - pärjää Suomen talvessa ilman nastoja, pitää katsoa peiliin tai mennä autokouluun. Todisteena tästä on raskas liikenne, joka lähes 100 %:sti hoidetaan kesät talvet samoilla renkailla. Tosimiehet/-naiset ajaa kitkoilla, vellihousut nastoilla.

      
  • Miksi toivot nastoille enemmän veroa?
    Mikset toivo nastattomille vähemmän? HÄH?

      
  • Mitenköhän sähköauton akut sun muut vempeleet saadaan mahdutettua esimerkiksi tällaiseen koriin (Toyota Corolla 1991 Sedan) ? En kiistä sitä etteikö etteikö tämmöinen sedankori olisi sinänsä hieno.

      
  • En tiedä, mutta ne saatiin mahdutettua kymmenisen vuotta tuoreempaan Corollaan.

    http://www.sahkoautot.fi/autot:saehkoeinen-toyota-corolla

      
  • Tuossa aika hieno sedantyylinen sähköautokonsepti.

      
  • Yllättävän kaunis ja tyylipuhdas retrokopio alkuperäisestä 504 coupesta.

    504 sedan sytytti aikanaan viha-rakkaussuhteen autoon jota oli hieno ajaa, mutta jonja tekniikja oli Ranskaa pahimmillaan.

    Ei korrelaatiota nykypäivään, enkä tunne uudempia.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Uusimmat keskustelut