Kyllä se Rellu on virolaiselle kallis.
Viron vero- ja tullihallinto on laskenut maan mediaanipalkaksi 958 euroa kuukaudessa. Tilastokeskus ilmoittaa saman jakson keskipalkaksi 1242 euroa. Luku on 30 prosenttia edellistä korkeampi. Kumpikin kuvaa Viron palkkatasoa, omissa rajoissaan.
Näin suomalaiset tienaavat - keskiansio nyt 3 470 euroa
Entä se hybridi, onko se edullinen virolaiselle? Sitä samaa CO2:ta tuotetaan ympäri maapallon, ei pelkästään Suomessa (asukkaita 10 % enemmän kuin Pietarin kaupungissa).
Palkkataso 3470 €/kk kuulostaa hyvältä, mutta mikä on verojen osuus, eli paljonko palkasta tulee tilille ja mikä on yleinen hintataso? Valuutta on sama euro, mutta se mitä rahalla saa poikkeaa joskus yllättävän paljon.
Tarkistinkin sen itse; Toyota Corolla farmari hybridi maksaa Tallinnassa 22 590 € - 34 200 € mallista riippuen. Hinnat alkaen 1.2 turbo on tarjouksessa 15 900 euroa.
Se onkin sitten tuloerojen tasaamista että me hyvätuloiset maksamme korkeita veroja.
En kuitenkaan missään nimessä kannata tasaveroa, yhteiskunnalla on velvollisuus tarjota kattavat palvelut tuloista riippumatta.
Autovero on yksi niistä veroista, pakoputken nuuskimiseen perustuva vero on yksi typerimmistä perusteluista lypsää autoilijaa.
@740 GLE kirjoitti:
Eikö ketään häiritse se, että useista langettavista tuomioista piittaamatta valtiokoneisto jatkaa verorikostaan vuodesta toiseen?
Eikö oikeudenmukaisuudella ja lain noudattamisella ole mitään väliä, kunhan vain oman Korollan saa halvalla?
Äskettäin oli eduskuntavaalit, ja lopputulos osoitti että autoveroa ei pidetä tai sitten ymmärretä ongelmaksi. Tuo miljardi minkä autovero tuottaa menee kehitysapuun.
Oman Corollan omistajana tiesin suomen lakisääteisistä veroista, minusta Corollasta 32000 ei ole halpa, sillä saisi jo jonkinmoisen laittomasti verotetun tuontiauton, jos kiinnostus olisi niitä kohtaan.
Esim. Mercedes-Benz CLA 200 Shooting Brake Navi (156hv) 65710 km, Automaatti 2017
Bensiini 31 900,00 €
@740 GLE kirjoitti:
Eikö ketään häiritse se, että useista langettavista tuomioista piittaamatta valtiokoneisto jatkaa verorikostaan vuodesta toiseen?
Eikö oikeudenmukaisuudella ja lain noudattamisella ole mitään väliä, kunhan vain oman Korollan saa halvalla?
Äskettäin oli eduskuntavaalit, ja lopputulos osoitti että autoveroa ei pidetä tai sitten ymmärretä ongelmaksi. Tuo miljardi minkä autovero tuottaa menee kehitysapuun.
Tiedän että vien tämän nyt vaarallisille vesille, mutta silti. Käsitinkö oikein että asetit vastakkain autoveron ja kehitysavun, ja näistä pidit autoveroa (sen poistoa) tärkeämpänä/arvokkaampana?
@740 GLE kirjoitti:
Eikö ketään häiritse se, että useista langettavista tuomioista piittaamatta valtiokoneisto jatkaa verorikostaan vuodesta toiseen?
Eikö oikeudenmukaisuudella ja lain noudattamisella ole mitään väliä, kunhan vain oman Korollan saa halvalla?
Äskettäin oli eduskuntavaalit, ja lopputulos osoitti että autoveroa ei pidetä tai sitten ymmärretä ongelmaksi. Tuo miljardi minkä autovero tuottaa menee kehitysapuun.
Tiedän että vien tämän nyt vaarallisille vesille, mutta silti. Käsitinkö oikein että asetit vastakkain autoveron ja kehitysavun, ja näistä pidit autoveroa (sen poistoa) tärkeämpänä/arvokkaampana?
Saatoin toki lukea liikaa rivienvälejä.
Luit liikaa rivien välistä, en ottanut kantaa kehitysapuun muuta kuin euromääräisenä asiana valtion budjetissa. Autoveroa vastaavaa summa menee siis muualle kuin puolustusvoimille, terveydenhuoltoon, koulutukseen yms. En ole tarkemmin perehtynyt siihen mitä kaikkea kehitysavulla tehdään (muuta kuin kaivoja, eli puhdasta juomavettä), ja mihin se perustuu. Aihe toki on mielenkiintoinen.
Toisaalta viimeiset 10 -11 vuotta on otettu velkaa, eli verotulot ei riitä nykyiseen rahankäyttöön muutenkaan. Ei vaikka KiKy:llä pidennettiin työaikoja.
Autovero yms. muut verot toimivat lopulta samalla periaatteella kuin tupakkavero, alkoholivero ja ehkä jopa ylinopeussakot, eli tarkoitus on kerätä varoja tai hillitä kulutusta, mutta joissakin tapauksessa se alkaa kuristamaan tuottoja tai vähentämään ostovoimaa. Oletan että moni ajaa vanhalla (likaisemmat pakokaasut, ei ESP:tä yms. turvavarusteita) autolla siksi ettei ole varaa uudempaan. Uskon että moni on ostanut alkoholia Virosta siksi että se on halvempaa, eli alkoholiveron tuotto jäi Suomelta kokonaan saamatta ja verotus oikein ohjaa ostamaan niin suuria määriä kerralla kuin pystyy kuljettamaan. Nuuskapusseja näkee siellä täällä, eli tuotteen myyntituotto menee Ruotsiin, mutta suusyövän kustannus jää Suomeen.
