Polkupyörällä pääsee

665 kommenttia
11718192022
  • Herbertin asenne on mielenkiintoinen tasapuolisuuden näkökulmasta tarkasteltuna: kun pyöräilijä on ajotiellä on autoilija aina se joka joustaa, pyöräilijän on "päästävä" menemään nopeasti, joustavasti ja "turhia" pysähtymättä, perusteluna pyöräilijän "pienuus" eli haavoittuvuus. Kevyenliikenteenväylällä taas on sama perustelu hylätty, pyöräilijän on taas päästävä nopeasti ja omalta kannaltaan joustavasti etenemään, vaikka kolmeakymppiä vaikka muut "ajoneuvot" kyseisellä väylällä on max. 15km/t. Pienempi haavoittuvampi jalankulkija onkin tässä tapauksessa aina "väistäjä.
    Ettei vaan olisi oma etu tässäkin edellä?

      
  • Hiukan on vaikeuksia ymmärtää, mistä ja miksi keksit tuollaisen asetelman.

    Tarkoittaako normaalien väistämissääntöjen säilyttäminen sitä, että autoilija aina joustaa? Mielestäni ei tarkoita, pyöräilijä väistää autolijoita moneessa tilanteessa. Lisäksi itseään arvostava pyöräilijä joutuu korostuneesti varomaan autoilijoita, koska hyvin usein autoilija ei väistä, vaikka olisi väistämisvelvollinen. Autolla ajaessani ei jostain syystä tarvitse läheskään yhtä paljon muita autoilijoita varoa. Osaatko selittää syytä tähän ilmiöön?

    Jos taas ollaan yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä, jokaisen tehtävänä on pitää huoli omista asioistaan. Kun väylän leveys on 3...4 m ja jalankulkija kävelee suoraviivaisesti reunassa, pyöräilijä mahtuu aivan hyvin ohittamaan jalankulkijan ilman mitään erikoisempaa hidastelua. 30 km/h oli hatusta revitty nopeus. HybridRules oli se, jota ohittavien ajonopeus harmitti ja olen useaan otteeseen koittanut sada jotain konkretiaa siihen, mikä on väärä nopeus. Siksi heitin esimerkiksi 30 km/h.

    Itse usein käyttämälläni tieosuudella, joka muistuttaa HybridRulesin kuvailua, nopeusrajoitus on 60 tai 80 km/h. Mistä otit muiden ajoneuvojen maksimiksi 15 km/h ja mitä nuo muut ajoneuvot ovat?

      
  • Sähkökäyttöiset härpäkkeet joilla ajetaan niin jalkakäytävillä kuin kevyenliikenteenväylilläkin.

      
  • Onko kevyenliikenteenväylilläkin sallitut nopeudet jopa 60 tai 80km/h?

    Yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä ei pitäisi olla olemassakaan. Yleensä tieliikenteessä vältetään suuria nopeuseroja. Miksi kevyenliikenteen väylillä ei ole niin.

    Vai on Herbert nopeusohjettani vailla. Tilannenopeudelle en osaa antaa selkeää km/h -arvoa, koska se riippuu tilanteesta kuten ao. nopeuskäsitteen nimityskin sanoo.

    Kävelijä etenee esim. 5km/h. Pyöräilijän olisi hyvä takaa päin tullessaan ohittaa jalkailija ehkä n. 8km/h nopeudella. Ekinkin luulisi olevan tyytyväinen tuohon nopeuseroon (3km/h). Ei olisi kaahaamisen tuntua. Ja kuten olemme tulleet alleviivaten tietämään, enempi nopeutta tarkoittaa sekä enempi onnettomuutta että enempi pipiä.

    Eli kun pyöräilijä lähestyy jalankulkijoita takaa päin ja äänettömästi kuin fillaristi, hän kantaa kortensa turvallisuuden yhteiseen kekoon ja hidastaa. Vai hidastaako?

    Paitsi ei Herbert, koska hänen ei tarvitse. On laki puolellaan.

      
  • Ajoradalla pyöräillessäni nopeusero on n. 80 km/h. Sinä kaipaat 3 km/h nopeuseroa. Onko realistinen ajatus?

      
  • Mitä tarkoitat ajoradalla? Ajoneuvoliikenne tulee jalankulkijaa vastaan edestä päin muualla paitsi kevyenliikenteenväylällä, jossa osa ajoneuvoista lähestyy jalankulkijaa takaapäin ja vielä äänettömästi.

