Tuli eilen vielä yksi bugi kitkarenkaan syntilistalle. Otan osaksi omaan piikkiini sen havainnon vaikeuden, että auringon paistaessa aurinkolaseja vaativalla tavalla siniseltä taivaalta selvästi plus-asteilla ja veden helmeillessä konepellillä en tajunnut konepellin korkuisen aurausvallin varjostavan alkupäästään sulan, mutta loppuosaltaan aurausvallin varjoon jääneen liittymärampin loppupään jäisen liukkaaksi. Tämä on asioita, jotka kokeneen kitkarengaskuskin pitää vaan osata ennakoida. En saanut luistoa enää ajamalla lapasiin, vaan oli pakko hypätä jarrulle seisomaan ja vauhtia pois. Suojelusenkeli tuli sentään avuksi saman tien.
Tämän jälkeen se oli jo vaikeampi paikka tajuta, että (eri paikassa) illan auringossa kylpevä moottoritien liittymäramppi on ehtinyt olla auringossa vasta niin vähän aikaa, ettei se ole ehtinyt sulaa läpi asti, vaan roiskuva vesi kelluu kiiltävän jääkerroksen päällä. Asiantunteva kitkarengaskuski jne...
Mutta se on ihan selkeästi kitkarenkaiden vika, että 8 talvea ajonhallinnalla varustetulla autolla ajettuani jouduin nyt ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa Suojelusenkeli oli täysin kuutamolla, eikä reagoinut tilanteeseen millään tavoin. Ihmettelin itsekin aikanaan Moottori-lehden erilaisten renkaiden vaikutusta ajonhallinnan toimintaan vertaillutta juttua, jossa kerrottiin minulle tutun Mercedes C W204 mallin ajonhallinnan heittäneen hanskat tiskiin tekemättä yhtään mitään ja antaen luiston levitä niin suureksi, ettei edes kilpailukokemusta omaava kuljettaja voinut estää pyörähdystä. Miksi ajonhallinta eksyy nollakitkassa?
Niin siinä kuitenkin kävi. Onneksi Opel Kadettin, Ford Taunuksen, Volvo 240, 740 ja 940 rutinoimat kädet kävivät taas sen verran nopeasti, että lähes moottoritienopeudella vedetty leveä luisto oikeni kuten pitääkin, eli siis ilman heilureita tasan keskelle kiinni otettuna. Nasterenkailla olen kerran ajanut vastaavaan tilanteeseen sulamisveden kiillottamalla polannejäällä jyrkkään nousuun kiihdyttäen. Luisto oli yhtä raju kuin eilinen, mutta Suojelusenkeli oli täysillä mukana, vaikka sen säätövarat loppuivatkin ja Suojelusenkeli veti jo turvavöistä löysät pois törmäystä valmistellen.
Kuinka yleistä tämä on, että äärimmäisen liukkaalla märällä mustalla jäällä nollakitkaa lähestyttäessä kitka(ttomilla)renkailla ajonhallinta ei ymmärrä mistään mitään?
Talven yhteneveto alkaa olla kasassa. Tiesin odottaa nastoja heikompaa pitoa selkeästi jäisenä kimaltelevalla jäätiköllä pakastuvassa syysillassa ja sen myös sain. Lisäpiirteenä tuli kaupan päälle myös aivan tarpeettomia hidasteluja helpossa tuulen ajaman pakkaslumen jäisessä talvikelissä, jota ei nastarenkailla osaa edes liukkaaksi tajuta. Märkiin sadepäiviin talvella pitää suhtautua ainakin +5 asteeseen saakka kuten jatkuvaan mustaan jäähän ihan missä tahansa ja siihen vielä lisänä holtiton käytös paikoittain jäisellä kevätkelillä. Yhteenvetona siis "pari liukasta päivää joutuu ajamaan varovasti" ei toteudu minun elämässäni, vaan talviajosta reilusti yli 10% mennään kelissä, jossa kitkarenkailla joudun hidastamaan kelin lisäksi myös huonojen renkaiden vuoksi.
Hyviäkin puolia löysin. Pelkäämäni vetopito vaikeissa paikoissa ei aiheuttanut mitään ongelmia ja ohjaustuntuma on niin miellyttävä, että houkuttelisi ajaa noilla kesällä, mihin ne parhaiten sopivatkin.
@740 GLE kirjoitti:
Tuli eilen vielä yksi bugi kitkarenkaan syntilistalle. Otan osaksi omaan piikkiini sen havainnon vaikeuden, että auringon paistaessa aurinkolaseja vaativalla tavalla siniseltä taivaalta selvästi plus-asteilla ja veden helmeillessä konepellillä en tajunnut konepellin korkuisen aurausvallin varjostavan alkupäästään sulan, mutta loppuosaltaan aurausvallin varjoon jääneen liittymärampin loppupään jäisen liukkaaksi. Tämä on asioita, jotka kokeneen kitkarengaskuskin pitää vaan osata ennakoida. En saanut luistoa enää ajamalla lapasiin, vaan oli pakko hypätä jarrulle seisomaan ja vauhtia pois. Suojelusenkeli tuli sentään avuksi saman tien.
Tämän jälkeen se oli jo vaikeampi paikka tajuta, että (eri paikassa) illan auringossa kylpevä moottoritien liittymäramppi on ehtinyt olla auringossa vasta niin vähän aikaa, ettei se ole ehtinyt sulaa läpi asti, vaan roiskuva vesi kelluu kiiltävän jääkerroksen päällä. Asiantunteva kitkarengaskuski jne...
Mutta se on ihan selkeästi kitkarenkaiden vika, että 8 talvea ajonhallinnalla varustetulla autolla ajettuani jouduin nyt ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa Suojelusenkeli oli täysin kuutamolla, eikä reagoinut tilanteeseen millään tavoin. Ihmettelin itsekin aikanaan Moottori-lehden erilaisten renkaiden vaikutusta ajonhallinnan toimintaan vertaillutta juttua, jossa kerrottiin minulle tutun Mercedes C W204 mallin ajonhallinnan heittäneen hanskat tiskiin tekemättä yhtään mitään ja antaen luiston levitä niin suureksi, ettei edes kilpailukokemusta omaava kuljettaja voinut estää pyörähdystä. Miksi ajonhallinta eksyy nollakitkassa?
Niin siinä kuitenkin kävi. Onneksi Opel Kadettin, Ford Taunuksen, Volvo 240, 740 ja 940 rutinoimat kädet kävivät taas sen verran nopeasti, että lähes moottoritienopeudella vedetty leveä luisto oikeni kuten pitääkin, eli siis ilman heilureita tasan keskelle kiinni otettuna. Nasterenkailla olen kerran ajanut vastaavaan tilanteeseen sulamisveden kiillottamalla polannejäällä jyrkkään nousuun kiihdyttäen. Luisto oli yhtä raju kuin eilinen, mutta Suojelusenkeli oli täysillä mukana, vaikka sen säätövarat loppuivatkin ja Suojelusenkeli veti jo turvavöistä löysät pois törmäystä valmistellen.
Kuinka yleistä tämä on, että äärimmäisen liukkaalla märällä mustalla jäällä nollakitkaa lähestyttäessä kitka(ttomilla)renkailla ajonhallinta ei ymmärrä mistään mitään?
Talven yhteneveto alkaa olla kasassa. Tiesin odottaa nastoja heikompaa pitoa selkeästi jäisenä kimaltelevalla jäätiköllä pakastuvassa syysillassa ja sen myös sain. Lisäpiirteenä tuli kaupan päälle myös aivan tarpeettomia hidasteluja helpossa tuulen ajaman pakkaslumen jäisessä talvikelissä, jota ei nastarenkailla osaa edes liukkaaksi tajuta. Märkiin sadepäiviin talvella pitää suhtautua ainakin +5 asteeseen saakka kuten jatkuvaan mustaan jäähän ihan missä tahansa ja siihen vielä lisänä holtiton käytös paikoittain jäisellä kevätkelillä. Yhteenvetona siis "pari liukasta päivää joutuu ajamaan varovasti" ei toteudu minun elämässäni, vaan talviajosta reilusti yli 10% mennään kelissä, jossa kitkarenkailla joudun hidastamaan kelin lisäksi myös huonojen renkaiden vuoksi.