" Nuuskan ja syövän yhteyteen viittaavia tutkimuksia on enemmän kuin niitä, joissa ei todeta yhteyttä. Suusyövän lisäksi ruokatorvi- ja maha- sekä haimasyövän vaaran suurenemisesta on näyttöä. "
@HybridRules kirjoitti:
Kävikö muillekin niin, että kun avasi bemariaiheisen ketjun, niin joutuikin autoverokeskusteluun?? Minulle kävi nimittäin niin.
Jos hybridiauto vaihtaa automaattisesti sähköajolle sen mukaan onko auto joutunut saasteisempaan ympäristöön, niin kuskin sopii toivoa, että akussa on vielä ampeereja jäljellä. Nyt NHB varmaan miettiin, että ampeeritunteja, pösilö, ampeeritunteja....
Mutta jos ampeerit on tullut rännitettyä akusta jo pois, niin sinne jää auto saasteiden keskelle.
Sitä mietin, manuaalisestiko se ampeerihana pitää avata, jos haluaa ajaa sähköllä, vaikka ympäristö ei olisikaan erityisen saastunut?
Olisin tietysti voinut lukea linkkien perässä olleet artikkelit, mutta se olisi saattanut vaarantaa mielikuvittelun.
Uskotko tosiaan, että auto kieltäytyy kulkemasta bensalla noilla alueilla sillon, kun akut ovat tyhjiä?
Niinpä. Ehkä uskon, ehkä en.
Jep jep. Ei valmistajat tarkoituksella kehitä toimintoja, jotka karkoittavat asiakkaat. Toki netissä voi trolluun kelpaa epäloogiksetkin ajatukset.
Kun maailmantalous rypi lamassa vuonna 1931, Yhdysvallat myönsi vuoden mittaisen lykkäyksen kaikille myöntämilleen kansainvälisille lainoille.
Kaikki lainanottajamaat käsittivät lykkäyksen velkojen anteeksiantona, Suomea lukuun ottamatta.
Suomi maksoi lainansa takaisin, kokonaisuudessaan ja korkojen kera. Viimeinen lainaerä kuitattiin maksetuksi vuonna 1976.
Erääntyviä lainoja maksetaan velkarahalla
Suomen valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin rahoituspäällikkö Mika Tasa vahvistaa Krugmanin väitteen. Periaatteessa valtion ei tarvitse maksaa ottamiaan lainoja pois koskaan.
Vanhoja velkoja kuittaillaan sitä mukaa, kun ne erääntyvät. Velkojen maksuun käytetään uutta velkarahaa.
– Se on ihan totta. Voimme rullata eteenpäin ja uudistaa lainoja kun ne erääntyvät – ja niinhän tässä kokoajan tehdään. Nyt ensi viikolla erääntyy lähes kaksi miljardia euroa velkaa. Olemme rahoittaneet sitä uudelleen jo aiemminkin, Tasa kertoo.
Koska valtioiden oletetaan toimivan ikuisesti, valtio voi periaatteessa olla velkaa aina, toisin kuin luonnollinen henkilö.
Politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki kertoo, että järjestely on osa markkinatalouden toimintaa.
– Kaikki julkisyhteisöt ovat velkaa ja se kuuluu osana markkinatalouden toimintaan. Valtio on entiteetti, joka ei yleisesti ottaen voi mennä konkurssiin tai lakata olemasta. Tietenkin yksittäiset valtiot voivat joskus hävitä kartalta ja sellaista tapahtuu, mutta lähtökohtana valtio on ikuinen. Siinä mielessä valtionvelkaa ei tarvitse maksaa koskaan pois kokonaan
Vuonna 2018 valtion velan korkomenot olivat enemmän kuin autoveron tuotto, eli 1 231 910 miljoonaa euroa.
On mielipideasia onko hyvä elää siten että on jatkuvasti velkaa jollekin vaiko ei, mutta korot ovat kustannus siinä missä mikä tahansa muu menoerä. Minullakin on autolainaa (sisältää ison osan autoveroa), joten en ole paheksumassa lainapääoman käyttöä investointeihin, vaan sitä että ei tulisi velkaantua rakenteellisesti vain tavoitellun elintason vuoksi (ns. Visaa vinguttaen) vuosi toisensa jälkeen.
Autovero on lopulta aika pieni tuloerä kun vertaa vaikkapa polttoaineveroon, mutta haittavaikutuksia on esimerkiksi se että ulkomailta on kannattavaa tuoda käytettyjä autoja. Omalla kohdallani autovero (toki muitakin veroja on) tarkoittaa sitä että säästän muusta kulutuksesta, eli koska maksan ko. veron suoraan en tee sitä työllistämällä jotakin yritystä. Työttömyys on kustannus valtiolle, eli autovero ei ole nettotuloa.
Valtionvelkaa on otettu lisää siitä huolimatta että Suomessa on vuodessa 1 miljardin tuottava autovero. Oikeampi tapa olisi yrittää tulojen lisäämisen (vrt. tuotteiden hinnankorotukset kalliiksi) sijaan tehostaa toimintaa tai priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Autovero on lopulta aika pieni tuloerä kun vertaa vaikkapa polttoaineveroon, mutta haittavaikutuksia on esimerkiksi se että ulkomailta on kannattavaa tuoda käytettyjä autoja. Omalla kohdallani autovero (toki muitakin veroja on) tarkoittaa sitä että säästän muusta kulutuksesta, eli koska maksan ko. veron suoraan en tee sitä työllistämällä jotakin yritystä. Työttömyys on kustannus valtiolle, eli autovero ei ole nettotuloa.