    Pyöräilijä autojen seassa on minun mielestä turvaton, jos puhut siitä, että autot menevät 80km/h nopeuserolla sinusta ohi.

    Polkupyöriä varten pitäisi olla omia ajoväyliä. Polkupyöräilijän turvallisuus vaarantuu, kun hän seikkailee autoväylillä.

    Jalkailijan ja pyöräilijän väliseksi nopeuseroksi esim. 3km/h on ihan realistinen, mutta toteutuu vain, jos pyöräilijä sen toteuttaa.

      
  • Minusta vaatimus n. 8 km/h ajonopeudesta pyöräteillä on kohtuuton. Siinä pyöräilijä joutuu yksipuolisesti huomioimaan jalankulkijat ja tällöin ei voi puhua minkäänlaisesta yhteispelistä.

    Puhuin tosiaan siitä, että autoilijat ohittavat ajoradalla pyöräilijän ajonopeudella 80...100 km/h, monesti paljon lujempaakin. Nopeusero on silloin n. 50-70 km/h. Mitään ongelmaa tuosta ei kuitenkaan aiheudu, jos autoilija pitää riittävän sivuttaisetäisyyden eli n. 1,5 m pyöräilijään. Se, että näin ei aina tapahdu, on tietysti ongelma, mutta ei sitäkään ratkaista pudottamalla autoilijoiden ajonopeuksia kohtuuttoman alhaiselle tasolle. Sitä ei myöskään ratkaista rakentamalla erilliset väylät pyöräilijöille ja autoilijoille, sen verran laaja maantieverkosto meillä on. Se ratkaistaan nykyisten taloudellisten resurssien puitteissa sillä, että jokainen noudattaa lakia omalta osaltaan.

    Koska pyörätiet on yleensä n. 3-4 m levyisiä, siellä on tilaa samansuuruiselle sivuttaisetäisyydelle kuin ajoradalla on riittävä n. 50-70 km/h nopeuserolla ja jos pyöräilijä ajaa tavanomaista 20-30 km/h nopeutta, on nopeusero jalankulkijaan vain 15-25 km/h. Toki jos jalankulkija ei malta pysyä reunassa muut huomioiden, vaan kulkee keskellä kuin omistaisi koko tien tai poukkoilee arvaamattomasti sivusuunnassa, tilaa ohittamiseen tuolla nopeudella ei ole riittävästi ja tällöin pitää hidastaa. 8 km/h voi hyvinkin olla sopiva nopeus. Mutta onko se yhteispeliä? Ei pyöräilijänkään pidä ajaa kaistan keskellä ja puhua yhteispelistä.

      
  • @HybridRules: jos kuljet ennustettavalla tavalla kevyen liikenteen väylän reunassa, silloinhan pyöräilijän sivuuttaessa sinut ei kummalkekaan aiheudu mitään ongelmaa. Lakkaa pelkäämästä turhaan.

    Noudatatko omaa ohjettasi 3 km/h nopeuserosta ohittaessasi autollasi ajoradan reunaa kävelvän jalankuijan siellä missä piennarta ja kevyen liikenteen väylää ei ole?

    Muistatko, kuka ehdotti, ettei nopeusrajoituksellakaan ole niin suurta väliä ohitettaessa? Pitäisikö kysyä ohitettavalta, kuinka hitaasti voit mennä ohitse, ettei tämä pelästy?

      
  • Herbertille kiitokset! Hyvin selvensit tilanteen.

    Kokemusta on jalkamiehestä pitkään autoon, enkä näe logiikassasi mitään ongelmaa. Siinä on sekin hyä puoli, että eri tilanteäissa kevyempi osapuoli käyännössä varmistaa oman urvallisuutensa pelkästään käyttäytymällä odotetulla tavalla.

      
  • Maantiellä ajoneuvo ei ohita jalkailijaa, vaan tulee vastaan.

    Onko tiedossa GLE:llä tai Herbertillä, miksi jalkailijan tulisi kulkea ajoradan vasemmassa laidassa?

    Entä miksi moottoritiellä ei saa ajaa traktorilla, vaikka sen meno tien laidassa on takaapäin tuleville hyvin ennakoitavissa?

      
  • Riippumatta siitä, millä puolella itse kävelisin, autoa ajaessani ohitan oikealla puolella käveleviä jalankulkijoita varsin usein. Siltä varalta että sinäkin näet joskus oikeaa laitaa kävelevän, millä nopeudella ohitat?