Hyviäkin puolia löysin. Pelkäämäni vetopito vaikeissa paikoissa ei aiheuttanut mitään ongelmia ja ohjaustuntuma on niin miellyttävä, että houkuttelisi ajaa noilla kesällä, mihin ne parhaiten sopivatkin.
Kyllä GLE:n autossa syypää ongelmiin on sama kuin muissakin autoissa: se on siinä ratin ja etupenkin selkänojan välissä. Oletan.
Onneksi tiedän hyvän keinon, jolla kuljettaja oppii olemaan luistelematta, ja ellei opi, ainakin Suojelusenkeli pysyy tajuissaan ajon aikana.
Vaimoko tuo enkeli? Itse en voita arpajaisissa edes kampaa. Autoani en saa ulos kaistaltani (no vähän mukavissa kohdissa) yrittämälläkään. Supertyhmät renkaatkaan ei eivät asiaa edistä, kun pitokohta löytyy jostain ihmeestä viime hetkellä, vaikka ohittaisi liukkaalla toiset ”heittämällä”. Sanoisin todeten siis alistuvaisesti, että erinomainen tuurini sisältää vain ajoneuvoliikeenteen. Tosin taitaa sekin olla loppuunkäytetty kun ajokortiton vaimonikin nykyään opettaa ja varoittaa muista ajoneuvoista. Tosin en tiedä liittyykö se asiaan, että olen nykyään sokea?
Onneksi tiedän hyvän keinon, jolla kuljettaja oppii olemaan luistelematta, ja ellei opi, ainakin Suojelusenkeli pysyy tajuissaan ajon aikana.
Kuka väittää, ettei muka ole vaihtoehtoisia todellisuuksia? Ainakin GLE:n ja omani ovat vaihtoehtoisia ja jopa valinnaisia. Ainakin osittain. Ilmeisesti.
Olin kovasti kahden vaiheilla viime syksynä lähdenkö kokeilemaan kitkoilla liukastelua, kun olen muutaman vuosikymmenen ollut aivan varma, että nastat pitää talvella olla autossa alla. Onhan se nyt selvä, että kun teräspiikki painuu jäähän, niin täytyyhän sen pitää paremmin kuin joku kumilamelli. Sitä mieltä toki olen edelleen, että paljaalla jäällä nasta pitää paremmin kuin kitka. Senhän todisti TM:n testikin. Mutta kuinka usein tieliikenteessä paljaalla jäällä mennään?
En uskoisi, jos en itse olisi todennut, kuinka hyvä pito kitkarenkaissakin on. Aivan riittävä. Ja jos ei olla jäällä, niin taitaa olla jopa parempi kuin nastarenkaalla. Sen olen lumisella mökkitiellä ollut toteavinani. Mutua tosin, mutta silti. Se ei ole mutua, että suurimman osan kilometreistä ajan jäättömällä ja lumettomalla asfaltilla talvellakin ja kitkoilla se onnistuu ilman nastamelua.
Ajelen rauhallisesti yleensäkin, mutta liukkaalla erityisesti. Ajotyylihän ei sinänsä korreloi siihen, että harmittaa pieniä (+15km/h) nopeusylityksiä vahtivat peltipoliisit ja typerät talvinopeusrajoitukset. Pidon/luiston rajaa ei ole tarpeen etsiä ajamalla liian suurta tilannenopeutta.
Ei ole kitkoillakaan ajonhallinta rutissut eli Suojelusenkeli on saanut rauhassa uinua.
Isolta osin ihminen itse rakentaa itselleen oman todellisuutensa tietoisesti tai tiedostamattaan.
Eihän siitä ole kyse ettei kitkarenkailla pärjäisi talven yli, on sitä ajettu aikanaan kesärenkaillakin useampi talvi.
Eniten myydyt autotkin oli turvavyöttömiä takamoottorisia karmeita ajettavia, hyvä vertaus oli että yritä heittää vasara varsi edellä. Ja se sekarengastus, vetäviin talvirenkaat, mitä tosin poikkesi kesärenkaista vain kuvioinnin osalta ja pilasi auton ajettavuuden vielä vaarallisemmalle tasolle.
Nyt kun tarjolla on auton turvallisuuteen vaikuttavia varusteita jo vakiona, niin miksi pihtaisin kaikkein tärkeimmästä talvivarusteesta, siis parasta Nokiaa alle nastoilla.
Miten se olikaan, liikenteeltä rokotetaan veroja 8 miljardia ja 1 miljardi palautuu väylien ylläpitoon.
En lähtisi ihan äkkiä ehdottamaan autoilijana veroja lisää, nekin kyllä maksetaan jos niin päätetään, on aina maksettu jokainen veronkorotus. Ja niitähän tulee autoilijalle pyytämättäkin, perinnän perusteet vain vaihtuu hallitusten mukaan.
@_Quu kirjoitti:
Eihän siitä ole kyse ettei kitkarenkailla pärjäisi talven yli, on sitä ajettu aikanaan kesärenkaillakin useampi talvi.
Eniten myydyt autotkin oli turvavyöttömiä takamoottorisia karmeita ajettavia, hyvä vertaus oli että yritä heittää vasara varsi edellä. Ja se sekarengastus, vetäviin talvirenkaat, mitä tosin poikkesi kesärenkaista vain kuvioinnin osalta ja pilasi auton ajettavuuden vielä vaarallisemmalle tasolle.
Nyt kun tarjolla on auton turvallisuuteen vaikuttavia varusteita jo vakiona, niin miksi pihtaisin kaikkein tärkeimmästä talvivarusteesta, siis parasta Nokiaa alle nastoilla.
Miten se olikaan, liikenteeltä rokotetaan veroja 8 miljardia ja 1 miljardi palautuu väylien ylläpitoon.
En lähtisi ihan äkkiä ehdottamaan autoilijana veroja lisää, nekin kyllä maksetaan jos niin päätetään, on aina maksettu jokainen veronkorotus. Ja niitähän tulee autoilijalle pyytämättäkin, perinnän perusteet vain vaihtuu hallitusten mukaan.
En minäkään kannata nastarenkaille veroja.
Quu on oikeassa: kehitys on kehittynyt. Kitkarenkaat ja autojen ominaisuudet siinä mukana. Ja kun vielä ilmastokin on kehittynyt, eri asia onko ilmasto hyvään vai huonoon suuntaan, niin ei ole jäisiä kelejä enää kuin aniharvoin. Se minkä ilmasto vielä jättää hoitamatta, sen tiemestari täydentää.
Taitaa nykytalvissa täällä etelärannikolla olla nastoilla keskimäärin vaarallisempi ajaa kuin kitkoilla. Pienet nystyrät tien ja kumin välissä ja nastojen takia tarvittava huonokitkainen kumilaatu+pintakuvio taitavat heikentää pitoa täkäläisissä keliolosuhteissa. Keski-Suomen eli Oulun korkeuden keliolosuhteita en kunnolla tunne vaikka on siellä tullut talvikelilläkin ajettua.
Minun puolestani kukin ajakoon nastoilla tai kitkoilla ihan oman valintansa mukaan ilman veropainostusta.