Valtionvelkaa on otettu lisää siitä huolimatta että Suomessa on vuodessa 1 miljardin tuottava autovero. Oikeampi tapa olisi yrittää tulojen lisäämisen (vrt. tuotteiden hinnankorotukset kalliiksi) sijaan tehostaa toimintaa tai priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Ulkomailta käytettynäkin tuoduista autoista pitää maksaa autovero, ja näkyy päivittäin eteläsatamassa ruotsinlaivasta puretut olevan sitä kokoluokkaa että vuotuinen ajoneuvovero on hyvä tulolähde valtiolle.
Jos autoveron takia joutuu säästämään muusta kulutuksesta niin pitää priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Autovero on lopulta aika pieni tuloerä kun vertaa vaikkapa polttoaineveroon, mutta haittavaikutuksia on esimerkiksi se että ulkomailta on kannattavaa tuoda käytettyjä autoja. Omalla kohdallani autovero (toki muitakin veroja on) tarkoittaa sitä että säästän muusta kulutuksesta, eli koska maksan ko. veron suoraan en tee sitä työllistämällä jotakin yritystä. Työttömyys on kustannus valtiolle, eli autovero ei ole nettotuloa.
Valtionvelkaa on otettu lisää siitä huolimatta että Suomessa on vuodessa 1 miljardin tuottava autovero. Oikeampi tapa olisi yrittää tulojen lisäämisen (vrt. tuotteiden hinnankorotukset kalliiksi) sijaan tehostaa toimintaa tai priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Ulkomailta käytettynäkin tuoduista autoista pitää maksaa autovero, ja näkyy päivittäin eteläsatamassa ruotsinlaivasta puretut olevan sitä kokoluokkaa että vuotuinen ajoneuvovero on hyvä tulolähde valtiolle.
Jos autoveron takia joutuu säästämään muusta kulutuksesta niin pitää priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Se on totta että jos autoveroa ei olisi, niin EU:sta ostetusta käytetystä autosta valtio ei saisi mitään. Samalla tavalla kuin jos tamperelainen ostaa auton Helsingistä, niin valtio jää nuolemaan näppejään.
Olet oikeassa, jos rahaa ei ole tarpeeksi niin silloin pitää jättää tavaroita tai palveluja ostamatta, tai tinkiä esimerkiksi asumisesta.
Autovero on lopulta aika pieni tuloerä kun vertaa vaikkapa polttoaineveroon, mutta haittavaikutuksia on esimerkiksi se että ulkomailta on kannattavaa tuoda käytettyjä autoja. Omalla kohdallani autovero (toki muitakin veroja on) tarkoittaa sitä että säästän muusta kulutuksesta, eli koska maksan ko. veron suoraan en tee sitä työllistämällä jotakin yritystä. Työttömyys on kustannus valtiolle, eli autovero ei ole nettotuloa.
Valtionvelkaa on otettu lisää siitä huolimatta että Suomessa on vuodessa 1 miljardin tuottava autovero. Oikeampi tapa olisi yrittää tulojen lisäämisen (vrt. tuotteiden hinnankorotukset kalliiksi) sijaan tehostaa toimintaa tai priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Ulkomailta käytettynäkin tuoduista autoista pitää maksaa autovero, ja näkyy päivittäin eteläsatamassa ruotsinlaivasta puretut olevan sitä kokoluokkaa että vuotuinen ajoneuvovero on hyvä tulolähde valtiolle.
Jos autoveron takia joutuu säästämään muusta kulutuksesta niin pitää priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Se on totta että jos autoveroa ei olisi, niin EU:sta ostetusta käytetystä autosta valtio ei saisi mitään. Samalla tavalla kuin jos tamperelainen ostaa auton Helsingistä, niin valtio jää nuolemaan näppejään.
Olet oikeassa, jos rahaa ei ole tarpeeksi niin silloin pitää jättää tavaroita tai palveluja ostamatta, tai tinkiä esimerkiksi asumisesta.
Autovero on lopulta aika pieni tuloerä kun vertaa vaikkapa polttoaineveroon, mutta haittavaikutuksia on esimerkiksi se että ulkomailta on kannattavaa tuoda käytettyjä autoja. Omalla kohdallani autovero (toki muitakin veroja on) tarkoittaa sitä että säästän muusta kulutuksesta, eli koska maksan ko. veron suoraan en tee sitä työllistämällä jotakin yritystä. Työttömyys on kustannus valtiolle, eli autovero ei ole nettotuloa.
Valtionvelkaa on otettu lisää siitä huolimatta että Suomessa on vuodessa 1 miljardin tuottava autovero. Oikeampi tapa olisi yrittää tulojen lisäämisen (vrt. tuotteiden hinnankorotukset kalliiksi) sijaan tehostaa toimintaa tai priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Ulkomailta käytettynäkin tuoduista autoista pitää maksaa autovero, ja näkyy päivittäin eteläsatamassa ruotsinlaivasta puretut olevan sitä kokoluokkaa että vuotuinen ajoneuvovero on hyvä tulolähde valtiolle.
Jos autoveron takia joutuu säästämään muusta kulutuksesta niin pitää priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Se on totta että jos autoveroa ei olisi, niin EU:sta ostetusta käytetystä autosta valtio ei saisi mitään. Samalla tavalla kuin jos tamperelainen ostaa auton Helsingistä, niin valtio jää nuolemaan näppejään.
Olet oikeassa, jos rahaa ei ole tarpeeksi niin silloin pitää jättää tavaroita tai palveluja ostamatta, tai tinkiä esimerkiksi asumisesta.
Tuota en tiennytkään että tamperelainen saa auton verottomana Helsingistä
Jos tamperelainen ostaa suomessa rekisteröidyn auton käytettynä valtio on autoveron saanut.
Käsittääkseni hyvin monet joutuu tinkimään asumisesta, ehkä siinä vuokratuessa on pieni siivu autoveron tuottoa.