    Voidaan toki käsitellä myös tilannetta, jossa autoilija kohtaa omasta näkökulmastaan vasenta puolta autoja vastaan kävelevän. Noudatatko sinä todellakin autoa ajaessasi tuossa yllä pyöräilijälle antamaasi ohjetta 3 km/h nopeuserosta?

    Eli pysäytät ennen 5 km/h kävelevän kohtaamista ja suoritat kohtaamisen -2 km/h peruuttaen?

    Vai vaikuttaako jalankulkijan katseen suunta? Kuinka suurella nopeuserolla saa kohdata kävelijän 1,5 metrin päästä?

      
  • Nyt taitaa olla epäselvää, mitä sana "ohittaminen" tarkoittaa. Minun mielestä se tarkoittaa samaan suuntaan etenevän ohiajamista. En koe ohittavani vastaantulevia autoja maantiellä.

    Kun pyöräilijä tulee vastaan kevyenliikenteenväylällä, tilanteessa ei ole mitään ongelmaa, koska jalkailija näkee hänen lähestyvän. Ja riippumatta siitä, miten läheltä pyöräilijä pyrkii kohtaamaan, voi jalkailijakin vaikuttaa etäisyyteen, koska tietää varautua lähestyvään ohjukseen. Takaapäin tuleva äänetön ohjus pääsee yllättämään.

    Mutta onko GLE:llä käsitystä, miksi jalkailijoiden tulisi kulkea ajoradan vasenta laitaa jalkailijan oman nenän suuntaan katsottuna.

    Ja mikä voisi olla syynä, ettei traktorilla saa ajaa moottoritiellä.

    Onko noihin kahteen sääntöön mitään järkiperäistä syytä vai onko vain joku viskaali ollut jonain päivänä sillä tuulella, että on tullut noin säätäneeksi?

      
  • Tietysti ajoradan reunassa on turvallisempaa käyttää vasenta reunaa. Moottoritie on rakennettu ympäristöltään tietyllä tavalla ennustettavaksi, joten tavanomaista hitaampi ajaminen on kielletty myös silloin, kun nopeusrajoitus on 80...100 km/h. Sitä vain en ymmärrä, miksi otat asian puheeksi pyöräilykeskustelussa.

    Onko vaatimuksesi pyöräilijän ajonopeudesta 8 km/h siksi, että nopeammin ohittavista aiheutuu sinulle epämukava tunne, mielestäsi yhteispeliä?

      
  • Poikkeuksiakin on. Moottoritiellä on sallittua ajaa

    "b-luokan nopean traktorin 60 kilometriä tunnissa, kuitenkin sellaisen b-luokan nopean traktorin, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa ja joka on varustettu lukkiutumattomilla jarruilla 80 kilometriä tunnissa;" (lainaus Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, finlex)

    "Moottoritiellä sekä sen liittymis- tai erkanemistiellä on vain moottoriajoneuvoliikenne sallittu. Näillä teillä ei saa kuitenkaan kuljettaa moottoriajoneuvoa, jonka suurin sallittu tai rakenteellinen nopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa." (lainaus Tieliikenneasetus)

    Jalankulkijan vasemman puolen käyttö lienee fiksua sen vuoksi että jalankulkija joka kulkee ilman peiliä näkee autoilijan ja voi tarvittaessa hypätä sivuun. Heijastimen käyttö ei ole jalankulkijalle pakollista, mutta polkupyöräilijiöille ja kaikille muille on.

      
  • Itse pyrin kävelemään yleensä ajoradan vasenta laitaa ja kevyen liikenteen väylän oikeaa laitaa. Tästä huolimatta joudun autoillessani ja pyöräillessäni ottamaan huomioon molemmat tavat, koska kumpaakin käytetään todellisuudessa.

    Minun käsitykseni mukaan kulkuvälineistä riippumatta ohittamisen ja kohtaamisen turvallisuus varmistetaan ohittajan riittävällä sivusuuntaisella etäisyydellä ja kummankin osapuolen pitäessä loogisesti oman ajolinjansa ilman poukkoiluja. Jos 70 km/h nopeusero autolla ohittaessa on hyväksyttävä, silloin 30 km/h nopeuserolla ohitus pyörällä täytyy olla myös ongelmaton, kunhan kumpikin osapuoli hoitaa oman roolinsa oikein.

    Minä epäilen HybridRulesin vaativan pyöräilijältä (jota et katso itse olevasi) sellaista, mitä et itse aiokaan noudattaa hiipiessäsi jalankulkijan taakse ääneti hybridiautollasi? Vaatimuksessasi on siis "verot muiden maksettavaksi" sävy - korjaa jos olen väärässä?