Karkeat tiet lisäävät henkilöautojen kulutusta n. 2 % ja raskaan liikenteen kulutusta n. 5 %. Tämä vastaa lähes 300 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä vasta noin koko suomen lentoliikenteen päästöjä:
@HybridRules kirjoitti:
Minun puolestani kukin ajakoon nastoilla tai kitkoilla ihan oman valintansa mukaan ilman veropainostusta.
Juurikin näin. Oman kokeiluni motiivina oli ymmärtää mistä kitkarenkaassa on kysymys. Olen vuosia kysellyt asiasta, mutta en saanut tätä asiaa selville muuten kuin kokeilemalla, koska asiasta kysyvä saa vain kuljettajien arvostelua eri painotuksilla vastaajan mielipiteestä riippuen.
Renkaiden pitoa verrattaessa tieto siitä, että kaikilla renkailla pärjää talvessa on aika turha, koska pärjääminen on kuljettajan ominaisuus.
Tien kulumista on kauhisteltu ainakin niin kauan kuin minä olen ajanut 1970-luvulta lähtien. Sen jälkeen nastojen pistovoima on vähentynyt, maksajien määrä lisääntynyt ja liikenteen veroista kaikkeen muuhun kuin tienpitoon allokoitavan rahan määrä kasvanut.
Minäkin ajaisin mieluummin sileää tietä kesällä, mutta en näe mahdollisuutta vaikuttaa tähän omilla valinnoillani millään tavoin. Rengasvalinnoilla on vaikea löytää kestävää ratkaisua ongelmaan, joka aiheutuu poliitikkojen valinnoista.
@HybridRules kirjoitti:
Minun puolestani kukin ajakoon nastoilla tai kitkoilla ihan oman valintansa mukaan ilman veropainostusta.
Juurikin näin. Oman kokeiluni motiivina oli ymmärtää mistä kitkarenkaassa on kysymys. Olen vuosia kysellyt asiasta, mutta en saanut tätä asiaa selville muuten kuin kokeilemalla, koska asiasta kysyvä saa vain kuljettajien arvostelua eri painotuksilla vastaajan mielipiteestä riippuen.
Renkaiden pitoa verrattaessa tieto siitä, että kaikilla renkailla pärjää talvessa on aika turha, koska pärjääminen on kuljettajan ominaisuus.
Tien kulumista on kauhisteltu ainakin niin kauan kuin minä olen ajanut 1970-luvulta lähtien. Sen jälkeen nastojen pistovoima on vähentynyt, maksajien määrä lisääntynyt ja liikenteen veroista kaikkeen muuhun kuin tienpitoon allokoitavan rahan määrä kasvanut.
Minäkin ajaisin mieluummin sileää tietä kesällä, mutta en näe mahdollisuutta vaikuttaa tähän omilla valinnoillani millään tavoin. Rengasvalinnoilla on vaikea löytää kestävää ratkaisua ongelmaan, joka aiheutuu poliitikkojen valinnoista.
Jos olisin joutunut "pärjäämään" kitkoilla talven yli, ensi talvena ajaisin nastarenkailla. Puhtaasti omalta kannaltani asiaa ajatellen pidän kitkoja täysin nastojen veroisina talviliikenteessä muuten paitsi, että kitkat ovat mukavammat ja hiljaisemmat. En ole vielä edes yrittänyt muodostaa tähän asiaan laajemmin mielipidettä. Ehkäpä joskus kallistun natisemaan nastarenkaiden käytöstä yhteisen edun näkökulmasta, mutta en ainakaan vielä.
Silti sinunkin kitkarenkaidesi pito vaihtelee nollan vaiheilla jäätymisen kahden puolen nastarengasta enemmän ja niiden pito veden jäätyessä mustaksi jääksi jäätyvässä illassa on huonompi.
Jos näiden lisäksi pystyy elämään paikoittain helpossakin talvisessa pakkaskelissä löytyvien liukkaiden paikkojen kanssa, niin siinä ne kitkarenkasn huonot puolet olivatkin. Mikäli nuo olosuhteet ovat omassa ympäristössä harvinaisia tai ellei pidä niitä itselleen tärkeinä, sittenhän valinta kaatuu luonnostaan piikittömään renkaaseen.
Minä lasken mainitsemasi melun lisäksi ainakin Continentalin kitkarenkaan meriitiksi miellyttävimmän ohjaustuntuman, mitä olen nykyisessä autossani kokenut. Neutraali ohjaus ei vetele urissa eikä puolla kallistuksissa ja jää kaartamaan pyydettyä kaartosädettä kuten Mersun pitääkin. Rengas ei siis yritä muuttaa autoa muuksi kuin mitä se luonnostaan on. Se on sitten kuskin oma asia tykkääkö tuollaisesta ohjauksesta vai ei.
Talvirenkaiden kesken verraten auto kulkee silti kitkoilla vakaammin kuin Nokian 8 nastoilla. Se, että pehmeä kitkarengas vierii nastarengasta vakaammin saattaa tosin kertoa enemmän Nokian nastarenkaan "eloisuudesta" kuin kitkarenkaan vakaudesta.
En vaihtaisi nykyisiä kitkarenkaita enää aiemmin kokeilemiini Hankookin tai Nokian nastarenkaisiin, joista pito katosi paljon ennen kuin pinta. Mutta kun perheessä on parinkin auton alla kokemusta myös kuluneena hyvin toimivista nastarenkaista, niin valitsen tasaisemman pidon ensi talveksi.
Viitsimättä edes vilkaista tämän ketjun juupaseipästelyä, totean että olen muuttanut nyt kai 4 talven kokemuksella käsitykseni kitkarenkaista täysin. Ne ovat mukavammat, helpommat hallita, hiljaisemmat, ympäristöystävällisemmät ja yksinkertaisesti fiksumpi vaihtoehto kuin nastat. En toki suosittele kitkoja esimerkiksi juuri korttia ajavalle tyttärelleni. Itse olen keskimääräistä huomattavasti parempi kuljettaja, autoni on teknisessä mielessä melkein parasta mitä kaupasta saa ja ajotapani on kaikkea muuta kuin erityisen hidas. Tänä talvena on ollut muistaakseni yksi läheltäpititilanne, jota ei olisi sattunut jos en olisi räplännyt puhelinta ohittaessani toista autoa liikenneympyrässä. Onneksi betonin ja Mersun väliin ja kymmenisen senttiä, kiitos ajotaitojeni.
Mutta vakavasti puhuen, maksimaalinen pito hypoteettisissa tilanteissa on vain sekundäärinen argumentti, jolla on mukava spekuloida joutavia. Kitkat ovat paremmat.
Karkeat tiet lisäävät henkilöautojen kulutusta n. 2 % ja raskaan liikenteen kulutusta n. 5 %. Tämä vastaa lähes 300 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä vasta noin koko suomen lentoliikenteen päästöjä:
Näin se vain on, jos joku jaksoi lukea ja edes ymmärtää lukemaansa. Mielestäni nastarenkaita ei pidä verottaa, vaan KIELTÄÄ kokonaan.
Hyvin hienosti sanoi myös PiiJei: ”maksimaalinen pito hypoteettisissa tilanteissa on vain sekundäärinen argumentti, jolla on mukava spekuloida joutavia.”
Nastarenkaat kieltoon, suolaa ja soraa lisää, niin saadaan autojen keski ikää laskettua toivotulla tavalla. Suola hiekkapölyn vaikutuksista ihmisten terveyteen puhumattakaan.
Asfaltin silottuminen/kiillottuminen alentaa päällysteen ja renkaan välistä kitkaa ja
sen myötä heikentää turvallisuutta. Suomessa asfalttien kiillottumista ei pidetä ongelmana, koska talvisin käytetään runsaasti nastarenkaita. Kitkarenkaiden käytön
yleistyessä kiillottuminen voi muodostua tiettyjen kivilaatujen ongelmaksi myös
Suomessa.