Autovero on lopulta aika pieni tuloerä kun vertaa vaikkapa polttoaineveroon, mutta haittavaikutuksia on esimerkiksi se että ulkomailta on kannattavaa tuoda käytettyjä autoja. Omalla kohdallani autovero (toki muitakin veroja on) tarkoittaa sitä että säästän muusta kulutuksesta, eli koska maksan ko. veron suoraan en tee sitä työllistämällä jotakin yritystä. Työttömyys on kustannus valtiolle, eli autovero ei ole nettotuloa.
Valtionvelkaa on otettu lisää siitä huolimatta että Suomessa on vuodessa 1 miljardin tuottava autovero. Oikeampi tapa olisi yrittää tulojen lisäämisen (vrt. tuotteiden hinnankorotukset kalliiksi) sijaan tehostaa toimintaa tai priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Ulkomailta käytettynäkin tuoduista autoista pitää maksaa autovero, ja näkyy päivittäin eteläsatamassa ruotsinlaivasta puretut olevan sitä kokoluokkaa että vuotuinen ajoneuvovero on hyvä tulolähde valtiolle.
Jos autoveron takia joutuu säästämään muusta kulutuksesta niin pitää priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Se on totta että jos autoveroa ei olisi, niin EU:sta ostetusta käytetystä autosta valtio ei saisi mitään. Samalla tavalla kuin jos tamperelainen ostaa auton Helsingistä, niin valtio jää nuolemaan näppejään.
Olet oikeassa, jos rahaa ei ole tarpeeksi niin silloin pitää jättää tavaroita tai palveluja ostamatta, tai tinkiä esimerkiksi asumisesta.
Autovero on lopulta aika pieni tuloerä kun vertaa vaikkapa polttoaineveroon, mutta haittavaikutuksia on esimerkiksi se että ulkomailta on kannattavaa tuoda käytettyjä autoja. Omalla kohdallani autovero (toki muitakin veroja on) tarkoittaa sitä että säästän muusta kulutuksesta, eli koska maksan ko. veron suoraan en tee sitä työllistämällä jotakin yritystä. Työttömyys on kustannus valtiolle, eli autovero ei ole nettotuloa.
Valtionvelkaa on otettu lisää siitä huolimatta että Suomessa on vuodessa 1 miljardin tuottava autovero. Oikeampi tapa olisi yrittää tulojen lisäämisen (vrt. tuotteiden hinnankorotukset kalliiksi) sijaan tehostaa toimintaa tai priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Ulkomailta käytettynäkin tuoduista autoista pitää maksaa autovero, ja näkyy päivittäin eteläsatamassa ruotsinlaivasta puretut olevan sitä kokoluokkaa että vuotuinen ajoneuvovero on hyvä tulolähde valtiolle.
Jos autoveron takia joutuu säästämään muusta kulutuksesta niin pitää priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Se on totta että jos autoveroa ei olisi, niin EU:sta ostetusta käytetystä autosta valtio ei saisi mitään. Samalla tavalla kuin jos tamperelainen ostaa auton Helsingistä, niin valtio jää nuolemaan näppejään.
Olet oikeassa, jos rahaa ei ole tarpeeksi niin silloin pitää jättää tavaroita tai palveluja ostamatta, tai tinkiä esimerkiksi asumisesta.
Tuota en tiennytkään että tamperelainen saa auton verottomana Helsingistä
Jos tamperelainen ostaa suomessa rekisteröidyn auton käytettynä valtio on autoveron saanut.
Käsittääkseni hyvin monet joutuu tinkimään asumisesta, ehkä siinä vuokratuessa on pieni siivu autoveron tuottoa.
Kyllä, ja sama käänteisesti. Jos helsinkiläinen hakee auton Tampereelta ei määrätä Suomessa tullimaksua. Ilmeisesti ruotsalainen voi hakea Saksasta auton samalla tavalla ilman että Tulli puuttuu asiaan veromätkyllä, eli vapaan kaupan esteellä.
Autovero on lopulta aika pieni tuloerä kun vertaa vaikkapa polttoaineveroon, mutta haittavaikutuksia on esimerkiksi se että ulkomailta on kannattavaa tuoda käytettyjä autoja. Omalla kohdallani autovero (toki muitakin veroja on) tarkoittaa sitä että säästän muusta kulutuksesta, eli koska maksan ko. veron suoraan en tee sitä työllistämällä jotakin yritystä. Työttömyys on kustannus valtiolle, eli autovero ei ole nettotuloa.
Valtionvelkaa on otettu lisää siitä huolimatta että Suomessa on vuodessa 1 miljardin tuottava autovero. Oikeampi tapa olisi yrittää tulojen lisäämisen (vrt. tuotteiden hinnankorotukset kalliiksi) sijaan tehostaa toimintaa tai priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Ulkomailta käytettynäkin tuoduista autoista pitää maksaa autovero, ja näkyy päivittäin eteläsatamassa ruotsinlaivasta puretut olevan sitä kokoluokkaa että vuotuinen ajoneuvovero on hyvä tulolähde valtiolle.
Jos autoveron takia joutuu säästämään muusta kulutuksesta niin pitää priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Se on totta että jos autoveroa ei olisi, niin EU:sta ostetusta käytetystä autosta valtio ei saisi mitään. Samalla tavalla kuin jos tamperelainen ostaa auton Helsingistä, niin valtio jää nuolemaan näppejään.
Olet oikeassa, jos rahaa ei ole tarpeeksi niin silloin pitää jättää tavaroita tai palveluja ostamatta, tai tinkiä esimerkiksi asumisesta.
Autovero on lopulta aika pieni tuloerä kun vertaa vaikkapa polttoaineveroon, mutta haittavaikutuksia on esimerkiksi se että ulkomailta on kannattavaa tuoda käytettyjä autoja. Omalla kohdallani autovero (toki muitakin veroja on) tarkoittaa sitä että säästän muusta kulutuksesta, eli koska maksan ko. veron suoraan en tee sitä työllistämällä jotakin yritystä. Työttömyys on kustannus valtiolle, eli autovero ei ole nettotuloa.