    Pidätkö muuten kovaäänisen mopon ohitusta harmittomana, vaikka samalla nopeudella hiljaa sinut ohittava pyöilijä säikäyttää sinut? Ei tarvinne käydä läpi tilanteita, joissa näin tapahtuu, mietitään vain omaa suhtautumistamme eri tapauksissa?

      
  • @GLE: tuo hybridiautokommentti on oikeastaan hyvinkin analoginen siihen mitä ajattelen takaa tulevasta pyöräilijästä.

    Maantiellähän auto pitää melua vaikka onkin hybridi, sen varmaan kuulee. Polttomoottoriautoistakaan ei normaalisti päällimäisenä kuulu moottorin ääni vaan rengasäänet ja ilman halkominen.

    Prisman parkkihallissa olen joskus säikäyttänyt kärryn työntäjän. Ostoskärryhän pitää melkoista meteliä betonilattiaa vasten ja sähköllä liikkuvaa menopeliä ei kuule. Mutta ajan juuri niin kuin toivoisin takaapäin tulevan pyöräilijän ajavan: hyvin hitaasti ja valmiina pysähtymään, jos kärryilijä kurvaakin yllättäin eteen.

    Mopot eivät ole paha, koska ne tosiaan havaitsee kuulon perusteella, vaikka tulevat takaapäin. Joskus on vilkaistava taakse, kun ei saa ihan selvää tuleeko se pyörätietä vai vieressä kulkevaa maantietä pitkin.

    Herbert vänkäämällä vänkäsi, että sanon jonkun nopeusarvon pyörälle. En väittänyt, että 8km/h on joka tilanteessa oikea. Tärkeintä on, että tilannenopeus on oikea. Enkä toisekseen kirjoita tätä näkökulmaa pelkästään itseni takia vaan nimenomaan takaapäin lähestyvä nopea pyörä on riski jalankulkijalle varsinkin hiljaisilla reiteillä, joissa pyöriä liikkuu harvoin.

    Siis mopo samalla nopeudella kuin pyörä ei ole riski, koska mopon tulon kuulee vaikka lähestyy selän takana.

      
  • "Enkä toisekseen kirjoita tätä näkökulmaa pelkästään itseni takia vaan nimenomaan takaapäin lähestyvä nopea pyörä on riski jalankulkijalle varsinkin hiljaisilla reiteillä, joissa pyöriä liikkuu harvoin."

    Tarkoitat kai, että riski on jalankulkijan arvaamattomat sivuliikkeet, ei pyöräilijä, joka joutuu hortoilevan jalankulkijan huomioimaan.

    Mopoilijoiden ajonopeuksista kyllä kuulee usein kritiikkiä, samoin kovasta äänestä. Se on tietysti eri asia, koska sinä et tätä kritiikkiä ole esittänyt. Hyvä kuitenkin olisi tietää, mikä on yhteinen käytösnormi. Jokaisen mielensäpahoittajan mukaan ei voida toimia.

      
  • Löytyipä sähköpyörällekin käyttöä. Kun amatöörit ovat pyöräilijöiden mukana pyörälomalla ja maasto on riittävän mäkinen, sähköpyörä tasoittaa aika hyvin sen mitä koivista puuttuu.

    Ylämäessä 250 W lisäteho kompensoi melko suurenkin polkijoiden tehoeron, ja alamäet tullaan vuoren toista puolta serpentiiniä rullaamalla 40 - 60 km/h. Tasamaalla edetään joko sähkärin tahtiin hidastettuna tai avustus pois päältä ja kompromissinopeus jonnekin 25 km/h ja pyöräilijän normaalin massivauhdin väliin pyöräilijöiden vedolla.

    Ei tuo oikein kenellekään luontaisin tapa pyöräillä ole, mutta mahdollistaa hienoihin pyöräreitteihin tutustumisen eri tasoisella ryhmällä.

      
  • @Herbert: nyt minulle tuli idea (hyvä vai huono; riippuu näkökulmaajasta):

    No. Minuahan on vaivannut tuo polkupyörien äänetön lähestyminen jalankulkijaa takaapäin kevyenliikenteenväylällä. Kellon rimputtelu äänimerkin antamiseksi tuntuu tylsältä.