Ruotsissa on tehty tutkimuksia, joissa on havaittu, että keventyneiden nastarengasmääräysten seurauksena on syntynyt tilanteita, joissa päällysteiden märkäkitka on alentunut merkittävästi. Silottumista tapahtuu eniten kaarteissa, liikenneympyröissä, risteyksissä tai kohdissa, missä tapahtuu paljon jarrutuksia tai kiihdytyksiä. Nämä kohdat ovat sellaisia, joissa kitkaa erityisesti tarvittaisiin.
@_Quu kirjoitti:
Asfaltin silottuminen/kiillottuminen alentaa päällysteen ja renkaan välistä kitkaa ja
sen myötä heikentää turvallisuutta. Suomessa asfalttien kiillottumista ei pidetä ongelmana, koska talvisin käytetään runsaasti nastarenkaita. Kitkarenkaiden käytön
yleistyessä kiillottuminen voi muodostua tiettyjen kivilaatujen ongelmaksi myös
Suomessa.
Ruotsissa on tehty tutkimuksia, joissa on havaittu, että keventyneiden nastarengasmääräysten seurauksena on syntynyt tilanteita, joissa päällysteiden märkäkitka on alentunut merkittävästi. Silottumista tapahtuu eniten kaarteissa, liikenneympyröissä, risteyksissä tai kohdissa, missä tapahtuu paljon jarrutuksia tai kiihdytyksiä. Nämä kohdat ovat sellaisia, joissa kitkaa erityisesti tarvittaisiin.
Tämä ilmiö olisi ihan mitätön ongelma suomen liikennemäärillä ja ne olisivat korkeintaan paikallisia. Paljon suurempi ongelma on nykyiset liian karkeat tiet, joilla on huonompi kitka. Olisi todella mielenkiintoista nähdä rengasvertailujen asfalttikokeiden tulokset kevään karkealla asfaltilla. Veikkaan että kitkarenkaalla on paras pito, koska kumi joustaa eniten asfaltin kivien mukaan verrattuna kesä- ja nastarenkaaseen.
”Neljä vuotta kestäneen tutkimuksen laboratoriokokeissa havaittiin, että asfaltin iso kivikoko vähentää kitkaa. Ja Suomessa asfaltti on isokivistä.
– Silmällä katsoen tai perinteisillä pinnankarheuden mittareilla mittaamalla ei voi suoraan päätellä millainen kitka on. Usein mitataan koko tien pinta, mistä tehdään sitten niitä vääriä johtopäätöksiä, Kanafi sanoo.
Kanafin mukaan kitkan määrittämiseksi pitää ottaa huomioon vain tienpinnan korkeimmat kohdat. Ajettaessa rengas ei kyntää asfaltissa syvällä, vaan rengas koskettaa tietä ainoastaan asfaltin aivan korkeimmista kohdista. Jos kivikoko on suuri, tätä kosketuspintaa renkaalla on vähemmän.
Tutkimuksen yhdeksän kuukautta kestäneet kenttäkokeet tehtiin Espoon tieverkolla. Myös siellä tutkija osoitti, että silmiin nähtävät ja korviin kuultavat pinnankarheusominaisuudet eivät kitkaa juuri selitä.
Suomalaisilla on usein käsitys, että mitä karheampi pinta ja kovempi ajomelu, sitä parempi on kitka. Näin ei kuitenkaan ole. Tie voi olla hyvinkin rouhea, mutta silti pidon määrittelevät kivihuiput voivat olla vaikka kuinka kiillottuneita.”
@_Quu kirjoitti:
Asfaltin silottuminen/kiillottuminen alentaa päällysteen ja renkaan välistä kitkaa ja
sen myötä heikentää turvallisuutta.
En edelleenkään haluaisi nähdä tätä turvallisuuskysymyksenä, koska minulle pito on renkaan ominaisuus ja törmääminen on kuljettajan ominaisuus. Omalta kannaltani näen kitkarenkaat samalla tavoin kuin huonot valot, eli ajaahan niilläkin, ellei paremmasta tiedä. Mutta toista tuhatta km Tsadissa käydessä tai talvisella mökkimatkalla en vaan viitsi istua tarpeettoman hitaasti huonoilla vehkeilla ajaen, kun parempiakin saa kaupasta.
Jos asialle jotain pitää tehdä, niin nastakielto ja suolauksesta puolet pois, kiitos.
En silti usko tuonkaan mahdollistavan kesäksi hyvää tien pintaa, koska Suomen huonot tiet on poliittinen valintamme.
Autojen ominaisuudet ja kuljettajien kyvyt hallita ajoneuvo yleensäkin, saati ääriolosunteissa on todella eritasoista.
Kun suolanvaikutusteho ylitetään, tulee nastat avuksi meille, jotka ajamme samaa (joidenkin mielestä pakollista sallittua) kesä talvet olosuhteista riippumatta.
Kyllä minuakin sylettää nastojen kiistämättömät haitat, kuitenkin vaaka kallistuu nastojen puolelle kun otetaan liikenteen kokonaisturvallisuus tarkasteluun.
Talvirajoitusten poisto vaaditaan, jos nastarenkaat kielletään se puoltaa tavirajoitusten alentamista nykyisistä, aina kun pakkasraja kumoaa suolantehon.
19.09.2018
TM 17B
Vastaus ikiaikaiseen kysymykseen nasta- vai kitkarenkaan valinnan järkevyydestä on yhä vaikeampi vastattavaksi, eikä lopullista totuutta olekaan.
Jokaisen kannattaa harkita asia omalta kannaltaan. Lähinnä on kysymys siitä, kumman haluaa maksimoida: turvallisuuden vai ajomukavuuden.
Molempia ei voi saada, vaikka kumman tahansa valitsemalla lähelle pääseekin – kunhan valitsee laatutuotteen ja vaihtaa renkaansa ajoissa uusiin
"Jos asialle jotain pitää tehdä, niin nastakielto ja suolauksesta puolet pois, kiitos" (740 GLE).
Tuo ei toteudu etenkään, jos nastoista aletaan luopumaan. Tien suolausta kaipaa eniten raskas liikenne ja kaikki kitkaa huonontavat asiat, kuten vaikka henkilöautojen nastoituksien väheneminen, aiheuttaisi suolauksen lisäämistä.
Suomalainen asfaltti on todella karkeaa ja monesta syystä. Kestää paremmin talvikunnossapitoa ja nastoja. On halvempaa, pienemmän bitumimäärän vuoksi. Ei ole tosiaankaan näin vaalien alla uutisoitu julkisuudessa, että Väylä (entinen liikennevirasto)on korjaamassa päällysteitä ennätyksellisen vähän 2019- noin 1500 km. Sama kuin 1960. Pitäisi olla liki noin tuplamäärä, jotta saataisiin tilanne, että aikaa myöten tiet paranisi.
@Inspektori kirjoitti:
korjaamassa päällysteitä ennätyksellisen vähän 2019- noin 1500 km. Sama kuin 1960. Pitäisi olla liki noin tuplamäärä, jotta saataisiin tilanne, että aikaa myöten tiet paranisi.
Juuri tätä tarkoitin väitteelläni, että huonot tiet ovat poliittinen valinta eikä rengastekniikan seuraus. Tienpitomäärärahat sutivat paikallaan, vaikka liikenteestä kerättyjen verojen määrä on kasvanut koko tuon ajanjakson.
En usko, että sellaisia renkaita on tehtykään, jotka saisivat tiet kestämään suomalaisten politrukkien hoidossa.
@Inspektori kirjoitti:
Tien suolausta kaipaa eniten raskas liikenne ja kaikki kitkaa huonontavat asiat, kuten vaikka henkilöautojen nastoituksien väheneminen, aiheuttaisi suolauksen lisäämistä.