Valtionvelkaa on otettu lisää siitä huolimatta että Suomessa on vuodessa 1 miljardin tuottava autovero. Oikeampi tapa olisi yrittää tulojen lisäämisen (vrt. tuotteiden hinnankorotukset kalliiksi) sijaan tehostaa toimintaa tai priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Ulkomailta käytettynäkin tuoduista autoista pitää maksaa autovero, ja näkyy päivittäin eteläsatamassa ruotsinlaivasta puretut olevan sitä kokoluokkaa että vuotuinen ajoneuvovero on hyvä tulolähde valtiolle.
Jos autoveron takia joutuu säästämään muusta kulutuksesta niin pitää priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Se on totta että jos autoveroa ei olisi, niin EU:sta ostetusta käytetystä autosta valtio ei saisi mitään. Samalla tavalla kuin jos tamperelainen ostaa auton Helsingistä, niin valtio jää nuolemaan näppejään.
Olet oikeassa, jos rahaa ei ole tarpeeksi niin silloin pitää jättää tavaroita tai palveluja ostamatta, tai tinkiä esimerkiksi asumisesta.
Tuota en tiennytkään että tamperelainen saa auton verottomana Helsingistä
Jos tamperelainen ostaa suomessa rekisteröidyn auton käytettynä valtio on autoveron saanut.
Käsittääkseni hyvin monet joutuu tinkimään asumisesta, ehkä siinä vuokratuessa on pieni siivu autoveron tuottoa.
Kyllä, ja sama käänteisesti. Jos helsinkiläinen hakee auton Tampereelta ei määrätä Suomessa tullimaksua. Ilmeisesti ruotsalainen voi hakea Saksasta auton samalla tavalla ilman että Tulli puuttuu asiaan veromätkyllä, eli vapaan kaupan esteellä.
Voihan vitsi, minä kyllä tiedän ettei Suomessa peritä autoveroa eikä alvia kuin ensirekisteröinnissä.
Ruotsin tullimaksuihin en ole perehtynyt.
@HybridRules kirjoitti:
Kävikö muillekin niin, että kun avasi bemariaiheisen ketjun, niin joutuikin autoverokeskusteluun?? Minulle kävi nimittäin niin.
Jos hybridiauto vaihtaa automaattisesti sähköajolle sen mukaan onko auto joutunut saasteisempaan ympäristöön, niin kuskin sopii toivoa, että akussa on vielä ampeereja jäljellä. Nyt NHB varmaan miettiin, että ampeeritunteja, pösilö, ampeeritunteja....
Mutta jos ampeerit on tullut rännitettyä akusta jo pois, niin sinne jää auto saasteiden keskelle.
Sitä mietin, manuaalisestiko se ampeerihana pitää avata, jos haluaa ajaa sähköllä, vaikka ympäristö ei olisikaan erityisen saastunut?
Olisin tietysti voinut lukea linkkien perässä olleet artikkelit, mutta se olisi saattanut vaarantaa mielikuvittelun.
Uskotko tosiaan, että auto kieltäytyy kulkemasta bensalla noilla alueilla sillon, kun akut ovat tyhjiä?
Niinpä. Ehkä uskon, ehkä en.
Jep jep. Ei valmistajat tarkoituksella kehitä toimintoja, jotka karkoittavat asiakkaat. Toki netissä voi trolluun kelpaa epäloogiksetkin ajatukset.
Olisin kuvitellut olevan aika selvää, että en usko auton kieltäytyvän kulkemasta bensalla.
En ole edelleenkään lukenut linkitettyä artikkelia, kun asiassa kiinnitti mielenkiintoa vain tuo ajatus, että hybridi kytkee automaattisesti sähköajolle jossain olosuhteessa.
Ihmettelen, mikä logiikka sellaisen ominaisuuden tekemisessä voisi olla. Hybridillähän on idea ajaa sähköllä mahdollisimman paljon. Toisaalta hybridien sähköajosäde on varsin rajallinen.
Onko BMW:n ajatus siis se, että ajetaan bensalla niin paljon kuin mahdollista ja sitten saastuneilla alueilla heitetään sähkölle? Vai miten ajatellaan olevan mahdollista, että sähköä on tallella, kun tullaan saastuneelle alueelle? Vai tehdäänkö jollain keinolla "lentosuunnitelma" etukäteen, että sähköajo voi kohdistua juuri oikealle ajopätkälle?
Ihmettelen ihan kauhiast', mitä käytännön hyötyä olisi siitä, että hybridiauto vaihtaa sähköajolle saastuneella alueella?
P.S. Anteeksi, että tungen tänne verokeskustelun sekaan ihan väärällä aiheella, mutta minun tabletti kertakaikkiaan väkisin avaa tämän ketjun, vaikka yritän sitä bemarijutta kommentoida?
Olisin kuvitellut olevan aika selvää, että en usko auton kieltäytyvän kulkemasta bensalla.
Selvennätkä vielä, että miten tuon pitäisi käydä ilmi avauksestasi? Sehän kuului näin: ”Jos hybridiauto vaihtaa automaattisesti sähköajolle sen mukaan onko auto joutunut saasteisempaan ympäristöön, niin kuskin sopii toivoa, että akussa on vielä ampeereja jäljellä. Nyt NHB varmaan miettiin, että ampeeritunteja, pösilö, ampeeritunteja....
Mutta jos ampeerit on tullut rännitettyä akusta jo pois, niin sinne jää auto saasteiden keskelle.”
Ihmettelen ihan kauhiast', mitä käytännön hyötyä olisi siitä, että hybridiauto vaihtaa sähköajolle saastuneella alueella?