    Mutta ei hätää. Todellinen premiumtason merkinantovälineistö olisi kunnon volyymillä Wagnerin "Valkyyrien sotaanlähtö" sävelmää soittava mobiilistereo, jota ohjaisi samanmoinen tutka kuin autojen mukautuvaa vakionopeuden säädintä. Kaksipyöräajoneuvon kuljettaja voisi asettaa sopivaksi katsomansa etäisyyden, jolla kaiuttimet pamahtavat päälle. Suositeltavaa olisi, että musiikki alkaisi jo kauempaa pikkuhiljaa tunkeutua jalkailijan tajuntaan ja uhkaava ääni voimistuisi vähitellen ja jalkailija alkaisi jo ihmetellä, miksei helikopterien säkätystä vieläkään kuulu. Ja silloin pyörä suhahtaisi ohi ja loittonisi horisonttiin feidaten musiikin mennessään.

    No, se oli siis se premiummalli.

    Tarjolla olisi myös budjettimalli: räpättimet joko etu- tai takapyörään. Budjettimallia kalliimmat olisivat alempaan keskihintaan lukeutuvat duoräpättimet, jolloin sekä etu- että takapyörässä olisi räpättimet. Pienestä lisähinnasta duo-malliin saisi erillisohjauksen eteen ja taakse.

    Tämä nyt oli vain tämmöinen hetken mielijohteesta syntynyt idea. Saa vapaasti soveltaa taikka olla soveltamatta.

      
  • Pikkupoikana tosiaan laitettiin pyykkipojalla pinnoihin joku lärpäke, olisikohan ollut pahvista leikattu. Silloin ei osattu ajatella, että pienellä hienosäädöllä tästä avautuisi ihan uusi maailma. Lärpäkkeeseen voisi hakea premium-tason äänen, jolla voisi profiloida itsensä tavallisten pyöräilijöiden yläpuolelle ja johon jopa jalankulkijat osaisivat suhtautua normaalia suuremmalla kunnioituksella. Erikoismallissa olisi tavallisen äänen lisäksi ihmisen kuuloalueen ulkopuolelle ulottuva koirille tarkoitettu taajuus. Varmaan jokin hiilikuituinen lärpäke kahdella ralliraidalla olisi vain pyöräilijöiksi siirtyneiden entisten Audimiesten ulottuvissa. Räpätyksen tahdissa viuhuvat ledivalot noiden huippuna, jolloin katu-uskottavuus olisi tapissa. Vuoden kuluttua voidaan tuoda markkinoille mekaanisen lärpäkkeen tilalle pinnoja optisella laitteella lukeva anturi, jolloin sekä ilmanvastus, että muu järjestelmästä aiheutuva kitka vähenee jopa 82%.

    Kunhan brändinrakentajat yms. markkinamiehet tämän sauman hoksaavat, on siinä takuuvarma hitti lähitulevaisuutta ajatellen. Harmi vain, että DT Swissin vapaarattaassa on jo nuo perusasiat kunnossa.

      
  • Tuo vain koirien kuulema taajuus on tosi hyvä idea varsinkin, jos sillä taajuudella lähetetään ääntä, jota koira ei koe uhkaavana, ettei koira mene puolustuskannalle ja tee kuin jenkit Irakissa eli ennalta ehkäisevää hyökkäystä pyöräilijän kimppuun. Jos koiran häntä vain alkaa heilua ja suu menee hauskasti virneeseen, niin koiran taluttama jalkailijakin heti oivaltaa, että pyörähän sieltä vain on tulossa ja osaa varautua kohta ohi humahtavaan tuplapyörään.

    Hyvä, jos DTSwiss on ollut jo edelläkävijä, vaikka en tiedäkään tarkemmin, mikä vapaaratas on (nimestä voi toki jotain päätellä).

      
  • Vapaaratas on se osa takapyörän napaa. Kun lopettaa polkemisen, alkaa mallista riippuen enemmän tai vähemmän äänekäs sirinä. Ainakin Dt Swissin jossain mallissa ääni on epämiellyttävän voimakas. Itselläni ei tuollaista ole vaan irto-osista kasatussa kiekossa Shimanon Deore Xt. Se taas on jalankulkijoiden kannalta epämiellyttävän hiljainen. Muissa pyörissäni samoin, vaikka niissä merkki on jokin tuntematon.

      
  • Jännä keskustelu, koska näkökulmasta riippuen tunnen itseni joko sisäpiiriläiseksi tai ulkopuoliseksi.