Juuri siksi tien kulumisen kaataminen nastarenkaiden piikkiin (pun intended) on älyllistä epärehellisyyttä. Henkilöautoilija ei tarvitse suolaa koskaan eikä missään, paitsi ripauksen kalasoppaan. KOKO suolauksen aiheuttama eroosio on siis (raskaan liikenteen) nastattomuuden syytä.
Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Nastat kuluttavat ja nastattomien vuoksi tarvittava suola kuluttaa tietä, jota politrukit eivät korjaa. Ei ole yhtä syyllistä.
Minusta olisi oikesti mielenkiintoista nähdä, miten pölyn ja tien kulumisen kävisi jos lopettaisimme nastojen käytön? Kitkarengasukot lupaavat uutta puhdasta Suomea, jossa on hyvät tiet. Kyllä se minulle kelpaa, vaikka sen hintana joutuisinkin ajamaan talvet huonommilla renkailla.
Nyt tuli (tahallinen/tahattomuus) virhekäsitys. Siis, suolaus tai hiekoittaminen ei liity nastattattomuuteen. Nuo ovat asioita joita ollaan vuosikymmeniä tehty jo nimenomaan nasta-aikakaudella varaturvaksi, ”jollei nastahampaat pidäkään”. Hieman numeroita ja laskelmia pyydän, ehkä karvanverran psykologiaa, eli totutusta ei hevin luovuta, oikeastaan se onkin se pelon ydin. Karrikoiden. Äiti on nasta ja isä missä lie, viekas kettu on tuo maantie.
Suolan käyttö maanteiden talvikunnossapidossa on Savon Kuljetuksen työpäällikön Markku Mannisen mukaan "järkevöitynyt".
– 1990-luvun alussa oli suolaamattomuuskokeiluja, mutta ne aiheuttivat niin paljon polanteita muun muassa moottoritielle, että niistä luovuttiin. Mutta suolan määrissä on menty koko ajan alaspäin, Manninen sanoo.
@740 GLE, kyllä tässä nimenomaan on ristiriita. Sitähän tämäkin pitkäksi venähtänyt juupaseipästely kuvastaa. Peltiä saa kaupasta, tyttäriä ei. Nastoissa pito on sikaliukkailla parempi. Juuri silloin kun amatöörin osaaminen ennakoida tai taidot pelastaa tilanne eivät enää riitä. Tytär ajaa myös pienemmällä ja sitä kautta turvattomammalla autolla. Ja ei, en aio ostaa hänelle S-Mersua tai muuta tankkia.
Elämä on kompromisseja. Tämä keskustelu muistuttaa kovasti maassamme käytävää yhteiskunnallista "keskustelua" tällä hetkellä. Vedetään jompaa kumpaa äärilaitaa, ja välissä ei ole mitään. Käytännössä täällä Etelä-Suomen talviankeilla ajokeli on pääsääntöisesti harmaa, paskainen ja märkä. Kitkakelit siis, ainakin tällaiselle luomakunnan kruunulle kuin minä.
Oli joskus aika jolloin nastat Suomessa olivat NASTOJA. Miksi niitä ei täällä haikailla takaisin? Pito jääradalla olisi aivan uskomaton.
Toisena esimerkkinä olen miettinyt kesä-/harrastusauton hankintaa. En maatakseni sen alla kädet rasvassa, vaan ajaakseni. Porsche tai vastaava olisi kiva. Sitä paitsi Porsche on nopeampi ja siinä on kesäkeleillä megalomaanisen paljon parempi pito kuin pappa-Mersussani. Porsche on siis tämän keskustelun nastasiiven argumenteilla ainoa oikea valinta. Mutta mitä ihmettä teen Porschella? Pääsääntöisesti matelisin sillä Turunväylää kolmeakymppiä töihin, ristiselkä kuopissa pomppimisesta kipeänä. Elämä on kompromisseja.
Tuli eilen vielä yksi bugi kitkarenkaan syntilistalle. Otan osaksi omaan piikkiini sen havainnon vaikeuden, että auringon paistaessa aurinkolaseja vaativalla tavalla siniseltä taivaalta selvästi plus-asteilla ja veden helmeillessä konepellillä en tajunnut konepellin korkuisen aurausvallin varjostavan alkupäästään sulan, mutta loppuosaltaan aurausvallin varjoon jääneen liittymärampin loppupään jäisen liukkaaksi. Tämä on asioita, jotka kokeneen kitkarengaskuskin pitää vaan osata ennakoida. En saanut luistoa enää ajamalla lapasiin, vaan oli pakko hypätä jarrulle seisomaan ja vauhtia pois. Suojelusenkeli tuli sentään avuksi saman tien.
Tämän jälkeen se oli jo vaikeampi paikka tajuta, että (eri paikassa) illan auringossa kylpevä moottoritien liittymäramppi on ehtinyt olla auringossa vasta niin vähän aikaa, ettei se ole ehtinyt sulaa läpi asti, vaan roiskuva vesi kelluu kiiltävän jääkerroksen päällä. Asiantunteva kitkarengaskuski jne...
Mutta se on ihan selkeästi kitkarenkaiden vika, että 8 talvea ajonhallinnalla varustetulla autolla ajettuani jouduin nyt ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa Suojelusenkeli oli täysin kuutamolla, eikä reagoinut tilanteeseen millään tavoin. Ihmettelin itsekin aikanaan Moottori-lehden erilaisten renkaiden vaikutusta ajonhallinnan toimintaan vertaillutta juttua, jossa kerrottiin minulle tutun Mercedes C W204 mallin ajonhallinnan heittäneen hanskat tiskiin tekemättä yhtään mitään ja antaen luiston levitä niin suureksi, ettei edes kilpailukokemusta omaava kuljettaja voinut estää pyörähdystä. Miksi ajonhallinta eksyy nollakitkassa?
Niin siinä kuitenkin kävi. Onneksi Opel Kadettin, Ford Taunuksen, Volvo 240, 740 ja 940 rutinoimat kädet kävivät taas sen verran nopeasti, että lähes moottoritienopeudella vedetty leveä luisto oikeni kuten pitääkin, eli siis ilman heilureita tasan keskelle kiinni otettuna. Nasterenkailla olen kerran ajanut vastaavaan tilanteeseen sulamisveden kiillottamalla polannejäällä jyrkkään nousuun kiihdyttäen. Luisto oli yhtä raju kuin eilinen, mutta Suojelusenkeli oli täysillä mukana, vaikka sen säätövarat loppuivatkin ja Suojelusenkeli veti jo turvavöistä löysät pois törmäystä valmistellen.
Kuinka yleistä tämä on, että äärimmäisen liukkaalla märällä mustalla jäällä nollakitkaa lähestyttäessä kitka(ttomilla)renkailla ajonhallinta ei ymmärrä mistään mitään?
Talven yhteneveto alkaa olla kasassa. Tiesin odottaa nastoja heikompaa pitoa selkeästi jäisenä kimaltelevalla jäätiköllä pakastuvassa syysillassa ja sen myös sain. Lisäpiirteenä tuli kaupan päälle myös aivan tarpeettomia hidasteluja helpossa tuulen ajaman pakkaslumen jäisessä talvikelissä, jota ei nastarenkailla osaa edes liukkaaksi tajuta. Märkiin sadepäiviin talvella pitää suhtautua ainakin +5 asteeseen saakka kuten jatkuvaan mustaan jäähän ihan missä tahansa ja siihen vielä lisänä holtiton käytös paikoittain jäisellä kevätkelillä. Yhteenvetona siis "pari liukasta päivää joutuu ajamaan varovasti" ei toteudu minun elämässäni, vaan talviajosta reilusti yli 10% mennään kelissä, jossa kitkarenkailla joudun hidastamaan kelin lisäksi myös huonojen renkaiden vuoksi.