Eikö hyöty ole ilmeinen: tuolle paikallispäästöistö kärsivälle alueelle ei tule lisää paikallispäästöjä hybridin kulkiessa sähköllä. Mikä tässä on vaikeata ymmärtää.
Ihmettelen ihan kauhiast', mitä käytännön hyötyä olisi siitä, että hybridiauto vaihtaa sähköajolle saastuneella alueella?
Eikö hyöty ole ilmeinen: tuolle paikallispäästöistö kärsivälle alueelle ei tule lisää paikallispäästöjä hybridin kulkiessa sähköllä. Mikä tässä on vaikeata ymmärtää.
Hyvä NHB. Joskus on hienoa huomata että keskustelussa joku aidosti tietää mistä on kyse.
Ehkä mielikuva hybridiauton bensiini polton pakokaasuista on sellainen että niitä ei olisi ollenkaan? Samalla tavalla kuin se ajatus että lataamalla hiilivoimalasähköä auton akkuun poistuu myös voimalan hiilen polttamisesta tuleva CO2-päästö.
Sähköautot ovat ympäristölle hyvä asia vain, jos sähköntuotannon päästöt ovat kurissa. Kiina sähköistää liikennettään erittäin voimakkaasti, mikä näkyy suoraan päästöissä. Tätä ei tulla hulluksi menneen hypetyksen keskellä edes ajatelleeksi, sähköauto voi olla siis myös suuri saastuttaja.
Sähköautojen akkukysymys on myös ongelma, kuka haluaa maksaa muutaman vuoden päästä tolkuttoman summan uudesta akustosta. Mielestäni älyttömän tehokas sähköauto on yhtä järjetön kuin tuhannen hevosvoiman polttomoottoriauto (superurheiluauto).
Teslan akuissa on 90 % tehoa jäljellä 300.000 kilometrin jälkeenkin. Eiköhän tuolla tehomäärällä pärjää ihan hyvin. (Lähteenä Allt om elbilar.)
Noilla kilometrimäärillä kertyy varsin paljon huoltomenoja polttomoottoriautolle. Huolto on aina vähintään se 200 - 300 euroa vaikka ei olisi mitään vikaakaan.
Olisin kuvitellut olevan aika selvää, että en usko auton kieltäytyvän kulkemasta bensalla.
Selvennätkä vielä, että miten tuon pitäisi käydä ilmi avauksestasi? Sehän kuului näin: ”Jos hybridiauto vaihtaa automaattisesti sähköajolle sen mukaan onko auto joutunut saasteisempaan ympäristöön, niin kuskin sopii toivoa, että akussa on vielä ampeereja jäljellä. Nyt NHB varmaan miettiin, että ampeeritunteja, pösilö, ampeeritunteja....
Mutta jos ampeerit on tullut rännitettyä akusta jo pois, niin sinne jää auto saasteiden keskelle.”
Ihmettelen ihan kauhiast', mitä käytännön hyötyä olisi siitä, että hybridiauto vaihtaa sähköajolle saastuneella alueella?
Eikö hyöty ole ilmeinen: tuolle paikallispäästöistö kärsivälle alueelle ei tule lisää paikallispäästöjä hybridin kulkiessa sähköllä. Mikä tässä on vaikeata ymmärtää.
En osaa sanoa puolestasi, mikä tässä sinulle on vaikea ymmärtää. Osaisitko vihjata, mikä sinun omasta mielestäsi tuntuu vaikealta ymmärtää, niin yritän selittää, jos osaan?
Kyllä se Rellu on virolaiselle kallis.
Viron vero- ja tullihallinto on laskenut maan mediaanipalkaksi 958 euroa kuukaudessa. Tilastokeskus ilmoittaa saman jakson keskipalkaksi 1242 euroa. Luku on 30 prosenttia edellistä korkeampi. Kumpikin kuvaa Viron palkkatasoa, omissa rajoissaan.
Näin suomalaiset tienaavat - keskiansio nyt 3 470 euroa
Entä se hybridi, onko se edullinen virolaiselle? Sitä samaa CO2:ta tuotetaan ympäri maapallon, ei pelkästään Suomessa (asukkaita 10 % enemmän kuin Pietarin kaupungissa).
Palkkataso 3470 €/kk kuulostaa hyvältä, mutta mikä on verojen osuus, eli paljonko palkasta tulee tilille ja mikä on yleinen hintataso? Valuutta on sama euro, mutta se mitä rahalla saa poikkeaa joskus yllättävän paljon.
Tarkistinkin sen itse; Toyota Corolla farmari hybridi maksaa Tallinnassa 22 590 € - 34 200 € mallista riippuen. Hinnat alkaen 1.2 turbo on tarjouksessa 15 900 euroa.
Se onkin sitten tuloerojen tasaamista että me hyvätuloiset maksamme korkeita veroja.
En kuitenkaan missään nimessä kannata tasaveroa, yhteiskunnalla on velvollisuus tarjota kattavat palvelut tuloista riippumatta.
Autovero on yksi niistä veroista, pakoputken nuuskimiseen perustuva vero on yksi typerimmistä perusteluista lypsää autoilijaa.
Eikö ketään häiritse se, että useista langettavista tuomioista piittaamatta valtiokoneisto jatkaa verorikostaan vuodesta toiseen?
Eikö oikeudenmukaisuudella ja lain noudattamisella ole mitään väliä, kunhan vain oman Korollan saa halvalla?
Äskettäin oli eduskuntavaalit, ja lopputulos osoitti että autoveroa ei pidetä tai sitten ymmärretä ongelmaksi. Tuo miljardi minkä autovero tuottaa menee kehitysapuun.
Oman Corollan omistajana tiesin suomen lakisääteisistä veroista, minusta Corollasta 32000 ei ole halpa, sillä saisi jo jonkinmoisen laittomasti verotetun tuontiauton, jos kiinnostus olisi niitä kohtaan.