    Äänitehoste ei taida olla houkutteleva vaihtoehto hyvän henkilöauton hintaisilla kevennysosilla ultrakevyen pyörän rakentaneelle, vaikka sähköautoissa näitä jo ollaan kokeiltukin polkupyörän nopeuksilla liikuttaessa.

      
  • Kuten ei se 20g painava takaheijastinkaan ja jos joku on erehtynyt laittamaan pienen (kalliin) led-tuikun taakse, on se kytkettävä vilkulle, ettei vaan vahingossakaan kukaan luule normipyöräilijäksi. Näin ainakin täällä Hyvinkäällä.

      
  • Takavalo vilkkuu, että jatkuvasti palava jarruvalo erottuisi paremmin.

      
  • Tutkimus: Yksityisautoilu on pelkkä menoerä – näin paljon pyöräily ja kävely hyödyttävät yhteiskuntaa

    Pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euroa kilometriä kohden ja samalla matkalla kävely jopa 0,37 euroa. Yksityisautoilusta aiheutuu yhteiskunnalle 0,11 euron menoerä jokaista ajettua kilometriä kohden.

    Tällaisiin lukemiin päädytty Ecological Economics -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa The Social Cost of Automobility, Cycling and Walking in the European Union.

    https://www.is.fi/autot/art-2000006031134.html

      
  • muokattu 14.03.2019 18:15

    HUOH!

    Syötteeltä Ahmatuvan lenkki vuokraläskärillä, reilut 20 km vei pari tuntia polkemiseen ja puoli tuntia elpymiseen tuvalla kaakaon ja munkin ääressä. Erittäin raskas keli, kun väylä hieman upotti nousuissa ja tuisku ehti ajaa avoimissa paikoissa väylän täyteen irtolunta.

    On silti surrealistinen kokemus pyöräillä keskellä ei mitään talven keskellä, vaikka en tällä kerralla osunutkaan tykkylumipuiden sekaan aurinkolasikelissä.

    Koeajo, jonka perusteella tilasin oman plussakoon pyörän oli ensimmäinen ajoreissuni SRAMin NX 1x11 vaihtein, ja Shimanoon verrattuna erilaiset vaihdevivut tuntuivat aluksi hieman oudoilta, mutta nyt olin oivaltavinani kupletin juonen. Kesäkelissä kovemmalla vauhdilla ja tiukemmissa notkoissa vaihdot saattavat olla jopa sujuvampia, kun ei tarvitse siirtää etusormea pois jarrukahvalta isommalle vaihtaessaan.

    Eiköhän tuon kanssa pysty elämään, kun omakin pyörä luvattiin viikon kuluttua toimittaa? Vaihtotapahtuma näissä halvoissa vaihtajissa tietenkin on mitä on, mutta vaihtajanhan voi päivittää myöhemmin, ellei miellytä. Toimiihan tuokin, vaikka ei mikään salamasanteri olekaan.

    Kesäisellä Syöte-MTB reitillä on sen verran jyrkkiä korkeuseroja, että Shimanon neljän sijasta viisi lehteä kerralla vaihtavalla SRAMilla saattaa olla pieni etu puolellaan etuvaihtajan puuttuessa silloin kun tie nousee pystyyn?

      
  • Kaupunkiliikenteessä on syytä varoa pyöräilijöitä ainakin tämän päivän IS:n julkaiseman videon perusteella. Polkupyörällä kun pääsee myös yllättämään

      
  • muokattu 23.03.2019 06:47

    Liikenteessä täytyy pitää huoli siitä, että itse noudattaa sääntöjä. Sen lisäksi täytyy koittaa ennakoida niitä, jotka ei noudata. Joko vahingossa tai tahallaan ja kulkutapamuodosta riippumatta. Mielestäni kyse on siis ihmisestä ja sehän ei ole millään tavalla ajoneuvosidonnainen juttu. Vai meinaatko HybriRules, että minun polkupyöräni edellyttää liikenteessä muilta erilaista asennoitumista käytökseen kuin autoni?

      
  • Mielestäni on aiheellista laittaa tämä kyseinen video lukijoiden arvioitavaksi. Täysin käsittämätöntä käytöstä ja uhkailua. Kyseisellä pyöräilijälllä ei ole mitään käsitystä liikennesäännöistä. Herbert on oikeassa näitä kyseisiä "ritareita" löytyy kyllä minkä tahansa kulkineen puikoista, ei todellakaan ole kyse mistään ajoneuvosidonnaisesta jutusta.

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006044168.html

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Uusimmat keskustelut