Hyviäkin puolia löysin. Pelkäämäni vetopito vaikeissa paikoissa ei aiheuttanut mitään ongelmia ja ohjaustuntuma on niin miellyttävä, että houkuttelisi ajaa noilla kesällä, mihin ne parhaiten sopivatkin.
Kyllä GLE:n autossa syypää ongelmiin on sama kuin muissakin autoissa: se on siinä ratin ja etupenkin selkänojan välissä. Oletan.
Niin se sitten varmaan on?
Onneksi tiedän hyvän keinon, jolla kuljettaja oppii olemaan luistelematta, ja ellei opi, ainakin Suojelusenkeli pysyy tajuissaan ajon aikana.
Vaimoko tuo enkeli? Itse en voita arpajaisissa edes kampaa. Autoani en saa ulos kaistaltani (no vähän mukavissa kohdissa) yrittämälläkään. Supertyhmät renkaatkaan ei eivät asiaa edistä, kun pitokohta löytyy jostain ihmeestä viime hetkellä, vaikka ohittaisi liukkaalla toiset ”heittämällä”. Sanoisin todeten siis alistuvaisesti, että erinomainen tuurini sisältää vain ajoneuvoliikeenteen. Tosin taitaa sekin olla loppuunkäytetty kun ajokortiton vaimonikin nykyään opettaa ja varoittaa muista ajoneuvoista. Tosin en tiedä liittyykö se asiaan, että olen nykyään sokea?
Kuka väittää, ettei muka ole vaihtoehtoisia todellisuuksia? Ainakin GLE:n ja omani ovat vaihtoehtoisia ja jopa valinnaisia. Ainakin osittain. Ilmeisesti.
Olin kovasti kahden vaiheilla viime syksynä lähdenkö kokeilemaan kitkoilla liukastelua, kun olen muutaman vuosikymmenen ollut aivan varma, että nastat pitää talvella olla autossa alla. Onhan se nyt selvä, että kun teräspiikki painuu jäähän, niin täytyyhän sen pitää paremmin kuin joku kumilamelli. Sitä mieltä toki olen edelleen, että paljaalla jäällä nasta pitää paremmin kuin kitka. Senhän todisti TM:n testikin. Mutta kuinka usein tieliikenteessä paljaalla jäällä mennään?
En uskoisi, jos en itse olisi todennut, kuinka hyvä pito kitkarenkaissakin on. Aivan riittävä. Ja jos ei olla jäällä, niin taitaa olla jopa parempi kuin nastarenkaalla. Sen olen lumisella mökkitiellä ollut toteavinani. Mutua tosin, mutta silti. Se ei ole mutua, että suurimman osan kilometreistä ajan jäättömällä ja lumettomalla asfaltilla talvellakin ja kitkoilla se onnistuu ilman nastamelua.
Ajelen rauhallisesti yleensäkin, mutta liukkaalla erityisesti. Ajotyylihän ei sinänsä korreloi siihen, että harmittaa pieniä (+15km/h) nopeusylityksiä vahtivat peltipoliisit ja typerät talvinopeusrajoitukset. Pidon/luiston rajaa ei ole tarpeen etsiä ajamalla liian suurta tilannenopeutta.
Ei ole kitkoillakaan ajonhallinta rutissut eli Suojelusenkeli on saanut rauhassa uinua.
Isolta osin ihminen itse rakentaa itselleen oman todellisuutensa tietoisesti tai tiedostamattaan.
Eihän siitä ole kyse ettei kitkarenkailla pärjäisi talven yli, on sitä ajettu aikanaan kesärenkaillakin useampi talvi.
Eniten myydyt autotkin oli turvavyöttömiä takamoottorisia karmeita ajettavia, hyvä vertaus oli että yritä heittää vasara varsi edellä. Ja se sekarengastus, vetäviin talvirenkaat, mitä tosin poikkesi kesärenkaista vain kuvioinnin osalta ja pilasi auton ajettavuuden vielä vaarallisemmalle tasolle.
Nyt kun tarjolla on auton turvallisuuteen vaikuttavia varusteita jo vakiona, niin miksi pihtaisin kaikkein tärkeimmästä talvivarusteesta, siis parasta Nokiaa alle nastoilla.
Miten se olikaan, liikenteeltä rokotetaan veroja 8 miljardia ja 1 miljardi palautuu väylien ylläpitoon.
En lähtisi ihan äkkiä ehdottamaan autoilijana veroja lisää, nekin kyllä maksetaan jos niin päätetään, on aina maksettu jokainen veronkorotus. Ja niitähän tulee autoilijalle pyytämättäkin, perinnän perusteet vain vaihtuu hallitusten mukaan.
En minäkään kannata nastarenkaille veroja.
Quu on oikeassa: kehitys on kehittynyt. Kitkarenkaat ja autojen ominaisuudet siinä mukana. Ja kun vielä ilmastokin on kehittynyt, eri asia onko ilmasto hyvään vai huonoon suuntaan, niin ei ole jäisiä kelejä enää kuin aniharvoin. Se minkä ilmasto vielä jättää hoitamatta, sen tiemestari täydentää.
Taitaa nykytalvissa täällä etelärannikolla olla nastoilla keskimäärin vaarallisempi ajaa kuin kitkoilla. Pienet nystyrät tien ja kumin välissä ja nastojen takia tarvittava huonokitkainen kumilaatu+pintakuvio taitavat heikentää pitoa täkäläisissä keliolosuhteissa. Keski-Suomen eli Oulun korkeuden keliolosuhteita en kunnolla tunne vaikka on siellä tullut talvikelilläkin ajettua.
Minun puolestani kukin ajakoon nastoilla tai kitkoilla ihan oman valintansa mukaan ilman veropainostusta.
Lisää tutkittua faktaa tähän keskusteluun.
Ilman nastojen jään karhennusta pärjättäissiin oikein hyvin:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/nastatutkimus.kotisivukone.com/tiedostot/tutkimusraportit/nastavirta_raportti_final.ay.pdf
Myöskään asfaltin karhennus nastoilla ei ole tarpeen:
https://yle.fi/uutiset/3-9550920
Karkeat tiet lisäävät henkilöautojen kulutusta n. 2 % ja raskaan liikenteen kulutusta n. 5 %. Tämä vastaa lähes 300 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä vasta noin koko suomen lentoliikenteen päästöjä:
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2010-01_paallysteiden_pintakarkeuden_web.pdf
Juurikin näin. Oman kokeiluni motiivina oli ymmärtää mistä kitkarenkaassa on kysymys. Olen vuosia kysellyt asiasta, mutta en saanut tätä asiaa selville muuten kuin kokeilemalla, koska asiasta kysyvä saa vain kuljettajien arvostelua eri painotuksilla vastaajan mielipiteestä riippuen.
Renkaiden pitoa verrattaessa tieto siitä, että kaikilla renkailla pärjää talvessa on aika turha, koska pärjääminen on kuljettajan ominaisuus.
Tien kulumista on kauhisteltu ainakin niin kauan kuin minä olen ajanut 1970-luvulta lähtien. Sen jälkeen nastojen pistovoima on vähentynyt, maksajien määrä lisääntynyt ja liikenteen veroista kaikkeen muuhun kuin tienpitoon allokoitavan rahan määrä kasvanut.
Minäkin ajaisin mieluummin sileää tietä kesällä, mutta en näe mahdollisuutta vaikuttaa tähän omilla valinnoillani millään tavoin. Rengasvalinnoilla on vaikea löytää kestävää ratkaisua ongelmaan, joka aiheutuu poliitikkojen valinnoista.
Nokitan pärjäämällä jo kuukauden kuluttua ilman ABSia, ajonhallintaa, ilmastointia ja sähköikkunoita.