Esim. Mercedes-Benz CLA 200 Shooting Brake Navi (156hv) 65710 km, Automaatti 2017
Bensiini 31 900,00 €
Tiedän että vien tämän nyt vaarallisille vesille, mutta silti. Käsitinkö oikein että asetit vastakkain autoveron ja kehitysavun, ja näistä pidit autoveroa (sen poistoa) tärkeämpänä/arvokkaampana?
Saatoin toki lukea liikaa rivienvälejä.
Luit liikaa rivien välistä, en ottanut kantaa kehitysapuun muuta kuin euromääräisenä asiana valtion budjetissa. Autoveroa vastaavaa summa menee siis muualle kuin puolustusvoimille, terveydenhuoltoon, koulutukseen yms. En ole tarkemmin perehtynyt siihen mitä kaikkea kehitysavulla tehdään (muuta kuin kaivoja, eli puhdasta juomavettä), ja mihin se perustuu. Aihe toki on mielenkiintoinen.
https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat
Toisaalta viimeiset 10 -11 vuotta on otettu velkaa, eli verotulot ei riitä nykyiseen rahankäyttöön muutenkaan. Ei vaikka KiKy:llä pidennettiin työaikoja.
https://www.duodecimlehti.fi/duo10270
" Nuuskan ja syövän yhteyteen viittaavia tutkimuksia on enemmän kuin niitä, joissa ei todeta yhteyttä. Suusyövän lisäksi ruokatorvi- ja maha- sekä haimasyövän vaaran suurenemisesta on näyttöä. "
Jep jep. Ei valmistajat tarkoituksella kehitä toimintoja, jotka karkoittavat asiakkaat. Toki netissä voi trolluun kelpaa epäloogiksetkin ajatukset.
Kun maailmantalous rypi lamassa vuonna 1931, Yhdysvallat myönsi vuoden mittaisen lykkäyksen kaikille myöntämilleen kansainvälisille lainoille.
Kaikki lainanottajamaat käsittivät lykkäyksen velkojen anteeksiantona, Suomea lukuun ottamatta.
Suomi maksoi lainansa takaisin, kokonaisuudessaan ja korkojen kera. Viimeinen lainaerä kuitattiin maksetuksi vuonna 1976.
Erääntyviä lainoja maksetaan velkarahalla
Suomen valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin rahoituspäällikkö Mika Tasa vahvistaa Krugmanin väitteen. Periaatteessa valtion ei tarvitse maksaa ottamiaan lainoja pois koskaan.
Vanhoja velkoja kuittaillaan sitä mukaa, kun ne erääntyvät. Velkojen maksuun käytetään uutta velkarahaa.
– Se on ihan totta. Voimme rullata eteenpäin ja uudistaa lainoja kun ne erääntyvät – ja niinhän tässä kokoajan tehdään. Nyt ensi viikolla erääntyy lähes kaksi miljardia euroa velkaa. Olemme rahoittaneet sitä uudelleen jo aiemminkin, Tasa kertoo.
Koska valtioiden oletetaan toimivan ikuisesti, valtio voi periaatteessa olla velkaa aina, toisin kuin luonnollinen henkilö.
Politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki kertoo, että järjestely on osa markkinatalouden toimintaa.
– Kaikki julkisyhteisöt ovat velkaa ja se kuuluu osana markkinatalouden toimintaan. Valtio on entiteetti, joka ei yleisesti ottaen voi mennä konkurssiin tai lakata olemasta. Tietenkin yksittäiset valtiot voivat joskus hävitä kartalta ja sellaista tapahtuu, mutta lähtökohtana valtio on ikuinen. Siinä mielessä valtionvelkaa ei tarvitse maksaa koskaan pois kokonaan
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2019&lang=fi&maindoc=/2019/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:243:1343:
Vuonna 2018 valtion velan korkomenot olivat enemmän kuin autoveron tuotto, eli 1 231 910 miljoonaa euroa.
On mielipideasia onko hyvä elää siten että on jatkuvasti velkaa jollekin vaiko ei, mutta korot ovat kustannus siinä missä mikä tahansa muu menoerä. Minullakin on autolainaa (sisältää ison osan autoveroa), joten en ole paheksumassa lainapääoman käyttöä investointeihin, vaan sitä että ei tulisi velkaantua rakenteellisesti vain tavoitellun elintason vuoksi (ns. Visaa vinguttaen) vuosi toisensa jälkeen.
Karette kerrro nyt kupaa haluat autovero pois ja valtionvekaa samassasuhteessa lisää vai.........
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/
Autovero on lopulta aika pieni tuloerä kun vertaa vaikkapa polttoaineveroon, mutta haittavaikutuksia on esimerkiksi se että ulkomailta on kannattavaa tuoda käytettyjä autoja. Omalla kohdallani autovero (toki muitakin veroja on) tarkoittaa sitä että säästän muusta kulutuksesta, eli koska maksan ko. veron suoraan en tee sitä työllistämällä jotakin yritystä. Työttömyys on kustannus valtiolle, eli autovero ei ole nettotuloa.
Valtionvelkaa on otettu lisää siitä huolimatta että Suomessa on vuodessa 1 miljardin tuottava autovero. Oikeampi tapa olisi yrittää tulojen lisäämisen (vrt. tuotteiden hinnankorotukset kalliiksi) sijaan tehostaa toimintaa tai priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Quu, kun sinä nyt toistuvasti lainailet erilaisia tekstejä, niin voisittko kiltti laittaa niihin lähteen, jooko?
Ulkomailta käytettynäkin tuoduista autoista pitää maksaa autovero, ja näkyy päivittäin eteläsatamassa ruotsinlaivasta puretut olevan sitä kokoluokkaa että vuotuinen ajoneuvovero on hyvä tulolähde valtiolle.
Jos autoveron takia joutuu säästämään muusta kulutuksesta niin pitää priorisoida kustannuksissa sitä mihin oikeastaan on varaa.
Se on totta että jos autoveroa ei olisi, niin EU:sta ostetusta käytetystä autosta valtio ei saisi mitään. Samalla tavalla kuin jos tamperelainen ostaa auton Helsingistä, niin valtio jää nuolemaan näppejään.
Olet oikeassa, jos rahaa ei ole tarpeeksi niin silloin pitää jättää tavaroita tai palveluja ostamatta, tai tinkiä esimerkiksi asumisesta.
Tuota en tiennytkään että tamperelainen saa auton verottomana Helsingistä
Jos tamperelainen ostaa suomessa rekisteröidyn auton käytettynä valtio on autoveron saanut.
Käsittääkseni hyvin monet joutuu tinkimään asumisesta, ehkä siinä vuokratuessa on pieni siivu autoveron tuottoa.
Kyllä, ja sama käänteisesti. Jos helsinkiläinen hakee auton Tampereelta ei määrätä Suomessa tullimaksua. Ilmeisesti ruotsalainen voi hakea Saksasta auton samalla tavalla ilman että Tulli puuttuu asiaan veromätkyllä, eli vapaan kaupan esteellä.
Voihan vitsi, minä kyllä tiedän ettei Suomessa peritä autoveroa eikä alvia kuin ensirekisteröinnissä.
Ruotsin tullimaksuihin en ole perehtynyt.
Olisin kuvitellut olevan aika selvää, että en usko auton kieltäytyvän kulkemasta bensalla.
En ole edelleenkään lukenut linkitettyä artikkelia, kun asiassa kiinnitti mielenkiintoa vain tuo ajatus, että hybridi kytkee automaattisesti sähköajolle jossain olosuhteessa.
Ihmettelen, mikä logiikka sellaisen ominaisuuden tekemisessä voisi olla. Hybridillähän on idea ajaa sähköllä mahdollisimman paljon. Toisaalta hybridien sähköajosäde on varsin rajallinen.
Onko BMW:n ajatus siis se, että ajetaan bensalla niin paljon kuin mahdollista ja sitten saastuneilla alueilla heitetään sähkölle? Vai miten ajatellaan olevan mahdollista, että sähköä on tallella, kun tullaan saastuneelle alueelle? Vai tehdäänkö jollain keinolla "lentosuunnitelma" etukäteen, että sähköajo voi kohdistua juuri oikealle ajopätkälle?
Ihmettelen ihan kauhiast', mitä käytännön hyötyä olisi siitä, että hybridiauto vaihtaa sähköajolle saastuneella alueella?
P.S. Anteeksi, että tungen tänne verokeskustelun sekaan ihan väärällä aiheella, mutta minun tabletti kertakaikkiaan väkisin avaa tämän ketjun, vaikka yritän sitä bemarijutta kommentoida?
Selvennätkä vielä, että miten tuon pitäisi käydä ilmi avauksestasi? Sehän kuului näin: ”Jos hybridiauto vaihtaa automaattisesti sähköajolle sen mukaan onko auto joutunut saasteisempaan ympäristöön, niin kuskin sopii toivoa, että akussa on vielä ampeereja jäljellä. Nyt NHB varmaan miettiin, että ampeeritunteja, pösilö, ampeeritunteja....
Mutta jos ampeerit on tullut rännitettyä akusta jo pois, niin sinne jää auto saasteiden keskelle.”
Eikö hyöty ole ilmeinen: tuolle paikallispäästöistö kärsivälle alueelle ei tule lisää paikallispäästöjä hybridin kulkiessa sähköllä. Mikä tässä on vaikeata ymmärtää.
Hyvä NHB. Joskus on hienoa huomata että keskustelussa joku aidosti tietää mistä on kyse.
Ehkä mielikuva hybridiauton bensiini polton pakokaasuista on sellainen että niitä ei olisi ollenkaan? Samalla tavalla kuin se ajatus että lataamalla hiilivoimalasähköä auton akkuun poistuu myös voimalan hiilen polttamisesta tuleva CO2-päästö.
Sähköautot ovat ympäristölle hyvä asia vain, jos sähköntuotannon päästöt ovat kurissa. Kiina sähköistää liikennettään erittäin voimakkaasti, mikä näkyy suoraan päästöissä. Tätä ei tulla hulluksi menneen hypetyksen keskellä edes ajatelleeksi, sähköauto voi olla siis myös suuri saastuttaja.
Sähköauton ilmasto hyödyt on samat kuin kaukolämmöllä.
Sähköautofanit tuntuvat unohtavan kokonaan, että jossain se sähkö on tehtävä ja siellä syntyvät päästöt.
Nimenomaan siellä hallitusti, eikä paikanpäällä kaupunkiruuhkassa jokaisen auton peräpäästä.
Sähköautojen akkukysymys on myös ongelma, kuka haluaa maksaa muutaman vuoden päästä tolkuttoman summan uudesta akustosta. Mielestäni älyttömän tehokas sähköauto on yhtä järjetön kuin tuhannen hevosvoiman polttomoottoriauto (superurheiluauto).
Teslan akuissa on 90 % tehoa jäljellä 300.000 kilometrin jälkeenkin. Eiköhän tuolla tehomäärällä pärjää ihan hyvin. (Lähteenä Allt om elbilar.)
Noilla kilometrimäärillä kertyy varsin paljon huoltomenoja polttomoottoriautolle. Huolto on aina vähintään se 200 - 300 euroa vaikka ei olisi mitään vikaakaan.
En osaa sanoa puolestasi, mikä tässä sinulle on vaikea ymmärtää. Osaisitko vihjata, mikä sinun omasta mielestäsi tuntuu vaikealta ymmärtää, niin yritän selittää, jos osaan?