Jos olisin joutunut "pärjäämään" kitkoilla talven yli, ensi talvena ajaisin nastarenkailla. Puhtaasti omalta kannaltani asiaa ajatellen pidän kitkoja täysin nastojen veroisina talviliikenteessä muuten paitsi, että kitkat ovat mukavammat ja hiljaisemmat. En ole vielä edes yrittänyt muodostaa tähän asiaan laajemmin mielipidettä. Ehkäpä joskus kallistun natisemaan nastarenkaiden käytöstä yhteisen edun näkökulmasta, mutta en ainakaan vielä.
Sittenhän kitkarengas sopii sinulle oikein hyvin.
Silti sinunkin kitkarenkaidesi pito vaihtelee nollan vaiheilla jäätymisen kahden puolen nastarengasta enemmän ja niiden pito veden jäätyessä mustaksi jääksi jäätyvässä illassa on huonompi.
Jos näiden lisäksi pystyy elämään paikoittain helpossakin talvisessa pakkaskelissä löytyvien liukkaiden paikkojen kanssa, niin siinä ne kitkarenkasn huonot puolet olivatkin. Mikäli nuo olosuhteet ovat omassa ympäristössä harvinaisia tai ellei pidä niitä itselleen tärkeinä, sittenhän valinta kaatuu luonnostaan piikittömään renkaaseen.
Minä lasken mainitsemasi melun lisäksi ainakin Continentalin kitkarenkaan meriitiksi miellyttävimmän ohjaustuntuman, mitä olen nykyisessä autossani kokenut. Neutraali ohjaus ei vetele urissa eikä puolla kallistuksissa ja jää kaartamaan pyydettyä kaartosädettä kuten Mersun pitääkin. Rengas ei siis yritä muuttaa autoa muuksi kuin mitä se luonnostaan on. Se on sitten kuskin oma asia tykkääkö tuollaisesta ohjauksesta vai ei.
Talvirenkaiden kesken verraten auto kulkee silti kitkoilla vakaammin kuin Nokian 8 nastoilla. Se, että pehmeä kitkarengas vierii nastarengasta vakaammin saattaa tosin kertoa enemmän Nokian nastarenkaan "eloisuudesta" kuin kitkarenkaan vakaudesta.
En vaihtaisi nykyisiä kitkarenkaita enää aiemmin kokeilemiini Hankookin tai Nokian nastarenkaisiin, joista pito katosi paljon ennen kuin pinta. Mutta kun perheessä on parinkin auton alla kokemusta myös kuluneena hyvin toimivista nastarenkaista, niin valitsen tasaisemman pidon ensi talveksi.
Viitsimättä edes vilkaista tämän ketjun juupaseipästelyä, totean että olen muuttanut nyt kai 4 talven kokemuksella käsitykseni kitkarenkaista täysin. Ne ovat mukavammat, helpommat hallita, hiljaisemmat, ympäristöystävällisemmät ja yksinkertaisesti fiksumpi vaihtoehto kuin nastat. En toki suosittele kitkoja esimerkiksi juuri korttia ajavalle tyttärelleni. Itse olen keskimääräistä huomattavasti parempi kuljettaja, autoni on teknisessä mielessä melkein parasta mitä kaupasta saa ja ajotapani on kaikkea muuta kuin erityisen hidas. Tänä talvena on ollut muistaakseni yksi läheltäpititilanne, jota ei olisi sattunut jos en olisi räplännyt puhelinta ohittaessani toista autoa liikenneympyrässä. Onneksi betonin ja Mersun väliin ja kymmenisen senttiä, kiitos ajotaitojeni.
Mutta vakavasti puhuen, maksimaalinen pito hypoteettisissa tilanteissa on vain sekundäärinen argumentti, jolla on mukava spekuloida joutavia. Kitkat ovat paremmat.
@PiiJei:
Tyypillinen suomalainen mieskuljettaja siis.
Aa, sori....
Minun seuraavassa autossa on myös jalanlukijoiden ja pyöräilijöiden tunnistus, ja niiden hyöty perustuu hyvään jarrutuspitoon.
-1c 50 km/h Nastarengas 43 m, Pohjoismainen kitkaregas 60 m
PiiJein kirjoitus on hauskaa luettavaa täällä tosikkojen ja "pesservisserien" kirjoittelun joukossa. Noinniinkuin vaihteeksi.
Minustakin on hauskaa kun pihdataan renkaiden pidossa peltivaurioihin asti, suurempien tuhojen jälkeen nauru vaihtuukin itkuksi.
Onko tuossa sarkasmia vai ristiriita, jota en ymmärrä? Miksi helpommin hallittavia renkaita ei voi antaa noviisille?
Näin se vain on, jos joku jaksoi lukea ja edes ymmärtää lukemaansa. Mielestäni nastarenkaita ei pidä verottaa, vaan KIELTÄÄ kokonaan.
Hyvin hienosti sanoi myös PiiJei: ”maksimaalinen pito hypoteettisissa tilanteissa on vain sekundäärinen argumentti, jolla on mukava spekuloida joutavia.”
Nastarenkaat kieltoon, suolaa ja soraa lisää, niin saadaan autojen keski ikää laskettua toivotulla tavalla. Suola hiekkapölyn vaikutuksista ihmisten terveyteen puhumattakaan.
Asfaltin silottuminen/kiillottuminen alentaa päällysteen ja renkaan välistä kitkaa ja
sen myötä heikentää turvallisuutta. Suomessa asfalttien kiillottumista ei pidetä ongelmana, koska talvisin käytetään runsaasti nastarenkaita. Kitkarenkaiden käytön
yleistyessä kiillottuminen voi muodostua tiettyjen kivilaatujen ongelmaksi myös
Suomessa.
Ruotsissa on tehty tutkimuksia, joissa on havaittu, että keventyneiden nastarengasmääräysten seurauksena on syntynyt tilanteita, joissa päällysteiden märkäkitka on alentunut merkittävästi. Silottumista tapahtuu eniten kaarteissa, liikenneympyröissä, risteyksissä tai kohdissa, missä tapahtuu paljon jarrutuksia tai kiihdytyksiä. Nämä kohdat ovat sellaisia, joissa kitkaa erityisesti tarvittaisiin.
Tämä ilmiö olisi ihan mitätön ongelma suomen liikennemäärillä ja ne olisivat korkeintaan paikallisia. Paljon suurempi ongelma on nykyiset liian karkeat tiet, joilla on huonompi kitka. Olisi todella mielenkiintoista nähdä rengasvertailujen asfalttikokeiden tulokset kevään karkealla asfaltilla. Veikkaan että kitkarenkaalla on paras pito, koska kumi joustaa eniten asfaltin kivien mukaan verrattuna kesä- ja nastarenkaaseen.
https://yle.fi/uutiset/3-9550920
”Neljä vuotta kestäneen tutkimuksen laboratoriokokeissa havaittiin, että asfaltin iso kivikoko vähentää kitkaa. Ja Suomessa asfaltti on isokivistä.
– Silmällä katsoen tai perinteisillä pinnankarheuden mittareilla mittaamalla ei voi suoraan päätellä millainen kitka on. Usein mitataan koko tien pinta, mistä tehdään sitten niitä vääriä johtopäätöksiä, Kanafi sanoo.
Kanafin mukaan kitkan määrittämiseksi pitää ottaa huomioon vain tienpinnan korkeimmat kohdat. Ajettaessa rengas ei kyntää asfaltissa syvällä, vaan rengas koskettaa tietä ainoastaan asfaltin aivan korkeimmista kohdista. Jos kivikoko on suuri, tätä kosketuspintaa renkaalla on vähemmän.
Tutkimuksen yhdeksän kuukautta kestäneet kenttäkokeet tehtiin Espoon tieverkolla. Myös siellä tutkija osoitti, että silmiin nähtävät ja korviin kuultavat pinnankarheusominaisuudet eivät kitkaa juuri selitä.
Suomalaisilla on usein käsitys, että mitä karheampi pinta ja kovempi ajomelu, sitä parempi on kitka. Näin ei kuitenkaan ole. Tie voi olla hyvinkin rouhea, mutta silti pidon määrittelevät kivihuiput voivat olla vaikka kuinka kiillottuneita.”
En edelleenkään haluaisi nähdä tätä turvallisuuskysymyksenä, koska minulle pito on renkaan ominaisuus ja törmääminen on kuljettajan ominaisuus. Omalta kannaltani näen kitkarenkaat samalla tavoin kuin huonot valot, eli ajaahan niilläkin, ellei paremmasta tiedä. Mutta toista tuhatta km Tsadissa käydessä tai talvisella mökkimatkalla en vaan viitsi istua tarpeettoman hitaasti huonoilla vehkeilla ajaen, kun parempiakin saa kaupasta.
Jos asialle jotain pitää tehdä, niin nastakielto ja suolauksesta puolet pois, kiitos.
En silti usko tuonkaan mahdollistavan kesäksi hyvää tien pintaa, koska Suomen huonot tiet on poliittinen valintamme.
Autojen ominaisuudet ja kuljettajien kyvyt hallita ajoneuvo yleensäkin, saati ääriolosunteissa on todella eritasoista.
Kun suolanvaikutusteho ylitetään, tulee nastat avuksi meille, jotka ajamme samaa (joidenkin mielestä pakollista sallittua) kesä talvet olosuhteista riippumatta.
Kyllä minuakin sylettää nastojen kiistämättömät haitat, kuitenkin vaaka kallistuu nastojen puolelle kun otetaan liikenteen kokonaisturvallisuus tarkasteluun.
Talvirajoitusten poisto vaaditaan, jos nastarenkaat kielletään se puoltaa tavirajoitusten alentamista nykyisistä, aina kun pakkasraja kumoaa suolantehon.
19.09.2018
TM 17B
Vastaus ikiaikaiseen kysymykseen nasta- vai kitkarenkaan valinnan järkevyydestä on yhä vaikeampi vastattavaksi, eikä lopullista totuutta olekaan.
Jokaisen kannattaa harkita asia omalta kannaltaan. Lähinnä on kysymys siitä, kumman haluaa maksimoida: turvallisuuden vai ajomukavuuden.
Molempia ei voi saada, vaikka kumman tahansa valitsemalla lähelle pääseekin – kunhan valitsee laatutuotteen ja vaihtaa renkaansa ajoissa uusiin
"Jos asialle jotain pitää tehdä, niin nastakielto ja suolauksesta puolet pois, kiitos" (740 GLE).
Tuo ei toteudu etenkään, jos nastoista aletaan luopumaan. Tien suolausta kaipaa eniten raskas liikenne ja kaikki kitkaa huonontavat asiat, kuten vaikka henkilöautojen nastoituksien väheneminen, aiheuttaisi suolauksen lisäämistä.
Suomalainen asfaltti on todella karkeaa ja monesta syystä. Kestää paremmin talvikunnossapitoa ja nastoja. On halvempaa, pienemmän bitumimäärän vuoksi. Ei ole tosiaankaan näin vaalien alla uutisoitu julkisuudessa, että Väylä (entinen liikennevirasto)on korjaamassa päällysteitä ennätyksellisen vähän 2019- noin 1500 km. Sama kuin 1960. Pitäisi olla liki noin tuplamäärä, jotta saataisiin tilanne, että aikaa myöten tiet paranisi.
Juuri tätä tarkoitin väitteelläni, että huonot tiet ovat poliittinen valinta eikä rengastekniikan seuraus. Tienpitomäärärahat sutivat paikallaan, vaikka liikenteestä kerättyjen verojen määrä on kasvanut koko tuon ajanjakson.
En usko, että sellaisia renkaita on tehtykään, jotka saisivat tiet kestämään suomalaisten politrukkien hoidossa.
Juuri siksi tien kulumisen kaataminen nastarenkaiden piikkiin (pun intended) on älyllistä epärehellisyyttä. Henkilöautoilija ei tarvitse suolaa koskaan eikä missään, paitsi ripauksen kalasoppaan. KOKO suolauksen aiheuttama eroosio on siis (raskaan liikenteen) nastattomuuden syytä.
Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Nastat kuluttavat ja nastattomien vuoksi tarvittava suola kuluttaa tietä, jota politrukit eivät korjaa. Ei ole yhtä syyllistä.
Minusta olisi oikesti mielenkiintoista nähdä, miten pölyn ja tien kulumisen kävisi jos lopettaisimme nastojen käytön? Kitkarengasukot lupaavat uutta puhdasta Suomea, jossa on hyvät tiet. Kyllä se minulle kelpaa, vaikka sen hintana joutuisinkin ajamaan talvet huonommilla renkailla.
Nyt tuli (tahallinen/tahattomuus) virhekäsitys. Siis, suolaus tai hiekoittaminen ei liity nastattattomuuteen. Nuo ovat asioita joita ollaan vuosikymmeniä tehty jo nimenomaan nasta-aikakaudella varaturvaksi, ”jollei nastahampaat pidäkään”. Hieman numeroita ja laskelmia pyydän, ehkä karvanverran psykologiaa, eli totutusta ei hevin luovuta, oikeastaan se onkin se pelon ydin. Karrikoiden. Äiti on nasta ja isä missä lie, viekas kettu on tuo maantie.
Suolan käyttö maanteiden talvikunnossapidossa on Savon Kuljetuksen työpäällikön Markku Mannisen mukaan "järkevöitynyt".
– 1990-luvun alussa oli suolaamattomuuskokeiluja, mutta ne aiheuttivat niin paljon polanteita muun muassa moottoritielle, että niistä luovuttiin. Mutta suolan määrissä on menty koko ajan alaspäin, Manninen sanoo.
@740 GLE, kyllä tässä nimenomaan on ristiriita. Sitähän tämäkin pitkäksi venähtänyt juupaseipästely kuvastaa. Peltiä saa kaupasta, tyttäriä ei. Nastoissa pito on sikaliukkailla parempi. Juuri silloin kun amatöörin osaaminen ennakoida tai taidot pelastaa tilanne eivät enää riitä. Tytär ajaa myös pienemmällä ja sitä kautta turvattomammalla autolla. Ja ei, en aio ostaa hänelle S-Mersua tai muuta tankkia.
Elämä on kompromisseja. Tämä keskustelu muistuttaa kovasti maassamme käytävää yhteiskunnallista "keskustelua" tällä hetkellä. Vedetään jompaa kumpaa äärilaitaa, ja välissä ei ole mitään. Käytännössä täällä Etelä-Suomen talviankeilla ajokeli on pääsääntöisesti harmaa, paskainen ja märkä. Kitkakelit siis, ainakin tällaiselle luomakunnan kruunulle kuin minä.
Oli joskus aika jolloin nastat Suomessa olivat NASTOJA. Miksi niitä ei täällä haikailla takaisin? Pito jääradalla olisi aivan uskomaton.
Toisena esimerkkinä olen miettinyt kesä-/harrastusauton hankintaa. En maatakseni sen alla kädet rasvassa, vaan ajaakseni. Porsche tai vastaava olisi kiva. Sitä paitsi Porsche on nopeampi ja siinä on kesäkeleillä megalomaanisen paljon parempi pito kuin pappa-Mersussani. Porsche on siis tämän keskustelun nastasiiven argumenteilla ainoa oikea valinta. Mutta mitä ihmettä teen Porschella? Pääsääntöisesti matelisin sillä Turunväylää kolmeakymppiä töihin, ristiselkä kuopissa pomppimisesta kipeänä. Elämä on kompromisseja.